Asia C-465/03
Kretztechnik AG
vastaan
Finanzamt Linz
(Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Linzin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Kuudes arvonlisäverodirektiivi – Vastikkeelliset palvelut – Osakeanti – Yhtiön listautuminen pörssiin – Arvonlisäveron vähennyskelpoisuus
Julkisasiamies F. G. Jacobsin ratkaisuehdotus 24.2.2005
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 26.5.2005
Tuomion tiivistelmä
1. Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Verolliset liiketoimet – Vastikkeellisen tavaroiden luovutuksen ja palvelujen suorituksen käsite – Uusien osakkeiden liikkeeseenlasku ei kuulu kyseisen käsitteen soveltamisalaan
(Neuvoston direktiivin 77/388 2 artiklan 1 alakohta)
2. Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen – Vero, joka sisältyy kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet osakeannin yhteydessä hankituista palveluista – Vähennysoikeus – Edellytys
(Neuvoston direktiivin 77/388 17 artiklan 1 ja 2 kohta)
1. Uusien osakkeiden liikkeeseenlasku, suoritettiinpa se kyseessä olevan yhtiön pörssiin listautumisen yhteydessä tai ei, ei ole sellainen liiketoimi, joka kuuluu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/7, 2 artiklan 1 alakohdan soveltamisalaan.
Tällainen liiketoimi nimittäin ei ole kyseisessä säännöksessä tarkoitettu vastikkeellinen tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus.
(ks. 27 ja 28 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Verovelvollisella on kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/7, 17 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla oikeus vähentää koko se niihin kustannuksiin sisältynyt arvonlisävero, jotka tälle verovelvolliselle ovat aiheutuneet tämän verovelvollisen osakeannin yhteydessä hankkimista eri palveluista, mikäli kaikki ne liiketoimet, jotka tämä verovelvollinen on suorittanut taloudellisen toimintansa yhteydessä, ovat verollisia liiketoimia.
Tällaisten palvelujen kustannukset nimittäin kuuluvat kyseessä olevan yhtiön yleiskuluihin ja muodostavat sellaisina osan yhtiön tuotteiden hinnasta, sillä tällaisilla palveluilla on suora ja välitön yhteys verovelvollisen koko taloudelliseen toimintaan.
(ks. 36 ja 38 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
26 päivänä toukokuuta 2005 (*)
Kuudes arvonlisäverodirektiivi – Vastikkeelliset palvelut – Osakeanti – Yhtiön listautuminen pörssiin – Arvonlisäveron vähennyskelpoisuus
Asiassa C‑465/03,
jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Unabhängiger Finanzsenatin Außenstelle Linz (Itävalta) on esittänyt 20.10.2003 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 5.11.2003, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Kretztechnik AG
vastaan
Finanzamt Linz,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit K. Lenaerts (esittelevä tuomari), J. N. Cunha Rodrigues, M. Ilešič ja E. Levits,
julkisasiamies: F. G. Jacobs,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies M.-F. Contet,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 15.12.2004 pidetyssä istunnossa esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Kretztechnik AG, edustajanaan barrister P. Farmer, jota avustavat J. Kajus ja professori B. Terra,
– Finanzamt Linz, asiamiehenään W. Ritirc,
– Itävallan hallitus, asiamiehenään H. Dossi,
– Tanskan hallitus, asiamiehenään J. Molde,
– Saksan hallitus, asiamiehinään F. Huschens, M. Lumma ja A. Tiemann,
– Italian hallitus, asiamiehenään I. M. Braguglia, jota avustaa avvocato dello Stato P. Gentili,
– Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään M. Bethell, jota avustaa barrister M. Hall,
– Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään D. Triantafyllou ja K. Gross,
kuultuaan julkisasiamiehen 24.2.2005 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 10.4.1995 annetulla neuvoston direktiivillä 95/7/EY (EYVL L 102, s. 18; jäljempänä kuudes direktiivi), 2 ja 17 artiklan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Kretztechnik AG (jäljempänä Kretztechnik) ja Finanzamt Linz ja joka koskee sitä, että viimeksi mainittu ei ole sallinut kyseisen yhtiön vähentää arvonlisäveroa, jonka tämä maksoi Frankfurtin (Saksa) pörssiin listautumisensa yhteydessä toteutettuun osakeantiin liittyneistä palveluista.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Yhteisön lainsäädäntö
3 Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 11 päivänä huhtikuuta 1967 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 67/227/ETY (EYVL 1967, 71, s. 1301) 2 artiklan toisessa kohdassa säädetään, että ”jokaisesta liiketoimesta on kannettava tavaran tai palvelun hinnan perusteella tähän tavaraan tai palveluun sovellettavan verokannan mukaan laskettu arvonlisävero, josta on vähennetty hinnan muodostavista osista välittömästi kannetun arvonlisäveron määrä”.
