Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 88/07)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN MUUTTAMISTA KOSKEVAN VAKIOMUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Crémant de Bordeaux”

PDO-FR-A0488-AM06

Tiedonannon päivämäärä: 26. marraskuuta 2021

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1. Virallinen geokoodi

Maantieteellisen alueen kunnat on päivitetty virallisen geokoodin mukaisesti.

Yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa on muutettu.

2. Viiniköynnöslajikkeet

Roseekuohuviinien valmistuksessa käytettäviin lajikkeisiin on lisätty lajikkeet Muscadelle B, Sauvignon B, Sauvignon gris G, Sémillon B.

Nämä lajikkeet oli jo sisällytetty valkoisten kuohuviinien tuotantoon tarkoitettujen viiniköynnöslajikkeiden valikoimaan.

Lisäyksen yhteydessä valkoisten rypälelajikkeiden käyttöä roseekuohuviinien cuvéessä on rajoitettu.

Kyseisistä lajikkeista saadaan roseekuohuviineihin raikkautta viinien aistinvaraisia ominaisuuksia kuitenkaan muuttamatta.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Maatalouden ympäristötoimenpiteitä koskevat määräykset

Tuote-eritelmään on lisätty seuraavat maatalouden ympäristösäännökset:

Kuolleet köynnökset on poistettava viljelylohkoilta, ja kuolleiden köynnösten kaikenlainen varastoiminen viljelylohkoilla on kielletty.

Rikkakasvien kokonaisvaltainen kemiallinen hävittäminen lohkoilta on kielletty.

Kaikki toimijat laskevat ja kirjaavat oman käsittelyindeksinsä (IFT).

Näillä muutoksilla pyritään ottamaan paremmin huomioon kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä koskevat yhteiskunnan vaatimukset ja ympäristönäkökohdat.

Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4. Korjatun sadon kuljetus

Rypäleiden kuljetusolosuhteita koskevia määräyksiä on täsmennetty seuraavasti:

Kuljetusastioiden on oltava sivuiltaan enintään 1,20 × 1,00 metriä ja korkeudeltaan enintään 0,80 metriä, ja rypäleiden lastauskorkeus ei saa olla yli 0,60 metriä. Rypäleiden keruun ja niiden puristuksen välinen aika saa olla enintään 24 tuntia.

Muutoksella vältetään rypäleiden murskaaminen kuljetuksen aikana ja varmistetaan siten niiden laadun säilyminen.

Tämän vuoksi yhtenäisen asiakirjan 5.1 kohtaa on muutettu-

5. Puristaminen

Täsmennetään, että rypäleet kaadetaan puristimeen murskaamatta tai perkaamatta niitä.

Tällä tähdennetään sitä, että rypäleiden on valvontaan liittyvistä syistä oltava kokonaisia.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6. Sekoittaminen

Tähän kohtaan on lisätty, että viininvalmistajan on osoitettava, että sillä on asianmukainen menetelmä expedition-liuoksen lisäämiseksi pulloihin ja pullojen ”tanssittamiseksi” useaan kertaan sakanerotusvaiheessa.

Näin varmistetaan pullotettujen viinien tasalaatuisuus erityisesti silloin, kun kyseessä ovat puolikuivat viinit.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7. Varastointipaikka

Varastoinnin osalta täsmennetään, että toimijan on osoitettava kaikin mahdollisin keinoin, että varastointipaikan enimmäislämpötila on jälkikäymisen aikana enintään 14 °C ja sakanpoistovaiheessa enintään 20 °C.

