61998J0017

1 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio - Neuvosto assosiaation toteuttajana - Päätös 91/482/ETY - Päätöksen tarkistaminen, kun päätös on ollut voimassa puolet voimassaoloajastaan - Asetettu määräaika - Vaikutus perustamissopimuksen 136 artiklaan (josta on muutettuna tullut EY 187 artikla) perustuvaan neuvoston toimivaltaan - Vaikutusten puuttuminen

(EY:n perustamissopimuksen 132 artikla (josta on tullut EY 183 artikla) ja 136 artikla (josta on muutettuna tullut EY 187 artikla); neuvoston päätöksen 91/482/ETY 240 artiklan 3 kohta)

2 Yhteisön oikeus - Periaatteet - Luottamuksensuoja - Rajat - Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiota koskevan lainsäädännön muuttaminen - Yhteisön toimielinten harkintavalta - Suurelle yleisölle suunnattuun, oikeusvaikutuksia vailla olevaan tiedotteeseen sisältyvä väite - Vaikutusten puuttuminen

(Neuvoston päätös 91/482/ETY)

3 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio - Neuvosto assosiaation toteuttajana - Assosiaation toteuttamistapaa ja siinä noudatettavaa menettelyä koskevien säännösten laatiminen - Useat peräkkäiset päätökset - Tiettyjen assosioituneille maille ja alueille aiemmin myönnettyjen etuuksien pienentäminen tarvittaessa - Sallittavuus

(EY:n perustamissopimuksen 40 ja 43 artikla ja 136 artiklan toinen kohta (joista on muutettuina tullut EY 34 ja EY 37 artikla sekä EY 187 artiklan toinen kohta) ja 41 ja 42 artikla (joista on tullut EY 35 ja EY 36 artikla)

4 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio - Neuvosto assosiaation toteuttajana - Kiintiön vahvistaminen sellaisen sokerin tuonnille, johon sovelletaan AKT/MMA-alkuperän kasautumisjärjestelmää - Perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan ja 136 artiklan toisen kohdan (joista on muutettuina tullut EY 184 artiklan 1 kohta ja EY 187 artiklan toinen kohta) rikkominen - Rikkomatta jättäminen

(EY:n perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohta ja 136 artiklan toinen kohta (joista on muutettuina tullut EY 184 artiklan 1 kohta ja EY 187 artiklan toinen kohta); neuvoston päätöksen 91/482/ETY 108 b artikla ja päätös 97/803/EY)

5 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio - Neuvosto assosiaation toteuttajana - Kiintiön vahvistaminen sellaisen sokerin tuonnille, johon sovelletaan AKT/MMA-alkuperän kasautumisjärjestelmää - Suhteellisuusperiaate - Loukkaaminen - Loukkaamatta jättäminen

(Neuvoston päätöksen 91/482/ETY 108 b artikla ja neuvoston päätös 97/803/EY)

6 Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa - Oikeus määrätä välitoimia, jos yhteisön oikeus on välittömästi vaarassa tulla rikotuksi - Edellytykset - Oikeus määrätä välitoimia merentakaisten maiden tai alueiden viranomaista vastaan - Sallittavuus

1 Vaikka merentakaisten maiden ja alueiden (jäljempänä MMA) assosiointia koskevan neuvoston päätöksen 91/482/ETY 240 artiklan 3 kohdassa määrätään, että ennen ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä neuvosto tarvittaessa päättää mahdollisista MMA:iden assosiointia yhteisöön koskevista muutoksista, tällä määräyksellä ei kuitenkaan voida viedä neuvostolta sillä suoraan perustamissopimuksen nojalla olevaa toimivaltaa muuttaa niitä toimia, jotka se on toteuttanut perustamissopimuksen 136 artiklan (josta on muutettuna tullut EY 187 artikla) nojalla kaikkien kyseisen sopimuksen 132 artiklassa (josta on tullut EY 183 artikla) lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(ks. 33 kohta)

2 Vaikka perustellun luottamuksen suojaaminen kuuluu yhteisön perusperiaatteisiin, taloudelliset toimijat eivät voi perustellusti luottaa sellaisen olemassa olevan tilanteen säilymiseen, jota voidaan muuttaa yhteisön toimielinten harkintavallan rajoissa, ja asia on näin erityisesti maatalouden yhteisten markkinajärjestelyjen kaltaisella alalla, jonka tavoite edellyttää jatkuvaa sopeutumista taloudellisen tilanteen vaihteluihin.

Tämä pätee erityisesti silloin, kun taloudellisten toimijoiden odotukset perustuvat esitteeseen, jossa tietoja esitetään suurelle yleisölle ja jolla ei ole mitään oikeudellista sitovuutta; tällainen esite oli komission lokakuussa 1993 julkaisema esite, jossa väitettiin, että merentakaisten maiden ja alueiden assosiointia koskevaa päätöstä 91/482/ETY sovellettaisiin kymmenen vuotta. Lisäksi komissiolla oli tämän esitteen ilmestyessä täysin perusteltu syy väittää, että tämä päätös oli tehty kymmeneksi vuodeksi, ilman että sen olisi pitänyt ottaa tällaisessa asiakirjassa huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtäviä muutoksia.

(ks. 34-35 kohta)

3 Vaikka se aktiivinen ja asteittainen menetelmä, jolla MMA:iden assosiointi yhteisöön toteutetaan, edellyttää neuvoston ottavan huomioon aikaisemmista päätöksistään saadut kokemukset, neuvoston on perustamissopimuksen 136 artiklan toisen kohdan (josta on muutettuna tullut EY 187 artiklan toinen kohta) nojalla toimenpiteitä toteuttaessaan otettava kuitenkin huomioon samalla sekä perustamissopimuksen neljännessä osassa olevat periaatteet että muut yhteisön oikeuden periaatteet, yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat periaatteet mukaan lukien.

Neuvosto voi tarvittaessa pienentää tiettyjä MMA:ille aiemmin myönnettyjä etuuksia, kun se joutuu tasapainoilemaan perustamissopimuksessa vahvistettujen eri tavoitteiden välillä ja ottamaan samalla kokonaisvaltaisesti huomioon aikaisempien päätöstensä perusteella saadut kokemukset, sillä sillä on tätä tarkoitusta varten laaja harkintavalta, joka vastaa perustamissopimuksen 40 artiklassa (josta on muutettuna tullut EY 34 artikla) sekä 41 ja 42 artiklassa (joista on tullut EY 35 ja EY 36 artikla) ja 43 artiklassa (josta on muutettuna tullut EY 37 artikla) sekä 136 artiklassa sille annettuja poliittisia tehtäviä. Tämä pätee varsinkin silloin, kun kyseessä olevat etuudet ovat poikkeuksellisia yhteisön markkinoiden toimintaa koskevien sääntöjen kannalta.

(ks. 38-39 ja 41 kohta)

4 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiointia koskevan neuvoston päätöksen 91/482/ETY 108 b artiklassa, joka lisättiin kyseiseen päätökseen päätöksellä 97/803/EY, määrätyn toimenpiteen pätevyyttä ei voida asettaa perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan ja 136 artiklan toisen kohdan (joista on muutettuina tullut EY 184 artiklan 1 kohta ja EY 187 artiklan toinen kohta) kannalta kyseenalaiseksi sillä perusteella, että siinä vahvistetaan kiintiö sellaisen sokerin tuonnille, johon sovelletaan AKT/MMA-alkuperän kasautumisjärjestelmää.

