PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Reagointi muuttuvaan tilanteeseen

Venäjän provosoimaton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan ja energiatoimitusten käyttäminen aseena ovat tuoneet esiin unionin riippuvuuden Venäjän fossiilisista polttoaineista, koetelleet välineitä, joilla takaamme toimitusvarmuuden, ja nostaneet energian hinnat ennennäkemättömälle tasolle.

Kuluneen vuoden aikana komissio on esittänyt ja pannut täytäntöön useita aloitteita, joissa on asteittain siirrytty jäsenvaltioille annettavasta ohjauksesta yhdennettyyn toimitusvarmuusstrategiaan 1 ja joita tuetaan tarvittaessa oikeudellisilla välineillä. Näistä aloitteista voidaan mainita äskettäiset korkeisiin energianhintoihin liittyvät hätätoimenpiteet 2 , esimerkiksi sähkön kysynnän koordinoitu vähentäminen (erityisesti huipputunteina), jäsenvaltioiden parempi välineistö kuluttajien ja yritysten suojelemiseksi korkeilta energian hinnoilta sekä fossiilisten polttoaineiden solidaarisuusmaksu.

REPowerEU-tiedonannon jatkotoimenpiteenä komissio ja jäsenvaltiot ovat pyytäneet, että toimitusvarmuuden takaamiseksi perustettaisiin EU:n energianhankintafoorumin 3 . Foorumin olisi yhteisvastuun hengessä tuettava jäsenvaltioita ja energiayhteisön sopimuspuolia ja niiden kaasuyrityksiä, kun ne hankkivat nesteytettyä maakaasua (LNG) ja putkikaasua korvaamaan Venäjältä tullutta kaasua.

Kiireellisten lisätoimien tarve

Tämänhetkinen tilanne aiheuttaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, joista kansalaiset ja talous kärsivät. Energiakustannusten noustessa kansalaisten ostovoima vähenee 4 ja yritysten kilpailukyky heikkenee 5 . Kaasun ja sähkön tarjontapula ja suhteellisen joustamaton energian kysyntä ovat johtaneet hintojen merkittävään nousuun ja kaasun ja sähkön hintojen heilahteluun EU:ssa. Kansalliset toimenpiteet näiden trendien kääntämiseksi voivat johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen, eivätkä ne välttämättä takaa yhteisvastuuta.

Samaan aikaan kaasuntoimitusten käyttäminen aseena ja Venäjän federaation harjoittama markkinoiden manipulointi kaasuvirtojen tahallisten häiriöiden avulla ovat johtaneet energian hintojen jyrkkään nousuun unionissa, mikä on vaarantanut paitsi unionin talouden myös heikentänyt vakavasti toimitusvarmuutta. Sen vuoksi EU:lta tarvitaan koordinoitua ja nopeaa reagointia. Kaasuntoimitukset Venäjältä ovat vähentyneet merkittävästi. Syyskuussa 2022 venäläisen kaasun osuus putkikaasusta oli vähentynyt 9 prosenttiin ja, jos LNG luetaan mukaan, 14 prosenttiin. Vuonna 2021 venäläisen putkikaasun osuus oli 41 prosenttia ja LNG mukaan lukien 45 prosenttia. Nord Stream 1 -kaasuputkeen kohdistunut ilmeinen sabotaasi lisää tarvetta korvata venäläinen kaasu nopeasti ja pysyvästi. Sen lisäksi, että kysyntää on vähennettävä, energiatehokkuutta parannettava ja uusiutuvia energialähteitä lisättävä, toimitusvaje on täytettävä ostamalla vastaava määrä kaasua (lähinnä LNG:tä) muilta toimittajilta, jos muita korvauskeinoja ei ole käytettävissä.

Tähän talveen verrattuna yritysten voi olla hyvin vaikeaa vastata kahteen lisähaasteeseen, jotka liittyvät kaasuvarastojen täyttämiseen seuraavana talvena (2023/2024). Ensinnäkin on erittäin todennäköistä, että tämänhetkisen poliittisen tilanteen vuoksi EU:hun tulee Venäjältä putkikaasua vähemmän tai mitä todennäköisimmin sitä ei tule lainkaan. Toiseksi, kuten kaasunvarastointiasetuksessa (EU) 2022/1032 säädetään, tavoitteena on täyttää EU:n kaasun varastointikapasiteetista 90 prosenttia, kun tänä talvena tavoite on 80 prosenttia. Voimassa oleva lainsäädäntö ja muut aloitteet huomioon ottaen EU:n kysynnän yhdistäminen ja yhteishankinnat voisivat tässä tilanteessa olla hyödyllinen väline, jolla autetaan jäsenvaltioita noudattamaan kaasunvarastointiasetuksessa säädettyjä varastojen täyttöpolkuja ja -tavoitteita.

Ehdotuksen tarkoitus

Näistä syistä komissio ehdottaa tätä hätäasetusta, jolla pyritään lieventämään kaasun hintaan kohdistuvia vaikutuksia puuttumalla kysyntään ja tarjontaan 6 , huolehtimalla toimitusvarmuudesta koko Euroopan unionissa ja lisäämällä yhteisvastuuta.

Asetus sisältää neljä pääelementtiä, joilla pyritään johdonmukaisella tavalla alentamaan hintoja sekä vahvistamaan yhteisvastuuta ja toimitusvarmuutta.

Ensinnäkin EU:n kaasunkysynnän yhdistäminen ja kaasun yhteishankinnat antavat EU:lle mahdollisuuden käyttää kollektiivista ostajavoimaansa neuvotellakseen paremmat hinnat ja vähentää riskiä, että jäsenvaltiot kilpailevat keskenään hintatarjouksillaan jo ennestään kireillä markkinoilla, mikä nostaa hintoja haitallisesti. Yhteishankinnat lisäävät läpinäkyvyyttä ja auttavat erityisesti pienempiä jäsenvaltioita, jotka ovat ostajina epäedullisemmassa asemassa. Perussopimuksen 122 artiklaan perustuva lyhyen aikavälin fokus on kysynnän koordinoinnissa ja yhdistämisessä, jotta voidaan tukea kaasuvarastojen täyttämistä seuraavalla täyttökaudella, joka lähestyy nopeasti.

Toiseksi ehdotus sisältää kaasunhintoja koskevan toimenpidepaketin, jolla puututaan liian korkeisiin hintatasoihin ja varmistetaan kaasun ja sähkön hintojen oikeudenmukaisuus myös kriisitilanteessa. Ehdotus antaa varmuuden hinnasta, jota käytetään tilanteessa, jossa kaasuntoimitukset ovat niukkoja ja julistetaan hätätilanne. Lisäksi ehdotetaan LNG-toimituksille täydentävää viitearvoa, jotta LNG:n tuonnille voidaan varmistaa edustava viitearvo, johon Venäjän manipulointi ei vaikuta. Markkinoiden liialliseen heilahteluun puuttumiseksi ehdotukseen sisältyy mekanismeja, joilla lievennetään futuurimarkkinoiden heilahtelua. Tässä on keinona päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi, jolla rajoitetaan lyhyen ajan sisällä tapahtuvia äärimmäisiä muutoksia (kauppojen hintavaihtelurajat).

