61993C0296

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Lenz 29 päivänä kesäkuuta 1995. - Ranskan tasavalta ja Irlanti vastaan Euroopan yhteisöjen komissio. - Naudanliha-alan yhteinen markkinajärjestely - Interventiokelpoisuuden edellytykset. - Yhdistetyt asiat C-296/93 ja C-307/93.

Oikeustapauskokoelma 1996 sivu I-00795


Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset


A - Johdanto

1 Käsiteltävänä olevissa tapauksissa on ennen kaikkea kyse komission ja neuvoston välisestä toimivallan jaosta naudanliha-alan yhteisen markkinajärjestelyn osalta. Tämä markkinajärjestely otettiin käyttöön vuonna 1968 27.6.1968 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 805/68(1). Markkinajärjestelyn tavoitteena on toteuttaa toimenpiteet "markkinoiden vakauttamiseksi ja alan maatalousväestön kohtuullisen elintason turvaamiseksi". Tämän vuoksi asetuksessa säädetään tietyistä interventiotoimenpiteistä.(2)

2 Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tällaisia toimenpiteitä ovat:

- yksityisen varastoinnin tukeminen ja

- interventioelinten ostot.

Artiklan 2 kohdassa luetellaan tavarat, joita interventiotoimenpiteet voivat koskea. Niitä ovat täysikasvuiset naudat sekä niiden tuore tai jäähdytetty liha ruhoina tai puoliruhoina, saman ruhon neljännekset, etuneljännekset tai takaneljännekset, jotka ovat yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1208/81 mukaisia. Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto voi muuttaa luetteloa komission ehdotuksesta EY:n perustamissopimuksen 43 artiklan 2 kohdassa määrättyä äänestysmenettelyä noudattaen.

3 Nyt käsiteltävänä olevissa tapauksissa kyse on interventioelinten toteuttamista ostoista: jos markkinahinta alittaa tietyn rajan, interventioelimet ostavat naudanlihan. Näin vapailla markkinoilla on vähäisempi määrä naudanlihaa, joten tarjonnan ja kysynnän säätelemä hinta nousee jälleen.

4 Asetuksen N:o 805/68 26 artiklassa säädetään naudanliha-alan hallintokomitean perustamisesta. Se muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.

5 Asetuksen 27 artiklassa säädetään niin sanotusta hallintokomiteamenettelystä. Tässä menettelyssä komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tietyistä toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa näistä toimenpiteistä määräajassa. Komissio päättää välittömästi sovellettavista toimenpiteistä ilman, että sen tarvitsee odottaa komitean lausuntoa. Jos nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä neuvostolle. Neuvosto voi sitten EY:n perustamissopimuksen 43 artiklan 2 kohdassa määrättyä äänestysmenettelyä noudattaen päättää asiasta toisin.

6 Käsiteltävänä olevien asioiden kannalta asetuksen N:o 805/68 keskeisin säännös on 6 artikla, jota on muutettu 30.6.1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2066/92(3) (jäljempänä asetuksen N:o 805/68 6 artikla). Asetus N:o 2066/92 annettiin maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä.

7 Kuten perustelukappaleista ilmenee, yhteisön naudanliha-alan markkinoilla vallitsi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, mikä teki interventiohinnan laskemiseksi toteutettavat toimenpiteet välttämättömiksi.(4) Näiden toimenpiteiden epäedulliset seuraukset tuottajille oli tasattava palkkioina. Tämä ei kuitenkaan saanut johtaa kokonaistuotannon kasvuun.(5)

8 Kuten perustelukappaleista edelleen ilmenee, neuvoston tavoitteena on kannustaa laajaperäistä nautakarjatuotantoa.(6) Laajaperäisessä karjatuotannossa eläimet pidetään, päinvastoin kuin voimaperäisessä, laitumilla eikä niille anneta erityisravintoa taikka hormoneita.

9 Asetuksella N:o 2066/92 muutetaan 6 artiklaa siten, että interventio-ostojen vuosittaiset enimmäismäärät vahvistetaan seuraavan suuruisiksi:

- 750 000 tonnia vuonna 1993,

- 650 000 tonnia vuonna 1994,

- 550 000 tonnia vuonna 1995,

- 400 000 tonnia vuonna 1996,

- 350 000 tonnia vuodesta 1997 alkaen.

10 Muutoin 6 artiklassa vahvistetaan interventio-ostoja koskevat yleiset säännökset ja edellytykset.

11 Mainitun 6 artiklan 7 kohdassa viitataan edellä mainittuun 27 artiklassa säädettyyn menettelyyn. Kyseisessä kohdassa säädetään seuraavasta:

"Jäljempänä 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen:

- määritetään interventiokelpoisten tuotteiden laatuluokat, laadut ja laaturyhmät,

- päätetään tarjouskilpailujen avaamisesta ja avaamisesta uudelleen sekä niiden keskeyttämisestä 3 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitetussa tapauksessa,

- vahvistetaan ostohinnat sekä interventioon hyväksytyt määrät,

- määritetään 5 kohdassa tarkoitetun lisän suuruus,

- annetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti säännöt markkinahintojen laskukierteen ehkäisemiseksi,

- vahvistetaan tarvittaessa tämän järjestelmän soveltamisessa tarvittavat siirtymäsäännökset.

Komissio päättää:

- edellä 4 kohdassa tarkoitettujen ostojen aloittamisesta ja niiden keskeyttämisestä, kun yksi tai useampi kyseisessä kohdassa säädetty edellytys ei enää täyty,

- ostojen keskeyttämisestä 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan perusteella."

12 Asetuksen 6 a artiklan 2 kohdassa säädetään poikkeus neuvoston vahvistamasta interventiotoimenpiteitä koskevasta tavaraluettelosta. Poikkeuksen soveltaminen määräytyy sonnien painon mukaan.

13 Komissio antoi 6 artiklan 7 kohdan perusteella 29.3.1989 asetuksen (ETY) N:o 859/89.(7) Tämän asetuksen viidennessä perustelukappaleessa ja sen 4 artiklan 1 ohdassa viitataan 28.4.1981 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 208/81.(8) Tässä asetuksessa säädetään täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta. Kuten 3 artiklan 1 ja 2 kohdasta ilmenee, laatuluokat määräytyvät eläinten iän ja sukupuolen sekä lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella.

14 Interventiotoimenpiteitä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt sisältävän komission asetuksen N:o 859/89 4 artiklan 1 kohdassa säädetään siitä, mitkä tavarat interventioviranomaiset ostavat. Siinä vahvistetaan muun muassa interventiokelpoisten tuotteiden laatuluokat ja laadut, kuten yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään.

15 Komissio on asetuksella (ETY) N:o 685/93 lisännyt 4 artiklan säännöksiin lisäperusteen.(9) Uuden säännöksen mukaan ostetaan vain sellaiset tuotteet, "jotka saadaan ruhoista, jotka painavat enintään

- 380 kiloa heinäkuun 1993 ensimmäisestä tarjouskilpailusta lähtien,

- 360 kiloa tammikuun 1994 ensimmäisestä tarjouskilpailusta lähtien,

- 340 kiloa heinäkuun 1994 ensimmäisestä tarjouskilpailusta lähtien".

Tätä järjestelyä vastustavat sekä Ranska että Irlanti.

16 Ranska on nostanut 25.5.1993 yhteisöjen tuomioistuimessa komissiota vastaan kanteen, jossa se vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

- kumoaa naudanliha-alan yleisten ja erityisten interventiotoimenpiteiden yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 859/89 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 685/93 ja

- velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

17 Irlanti on 4.6.1993 myös nostanut komissiota vastaan kanteen, jossa se vaati, että yhteisöjen tuomioistuin

- toteaa, että naudanliha-alan yleisten ja erityisten interventiotoimenpiteiden yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 859/89 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 1993 annettu komission asetus (ETY) N:o 685/93 on pätemätön,

- toteuttaa muut Irlannin kanteen tavoitteen kannalta tarpeelliset ja sopivat toimenpiteet ja

- velvoittaa Euroopan yhteisöjen komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

18 Komissio puolestaa vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

- hylkää kanteen perusteettomana ja

- velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

19 Yhdistynyt kuningaskunta on asiassa komissiota tukevana väliintulijana.

20 Sekä Ranska että Irlanti ovat tehneet välitoimia koskevan hakemuksen, joka kuitenkin on hylätty 16.7.1993 annetulla määräyksellä.

21 Nämä kaksi asiaa yhdistettiin 22.3.1995 annetulla määräyksellä.

B - Kannanotto

1. Komission toimivalta - Asetuksen (ETY) N:o 805/68 6 artiklan 7 kohdan rikkominen

22 Irlanti ja Ranska perustelevat EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan mukaista kumoamiskannettaan ensiksi sillä, että on rikottu oikeusnormia, nimittäin asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohtaa ja sillä, että komissiolla ei ollut toimivaltaa antaa riidanalaista asetusta. Kantajat korostavat, että vain neuvosto, mutta ei sitä vastoin komissio, olisi voinut päättää ruhojen painon ylärajasta.

23 Tässä yhteydessä tärkeä on asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohta ja siinä komissiolle siirretyn toimivallan laajuus. Ennen kaikkea on tutkittava 7 kohdan yksittäisten luetelmakohtien säännösten keskinäistä suhdetta.

24 Ranskan mielestä viidennen luetelmakohdan säännös, vaikka se onkin muotoiltu yleisesti, ei kuitenkaan ole säännös, jolla siirretään komissiolle laajoja toimivaltuuksia. Vaikka siinä säädetäänkin, että komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt 6 artiklan soveltamisesta, tämä toimivalta ei missään tapauksessa voi olla laajempi kuin 7 kohdan ensimmäisestä neljänteen luetelmakohtaan sisältyvä erityisen toimivallan siirtäminen. Kun komissio voi 7 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan määrittää "interventiokelpoisten tuotteiden laatuluokat, laadut ja laaturyhmät", siinä säädetään komission toimivallan rajoista interventiokelpoisten tuotteiden määrittelyssä. Komissio ei voi säätää tätä laajemmista rajoituksista.

