Euroopan alueiden komitean päätöslauselma osaamispotentiaalin hyödyntämisestä Euroopan alueilla

(2023/C 188/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla.

Yleistä

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon osaamispotentiaalin ottamisesta käyttöön Euroopan alueilla ja kannattaa ehdotuksen yleisiä tavoitteita, erityisesti erojen ja maantieteellisen jaon syntymisen ehkäisemistä alueiden ja kuntien välille työikäisen väestön koon ja osaamisen perusteella.

2.

korostaa vakavaa haastetta alueilla, jotka ovat vaarassa joutua osaamiskehitysloukkuun. Tällaisia alueita on nykyisellään 16 jäsenvaltiossa yhteensä 82 (niiden osuus EU:n väestöstä on lähes 30 prosenttia), ja työikäisen väestön väheneminen, yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäinen osuus sekä 15–39-vuotiaiden poismuutto vaikuttavat niihin voimakkaasti.

3.

arvostaa osaamisen edistämismekanismia ja painottaa odottavansa siihen kuuluvien kahdeksan ehdotuksen nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa unioni-, paikallis- ja aluetasolla.

4.

toteaa, että kuntien ja alueiden on hyödynnettävä pikaisesti näiden strategioiden tarjoamia mahdollisuuksia luodakseen osaamista houkuttelevia räätälöityjä, yhteentoimivia ja paikkalähtöisiä ekosysteemejä. Tämä on erityisen tärkeää alueille, jotka ovat joutumassa osaamiskehitysloukkuun ja jotka kärsivät erityisesti alhaisesta syntyvyydestä, työikäisen väestön vähenemisestä, yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisestä osuudesta ja aivovuodosta.

5.

tähdentää, että väestörakenteen muutosta, sen monitahoisia seurauksia ja niiden alueellisia vaikutuksia käsiteltiin useissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin suosituksissa, joiden perusteella EU:n toimielinten on määrä ryhtyä jatkotoimiin (erityisesti ehdotus 47.7). Kansalaiset vaativat erityistoimia, jotta voidaan välttää aivovuoto EU:n tietyiltä alueilta ja tietyistä maista kolmansiin maihin (ehdotus 47.7) ja varmistaa kestävä kehitys ja väestörakenteen resilienssi muista jälkeen jääneillä alueilla (ehdotus 15.9).

6.

katsoo, että alueet, joilla vihreän ja digitaalisen siirtymän vaikutus on erityisen tuntuva, kuten kivihiilialueet ja hiili-intensiiviset alueet sekä autoteollisuusalueet, voisivat hyötyä ensisijaisesti osaamisen edistämismekanismista, sillä niillä on suuri määrä työntekijöitä, jotka tarvitsevat täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

7.

kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään Euroopan osaamisen teemavuotta pannessaan täytäntöön strategioitaan osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi alueillaan. Teemavuoden aikana edistetään työvoimapulan lievittämiseen tähtäävää osaamispolitiikkaa ja sosiaalisia investointeja, jotta tulevaisuudessa olisi käytössä nykyistä osaavampaa ja sopeutumiskykyisempää työvoimaa. Nuorisojärjestöt, mukaan lukien poliittisten puolueiden nuorisojärjestöt paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla, olisi myös otettava tiiviisti mukaan nuorisoasioiden valtavirtaistamisen ja Euroopan nuorison teemavuoden perinnön hengessä.

8.

painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää kehittää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, mukaan lukien tarve toteuttaa strategisia ennakointitoimia asianmukaisella alueellisella tai paikallisella tasolla, sekä käyttää vakiintuneita ennakointimenetelmiä, jotta voidaan luoda paikkalähtöisiä skenaarioita ja valmistautua erilaisiin tulevaisuudennäkymiin erilaisten pitkän aikavälin suuntausten ja tekijöiden vuorovaikutuksen perusteella.

9.

korostaa työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtääviin aloitteisiin tarkoitettujen investointien merkitystä ja kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia jakamaan tietoa perheystävällisiä toimintapolitiikkoja koskevista parhaista käytännöistä.