Kolmanneksi yhteinen lähestymistapa hintojen rajoittamiseen edellyttää yhteisvastuuta kaikkialla unionissa. Koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole keskinäisiä yhteisvastuusopimuksia, komissio ehdottaa suoraan sovellettavia järjestelyjä tällaisten yhteisvastuusopimusten puuttuessa. Lisäksi se ehdottaa yhteisvastuuvelvoitteen laajentamista koskemaan jäsenvaltioita, joilla on LNG:n käsittelylaitoksia mutta ei putkiyhteyttä. Näin varmistetaan, että olemme valmiita toimimaan, jos tällaisia sopimuksia tarvitaan. Komissio tarkastelee myös lisäehdotusten tarvetta tilanteissa, joissa joillakin alueilla on muita suurempi toimituspula.

Kaasunkysyntää olisi voitava vähentää edelleen, mutta samalla olisi varmistettava, että kuluttajilla on edelleen riittävä suoja tarjontapulan varalta. EU on jo vahvistanut välineitään kaasun ja sähkön säästämiseksi. Sovitut säännöt on kuitenkin tarpeen panna kaikilta osin täytäntöön, jotta välttämättömät kysynnän vähentämistä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä auttaa vastedes selviytymään kaasun toimitushäiriöistä ja helpottaa kansainvälisiin kaasumarkkinoihin ja sitä kautta myös hintoihin kohdistuvaa painetta. Komissio seuraa tiiviisti kysynnän vähentämistoimenpiteitä ja on valmis asettamaan EU:n hälytystilanteeseen tai jopa tarkistamaan kaasun kysynnän vähentämistavoitteita, jos vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi varmistamaan kaasun riittävän saannin talvella.

Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

1)Yhteishankinnat ja kaasuinfrastruktuurin tehokas käyttö

a) Yhteishankinnat

Ehdotuksella vastataan näihin kiireellisiin kysymyksiin kehittämällä väliaikainen yhteishankintaväline, kuten jäsenvaltiot ovat pyytäneet 7 . Paine on kova saada väline käyttöön viimeistään keväällä 2023 ja erityisesti ennen seuraavaa varastojen täyttökautta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että edetään nopeasti, jotta 122 artiklaan perustuvien yhteishankintojen keskeiset periaatteet voidaan vahvistaa mahdollisimman pian. Siksi joitakin näistä elementeistä olisi sovellettava väliaikaisesti.

Yhteishankintaehdotus muodostuu kaksivaiheisesta prosessista: ensin yhdistetään maakaasun kysyntä; sitten toteutetaan mahdolliset yhteishankinnat energianhankintafoorumin puitteissa.

i)Ensimmäinen vaihe: Kysynnän yhdistäminen

Ensimmäisessä vaiheessa kaasua ostavat yritykset yhdistäisivät kysyntänsä käyttämällä palveluntarjoajaa, joka organisoi prosessin ja jonka kanssa komissio tekee sopimuksen julkisissa hankinnoissa käytettävää menettelyä noudattaen. Yritykset voivat ilmoittaa kaasuntarpeensa (volyymi, toimitusaika, kesto ja paikka) palveluntarjoajalle näiden tietojen keräämiseen tarkoitetun tietoteknisen välineen avulla. Palveluntarjoaja julkaisee nämä tiedot verkkosivustollaan luottamukselliset tiedot asianmukaisesti suojaten ja pyytää julkisen tarjouskilpailun kautta tarjouksia maakaasumääristä, jotka vastaavat yhdistettyä kysyntää. Tämä vaihe olisi vapaaehtoinen paitsi että varastojen täyttämisen tärkeyden vuoksi jäsenvaltioiden olisi edellytettävä, että niiden yritykset sisällyttävät kysynnänyhdistämisprosessiin määrän, joka on vähintään 15 prosenttia niiden varastojen ensi vuoden täyttövaatimuksista (koko EU:ssa noin 13,5 miljardia kuutiometriä) 8 . Yritykset, jotka ovat osallistuneet kysynnän yhdistämiseen pakollisen velvoitteen nojalla, voivat yhdistämisprosessin jälkeen edelleen päättää, ostavatko ne kaasua vai eivät. Ostettua kaasua ei myöskään välttämättä tarvitse käyttää varastojen täyttämiseen.

Kun otetaan huomioon, kuinka tärkeää varastojen täyttäminen on erityisesti tulevana vuonna, yhteishankinnoista saatava markkinavoima hyödyttäisi tätä kaasun yhteishankintamekanismia ja auttaisi hälventämään tämän vuoden viimeisellä täyttökaudella vallinneita epävarmuustekijöitä ja alentamaan epätavallisen korkeita hintoja.

Asian kiireellisyyden vuoksi palveluntarjoajan olisi oltava olemassa oleva yritys, jolla on perusteellinen tietämys energiamarkkinoista ja asianmukaiset tietotekniset välineet ja asiantuntemus näiden tehtävien hoitamiseksi. Yhteishankintoihin voivat osallistua energiayhteisön sopimuspuolten (Länsi-Balkanin, Ukrainan, Moldovan ja Georgian) yritykset.

ii)Toinen vaihe: Koordinoidut kaasuhankinnat

Edellä kuvattuun kysynnänyhdistämisprosessiin osallistuneet yritykset voivat toisessa vaiheessa päättää muodostaa kaasunhankintakonsortion tehdäkseen sopimuksia niiden toimittajien kanssa, jotka ovat tarjonneet kaasua tässä prosessissa. Ne voisivat siis päättää ostaa kaasua yhdessä ja koordinoida positioidensa osatekijöitä, kuten määriä, hintoja, toimituspaikkoja ja toimitusaikoja. Jos on vain yksi kaasunhankintakonsortio, jolla on vahva ostajavoima, todennäköisyys saada paremmat hinnat lisääntyy, mutta kaasunhankintakonsortioita voisi olla useampikin kuin yksi, kun otetaan huomioon yritysten hyvin erilainen kysyntärakenne eri puolilla EU:ta. Kilpailusääntöjen noudattaminen olisi varmistettava (ks. jäljempänä kohta ”Yhdenmukaisuus muiden EU:n politiikkojen kanssa”).

iii) Tilapäiset hallinnointijärjestelyt

Edellä mainitut toimenpiteet edellyttävät asianmukaista hallintorakennetta, jolla varmistetaan tuloksellinen koordinointi tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi olisi perustettava tilapäinen ohjausryhmä, joka koostuu komission ja jäsenvaltioiden edustajista ja valvoo sekä a) kysynnän yhdistämistä että b) koordinoitua kaasunhankintaa. Ohjausryhmä voi varmistaa prosessin läpinäkyvyyden ja antaa ohjausta sen varmistamiseksi, että yhteishankinnoissa taataan toimitusvarmuus ja noudatetaan energiayhteisvastuun periaatetta.