Sokerin kaupan osalta yhteisön sisäiset tariffikiintiöt nimittäin poistettiin vasta sen jälkeen kun oli otettu käyttöön kyseisen tuotteen yhteinen markkinajärjestely, mikä edellytti muun muassa kilpailun vääristymien ehkäisemiseksi sitä, että samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavan vähimmäishinnan vahvistamisen kanssa otettiin käyttöön yhteinen yhteisön ulkopuolinen tariffi. Koska MMA:illa ja yhteisöllä ei ole yhteistä maatalouspolitiikkaa, toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään kilpailun vääristymiä tai yhteisön markkinoiden häiriöitä ja jotka voivat olla esimerkiksi tariffikiintiöitä, ei näin ollen voida pelkästään niiden toteuttamisen perusteella pitää perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan vastaisina.

Toisaalta perustamissopimuksen 136 artiklan toisessa kohdassa määrätään nimenomaisesti, että neuvosto toimii "saatujen kokemusten ja tämän sopimuksen periaatteiden pohjalta". Näitä periaatteita ovat muun muassa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat periaatteet, joten neuvostoa ei voida arvostella siitä, että se on ottanut tätä määräystä täytäntöönpannessaan huomioon yhteisen maatalouspolitiikan asettamat edellytykset.

(ks. 47-50 kohta)

5 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiointia koskevan päätöksen 91/482/ETY 108 b artiklassa, joka lisättiin kyseiseen päätökseen päätöksellä 97/803/EY, määrättyä toimenpidettä, jolla otettiin käyttöön kiintiö sellaisen sokerin tuonnille, jolle myönnetään AKT/MMA-alkuperän kasautuminen, ei voida pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnin kaltaisella alalla, jolla yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta, ainoastaan sillä, että toimenpide on ilmeisen soveltumaton sillä tavoitellun päämäärän saavuttamiseen, voi nimittäin olla vaikutusta sen laillisuuteen. Yhteisöjen tuomioistuimen harjoittamaa valvontaa koskeva rajoitus on erityisen välttämätön, jos neuvosto joutuu toimimaan erilaisten etujen sovittelijana ja näin ollen tekemään valintoja omaan vastuualueeseensa kuuluvien poliittisten vaihtoehtojen välillä. Tässä yhteydessä ei voida katsoa, että edellä mainitussa 108 b artiklassa vahvistetun kiintiön käyttöönottaminen olisi selvästi ylittänyt sen, mikä oli tarpeen neuvoston asettamien päämäärien saavuttamiseksi.

(ks. 53-54 ja 58 kohta)

6 Kansallinen tuomioistuin voi määrätä välitoimia yhteisön ulkopuolista viranomaista vastaan, jos yhteisön oikeus on vaarassa tulla rikotuksi, vain

- jos kansallinen tuomioistuin epäilee vakavasti tämän viranomaisen täytäntöönpanemien yhteisön määräysten ja säännösten pätevyyttä ja jos kansallinen tuomioistuin esittää kansallisessa tuomioistuimessa riitautettujen määräysten tai säännösten pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisukysymyksen yhteisöjen tuomioistuimelle, jos asia ei jo ole sen käsiteltävänä

- jos asia on kiireellinen ja jos hakijalle uhkaa aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ja

- jos kansallinen tuomioistuin ottaa asianmukaisesti huomioon yhteisön edun.

Se seikka, että jäsenvaltion tuomioistuin määräisi tällaisia välitoimia jotakin merentakaisten maiden ja alueiden viranomaista vastaan sisäisen oikeusjärjestelmänsä säännösten mukaisesti, ei voi muuttaa niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä yksityisten oikeussubjektien väliaikainen oikeussuoja on taattava kansallisissa tuomioistuimissa silloin, kun riitauttaminen perustuu yhteisön oikeuteen.

(ks. 73 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

Asiassa C-17/98,

jonka Arrondissementsrechtbank te 's-Gravenhagen (Alankomaat) puheenjohtaja on saattanut EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Emesa Sugar (Free Zone) NV

vastaan

Aruba

ennakkoratkaisun merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön tehdyn neuvoston päätöksen 91/482/ETY välitarkistuksesta 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/803/EY (EYVL L 329, s. 50) pätevyydestä,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti G. C. Rodríguez Iglesias, jaostojen puheenjohtajat J. C. Moitinho de Almeida ja D. A. O. Edward sekä tuomarit P. J. G. Kapteyn, J.-P. Puissochet, G. Hirsch, P. Jann, H. Ragnemalm ja M. Wathelet (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: D. Ruiz-Jarabo Colomer,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies H. A. Rühl,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

- Emesa Sugar (Free Zone) NV, edustajanaan asianajaja G. van der Wal, Bryssel,

- Aruban hallitus, asiamiehinään asianajajat P. V. F. Bos ja M. M. Slotboom, Rotterdam,

- Espanjan hallitus, asiamiehenään valtionasiamies M. López-Monís Gallego,

- Ranskan hallitus, asiamiehinään ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston jaostopäällikkö K. Rispal-Bellanger ja saman osaston ulkoasiainsihteeri C. Chavance,

- Italian hallitus, asiamiehenään ulkoasiainministeriön diplomaattisten riita-asioiden osaston osastopäällikkö, professori U. Leanza, avustajanaan valtionasiamies D. Del Gaizo,

- Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään Treasury Solicitor's Departmentin virkamies S. Ridley, avustajanaan asianajaja K. Parker, QC,

- Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään oikeudellisen yksikön virkamiehet J. Huber ja G. Houttuin, ja

- Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja T. van Rijn,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,

kuultuaan Emesa Sugar (Free Zone) NV:n, Aruban hallituksen, Espanjan hallituksen, Ranskan hallituksen, Italian hallituksen, neuvoston ja komission 16.3.1999 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 1.6.1999 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Arrondissementsrechtbank te 's-Gravenhagen puheenjohtaja on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 19.12.1997 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 23.1.1998, EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla 12 ennakkoratkaisukysymystä merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön tehdyn neuvoston päätöksen 91/482/ETY välitarkistuksesta 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/803/EY (EYVL L 329, s. 50) pätevyydestä.

2 Nämä kysymykset on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Emesa Sugar (Free Zone) NV (jäljempänä Emesa) ja Aruban viranomaiset ja joka koskee Emesan tällä saarella käsittelemien ja pakkaamien sokerimäärien yhteisöön suuntautuvan viennin edellytyksiä.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

3 EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan r alakohdassa (josta on muutettuna tullut EY 3 artiklan 1 kohdan s alakohta) määrätään, että yhteisön toimintaan sisältyy merentakaisten maiden ja alueiden (jäljempänä MMA) assosiointi "kaupankäynnin lisäämiseksi sekä yhteiset pyrkimykset taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi".

4 Aruba kuuluu MMA:ihin.

5 Näiden viimeksi mainittujen assosioinnista yhteisöön määrätään EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa.

6 EY:n perustamissopimuksen 131 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa (joista on muutettuina tullut EY 182 artiklan toinen ja kolmas kohta) määrätään seuraavaa:

"Assosioinnin tavoitteena on edistää maiden ja alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko yhteisön välille.

Tämän sopimuksen johdanto-osassa mainittujen periaatteiden mukaisesti assosioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti edistää näiden maiden ja alueiden väestön etuja ja vaurautta, jotta ne voivat saavuttaa sen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen, johon ne pyrkivät."

7 EY:n perustamissopimuksen 132 artiklassa (josta on tullut EY 183 artikla) todetaan tiettyjä tavoitteita, joihin kuuluu muun muassa se, että jäsenvaltiot soveltavat "kaupankäynnissään maiden ja alueiden kanssa samaa järjestelmää kuin tämän sopimuksen mukaan keskinäisessä kaupankäynnissään".