25 Neuvosto oli itse vahvistanut yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta annetulla asetuksella N:o 1208/81 yksittäiset luokitteluasteikot.

26 Tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan täysikasvuisten nautojen ruhojen luokat. Ne määritellään eläinten sukupuolen ja iän mukaan. Kyseisen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään ruhojen luokittelemisen tapahtuvan lihakkuuden ja rasvaisuuden mukaan.

27 Koska tämän mukaan ruhojen painolla ei ole merkitystä luokitteluasteikkojen osalta, komissio ei voi - ei myöskään asetuksen N:o 805/68 7 kohdan viidennen luetelmakohdan mukaisten soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen rajoissa - asettaa ruhoille painorajoitusta.

28 Yhdistynyt kuningaskunta esittää sitä vastoin, että luokitteluasteikon perusteiden ja ruhojen painon välillä on hyvinkin yhteys, minkä vuoksi komissio oli toiminut neuvoston asettamien perusteiden mukaisesti.

29 Komissio nojautuu perusteluissaan vain 7 kohdan viidenteen luetelmakohtaan. Se ei kiistä sitä, että interventiokelpoisten tuotteiden laatuluokkien, laatujen ja laaturyhmien määrittelyssä (6 artiklan 7 kohdan ensimmäinen luetelmakohta) painorajoituksen asettaminen ei ole mahdollista.

30 Sen mielestä on kuitenkin viidennen luetelmakohdan säännöstä, nimittäin 6 artiklan soveltamista koskevasta toimivallasta, tulkittava laajemmin kuin sitä edeltäviä säännöksiä. Komissio viittaa tältä osin yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jossa komissiolle on ennen kaikkea maatalouspolitiikan alalla myönnetty laajaa toimivaltaa. Yhteisöjen tuomioistuimen mielestä vain komissiolla on mahdollisuus "seurata maatalousmarkkinoiden kehitystä jatkuvasti ja tarkasti ja toimia tilanteen edellyttämällä ripeydellä". Näin laajalle ulottuvan toimivallan rajat ovat markkinajärjestelyn yleisissä päätavoitteissa ja niitä on vähemmässä määrin arvioitava valtuutuksen sanamuodon mukaan.(10)

31 Komissio esittää edelleen, että tällä saavutettavana tavoitteena on neuvoston asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 1 kohdassa vahvistaman interventio-ostojen vuotuisten enimmäismäärien saavuttaminen. Tämän osalta neuvosto on säätänyt kahdesta toimenpiteestä:

- interventiohinnan alentamisesta, toisin sanoen sen hinnan alentamisesta, jolla interventioelimet ostavat lihaa,(11)

- interventioon otettavien määrien vähentämisestä kertoimia nostamalla.(12)

32 Komission mielestä nämä toimenpiteet eivät enää ole riittäviä neuvoston vahvistaman vuotuisen enimmäismäärän saavuttamiseksi ilman, että laukaistaisiin takautuva markkinahintojen laskukierre, mikä komission juuri pitäisi ehkäistä.(13) Komission on tämän vuoksi täytynyt toteuttaa lisätoimenpide, toisin sanoen teurasruhojen painon rajoittaminen. Koska tämä toimenpide on keino 6 artiklassa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi, komissio on toiminut soveltamistoimivaltansa rajoissa.

33 Tämän arvioimiseksi on koko interventiojärjestelmää tutkittava naudanliha-alan yhteisen markkinajärjestelyn ja maatalouspolitiikan uudistamisen osalta.

34 Neuvosto päättää maatalouspolitiikasta. Se antaa sitä koskevia säädöksiä tavoitteidensa mukaan: esimerkiksi naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annettu asetus N:o 805/68 sekä asetus N:o 2066/92, jossa toteutetaan maatalouspolitiikan uudistus yhteisen markkinajärjestelyn alueella. Komission tehtävänä on neuvoston säädösten täytäntöönpaneminen (EY:n perustamissopimuksen 145 artiklan kolmas luetelmakohta).

35 Myös nyt käsiteltävässä asiassa neuvosto on siirtänyt soveltamisen komissiolle (asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohdan viides luetelmakohta). Kysymys kuuluukin, miten laajasti se on toimivaltaansa luovuttanut.

a) Oikeuskäytäntö

36 Maatalouden alalla yhteisöjen tuomioistuin määrittelee pitkälti tämän laajuuden, kuten komissio toteaa. Yhteisöjen tuomioistuin onkin todennut asiassa 23/75(14), että käytännön vaatimuksista johtuu, että käsitettä "soveltaminen" on tulkittava laajasti. Koska vain komissiolla on mahdollisuus seurata tarkasti maatalousmarkkinoita ja toimia riittävän nopeasti, neuvosto voi katsoa olevan aihetta siirtää sille maatalouspolitiikan alalla pitkälle menevää arviointi- ja toimintatoimivaltaa. Neuvosto voi kuitenkin vahvistaa komission toimivallan harjoittamisen edellytykset. Lisäksi hallintokomiteamenettely mahdollistaa sen, että neuvosto voi jättää itselleen mahdollisuuden puuttua asiaan. Kun neuvosto on antanut komissiolle laajaa toimivaltaa, sen rajat määräytyvät markkinajärjestelyn yleisten päätavoitteiden mukaan eikä niinkään valtuutuksen sanamuodon mukaan. Tämä yhteisöjen tuomioistuimen kanta ilmenee myös yhdistetyissä asioissa 279/84, 280/84, 285/84 ja 286/84(15), asiassa 27/85(16) sekä asiassa 265/85(17).

37 Tässä yhteydessä kiinnostava on myös asiassa C-240/90(18) annettu ratkaisuehdotus, jonka mukaan voidaan olettaa, että niitä erityisiä tapauksia lukuun ottamatta, joissa neuvosto katsoo asianmukaiseksi itse käyttää täytäntöönpanotoimivaltaa, kaikki tarpeelliset neuvoston säädösten täytäntöönpanotoimenpiteet siirretään komissiolle. Tämä olettamus saa erityistä merkitystä yhteisen maatalouspolitiikan alalla. Joka tapauksessa valitsemalla hallintokomiteamenettelyn neuvosto voi säilyttää itsellään tietyn valvonnan.(19)

38 Edellä olevasta seuraa vain, että neuvosto voi luovuttaa komissiolle maatalouden alalla laajalle ulottuvaa toimivaltaa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että sen on kaikissa tapauksissa tehtävä näin. Jos neuvosto ei ole luovuttanut laajoja toimivaltuuksia, komissio voi yhteisöjen tuomiostuimen oikeuskäytännön mukaan antaa vain sellaisia soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka eivät ole neuvoston perus- tai soveltamissäädösten vastaisia.(20)

39 Tämä merkitsee sitä, että neuvosto voi luovuttaa komissiolle maatalouden alalla laajalle ulottuvaa toimivaltaa. Sillä on kuitenkin mahdollisuus puuttua hallintokomiteamenettelyssä joissakin tapauksissa asiaan tai mahdollisuus vahvistaa EY:n perustamissopimuksen 145 artiklan nojalla tietyt komission toimivallan käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt tai pidättää itsellään tietyissä tapauksissa oikeus käyttää täytäntöönpanotoimivaltaa.(21) Siinä tapauksessa, että neuvosto on siirtänyt komissiolle laajoja toimivaltuuksia, niitä rajoitetaan vain markkinajärjestelyn yleisten tavoitteiden perusteella.(22)

b) Asetuksen 6 artiklan 7 kohdan viidennen luetelmakohdan mukaisen toimivallan laajuus

40 Tässä käsiteltävänä olevassa asiassa kysymys on siis siitä, onko neuvosto siirtänyt komissiolle 6 artiklan 7 kohdan viidennen luetelmakohdan säännöksellä laajaa toimivaltaa ja kattaako tämä laaja toimivalta kyseessä oleva komission asetuksen.

41 Tätä varten on ensinnäkin tutkittava, voidaanko komission toteuttamaa toimenpidettä, nimittäin teurasruhojen enimmäispainon vahvistamista, ylipäätään pitää täytäntöönpanotoimena.

42 On kiistatonta, että komissio halusi toimenpiteellään rajoittaa intervention vähintään myös neuvoston asetuksessa N:o 805/68 6 artiklan 1 kohdassa vahvistamaan määrään. Tältä näkökannalta voidaan riidanalaista säännöstä pitää täytäntöönpanotoimena. Toimenpiteen suhteellisuutta tutkittaessa tarkastellaan myös sitä, oliko se asianmukainen toimenpide mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

43 Komissio on näin ollen toiminut täytäntöönpanosäännösten vahvistamiseksi sille kuuluvan toimivaltansa rajoissa ainakin, jos tämä toimivalta ei ole laajaa vaan neuvoston rajoittamaa. Niissä tapauksissa, joissa yhteisöjen tuomioistuin on todennut komissiolla olevan laajaa toimivaltaa, toimivalta oli siirretty komissiolle yleisesti. Säännöksissä ei ainakaan ollut määräyksiä siitä, mitä toimenpiteitä komission on artiklaa täytäntöönpannessaan toteutettava ja minkä kriteerien perusteella sen on toimittava.

44 Komissio siteeraa tässä yhteydessä yhdistetyissä asioissa 279/84, 280/84, 285/84 ja 286/84 antamiani ratkaisuehdotuksia.(23) Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomion siihen, että jo silloin ilmaisin mielipiteeni siitä, että komission toiminnan on joka tapauksessa suuntauduttava neuvoston antaman säädöksen mukaan. Tämän vuoksi komissio ei voi vedota ratkaisuehdotukseeni sen väitteensä tueksi, että neuvosto on siirtänyt sille hyvin laajaa toimivaltaa.

45 Edellä mainituissa tapauksissa kysymys oli siitä, oliko komissiolla toimivalta ottaa käyttöön tietty tuki. Kiistin tämän muun muassa sen vuoksi, että neuvosto ei ollut säätänyt mistään tuesta eikä komissio näin ollen voinut myöskään sellaista ottaa käyttöön taikka panna täytäntöön.