Osaamisen kehittäminen paikkalähtöisten toimintapolitiikkojen avulla

10.

painottaa, että on tarpeen hyödyntää mentorointijärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia ja edistää alueiden (kaupunkien, maaseutualueiden tai kokonaisten alueiden) välisiä kumppanuuksia ja ottaa huomioon monitasoisen hallinnon yhteistyön periaatteet, jotta voidaan tukea pienten kaupunkien ja kylien tärkeää roolia yhdennetyssä aluekehityksessä.

11.

suosittaa, että Euroopan komissio tehostaa toimiaan alueellisten erojen kaventamiseksi paikkalähtöisten toimintapolitiikkojen tuella ja vahvistamalla koheesiopolitiikkaa, jotta voidaan vastata haasteeseen hyödyntää osaamista kaikilla EU:n alueilla ja varmistaa, että kaikilla Euroopan unionin alueilla on tasapuoliset mahdollisuudet hyötyä sisämarkkinoiden eduista, mikä vaikuttaa myönteisesti EU:n kilpailukykyyn.

12.

katsoo, että alueellisten vaikutusten arvioinneista ja maaseutuvaikutusten arvioinnista olisi tultava tehokkaita välineitä, joilla pannaan täytäntöön Euroopan komission kahdeksannessa koheesiokertomuksessaan (1) esittämä koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaate, jonka mukaan ”minkään toimien ei pitäisi haitata lähentymisprosessia tai edistää alueellisia eroja”.

13.

ehdottaa, että syvennetään analyysia alueista, jotka ovat osaamiskehitysloukussa tai vaarassa joutua siihen, jotta voidaan saada selville alueiden väliset erot, haasteet ja mahdollisuudet. Poliittisten toimien olisi sisällettävä kattava joukko toimenpiteitä, jotka laaditaan ja toteutetaan paikkalähtöisten ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjen lähestymistapojen avulla. Niitä ohjataan koheesiopolitiikan keinoin ja täydennetään alakohtaisilla strategioilla.

14.

muistuttaa, että talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla, jossa keskitytään vahvemmin kumppanuuteen ja monitasoiseen hallintoon, olisi oltava aktiivinen rooli tarvittavien uudistusten edistämisessä etenkin työmarkkinoilla ja koulutusjärjestelmissä, jotta voidaan kannustaa kehittämään osaamista.

15.

tähdentää, että vihreä ja digitaalinen siirtymä, joka edellyttää perustavanlaatuista muutosta osaamisessa, vaikuttaa tällä hetkellä EU:n työmarkkinoihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jonka tavoitteena on valmistaa heitä uusiin työpaikkoihin tai uusiin tehtäviin nykyisissä ammateissa, yhdistettynä uusiin työskentelytapoihin ja yritysten joustavuuteen mukautua uusiin realiteetteihin ja yhteiskunnan vaatimuksiin ovat strategisia tavoitteita, joihin viranomaisten on tartuttava ja joita niiden on tuettava kaikilla hallinnon tasoilla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

16.

korostaa, että on tarpeen jatkaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja suunnitella tulevaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (JTF 2.0) kestäväpohjaisen siirtymän välineenä alueellisen ja paikallisen näkökulman pohjalta sekä oikeudenmukaisen siirtymän alueellisten suunnitelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella. Tarvitaan yksityiskohtaisia analyyseja, jotta voidaan määrittää alueet ja alat, joilla vaikutukset tuntuvat eniten, sekä niihin liittyvät toimitusketjut ja työvoima.

