Erään maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alan suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän hyväksytyn tuote-eritelmän vakiomuutoksen julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 b artiklan 2 ja 3 kohta)

(2023/C 165/07)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 b artiklan 5 kohdan mukaisesti (1).

Ilmoitus jäsenvaltiosta peräisin olevan suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmään tehtävää vakiomuotoista muutosta koskevan hakemuksen hyväksymisestä

(Asetus (ΕU) N:o 1151/2012)

”Χαλλούμι / Halloumi / Hellim”

EU-nro: PDO-CY-01243-AM03 – 14.3.2023

SAN (X) SMM ( )

1. Tuotteen nimi:

”Χαλλούμι / Halloumi / Hellim”

2. Jäsenvaltio, johon maantieteellinen alue kuuluu

Kypros

3. Vakiomuotoisen muutoksen ilmoittava jäsenvaltion viranomainen

Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja ympäristöasioista vastaava ministeriö

4. Hyväksytyn muutoksen / hyväksyttyjen muutosten kuvaus

1. Laskostamattoman (yksinkertaisen) halloumin sisällyttäminen tuote-eritelmään

Tuotteen muodossa on seuraavia vaihteluita: laskostettu tai laskostamaton, suorakaiteen tai puoliympyrän muotoinen

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Mahdollisuus käyttää raakamaitoa halloumin tuotannossa

Tuotteen valmistuksessa käytetyn maidon pastöroinnista tulee vapaaehtoista.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Tuotantovaiheen, jossa välittömästi maidon juoksettamisen jälkeen leikattu juustomassa kuumennetaan uudelleen 40 °C:seen asti, muuttaminen vapaaehtoiseksi

Tämä muutos tekee tuotantovaiheesta, jossa välittömästi maidon juoksettamisen jälkeen leikattu juustomassa kuumennetaan uudelleen 40 °C:seen asti, vapaaehtoisen.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4. Mahdollisuus lisätä minttua myös muissa halloumin tuotantovaiheissa

Mahdollistetaan mintun lisääminen sekä laskostamisvaiheessa että ennen tuotteen pakkaamista.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Juustonvalmistukseen käytettävällä työpöydällä tapahtuvan kuivasuolauksen muuttaminen vapaaehtoiseksi ja suolauksen mahdollistaminen yksinomaan suolaliuoksessa ennen tuotteen pakkaamista

Muutetaan juustonvalmistukseen käytettävällä työpöydällä tapahtuva halloumin kuivasuolausvaihe vapaaehtoiseksi ja mahdollistetaan tuotteen suolaus yksinomaan suolaliuoksessa ennen pakkaamista.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Mahdollisuus pitää tuotetta suolaliuoksessa ennen sen pakkaamista vähintään kahdeksan tuntia ja enintään kolme päivää

Mahdollistetaan tuotteen pitäminen suolaliuoksessa ennen sen pakkaamista alle yhden päivän (mutta vähintään kahdeksan tuntia) ja enintään kolmen päivän ajan.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Otetaan käyttöön mahdollisuus lämmittää pakattua tuotetta siten, että sen sisälämpötila on yli 72 °C enintään kolmen minuutin ajan.

Tuotantoprosessiin sisällytetään mahdollisuus tuotteen lämpökäsittelyyn pakkaamisen jälkeen siten, että sisälämpötila on yli 72 °C enintään kolmen minuutin ajan.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Χαλλούμι / Halloumi / Hellim”

EU-nro: PDO-CY-01243-AM03 – 14.3.2023

SAN (X) SMM ( )

1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Χαλλούμι / Halloumi / Hellim”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kypros