46 Nyt käsiteltävässä tapauksessa kysymys ei ole neuvoston suorittamasta laajasta toimivallan siirtämisestä komissiolle. Neuvosto ei ole vain yleisesti siirtänyt täytäntöönpanotoimia komission toteutettaviksi. Ennemminkin se antaa asetuksen N:o 805/68 6 artiklan osalta aivan täsmällisiä käskyjä intervention täytäntöönpanosta, esimerkiksi se vahvistaa interventioelinten ostojen vuotuiset enimmäismäärät. Lisäksi se vahvistaa interventiotoimenpiteiden toteuttamisen edellytykset. Ennen kaikkea se määrittelee 6 artiklan 7 kohdassa, jossa se delegoi komissiolle 6 artiklan soveltamisen, aivan tarkasti sen, mitä komission on intervention osalta säädettävä ja minkä edellytysten mukaan. Tästä käy selvästi ilmi, että neuvosto ei halua siirtää soveltamista kokonaan komissiolle. Ennemminkin se haluaa itse osallistua myös päätöksentekoon; ja sen se tekeekin käyttäessään EY:n perustamissopimuksen 145 artiklan mukaista mahdollisuuttaan ja antaa komission tehtäväksi yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen täytäntöönpanon.

47 Tässä yhteydessä 6 artiklan 7 kohdan viidennessä luetelmakohdassa ei voida siirtää laajaa toimivaltaa. Kun neuvosto vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt niin tarkasti, miksi se, kuten Irlanti aivan oikein toteaa, siirtäisi komissiolle niin laajan toimivallan, että se voisi kiertää neuvoston säännökset?

48 Jos siis ei ole kysymys komission laajasta toimivallasta, sen rajat määräytyvät neuvoston asettamien sääntöjen mukaisesti.

49 Neuvosto on siirtänyt komissiolle vain interventiokelpoisten tuotteiden laatuluokkien, laatujen ja laaturyhmien määrittämisen, kuten Ranska aivan oikein toteaa. Koska teurasruhojen paino ei kuitenkaan ole mikään luokitteluasteikon kriteeri, komissio ei voi sen vuoksi sellaista kriteeriä asettaa.

50 Yhdistynyt kuningaskunta on toista mieltä ja väittää, että eri vaikutusta ei synny sen perusteella, suljetaanko pois tietyt laadut tai laaturyhmät tai hylätäänkö tietyn painon ylittävät tuotteet.

51 Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, kun neuvosto on rajoittanut komission toimivallan ainoastaan laatuluokkien määrittämiseen.

52 Yhteisöjen tuomioistuin on samanlaisessa tapauksessa kiistänyt komission toimivallan määrittää vahingonkorvauksen enimmäismäärän tiettyjen perusteiden mukaisesti, koska neuvosto oli perusasetuksessaan jo vahvistanut perusteet.(24) Koska tämän vuoksi jo neuvoston perusasetuksen säännökset rajoittavat komission toimivaltaa, ovat silloin sen komissiota varten vahvistamat soveltamisperusteet sitäkin rajoittavampia. Myöskin asiassa 240/90(25) annettu tuomio on tämän kannan mukainen. Yhteisöjen tuomioistuin tosin myönsi komissiolla olevan toimivaltaa myös, kun neuvosto oli asettanut komissiolle tarkat täytäntöönpanoa koskevat säännöt; siihen kysymykseen, oliko tapahtunut laaja toimivallan siirto komissiolle, se ei kuitenkaan ottanut kantaa. Perustelu nojautui ennemminkin siihen, että komissio ei ollut säännellyt maatalouspolitiikan "keskeisiä" kysymyksiä. On vielä tutkittava, onko myös tässä kysymys siitä.

53 Rajoittautuminen laatuluokkiin on myös täysin ymmärrettävää. Markkinat toimivat neuvoston vahvistamien luokitteluasteikkojen mukaan. Niitä on siis myös näiden luokitteluasteikkojen osalta säänneltävä interventiotoimenpiteillä. Uusia kriteerejä ei saa asettaa.

54 Tästä syystä ei voida myöskään hyväksyä sitä komission väitettä, jonka mukaan se voisi sulkea tuotteet kokonaan intervention ulkopuolelle yksinkertaisesti olemalla toteuttamatta interventiotoimenpiteitä näiden tuotteiden osalta; silloin sen on mielestään voitava asettaa myös painorajoituksia. Se ei voi tehdä sitä, koska vain neuvoston vahvistamalla asteikolla säännellään markkinoita kokonaisuudessaan.

55 Neuvosto on aivan tietoisesti asettanut tämän rajoituksen. On kiistattomasti selvää, että neuvostossa keskusteltiin teurasruhojen enimmäispainoa koskevista rajoituksista, mutta ne hylättiin lopulta. Tästä ei voida varmastikaan tehdä, kuten Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, johtopäätöstä viitteestä toimivallan jakamiseen. Neuvosto ei siis ole ehkä unohtanut mainita 6 artiklan 7 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa myös painorajoitusta, vaan se on täysin tietoisesti rajoittanut sen komission toimivallan ulkopuolelle.

56 Neuvosto on säätänyt vain yhdessä tapauksessa painorajoituksesta, nimittäin asetuksen N:o 805/68 6 a artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2066/92.(26) Tästä neuvosto on säätänyt itse, mistä voidaan päätellä, että painorajoituksista säädetään vain poikkeuksellisesti, ja että komissio ei voi sitä tehdä.

57 Kuten edellä sanotusta ilmenee, ei voida tehdä päinvastaista päätelmää, jollaisen Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt, nimittäin että neuvoston olisi säänneltävä 6 a artiklan mukaista erityistä tapausta, kun taas komissio voisi säätää kaikista muista painorajoituksista.

58 Yhdistyneen kunigaskunnan mielipidettä ei voida hyväksyä siltäkään osin kuin se nojautuu laatuluokkien ja teurasruhojen painon väliseen yhteyteen. Tietysti on olemassa yhteys eläinten iän perusteella määräytyvien laatuluokkien ja painon välillä. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole niin tarkka ja täsmällinen, että tiettyyn laatuluokkaan voitaisiin rinnastaa tietty paino. Tästä syystä laatuluokkia koskevalla säännöstöllä ei voida koskaan määrätä painoa.

c) Asetuksen (ETY) N:o 805/68 5 artikla

59 Kantajat esittävät lisäperusteluksi komission puuttuvalle toimivallalle asetuksen N:o 805/68 5 artiklan. Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan vain neuvosto voi muuttaa luetteloa interventiokelpoisista tavaroista. Komissio oli muuttanut luetteloa säätäessään teurasruhojen enimmäispainosta, mihin sillä ei 5 artiklan 3 kohdan mukaan ollut toimivaltaa.

60 Yhdistynyt kuningaskunta kiistää mielestäni aivan oikein sen, että komission toimenpiteessä olisi kysymys tavaraluettelon muuttamisesta. Luettelossa vahvistetaan vain periaatteellisesti interventiokelpoiset tuotteet. Tuotteiden sisällä voidaan tehdä rajauksia. Neuvosto säätää tästä itse, kun se jättää 6 artiklan 7 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tiettyjen interventiokelpoisten tuotteiden laatuluokkien, laatujen ja laaturyhmien määrittämisen komissiolle. Tämä ei kuitenkaan ole 5 artiklan 3 kohdan mukainen menettely. Periaatteessa hyväksyttyjen tuotteiden luettelo säilyy muuttumattomana.

61 Asetuksen 5 artiklasta voidaan kuitenkin päätellä muutakin. Keskeiset päätökset jäävät neuvoston tehtäviksi. Periaatteessa interventiokelpoisten tavaroiden vahvistaminen on tällainen keskeinen päätös, sillä silloin päätetään loppujen lopuksi siitä, minkä tuotteiden osalta markkinoita säädellään ja minkä ei.

62 Yhteisöjen tuomioistuin on asiassa 25/70 antamassaan tuomiossa myös todennut, että neuvosto tekee olennaiset päätökset, jolloin "olennaisella" tarkoitetaan yhteisön politiikan periaatteellista suuntautumista.(27)

63 Yhteisöjen tuomioistuimen vahvistama toimivallan jako neuvoston ja komission välillä voi olla myös viite siitä, että komissio ei nyt käsiteltävässä asiassa olisi saanut toimia. Se ei ole mahdollisuuksien mukaan toteuttanut pelkkiä täytäntöönpanotoimia, vaan toimenpiteen, jolla on laajoja seurauksia. Kuten komissio itse esittää, se halusi tällä toimenpiteellä antaa merkin tuottajille ja rohkaista näitä ensinnäkin teurastamaan eläimet nuorempina ja toiseksi pidemmällä aikavälillä kasvattamaan kevyempiä rotuja. Komissio pyrki tällä asetuksella toisin sanoen maatalouspolitiikan uudelleen suuntaamiseen. Komissio esittää toisessa yhteydessä, että sen mielestä asetus on looginen jatko ja täydennys maatalouspolitiikan uudistukselle.

Tämä tehtävä kuuluu kuitenkin yksiselitteisesti neuvostolle, joka päättää maatalouspolitiikan suuntaamisesta. Komissiolta puuttuu toisin sanoen toimivalta riidanalaisen asetuksen antamiseen.

64 Tässä yhteydessä siteerattu asetuksen N:o 805/68 2 artikla ei kuulu asiaan, koska siinä säädetään asianomaisten toimialojen rohkaisemisesta aloitteiden tekemiseen.

65 Komission väite siitä, että se ei olisi voinut ilman riidanalaisen asetuksen antamista saavuttaa neuvoston asettamaa tavoitetta, ei muuta sitä, että komissiolta puuttui toimivalta. Vaikka komissio olisi toimimatta jättäessään loukannut, kuten se väittää, asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohtaa, se ei siltikään voi sellaisessa tapauksessa tehdä mitään, mikä ylittäisi sen toimivallan.

66 Komissio voisi vedota näihin väitteisiin vain, jos sen toteuttama painorajoitus olisi ollut ainoa sen käytettävissä oleva toimenpide. Tätä on tutkittava toisessa yhteydessä. Mutta vaikka sillä ei olisikaan ollut muuta mahdollisuutta, vain neuvostolla olisi ollut toimivalta päättää sellaisesta toimenpiteestä. Komissio olisi voinut esittää neuvostolle vastaavan ehdotuksen, mutta sillä ei itsellään ollut oikeutta toteuttaa sellaista toimenpidettä.