4 Kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan mukaan arvonlisäveroa on kannettava ”verovelvollisen tässä ominaisuudessaan maan alueella suorittamasta vastikkeellisesta tavaroiden luovutuksesta ja palvelujen suorituksesta”.
5 Kuudennen direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. ’Verovelvollisella’ tarkoitetaan jokaista, joka itsenäisesti harjoittaa missä tahansa jotakin 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, riippumatta tämän toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista toimintaa on kaikki tuottajan, kauppiaan tai palvelujen suorittajan harjoittama toiminta, mukaan lukien kaivostoiminta, maataloustoiminta ja vapaa ammattitoiminta tai vastaava. Taloudellisena toimintana on pidettävä myös liiketoimintaa, joka käsittää aineellisen tai aineettoman omaisuuden hyödyntämistä jatkuvaluontoisessa tulonsaantitarkoituksessa.”
6 Kuudennen direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan tavaroiden luovutuksella tarkoitetaan ”aineellisen omaisuuden omistajalle kuuluvan määräämisvallan siirtoa”.
7 Kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että palvelujen suorituksella tarkoitetaan ”liiketointa, joka ei ole – – tavaran luovutusta”.
8 Kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisäverosta ”liiketoimet, mukaan lukien välitys mutta lukuun ottamatta hallintoa ja tallessapitoa, jotka koskevat osakkeita, yhtiö‑ ja yhteenliittymäosuuksia, obligaatioita ja muita arvopapereita – – ”.
9 Kuudennen direktiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. Vähennysoikeus syntyy, kun vähennyskelpoista veroa koskeva verosaatava syntyy.
2. Jos tavarat ja palvelut käytetään verovelvollisen arvonlisäverollisiin liiketoimiin, verovelvollisella on oikeus vähentää siitä verosta, jonka maksamiseen hän on velvollinen:
a) arvonlisävero, joka on maan alueella maksettu tai maksettava tavaroista tai palveluista, jotka toinen verovelvollinen on toimittanut tai toimittaa hänelle;
– – ”
10 Kuudennen direktiivin 17 artiklan 5 kohta koskee arvonlisäveron vähennyskelpoisuutta tapauksissa, joissa verovelvollinen käyttää tavaroita tai palveluja sekä arvonlisäveron vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin että vähennykseen oikeuttamattomiin liiketoimiin. Tällaisten tapausten osalta kyseisen 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että ”vähennys voidaan myöntää vain siitä arvonlisäveron osasta, joka vastaa ensin mainittujen liiketoimien suhteellista osuutta”.
Kansallinen lainsäädäntö
11 Kuudennen direktiivin säännökset on saatettu osaksi Itävallan kansallista oikeusjärjestystä vuoden 1994 liikevaihtoverolailla (Umsatzsteuergesetz 1994, BGBl. 663/1994), sellaisena kuin se julkaistiin vuonna 1999 (BGBl. I, 106/1999).
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
12 Kretztechnik on Itävaltaan sijoittautunut osakeyhtiö, jonka toimialana on lääketieteellisten laitteiden kehitys ja myynti. Tämän yhtiön osakepääomaa korotettiin sen yhtiökokouksen 18.1.2000 tekemällä päätöksellä 10 miljoonasta eurosta 12,5 miljoonaan euroon. Tähän korotukseen tarvittavan pääoman keräämiseksi se haki listautumista Frankfurtin pörssiin.
13 Kretztechnik hyväksyttiin kyseiseen pörssiin maaliskuussa 2000. Pääomaa korotettiin laskemalla liikkeeseen haltijaosakkeita.