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

Luokka 1.3 Juustot

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Tekstissä viitataan aina nimitykseen ”Halloumi”, joka edustaa edellä mainittuja nimityksiä eli ”Χαλλούμι” (Halloumi) / ”Hellim”. Halloumia valmistetaan ja myydään kahdessa muodossa – tuoreena ja kypsytettynä. Tuore halloumi valmistetaan juoksettamalla maitoa juoksutteella. Juusto kypsennetään ja muotoillaan sille ominaiseen muotoon. Juusto on puolikovaa ja kumimaista, laskostettua tai laskostamatonta (suorakulmion tai puoliympyrän muodossa). Väriltään se on valkoista tai haalean kellertävää ja rakenteeltaan kiinteää ja helposti viipaloitavaa. Tuoksu ja maku ovat luonteenomaisia: halloumi tuoksuu voimakkaasti maidolta tai heralta ja maistuu mintulta, minkä lisäksi siinä on voimakas navetan haju sekä pikantti ja suolainen maku. Kosteuspitoisuus on enintään 52 prosenttia, rasvapitoisuus vähintään 43 prosenttia (kuiva-aineesta) ja suolapitoisuus enintään kolme prosenttia. Kypsytetty halloumi valmistetaan juoksuttamalla maito juoksutteella. Juusto kypsennetään ja muotoillaan sille ominaiseen muotoon, ja sen annetaan kypsyä suolaliuoksessa vähintään 40 vuorokautta. Juusto on puolikovaa tai kovaa, ei niin kumimaista, laskostettua tai laskostamatonta (suorakulmion tai puoliympyrän muodossa). Se on väriltään valkoista tai haalean kellertävää, rakenteeltaan kiinteää ja helposti viipaloitavaa. Tuoksu ja maku ovat luonteenomaisia: halloumi tuoksuu voimakkaasti maidolta tai heralta sekä mintulta, jolle se myös maistuu. Lisäksi siinä on navetan hajua ja vahva, hieman karvas ja voimakkaan suolainen maku. Kosteuspitoisuus on enintään 37 prosenttia, rasvapitoisuus vähintään 40 prosenttia (kuiva-aineesta), suolapitoisuus enintään kuusi prosenttia ja happopitoisuus 1,2 prosenttia (laskettuna maitohappona kuiva-aineesta).

Halloumi painaa noin 150–1 200 grammaa.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Halloumin valmistuksessa käytettävään maitoon sovelletaan seuraavia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 664/2014 säännösten soveltamista:

Lampaan- ja vuohenmaito on peräisin paikallisista ja muista eläinroduista, mukaan lukien niiden risteytyksistä, jotka laiduntavat ympärivuotisesti, lukuun ottamatta kausia, jolloin sääolot eivät salli sitä. Lampaiden ja vuohien korsirehu tuotetaan paikallisesti (tuorerehukasvit, heinä, säilörehu, rehuolki ja laidunalueiden luonnonvaraiset kasvit). Täydennysrehuna käytetään viljaa, kuten ohraa, ja maissia, valkuaisrehua, kuten osittain kuorittua soijajauhoa, eri raaka-aineiden tuotteita ja sivutuotteita, kuten vehnäleseitä, sekä kivennäisaineita, vitamiineja ja hivenaineita.

Lehmänmaito on peräisin lehmistä, joita pidetään eläinsuojissa ja joille syötetään korsirehua, heinää, säilörehua ja rehuolkea, joita tuotetaan Kyproksella pääasiassa kotimaisista rehukasveista, sekä täydennysrehua. Lehmien ravintona on paikallisesti tuotettua rehua (tuorerehukasveja, heinää, säilörehua ja rehuolkea). Tarkemmin ottaen lehmien ravintona on paikallisesti tuotettua rehua (tuorerehukasveja, heinää, säilörehua ja rehuolkea). Loppuravinto koostuu täydennysrehusta, joka sisältää pääasiassa ohraa, maissia, soijaa ja lesettä sekä muuta valkuaisrehua, kuten osittain kuorittua soijajauhoa, eri raaka-aineiden tuotteita ja sivutuotteita, kuten vehnäleseitä, sekä kivennäisaineita, vitamiineja ja hivenaineita.