17.

katsoo, että on otettava käyttöön maaseutupolitiikkoja, jotta voidaan torjua väestökatoa ja siitä aiheutuvaa osaamisen menetystä erityisesti alueilla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten tai joilla on vakavia ja pysyviä luontoon tai väestöön liittyviä esteitä, kuten syrjäisimmillä alueilla, saarilla sekä syrjemmässä ja eristyksissä olevilla alueilla, missä resurssien saatavuus on usein rajallisempaa. Komitea muistuttaa, että tällaisten alueiden tulevaisuus riippuu siitä, miten onnistutaan houkuttelemaan nuoria osaajia ja saamaan heidät jäämään alueelle, ja siitä, että nuoret otetaan täysivaltaisesti mukaan etsimään ratkaisuja paikallisiin haasteisiin.

18.

katsoo, että koulutuksen on oltava kaikenikäisten ja kaikkien yhteiskuntaryhmien saatavilla sekä lähi- että etäopetuksena, että on jaettava tietämystä osaamisen hankkimisprosesseihin sovellettavista innovatiivisista lähestymistavoista ja että on kehitettävä yhteisökeskuksia, joissa on erilaisia palveluja kirjastoista sosiaaliapuun. Komitea on myös samaa mieltä siitä, että on tärkeää laajentaa työpaikka- ja koulutustarjontaa ja kannustaa toimenpiteisiin, joilla edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainottamista.

19.

pitää välttämättömänä tehostaa julkista politiikkaa, jolla edistetään maatilojen uudenaikaistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, sekä kannustaa nuoria ammattilaisia maatalousalalle, jotta voidaan ratkaista sukupolvenvaihdoksiin liittyvä ongelma. Olisikin pohdittava uudelleen ja tuettava mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista edistäviin ohjelmiin, paikallisesti tarjottaviin uudelleen- ja täydennyskoulutusvaihtoehtoihin sekä kulttuuritoimintaan.

20.

tähdentää, että älykkäät kylät luovat uusia mahdollisuuksia maaseudun talouden monipuolistamiseen ja työmarkkinoille pääsyyn, ja kehottaa tukemaan maaseutualueita voimakkaasti, jotta voidaan toteuttaa vuoteen 2030 ulottuva toimintapoliittinen ohjelma vahvistaen erityisesti digitaalisia taitoja ja koulutusta, turvallisia ja kestäviä digitaali-infrastruktuureja, yritysten digitaalista muutosta ja julkisten palvelujen digitalisointia. Komitea on tyytyväinen siihen, että maaseutualueet on sisällytetty eurooppalaiseen julistukseen digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista.

21.

toteaa, että naisilla on tärkeä rooli väestökadon uhkaamilla alueilla, ja edistää ja tukee siksi toimenpiteitä, joilla luodaan naisille yhtäläiset mahdollisuudet innovatiivisiin, kestäväpohjaisiin ja luoviin töihin ja palveluihin.

22.

painottaa, että jäsenvaltioiden on tuettava päättäväisesti toimintapolitiikkoja, joilla lisätään tyttöjen ja naisten osallistumista STEAM-koulutukseen (tieto- ja viestintätekniikka, luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka), ja tarjottava kannustimia työpaikkojen luomiseksi aloille, joilla heidän osaamistaan voidaan hyödyntää.

23.

korostaa, että on olennaisen tärkeää edistää digitaalista siirtymää osaamiskehitysloukkuun joutuneilla alueilla ja että se on eduksi myös vahvan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta. AK ehdottaa digitaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä Euroopan unionin tavoitteena, jotta voidaan saada käyttöön digitaalinen infrastruktuuri, jolla varmistetaan, että etätyö, sähköiset palvelut ja digitaalinen koulutus ovat kaikkien ulottuvilla. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä on mahdollisuus käyttää digitaalisia välineitä.

24.

toteaa, että Euroopan raja-alueiden kansalaisilla ja yrityksillä on lukuisia oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä, jotka haittaavat talouskasvua ja rajatylittävää yhteistyötä, ja painottaa, että kaikki jäsenvaltiot tarvitsevat rajatonta Schengen-aluetta opiskelijoiden, työntekijöiden ja yritysten liikkuvuuden helpottamiseksi erityisesti raja-alueilla.