67 Todistaakseen toimivaltansa komissio esittää lopuksi, että se oli jo vahvistanut teurasruhojen enimmäispainon yksityisen varastoinnin tuen osalta. Kantajat sitä vastoin vetoavat siihen, että yksityisessä varastoinnissa on kyse täysin toisesta järjestelmästä kuin interventiosta. Yksityisen varastoinnin osalta ei ole olemassa sellaisia tiukkoja rajoituksia kuin interventiossa. Yhdistynyt kuningaskunta kiistää kuitenkin sen, että komission toimivalta yksityisen varastoinnin tuen osalta olisi laajempi kuin intervention osalta.

68 Tätä ei ole tarpeen tutkia tässä laajemmin, sillä siitä tosiseikasta, että komissio on jo kerran säätänyt enimmäispainosta, ei voida missään tapauksessa päätellä, että sille oli siirretty myös vastaavaa toimivaltaa.

69 Komissio viittaa vielä muuhun painokriteeriin, josta on säädetty täytäntöönpanotoimenpiteenä. Siinä oli kuitenkin kysymys pelkästään teknisistä säännöksistä, toisin sanoen painon mukaan määräytyvän markkinahinnan vahvistamisesta. Tämä on jotain täysin muuta kuin tiettyjen tuotteiden sulkemista intervention ulkopuolelle yksinomaan niiden painon vuoksi.

d) EY:n perustamissopimuksen 155 artikla

70 Lopuksi haluaisin vielä komission toimivaltaa koskevan kysymyksen osalta käsitellä Irlannin väitettä EY:n perustamissopimuksen 155 artiklan ensimmäisen ja neljännen luetelmakohdan rikkomisesta.

71 Kuten Yhdistynyt kuningaskunta aivan oikein esittää, ensimmäisessä luetelmakohdassa on kysymys vain muiden soveltaman yhteisön oikeuden valvonnasta. Tosin komissio tutkii myös omaa toimintaansa, mutta ennakolta eikä EY:n perustamissopimuksen 155 artiklan mukaisesti jälkikäteen.

72 Neljännen luetelmakohdan määräysten rikkominen voidaan tässä todeta tapahtuneeksi, sillä ylittäessään toimivaltansa komissio ei käytä neuvoston sille täytäntöönpanoa varten siirtämää toimivaltaa.

73 On siis todettava komission ylittäneen toimivaltansa. Asetuksen 6 artiklan 7 kohdan viidennessä luetelmakohdassa annetaan sille toimivaltaa vain aikaisemman toimivallan siirron rajoissa. Tämä säännös ei näin ole sisällyksetön yleisenä täytäntöönpanotoimivaltuutena. Tämän havainnollistamiseksi haluaisin viitata komission 29.3.1989 antamaan asetukseen N:o 859/89.(28) Tämä annettiin erityisesti asetuksen N:o 805/68, sellaisena kuin sen on muutettuna 2.3.1989 annetulla asetuksella N:o 571/89(29), 6 artiklan 7 kohdan perusteella . Tämä versio poikkeaa vain epäolennaisesti asetuksen N:o 2066/92 säännöksistä. Tarkasteltaessa yllä mainittua komission asetusta havaitaan, että siinä säädetään 6 artiklan 7 kohdan ensimmäisestä neljänteen luetelmakohdan säännösten ohella muista tärkeistä täytäntöönpanotoimenpiteistä, muun muassa interventiokeskusten vahvistamisesta, interventioelinten varustamisesta sekä lihan merkitsemisestä, käsittelystä ja pakkaamisesta. On siis riittävästi säännöksiä, jotka voidaan antaa asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohdan viidennen luetelmakohdan perusteella.

2. Välipäätelmä

74 Edellä mainitut seikat riittävät kanteen hyväksymiseksi ja riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi. Sen varalta, että yhteisöjen tuomioistuin ei toimisi ratkaisuehdotukseni mukaisesti, on tutkittava vielä muut kanneperusteet.

3. Suhteellisuus

75 Kantajat vetoavat suhteellisuusperiaatteen rikkomiseen EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisena muuna kanneperusteena.

76 Yhteisöjen tuomioistuin tutkii suhteellisuutta sen mukaisesti, onko valittu keino asianmukainen tavoiteltavaan päämäärään nähden ja että tarvittavaa kohtuullisuutta ei ylitetä.(30)

a) Komission tavoitteet

77 Suhteellisuutta tutkittaessa on ensimmäiseksi tutkittava, mitkä ovat komission riidanalaisen asetuksen tavoitteet.

78 Ensiksikin sen tavoitteena on naudanlihan tuotannon ja interventio-ostojen vähentäminen. Tämä vastaa myös neuvoston asetuksessa N:o 2066/92 mainitsemia tavoitteita.

79 Muina tavoitteina komissio mainitsee haluavansa antaa painavien teurasruhojen tuottajille merkin. Tämä merkki on annettu toisaalta lyhyellä aikavälillä ja sen tarkoituksena on johtaa siihen, että naudat teurastetaan nuorempina. Pitkällä aikavälillä tämä toimenpide johtaa kuitenkin kasvatettavien rotujen uudelleen suuntaamiseen. Tavoitteena on kevyempien rotujen kasvattaminen. Lisäksi olisi käytettävä vähemmän hormoneja. Komissio haluaa, että tämän alan tuottajat suuntautuvat jälleen yksinomaan markkinoiden mukaan eivätkä pidä enää interventiota "toisina markkinoina".

b) Tosiseikat

80 Toimenpiteiden asianmukaisuuden tutkimisen osalta on kysyttävä, voidaanko riidanalaisella asetuksella saavuttaa yllä mainitut tavoitteet. Tähän kuuluu myös kysymys, onko komissio arvioinut lähtökohdan tai lähtötilanteen oikein ja ottanut ne näin myös oikealla tavalla huomioon.

81 Maataloustuotteiden kaupan alaan kuuluvan asian arvioinnissa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä myönnetään komissiolle ja hallintokomitealle laajaa harkintavaraa. Yhteisöjen tuomioistuin tutkii toisin sanoen vain, onko tapahtunut ilmeinen erehdys tai ilmeistä harkintavallan väärinkäyttöä ja onko komissio ilmeisesti ylittänyt harkintavaltansa rajat.(31)

82 Kuten riidanalaisen asetuksen perustelukappaleista ja komission kirjelmästä ilmenee, se arvioi lähtötilanteen seuraavasti:

Naudanlihamarkkinoilla on ylituotantoa, joka johtuu teurasruhojen painon lisääntymisestä. Painon lisääntymiseen taas on monia syitä. Eräs syy on, että epävarmassa markkinatilanteessa ja siitä johtuvien alhaisten hintojen vallitessa monet tuottajat epäröivät eläintensä teurastamista joko odottaakseen markkinahintojen nousua taikka myydäkseen lihan interventioelimille. Muita syitä ovat, että viime vuosina ruokinnassa on käytetty enemmän väkirehuja, joiden hinta on laskenut, että hormoneja käytetään yhä enemmän ja että geeniteknologian edistyminen mahdollistaa erityisen painavien rotujen kasvattamisen.

83 Komissio toteaa lisäksi, että interventiotoimenpiteistä on tullut monille tuottajille toiset markkinat, toisin sanoen tuottajat eivät enää suuntaudu kysynnän ja tarjonnan sääntelemille markkinoille, vaan tuottavat lihaa myydäkseen sen interventioelimille.

84 Raskaita teurasruhoja myytäisiin enenevässä määrin interventioelimille, koska ne eivät mene vapailla markkinoilla yhtä hyvin kaupaksi kuin kevyet teurasruhot.

85 Edellä mainitun komission laajan harkintavallan perusteella tässä on tutkittava vain, onko komissio tehnyt ilmeisen virheen.

86 Kantajat väittävät näin tapahtuneen. Tämän tutkimuksen osalta haluaisin rajoittua kantajan niihin väitteisiin, jotka ylipäätään ovat omiaan asettamaan komission arvioinnin kyseenalaiseksi.

87 Ranskan mukaan ei ole mitenkään näytetty toteen, että interventioelimet ostavat juuri raskaita nautoja. Myös kevyiden teurasruhojen tuottajat voivat suunnata tuotantonsa interventiota varten. Ranska ei näin ole kuitenkaan kiistänyt sitä, että niin sanotut "toiset markkinat" ovat olemassa. Ranska viittaa vain siihen, että on olemassa "vapaat markkinat ohittavaa" tuotantoa kaikilla naudanlihamarkkinoiden alueilla, siis myös raskaiden teurasruhojen osalta. Myös Irlannin väitteestä voidaan päätellä, että on olemassa "toiset markkinat", eli interventio. Irlanti väittää, että jos intervention ulkopuolelle suljettua osaa Irlannin tuotannosta (noin 60 prosenttia) ei voitaisi enää myydä interventioon, vaan sitä tarjottaisiin vapailla markkinoilla, se johtaisi markkinahintojen laskuun. Näin Irlanti on kuitenkin epäsuorasti viitannut siihen, että 60 prosenttia sen tuotannosta on tarkoitettu interventioon.

88 Sen komission väitteen osalta, että kevyille teurasruhoille on enemmän kysyntää kuin raskaille, molemmat kantajat väittävät, että myös raskaille teurasruhoille on hyvinkin olemassa markkinat. Tätä komissiokaan ei kiistä. Se sanoo vain, että kysyntä ei ole niin suurta ja että se haluaa sen vuoksi rohkaista tuottajia tarkkailemaan markkinoita huolellisesti.