8 EY:n perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdassa (josta on muutettuna tullut EY 184 artiklan 1 kohta), määrätään, että MMA:ista peräisin olevien, jäsenvaltioihin tuotavien tavaroiden tullit poistetaan kokonaan, kuten ne on poistettu jäsenvaltioiden välillä asteittain tässä sopimuksessa määrätyn mukaisesti.

9 EY:n perustamissopimuksen 136 artiklassa (josta on muutettuna tullut EY 187 artikla) määrätään seuraavaa:

"Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan ensimmäisen viiden vuoden jakson osalta maiden ja alueiden sekä yhteisön välistä assosiointia koskevat säännöt ja menettely vahvistetaan tähän sopimukseen liitetyssä soveltamissopimuksessa.

Ennen edellisessä kohdassa tarkoitetun sopimuksen voimassaoloajan päättymistä neuvosto antaa saatujen kokemusten ja tämän sopimuksen periaatteiden pohjalta yksimielisesti uutta jaksoa koskevat säännökset."

10 Perustamissopimuksen 136 artiklan toisen kohdan nojalla neuvosto teki 25.2.1964 päätöksen 64/349/ETY (EYVL 1964, 93, s. 1472) merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön. Päätöksellä korvattiin MMA:iden assosiointia koskeva perustamissopimuksen liitteenä oleva viideksi vuodeksi tehty soveltamissopimus 1.6.1964 alkaen eli siitä päivästä alkaen, jona Yaoundéssa 20.7.1963 allekirjoitettu, yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta tehty sisäinen sopimus tuli voimaan.

11 Tämän jälkeen neuvosto on tehnyt useita päätöksiä MMA:iden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön. Neuvosto teki 25.7.1991 kuudennen päätöksen eli päätöksen 91/482/ETY (EYVL L 263, s. 1; jäljempänä MMA-päätös), jota sen 240 artiklan 1 kohdan mukaan sovelletaan 10 vuoden ajan 1.3.1990 lähtien. Saman artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa määrätään kuitenkin, että neuvosto vahvistaa ennen ensimmäisen viiden vuoden määräajan päättymistä yksimielisesti komission ehdotuksesta tarvittaessa paitsi yhteisön rahoitustuen seuraavalle viisivuotiskaudelle myös mahdolliset MMA:iden assosiointia yhteisöön koskevat muutokset. Näin menetellen neuvosto teki päätöksen 97/803/EY.

12 MMA-päätöksen 101 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se oli alkuperäisessä muodossaan, määrättiin seuraavaa:

"Tuotaessa MMA:ista peräisin olevia tuotteita yhteisöön ne vapautetaan tulleista ja vaikutukseltaan vastaavista maksuista."

13 Tämän saman päätöksen 102 artiklassa määrättiin seuraavaa:

"Yhteisö ei sovella määrällisiä rajoituksia eikä toteuta vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä MMA:ista peräisin olevien tuotteiden tuontiin."

14 MMA-päätöksen 108 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa viitataan kyseisen päätöksen liitteeseen II (jäljempänä liite II) alkuperätuotteiden ja niihin liittyvien hallinnollisten yhteistyötoimenpiteiden käsitteiden määrittelemiseksi. Kyseisen liitteen 1 artiklan mukaan tuotteen katsotaan olevan peräisin MMA:ista, yhteisöstä tai Afrikan, Karibian tai Tyynenmeren valtioista (jäljempänä AKT-valtiot), jos se on niissä kokonaan tuotettu tai jos sitä on niissä riittävästi käsitelty.

15 Liitteessä II olevan 3 artiklan 3 kohdassa on luettelo valmistus- tai käsittelytoimista, joita pidetään riittämättöminä antamaan MMA:ista peräisin olevalle tuotteelle alkuperäaseman. Kyseisen liitteen 6 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

"Jos yhteisössä tai AKT-valtioissa kokonaan tuotettuihin tuotteisiin kohdistuu MMA:issa käsittely- tai valmistustoimia, ne katsotaan MMA:issa kokonaan tuotetuiksi tuotteiksi" (ns. AKT/MMA-alkuperän kasautumista koskeva sääntö).

16 Liitteessä II olevan 12 artiklan mukaan tuotteen alkuperä osoitetaan EUR.1-tavaratodistuksella (1 kohta), jonka antavat vievän MMA:n tulliviranomaiset (6 kohta), jotka varmistavat tarpeellisiksi katsomillaan tarkastuksilla, voidaanko tavaroita pitää alkuperätuotteina (7 kohta).

17 Päätöksen 91/482/ETY välitarkistuksesta tehdyn ehdotuksensa (KOM(95) 739 lopullinen, EYVL C 139, s. 1), jonka komissio esitti neuvostolle 16.2.1996, kuudennessa ja seitsemännessä perustelukappaleessa komissio väitti, että MMA:iden alkuperätuotteiden vapaa markkinoille pääsy sekä AKT/MMA-alkuperän kasautumista koskevan säännön ylläpito on tuonut ilmi ristiriidan vaaran kahden yhteisön politiikan eli MMA:iden kehittämisen ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden välillä.

18 Tämän ehdotuksen perusteella tehdyn päätöksen 97/803/EY seitsemännessä perustelukappaleessa neuvosto toteaa, että "uusien häiriöiden estämiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä sellaisen, kaupan säännöllisyydelle suotuisan rakenteen määrittelemiseksi, joka olisi yhteensopiva yhteisen maatalouspolitiikan kanssa".

19 Tätä varten päätöksellä 97/803/EY MMA-päätökseen lisättiin muun muassa 108 b artikla, jossa myönnetään AKT/MMA-alkuperän kasautuminen vuosittain tietylle määrälle sokeria. Tässä 108 b artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

"1. Liitteessä II olevassa 6 artiklassa tarkoitettu AKT/MMA-alkuperän kasautuminen myönnetään vuosittain 3 000 tonnin määrälle - - sokeria.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen AKT/MMA-alkuperän kasautumista koskevien sääntöjen täytäntöönpanemiseksi sokerin muotoilun paloiksi tai värjäyksen katsotaan riittävän antamaan tuotteille MMA-alkuperäaseman" (tässä ei kuitenkaan mainita sokerin jauhamista ("milling")).

Kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä oleva asia

20 Emesa on huhtikuusta 1997 lähtien harjoittanut toimintaa Aruballa sijaitsevassa sokerin jatkojalostamossa ja vienyt sokeria yhteisöön.

21 Koska Aruba ei tuota sokeria, sokeri ostetaan Trinidad ja Tobagossa, joka on yksi AKT-valtioista, sijaitsevista ruokosokerin jalostamoista. Ostettu sokeri kuljetetaan Aruballe, jossa siihen kohdistetaan sellaisia valmistus- ja käsittelytoimia, joiden päätteeksi tuotetta pidetään lopputuotteena. Näitä toimia ovat sokerin puhdistaminen, jauhaminen (niin sanottu milling-toimenpide, jossa sokeri jauhetaan halutun kaliiberiseksi asiakkaan ilmoittamien vaatimusten mukaisesti) ja pakkaaminen. Pääasian kantajan mukaan sen tehtaan vuotuinen kapasiteetti on vähintään 34 000 tonnia sokeria.

22 Päätöksen 97/803/EY tekemisen jälkeen Emesa teki Arrondissementsrechtbank te 's-Gravenhagen puheenjohtajalle välitoimihakemuksen, jossa se vaati, että puheenjohtaja kieltää

- Alankomaiden valtiota kantamasta tuontitulleja siitä MMA:ista peräisin olevasta sokerista, jonka kantaja aikoi tuoda

- Hoofdproductschap voor akkerbouwproductenia (maataloustuotteiden menekkiä edistävä keskusjärjestö, jäljempänä HPA) epäämästä siltä tuontilisenssejä ja

- Aruban viranomaisia epäämästä siltä EUR.1-tavaratodistuksia sen Aruballa tuottaman sokerin osalta siltä osin kuin näitä todistuksia ei olisi evätty MMA-päätöksen nojalla sellaisena kuin se oli ennen siihen tehtyjä muutoksia.