Ehdotus on huolellisesti tasapainotettu ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Tietyt välttämättömät pakolliset elementit – esimerkiksi kysynnän yhdistäminen kaasuvarastojen täyttämiseksi – eivät millään tavoin rajoita yritysten vapautta päättää kysynnänyhdistämisprosessin yhteydessä tarjottavien ehtojen perusteella, ostavatko ne kaasua vai eivät. Yhteishankintojen tavoitteena on tukea EU:n yrityksiä, kun ne pyrkivät saamaan lisää kaasua, ja auttaa varmistamaan, että pääsy uusiin tai täydentäviin kaasulähteisiin on tasapuolisempaa nykytilanteessa, jossa toimitusvarmuus on akuutisti uhattuna. Lisäksi ehdotuksessa vastataan useiden jäsenvaltioiden voimakkaaseen kiinnostukseen osallistua kaasunhankintakonsortioihin asiaan liittyvät kilpailunäkökohdat huomioon ottaen.

Kuten edellä on kuvattu, palveluntarjoajan järjestämällä yhdistettyä kaasunkysyntää koskevalla tarjouskilpailulla voisi olla keskeinen rooli autettaessa jäsenvaltioita täyttämään kaasuvarastoja talvella 2023/2024. Itse asiassa se voisi näin ollen myös vahvistaa EU:n yhteisvastuuta auttamalla varmistamaan kaasun oikeudenmukaisemman jakamisen. Kysynnän yhdistäminen ja yhteishankinnat voisivat joissakin jäsenvaltioissa myös vähentää yksittäisten kaasualan yritysten riskiä maksaa kaasusta ylihintaa kireillä lyhyen aikavälin markkinoilla. Lisäksi ne voisivat auttaa pienempiä EU:n yrityksiä (myös sisämaavaltioissa), joilla ei ole tarvittavaa kokemusta LNG:n hankkimisesta, yhdistämään kysyntänsä tehdäkseen sopimuksia LNG-eristä (jotka voivat olla niin suuria, että yksittäiset yritykset eivät pysty käsittelemään niitä yhdellä kertaa) ja myös jäsentämään LNG-toimitukset erityistarpeidensa mukaisesti. Yhteishankinnoilla voitaisiin tukea erityisesti yrityksiä, jotka ovat aiemmin ostaneet kaasua ainoastaan tai pääasiassa venäläisiltä toimittajilta. Yhteishankinnoissa voitaisiin antaa etuuskohtelu tai tukea uusiutuvien kaasujen, kuten biometaanin ja vedyn, toimituksille sekä kaasulle, joka muutoin vapautettaisiin ilmakehään tai soihdutettaisiin. Tämän asetuksen mukaisia sopimuksia tekeviä yrityksiä olisi kannustettava käyttämään YK:n öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskevan kumppanuuden standardia 2.0 metaanipäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen koko Euroopan unioniin suuntautuvassa toimitusketjussa. Tulevaisuudessa yhteishankinnat voisivat myös vahvistaa uusiutuvan energian toimituspotentiaalia ja auttaa varmistamaan EU:n ulkopuolisista lähteistä peräisin olevan vedyn tuonti.

b)Putkistojen ja LNG-terminaalien tehokas toiminta

Ehdotetussa asetuksessa käsitellään myös putkistojen ja LNG-terminaalien mahdollisimman tehokasta toimintaa.

Toimituslähteiden monipuolistaminen ja irtautuminen venäläisistä lähteistä muuttaa kaasuvirtoja EU:ssa. LNG-terminaaleista kulutuskeskuksiin johtavat reitit saattavat näin ollen muodostua merkitykseltään suuremmiksi kuin tällä hetkellä vallitseva kaasun virtaus putkissa idästä länteen. Tällaiset kaasuvirtojen muutokset saattavat johtaa olemassa olevien putkien ja EU:n LNG-terminaalien (sopimusperusteiseen ja fyysiseen) ylikuormitukseen.

Nykyisissä putkistoja koskevissa ylikuormituksen hallintatoimenpiteissä säädetään ”käytä tai menetä” -menettelyistä, joiden vaikutusten esiintulo kestää vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen sääntelyviranomaisen on toteutettava hallinnollisesti raskas menettely. Tässä ehdotuksessa kaasuverkonhaltijoille annetaan välineet, joiden avulla ne voivat reagoida nopeasti kaasuvirtojen muutoksiin ja mahdolliseen sopimusperusteiseen ylikuormitukseen. Uudet säännöt voisivat lyhytaikaisen ylikuormituksen tapauksessa nopeuttaa käyttämättömän pitkän aikavälin kapasiteetin myyntiä.

Lisäksi on erittäin tärkeää optimoida varastojen käyttö ja EU:n LNG-terminaalien kyky ottaa vastaan LNG:tä. Tarvitaan läpinäkyvyyttä lisäävä foorumi ja organisoidut kapasiteetin jälkimarkkinat, samoin kuin jo on putkien kautta tapahtuvassa kaasunsiirrossa. Vety- ja kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista koskevaan pakettiin sisältyvä komission ehdotus kaasuasetuksen tarkistamisesta 9 sisältää jo asiaa koskevia säännöksiä 10 ja 31 artiklassa. Näitä säännöksiä aikaistetaan tässä ehdotuksessa osana kriisitoimia, jotta voidaan auttaa välttämään tulevaisuudessa tilanteita, joissa hankitaan uusia kaasulähteitä, mutta LNG-terminaaleja tai kaasuvarastoja käytetään tehottomasti ilman tarvittavaa läpinäkyvyyttä.

2) Toimitusvarmuus

a)Kysynnän vähentäminen

Olennainen osa EU:n toimitusvarmuustoimia nykyisessä haastavassa tilanteessa on vähentää ennakoivasti kaasun kysyntää, varautua mahdollisiin toimitushäiriöihin ja välttää varastojen ehtyminen. Komissio ehdottaa tarvittaessa unionin hälytystilanteen julistamista kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen (asetus (EU) 2022/1369) nojalla.

Jotta voidaan parhaiten ennakoida talvea 2023–2024 ja valmistautua siihen ja täyttää maanalaiset varastot 90 prosenttiin asti, kuten asetuksessa (EU) 2022/1032 sovittiin, kaikesta nyt vähennettävästä kaasun kysynnästä on hyötyä. Sen vuoksi toimia kaasun kysynnän vähentämiseksi olisi jatkettava maaliskuun 2023 jälkeen, jotta maanalaiset varastot voidaan täyttää 90 prosenttiin, kuten asetuksessa (EU) 2022/1032 sovittiin. Komissio seuraa tiiviisti kysynnän vähentämistoimenpiteitä ja on valmis asettamaan EU:n hälytystilanteeseen tai jopa tarkistamaan kaasun kysynnän vähentämistavoitteita, jos vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi varmistamaan kaasun riittämisen talvella. Samalla jäsenvaltioiden olisi toteutettava aktiivisesti kaikki mahdolliset toimenpiteet kaasun kysynnän vähentämiseksi kaasun kysyntää koskevan asetuksen mukaisesti ja heinäkuussa 2022 hyväksytyn Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelman ”Kaasua säästöön talven varalle” mukaisesti. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tiedotuskampanjat ja kysynnän vähentäminen viranomaisten hallinnoimissa rakennuksissa sekä liike- ja ulkotiloissa.

