62000J0268

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 19 päivänä maaliskuuta 2002. - Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Alankomaiden kuningaskunta. - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Uimaveden laatu - Direktiivin 76/160/ETY riittämätön täytäntöönpano. - Asia C-268/00.

Oikeustapauskokoelma 2002 sivu I-02995


Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa

Avainsanat


Jäsenvaltiot - Velvoitteet - Direktiivien täytäntöönpano - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, jota ei ole kiistetty

(EY 226 artikla)

Asianosaiset


Asiassa C-268/00,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään G. Valero Jordana ja C. van der Hauwaert, prosessiosoite Luxemburgissa,

kantajana,

vastaan

Alankomaiden kuningaskunta, asiamiehenään M. A. Fierstra,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Alankomaiden kuningaskunta on laiminlyönyt yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole noudattanut uimaveden laadusta 8 päivänä joulukuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 76/160/ETY (EYVL 1976, L 31, s. 1) 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja F. Macken sekä tuomarit C. Gulmann (esittelevä tuomari) ja J.-P. Puissochet,

julkisasiamies: F. G. Jacobs,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,

kuultuaan julkisasiamiehen 17.1.2002 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

Tuomion perustelut


1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut EY 226 artiklan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 3.7.2000 ja jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että Alankomaiden kuningaskunta on laiminlyönyt yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole noudattanut uimaveden laadusta 8 päivänä joulukuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 76/160/ETY (EYVL 1976, L 31, s. 1; jäljempänä direktiivi) 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa.

2 Direktiivin tarkoituksena on ympäristön ja yleisen terveyden suojeleminen uimaveden saastumista vähentämällä. Se koskee sekä makeita vesiä (sisävedet) että merivettä (rannikkovedet).

3 Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että uimaveden laatu noudattaa direktiivin 3 artiklan mukaisesti vahvistettuja raja-arvoja (jäljempänä raja-arvot) kymmenen vuoden kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Koska direktiivi annettiin tiedoksi 10.12.1975, tämä määräaika on päättynyt 10.12.1985.

4 Uimaveden laadun valvomiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on direktiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritettava näytteenotto, jonka vähimmäistiheys on säädetty direktiivin liitteessä. Jäsenvaltioiden oli toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän velvoitteen täyttämiseksi kahden vuoden kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta, eli viimeistään 10.12.1977. Direktiivin liitteessä täsmennetään näytteenoton vähimmäistiheys sekä analyysin vertailumenetelmä tai tarkastusmenetelmä kunkin liitteessä säädetyn 19 muuttujan osalta.

5 Komissio osoitti Alankomaiden kuningaskunnalle 5.9.1996 päivätyllä kirjeellä virallisen huomautuksen, jossa se totesi, että tämä ei ollut toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä direktiivin mukaisten velvoitteidensa noudattamiseksi. Direktiivin 6 artiklan 1 kohdan vastaisesti se ei ollut suorittanut näytteenottoa kaikkien muuttujien ja kaikkien uimavesien osalta direktiivin liitteessä säädetyn näytteenoton vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan vastaisesti se ei ollut toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että uimaveden laatu olisi noudattanut raja-arvoja kymmenen vuoden kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta.

6 Alankomaiden hallitus myönsi nämä direktiivin rikkomiset 13.2.1997 päivätyssä vastauksessaan. Se väitti kuitenkin, että uimavettä uimakautena 1996 koskevasta kertomuksesta ilmeni, että niiden alueiden määrä, joilla näytteenottotiheys oli riittämätön, oli vähentynyt, ja että uimavettä uimakautena 1997 koskevasta kertomuksesta ilmeni, että uimaveden laatu oli parantunut huomattavasti.