23 Näiden vaatimustensa tueksi pääasian kantaja esittää lähinnä, että MMA-päätöksen tarkistus, jota kantajan mukaan oli pidettävä määrällisenä rajoituksena siltä osin kuin sillä tosiasiassa tehtiin mahdottomaksi MMA:ista peräisin olevan sokerin tuonti, oli yhteisön oikeuden vastainen, koska sillä otettiin jälleen käyttöön rakenteellisia rajoituksia, joita MMA-päätöksen mukaan ei voida soveltaa, vaikka tällaisia näin lyhyen soveltamisajan jälkeen tehtyjä korjauksia ei voitu pitää perusteltuina yhteisön tärkeiden etujen vuoksi ja vaikka MMA-päätöksen vaikutukset olivat täysin ennalta arvioitavissa.

24 Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevassa päätöksessään Arrondissementsrechtbank te 's-Gravenhagen puheenjohtaja jätti tutkimatta Alankomaiden valtiota ja HPA:ta vastaan esitetyt vaatimukset sillä perusteella, että riitauttaakseen MMA-päätöksen täytäntöönpanon, sellaisena kuin kyseinen päätös on muutettuna, Emesa pystyi tekemään hallinnollisen valituksen College van Beroep voor het Bedrijfsleveniin; puheenjohtaja sen sijaan hyväksyi Arubaa vastaan esitetyn vaatimuksen. Välipäätöksessään ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomari epäilee päätöksen 97/803/EY lainmukaisuutta erityisesti MMA:iden assosiointijärjestelmän tavoitteiden kannalta, sellaisina kuin ne ilmenevät perustamissopimuksen 131, 132 ja 133 artiklasta, joiden mukaan tavoitteita ovat MMA:iden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen sekä niiden ja koko yhteisön välisten läheisten taloudellisten suhteiden vahvistaminen; ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomari epäilee myös sitä, onko päätös 97/803/EY suhteellisuusperiaatteen mukainen.

25 Lisäksi ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomari toteaa, että Emesalle uhkaa aiheutua vakava ja korjaamaton vahinko, sillä jos riidanalaiset säännökset pidetään voimassa, Emesan on suljettava tehtaansa, jonka toiminta on juuri aloitettu. Kyseisen tuomarin mukaan yhteisön etu ei estä MMA-päätökseen tehdyn muutoksen lainmukaisuutta koskevien vakavien epäilyjen vallitessa antamasta välitoimia koskevaa määräystä, jonka perusteella Emesa voisi jatkaa tuontiaan yhteisöön, varsinkin kun tuonti on kaiken lisäksi hyvin vähäistä.

26 Näin ollen Arrondissementsrechtbank te 's-Gravenhagen puheenjohtaja on päättänyt lykätä asian ratkaisua ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

"1) Onko assosiointipäätöksen välitarkistuksesta 1.12.1997 alkaen 24.11.1997 tehty neuvoston päätös 97/803/EY (EYVL 1997, L 329, s. 50) - ja erityisesti tällä päätöksellä lisätty 108 b artiklan 1 kohta samoin kuin se, että siinä poistettiin milling alkuperän kannalta relevanttien käsittelytapojen joukosta - suhteellisuusperiaatteen mukainen?

2) Onko sallittua, että neuvoston kyseisen päätöksen - ja erityisesti tällä päätöksellä lisätyn 108 b artiklan 1 kohdan samoin kuin sen, että siinä poistetaan milling alkuperän kannalta relevanttien käsittelytapojen joukosta - rajoittavat vaikutukset menevät (selvästi) pidemmälle kuin assosiointipäätöksen 109 artiklan perusteella toteutettavien suojatoimenpiteiden vaikutukset voivat mennä?

3) Onko se, että EY:n perustamissopimuksen 136 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetussa päätöksessä - eli tässä tapauksessa edellä mainitussa neuvoston päätöksessä 97/803/EY - säädetään määrällisistä rajoituksista tai vaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä, yhteensopivaa EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen neljännen osan kanssa?

4) Onko kolmanteen kysymykseen vastaamisen kannalta merkitystä sillä

a) muotoillaanko nämä rajoitukset tai toimenpiteet tariffikiintiöiksi vai alkuperäsäännöksiä koskeviksi rajoituksiksi vai molempien edellä mainittujen yhdistelmäksi, tai sillä

b) sisältävätkö kyseiset säännökset suojatoimenpiteitä vai eivät?

5) Seuraako EY:n perustamissopimuksesta ja erityisesti sen neljännestä osasta, että 136 artiklan toisen kohdan mukaisesti saatujen kokemusten tuloksia - eli MMA:ille edullisia toimenpiteitä - ei enää voida muuttaa tai kumota MMA:iden haitaksi?

6) Jos tämä tosiaan ei enää ole mahdollista, ovatko kyseessä olevat neuvoston päätökset mitättömiä ja voivatko yksityiset oikeussubjektit siten vedota tähän kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa riidassa?

7) Missä määrin vuoden 1991 MMA-päätöksen (91/482/ETY, EYVL L 263, oikaisu EYVL 1993, L 15, s. 33) on katsottava olevan muuttamattomana voimassa kyseisen päätöksen 240 artiklan 1 kohdassa mainitun kymmenen vuoden ajanjakson ajan, kun neuvosto ei ole tarkistanut päätöstä ennen päätöksen 240 artiklan 3 kohdan alussa tarkoitetun (ensimmäisen) viiden vuoden määräajan päättymistä?

8) Onko neuvoston tarkistuspäätös 97/803/EY ristiriidassa EY:n perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan kanssa?

9) Onko kyseinen neuvoston tarkistuspäätös oikeudellisesti pätevä, kun otetaan huomioon ne odotukset, jotka komissio on vuoden 1993 lokakuussa julkaisemassa esitteessään DE 76 herättänyt, koska kyseisessä esitteessä todetaan kuudennesta MMA-päätöksestä sivulla 16, että kyseinen päätös on tällä hetkellä voimassa kymmenen vuotta (aikaisemman viiden vuoden asemesta)?

10) Onko aiemmin mainittu 108 b artikla, joka tuli voimaan 1.12.1997, siinä määrin käyttökelvoton, että sitä on pidettävä pätemättömänä?

11) Onko kansallisella (välitoimista päättävällä) tuomioistuimella toimivalta antaa etukäteen välitoimia koskeva määräys yhdistetyissä asioissa C-143/88 ja C-92/89, Zuckerfabrik Süderdithmarschen ym. annetussa tuomiossa ja myöhemmin annetuissa tuomioissa kuvailluissa olosuhteissa, jos yhteisön oikeudessa nimetty, yhteisön ulkopuolinen täytäntöönpanoelin uhkaa rikkoa yhteisön oikeutta, jotta estetään tällainen yhteisön oikeuden rikkominen?

12) Jos 11. kysymykseen vastataan myöntävästi ja jos 11. kysymyksessä mainittujen olosuhteiden arviointi ei kuulu kansalliselle tuomioistuimelle vaan yhteisöjen tuomioistuimelle, ovatko tämän ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevan päätöksen 3.9-3.11 kohdassa tarkoitetut seikat ('millingin' poisjättäminen ja määrällisten rajoitusten käyttöönottaminen, Emesalle aiheutuva vakava ja korjaamaton vahinko, yhteisön edun huomioonottaminen) sellaisia, että 11. kysymyksessä tarkoitettu välitoimia koskeva määräys on perusteltu?"