25.

korostaa sosiaalisen innovoinnin merkitystä kehitettäessä uusia ideoita, palveluja ja malleja, jotta voidaan vastata paremmin yhteiskunnallisiin haasteisiin erityisesti työllisyyden, koulutuksen, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla, ja tähdentää sen antamaa lisäarvoa yhteisöjen kehittämiselle ja sosiaalipalvelujen parantamiselle ruohonjuuritasolla. Tätä varten komitea korostaa yhteisötalouden tarjoamia mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa, yliopistoissa ja koulutuksen kaikilla tasoilla sekä aktiivisessa työllisyyspolitiikassa ja osaamisen ja pätevyyden kehittämisessä.

26.

kannustaa hyödyntämään ESR:n sosiaalinen innovointi plus -rahoitusta innovointivalmiuksien vahvistamiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen ja niiden soveltamisen laajentamisen edistämiseksi.

Koulutuksen tehostaminen ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaaminen

27.

panee merkille, että vaikka tilanne vaihtelee suuresti eri puolilla EU:ta, yksi suurimmista haasteista suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön uusia koulutusstandardeja ja -käytäntöjä on se, miten hyvin niillä pystytään vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Osaamisvajeet ja osaamisen kohtaanto-ongelmat kärjistävät alueellisia eroja, ja tähän on puututtava hyvin suunnitelluilla ja paikkalähtöisillä toimintapolitiikoilla, joilla on riittävä rahoitus.

28.

toteaa, että työmarkkinoiden nopeat muutokset saattavat yhä useammat ihmiset vaaraan menettää työpaikansa vanhentuneiden taitojen tai osaamisen puutteen takia. Ajan tasalla olevat taidot ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ovat entistä tärkeämpiä erityisesti, kun otetaan huomioon tekoälyn lisääntyvä vaikutus Euroopan työmarkkinoilla nykyisten työpaikkojen laajamittaisen automatisoinnin vuoksi. Koulutus- ja ammattitaustaltaan erilaisten ihmisten osaamisen kehittämiseen onkin sovellettava kokonaisvaltaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa lähestymistapaa.

29.

pitää erittäin tärkeänä, että alue- ja paikallisviranomaiset ymmärtävät yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien merkityksen dynaamisten innovaatioekosysteemien edistämisessä älykkään erikoistumisen strategioiden ja teknologisen ja sosiaalisen innovoinnin avulla. Paikalliset yliopistot ja ammattikorkeakoulut pystyvät hyödyntämään tehokkaasti osaamispotentiaalia, kehittämään osaamisklustereita ja houkuttelemaan yrityksiä alueelleen tekemällä niiden kanssa yhteistyötä ohjelmissa, joiden tavoitteena on kouluttaa työntekijöitä niin, että heillä olisi alueella tarvittavaa uutta osaamista. Viranomaisten on kehitettävä yhtä lailla kumppanuuksia yliopistojen kanssa ja tiedostettava myös tarve tukea yliopistoja muun muassa investoimalla paikalliseen infrastruktuuriin, myös digitaaliseen infrastruktuuriin.

30.

korostaa myös tarvetta luoda edellytykset sille, että pk-yritykset ja mikroyritykset voivat liittyä innovaatioekosysteemeihin niiden rajallisten talousarvio- ja henkilöresurssien optimoimiseksi. Komitea kannattaakin komission näkemystä, jonka mukaan pk-yritykset voivat hyödyntää digitaali-innovointikeskittymien tukea innovoinnin ja digitalisaation alalla.