14 Finanzamt Linz ei hyväksynyt vuodelta 2000 5.7.2002 tekemässään verotuspäätöksessä sen arvonlisäveron vähennystä, jonka Kretztechnik oli maksanut pörssiin listautumiseensa liittyneistä palveluista. Koska osakeantia pidetään Itävallassa kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohtaa vastaavan kansallisen oikeuden säännöksen nojalla arvonlisäverosta vapautettuna liiketoimena, kyseinen yhtiö ei Finanzamtin mukaan voi vedota oikeuteen vähentää palveluihin sisältynyttä arvonlisäveroa.
15 Kretztechnik riitautti kyseisen verotuksen Unabhängiger Finanzsenatin Außenstelle Linzissä, joka päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Kun osakeyhtiö listautuu pörssiin ja toteuttaa sen yhteydessä uusille osakkeenomistajille suunnatun osakeannin, jossa osakkeita tarjotaan niiden merkintähinnan maksamista vastaan, suorittaako osakeyhtiö – – kuudennen – – direktiivin – – 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitetun vastikkeellisen palvelun?
2) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohtaa ja 17 artiklaa tulkittava siten, että pörssiin listautumisen yhteydessä hankittujen palveluiden on katsottava kuuluvan kokonaisuudessaan verottomiin liiketoimiin eikä niiden osalta ole tästä syystä ostoihin sisältyvän veron vähennysoikeutta?
3) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko verovelvollisella kuudennen direktiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan vähennysoikeus, koska muita palveluja (mainostaminen, asianajokustannukset, oikeudellinen ja tekninen neuvonta), joihin ostoihin sisältyvän veron vähennysoikeuden on määrä perustua, käytetään yrityksen verollisiin liiketoimiin?”
Ennakkoratkaisukysymykset
Ensimmäinen kysymys
16 Kretztechnik, Tanskan ja Italian hallitukset sekä Euroopan yhteisöjen komissio väittävät, ettei yhtiö suorita kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua vastikkeellista palvelua, kun se pörssiin listautuessaan laskee liikkeeseen uusia osakkeita. Ne korostavat tämän osalta, että Kretztechnik listautuu pörssimarkkinoille rahoittaakseen yhtiöjärjestyksensä mukaista liiketoimintaa eikä harjoittaakseen arvopaperinvälitystä koskevaa liiketoimintaa.
17 Finanzamt Linz sekä Itävallan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset sitä vastoin katsovat, että vaikka pelkkää osakkeiden hankintaa ja hallussapitoa ei voidakaan pitää taloudellisena toimintana (ks. asia C-60/90, Polysar Investments Netherlands, tuomio 20.6.1991, Kok. 1991, s. I-3111, Kok. Ep. XI, s. I-239; asia C-80/95, Harnas & Helm, tuomio 6.2.1997, Kok. 1997, s. I-745 ja C-442/01, KapHag, tuomio 26.6.2003, Kok. 2003, s. I-6851), sellainen osakeanti, jonka verovelvollinen toteuttaa korottaakseen pääomaansa taloudellisen toimintansa harjoittamiseksi, on kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu verollinen liiketoimi. Niiden mukaan tällaista tulkintaa tukee tämän direktiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohta, jossa niiden mukaan edellytetään lähtökohtaisesti verollista liiketointa.
18 Tämän osalta on palautettava mieleen, että kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdasta, jossa määritellään arvonlisäveron soveltamisala, seuraa, että tätä veroa kannetaan jäsenvaltion alueella ainoastaan toiminnasta, joka on luonteeltaan taloudellista. Taloudellisen toiminnan käsitteeseen kuuluu saman direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaan kaikki tuottajan, kauppiaan tai palvelujen suorittajan harjoittama toiminta ja erityisesti sellainen liiketoiminta, joka käsittää aineellisen tai aineettoman omaisuuden hyödyntämistä jatkuvaluonteisessa tulonsaantitarkoituksessa (em. asia KapHag, tuomion 36 kohta).