Maito (tuore lampaan- tai vuohenmaito tai niiden seos, johon on mahdollisesti lisätty lehmänmaitoa), juoksute (ei kuitenkaan siasta saatu), tuoreet tai kuivatut kyproksenmintun (Mentha viridis) lehdet ja suola. Lampaan- tai vuohenmaidon (tai niiden seoksen) määrän on kuitenkin aina oltava suurempi kuin lehmänmaidon. Toisin sanoen, jos valmistuksessa käytetään lehmänmaitoa yhdessä lampaan- tai vuohenmaidon tai niiden seoksen kanssa, lehmänmaidon osuus halloumissa ei saa olla suurempi kuin lampaan- ja vuodenmaidon tai niiden seoksen. Halloumin valmistukseen käytetty maito on Kyproksella tuotettua täysmaitoa. Maito voi olla pastöroitua tai kuumennettua yli 65 °C:n lämpötilaan. Maito ei saa olla maitotiivistettä, eikä siinä saa olla mitään seuraavista: maitojauhetta, maitotiivistettä, kaseiinisuoloja, väri- tai säilöntäaineita eikä muita lisäaineita. Se ei saa myöskään sisältää antibiootteja, kasvinsuojeluaineita tai muita vaarallisia aineita.

Lampaan- ja vuohenmaito on peräisin paikallisiin ja muihin rotuihin kuuluvista eläimistä, mukaan lukien näiden rotujen risteytyksistä, joita kasvatetaan rajatulla maantieteellisellä alueella.

Lehmänmaito on peräisin lehmistä, joita on tuotu Kyprokseen vähitellen ja joita kasvatetaan rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella

Halloumi-juuston valmistuksen raaka-aineena käytettävä lampaan-, vuohen- ja lehmänmaito tuotetaan rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla myös halloumi valmistetaan.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Pakkaamisen, myös silloin kun sovelletaan pakatun halloumin lämpökäsittelyä, on tehtävä rajatulla maantieteellisellä alueella seuraavista syistä: a) halloumi on pakattava välittömästi valmistusprosessin päätyttyä, jotta se ei kypsy enempää, b) halloumin tuotantoprosessia (valmistus ja pakkaaminen sekä mahdollinen lämpökäsittely) ei saa katkaista (keskeytymätön tuotanto), c) jäljitettävyyssyistä tuottajan on itse pakattava juusto ja liitettävä siihen asianmukainen merkintä, d) jottei Kyproksen ulkopuolella tuotettua juustoa voitaisi merkitä Halloumin suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) ja jotta voidaan taata tuotteen laatu ja alkuperä sekä varmistaa vaadittava valvonta.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Jos halloumin valmistukseen on käytetty useiden eläinlajien maitoa, on merkinnöissä ilmoitettava käytettyjen maitolajien osuus pienenevässä prosentuaalisessa järjestyksessä.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Tähän maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Nikosian, Limassolin, Larnakan, Famagustan, Pafoksen ja Kyrenian hallintoalueet.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1. Maantieteellisen alueen erityisyys

Luontoon liittyvät seikat: Kyproksen ilmasto edustaa Välimeren ilmastoa, jossa kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Myös maan pinnanmuodostuksella on hyvin tärkeä merkitys, sillä sateet ovat vuorilla suhteellisen runsaita ja vaikuttavat myös matalammalla sijaitsevien seutujen vesistöihin ja ympäristöön, koska sateiden loppumisen jälkeenkin vuoristopuroista ja lähteistä virtaa useiden kuukausien ajan paljon vettä. Kyproksella on kokoonsa nähden eräs Välimeren alueen rikkaimmista kasvistoista, mikä johtuu sen alueen geologisesta rakenteesta, ilmasto-oloista, maantieteellisestä sijainnista, ympäröivästä merestä ja maanpinnan muodoista (Tsintidis et al., 2002). Kyproksella kasvaa 1 908 eri kasvilajia, joista 140 on endeemisiä eli niitä esiintyy vain Kyproksella (Metsäasioiden osasto, 2004). Kyproksen maidontuotantoeläinten paikallisiin rotuihin kuuluvat paksusaparoinen lammas, joka on sopeutunut hyvin kyseisen maantieteellisen alueen kuivaan ilmastoon ja korkeisiin lämpötiloihin, sekä paikalliset makhairan- ja pissourinvuohet. Lisäksi sekä hioksenlammas että damaskoksenvuohi (joista ensiksi mainitut tuotiin Kyprokselle 1950-luvulla ja jälkimmäiset 1930-luvulla) ovat nykyään myös kyproslaisia rotuja, sillä pitkäaikaisen kansallisen jalostusohjelman vuoksi ne ovat erilaistuneet morfologisesti ja maidontuotanto-ominaisuuksiltaan alkuperäisistä populaatioista.