89 Kantajat eivät nimenomaisesti kiistä myöskään sitä komission väitettä, että teurastusta viivytettäisiin osin tietoisesti. Irlanti toteaa vain, että Irlannissa kasvatettujen rotujen teurastaminen aikaisemmin ei ole mahdollista. Koska eläimiä kasvatetaan laajaperäisesti, toisin sanoen niitä pidetään laitumella, niiden kasvaminen on hitaampaa kuin voimaperäisessä kasvatuksessa. Teurastusajankohta määräytyy lihas- ja rasvakudosten välisen suhteen perusteella. Paras mahdollinen ajankohta teurastukselle, toisin sanoen kummankin kriteerin paras mahdollinen suhde toisiinsa, saavutetaan laajaperäisessä kasvatuksessa myöhemmin.

90 Sitä vastoin komissio väittää, että myös laajaperäisessä kasvatuksessa teurastus voitaisiin suorittaa aikaisemmin, tai että myös kevyempiä rotuja voitaisiin kasvattaa laajaperäisesti.

91 Koska komissiolla on tältä osin laajaa toimivaltaa ja koska lisäksi komission kantaa tukee Yhdistynyt kuningaskunta, jonka mielestä aikaisempi teurastus olisi mahdollista muutamin muutoksin, ei voida osoittaa, että komissio olisi arvioinut lähtökohtatilanteen ilmeisen virheellisesti.

c) Asianmukaisuus

92 Komisson toteaman lähtökohtatilanteen taustaa vasten on nyt tutkittava, voidaanko riidanalaisella asetuksella saavuttaa komission mainitsemat tavoitteet. Myös tässä on tunnustettava komissiolla oleva laaja harkintavalta, minkä vuoksi on tutkittava vain sitä, ovatko toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ilmeisen soveltumattomia.(32)

93 Eräs komission tavoitteista oli interventiossa ostettujen lihamäärien vähentäminen. Sellainen vähentäminen voidaan saavuttaa asettamalla teurasruhoille enimmäispaino. Komission mielestä kasvattajat voisivat tuottaa kevyempiä teurasruhoja suorittamalla teurastuksen aikaisemmin. Toisin sanoen kaikki ne eläimet, jotka on tähän asti myyty interventioelimille, myytäisiin edelleen, mutta ne painaisivat vähemmän. Näin interventiossa ostetun lihan kokonaismäärä vähenisi - kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että eläimiä ei myydä aikaisempaa enempää. Tämä mahdollisuus voidaan jättää pois laskuista. Koska interventiohinta on samalla tai alhaisemmalla tasolla kuin markkinahinta, kasvattajat myyvät edelleen interventioon vain niitä eläimiä, joita he eivät voi saattaa vapaille markkinoille. Koska komission mielestä eläimiä ostetaan sama määrä kuin aikaisemminkin, edellytykset vapailla markkinoilla eivät muutu, toisin sanoen niiden eläinten lukumäärä, jotka voidaan myydä vapailla markkinoilla, pysyy samana ja näin ollen myös interventioon myytyjen eläinten lukumäärä. Edellytyksenä tälle on kuitenkin, että eläinkannan suuruus ei yleisesti lisäänny. Tämä ei ole lyhyellä aikavälillä mahdollista, eikä voida tulevaisuudessakaan olettaa näin tapahtuvan, koska kasvattajat menettäisivät tällöin komission karjakannan vähentämisestä maksaman palkkion. Ei voida todeta komission tehneen arvioinnissaan ilmeistä virhettä. Komission väitteiden mukaisesti näin voidaan vähentää interventiossa ostettavan lihan kokonaismäärää.

94 Irlanti väittää sitä vastoin, että eläinten teurastaminen nuorempina ei ole mahdollista, minkä vuoksi nämä teurasruhot jäävät kokonaan interventiotoimenpiteiden ulkopuolelle. Niitä on sen vuoksi tarjottava vapailla markkinoilla, mikä johtaa hintojen romahtamiseen. Tästä ei ole seurauksena vain se, että interventoon myydään paljon enemmän eläimiä kuin aikaisemmin, vaan se johtaa myös - koska hinnat romahtaisivat vakavasti - niin sanotun "turvaverkon" laukeamiseen. Tästä säädetään asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 4 kohdassa. Tässä on kysymys erityisissä kriisitilanteissa toteutettavista interventiotoimenpiteistä. Tätä turvaverkkoa varten ei ole vahvistettu 6 artiklan 1 kohdassa vuotuisia enimmäismääriä. Irlannin mielestä komission toimenpide vaikuttaisi juuri päinvastoin kuin mihin sillä itse asiassa pyritään: interventioelinten rajoittamattomaan ostomahdollisuuteen.

95 Kuten juuri totesin, komission ei voida osoittaa tehneen ilmeistä virhettä, kun se lähtee siitä, että eläinten teurastaminen nuorempina olisi mahdollista. Tästä syystä Irlannin väitettä ei voida hyväksyä.

96 Irlannin väite olisi hylättävä myös silloin, jos komission asettama teurasruhojen enimmäispaino soveltuisi myös turvaverkkoon. Näin ei mielestäni ole, koska komissio on itse asettanut asetuksen N:o 859/89 4 artiklan 2 kohdassa säännön, jonka mukaan asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 1 kohdan mukainen luokkien, laatujen ja laaturyhmien valinta toteutetaan. Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa ei säädetä kuitenkaan juuri turvaverkosta vaan tavallisesta interventiosta vuotuisesti vahvistettavin enimmäismäärin. Teurasruhojen painorajoituksen on pädettävä näin ollen vain tältä osin. Tästä huolimatta Irlanti ei voi osoittaa komission toimenpiteen olevan epäasianmukaisen varsinkin, kun toisten markkinoiden olemassaolon puolesta puhuu väite siitä, että 60 prosenttia kokonaistuotannosta täytyisi intervention sijasta myydä vapailla markkinoilla. On kiistatonta, että tällä hetkellä mitään Irlannin tuotteita ei myydä interventioelimille. Komissio on valinnut juuri tämän suotuisan hetken rajoituksen asettamiselle, jotta vaikutukset voitaisiin pitää mahdollisimman vähäisinä ja tuottajille jäisi riittävästi aikaa tarvittaessa sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Vaikutukset eivät voi siis olla niin dramaattisia kuin Irlanti väittää. Komission ei siis voida osoittaa tehneen ilmeistä virhettä. Toimenpide on näin ollen sopiva interventiolla ostetun lihamäärän vähentämiseksi.

97 Komission tavoitteena oli se, että raskaita nautoja ei enää tuotettaisi, koska niille ei enää olisi vapaita markkinoita, toisin sanoen kysyntää.

98 Kun toimenpiteellä suljetaan raskaat teurasruhot interventiotoimenpiteiden ulkopuolelle, sillä tehdään selväksi, että komissio haluaa uudelleen suuntautumista kevyempiin rotuihin. Se voi sen avulla rohkaista kasvattajia seuraamaan markkinoita tarkasti ja kasvattamaan raskaita rotuja vain silloin, kun niille on olemassa vastaavasti kysyntää. Siinä tapauksessa, että tällainen kysyntä puuttuu, tuottajan olisi muutettava tuotantoaan ja mahdollisesti luovuttava hormonien käyttämisestä. Komission toimenpide on näin ollen tavoitteen saavuttamiseksi sikäli asianmukainen, että sillä halutaan antaa vain merkki. Siinä on onnistuttu.

99 Toimenpiteellä voidaan estää myös se, että kriisiaikoina, jolloin markkinahinta on alhainen, tuottajat eivät päätä teurastusajankohdasta markkinoiden mukaan, vaan odottavat markkinahintojen uudelleen nousua ja muussa tapauksessa he myyvät interventioelimille. Viimeksi mainittu mahdollisuus on alusta alkaen poissuljettu. Markkinoita säädellään kaikkien tuotteiden osalta, myös niiden, joita interventioelimet eivät suoraan osta. Mutta interventio ei enää ole varma keino. Tämä voi pakottaa kasvattajan tarkkailemaan markkinoita tarkemmin ja mahdollisesti teurastamaan aikaisemmassa vaiheessa interventiosta hyötyäkseen.

100 Toimenpide on näin ollen asianmukainen komission tavoitteiden saavuttamiseksi.

101 Ranska väittää tällaisen toimenpiteen olevan laajaperäisen karjankasvatuksen tukemisen tavoitteen vastainen. Raskaiden rotujen syrjiminen voi johtaa kevyempien rotujen kasvatuksen lisääntymiseen, jossa hormonien käyttäminen on kannattavampaa. Tähän on todettava, että komission arvioinnin mukaan laajaperäinen kasvatus on mahdollista myös muiden, kevyempien rotujen osalta, eikä komission toimenpide ole vastoin laajaperäisen kasvatuksen tavoitteen tukemista. Tämä komission näkökanta ei ole ilmeisen harhaanjohtava. Koska komissiolle on annettu laajaa harkintavaltaa, voidaan lähteä siitä, että toimenpide ei ole laajaperäisen kasvatuksen tavoitteen vastainen.

d) Tarpeellisuus

102 Viimeisenä kohtana tässä yhteydessä on tutkittava toimenpiteen tarpeellisuutta.

103 Yhteisöjen tuomioistuin tarkastelee tältä osin, ylitetäänkö toimenpiteellä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi asianmukaisuuden ja tarpeellisuuden rajat. Toimenpiteen on näin ollen vastattava tavoitteen merkittävyyttä ja oltava tavoitteen saavuttamiseksi tarpeellinen.(33)

104 Komission mukaan riidanalainen asetus on välttämätön keino markkinoiden toiminnan varmistamiseksi ja neuvoston vahvistamien vuotuisten enimmäismäärien noudattamiseksi.

105 Tämänhetkisen tilanteen perusteella voi olla kyseenalaista, oliko toimenpide tarpeellinen neuvoston vahvistamien vuotuisten enimmäismäärien saavuttamiseksi, koska, kuten juuri mainitsin, tällä hetkellä interventioelimille ei myydä raskaita teurasruhoja. Heti, kun niitä aletaan taas myydä yhtä laajasti kuin aikaisemmin, komission toimenpide on mainitun tavoitteen - ostettujen lihamäärien vähentäminen, markkinoiden uudelleen suuntaaminen, tuotannnon vähentäminen - saavuttamiseksi tarpeellinen. Tässäkään komission ei voida osoittaa tehneen ilmeistä virhettä.