19 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että pelkkää osakkeiden hankintaa ja hallussapitoa ei ole pidettävä kuudennessa direktiivissä tarkoitettuna taloudellisena toimintana. Nimittäin pelkkä osuuksien tai osakkeiden hankkiminen toisista yrityksistä ei ole sellaista omaisuuden hyödyntämistä, jonka tarkoituksena on saada jatkuvaluonteista tuloa, koska mahdollinen osinko tai voitto, joka on osuuden tai osakkeen tuottoa, johtuu pelkästään omaisuuden omistamisesta, eikä se ole vastike mistään tässä direktiivissä tarkoitetusta taloudellisesta toiminnasta (ks. em. asia Harnas & Helm, tuomion 15 kohta; em. asia KapHag, tuomion 38 kohta ja asia C-8/03, BBL, tuomio 21.10.2004, 38 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Jos osuuksien tai osakkeiden hankkiminen toisista yrityksistä ei siis itsessään ole kyseisessä direktiivissä tarkoitettua taloudellista toimintaa, niin sama koskee sellaista toimintaa, jolla tällaisia osuuksia tai osakkeita luovutetaan (ks. asia C-155/94, Wellcome Trust, tuomio 20.6.1996, Kok. 1996, s. I-3013, 33 kohta; em. asia KapHag, tuomion 40 kohta ja em. asia BBL, tuomion 38 kohta).
20 Kuudennen direktiivin soveltamisalaan kuuluvia mutta tämän direktiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohdan mukaisesti arvonlisäverosta vapautettuja liiketoimia ovat sitä vastoin sellaiset liiketoimet, joilla pyritään saamaan jatkuvaluonteisia tuloja toiminnasta, joka menee pelkkää arvopapereiden hankkimista ja myyntiä pidemmälle, kuten arvopaperikauppaa koskevan liiketoiminnan yhteydessä suoritettavat toimet (ks. asia C-77/01, EDM, tuomio 29.4.2004, 59 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja em. asia BBL, tuomion 41 kohta).
21 Siitä seikasta, voidaanko yhtiön toteuttamaa osakeantia pitää kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan soveltamisalaan kuuluvana taloudellisena toimintana, on yhtäältä todettava, että tällaisen liiketoimen luonne ei muutu sen mukaan, suorittaako liiketoimen pörssiin listautuva yhtiö vai pörssissä noteeraamaton yhtiö.
22 Toisaalta on palautettava mieleen, että kuudennen direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan tavaroiden luovutuksella tarkoitetaan aineellisen omaisuuden omistajalle kuuluvan määräämisvallan siirtoa. Uusien osakkeiden – eli aineettoman omaisuuden muodostavien arvopapereiden – liikkeeseenlaskua ei siis voida pitää saman direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna vastikkeellisena tavaroiden luovutuksena.
23 Osakeannin verollisuus riippuu näin ollen siitä, onko tällainen liiketoimi kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu vastikkeellinen palvelujen suoritus.
24 Tämän osalta yhteisöjen tuomioistuin on jo katsonut, että kun henkilöyhtiö ottaa yhtiömiehen rahapanosta vastaan, se ei suorita yhtiömiehelle kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua vastikkeellista palvelua (em. asia KapHag, tuomion 43 kohta).
25 Sama päätelmä on tehtävä osakeannista, joka toteutetaan pääoman keräämiseksi.
26 Kuten nimittäin julkisasiamies ratkaisuehdotuksensa 59 ja 60 kohdassa perustellusti toteaa, yhtiö, joka laskee liikkeeseen uusia osakkeita, aikoo kasvattaa omaisuuttaan hankkimalla lisäpääomaa tunnustaen samalla uusien osakkeenomistajien omistusoikeuden tiettyyn osaan korotetusta pääomasta. Osakeannin toteuttavan yhtiön tavoitteena on hankkia pääomaa eikä suorittaa palveluja. Osakkeenomistajan kannalta taas pääoman korotukseen tarvittavien rahamäärien maksamisessa ei ole kyse vastikkeen suorituksesta vaan investoinnista tai pääoman sijoituksesta.
27 Tästä seuraa, että osakeanti ei ole kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu vastikkeellinen tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus. Näin ollen tällainen liiketoimi ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, suoritettiinpa se kyseessä olevan yhtiön pörssiin listautumisen yhteydessä tai ei.