Jotta varautumista mahdollisiin tulevan talven hätätilanteisiin voidaan vahvistaa, ehdotukseen sisältyy jäljempänä esitetyt toimitusvarmuutta koskevat uudet säännökset. On tärkeää, että kaikki kuluttajaryhmät osallistuvat kaasun säästämiseen mahdollisuuksiensa mukaan. Siksi ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti toteuttaa toimenpiteitä suojattujen asiakkaiden ”ei-välttämättömän kulutuksen” vähentämiseksi edellyttäen, että se ei heikennä heidän välttämättömän kulutuksensa suojaa. Nämä toimenpiteet eivät missään olosuhteissa vaikuta heikossa asemassa oleviin kuluttajiin, joilla ei ole varaa vähentää kulutustaan, eivätkä ne johda suojattujen asiakkaiden toimitusten katkeamiseen. Jäsenvaltiot voivat uudelleenmääritellä suojatut kuluttajat, kunhan heikossa asemassa olevia kotitalouksia suojataan kaikissa olosuhteissa.

b)Yhteisvastuuseen perustuvan suojausvelvoitteen ulottaminen kriittisiin kaasuvoimaloihin

Nykyisen sääntelykehyksen mukaan jäsenvaltioissa, joissa kriittiset kaasuvoimalat ovat sähkön toimitusvarmuuden kannalta keskeisessä asemassa, olisi – ennen kuin jäsenvaltiot voivat pyytää yhteisvastuutoimia asetuksen (EU) 2017/1938 nojalla – ensin rajoitettava toimituksia näihin voimaloihin, mikä mahdollisesti haittaisi sähkön toimitusvarmuutta muissa jäsenvaltioissa. Jotta tällaiset kielteiset heijastusvaikutukset sähköntuotantoon voidaan välttää, ehdotetaan, että jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin pyytää kaasua yhteisvastuun perusteella, jos on vaarana, että sähköverkon riittävyyden varmistamiseen tarvittavat kaasuvoimalat eivät saa kriittistä määrää kaasua. Yhteisvastuuta tarjoaville jäsenvaltioille annetaan samasta syystä oikeus varmistaa, että niiden keskeisten kaasuvoimaloiden toiminta ei vaarannu, kun ne tarjoavat yhteisvastuuta toiselle jäsenvaltiolle.

c)Kahdenvälisen yhteisvastuun oletussäännöt

Tietyillä tämän ehdotuksen toimenpiteillä otetaan käyttöön jäsenvaltioiden välinen oletusarvoinen mekanismi sen varmistamiseksi, että ne auttavat toisiaan turvaamaan ”yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaidensa” (kotitaloudet ja tietyin ehdoin kaukolämpö ja keskeiset sosiaalipalvelut) ja kriittisten kaasuvoimaloiden kaasunsaannin, kun ollaan hätätilanteessa, joka johtaa erittäin vakavaan kaasupulaan. Tällaisen yhteisvastuun periaate on otettu käyttöön nykyisissä toimitusvarmuussäännöissä, mutta sen tosiasiallinen käyttö kriisitilanteessa edellyttää yksityiskohtaisia teknisiä ja taloudellisia järjestelyjä, joista oli tarkoitus sopia jäsenvaltioiden kesken kahdenvälisesti. Tähän mennessä on kuitenkin sovittu vain kuudesta järjestelystä, kun niitä olisi vaadittu kaiken kaikkiaan 40. Ehdotetussa asetuksessa esitetään siksi säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan automaattisesti niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka eivät ole sopineet kahdenvälisistä yhteisvastuujärjestelyistä. Mekanismi perustuu komission suositukseen (EU) 2018/177 ja komission ehdotuksen COM(2021) 804 liitteessä 2 ehdotettuun malliin, johon on tehty tarvittavat päivitykset sen huomioon ottamiseksi, että markkina- ja toimitusvarmuustilanne on sittemmin heikentynyt huomattavasti.

Tähän muiden kahdenvälisten järjestelyjen puuttuessa sovellettavaan oletusarvoiseen yhteisvastuumekanismiin kuuluvat seuraavat:

·Yhteisvastuukorvaus, jonka yhteisvastuuta pyytävä jäsenvaltio maksaa yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle, perustuu kaasun keskimääräiseen markkinahintaan merkittävimmässä pörssissä avunpyyntöä edeltäneiden 30 päivän aikana. Laskemalla keskimääräinen hinta otetaan huomioon todennäköinen hintojen äärimmäinen heilahtelu hätätilanteessa.

·Teollisuuden kaasuntoimitusten vähentämisestä seuraavista oikeudenkäynneistä tai välimiesmenettelyistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ei sisällytetä jäsenvaltioiden välillä maksettavaan yhteisvastuukorvaukseen. Jos tällaisia kustannuksia aiheutuu, yhteisvastuuta tarjoavan jäsenvaltion olisi vastattava niistä omien kansallisten sääntöjensä mukaisesti. Syynä tähän on se, että kaasuntoimitusten vähentämisestä teollisuudelle maksettavista korvauksista aiheutuvat kustannukset katetaan osittain kaasun hinnassa, ja jos osa jäisi maksettavaksi oikeudenkäynnin jälkeen, tämän osan suuruus on erittäin epävarma ja voi ylittää kaasun kustannukset. Epäselvyys epäsuorista korvauskustannuksista on näin ollen osoittautunut merkittäväksi esteeksi yhteisvastuusopimuksille. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edelleen sopia erilaisista korvausehdoista.

·Yhteisvastuun pyytämis- ja tarjoamismenettelyssä olisi mahdollisuuksien mukaan asetettava etusijalle vapaaehtoiset markkinapohjaiset toimenpiteet ja samalla tunnustettava se tosiasia, että yhteisvastuuseen voi viimeisenä keinona kriisitilanteessa sisältyä strategisten varastojen vapauttaminen tai kaasuntoimitusten vähentäminen. Ehdotuksessa selvennetään, että yhteisvastuupyynnön saatuaan suorassa putkiyhteydessä olevien jäsenvaltioiden on vastattava 12 tunnin kuluessa ja toteutettava sovitut yhteisvastuutoimet kolmen päivän kuluessa.