Kymmenen ensimmäistä ennakkoratkaisukysymystä

27 Kymmenellä ensimmäisellä ennakkoratkaisukysymyksellään kansallinen tuomioistuin kysyy, onko MMA-päätös, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 97/803/EY (jäljempänä muutettu MMA-päätös), ja erityisesti sen 108 b artikla päteviä siltä osin kuin kyseisessä artiklassa myönnetään AKT/MMA-alkuperän kasautuminen vuosittain ainoastaan 3 000 tonnille sokeria ja siltä osin kuin kyseisen artiklan 2 kohdassa jätetään mainitsematta "milling" sellaisten valmistus- ja käsittelytoimien joukossa, joita pidetään riittävinä antamaan tuotteille MMA-alkuperäaseman.

28 Näihin kysymyksiin vastaamiseksi on aluksi palautettava mieliin, että MMA:iden assosiointi on toteutettava aktiivisella ja asteittaisella menetelmällä, joka voi edellyttää lukuisten säännösten antamista kaikkien perustamissopimuksen 132 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jossa otetaan huomioon neuvoston aikaisemmilla päätöksillä jo saadut kokemukset (ks. asia C-310/95, Road Air, tuomio 22.4.1997, Kok. 1997, s. I-2229, 40 kohta ja asia C-390/95 P, Antillean Rice Mills ym. v. komissio, tuomio 11.2.1999, Kok. 1999, s. I-769, 36 kohta).

29 Vaikka MMA:t ovatkin assosioituneita maita ja alueita, joilla on erityiset siteet yhteisöön, ne eivät kuitenkaan ole viimeksi mainitun osa, ja ne ovat sen suhteen samassa asemassa kuin kolmannet maat (ks. lausunto 1/78, 4.10.1979, Kok. 1979, s. 2871, 62 kohta ja lausunto 1/94, 15.11.1994, Kok. 1994, s. I-5267, 17 kohta). Erityisesti on todettava, että MMA:iden ja yhteisön välillä ei ole tässä vaiheessa perustamissopimuksen 132 artiklan nojalla rajoituksetonta tavaroiden vapaata liikkuvuutta (em. asia Antillean Rice Mills ym. v. komissio, tuomion 36 kohta).

30 Lisäksi on todettava, että perustamissopimuksen 136 artiklan toisen kohdan nojalla neuvosto voi tehdä assosiaatioon liittyviä päätöksiä "saatujen kokemusten ja [perustamis]sopimuksen periaatteiden pohjalta". Tästä seuraa, että vaikka neuvoston on kyseisen artiklan nojalla MMA-päätöksiä tehdessään otettava huomioon perustamissopimuksen neljännessä osassa olevat periaatteet ja erityisesti saadut kokemukset, sen on otettava huomioon myös muut yhteisön oikeuden periaatteet, yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat periaatteet mukaan lukien (em. asia Antillean Rice Mills ym. v. komissio, tuomion 36 ja 37 kohta).

Mahdollisuus tarkistaa MMA-päätöstä ensimmäisten viiden soveltamisvuoden jälkeen (seitsemäs ja yhdeksäs ennakkoratkaisukysymys)

31 Seitsemännellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee lähinnä sitä, pystyikö neuvosto MMA-päätöksen 240 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen viisivuotiskauden päättymisen jälkeen vielä pätevästi tarkistamaan kyseistä päätöstä tämän määräyksen mukaisesti. Yhdeksännellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin kysyy, onko päätös 97/803/EY pätevä sen luottamuksensuojan kannalta, joka taloudellisille toimijoille väitetään syntyneen komission julkaistua lokakuussa 1993 esitteen DE 76, jonka otsikkona on "The European Community and the Overseas Countries and Territories" (Euroopan yhteisö ja merentakaiset maat ja alueet) ja jossa todettiin, että MMA-päätöstä sovellettaisiin kymmenen vuotta.

32 Emesan ja Aruban mukaan MMA-päätöksen 240 artiklan 3 kohdassa määrätty määräaika on ehdoton, joten neuvostolla ei ollut ajallista toimivaltaa muuttaa kyseistä päätöstä kaksi ja puoli vuotta tämän määräajan päättymisen jälkeen.

33 Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Vaikka MMA-päätöksen 240 artiklan 3 kohdassa määrätään, että ennen ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä neuvosto tarvittaessa päättää mahdollisista MMA:iden assosiointia yhteisöön koskevista muutoksista, tällä määräyksellä ei kuitenkaan voida, kuten julkisasiamies toteaa ratkaisuehdotuksensa 43 kohdassa, viedä neuvostolta sillä suoraan perustamissopimuksen nojalla olevaa toimivaltaa muuttaa niitä toimia, jotka se on toteuttanut perustamissopimuksen 136 artiklan nojalla kaikkien perustamissopimuksen 132 artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

34 Kuten yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti todennut, on lisäksi niin, että vaikka perustellun luottamuksen suojaaminen kuuluu yhteisön perusperiaatteisiin, taloudelliset toimijat eivät voi perustellusti luottaa sellaisen olemassa olevan tilanteen säilymiseen, jota voidaan muuttaa yhteisön toimielinten harkintavallan rajoissa, ja asia on näin erityisesti maatalouden yhteisten markkinajärjestelyjen kaltaisella alalla, jonka tavoite edellyttää jatkuvaa sopeutumista taloudellisen tilanteen vaihteluihin (ks. erityisesti asia C-372/96, Pontillo, tuomio 17.9.1998, Kok. 1998, s. I-5091, 22 ja 23 kohta).

35 Tämä pätee erityisesti silloin, kun taloudellisten toimijoiden odotukset perustuvat komission esitteen DE 76 kaltaiseen esitteeseen, jossa tietoja esitetään suurelle yleisölle ja jolla ei ole mitään oikeudellista sitovuutta. Lisäksi komissiolla oli lokakuussa 1993 eli esitteen ilmestyessä täysin perusteltu syy väittää, että MMA-päätös oli tehty kymmeneksi vuodeksi, ilman että sen olisi pitänyt ottaa tällaisessa asiakirjassa huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtäviä muutoksia.

36 Lisäksi asiakirjoista ilmenee, että kun Emesa ryhtyi investointeihin Aruballa, sillä oli riittävästi tietoja, jotta se olisi pystynyt tavanomaisen huolellisena toimijana ottamaan ennakolta huomioon sen, että alkuperän kasautumista koskevaa liberaalia järjestelmää saatettaisiin muuttaa rajoittavampaan suuntaan. Tältä osin on korostettava, että komission ehdotus MMA-päätöksen välitarkistuksesta julkaistiin 10.5.1996 päivätyssä Euroopan yhteisöjen virallisen lehden numerossa C 139 (s. 1) eli lähes vuotta aikaisemmin kuin Emesa aloitti tuotannon Aruballa.

Perustamissopimuksen 136 artiklan nojalla saatujen kokemusten tulosten peruuttamattomuus (viides ja kuudes kysymys)

37 Viidennellä ennakkoratkaisukysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee erityisesti perustamissopimuksen 136 artiklan toiseen kohtaan liittyen, onko olemassa "lukitsemisperiaatetta", jonka mukaan MMA:ille asteittain toteutettavan assosioinnin edetessä myönnettyjä etuja ei voitaisi enää asettaa kyseenalaisiksi, ja kuudennella kysymyksellään se kysyy, mitä seurauksia tällaisen periaatteen loukkaamisesta on yksityisten oikeussubjektien kannalta.