28 Ensimmäiseen kysymykseen on siis vastattava siten, että uusien osakkeiden liikkeeseenlasku ei ole sellainen liiketoimi, joka kuuluu kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan soveltamisalaan.
Toinen kysymys
29 Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.
Kolmas kysymys
30 Kolmannella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko verovelvollisella kuudennen direktiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla oikeus vähentää arvonlisävero, joka on sisältynyt osakeantiin liittyneiden palvelujen hintaan.
31 Finanzamt Linz sekä Itävallan, Tanskan, Saksan ja Italian hallitukset väittävät, että koska pörssiin listautumisen yhteydessä toteutettu osakeanti ei ole kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu verollinen liiketoimi, verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa, joka on kannettu kyseisten osakkeiden liikkeeseenlaskua varten hankituista vastikkeellisista palveluista. Ne väittävät, että toisin kuin asiassa C-408/98, Abbey National, jossa annettiin tuomio 22.2.2001 (Kok. 2001, s. I-1361), pääasiassa kyseessä olevat palvelut, joista on kannettu arvonlisävero, eivät kuulu erottamattomasti Kretztechnikin koko taloudelliseen toimintaan sellaisina osina, joista tämän yhtiön myymien tuotteiden hinta muodostuu. Niiden mukaan kyseisiin palveluihin liittyvät kulut koskevat ainoastaan tämän yhtiön pörssiin listautumista, eikä niillä ole mitään yhteyttä tämän yhtiön yleiseen verolliseen toimintaan.
32 Kretztechnik, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja komissio sitä vastoin katsovat, että vaikka aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa hankitut palvelut, joista on kannettu arvonlisävero, eivät liittyisikään tiettyihin verollisiin liiketoimiin vaan osakeannista aiheutuneisiin kustannuksiin, ne voivat kuulua yhtiön yleiskuluihin ja olla sellaisia osia, joista yhtiön myymien tuotteiden hinta muodostuu. Näin ollen ne väittävät, että Kretztechnikillä on oikeus vähentää niihin kustannuksiin sisältynyt arvonlisävero, jotka sille aiheutuivat pörssiin listautumiseen liittyneiden palveluiden hankinnasta (ks. asia C-4/94, BLP Group, tuomio 6.4.1995, Kok. 1995, s. I-983, 25 kohta; asia C-98/98, Midland Bank, tuomio 8.6.2000, Kok. 2000, s. I-4177, 31 kohta ja em. asia Abbey National, tuomion 34–36 kohta).
33 Tämän osalta on palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kuudennen direktiivin 17–20 artiklassa säädetty vähennysoikeus kuuluu erottamattomasti arvonlisäverojärjestelmään eikä sitä lähtökohtaisesti voida rajoittaa. Sitä sovelletaan välittömästi kaikkiin veroihin, jotka sisältyvät aikaisemmissa vaihdannan vaiheissa suoritettuihin liiketoimiin (ks. erityisesti asia C-62/93, BP Soupergaz, tuomio 6.7.1995, Kok. 1995, s. I-1883, 18 kohta ja yhdistetyt asiat C-110/98–C-147/98, Gabalfrisa ym., tuomio 21.3.2000, Kok. 2000, s. I-1577, 43 kohta).
34 Vähennysjärjestelmällä pyritään vapauttamaan elinkeinonharjoittaja kokonaan kaiken taloudellisen toiminnan yhteydessä maksetusta tai maksettavasta arvonlisäverosta. Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä takaa näin ollen kaiken taloudellisen toiminnan täydellisen neutraalisuuden yrityksen verorasituksen suhteen riippumatta tämän toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta, edellyttäen, että kyseinen toiminta sinänsä on lähtökohtaisesti arvonlisäverollista (ks. vastaavasti asia 268/83, Rompelman, tuomio 14.2.1985, Kok. 1985, s. 655, Kok. Ep. VIII, s. 85, 19 kohta; asia C-37/95, Ghent Coal Terminal, tuomio 15.1.1998, Kok. 1998, s. I-1, 15 kohta; em. yhdistetyt asiat Gabalfrisa ym., tuomion 44 kohta; em. asia Midland Bank, tuomion 19 kohta ja em. asia Abbey National, tuomion 24 kohta).