7 Komissio osoitti Alankomaiden kuningaskunnalle 15.10.1998 perustellun lausunnon, jossa se toisti virallisessa huomautuksessaan esitetyt kaksi väitettä. Se kehotti tätä jäsenvaltiota toteuttamaan perustellun lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

8 Alankomaiden hallitus myönsi 19.4.1999 päivätyssä vastauksessaan perusteltuun lausuntoon, että kuten uimakautta 1997 koskevista luvuista ilmeni, komission esittämät kaksi väitettä olivat perusteltuja. Se lisäsi, että direktiivin mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi oli toteutettu kiireellisiä toimenpiteitä ja että uimakautta 1998 koskevista luvuista ilmeni, että näillä toimilla oli jo saavutettu tuloksia, koska tilanne oli parantunut huomattavasti. Alankomaiden hallitus totesi myös, että direktiiviä ei noudatettu vielä muun muassa siksi, että sitä ei ollut saatettu täysin asianmukaisesti osaksi kansallista oikeutta ja että näin ollen kansallista lainsäädäntöä olisi vielä muutettava. Se ilmoitti, että direktiivin noudattamisen varmistamiseksi oli hyväksytty "asteittain toteutettava suunnitelma".

9 Alankomaiden hallitus ilmoitti komissiolle 28.3.2000 päivätyllä kirjeellä, että kansallista lainsäädäntöä oli muutettu direktiivin noudattamiseksi ja että tämä muutos oli tullut voimaan.

10 Koska komissio katsoi erityisesti uimakautta 1999 koskevien tarkistettujen lukujen perusteella, että Alankomaiden kuningaskunta ei edelleenkään noudattanut direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, se nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen.

11 Kanteessaan komissio toteaa, että 0,7 prosentista sisävesistä otetaan riittämättömästi näytteitä ja että 8 prosenttia sisävesistä ei noudata raja-arvoja. Komissio katsoo, että niiden sisävesien prosenttimäärä, jotka eivät noudata raja-arvoja, on kasvanut, koska tämä määrä oli aikaisemmin 3,7 prosenttia. Alankomaiden kuningaskunta ei voi kiistää näitä lukuja, koska se hyväksyi ne ennen niiden julkaisemista.

12 Uimaveden riittämättömän laadun osalta komissio toteaa, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan (asia C-56/90, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 14.7.1993, Kok. 1993, s. I-4109, 43 kohta; asia C-198/97, komissio v. Saksa, tuomio 8.6.1999, Kok. 1999, s. I-3257, 35 kohta ja asia C-307/98, komissio v. Belgia, tuomio 25.5.2000, Kok. 2000, s. I-3933, 48 ja 49 kohta) direktiivin 4 artiklan 1 kohta ei ole ymmärrettävissä siten, että siinä edellytettäisiin jäsenvaltioiden ainoastaan ryhtyvän kaikkiin järkevästi ajatellen mahdollisiin toimenpiteisiin. Kyseiseen säännökseen sisältyy päinvastoin saavutettavaa lopputulosta koskeva velvollisuus, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden on toimittava siten, että niiden alueen uimavesien laatu todella noudattaa raja-arvoja kymmenen vuoden kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta, ja tämä määräaika on pitempi kuin yleisesti vahvistettu kahden vuoden määräaika direktiivin täytäntöönpanemiseksi, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus täyttää kyseinen vaatimus.

13 Alankomaiden hallitus myöntää vastineessaan, että Alankomaiden kuningaskunta ei ole noudattanut direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan uimaveden laadun ja näytteenottotiheyden osalta. Se jättää asian yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

14 Koska direktiiviä ei ole pantu täytäntöön siinä säädetyssä määräajassa, komission nostama kanne on hyväksyttävä.

15 Näin ollen on todettava, että Alankomaiden kuningaskunta on laiminlyönyt direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole noudattanut uimaveden laatua ja näytteenottotiheyttä koskevia velvoitteitaan tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa.

Päätökset oikeudenkäyntikuluista


Oikeudenkäyntikulut

16 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Alankomaiden kuningaskunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska Alankomaiden kuningaskunta on hävinnyt vaatimuksensa, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Päätöksen päätösosa


Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Alankomaiden kuningaskunta on laiminlyönyt uimaveden laadusta 8 päivänä joulukuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 76/160/ETY 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole noudattanut uimaveden laatua ja näytteenottotiheyttä koskevia velvoitteitaan tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa.

2) Alankomaiden kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.