Tämän muutoksen tarkoituksena on varmistaa vakaat olosuhteet, joissa jälkikäyminen tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8. Valtuutettujen varastonpitäjien välisen siirron päivämäärä

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle hyväksyttyjen varastoijien välillä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9. Siirtymätoimenpide

Tuote-eritelmästä on poistettu siirtymätoimenpiteet, joiden soveltamisaika on päättynyt.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10. Hakemusta koskeva ilmoitus sakanpoiston yhteydessä

Hakemusta koskeva ilmoitus on korvattu sakanpoiston yhteydessä tehtävällä hakemusta koskevalla ilmoituksella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11. Tärkeimpien tarkastettavien kohtien mukauttaminen

Tärkeimpiä tarkastettavia kohtia on mukautettu siltä osin, kuin kyseessä ovat hakemusta koskeva ilmoitus sakanpoiston yhteydessä sekä viinien laatu sakanpoiston jälkeen.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12. Valvontaelintä koskevat tiedot

Valvontaelintä koskevan viittauksen sanamuotoa on tarkistettu sen yhdenmukaistamiseksi muita nimityksiä koskevien eritelmien kanssa. Muutos on puhtaasti toimituksellinen.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Crémant de Bordeaux

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

5.	Laatukuohuviini

4. Viinin/viinien kuvaus

Valkoinen tai vaaleanpunainen (rosee) laatukuohuviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Kuohuviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on ≥ 9 til-%.

Pullokäymisen jälkeen viinien

—	kokonaisalkoholipitoisuus on ≥ 11 til-%

—	haihtuvien happojen pitoisuus on ≤ 18mEq/L

—	kokonaisrikkidioksidipitoisuus on ≤ 150 mg/l

—	jos puristemehu on väkevöity, kokonaisalkoholipitoisuus on ≤ 13 til-%.

Kuohuviinien väri on kirkas, vaahto on pitkäkestoista, ja loppumaku on hedelmäinen ja säilyy pitkään.

Valkoiset kuohuviinit ovat helmeileviä, ja niissä on hienoja kuplia. Nämä kuohuviinit ovat raikkaita ja hyvärakenteisia, erityisesti kun ne valmistetaan Sauvignon B- ja Semillon B -lajikkeista. Sakkakypsytyksen aikana viineihin muodostuu kypsiä aromaattisia vivahteita, joihin usein yhdistyy voin tai paahdetun leivän sävyjä.

Roseeviinit valmistetaan pääasiassa Merlot N- ja Cabernet franc N -lajikkeista, ja niissä on hedelmäisiä vivahteita. Nämä kuohuviinit on tarkoitettu juotaviksi nuorina.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	milliekvivalenttia/litra
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1. Istutustiheys – etäisyydet

Viininviljelykäytäntö

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaaria kohden. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava alle 0,85 metriä.

Istutustiheyttä voidaan alentaa 3 300 köynnökseen hehtaaria kohden; tällöin köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 3 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava alle 0,85 metriä.

2. Viiniköynnösten leikkaamista koskevat säännöt

Viininviljelykäytäntö

Ainoastaan matalaleikkaus ja pitkä juoksijaleikkaus sallitaan.

Lajikkeiden Merlot N, Muscadelle B ja Sémillon B tapauksessa silmuja saa jättää leikattaessa enintään 50 000 hehtaaria kohden ja 20 köynnöstä kohden.

Muiden lajikkeiden tapauksessa silmuja saa jättää leikattaessa enintään 60 000 hehtaaria kohden ja 22 köynnöstä kohden.

Viiniköynnökset on leikattava viimeistään lehtien auettua (vaihe 9 Lorenzin asteikolla).

3. Korjatun sadon kuljetus

Viininviljelykäytäntö

Rypäleet kuljetetaan säiliöissä, jotka eivät ole tiiviitä. Kuljetusastioiden on oltava sivuiltaan enintään 1,20 × 1,00 metriä ja korkeudeltaan enintään 0,80 metriä, ja rypäleiden lastauskorkeus ei saa olla yli 0,60 metriä. Rypäleiden keruun ja niiden puristuksen välinen aika saa olla enintään 24 tuntia.

4. Rypäleiden vastaanotto ja puristaminen

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Valkoisten kuohuviinien valmistukseen tarkoitetut rypäleet laitetaan kokonaisina viininpuristimeen.

Kierteisellä ruuvilla varustettujen valutus- ja murskausjärjestelmien käyttö on kielletty.

Rypäleiden puristamisessa on kiellettyä käyttää kierteisellä ruuvilla varustettuja järjestelmiä sekä ketjuja sisältäviä puristimia.

Punnituslaitteen käyttö on pakollista, ja laitteen on sovelluttava viininkorjuussa käytettäviin säiliöihin.

