Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 88/08)

Tämä ilmoitus julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti (1).

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN MUUTTAMISTA KOSKEVAN VAKIOMUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Saint-Estèphe”

PDO-FR-A0178-AM01

Tiedonannon päivämäärä: 26. marraskuuta 2021

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Virallinen geokoodi

Maantieteellisen alueen ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen kunnat on päivitetty virallisen geokoodin mukaisesti.

Alueen rajat pysyvät samoina.

Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 ja 9 kohtaa.

2. Rajattu viljelyalue

Lisätään rajatun viljelyalueen hyväksyneen toimivaltaisen kansallisen viranomaisen istuntoluetteloon päivämäärä 3. kesäkuuta 2021.

Tällä muutoksella lisätään päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Siirrot valtuutettujen varastonpitäjien kesken

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan myyntiin valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

4. Siirtymätoimenpiteet

Poistetaan tuote-eritelmästä siirtymätoimenpiteet, joiden soveltamisaika on päättynyt.

Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

5. Valvontaelintä koskevat tiedot

Tarkistetaan valvontaelintä koskevien tietojen sanamuotoa kohdan yhdenmukaistamiseksi muita nimityksiä koskevien eritelmien kanssa. Muutos on puhtaasti toimituksellinen. Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi tai nimet

Saint-Estèphe

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

4. Viini(e)n kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Kyseessä on hiilihapoton punaviini.

Viinin luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 tilavuusprosenttia, ja kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Kaikkien kaupan pidettävien viinien

—	omenahappopitoisuus on enintään 0,30 g/l,

—	käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuus on enintään 2 g/l,

—

pullottamattoman viinin haihtuvien happojen pitoisuus on sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 31. heinäkuuta asti enintään 13,26 milliekvivalenttia litrassa (mEq/l) eli 0,79 g/l etikkahappona ilmaistuna (0,65 g/l rikkihappona ilmaistuna) ja mainitun päivämäärän jälkeen enintään 16,33 mEq/l eli 0,98 g/l etikkahappona ilmaistuna (0,80 g/l rikkihappona ilmaistuna).

Kokonaishappopitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus ovat yhteisön sääntelyn mukaisia. Viinit ovat väriltään voimakkaan punaisia. Ne valmistetaan useimmiten rypälelajikesekoituksista, joissa on eniten cabernet-sauvignon N -lajiketta. Lajike antaa viineille harteikasta täyteläisyyttä ja runsaan tanniinirakenteen. Mausteisia sävyjä täydennetään usein merlot N -lajikkeesta saatavilla punaisten marjojen vivahteilla. Rakennetta ja monimuotoisuutta vahvistetaan cabernet franc N- tai petit verdot N -lajikkeen avulla. Jälkimmäisestä lajikkeesta viinit voivat saada myös raikkautta niinä satovuosina, joina viinit ovat erittäin täyteläisiä. Tällaisia harteikkaita ja voimakkaita viinejä on vanhennettava usean vuoden ajan, jolloin makuun tulee pyöreyttä, hedelmäisyyttä ja hienostuneisuutta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat sallittuja enintään 15 prosentin pitoisuuteen saakka.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava yhteisön tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

2. Viljelykäytäntö

a) Istutustiheys

—	Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 7 000 köynnöstä hehtaarilla.

—	Köynnösten riviväli saa olla enintään 1,50 metriä, ja köynnösten etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,80 metriä.

b) Viiniköynnösten leikkausta koskevat säännöt

—	Viiniköynnökset on leikattava viimeistään lehtien auettua (vaihe 9 Lorenzin asteikolla).

—

Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla siten, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 12 silmua:

—

sekaleikkaus (taille médocaine), tai matalaleikkaus ja juoksijaleikkaus, jossa köynnökseen jää kaksi oksaa ja kumpaankin oksaan enintään neljä silmua rypälelajikkeilla cot N, cabernet-sauvignon N, merlot N ja petit verdot N tai enintään viisi silmua rypälelajikkeilla cabernet franc N ja carmenère N; seuraavan vuoden oksa (cot de retour) leikataan niin, että oksaan jää kaksi silmua,

—	kaksirunkoinen matalaleikkaus tai nelihaarainen viuhkaleikkaus.

c) Kastelu

Viiniköynnösten kastelu kasvukaudella voidaan sallia Ranskan maatalous- ja merikalastuslain säännösten mukaisesti.

5.2. Enimmäistuotokset

1.	63 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä 1. tammikuuta 2021 voimassa olleen virallisen geokoodin perusteella Gironden departementtiin kuuluvan Saint-Estèphen kunnan alueella.

7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

Cabernet franc N

Cabernet-Sauvignon N

Carmenère N

Cot N – Malbec

Merlot N

Petit Verdot N

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1. Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Saint-Estèphe” maantieteellinen alue sijaitsee Gironden vasemmalla rannalla Médocin niemimaalla Bordeaux’n ja Pointe de Graven puolivälissä.

Maantieteellinen alue on maaperältään osa Médocin niemimaan viininviljelyaluetta, jonka erikoisuutena ovat Gironden jokisuulahden suuntaisesti asettuneet sorapenkereet 4–40 metrin korkeudella.