38 Tältä osin on huomattava, että vaikka se aktiivinen ja asteittainen menetelmä, jolla MMA:iden assosiointi yhteisöön toteutetaan, edellyttää neuvoston ottavan huomioon aikaisemmista päätöksistään saadut kokemukset, neuvoston on perustamissopimuksen 136 artiklan toisen kohdan nojalla toimenpiteitä toteuttaessaan otettava huomioon samalla sekä perustamissopimuksen neljännessä osassa olevat periaatteet että muut yhteisön oikeuden periaatteet, yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat periaatteet mukaan lukien, kuten tämän tuomion 30 kohdasta jo ilmenee.

39 Neuvosto voi tarvittaessa pienentää tiettyjä MMA:ille aiemmin myönnettyjä etuuksia, kun se joutuu tasapainoilemaan perustamissopimuksessa vahvistettujen eri tavoitteiden välillä ja ottamaan samalla kokonaisvaltaisesti huomioon aikaisempien päätöstensä perusteella saadut kokemukset, sillä sillä on tätä tarkoitusta varten laaja harkintavalta, joka vastaa perustamissopimuksen 40 artiklassa (josta on muutettuna tullut EY 34 artikla) sekä 41 ja 42 artiklassa (joista on tullut EY 35 ja EY 36 artikla) ja 43 artiklassa (josta on muutettuna tullut EY 37 artikla) sekä 136 artiklassa sille annettuja poliittisia tehtäviä.

40 Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on selvää, että sen vuosittaisen sokerimäärän, johon voidaan soveltaa AKT/MMA-alkuperän kasautumista, pienentäminen 3 000 tonniin merkitsee MMA-päätökseen nähden rajoitusta. Jos kuitenkin osoitetaan, että alkuperän kasautumista koskevan säännön soveltaminen sokerialalla olisi saattanut johtaa yhteisen markkinajärjestelyn toiminnan merkittäviin häiriöihin - mitä tarkastellaan tämän tuomion 51-57 kohdassa - neuvostolla oli, sen jälkeen kun se oli vertaillut MMA:iden assosioinnin tavoitteita yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin, oikeus toteuttaa harkintavaltansa käyttöä rajoittavia yhteisön oikeuden oikeusperiaatteita noudattaen kaikki toimenpiteet, joilla poistettaisiin kyseiset häiriöt tai lievennettäisiin niitä, ja tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa aiemmin MMA:ille myönnettyjen etuuksien poistaminen tai niiden rajoittaminen.

41 Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 57 kohdassa, tämä pätee erityisesti silloin, kun kyseessä olevat etuudet ovat poikkeuksellisia yhteisön markkinoiden toimintaa koskevien sääntöjen kannalta. Tämä koskee sääntöä, jonka nojalla tiettyjen toimien jälkeen tietyille AKT-valtioista peräisin oleville tuotteille voidaan myöntää MMA-alkuperäasema.

42 On lisättävä, että MMA-päätöksen tarkistaminen ei merkinnyt pelkästään rajoituksia aiemmin voimassa olleeseen järjestelmään, sillä kuten komissio väittää ilman vastaväitteitä tältä osin, MMA:ille myönnettiin erilaisia etuuksia yhteisöön sijoittautumisen osalta (muutetun MMA-päätöksen 232 ja 233 a artikla), ammatillisen pätevyyden molemminpuolisen tunnustamisen osalta (233 b artikla) ja yhteisön ohjelmiin mukaanpääsyn osalta (233 c artikla). Lisäksi yhteisön rahoitustukea MMA:ille lisättiin 21 prosenttia (154 a artikla).

Perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan ja 136 artiklan toisen kohdan vastaisten tuonnin määrällisten rajoitusten olemassaolo (kolmas, neljäs ja kahdeksas ennakkoratkaisukysymys)

43 Kolmannella, neljännellä ja kahdeksannella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee, seuraako muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklasta määrällinen rajoitus ja onko se pätevä, kun otetaan huomioon perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohta ja 136 artiklan toinen kohta.

44 Neuvosto epäilee sitä, merkitseekö muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklan täytäntöönpano edes määrällistä rajoitusta. Tässä artiklassa tosin rajoitetaan tiettyjen sellaisten tuotteiden määrää, joiden osalta alkuperän kasautuminen myönnetään ja joita siis voidaan tuoda maahan tullitta. Neuvosto esittää kuitenkin, että tämän määrän tultua täyteen tuotteita voidaan kuitenkin tuoda maahan, kunhan vaaditut tullit maksetaan.

45 Ilman että olisi tarpeen käsitellä sitä, voidaanko MMA-päätöksen 108 b artiklassa vahvistettua tariffikiintiötä pitää määrällisenä rajoituksena, tai sitä, antaako AKT/MMA-kasautumisjärjestelmä kyseisille tuotteille MMA-alkuperäaseman perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontijärjestelmän soveltamista varten, on todettava, että kyseisiä tuotteita voidaan tuoda kiintiön mukaista määrää enemmän vain, jos maksetaan tulleja.

46 Perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdassa määrätään kuitenkin, että MMA:ista peräisin olevan, yhteisöön suuntautuvan tuonnin osalta tullit poistetaan niin kuin ne on poistettu jäsenvaltioiden välillä siten kuin "jäsenvaltioiden välisten tullien asteittaisesta poistamisesta tässä sopimuksessa määrätään".

47 Tältä osin on todettava komission tavoin, että sokerin kaupan osalta yhteisön sisäiset tariffikiintiöt poistettiin vasta sen jälkeen kun oli otettu käyttöön kyseisen tuotteen yhteinen markkinajärjestely, mikä edellytti muun muassa kilpailun vääristymien ehkäisemiseksi sitä, että samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavan vähimmäishinnan vahvistamisen kanssa otettiin käyttöön yhteinen yhteisön ulkopuolinen tariffi. Niinpä koska MMA:illa ja yhteisöllä ei ole yhteistä maatalouspolitiikkaa, toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään kilpailun vääristymiä tai yhteisön markkinoiden häiriöitä ja jotka voivat olla esimerkiksi tariffikiintiöitä, ei voida pelkästään niiden toteuttamisen perusteella pitää perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan vastaisina.

48 Muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklassa vahvistetun tariffikiintiön yhteensoveltuvuudesta perustamissopimuksen 136 artiklan toisen kohdan kanssa riittää toteamus, että tässä määräyksessä määrätään nimenomaisesti, että neuvosto toimii "saatujen kokemusten ja tämän sopimuksen periaatteiden pohjalta". Näitä periaatteita ovat muun muassa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat periaatteet, kuten yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa asiassa Antillean Rice Mills ym. vastaan komissio antamansa tuomion 37 kohdassa todennut.

49 Näin ollen neuvostoa ei voida arvostella siitä, että se on ottanut perustamissopimuksen 136 artiklan toista kohtaa täytäntöönpannessaan huomioon yhteisen maatalouspolitiikan asettamat edellytykset.

50 Edellä esitetystä seuraa, että MMA-päätöksen 108 b artiklassa määrätyn toimenpiteen pätevyyttä ei voida asettaa perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan ja 136 artiklan toisen kohdan kannalta kyseenalaiseksi sillä perusteella, että siinä vahvistetaan kiintiö sokerin tuonnille, johon sovelletaan AKT/MMA-alkuperän kasautumisjärjestelmää.

Päätöksessä 97/803/EY määrättyjen toimenpiteiden oikeasuhtaisuus (ensimmäinen ja toinen kysymys)

51 Ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin kysyy, ovatko tariffikiintiön käyttöönottaminen ja "millingin" poistaminen niiden valmistus- tai käsittelytoimien joukosta, joita pidetään riittävinä AKT/MMA-alkuperän kasautumisen myöntämiseksi muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, yhteensopivia suhteellisuusperiaatteen kanssa ja MMA-päätöksen 109 artiklassa suojatoimenpiteiden toteuttamiselle asetettujen rajojen kanssa.