106 Ranska esittää kuitenkin, että komission käytettävissä olisi ollut myös lievempiä keinoja, esimerkiksi vähennyskertoimien korottaminen edelleen tai tiettyjen luokkien tai laatujen sulkeminen intervention ulkopuolelle.

107 Komissio vastaa tähän, että vähennyskertoimien korottaminen edelleen ei ole enää mahdollista. Mitä suurempia interventioelimille tarjotut lihamäärät ovat, sitä korkeammaksi on vähennyskerroin vahvistettava. Koska tuottajat tietävät, että tarjouksia vähennetään, nämä vahvistettaisiin vastaavasti ennakolta korkeammiksi, niin että komission olisi pakko vahvistaa vastaavasti myös vähennyskertoimet korkeiksi. Tämä johtaa siihen, että kertoimet saavuttavat 90-95 prosentin tason. Lisäkorottaminen ei enää ole mahdollista, sillä 100 prosentin vähennys merkitsee sitä, että lihaa ei enää osteta.

108 En ymmärrä, mistä syystä luokista tai laaduista poissulkeminen olisi lievempi keino. Myös tämä voi koskea tiettyjä jäsenvaltioita muita ankarammin. Komission mielestä myöskään interventiohintojen edelleen laskeminen ei vaikuta mitään, sillä liian alhaisten interventiohintojen vallitessa tavaroita tarjottaisiin vapailla markkinoilla, mikä taas johtaisi markkinahintojen laskemiseen.

109 Kun Irlanti viittaa lievempään sääntelyyn, joka muussa yhteydessä toteutettiin Tanskankin hyväksi interventiotoimenpiteenä, on tähän todettava, että on komission asiana harkita, milloin se toteuttaa mitäkin toimenpiteitä.

110 Lisäksi tässä käsiteltävänä olevassa toimenpiteessä on mielestäni kysymys lievästä keinosta, sillä se otettiin käyttöön aikana, jolloin interventiotoimenpiteet eivät olleet tarpeellisia. Lisäksi jäsenvaltioille myönnettiin määräaika niiden tuotannon muuttamiseksi. Kun kantajat väittävät, että tämä aika ei ollut riittävä, on vielä kerran muistutettava, että interventiotoimenpiteissä ei ole kysymys toisista markkinoista vaan ainoastaan erityistoimenpiteistä markkinoiden erityisen heikkenemisen tapauksessa. Interventio-ostojen lisäksi on aina mahdollisuus yksityisen varastoinnin tukeen, jonka osalta ei ole olemassa vastaavaa teurasruhojen painorajoitusta, kuten komissio on suullisessa käsittelyssä kiistämättä esittänyt.

111 Tämän vuoksi voidaan lähteä siitä, että komission toimenpiteet ovat soveltuvia ja tarpeellisia, eivätkä ne tästä syystä ole suhteettomia.

4. Syrjintäkielto

112 Kolmantena EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan osalta esittämänään kanneperusteena kantajat väittävät, että EY:n perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan toisen kohdan ja ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan (nykyään EY:n perustamissopimuksen 6 artiklan) mukaista syrjintäkiellon periaatetta on rikottu.

113 Tämän periaatteen mukaan on ilman asiallista syytä kiellettyä käsitellä samanlaisia asioita eri tavalla tai erilaisia asioita samalla tavalla. Irlanti ja Ranska väittävät, että teurasruhojen ylärajan asettamisella suljetaan ennen kaikkea Ranskan ja Irlannin tuotteet intervention ulkopuolelle. Asetuksessa ei tosin nimenomaisesti säädetä, että Ranska ja Irlanti eivät voi enää myydä tuotteitaan interventioelimille, mutta painorajat on vahvistettu niin, että juuri Ranskan ja Irlannin tuotteet jäävät intervention ulkopuolelle. Kantajien väitteen mukaan niiden tuotteista jopa 60 prosenttia jää intervention ulkopuolelle.

a) Erilainen kohtelu

114 Syrjintää tutkittaessa on ensiksi kysyttävä, onko asianomaisia tuottajia ylipäänsä kohdeltu eri tavoin. Tosiasia on, että kantajien tuotteita kohdellaan interventio-ostoissa eri tavoin kuin muiden jäsenvaltioiden tuotteita. Komissio väittää tosin, että tämä koskee myös muita jäsenvaltioita. Vaikka näin olisikin, sitä ei kuitenkaan kiistattomasti tapahdu siinä määrin kuin kantajien osalta.

115 Kuitenkaan tarkastelematta interventioon liittyviä erityisiä seikkoja ei ilman muuta voida olettaa, että kohtelu on ollut erilaista.

116 Olen edellä jo viitannut siihen, että interventioelinten osalta kyse ei ole "toisista markkinoista". Interventiojärjestelmä on ennemminkin ymmärrettävä eri toimenpiteiden yhteisvaikutukseksi, joilla kaikilla tavoitellaan naudanlihamarkkinoiden vakauttamisen päämäärää. Interventioelimet ostavat tiettyjä määriä naudanlihaa vähentääkseen näin tarjontaa, toisin sanoen lihan määrää markkinoilla. Tämä johtaa siihen, että markkinat yleensä, toisin sanoen kaikkien naudanlihatuotteiden markkinat, vahvistuvat ja hinta nousee. Komission tehtävä on tältä osin määritellä ostetun lihan määrät ja luokat niin, että vaikutus on mahdollisimman suuri. Kun interventioelimet ostavat sitten lihaa tietyiltä kasvattajilta, ne eivät tee sitä suosiakseen juuri näitä tuottajia. Ennemminkin komission tavoitteena on toimia kaikkien niiden eduksi, jotka myyvät lihaa markkinoilla. Tästä seuraa kuitenkin, että riippumatta siitä, mitkä tuottajat myyvät interventioelimille lihaa, tällä on suotuisa vaikutus kaikille tarjoajille markkinoilla. Tiettyjen tuotteiden sulkeminen interventiotoimenpiteiden ulkopuolelle ei sikäli ole haitta näille tuotteille, elleivät kasvattajat olisi tuottaneet vain interventiosta hyötyäkseen. Markkinoiden vakauttaminen on suosiollista kantajien tuotteille samassa määrin kuin muillekin markkinoilla oleville tuotteille. Kyseessä olisi syrjintä tai erilainen kohtelu vain silloin, jos Ranskan ja Irlannin tuotteet jäisivät interventiotoimenpiteiden suotuisten vaikutusten ulkopuolelle.

117 Erilaista kohtelua voitaisiin nähdä myös siinä, että raskaiden teurasruhojen tuottajat olisivat suuremmassa määrin kuin muut tuottajat pakotettuja suuntaamaan tuotantonsa markkinoille. Mutta myös silloin, kun on olemassa interventiojärjestelmä markkinoiden tueksi, on periaatteessa kaikkien tuottajien suunnattava tuotantonsa markkinoille. Interventiotoimenpiteitä toteutetaan vain poikkeustapauksissa, kun markkinat ovat heikentyneet.

118 Tästä syystä kohtelu ei ole ollut erilaista.

b) Oikeutus

119 Vaikka tässä tapauksessa myönnettäisiinkin, että Ranskaa ja Irlantia on kohdeltu eri tavalla kuin muita jäsenvaltioita, se olisi oikeutettua.

120 Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan erilainen kohtelu voi olla oikeutettua, kun se tapahtuu objektiivisten kriteerien mukaisesti, joilla varmistetaan etujen ja haittojen jakaminen suhteellisesti niille, joita asia koskee, tekemättä eroa jäsenvaltioiden alueiden välillä.(34)

121 Komissio väittää täyttäneensä erilaisen kohtelun oikeutuksen edellytykset, sillä se oli käyttänyt objektiivista kriteeriä määrittäessään painorajoituksen.

122 Tämä ei kuitenkaan riitä oikeutukseksi, sillä objektiivisella kriteerillä täytyy varmistaa asianomaisten tuottajien etujen ja haittojen jakaminen suhteellisesti. Tämä on tässä tapauksessa kyseenalaista, sillä edellyttäen, että kyse on erilaisesta kohtelusta, vain kahta jäsenvaltiota on kohdeltu epäsuotuisasti.

123 Olen asiassa C-27/90 antamassani ratkaisuehdotuksessa(35) tulkinnut yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä(36) lähtien siitä, että oikeutuksen laajempi tutkiminen on rajoitettava siihen, puuttuvatko valitulta toiminnalta asialliset perusteet ja onko menettely näin ollen mielivaltaista.

124 Kun komissio toteaa, että se sulkee raskaat teurasruhot intervention ulkopuolelle torjuakseen markkinoille suuntautumattoman nautojen painon yleisen nousun ja näin interventiolla ostetun lihamäärän lisääntymisen, tämä riittää siihen, että voidaan olettaa komission menettelyn olevan oikeutettua.

125 Irlanti viittaa tässä yhteydessä siihen, että komissio oli antanut Tanskalle vastaavassa tapauksessa erityiskohtelun lieventääkseen erityisen raskaita seurauksia. Komissio viittaa siihen, että mainittu sääntely toteutettiin, kun Tanska oli kiinnittänyt huomion tähän ongelmaan maatalouspolitiikan uudistamisneuvottelujen yhteydessä. Irlanti ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta. Se ilmaisi kantansa vasta hallintokomiteamenettelyssä ja se otettiin myös huomioon. Kyse ei sitä paitsi ole vertailukelpoisesta tapauksesta. Tanskan tuotteet oli tarkoitus sulkea kokonaan intervention ulkopuolelle. Tästä ei ole kysymys Irlannin nautojen osalta, sillä jos naudat teurastetaan nuorempina, ne voidaan myydä edelleen interventioelimille. Koska komission ei voida todeta tehneen ilmeistä virhettä ja koska sillä on laajaa harkintavaltaa, sen esittämät seikat riittävät toteamaan, että kohtelu ei ole ollut erilaista.

126 Kuten Yhdistynyt kuningaskunta aivan oikein toteaa, asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 6 kohdan mukaista syrjintäkieltoa ei ole rikottu, niin kuin kantajat väittävät, koska tässä tapauksessa on kyse yhdenvertaisesta kohtelusta tarjouskilpailussa eikä yhdenvertaisesta kohtelusta interventioelimille myytävien tuotteiden vahvistamisen osalta.