Ihmisen toimintaan liittyvät seikat: Historiallisten viitteiden perusteella Halloumi-juuston tuotannolla on Kyproksella ikivanhat perinteet. Vanhin tähän asti tunnettu, vuodelta 1554 peräisin oleva viittaus ”halloumiin” (”calumi”) on Venetsian Correr-museon kirjastossa säilytettävässä koodeksissa, joka käsittää viisi käsikirjoitusta Kyproksen historiasta. Halloumiin ovat myöhemmin viitanneet monet muutkin, mm. arkkimandriitta Kyprianos vuonna 1788.

Halloumin suuri merkitys Kyproksen asukkaiden elämässä käy ilmi sekä taiteista (mm. runoudesta ja kirjallisuudesta) että sen asemasta maatalousnäyttelyissä (Lyssi, 1939). Lyssin maatalousnäyttelyn luettelossa, joka julkaistiin sekä kreikaksi että turkiksi, mainitaan tuoteluokat, rahapalkinnot ja näyttelyn osallistumisehdot sekä tuotteet, joilla voi osallistua kilpailuun. Halloumin turkinkielinen nimi on ”Hellim”. Kyproksenturkkilaiset halloumin tuottajat käyttävät tästä perinteisestä tuotteesta molempia nimiä tai pelkästään nimeä ”Hellim”. On paljon todisteita siitä, että sekä ”Halloumi” että ”Hellim” viittaavat samaan perinteiseen kyproslaiseen tuotteeseen, josta käytetään molempia nimiä (Halkin Sesi -sanomalehti, 1959 ja 1962, sekä vientipakkaukset, joissa käytetään kumpaakin nimeä).

Halloumin ja kyproslaisten suhteesta kertoo myös se, että Kyproksella sukunimet Halloumas, Hallouma, Halloumakis ja Halloumis ovat melko yleisiä.

Halloumi on vanhastaan ollut merkittävä ruoka-aine kyproslaisten pöydässä (Bevan, 1919; Pitcairn, 1934; Zygouris, 1952), ja se täytti kyproslaisten perheiden ruokatarpeet ympäri vuoden. Halloumi oli ”erikoisvalmisteinen ja kuuluisa kyproslainen juusto”, yleisimpiä leivän lisäkkeitä joka talossa ja välttämätön jokaisessa viljelijäperheessä (Xioutas, 2001). Paikallisen kulutuksen lisäksi halloumia vietiin jo vanhastaan ulkomaille (arkkimandriitta Kyprianos, 1788), muun muassa Egyptiin, Syyriaan, Kreikkaan, Turkkiin, Palestiinaan, Ranskaan, Sudaniin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Amerikkaan, Australiaan ja Kiinaan (Dawe, 1928).

Halloumin tuotantomenetelmä on ainutlaatuinen, erityisesti tuotteen kypsentäminen korkeassa lämpötilassa tietyn aikaa sekä laskostaminen ja kyproslaisen mintun lisääminen. Juustouman kypsentäminen on hyvin tärkeää: erään asiaa koskevan tutkimuksen mukaan se parantaa tuotteen aistinvaraisia ominaisuuksia. Erityisesti juustouman korkeassa lämpötilassa tapahtuva lämpökäsittely tuottaa suuria määriä tiettyjä kemiallisia perusyhdisteitä, jotka määrittävät Halloumin maun. Näitä yhdisteitä ovat esim. laktonit, kuten delta-dodekalaktoni (hedelmäinen ominaishaju) ja δ-dekalaktoni (kermainen ominaismaku) sekä metyyliketonit, joille on tyypillistä maidon kaltainen ominaishaju (P. Papademas, 2000).