Rypäleiden on säilyttävä ehjinä, kun ne siirretään ja syötetään puristimeen. Tukkeumien estämiseen ei varsinkaan saa käyttää järjestelmiä tai välineitä, jotka rikkovat rypäleitä.

Puristimeen laitetaan kerralla se määrä rypäleitä, joka vastaa puristimen kapasiteettia. Määrä saa olla tätä pienempi vain poikkeustapauksissa.

Rypälemehun fraktiointi on pakollista.

Rypäleiden kuljetinjärjestelmien käytön aikana rypäleistä valunut mehu otetaan erilleen. Tällaista rypäleistä valunutta mehua ei lasketa mukaan määritettäessä viimeisen puristuksen määriä. Kyseinen mehu on lähetettävä tislattavaksi ennen kyseisen viinivuoden 31. päivää heinäkuuta.

Puristin on pestävä joka päivä.

Sadonkorjuusäiliöt on pestävä joka päivä.

Rypäleiden vastaanotto- ja puristustilojen lattioiden on oltava helppoja puhdistaa.

5. Väkevöinti

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Väkevöidyn perusviinin käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 5 g/l.

Jos viiniä on väkevöity, kokonaisalkoholipitoisuus saa pullokäymisen jälkeen olla enintään 13 tilavuusprosenttia.