127 Lopuksi haluaisin vielä mainita, että komissio viittaa aivan oikein siihen, että maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä oli väistämätöntä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutuu haittoja. Tätä on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena niin, että etujen ja haittojen tasapaino voitaisiin todeta tarkastelemalla uudistuksen yksittäisten määräysten kokonaisuutta.

128 Edellä olevasta seuraa, että syrjintäkiellon periaatetta ei ole rikottu.

129 Lopuksi on vielä tarkasteltava joitakin menettelyä koskevia kanneperusteita, joihin vain Irlanti vetoaa asiassa C-307/93.

5. Luottamuksensuoja

a) Komission määrätyn toiminnan perusteella syntynyt suojattu luottamus

130 Ensiksi on mainittava luottamuksensuojan periaatteen rikkominen. Irlanti väittää tässä yhteydessä mukauttaneensa eläinkantansa mantereen kysynnän mukaiseksi Euroopan yhteisöön liittymisestä alkaen. Yhä enemmän olisi siirrytty mannermaisten ja samalla raskaampien rotujen kasvattamiseen.

131 Lisäksi maitoalan uudet toimenpiteet ovat Irlannin mukaan aiheuttaneet eläinten painon lisääntymisen. Tällä tavoiteltu lypsykarjan vähentäminen on johtanut kantavien lehmien määrän lisääntymiseen. Neljännes näistä lehmistä kuuluu mannermaiseen, toisin sanoen raskaaseen rotuun ja ne myös risteytetään suurimmalta osaltaan näiden rotujen kanssa. Komission päätös sulkea raskaat rodut interventiotoimenpiteiden ulkopuolelle loukkaa Irlannin perusteltua luottamusta siihen, että komissio tukisi myös vastaisuudessa raskaiden rotujen kasvatusta. Irlanti vetoaa tässä yhteydessä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön asiassa 120/86(37) ja asiassa 170/86(38). Edellytys sille, että yhteisöjen tuomioistuin on näissä tapauksissa myöntänyt perustellun luottamuksen olemassaolon oli, että taloudellisilla toimijoilla oli syy tiettyyn menettelyyn yhteisön toiminnan perusteella.(39)

132 Tässä asiassa ei voida kuitenkaan katsoa olevan sellaista syytä. Mitä tulee kasvatuksen sopeuttamiseen Euroopan yhteisöjen kysynnän mukaan, Irlanti ei ole maininnut mitään komission toimenpidettä, jonka perusteella sillä olisi ollut nimenomaisesti syy tähän menettelyyn. Sellainen ei ole myöskään ilmeistä.

133 Yhtä vähän voidaan komisson maitotuotannon alalla toteuttamia toimenpiteitä pitää syynä ryhtyä naudanlihamarkkinoilla tiettyihin muutoksiin. Komissio pyrki toimenpiteillään maidontuotannon vähentämiseen. Tästä ei voida missään tapauksessa johtaa syytä lisätä toisella alalla, naudanliha-alalla, tuotantoa, varsinkin kun kysyntä siellä ei ylitä tarjontaa. Joka tapauksessa kasvattajien on suunnattava tuotantonsa naudanlihalihamarkkinoiden tilanteen mukaan.

134 Toisena yhteisön toimenpiteenä, joka on voinut aiheuttaa irlantilaisten tuottajien perustellun luottamuksen, Irlanti mainitsee laajaperäisen karjankasvatuksen rohkaisemisen, jota tuetaan palkkioilla.

135 Komissio sitä vastoin väittää, että sellainen syy olisi ollut olemassa vain silloin, kun nimenomaisesti raskaiden rotujen kasvatusta olisi tuettu palkkioilla. Laajaperäinen karjankasvatus ei edellytä automaattisesti raskaita rotuja.

136 Irlanti tosin kiistää tämän, mutta kuten juuri edellä mainitsin, komissiolle on annettava tällä alalla laajempaa harkintavaraa. Siksi on lähdettävä siitä, että laajaperäinen karjankasvatus ei johda automaattisesti raskaisiin rotuihin. Sikäli yhteisön laajaperäisen karjankasvatuksen rohkaisemista ei voida pitää syynä raskaiden ruhojen tuotantoon.

137 Tässä yhteydessä on lisäksi mainittava, että Irlanti viittaa useaan otteeseeen siihen, että Irlannissa on vuosisatojen ajan harjoitettu laajaperäistä kasvatusta. Tällainen kasvatus ei siis voi missään tapauksessa johtua yhteisön toimenpiteistä.

138 Se seikka, että neuvosto tukee laajaperäistä kasvatusta palkkioilla, voisi enintään rohkaista luottamaan siihen, että myös seuraavina vuosina karjankasvattajilla ei ole syytä muuttaa tuotantoaan. Kuitenkin ennen kaikkea markkinatilanteen on oltava tuotannon muuttamisen aikaansaava seikka. Neuvosto tukee laajaperäistä kasvatusta vain niin kauan kuin se ei ole vastoin maatalouspolitiikan uudistuksen päätavoitetta eli lihantuotannon vähentämistä. Tämä tulee ilmi myös siitä, että neuvosto viittaa asetuksen N:o 2066/92 neljännessä perustelukappaleessa nimenomaisesti siihen, että palkkioiden uudelleensuuntautuminen ei saisi ilmetä kokonaistuotannon kasvuna. Tuottajat eivät siksi voi katsoa, että laajaperäisen karjantuotannon tukemisella kannustetaan heitä tuotantoon, joka ei enää suuntaudu markkinoille.

139 Näistä pohdinnoista seuraa, että laajaperäisen karjankasvatuksen tukemisella ei kannusteta raskaiden rotujen kasvatukseen.

140 Ainoana luottamuksensuojaa koskevana seikkana voisi vielä tulla kysymykseen se, että tuottajat voivat edelleen myydä tuotteitaan interventioelimille. Kun Irlanti väittää tähän liittyen, että irlantilaiset lihantuottajat ovat riippuvaisia myynnistä interventioelimille, tämä on - kuten komissio perustellusti väittää - viite siitä, että irlantilaiset tuottajat pitävät interventiota toisina markkinoina. Irlanti kuitenkin kiistää tämän toisessa yhteydessä. Se tosiseikka, että - näin on kiistattomasti - vuoden 1993 lopusta lähtien yhtään naudanlihaa ei ole enää myyty interventioelimille, puhuu myös sen puolesta, että Irlannin tuottajat suuntautuvat markkinatilanteen mukaan. Mutta vaikka pitäisikin paikkansa, että interventiota pidettäisiin "toisina markkinoina", kyse ei voi olla perustellusta luottamuksesta, koska kuten juuri edellä mainitsin, kasvattajia kehotetaan ennen kaikkea sopeuttamaan tuotantonsa markkinatilanteeseen. Interventio voi tulla kysymykseen vain poikkeustilanteissa.

141 Luottamus olisi voinut siis syntyä vain siitä, että irlantilaiset kasvattajat voivat edelleenkin kriisiaikoina myydä tuotteitaan interventioelimille. Mutta kuten juuri osoitin, intervention tarkoituksena on säännellä markkinoita eikä ostaa tiettyjä tuotteita. Toisin sanoen irlantilaiset kasvattajat eivät voi perustellusti luottaa siihen, että interventiotoimenpiteillä ostetaan juuri heidän tuotteitaan.

142 Tähän voitaisiin vastata, että neuvosto säätää interventiomäärien vuosittaisten enimmäismäärien vahvistamisen osalta porrastamisesta ja maksaa jopa palkkioita interventiohinnan laskemisen korvaamiseksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin kyse interventiotoimenpiteiden periaatteellisesta vähentämisestä. Toisin sanoen markkinoita ei enää säännellä yhtä laajasti kuin tähän asti. Näin ollen hintaakaan ei enää voida tukea kuten aikaisemmin, mikä aiheuttaa tuottajille tappioita. Tämän seikan neuvosto haluaa kompensoida.

143 Tässä käsiteltävänä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys interventiotoimenpiteiden vähentämisestä, vaan vain siitä, mitä tuotteita ostetaan markkinoiden sääntelemiseksi. Näin ollen irlantilaisille tuottajille ei aiheudu myöskään tappioita; interventiotoimenpiteillä säännellään markkinoita samassa laajuudessa kuin tähänkin asti. Tämä sääntely koituu myös irlantilaisten tuottajien hyväksi.

144 Ei siis voida vedota irlantilaisten tuottajien oikeutettuun luottamukseen, jota komissio olisi toimenpiteillään loukannut.

145 Tästä huolimatta komissio säätää riidanalaisessa asetuksessa N:o 685/93 teurasruhojen enimmäispainon asteittaisesta rajoittamisesta, ottaakseen huomioon "tuottajien oikeutetun luottamuksen".(40)

b) Luottamuksensuojan riittävä huomioon ottaminen

146 Irlannin mielestä tämä asteittaisuuskaan ei ole riittävä irlantilaisten tuottajien oikeutettujen intressien varmistamiseksi. Myös tämän osalta on kuitenkin katsottava komissiolla olevan laajaa harkintavaltaa. Se on toteuttanut toimenpiteen tutkittuaan sitä jäsenvaltioiden edustajien kanssa ja tehtyään laajan markkina-analyysin. On siis katsottava, että sääntely on riittävää, jotta tuottajat voivat tarpeen vaatiessa sopeuttaa tuotantonsa. Luottamuksensuojan periaatetta ei siis ole loukattu.