Tällä hetkellä yhteisvastuuvelvoitetta sovelletaan niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on putkiyhteys toisiinsa suoraan tai kolmannen maan kautta. Ehdotuksessa tämä velvoite ulotaan myös LNG-käsittelylaitoksia omaaviin jäsenvaltioihin, jotka suoran putkiyhteyden puuttumisesta huolimatta voisivat tarjota yhteisvastuuta hätätilanteessa olevalle jäsenvaltiolle, jos tällä on LNG:n vastaanottamiseen tarvittava infrastruktuuri.

d)Kapasiteetin jakaminen unionin laajuisessa tai alueellisessa hätätilassa

Ehdotuksessa viitataan myös mahdollisuuteen, että unionin laajuinen tai alueellinen hätätilanne aiheuttaa vakavia kaasun toimitushäiriöitä ja tarjontapulaa. Tällaisissa tapauksissa unionin olisi hätätilanteen lieventämiseksi oltava valmis käyttämään nopeasti yhteisvastuumekanismeja alueellisesti koordinoidulla tavalla. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa neuvoston olisi komission ehdotuksesta voitava päättää käytettävissä olevan kaasun tehokkaasta jakamisesta niille jäsenvaltioille, joihin alueellinen tai unionin laajuinen hätätilanne vaikuttaa. Jos kahdenvälistä yhteisvastuusopimusta ei ole, yhteisvastuun puitteissa toimitetun kaasun hinta olisi tällaisessa tapauksessa määriteltävä avunpyyntöä edeltävien 30 päivän keskimääräiseksi markkinahinnaksi merkittävimmässä pörssissä (ks. myös jäljempänä 3 kohdan a alakohta).

3)Toimet kaasun hintojen tasolla

a)Oletusarvoisten yhteisvastuusopimusten hintakaava

Kuten edellä mainittiin, yhteisvastuun olisi perustuttava korvaukseen, joka on oikeudenmukainen sekä pyynnön esittävän että kaasua toimittavan jäsenvaltion kannalta. Kaasun hinta heilahtelee paljon enemmän kuin vuonna 2021, minkä vuoksi spot-markkinahinta ei kriisitilanteissa sovellu oikeudenmukaisen korvauksen perustaksi. Sen vuoksi tässä asetuksessa ehdotetaan varmuuden takaamiseksi eri osapuolille, että käytetään jäsenvaltion esittämää avunpyyntöä edeltävän viimeisen kuukauden keskimääräistä markkinahintaa merkittävimmässä pörssissä.

Kun perustaksi otetaan edeltävän kuukauden keskimääräinen markkinahinta, korvaus perustuu edelleen ’markkinahintaan’, kuten vuonna 2018 annetussa suosituksessa esitetään. Kuukauden keskimääräinen markkinahinta on kuitenkin vähemmän riippuvainen epävakaasta ympäristöstä ja erittäin korkeista spot-hinnoista kriisitilanteissa, mikä sinällään rajoittaa vääristäviä kannustimia. Yhteisvastuuta tarjoavat jäsenvaltiot saavat edelleen oikeudenmukaisen korvauksen, koska kaasu on peräisin pitkäaikaisista sopimuksista ja varastoista, jolloin se on ostettu ennakoituja kriisitilanteen spot-hintoja alhaisemmilla hinnoilla.

b)Uuden täydentävän LNG-viitearvon kehittäminen

EU:n LNG-markkinat ovat edelleen kehittymässä, ja kauppapaikkaan indeksoituun hinnoitteluun vaikuttavat edelleen voimakkaasti putkitoimitukset ja sitä kautta Venäjän EU:hun suuntautuvien maakaasuntoimitusten manipulointi sekä infrastruktuurin pullonkaulat. Näiden rajoitteiden katsotaan vaikuttavan kohtuuttomasti LNG-tuonnin hinnoitteluun EU:ssa, ja nykyisten indeksien edustavuuteen liittyy edelleen kysymyksiä. Samaan aikaan käsitykset rahoitusmarkkinoiden toimimattomuudesta energian osalta heikentävät kansalaisten luottamusta.

LNG:n tuonnin hinnoittelun on oltava vakaata ja ennustettavaa, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan korvata Venäjältä tulevan kaasun tuonnin todennäköisestä loppumisesta johtuvat toimitusvajeet. Ehdotuksessa annetaan Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) tehtäväksi lyhyellä aikavälillä luoda EU:hun tuotavalle LNG:lle objektiivinen hinnanarviointityökalu ja ajan mittaan viitearvo, keräämällä reaaliaikaista tietoa kaikista päivittäisistä kaupoista. Tämä uusi viitearvo perustuu siihen, että kaikki tällaista toimintaa harjoittavat henkilöt perustamis- tai kotipaikastaan riippumatta raportoivat päivittäin LNG:n tuonnista – LNG:n osto- ja myyntitarjouksista ja kaupoista, joissa toimitus tapahtuu unionissa. Näin ostajat saavat kattavampia tietoja ja hintojen läpinäkyvyys lisääntyy.

Ehdotetussa asetuksessa ACERille annetaan tarvittavat valtuudet kerätä kaupankäyntidataa, jota tarvitaan LNG-viitearvon määrittämiseksi, vahvistamalla niitä tehtäviä ja valtuuksia, jotka ACERilla jo on energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 ja tietojen ilmoittamisesta energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan 2 ja 6 kohdan täytäntöönpanemiseksi 17 päivänä joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014, jäljempänä yhdessä ’REMIT-asetukset’, nojalla.

c)Kaasun markkinakorjausmekanismi

Title Transfer Facility (TTF) on Alankomaissa sijaitseva virtuaalinen hinnoittelupaikka, jota sen suuren likviditeetin vuoksi käytetään usein hintanoteeraukseen Euroopan kaasumarkkinoilla, mikä vaikuttaa sopimuksiin ja suojaustoimintoihin kaikkialla EU:ssa. TTF on kuitenkin ensisijaisesti Alankomaiden verkkoon fyysisesti syötetyn putkikaasun indeksi, ja se palvelee pääasiassa Luoteis-Eurooppaa. Tällä hetkellä TTF käy kauppaa useimpia EU:n kauppapaikkoja korkeampaan hintaan, mikä johtuu suurelta osin Venäjän toimitusten puuttumisesta ja alueen infrastruktuurin pullonkauloista.

Se, että TTF:ää käytetään viitehintana ja perustana kaasusopimusten suojaamiselle EU:n eri kauppapaikoissa, osoittaa sen merkityksen maakaasun hinnan määrittämisessä EU:ssa.

Tällä hätäehdotuksella pyritään puuttumaan tilanteisiin, joissa maakaasun hinnat ovat liian korkeita, ja annetaan komissiolle viimeisenä keinona valtuudet ehdottaa tietyin edellytyksin neuvoston säädöstä, jolla maakaasukaupoille TTF:n spot-markkinoilla määritetään dynaaminen enimmäishinta. Muut kaasun kauppapaikat unionissa voidaan kytkeä korjattuun TTF:n spot-hintaan dynaamisen hintahaarukan kautta. Jotta toimenpiteellä ei olisi kielteisiä vaikutuksia, sen olisi mahdollistettava OTC-kaasukauppa, se ei saisi vaikuttaa EU:n kaasun toimitusvarmuuteen ja EU:n sisäisiin kaasuvirtoihin, se ei saisi johtaa kaasun kulutuksen lisääntymiseen eikä vaikuttaa energiajohdannaismarkkinoiden vakauteen ja moitteettomaan toimintaan.