5.2. Enimmäistuotos

1.	78 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava, viiniytettävä ja viini valmistettava sekä kypsytettävä seuraavien Gironden departementiin 1. päivänä helmikuuta 2021 voimassa olevan virallisen geokoodin perusteella kuuluvien kuntien alueella: Abzac, Aillas, Ambarès-et-Lagrave, Ambès, Anglade, Arbanats, Arcins, Arsac, Artigues-près-Bordeaux, Arveyres, Asques, Aubiac, Auriolles, Auros, Avensan, Ayguemorte-les-Graves, Bagas, Baigneaux, Barie, Baron, Barsac, Bassanne, Bassens, Baurech, Bayas, Bayon-sur-Gironde, Bazas, Beautiran, Bégadan, Bègles, Béguey, Bellebat, Bellefond, Belvès-de-Castillon, Bernos-Beaulac, Berson, Berthez, Beychac-et-Caillau, Bieujac, Birac, Blaignac, Blaignan-Prignac, Blanquefort, Blasimon, Blaye, Blésignac, Bommes, Bonnetan, Bonzac, Bordeaux, Bossugan, Bouliac, Bourdelles, Bourg, Branne, Brannens, Braud-et-Saint-Louis, Brouqueyran, Bruges, Budos, Cabanac-et-Villagrains, Cabara, Cadarsac, Cadaujac, Cadillac, Cadillac-en-Fronsadais, Camarsac, Cambes, Camblanes-et-Meynac, Camiac-et-Saint-Denis, Camiran, Camps-sur-l’Isle, Campugnan, Canéjan, Capian, Caplong, Carbon-Blanc, Cardan, Carignan-de-Bordeaux, Cars, Cartelègue, Casseuil, Castelmoron-d’Albret, Castelnau-de-Médoc, Castelviel, Castets et Castillon, Castillon-la-Bataille, Castres-Gironde, Caudrot, Caumont, Cauvignac, Cavignac, Cazats, Cazaugitat, Cénac, Cenon, Cérons, Cessac, Cestas, Cézac, Chamadelle, Cissac-Médoc, Civrac-de-Blaye, Civrac-sur-Dordogne, Civrac-en-Médoc, Cleyrac, Coimères, Coirac, Comps, Coubeyrac, Couquèques, Courpiac, Cours-de-Monségur, Cours-les-Bains, Coutras, Coutures, Créon, Croignon, Cubnezais, Cubzac-les-Ponts, Cudos, Cursan, Cussac-Fort-Médoc, Daignac, Dardenac, Daubèze, Dieulivol, Donnezac, Donzac, Doulezon, Escoussans, Espiet, Etauliers, Eynesse, Eyrans, Eysines, Faleyras, Fargues, Fargues-Saint-Hilaire, Flaujagues, Floirac, Floudès, Fontet, Fossés-et-Baleyssac, Fours, Francs, Fronsac, Frontenac, Gabarnac, Gaillan-en-Médoc, Gajac, Galgon, Gans, Gardegan-et-Tourtirac, Gauriac, Gauriaguet, Générac, Génissac, Gensac, Gironde-sur-Dropt, Gornac, Gours, Gradignan, Grayan-et-l’Hôpital, Grézillac, Grignols, Guillac, Guillos, Guîtres, Haux, Hure, Illats, Isle-Saint-Georges, Izon, Jau-Dignac-et-Loirac, Jugazan, Juillac, La Brède, La Lande-de-Fronsac, La Réole, La Rivière, La Roquille, La Sauve, Labarde, Labescau, Ladaux, Lados, Lagorce, Lalande-de-Pomerol, Lamarque, Lamothe-Landerron, Landerrouat, Landerrouet-sur-Ségur, Landiras, Langoiran, Langon, Lansac, Lapouyade, Laroque, Laruscade, Latresne, Lavazan, Le Bouscat, Le Fieu, Le Haillan, Le Nizan, Le Pian-Médoc, Le Pian-sur-Garonne, Le Pout, Le Puy, Le Taillan-Médoc, Le Tourne, Le Verdon-sur-Mer, Léogeats, Léognan, Les Artigues-de-Lussac, Les Billaux, Les Eglisottes-et-Chalaures, Les Esseintes, Les Lèves-et-Thoumeyragues, Les Peintures, Les Salles-de-Castillon, Lesparre-Médoc, Lestiac-sur-Garonne, Libourne, Lignan-de-Bazas, Lignan-de-Bordeaux, Ligueux, Listrac-de-Durèze, Listrac-Médoc, Lormont, Loubens, Loupes, Loupiac, Loupiac-de-la-Réole, Ludon-Médoc, Lugaignac, Lugasson, Lugon-et-l’Ile-du-Carnay, Lussac, Macau, Madirac, Maransin, Marcenais, Margaux-Cantenac, Margueron, Marimbault, Marions, Marsas, Martignas-sur-Jalle, Martillac, Martres, Masseilles, Massugas, Mauriac, Mazères, Mazion, Mérignac, Mérignas, Mesterrieux, Mombrier, Mongauzy, Monprimblanc, Monségur, Montagne, Montagoudin, Montignac, Montussan, Morizès, Mouillac, Mouliets-et-Villemartin, Moulis-en-Médoc, Moulon, Mourens, Naujac-sur-Mer, Naujan-et-Postiac, Néac, Nérigean, Neuffons, Noaillac, Noaillan, Omet, Ordonnac, Paillet, Parempuyre, Pauillac, Pellegrue, Périssac, Pessac, Pessac-sur-Dordogne, Petit-Palais-et-Cornemps, Peujard, Pineuilh, Plassac, Pleine-Selve, Podensac, Pomerol, Pompéjac, Pompignac, Pondaurat, Porchères, Porte-de-Benauge, Portets , Préchac, Preignac, Prignac-et-Marcamps, Pugnac, Puisseguin, Pujols, Pujols-sur-Ciron, Puybarban, Puynormand, Queyrac, Quinsac, Rauzan, Reignac, Rimons, Riocaud, Rions, Roaillan, Romagne, Roquebrune, Ruch, Sablons, Sadirac, Saillans, Saint-Aignan, Saint-André-de-Cubzac, Saint-André-du-Bois, Saint-André-et-Appelles, Saint-Androny, Saint-Antoine-du-Queyret, Saint-Antoine-sur-l’Isle, Saint-Aubin-de-Blaye, Saint-Aubin-de-Branne, Saint-Aubin-de-Médoc, Saint-Avit-de-Soulège, Saint-Avit-Saint-Nazaire, Saint-Brice, Saint-Caprais-de-Bordeaux, Saint-Christoly-de-Blaye, Saint-Christoly-Médoc, Saint-Christophe-de-Double, Saint-Christophe-des-Bardes, Saint-Cibard, Saint-Ciers-d’Abzac, Saint-Ciers-de-Canesse, Saint-Ciers-sur-Gironde, Sainte-Colombe, Saint-Côme, Sainte-Croix-du-Mont, Saint-Denis-de-Pile, Saint-Emilion, Saint-Estèphe, Saint-Etienne-de-Lisse, Sainte-Eulalie, Saint-Exupéry, Saint-Félix-de-Foncaude, Saint-Ferme, Sainte-Florence, Sainte-Foy-la-Grande, Sainte-Foy-la-Longue, Sainte-Gemme, Saint-Genès-de-Blaye, Saint-Genès-de-Castillon, Saint-Genès-de-Fronsac, Saint-Genès-de-Lombaud, Saint-Genis-du-Bois, Saint-Germain-de-Grave, Saint-Germain-de-la-Rivière, Saint-Germain-d’Esteuil, Saint-Germain-du-Puch, Saint-Gervais, Saint-Girons-d’Aiguevives, Sainte-Hélène, Saint-Hilaire-de-la-Noaille, Saint-Hilaire-du-Bois, Saint-Hippolyte, Saint-Jean-de-Blaignac, Saint-Jean-d’Illac, Saint-Julien-Beychevelle, Saint-Laurent-d’Arce, Saint-Laurent-des-Combes, Saint-Laurent-du-Bois, Saint-Laurent-du-Plan, Saint-Laurent-Médoc, Saint-Léon, Saint-Loubert, Saint-Loubès, Saint-Louis-de-Montferrand, Saint-Macaire, Saint-Magne-de-Castillon, Saint-Maixant, Saint-Mariens, Saint-Martial, Saint-Martin-de-Laye, Saint-Martin-de-Lerm, Saint-Martin-de-Sescas, Saint-Martin-du-Bois, Saint-Martin-du-Puy, Saint-Martin-Lacaussade, Saint-Médard-de-Guizières, Saint-Médard-d’Eyrans, Saint-Médard-en-Jalles, Saint-Michel-de-Fronsac, Saint-Michel-de-Lapujade, Saint-Michel-de-Rieufret, Saint-Morillon, Saint-Palais, Saint-Pardon-de-Conques, Saint-Paul, Saint-Pey-d’Armens, Saint-Pey-de-Castets, Saint-Philippe-d’Aiguille, Saint-Philippe-du-Seignal, Saint-Pierre-d’Aurillac, Saint-Pierre-de-Bat, Saint-Pierre-de-Mons, Saint-Quentin-de-Baron, Saint-Quentin-de-Caplong, Sainte-Radegonde, Saint-Romain-la-Virvée, Saint-Sauveur, Saint-Sauveur-de-Puynormand, Saint-Savin, Saint-Selve, Saint-Seurin-de-Bourg, Saint-Seurin-de-Cadourne, Saint-Seurin-de-Cursac, Saint-Seurin-sur-l’Isle, Saint-Sève, Saint-Sulpice-de-Faleyrens, Saint-Sulpice-de-Guilleragues, Saint-Sulpice-de-Pommiers, Saint-Sulpice-et-Cameyrac, Sainte-Terre, Saint-Trojan, Saint-Vincent-de-Paul, Saint-Vincent-de-Pertignas, Saint-Vivien-de-Blaye, Saint-Vivien-de-Médoc, Saint-Vivien-de-Monségur, Saint-Yzan-de-Soudiac, Saint-Yzans-de-Médoc, Salaunes, Salleboeuf, Samonac, Saucats, Saugon, Sauternes, Sauveterre-de-Guyenne, Sauviac, Savignac, Savignac-de-l’Isle, Semens, Sendets, Sigalens, Sillas, Soulac-sur-Mer, Soulignac, Soussac, Soussans, Tabanac, Taillecavat, Talais, Talence, Targon, Tarnès, Tauriac, Tayac, Teuillac, Tizac-de-Curton, Tizac-de-Lapouyade, Toulenne, Tresses, Uzeste, Val-de-Livenne, Val de Virvée, Valeyrac, Vayres, Vendays-Montalivet, Vensac, Vérac, Verdelais, Vertheuil, Vignonet, Villandraut, Villegouge, Villenave-de-Rions, Villenave-d’Ornon, Villeneuve, Virelade, Virsac, Yvrac.