52 Emesan ja Aruban mukaan juuri yhteisön tuotannon ylijäämä ja yhteisön tuonnin kokonaismäärä uhkaavat aiheuttaa häiriöitä yhteisön sokerimarkkinoilla ja vaikuttaa niiden sitoumusten noudattamiseen, joita yhteisöllä on Maailman kauppajärjestön (jäljempänä WTO) piirissä, eikä erittäin vähäinen MMA:ista yhteisöön suuntautuva sokerin tuonti, joka MMA:ista yhteensäkään ei ole edes 4:ää prosenttia etuuskohteluun oikeutetusta sokerin tuonnista (nimenomaan AKT-maista peräisin olevasta tuonnista). Jos kyse oli vakavista häiriöistä, olisi joka tapauksessa ollut asianmukaisempaa turvautua MMA-päätöksen 109 artiklan mukaisiin suojatoimenpiteisiin kyseisessä artiklassa täsmennetyin rajoituksin.

53 On palautettava mieliin, että nyt käsiteltävänä olevan kaltaisella alalla, jolla yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta, ainoastaan toimenpiteen ilmeisellä soveltumattomuudella sillä tavoitellun päämäärän saavuttamiseen saattaa olla vaikutusta sen laillisuuteen. Yhteisöjen tuomioistuimen harjoittamaa valvontaa koskeva rajoitus on erityisen välttämätön, jos neuvosto joutuu toimimaan erilaisten etujen sovittelijana ja näin ollen tekemään valintoja omaan vastuualueeseensa kuuluvien poliittisten vaihtoehtojen välillä (ks. asia C-280/93, Saksa v. neuvosto, tuomio 5.10.1994, Kok. 1994, s. I-4973, 90 ja 91 kohta; asia C-44/94, Fishermen's Organisations ym., tuomio 17.10.1995, Kok. 1995, s. I-3115, 37 kohta ja asia C-150/94, Yhdistynyt kuningaskunta v. neuvosto, tuomio 19.11.1998, Kok. 1998, s. I-7235, 87 kohta).

54 Ensinnäkin on todettava, että tässä yhteydessä ei voida katsoa, että muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklassa vahvistetun kiintiön käyttöönottaminen olisi selvästi ylittänyt sen, mikä oli tarpeen neuvoston tavoittelemien päämäärien saavuttamiseksi.

55 Päätöksen 97/803/EY seitsemännestä perustelukappaleesta ilmenee tältä osin, että neuvosto on antanut 108 b artiklan ensinnäkin siitä syystä, että se oli joutunut toteamaan, että "MMA:ista peräisin olevien kaikkien tuotteiden vapaa markkinoille pääsy sekä AKT-valtioista ja MMA:ista peräisin olevien tuotteiden alkuperän kasautumisen säilyttäminen" merkitsivät "vaaraa" siitä, että MMA:iden kehittämistä koskevan yhteisön politiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet "ovat ristiriidassa" keskenään, ja toiseksi ottaakseen huomioon sen, että "tiettyjen yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluvien tuotteiden osalta yhteisön markkinoilla esiintyneet vakavat häiriöt ovatkin useita kertoja johtaneet suojatoimenpiteiden toteuttamiseen".

56 On kuitenkin todettava asiakirjavihkosta ilmenevän toisaalta, että päätöksen 97/803/EY tekemishetkellä yhteisössä tuotettiin juurikassokeria enemmän kuin sitä kulutettiin yhteisössä, minkä lisäksi AKT-valtioista tuotiin ruokosokeria tämän tuotteen erityisen kysynnän tyydyttämiseksi ja sen WTO:n piirissä tehtyihin sopimuksiin perustuvan velvoitteen täyttämiseksi, jonka mukaan yhteisön pitää tuoda tietty määrä sokeria yhteisön ulkopuolisista maista. Toisaalta yhteisön oli myös tuettava sokerin vientiä maksamalla vientitukea WTO:n piirissä tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa. Näin ollen neuvosto on perustellusti voinut katsoa, että yhteisön tuotannon kannalta jopa minimaalinen yhteisön markkinoille tuleva sokerin lisämäärä olisi pakottanut yhteisön toimielimet lisäämään vientitukien määrää edellä mainituissa rajoissa tai pienentämään eurooppalaisten tuottajien kiintiöitä, mikä olisi aiheuttanut häiriöitä sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä, jonka tasapaino oli horjuva, ja mikä olisi ollut yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden vastaista.

57 Lisäksi sekä ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä että neuvoston ja komission ilmoittamista luvuista ilmenee, että 3 000 tonnin vuotuinen kiintiö ei ole MMA:ista peräisin olevan sokerin perinteisiä tuontimääriä pienempi, sillä nämä viimeksi mainitut eivät itse tuota tätä tuotetta. Koska AKT-valtioista peräisin oleva tavara saa MMA:iden alueella vain vähän lisäarvoa, teollisuus, johon päätöksellä 97/803/EY on vaikutusta, pystyi lisäksi vain vähäisessä määrin vaikuttamaan näiden viimeksi mainittujen kehitykseen. Ei myöskään ollut poissuljettua, että alkuperän kasautumista koskevan säännön rajoittamaton soveltaminen olisi merkinnyt vaaraa siitä, että AKT-valtioista peräisin olevat tuotteet olisi keinotekoisesti kierrätetty MMA:iden alueen kautta, jotta yhteisön markkinoille olisi voitu tuoda sokeria sellaisia määriä, jotka ylittivät ne määrät, joiden tulleitta tapahtuva pääsy näille markkinoille oli sopimusteitse taattu näille valtioille.

58 Tästä seuraa, että muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklan 1 kohdassa määrättyä toimenpidettä, joka koskee sellaista sokerin tuontia, jolle myönnetään AKT/MMA-alkuperän kasautuminen, ei voida pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

59 Toiseksi väitteestä, jonka mukaan "milling" on poistettu sellaisten valmistus- ja käsittelytoimien joukosta, joiden perusteella alkuperän kasautuminen voidaan myöntää, on todettava neuvoston ja komission tavoin, että 108 b artiklan 2 kohdassa tyydytään esittämään kaksi esimerkkiä niistä toimista, joita voidaan pitää riittävinä antamaan tuotteille MMA-alkuperäasema mutta että siinä ei ole kuitenkaan tätä koskevaa tyhjentävää luetteloa.

60 Emesa ei näin ollen voi perustellusti väittää, että 108 b artiklan 2 kohdassa "milling" olisi poistettu niiden toimien joukosta, joilla on merkitystä alkuperän kasautumisen kannalta.

61 Kolmanneksi on korostettava, ettei MMA-päätöksen 109 artiklan mukaisten suojatoimenpiteiden käyttöönottamisen edellytyksillä ole merkitystä arvioitaessa päätöksen 97/803/EY pätevyyttä, sillä muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklan 1 kohdassa määrätty toimenpide ei ole suojatoimenpide, jolla olisi tarkoitus poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti vastata ilmenneisiin poikkeuksellisiin vaikeuksiin, joita tavallisesti sovellettavalla kauppajärjestelmällä ei voida ehkäistä, vaan tällä toimenpiteellä muutetaan juuri tätä tavallista järjestelmää niiden samojen kriteerien mukaisesti, joiden nojalla MMA-päätös tehtiin.

62 Kun neuvosto antoi muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklan, sen ei näin ollen tarvinnut ottaa huomioon niitä erityisiä edellytyksiä, jotka liittyvät MMA-päätöksen 109 artiklan mukaisten suojatoimenpiteiden käyttöönottamiseen.