4)Toimet hintaheilahtelun vähentämiseksi

a)Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi:

Rahoitusmarkkina-asetuksessa (MiFID II) edellytetään jo nyt, että säänneltyjen markkinoiden on perustettava mekanismeja, joilla hillitään rahoitusmarkkinoiden merkittävää volatiliteettia ja estetään virheelliset kaupankäyntimallit. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kauppapaikat ovat käynnistäneet tällaisia mekanismeja harvoin, mikä johtuu pääasiassa siitä, että käytössä olevien mekanismien tarkoituksena on estää virheellisiä toimeksiantoja eikä hintojen nopeita heilahteluja, jotka kertovat markkinoiden epävarmuudesta. Kaasu- ja sähkömarkkinoiden suurten hintaheilahtelujen vuoksi energia-alan yritysten on vaikea jatkaa osallistumistaan kyseisille markkinoille sekä täyttää suojaustarpeensa ja varmistaa samalla energian toimitusvarmuus loppukuluttajille. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa säädetään kauppapaikoille asetettavasta vaatimuksesta ottaa käyttöön uusi väliaikainen päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi, jonka tarkoituksena on rajoittaa sähkö- ja kaasujohdannaissopimusten suuria hintamuutoksia saman kaupankäyntipäivän aikana. Lisäksi, jotta voidaan keskittyä kaikkein likvideimpiin sopimuksiin, ja välttää tahattomat häiriöt vähemmän likvidien johdannaisten markkinoilla, päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismissa olisi keskityttävä front-month-energiajohdannaisiin. Jotta kauppapaikoilla olisi riittävästi aikaa mekanismin perustamiseen, niiden odotetaan ottavan käyttöön alustavia välineitä, joilla voidaan pitkälti saavuttaa sama tavoite kuin päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismilla.

Tällä uudella mekanismilla olisi täydennettävä mahdollisia staattisia tai dynaamisia hintavaihtelurajoja, joita kauppapaikat ovat ottaneet käyttöön, ja niitä olisi sovellettava niiden lisäksi. Jotta uuden volatiliteetin hallintamekanismin yhdenmukainen täytäntöönpano voidaan varmistaa, komission olisi voitava täsmentää sen kalibroinnin tiettyjä teknisiä elementtejä täytäntöönpanosäädöksessä. Lisäksi, jotta uusi mekanismi olisi hyvin mukautettu johdannaissopimusten erityispiirteisiin, kauppapaikkojen olisi voitava vapaasti soveltaa sopimuskohtaisia volatiliteettirajoja, noudattaen samalla lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäväksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten säännöllisesti toimittamien raporttien perusteella koordinoida mekanismin soveltamista kaikkialla unionissa ja dokumentoida poikkeamat mekanismin täytäntöönpanossa.

b)Ehdotukseen liittyvät muut kuin lainsäädäntötoimet

Tässä asetuksessa ehdotettuja toimia täydennetään muilla ESMAn ja ACERin toimilla, joilla pyritään vahvistamaan energiamarkkinoita ja niiden läpinäkyvyyttä.

ESMA ja ACER lisäävät yhteistyötään vahvistaakseen valmiuksiaan seurata ja havaita mahdollista markkinoiden manipulointia ja väärinkäyttöä. ESMA ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat myös energiajohdannaismarkkinoiden seuranta- ja valvontatoimiaan.

Energia-alan yritysten on keskitetysti selvitetyillä EU:n energiamarkkinoilla yhä vaikeampi suojautua kaupallisilta riskeiltä. Kasvavat vakuusvaatimukset ja tiettyjen energiayhtiöiden vaikeudet saada riittävästi likviditeettiä vakuusvaatimusten täyttämiseen voivat pakottaa ne vähentämään suojausta, mikä altistaa ne lisäriskeille. Tämän stressin lievittämiseksi komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, jossa hyväksyttäisiin tietyin edellytyksin vakuudettomien pankkitakausten ja julkisten takausten käyttö vakuuksina täytettäessä vakuuksien muutospyyntöjä. Delegoitu säädös on ESMAn 14. lokakuuta antaman ehdotuksen mukainen. ESMA on myös selventänyt, että yritystodistukset ja EU:n joukkolainat sisältyvät hyväksyttävien vakuuksien luetteloon, ja on väliaikaisesti laajentanut luettelon kattamaan myös joitakin muita kuin käteisvakuuksia.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotetussa aloitteessa on kyse väliaikaisista, oikeasuhteisista ja poikkeuksellisista toimenpiteistä. Aloite täydentää voimassa olevia EU:n aloitteita ja säädöksiä, joilla varmistetaan, että kansalaiset voivat hyötyä varmoista kaasuntoimituksista ja että asiakkaita suojellaan suurilta toimitushäiriöiltä.

Se on loogista jatkoa olemassa oleville aloitteille, kuten REPowerEU-suunnitelmalle ja ehdotukselle vety- ja kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista koskevaksi paketiksi 10 . Lisäksi äskettäin hyväksytyllä kaasunvarastointiasetuksella (EU) 2022/1032 11 on otettu käyttöön varastointivelvoitteita reaktiona Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen. Asetuksen 2022/1032 6 a artiklassa säädetään velvoitteista täyttää kaasuvarastot ennalta vahvistettujen kehityspolkujen ja tavoitteiden mukaisesti. Ehdotettu aloite täydentää sisämarkkinoita ja toimitusvarmuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU laati REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on lopettaa EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Tämän saavuttamiseksi REPowerEU-suunnitelmaan sisältyy komission ja jäsenvaltioiden perustama EU:n energiahankintafoorumi kaasun, LNG:n ja vedyn yhteishankintoja varten. Suunnitelmassa ilmoitettiin, että komissio kehittäisi yhteisen hankintamekanismin. Tältä osin ehdotettu aloite on täysin REPowerEU-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukainen.

Ehdotuksella vahvistetaan ja täydennetään kaasun toimitusvarmuutta koskevaa asetusta (EU) 2017/1938. Viimeksi mainittuun sisältyy jo yhteisvastuuvelvoite sekä yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden käsite, joka kattaa kotitaloudet ja – tietyissä olosuhteissa – keskeiset sosiaalipalvelut ja kaukolämmön. Ehdotuksessa laajennetaan tätä yhteisvastuuvelvoitetta kaasuvoimaloiden kriittisten kaasuntoimitusten turvaamiseksi. Tämä toteutetaan oletusmekanismin avulla, jos kahdenvälisesti sovittuja yhteisvastuujärjestelyjä ei ole.

Ehdotuksessa otetaan myös kaikilta osin huomioon kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen (EU) 2022/1369 tavoite vähentää ennakoivasti kaasun kysyntää, jotta voidaan lieventää mahdollisia toimitushäiriöitä, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kysynnän vähentäminen on edelleen toimitusvarmuuden keskeinen pilari. Ehdotuksessa vahvistetaan tätä pilaria antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus vähentää ei-välttämätöntä kulutusta, kuitenkin niin, että heikossa asemassa olevia ja muita suojattuja asiakkaita edelleen suojataan.