7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

Cabernet franc N

Cabernet-Sauvignon N

Carmenère N

Cot N – Malbec

Merlot N

Muscadelle B

Petit Verdot N

Sauvignon B - Sauvignon blanc

Sauvignon gris G – Fié gris

Semillon B

8. Yhteyden tai yhteyksien kuvaus

Maantieteellisellä alueella vallitsee viinirypäletuotannon kannalta suotuisat, jokseenkin yhteneväiset ilmasto-olosuhteet, sillä kyseinen alue sijaitsee suurten, lämpötilaa merkittävissä määrin säätelevien vesistöjen läheisyydessä (Atlantin valtameri, Gironden joensuisto, Garonnen ja Dordognen laaksot). Valtameren vaikutus, joka suojaa viinitarhoja kevään halloilta, tasoittuu kuitenkin vähitellen, sitä mukaa kun välimatka mereen ja suuriin jokilaaksoihin kasvaa ja lähestytään Landesin, Saintongen ja Double Périgourdinen metsiä. Näiden erityispiirteiden takia viininviljely ei juurikaan ole levinnyt alueen pohjois- ja etelä-lounaisosiin. Maantieteellinen alue kattaa 497 kuntaa Gironden departementin 538 kunnasta. Departementin lounaisosassa ei viljellä viinirypäleitä, sillä siellä harjoitetaan metsätaloutta.

Bordeaux’n alueella viiniköynnökset kasvavat valtamerellisessä ilmastossa, ja niitä on täytynyt jo 1600- ja 1700-luvuilta lähtien tukea tukikeppien ja myöhemmin yleistyvien säleikköjen avulla, jotta sato jakautuu hyvin ja lehtiä on riittävästi mahdollistamaan fotosynteesi ja rypäleiden optimaalinen kypsyminen.

Rypäleet korjataan, kun niiden kypsyysaste on paras mahdollinen. Tämä takaa erinomaisen sokerien ja happojen suhteen, jota tarvitaan, jotta kuohuviineistä tulee raikkaita ja pullokäyminen onnistuu hyvin.

Koska maaperätyyppejä on erilaisia ja valon määrä vaihtelee, köynnöksiä on valittu ja mukautettu ympäristön ominaispiirteiden mukaan. Tämä selittää, miksi perinteisesti on keskitytty sekoiteviineihin. Maaperätyyppejä on neljä erilaista:

—	kukkuloiden rinteillä yleisesti esiintyvä kalkkipitoinen savimaa ja kalkkipitoinen merkelimaa, joka soveltuu erittäin hyvin Merlot N -lajikkeen viljelyyn,

—	piipitoinen maaperä, jossa on savea ja kalkkikiviainesta ja joka sopii täydellisesti esimerkiksi lajikkeiden Merlot N ja Sauvignon B viljelyyn,

—	runsaasti hienoa silttiä sisältävä pehmeärakenteinen maaperä (”boulbène”), joka soveltuu valkoisista rypälelajikkeista valmistettavan perusviinin tuotantoon,

—

sorainen maaperä, joka koostuu sorasta, veden kuluttamasta kvartsista sekä enemmän tai vähemmän karkeasta hiekasta; tällaisesta maasta muodostuvilla pengermillä vesi kulkeutuu hyvin pois ja maaperä lämpenee hyvin, ja pengermät soveltuvat täydellisesti viiniköynnöksille ja erityisesti lajikkeelle Cabernet Sauvignon N.

Viininvalmistajilla on kokemusta kunkin lajikkeen viiniyttämisestä, ja he hyödyntävät tätä kokemusta sekoiteviinien valmistuksessa. Viininvalmistajat valmistavat sekoiteviinit hyvin taidokkaasti ja ottavat huomioon köynnösten ominaisuudet ja viinivuoden varmistaakseen, että viineissä säilyy vuodesta toiseen tietty hapokkuuden ja hedelmäisyyden välinen tasapaino.