MMA-päätöksen 108 b artiklan käyttökelvottomuus (kymmenes ennakkoratkaisukysymys)

63 Kymmenennellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee, eikö sillä, että 108 b artikla on käyttökelvoton, ole merkitystä sen pätevyyden kannalta.

64 Aruban mukaan tämän artiklan käyttökelvottomuus johtuu siitä, että MMA:iden viranomaisilla ei itsellään ole mitään keinoa saada selville, missä vaiheessa 3 000 tonnin sokerikiintiö on käytetty, joten ne eivät voi myöntää tai evätä alkuperätodistuksia kussakin konkreettisessa tapauksessa.

65 Tältä osin on todettava, että muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklassa määrätään vain, että alkuperän kasautumista koskevan säännön soveltamista varten tariffikiintiö on 3 000 tonnia mutta että siinä ei vahvisteta sen täytäntöönpanosäännöksiä. Nämä viimeksi mainitut annettiin, kuten neuvosto ja komissio ovat todenneet, eräiden CN-koodeihin 1701, 1702, 1703 ja 1704 kuuluvien tuotteiden tuontitodistusten myöntämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä AKT/MMA-alkuperän kasautumisen vuoksi 17 päivänä joulukuuta 1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2553/97 (EYVL L 349, s. 26).

66 Koska komissio on antanut muutetun MMA-päätöksen 108 b artiklan täytäntöönpanosäännökset, ei voida hyväksyä väitettä, jonka mukaan muutetun MMA-päätöksen 108 b artikla olisi käyttökelvoton.

67 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että ensimmäisen kymmenen kysymyksen tarkastelussa ei ole ilmennyt mitään seikkoja, joilla olisi merkitystä päätöksen 97/803/EY pätevyyden kannalta.

Yhdestoista ja kahdestoista ennakkoratkaisukysymys

68 Yhdennellätoista ennakkoratkaisukysymyksellään kansallinen tuomioistuin kysyy lähinnä sitä, onko yhteisön oikeuden mukaista, että kansallinen tuomioistuin, jolle on tehty välitoimihakemus, ryhtyy yhteisön ulkopuolisen viranomaisen uhatessa rikkoa yhteisön oikeutta välitoimiin sitä vastaan estääkseen yhteisön oikeuden rikkomisen.

69 Tähän kysymykseen on vastattava myöntävästi niiden edellytysten täyttyessä, jotka yhteisöjen tuomioistuin mainitsi yhdistetyissä asioissa C-143/88 ja C-92/89, Zuckerfabrik Süderdithmarschen ja Zuckerfabrik Soest, 21.2.1991 antamassaan tuomiossa (Kok. 1991, s. I-415, 33 kohta), jonka mukaan kansallinen tuomioistuin voi määrätä välitoimia vain

- jos kansallinen tuomioistuin epäilee vakavasti niiden yhteisön määräysten tai säännösten pätevyyttä, joita viranomainen, jota vastaan välitoimimääräystä haetaan, panee täytäntöön, ja jos kansallinen tuomioistuin esittää kansallisessa tuomioistuimessa riitautettujen määräysten tai säännösten pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisukysymyksen yhteisöjen tuomioistuimelle, jos asia ei jo ole sen käsiteltävänä

- jos asia on kiireellinen ja jos hakijalle uhkaa aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ja

- jos kansallinen tuomioistuin ottaa asianmukaisesti huomioon yhteisön edun.

70 Se seikka, että jäsenvaltion tuomioistuin määräisi tällaisia välitoimia jotakin MMA:iden viranomaista vastaan sisäisen oikeusjärjestelmänsä säännösten mukaisesti, ei voi muuttaa niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä yksityisten oikeussubjektien väliaikainen oikeussuoja on taattava kansallisissa tuomioistuimissa silloin, kun riitauttaminen perustuu yhteisön oikeuteen.

71 Kahdennellatoista kysymyksellään kansallinen tuomioistuin pyytää yhteisöjen tuomioistuinta lausumaan kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevan asian olosuhteet huomioon ottaen siitä, onko asianmukaista, että kansallinen tuomioistuin määrää välitoimia sellaista yhteisön ulkopuolista viranomaista vastaan, jonka tehtävänä on yhteisön oikeuden täytäntöönpano.

72 Kun otetaan huomioon kymmeneen ensimmäiseen kysymykseen annetut vastaukset, joista ei ilmene mitään syytä, jonka vuoksi muutetun MMA-päätöksen 108 b artikla olisi pätemätön, kahdenteentoista kysymykseen ei ole tarpeen vastata, sillä vastauksella ei selvästikään ole mitään merkitystä kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevan riidan ratkaisun kannalta.

73 Edellä esitetystä seuraa, että yhdenteentoista kysymykseen on vastattava, että kansallinen tuomioistuin voi määrätä välitoimia yhteisön ulkopuolista viranomaista vastaan tämän uhatessa rikkoa yhteisön oikeutta vain

- jos kansallinen tuomioistuin epäilee vakavasti tämän viranomaisen täytäntöönpanemien yhteisön määräysten ja säännösten pätevyyttä ja jos kansallinen tuomioistuin esittää kansallisessa tuomioistuimessa riitautettujen määräysten tai säännösten pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisukysymyksen yhteisöjen tuomioistuimelle, jos asia ei jo ole sen käsiteltävänä

- jos asia on kiireellinen ja jos hakijalle uhkaa aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ja

- jos kansallinen tuomioistuin ottaa asianmukaisesti huomioon yhteisön edun.

Se seikka, että jäsenvaltion tuomioistuin määräisi tällaisia välitoimia jotakin merentakaisten maiden ja alueiden viranomaista vastaan sisäisen oikeusjärjestelmänsä säännösten mukaisesti, ei voi muuttaa niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä yksityisten oikeussubjektien väliaikainen oikeussuoja on taattava kansallisissa tuomioistuimissa silloin, kun riitauttaminen perustuu yhteisön oikeuteen.

Oikeudenkäyntikulut

74 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Espanjan, Italian, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksille sekä neuvostolle ja komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on ratkaissut Arrondissementsrechtbank te 's-Gravenhagen puheenjohtajan 19.12.1997 tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:

1) Esitettyjen kysymysten tarkastelussa ei ole ilmennyt seikkoja, joilla olisi vaikutusta merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön tehdyn päätöksen 91/482/ETY välitarkistuksesta 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/803/EY pätevyyteen.

2) Kansallinen tuomioistuin voi määrätä välitoimia yhteisön ulkopuolista viranomaista vastaan tämän uhatessa rikkoa yhteisön oikeutta vain

- jos kansallinen tuomioistuin epäilee vakavasti kyseisen viranomaisen täytäntöönpanemien yhteisön määräysten tai säännösten pätevyyttä ja jos kansallinen tuomioistuin esittää kansallisessa tuomioistuimessa riitautettujen määräysten tai säännösten pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisukysymyksen yhteisöjen tuomioistuimelle, jos asia ei jo ole sen käsiteltävänä

- jos asia on kiireellinen ja jos hakijalle uhkaa aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ja

- jos kansallinen tuomioistuin ottaa asianmukaisesti huomioon yhteisön edun.

Se seikka, että jäsenvaltion tuomioistuin määräisi tällaisia välitoimia jotakin merentakaisten maiden ja alueiden viranomaista vastaan sisäisen oikeusjärjestelmänsä säännösten mukaisesti, ei voi muuttaa niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä yksityisten oikeussubjektien väliaikainen oikeussuoja on taattava kansallisissa tuomioistuimissa silloin, kun riitauttaminen perustuu yhteisön oikeuteen.