Vety- ja kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista koskevan paketin yhteydessä hyväksytty komission ehdotus asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista sisältää toimenpiteitä, joilla lisätään läpinäkyvyyttä ja pääsyä LNG-terminaaleihin ja kaasuvarastoihin. Tämä ehdotus sisältää samat säännökset, mutta määräajat niiden täytäntöönpanolle ovat lyhyemmät. Ehdotus on siis täysin yhdenmukainen kaasuasetuksen kanssa. Lisäksi ehdotus on yhdenmukainen äskettäin hyväksytyn kaasunvarastointiasetuksen (EU) 2022/1032 kanssa. Kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön varastointivelvoitteita reaktiona Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen.

Maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä 1 oleva 2.2.5 kohta sisältää säännöksiä pitkän aikavälin ”käytä tai menetä” -mekanismista. Säännökset on annettu, jotta markkinatoimijat eivät estäisi siirtokapasiteetin käyttöä, kun ne eivät itse voi tai aio käyttää sitä. Kriisitilanteen vuoksi tällä ehdotuksella vähennetään hallinnollista taakkaa ja aikaistetaan näiden säännösten soveltamista. Tässä ehdotuksessa lyhennetään etenkin aikaa, jona kapasiteetti jää käyttämättä, kuudesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Ehdotus on näin ollen johdonmukainen kaasuverkkojen tehotonta käyttöä estävien sisämarkkinasääntöjen kanssa.

Säännökset, joiden nojalla ACER voi julkaista LNG-viitearvon, perustuvat ACERin nykyisiin REMIT-lainsäädäntökehyksen mukaisiin tehtäviin ja täydentävät niitä.

Sen lisäksi, että komissio toteuttaa kiireellisiä toimia korkeiden hintojen torjumiseksi sähkömarkkinoilla, se aikoo parantaa sähkömarkkinoiden rakennetta pidemmällä aikavälillä.

Sähkömarkkinoiden rakenteen uudistuksen päätavoitteena on tuoda kohtuuhintaisten ei-fossiilisten teknologioiden hyödyt kuluttajille ja säilyttää samalla yhteisen markkinapohjaisen sähköjärjestelmän edut. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että mikään energiankantaja ei voi aiheuttaa markkinahäiriöitä, kuten maakaasu tällä hetkellä. Samalla otetaan huomioon perinpohjaiset muutokset, joita Euroopan muuttuminen vähähiiliseksi ja suurelta osin sähköistetyksi maanosaksi edellyttää.

Komissio on sitoutunut esittämään uudistuksen pääkohdat vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämä on pohja, jolta ministereitä ja muita sidosryhmiä kuullaan komission esittämistä ideoista. Prosessin odotetaan tällä hetkellä johtavan komission ehdotukseen vuonna 2023.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Ehdotus, jolla pyritään perustavanlaatuisesti vahvistamaan toimitusvarmuutta ja puuttumaan korkeisiin ja heilahteleviin energian hintoihin, on myös yhdenmukainen vihreän kehityksen ohjelman pitkän aikavälin tavoitteen kanssa, sillä kysynnän vähentämistoimilla nopeutetaan energiatehokkuustoimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia.

Sisämarkkinapolitiikka

Ehdotus on sopusoinnussa energian sisämarkkinoita koskevien sääntöjen kanssa, EU:n kilpailusäännöt mukaan lukien. Toimivat rajatylittävät energiamarkkinat ovat toimitusvarmuuden kannalta avainasemassa, kun tarjonnasta on pulaa.

Kilpailupolitiikka

Mitä tulee kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja koskeviin sääntöihin, kaasun yhteishankintojen järjestäminen koordinoidummin on myös linjassa vihreän kehityksen ohjelmassa ja RepowerEU-suunnitelmassa esitetyn hiilestä irtautumisen kanssa. Energianhankintafoorumin piiriin kuuluu myös uusiutuva vety.

Säännökset, joiden nojalla ACER voi vahvistaa LNG-viitearvon, lisäävät markkinoiden läpinäkyvyyttä ja välillisesti alentavat kaasun tukkuhintoja. Näin ollen ne ovat EU:n kilpailupolitiikan mukaisia.

Kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja koskevia sääntöjä voidaan soveltaa EU:n kilpailusääntöjen kanssa yhteensopivalla tavalla. Kilpailusäännöissä sallitaan kilpailevien yritysten yhteishankinnat tietyin edellytyksin, ja sääntöjä sovelletaan vallitsevat markkinaolosuhteet huomioon ottaen.

Kilpailuongelmien riskin vähentämiseksi palveluntarjoaja ei saa olla osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä, joka toimii maakaasun tuotannon, toimittamisen tai kuluttamisen alalla unionin tai energiayhteisön sopimuspuolten alueella.

Vakavan toimitushäiriön tai toimituspulan ilmetessä tukkutasolla toimivien maakaasualan yritysten väliset yhteishankinnat ovat todennäköisesti sopusoinnussa EU:n kilpailusääntöjen kanssa silloin, kun tällainen kriisiyhteistyö on i) tarpeen vakavan toimitushäiriön tai -pulan korjaamiseksi; ii) luonteeltaan väliaikaista; ja iii) oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen.

Yleisesti ottaen yhteishankinnoista johtuvat kilpailuongelmat ovat epätodennäköisempiä, jos osallistuvilla yrityksillä ei ole markkinavoimaa osto- ja myyntimarkkinoilla. Tämänhetkisissä poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa eurooppalaiset kaasuyritykset ja kaasua kuluttavat yritykset kärsivät kuitenkin vakavista tarjonnan rajoitteista, jotka antavat tarjontapuolella toimiville osapuolille erittäin merkittävän neuvotteluvoiman. Kaikkien halukkaiden markkinaosapuolten olisi voitava syrjimättömin ehdoin osallistua kaasun ostajien neuvotteluvoiman lisäämiseksi perustettavaan hankintakonsortioon, joka muodostetaan useilla toisiinsa liittymättömillä tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla toimivista osallistujista siten, että määrätyn kilpailijakokonaisuuden edustusta rajoitetaan suhteessa kokonaisosallistumiseen, myös siinä tapauksessa, että sillä on merkittävä markkinaosuus tietyillä tuotantoketjun loppupään markkinoilla tai niihin liittyvillä markkinoilla. Hankintakonsortio olisi perustettava niin, että se ei johda kilpailun vääristymisen vaaraan tuotantoketjun loppupään markkinoilla tai niihin liittyvillä markkinoilla, joilla osallistujat saattavat olla kilpailijoita.

Kun unionin kaasunhankintayhteistyöjärjestelmien mahdollisia riskejä ja hyötyjä punnitaan unionin kilpailuoikeuden kannalta, yritysten osallistuminen kysynnänyhdistämismekanismiin palveluntarjoajaa hyödyntäen otetaan huomioon positiivisena tekijänä, siltä osin kuin tällainen osallistuminen edistää tehokkuusetujen saavuttamista ja myötävaikuttaa siten merkittävästi mahdollisten kilpailuriskien tasapainottumiseen tasapainotestissä.