Mehu on kirkasta, sillä rypäleiden säilyminen ehjinä sadonkorjuun jälkeen ja kuljetuksen aikana varmistetaan ja tuote-eritelmään on kirjattu puristamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Pullokäymisen laadun kannalta on ehdottoman tärkeää, että rypäleitä saa käsitellä vain tietyssä määrin rikkidioksidilla. Sakkakäyminen muodostaa tertiaarisia aromeja ja lisää viinien monimuotoisuutta.

Bordeaux on satamakaupunki, jolla on historiallisesti ollut läheiset yhteydet muihin kansakuntiin. Kaupankäynti onkin ollut jo varhaisista vaiheista jäsenneltyä ja runsasta. Bordeaux’n viinitarhat ovat aina olleet kiinnostuneita muusta maailmasta. Ne ovat hyödyntäneet ja levittäneet innovatiivisia tekniikoita ja pyrkineet dynaamisuuteen. Näin ne ovat lujittaneet, vahvistaneet ja vieneet osaamistaan, kunnioittaen satoja vuosia vanhoja perinteitä.

Jos 1100-luvulla Bordeaux’lle muodostui erityinen suhde Englantiin. Nykyisin myös Aasian markkinat ovat avautuneet viinialan tuotteille. Bordeaux’n viininviljelijät ovatkin osanneet mukautua markkinakehitykseen, kunnioittaen samalla sitä ympäristöä, jossa viiniköynnökset kasvavat. Viinit ovat hyvin monimuotoisia, ja Crémants de Bordeaux -kuohuviinien kasvavat volyymit kielivät tästä dynamiikasta.

Vaikka Crémant de Bordeaux -kuohuviinit muodostavatkin vain osan Bordeaux’n alueen viinirypäletuotannosta, ne osoittavat, että näillä perinteisillä rypälelajikkeilla on paljon potentiaalia ja että Bordeaux’n viininviljelijät ovat historian saatossa pystyneet omaksumaan viiniyttämistekniikoita ja innovatiivisia tekniikoita. Valkoisissa ja vaaleanpunaisissa Crémant de Bordeaux -kuohuviineissä Bordeaux’n rypälelajit yhdistyvät perinteisiin viininvalmistusmenetelmiin, joissa hyödynnetään pullokäymistä.

Crémant de Bordeaux -kuohuviinien väri on kirkas, vaahto on pitkäkestoista, ja loppumaku on hedelmäinen ja säilyy pitkään.

Valkoiset kuohuviinit ovat helmeileviä, ja niissä on hienoja kuplia. Nämä kuohuviinit ovat raikkaita ja hyvärakenteisia, erityisesti kun ne valmistetaan Sauvignon B- ja Semillon B -lajikkeista.

Sakkakypsytyksen aikana viineihin muodostuu kypsiä aromaattisia vivahteita, joihin usein yhdistyy voin tai paahdetun leivän sävyjä.

Roseeviinit valmistetaan pääasiassa Merlot N- ja Cabernet franc N -lajikkeista, ja niissä on hedelmäisiä vivahteita. Nämä kuohuviinit on tarkoitettu juotaviksi nuorina.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen nimi on merkitty siihen osaan korkkia, joka on pullon kaulan sisällä.

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen yksikkö ”Vin de Bordeaux” tai ”Grand Vin de Bordeaux”. Tämä laajempi maantieteellinen yksikkö voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Pakkaaminen

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Tuotanto rypäleiden keruusta sakanpoistoon tapahtuu kokonaisuudessaan asianomaisella maantieteellisellä alueella.

Viinien yksinomaisena valmistustapana on toinen käyminen lasipulloissa.

Tämän vuoksi viinit myös pakataan maantieteellisellä alueella.

Pullotus lasipulloihin, joissa pullokäyminen tapahtuu, voidaan tehdä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua sadonkorjuusta ja aikaisintaan 1. joulukuuta.

Viinit saa saattaa kuluttajamarkkinoille, kun niitä on kypsytetty vähintään 12 kuukautta pullotuspäivästä laskettuna (aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua sakanpoistosta).

Linkki eritelmään

http://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-7df3447f-384a-4f7a-819e-2971ef1ae277

(1) EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.