6. Perusoikeuksien loukkaaminen

147 Siitä Irlannin esittämästä väitteestä, että komission riidanalaisella asetuksella loukataan irlantilaisten naudanlihan tuottajien perusoikeuksia, koska sillä viedään heiltä heidän työnsä tulokset, komissio toteaa perustellusti, että perusoikeuksia ei ole loukattu.

a) Omaisuus

148 Omaisuudensuojan loukkaamista ei ole tapahtunut jo senkään vuoksi, että mahdollisuus myydä lihaa interventioelimille ei ole omaisuutta koskeva oikeus, ennen kaikkea siksi, että interventiossa on kysymys vain markkinoiden sääntelemiseksi käytetystä järjestelmästä.

b) Ammatinharjoittamisen vapaus

149 Riidanalaisella asetuksella ei rajoiteta myöskään oikeutta vapaaseen ammatinharjoittamiseen. Myös siinä tapauksessa, että irlantilaiset tuottajat eivät olisi suuntautuneet markkinoille ja he olisivat riippuvaisia myynneistä interventioelimille, komission asetuksessa ei estettäisi heitä harjoittamasta edelleen ammattiaan ja tuottamasta edelleen raskaita teurasruhoja. Jos he eivät pysty myöhemmin saamaan tuotteitaan kaupaksi, se johtuu kysynnän ja tarjonnan laista, tässä tapauksessa kysynnän puutteesta.

7. Harkintavallan väärinkäyttö

150 Irlannin väitteeseen siitä, että komissio oli käyttänyt väärin harkintavaltaansa, ei myöskään ole tarpeen paneutua lähemmin. Irlanti esittää siinä yhteydessä vain samat väitteet kuin komission puuttuvan toimivallankin osalta. Harkintavallan väärinkäytön osalta on kuitenkin kysymys juuri siitä, että toimielin käyttää sille uskottua harkintavaltaa muun kuin vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä ei ole mitään viitettä siihen, että asetus olisi annettu muun kuin vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi.

8. Olennaisten menettelymääräysten rikkominen

151 Irlannin esittämää viimeistä kumoamisperustetta, joka koskee olennaisten muotomääräysten rikkomista, ei voida hyväksyä. Irlannin mielestä komission riidanalainen asetus ei ole riittävän perusteltu, koska se on väärin perusteltu. Perusteluvelvollisuudesta määrätään EY:n perustamissopimuksen 190 artiklassa, jossa määrätään, että asetukset perustellaan. Komissio on tehnyt näin. Toisessa yhteydessä eli suhteellisuuden yhteydessä on tutkittava sitä, ovatko komission perustelut oikeita, eikä sillä ole tässä merkitystä.

152 Näin ollen kaikista esitetyistä kanneperusteista ovat perusteltuja vain ne, jotka koskevat komission puuttuvaa toimivaltaa ja asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohdan rikkomista.

Oikeudenkäyntikulut

Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asiansoainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

C - Ratkaisuehdotus

153 Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin

1) kumoaisi komission asetuksen (ETY) N:o 685/93 ja

2) velvoittaisi komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) - Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 805/68 (EYVL L 148, s. 24).

(2) - Asetuksen N:o 805/68 neljäs perustelukappale.

(3) - Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 805/68 muuttamisesta sekä naudanlihantuottajia koskevan erityispalkkiojärjestelmän yleisistä säännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 468/87 ja emolehmien pitämistä koskevasta palkkiojärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 1357/80 kumoamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2066/92 (EYVL L 215, s. 49).

(4) - Asetuksen N:o 2066/92 ensimmäinen ja toinen perustelukappale.

(5) - Asetuksen N:o 2066/92 kolmas ja neljäs perustelukappale.

(6) - Asetuksen N:o 2066/92 kymmenes perustelukappale.

(7) - Naudanliha-alan interventiotoimenpiteiden yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 29 päivänä maaliskuuta 1989 annettu komission asetus (ETY) N:o 859/89 (EYVL L 91, s. 5). Tämä asetus kumottiin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 805/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanliha-alan yleisten ja erityisten interventiotoimenpiteiden osalta 1 päivänä syyskuuta 1993 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2456/93 (EYVL L 225, s. 4). Asetusta N:o 2456/93 sovelletaan syyskuun 1993 toisesta tarjouskilpailusta alkaen. En ota kantaa asetukseen N:o 2456/93, koska asianosaiset eivät ole millään tavalla vedonneet siihen.

(8) - Yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta 28 päivänä huhtikuuta 1981 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1208/81 (EYVL L 123, s. 3).

(9) - Naudanliha-alan yleisten ja erityisten interventiotoimenpiteiden yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 859/89 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 1993 annettu komission asetus (ETY) N:o 685/93 (EYVL L 73, s. 9). (10) - Asia 23/75, Rey Soda, tuomio 30.10.1975 (Kok. 1975, s. 1279 ja 1302, 10-14 kohta).

(11) - Asetuksen N:o 2066/92 toinen perustelukappale.

(12) - Komissio avaa ensiksi tarjouskilpailun interventio-ostoista. Tässä tarjottavien määrien vähentämiseksi vahvistetaan vähennyskertoimet (asetuksen N:o 859/89 11 artiklan 3 kohta).

(13) - Ks. asetuksen N:o 805/68 6 artiklan 7 kohdan viides luetelmakohta.

(14) - Ks. edellä alaviitteessä 10 mainittu asia 23/75.

(15) - Yhdistetyt asiat 279/84, 280/84, 284/84, 285/84 ja 286/84, Rau v. komissio, "jouluvoi", tuomio 11.3.1987 (Kok. 1987, s. 1069 ja 1120 ja seuraava sivu, 14 kohta).

(16) - Asia 27/85, Vandemoortele NV v. komissio, "jouluvoi", tuomio 11.3.1987 (Kok. 1987, s. 1129 ja 1146, 14 kohta).

(17) - Asia 265/85, Van den Bergh en Jurgens v. komissio, tuomio 11.3.1987 (Kok. 1987, s. 1155 ja 1173, 14 kohta).

(18) - Asia C-240/90, Saksa v. komissio, tuomio 27.10.1992 (Kok. 1992, s. I-5383, julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, s. I-5404).

(19) - Em. asia C-240/90, julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, s. I-5416 ja seuraava sivu, 36 kohta.

(20) - Asia C-357/88, Hopermann, tuomio 2.5.1990 (Kok. 1990, s. I-1669, 1682, 7 kohta) sekä asia C-358/88, Hopermann, tuomio 2.5.1990 (Kok. 1990, s. I-1687 ja I-1697, 8 kohta).

(21) - EY:n perustamissopimuksen 145 artiklan kolmas luetelmakohta.

(22) - Ks. em. asia 23/75, em. yhdistetyt asiat 279/84, 280/84, 284/84, 285/84 ja 286/84, em. asia 27/85, ja em. asia 265/85 (ks. alaviitteet 10, 15, 16 ja 17).

(23) - Ks. yhdistetyt asiat 279/84, 280/84, 285/84 ja 286/84 5.12.1986 (Kok. 1987, s. 1069, julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, s. 1101, 102 ja 105 kohta).

(24) - Asia 264/86, Ranska v. komissio, tuomio 24.2.1988 (Kok. 1988, s. 973 ja erityisesti s. 998, 20 ja sitä seuraava kohta).

(25) - Asia C-240/90, Saksa v. komissio, tuomio 27.10.1992 (Kok. 1992, s. I-5383 ja erityisesti s. I-5434, 36 ja sitä seuraava kohta).

(26) - Sen mukaan voidaan poiketen siitä, mitä 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, päättää, että interventioelimet ostavat teuraspainoltaan 150-200 kilogramman painoisten sonnien lihaa.

(27) - Asia 25/70, Köster, tuomio 17.12.1970 (Kok. 1970, s. 1161 ja erityisesti s. 1172, 6 kohta).

(28) - EYVL L 91, s. 5.

(29) - Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 805/68 muuttamisesta, asetuksen (ETY) N:o 1302/73 kumoamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 4132/88 voimassaoloajan pidentämisestä 2 päivänä maaliskuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 571/89 (EYVL L 61, s. 43).

(30) - Asia C-256/90, Mignini, tuomio 8.4.1992 (Kok. 1992, s. I-2651 ja erityisesti s. I-2684, 16 kohta).

(31) - Asia 29/77, Roquette Frères, tuomio 20.10.1977 (Kok. 1977, s. 1835 ja erityisesti s. 1842, 19 ja 20 kohta ja sitä seuraava kohta); asia 136/77, Racke, tuomio 25.5.1978 (Kok. 1978, s. 1245 ja erityisesti s. 1256, 4 kohta).

(32) - Edellä alaviitteessä 30 mainittu asia C-256/90.

(33) - Asia C-319/90, Pressler, tuomio 21.1.1992 (Kok. 1992, s. I-203 ja erityisesti s. I-218, 12 kohta); asia C-199/90, Italtrade, tuomio 27.11.1991 (Kok. 1991, s. I-5545 ja erityisesti s. I-5565 ja sitä seuraava sivu, 12 kohta); asia C-174/89, Hoche, tuomio 28.6.1990 (Kok. 1990, s. I-2681 ja erityisesti s. I-2708, 19 kohta).

(34) - Asia 153/73, Holtz ja Willemsen v. neuvosto ja komissio, tuomio 2.7.1974 (Kok. 1974, s. 675 ja erityisesti s. 696, 13 kohta); asia 8/78, Milac, tuomio 13.7.1978 (Kok. 1978, s. 1721 ja erityisesti s. 1732, 18 kohta); asia 106/83, Sermide, tuomio 13.12.1984 (Kok. 1984, s. 4209 ja erityisesti s. 4231, 28 kohta).

(35) - Ratkaisuehdotus 14.11.1990 asiassa C-27/90, SITPA, (Kok. 1991, s. I-133 ja erityisesti s. I-147, 32 kohta).

(36) - Yhdistetyt asiat C-267/88-C-285/88, Wuidart, tuomio 21.2.1990 (Kok. 1990, s. I-435 ja erityisesti s. I-481, 14 kohta).

(37) - Asia 120/86, Mulder, tuomio 28.4.1988 (Kok. 1988, s. 2321).

(38) - Asia 170/86, Von Deetzen, tuomio 28.4.1988 (Kok. 1988, s. 2355).

(39) - Edellä alaviitteessä 37 mainittu asia 120/86, tuomion 24 kohta ja edellä alaviitteessä 38 mainittu asia 170/86, tuomion 13 kohta.

(40) - Asetuksen N:o 685/93 toinen perustelukappale.