Halloumi erottuu muista juustoista juustouman laskostamisen vuoksi, ja se on tämän ominaispiirteensä vuoksi mahdollisesti ainoa lajissaan. Laskostaminen kuuluu halloumin perinteiseen valmistusmenetelmään. Laskostamista ruvettiin käyttämään, koska siten muotoiltuina juustot oli helpompi asettaa säiliöihin, joissa niitä säilytettiin herassa. Juustoumakerrosten väliin on tapana asettaa laskostamisen aikana myös mintunlehtiä. Näin lehdet pysyvät paikoillaan, ja mintulle ominainen aromi siirtyy lopputuotteeseen. Mintun (Mentha viridis) käyttö juustoa laskostettaessa antaa lopputuotteelle sen ominaisen aromin, joka johtuu terpeeneistä, kuten pulegonista (”minttuterpeeni”) ja karvonista (Papademas ja Robinson, 1998). Paikalliset tuottajat ovat tämän tuotantomenetelmän erityisosaajia.

5.2. Tuotteen erityisyys

Tuotteella on seuraavia erityispiirteitä:

a)	se ei leviä eikä sula korkeissa lämpötiloissa (voidaan nauttia joko sellaisenaan mutta myös paistettuna, grillattuna ym.);

b)	juoksutetun maidon lämpökäsittely herassa yli 90 celsiusasteen lämpötilassa vähintään 30 minuutin ajan on menetelmän erikoisuus ja vaikuttaa tuotteen tyypillisiin aistinvaraisiin ominaisuuksiin;

c)	laskostaminen, joka antaa tuotteelle sen luonteenomaisen muodon;

tuotteen aistinvaraiset ominaisuudet (luonteenomainen tuoksu ja maku – voimakas maidon/heran tuoksu, mintun tuoksu ja maku, navetan haju, pikantti ja suolainen maku), jotka johtuvat etupäässä vuohen- ja lampaanmaidosta sekä eläinten ravinnosta, mintusta, jota lisätään pakkausvaiheessa, ja haihtuvista ainesosista, joita muodostuu, kun juustomassa kuumennetaan herassa, sekä

e)	perinnearvo, sillä halloumia on perinteisesti valmistettu Kyproksella menetelmällä, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja lukeutuu edelleen halloumin valmistajien paikalliseen osaamiseen.

5.3. Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM).

Halloumin yhteys kyseisen maantieteellisen alueen ympäristöominaisuuksiin perustuu Kyproksen välimerellisen ilmaston erityispiirteisiin. Maidontuotantoeläimet syövät ravintoa, joka vaihtelee laidunrehusta puolikuivaan ja jopa kuivaan rehuun saaren kuivan ja kuuman mikroilmaston luonteenomaisten vaiheiden mukaan. Maidontuotantoeläimet syövät myös joitakin Kyproksen endeemisiä kasveja. Kyproksen paikalliset kasvit, joita eläimet syövät joko tuoreina tai kuivina, vaikuttavat selvästi maidon laatuun ja siten halloumin erityisominaisuuksiin (Papademas, 2000). Lactobacillus cypricasei (kyproslaisen juuston laktobasilli), joka on eristetty ainoastaan kyproslaisesta halloumista, osoittaa saaren mikroflooran ja halloumin välisen yhteyden (Lawson et al., 2001). Myös kyproslaisen mintun lisääminen voimistaa entisestään juuston luonteenomaista aromia ja makua. Tuotteen aistinvaraisiin ominaisuuksiin, erityisesti makuun ja hajuun, vaikuttaa myös maidon laatu, erityisesti lampaan- ja vuohenmaidon sisältämät lyhytketjuiset rasvahapot ja tuotannon aikana muodostuvat haihtuvat aineet.

Inhimillisten seikkojen ja kyseisen tuotteen välisestä yhteydestä todettakoon, että halloumi katsotaan Kyproksella perinneruoaksi, koska (kuten 5.1 kohdassa kuvataan) sillä on vanhastaan ollut merkittävä asema saaren asukkaiden elämässä ja ravinnossa ja tuotantomenetelmä on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Tästä perinteisestä, sukupolvelta toiselle siirtyneestä tuotantomenetelmästä johtuvat niin juustolle ominainen laskostettu muoto kuin se ominaisuus, ettei juusto sula korkeissa lämpötiloissa.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

http://www.moa.gov.cy/moa/da/da.nsf/All/82B33F7D83ABF5A8C225879C00346BA5?OpenDocument

(1) EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.