Osaajien houkuttelemisen, osaamisen säilyttämisen ja liikkuvuuden kohdennettu parantaminen

31.

toteaa, että aivovuotoa ja siihen liittyviä ilmiöitä on tarkasteltava ja arvioitava EU:ssa monitasoisen hallinnon yhteydessä, ja kiinnittää samalla huomiota siihen, että aivovuoto on riski Euroopan yhdentymishankkeen pitkän aikavälin kestävyydelle erityisesti siellä, missä erot lähtöalueiden ja vastaanottavien alueiden välillä kasvavat. Komitea ehdottaa, että alue- ja paikallisviranomaiset perustaisivat paikallisia yhteenliittymiä, joihin osallistuisivat kaikki sidosryhmät (viranomaiset, yritykset, yliopistot, kansalaisjärjestöt jne.) ja jotka edistäisivät osaltaan aivovuodon hillitsemiseen tähtäävien paikallisten toimintapolitiikkojen laatimista ja toteuttamista. Työmarkkinaosapuolille olisi annettava aktiivinen rooli osaamisen kehittämisessä.

32.

kannustaa alue- paikallisviranomaisia toteuttamaan etätyön tarjoamien mahdollisuuksien lisääntyessä kohdennettuja tiedotuskampanjoita, joilla pyritään edistämään elämistä tiheästi asuttujen kaupunkien ulkopuolella ja joissa keskitytään alueiden erilaisiin houkutustekijöihin.

33.

toteaa, että väestönkehityksen suunnan vuoksi monet Euroopan alueet pystyvät paikkaamaan työmarkkinoidensa osaamisvajetta vain laillisen maahanmuuton keinoin, ja korostaa, että kasvava työvoimapula koettelee erityisesti innovatiivisia yrityksiä. Komitea kehottaa alueviranomaisia, yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja sekä kansalaisjärjestöjä käymään asiasta entistä tiiviimpää vuoropuhelua etenkin raja-alueilla ja kannattaa läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia maahanmuuttojärjestelmiä, joilla voidaan vastata myös työvoimapulaan sekä jäsenvaltio- että unionitasolla.

34.

korostaa, että nuoren väestön menetys alueilla, joille on ominaista lähtömuutto ja missä syntyvyys on laskussa, aiheuttaa pienille kunnille erityistä haittaa välttämättömien julkisten palvelujen ylläpitämisen ja talouden vauhdittamisen kannalta. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, jotta alueelle voidaan houkutella osaamista ja pitää sitä siellä.

35.

kehottaa soveltamaan strategista lähestymistapaa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisessa EU:hun mahdollisena paikallisen kasvun veturina. Komitea suhtautuu myönteisesti osaamispaketissa esitettyihin toimenpiteisiin, joihin kuuluvat muun muassa uusi verkossa toimiva työnhakuväline EU:n osaamisreservi, joka on erityisesti Ukrainasta pakeneville tarkoitettu pilottialoite, sekä suunnitelma laajentaa sitä niin, että se kattaa EU:n ulkopuolelta tulevat ammattitaitoiset työntekijät, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan EU:n alueelle. Näin voitaisiin tasoittaa tietä kestävämmälle ja osallistavammalle toimintamallille työvoiman liikkuvuuden ja kolmansien maiden suhteen.

36.

korostaa kansalaisten Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä esittämiä suosituksia, kuten suositusta, jonka mukaan EU:n olisi kannustettava jäsenvaltioita yksinkertaistamaan laillisten maahanmuuttajien vastaanotto- ja kotouttamisprosessia ja heidän pääsyään EU:n työmarkkinoille sekä varmistamaan toimivaltaisten viranomaisten välinen parempi yhteentoimivuus, parempi viestintä, tutkintojen helpompi tunnustaminen ja tehokkaammat välineet, kuten osaamisen tarjonnan ja kysynnän yhteensovittaminen verkossa.

37.

peräänkuuluttaa EU:n alueella pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten aseman siirrettävyyttä, jotta voidaan varmistaa heidän todellinen liikkuvuutensa EU:n sisällä. Tämä voi parantaa heidän mahdollisuuksiaan tulla arvokkaaksi osaksi eurooppalaista yhteiskuntaa, jotta he eivät joutuisi tekemään epävarmaa työtä vaan täyttäisivät työvoimapulaa siellä, missä on työvoimatarvetta, ja auttaa siten tasoittamaan alueellisia eroja.

38.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille Ruotsille ja Espanjalle sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

---

(1)  COM(2022) 34 final.