Kvartäärikaudelta olevat penkereet, jotka ovat paksuudeltaan keskimäärin kymmenkunta metriä, lepäävät eoseeni- ja oligoseenikauden merkeli- ja kalkkikivikerrostumilla, joita nähdään erityisesti Saint-Estèphen kunnan länsiosassa. Lännessä metsän rajalla kaikki nämä muodostumat peittää Sable des Landes (kvartäärikauden lentohiekka). Muodostumien monimuotoisuutta täydentävät jokisuulahden reunassa äskettäin syntyneet tulvamaat, joita kutsutaan paikallisesti nimellä ”palus”.

Maaperää kastelevat kauttaaltaan Girondeen laskevat puroset, joita kutsutaan paikallisesti nimillä ”jalles” ja ”esteys”. Ne jakavat maiseman yksittäisiin soraharjanteisiin ja osuvat yhteen useiden kunnanrajojen kanssa. Tarkistetun alkuperänimityksen ”Saint-Estèphe” maantieteellinen alue vastaa siis Saint-Estèphen kunnan aluetta. Kunnan aluetta erottaa Saint-Seurin-de-Cadournen kunnasta pohjoisessa räme, jolta vedet valuvat Estey de la Calupeyreen, ja etelässä Lafiten räme, jolta vedet valuvat Jalle du Breuiliin.

Soraharjanteiden maaperä on pääosin hiekan- tai savensekaista soraa. Länsiosassa kovaa kalkkikiviperuskalliota peittävät epätasaisesti hiekansekainen savimaa ja rendzina-pintamaannos. Kerrostumien paikallinen monimuotoisuus on osittain syynä maisemien monimuotoisuuteen ja maan monivärisyyteen. Paikallisissa paikannimissä, kuten ”Cos” tai ”Pez”, viitataan sekä harjanteiden pinnanmuodostukseen että soramaaperään.

Tarkistettu alkuperänimitys ”Saint-Estèphe” on Médocin alueen kuntakohtaisista tarkistetuista alkuperänimityksistä pohjoisin ja pinta-alaltaan toiseksi suurin.

Viininviljelyä harjoitetaan kunnan alueella pääosin harjanteiden korkeudella, ja viinitarhat jäsentävät siten maisemaa, jota halkoo kunnan lukuisiin kyliin johtava tiheä paikallisteiden verkosto. Kylät, kuten Marbuzet, Blanquet, Pez, Leyssac ja Saint-Corbian, ovat sijoittuneet viininviljelyä harjoittavien linnojen ympärille.

Hienoimmat laatuviinit on nimetty viinitarhojensa keskellä sijaitsevien kauniiden linnojen mukaan.

Kunnan etelä- ja pohjoisosassa kosteat laaksot, jotka muodostavat kohtisuorassa jokisuulahteen päin sijaitsevia rämealueita, ovat laidunkäytössä ja paikoittain metsän peitossa.

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Saint-Estèphe” alueelle luonteenomainen piirre ovat soraharjanteet, joilla viiniä viljellään ja jotka ovat idässä erittäin lähellä jokisuulahtea. Palus-kerrostumia on siis vain kapealla, 200–300 metrin levyisellä vyöhykkeellä.

8.2. Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Lesparren pääseurakuntaa 1700-luvulla johtanut Gui Martin de Saint-Estèphe oli Calonin lääninherra. Saint-Estèphe alkoi jo silloin olla tunnettu hyvistä viiniköynnöksistään, jotka olivat jo tuottoisampia kuin viljat. Alueella, josta myöhemmin tuli Saint-Estèphen kunta, muut läänitykset, kuten Blanquet’n läänitysalue tai Lassalle de Pezin vasalliläänitys, muodostivat kylien historian perustan.

Saint-Estèphen kymmenykset olivat 1600- ja 1700-luvuilla koko Médocin alueen huomattavimpia. Historiantutkimuksessa on kuitenkin todettu, että Saint-Estèphen viinien maine liittyi läheisesti viinejä jälkikäsitteleviin ja myyviin bordeaux’laisiin kauppiaisiin.

Nykyiset suurtilat syntyivät vauraalla 1800-luvulla. Tältä aikakaudelta peräisin olevat suuret kauniit linnat todistavat tilojen vauraudesta, vallasta ja dynaamisuudesta.

Samoin kuin muut Médocin niemimaan viinien tarkistetut alkuperänimitykset, Saint-Estèphen laatuviinit ovat saaneet 1600- ja 1700-luvuilta lähtien tunnustusta erilaisissa viinitilojen luokituksissa. Teoksessa Classement des vins de Bordeaux de 1855 mainitaan viisi Saint-Estèphen laatuviiniä ja teoksessa Classement des crus Bourgeois de 1932 nelisenkymmentä laatuviiniä.

Nykyään lähes puolet Saint-Estèphen viineistä myydään Ranskan ulkopuolelle Belgiaan, Englantiin, Saksaan ja Alankomaihin taikka viedään Yhdysvaltoihin, Sveitsiin ja Aasiaan.