35 Tästä viimeksi mainitusta edellytyksestä seuraa, että jotta arvonlisävero olisi vähennyskelpoinen, aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa suoritetuilla liiketoimilla on oltava suora ja välitön yhteys myöhemmässä vaihdannan vaiheessa suoritettuihin vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin. Näin ollen aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa hankituista tavaroista tai palveluista kannetun arvonlisäveron vähennysoikeus edellyttää, että niiden hankintakulut kuuluvat niihin osiin, joista myöhemmässä vaihdannan vaiheessa suoritettujen verollisten ja vähennykseen oikeuttavien liiketoimien hinta muodostuu (ks. em. asia Midland Bank, tuomion 30 kohta; em. asia Abbey National, tuomion 28 kohta ja asia C-16/00, Cibo Participations, tuomio 27.9.2001, Kok. 2001, s. I-6663, 31 kohta).
36 Kun pääasian osalta otetaan huomioon, että yhtäältä osakeanti on kuudennen direktiivin soveltamisalaan kuulumaton liiketoimi ja että toisaalta Kretztechnik suoritti tämän liiketoimen korottaakseen pääomaansa yleisen taloudellisen toimintansa hyväksi, on katsottava, että niiden palvelujen kustannukset, jotka tämä yhtiö hankki kyseisen liiketoimen yhteydessä, ovat osa yhtiön yleiskuluja ja muodostavat sellaisina osan yhtiön tuotteiden hinnasta. Tällaisilla palveluilla nimittäin on suora ja välitön yhteys verovelvollisen koko taloudelliseen toimintaan (ks. em. asia BLP Group, tuomion 25 kohta; em. asia Midland Bank, tuomion 31 kohta; em. asia Abbey National, tuomion 35 ja 36 kohta ja em. asia Cibo Participations, tuomion 33 kohta).
37 Tästä seuraa, että kuudennen direktiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan Kretztechnikillä on oikeus vähentää koko niihin kustannuksiin sisältynyt arvonlisävero, jotka tälle yhtiölle aiheutuivat niistä eri palveluista, jotka se hankki toteuttamansa osakeannin yhteydessä, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kaikki ne liiketoimet, jotka tämä yhtiö suoritti taloudellisen toimintansa yhteydessä, ovat verollisia liiketoimia. Jos nimittäin verovelvollinen suorittaa sekä vähennykseen oikeuttavia että vähennykseen oikeuttamattomia liiketoimia, verovelvollinen voi kuudennen direktiivin 17 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan vähentää vain sen arvonlisäveron osan, joka vastaa ensin mainittujen liiketoimien suhteellista osuutta (em. asia Abbey National, tuomion 37 kohta ja em. asia Cibo Participations, tuomion 34 kohta).
38 Kolmanteen kysymykseen on näin ollen vastattava siten, että verovelvollisella on kuudennen direktiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla oikeus vähentää koko se niihin kustannuksiin sisältynyt arvonlisävero, jotka tälle verovelvolliselle ovat aiheutuneet tämän verovelvollisen osakeannin yhteydessä hankkimista eri palveluista, mikäli kaikki ne liiketoimet, jotka tämä verovelvollinen on suorittanut taloudellisen toimintansa yhteydessä, ovat verollisia liiketoimia.
Oikeudenkäyntikulut
39 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Uusien osakkeiden liikkeeseenlasku ei ole sellainen liiketoimi, joka kuuluu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 10.4.1995 annetulla neuvoston direktiivillä 95/7/EY, 2 artiklan 1 alakohdan soveltamisalaan.
2) Verovelvollisella on kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/7, 17 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla oikeus vähentää koko se niihin kustannuksiin sisältynyt arvonlisävero, jotka tälle verovelvolliselle ovat aiheutuneet tämän verovelvollisen osakeannin yhteydessä hankkimista eri palveluista, mikäli kaikki ne liiketoimet, jotka tämä verovelvollinen on suorittanut taloudellisen toimintansa yhteydessä, ovat verollisia liiketoimia.
Allekirjoitukset
* Oikeudenkäyntikieli: saksa.