Tarkistettu alkuperänimitys ”Saint-Estèphe” tunnustettiin 11. syyskuuta 1936 annetulla asetuksella. Viinitarhat tuottavat keskimäärin 65 000 hehtolitraa hiilihapotonta punaviiniä.

Viinit ovat väriltään voimakkaan punaisia. Ne valmistetaan useimmiten rypälelajikesekoituksista, joissa on eniten cabernet-sauvignon N -lajiketta. Lajike antaa viineille harteikasta täyteläisyyttä ja runsaan tanniinirakenteen. Mausteisia sävyjä täydennetään usein merlot N -lajikkeesta saatavilla punaisten marjojen vivahteilla. Rakennetta ja monimuotoisuutta vahvistetaan cabernet franc N- tai petit verdot N -lajikkeen avulla. Jälkimmäisestä lajikkeesta viinit voivat saada myös raikkautta niinä satovuosina, joina viinit ovat erittäin täyteläisiä. Tällaisia harteikkaita ja voimakkaita viinejä on vanhennettava usean vuoden ajan, jolloin makuun tulee pyöreyttä, hedelmäisyyttä ja hienostuneisuutta. Tarkistetun alkuperänimityksen ”Saint-Estèphe” laatu ja omaleimaisuus juontuvat siitä, että viljelylohkojen maalaadut täydentävät toisiaan poikkeuksellisella tavalla ja että lohkot on jokisuulahden läheisyydessä sijoitettu pinnanmuodostus huomioon ottaen, mikä suojaa viiniköynnöksiä ilmaston äärioloilta.

Jo tarkistetusta alkuperänimityksestä ”Saint-Estèphe” annettuun asetukseen kirjattujen käytänteiden mukaisesti rypäleiden korjuuseen tarkoitetut viljelylohkot on rajattu tarkasti.

Rajattuun viininviljelyalueeseen on siis kunnan itäosassa sisällytetty viljelylohkot, joiden maaperä on sorapohjaista ja luontaisesti hyvin läpäisevää. Tällainen maaperä soveltuu täydellisesti cabernet-sauvignon N -rypälelajikkeen viljelyyn. Rajatusta viljelyalueesta on jätetty pois viljelylohkot, joiden maaperä on muodostunut uusille tulvamaille ja hiekkamaalle, samoin kuin lohkot, joissa on läpäisemätön pohjamaakerros.

Kunnan itäosassa, jonka kalkkikiviperuskallio on enemmän tai vähemmän karstiutunutta, rajattuun viljelyalueeseen on sisällytetty viljelylohkot, joiden maaperä on luontaisesti hyvin läpäisevää. Merlot N -rypälelajike soveltuu erityisen hyvin viljeltäväksi näillä lohkoilla. Viljelyalueen ulkopuolelle on rajattu notkot, jotka ovat täyttyneet hiekalla ja vettyvät vaihtelevasti, samoin kuin sijainnit, joiden savipitoinen maaperä on syvemmältä vettynyttä, sekä rämeet ja turvesuot.

Viiniköynnöksen kasvatustavan ansiosta rypäleet ovat erittäin kypsiä ja terveitä ja köynnösten tuotos säännösteltyä. Erittäin pitkä maserointi on siis mahdollinen, jotta saadaan viinin vanhenemiseen tarvittava rakenne. Tämän vuoksi viinit vaativat vähintään kuuden kuukauden jälkikäsittelyn, jotta niihin muodostuu tanniinien ja antosyaanien yhdistelmä, joka mahdollistaa värin stabiloitumisen sekä tanniinien kuorruttumisen ja sitä kautta niiden pehmentymisen.

Vaikka kaupankäynnillä Bordeaux’ssa oli merkittävä vaikutus tämän tarkistetun alkuperänimityksen maineeseen ja tunnettuuteen, suurtilat, joista useat ovat mukana teoksessa Classement des vins de Bordeaux de 1855, ovat edistäneet suuresti tämän viinin tunnettuutta ja levittäneet siitä positiivista tuotekuvaa. Kuuluisien linnojen ohella pienet ja keskisuuret tilat, perhetilat ja osuuskunnat edistävät osaltaan omilla erityismerkinnöillään, kuten ”crus paysans” (maalaislaatuviini) ja ”crus artisans” (artesaanilaatuviini), suuresti sitä, että tämän nimityksen erityisyys Médocin viinien joukossa tunnustetaan.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä sekä viinin valmistusta ja jälkikäsittelyä koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista Gironden departementin kunnista (1. tammikuuta 2021 voimassa ollut virallinen geokoodi): Cissac-Médoc, Pauillac, Saint-Sauveur, Saint-Seurin-de-Cadourne ja Vertheuil.

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

Etiketissä voidaan mainita suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vin de Bordeaux - Médoc” tai ”Grand Vin de Bordeaux - Médoc”. Nimitys kirjoitetaan kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Linkki eritelmään

http://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-93ceee01-eb46-4a2b-a4e3-3f5a1eaf13be

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.