On erityisen tärkeää varmistaa, että kysynnän yhdistämisen toimivuuden edellyttämä läpinäkyvyys yksittäisten osallistuvien yritysten ja palveluntarjoajan, komission ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä ei johda suurempaan läpinäkyvyyteen yksittäisten osallistuvien yritysten volyymien, toimitusaikataulujen tai toteutuneiden hintojen osalta tai tietyn sektorin tai alasektorin tasolla, sillä ne voivat edustaa tuotantoketjun loppupään markkinoita tai niihin liittyviä markkinoita, joilla olisi edelleen oltava kilpailua.

Vaikka komission suuntaviivoissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin 12 todetaan, että alle 15 prosentin yhteenlasketut markkinaosuudet osto- ja myyntimarkkinoilla viittaavat markkinavoiman puuttumiseen, tämän kynnysarvon ylittävä yhteenlaskettu markkinaosuus yhdellä tai molemmilla markkinoilla ei automaattisesti merkitse sitä, että yhteishankintajärjestelyllä on todennäköisesti kilpailua rajoittavia vaikutuksia. Yhteishankintajärjestely, joka ei kuulu kyseisen safe harbour -poikkeuksen soveltamisalaan, edellyttää sen markkinavaikutusten arviointia, jossa käsitellään sellaisia tekijöitä kuin vahvojen toimittajien mahdollinen tasapainottava neuvotteluvoima sekä tarvittavat hallinto- ja tietojenvaihtojärjestelyt kilpailun jatkumisen varmistamiseksi tuotantoketjun loppupään markkinoilla ottaen huomioon vallitsevat poikkeukselliset markkinaolosuhteet.

Komissio on valmis ohjeistamaan yrityksiä tällaisen konsortion suunnittelussa ja tekemään nopeasti asetuksen (EY) N:o 1/2003 10 artiklan nojalla päätöksen SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamatta jättämisestä, jos asiaankuuluvat suojatoimet otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan. Komissio on myös valmis antamaan epävirallisia ohjeita siltä osin kuin muihin konsortioihin osallistuvat yritykset ovat epävarmoja siitä, miten yhteishankintajärjestelyn yhtä tai useampaa osatekijää arvioidaan EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti 13 .

Kaasun yhteishankintoihin osallistuvat saattavat tarvita takauksia siltä varalta, että jokin yrityksistä ei pystyisi maksamaan lopullisesta sovitusta määrästä. Jäsenvaltiot tai muut sidosryhmät voivat antaa maakaasuyrityksille tai kaasua kuluttaville yrityksille taloudellista tukea, takaukset mukaan lukien. Säädösehdotuksessa mainitaan tämä mahdollisuus myöntää taloudellista tukea yhteishankintoihin osallistuville yrityksille. Ehdotuksessa korostetaan, että tällaisen tuen on oltava mahdollisesti sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaista.

Kaasun yhteishankintojen koordinoidumpi järjestäminen on myös linjassa vihreän kehityksen ohjelmassa ja RePowerEU-suunnitelmassa esitetyn hiilestä irtautumisen kanssa. Energianhankintafoorumin piiriin kuuluu myös uusiutuva vety.

OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tämän säädöksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohta. Artiklaa voidaan soveltaa ainoastaan asioihin, joissa esiintyy suuria vaikeuksia, ja sitä on sovellettava yhteisvastuun hengessä.

Tämänhetkinen Venäjän federaatiosta tulevien kaasuntoimitusten puute merkitsee suuria vaikeuksia energiatuotteen saatavuudessa 122 artiklassa tarkoitetulla tavalla. EU-johtajat ja komissio ovat todenneet, että tarvitaan kiireellisesti lisätoimia koordinoidumpien väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotta mahdollisiin uusiin kaasun toimitushäiriöihin kahtena tulevana talvena voidaan valmistautua paremmin.

Kaasun toimitusvarmuutta koskevan nykyisen sääntelykehyksen, erityisesti kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen (EU) 2017/1938, tarkoituksena oli käsitellä lyhyen aikavälin toimitushäiriöitä eikä pitkäaikaista irtautumista pääasiallisesta toimittajastamme. Sen vuoksi tarvitaan uusia väliaikaisia hätätilannevälineitä kaasunsaannin turvaamiseksi, muun muassa siksi, että voidaan estää perusteettomat rajatylittävät rajoitukset ja kaasuntoimitusten pitkäaikaisen keskeytymisen merkittävät heijastusvaikutukset, jotka haittaavat sähköjärjestelmän riittävyyttä. Samoin suojattujen asiakkaiden käsite muotoiltiin lyhyitä pula-aikoja varten, kun taas pitkäaikaisten häiriöiden tapauksessa jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa myös suojatut asiakkaat mukaan kysynnän vähentämiseen ei-välttämättömän kulutuksen vähentämisen kautta.

Kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa (EU) 2017/1938 säädettyjen yhteisvastuusäännösten rinnalle edellytettiin kahdenvälisesti sovittuja yhteisvastuujärjestelyjä, joissa esitetään yhteisvastuun oikeudelliset, tekniset ja rahoitukseen liittyvät yksityiskohdat. Tämä yhteisvastuuvelvoite ei ole toimiva puuttuvien sopimusten vuoksi, jolloin on perusteltua täydentää voimassa olevia säännöksiä sisällyttämällä niihin oletusarvoinen yhteisvastuumekanismi, jos kahdenvälisesti sovittuja järjestelyjä ei ole.

Ehdotukseen sisältyvien toimenpiteiden ansiosta yritykset kaikissa jäsenvaltioissa voivat valmistautua koordinoidusti mahdollisiin uusiin saatavuusongelmiin ja käyttää kaasuinfrastruktuuria tehokkaammin. On odotettavissa, että suurin osa Euroopan kaasuvarastoista voi ehtyä talven aikana. Venäjän federaatiosta tulevien toimitusten puuttuessa jäsenvaltioilla voi olla vaikeuksia täyttää varastot tarvittavalle tasolle. Tilanne edellyttää kaasun hankinnan koordinointia ja sellaisen yhteisen hankintaprosessin perustamista, joka mahdollistaisi yhteishankinnat käytännössä.

Yhteishankinnoilla autetaan varmistamaan, että yrityksillä on eri jäsenvaltioissa tasapuolisempi pääsy uusiin tai täydentäviin kaasulähteisiin kiireellisissä tilanteissa, joissa tarvitaan yhteisvastuuta. Yhteishankinnoilla voitaisiin yhteisvastuun hengessä vähentää hintatarjouksilla kilpailun haitallista, hintoja nostavaa vaikutusta ja auttaa pienempiä yrityksiä saamaan edullisemmat hankintaehdot kysynnän yhdistämisen seurauksena.

Yhteishankinnoilla voitaisiin auttaa jäsenvaltioita pienentämään kaasuvarastojen täyttämiseen liittyviä haasteita, jotka johtuvat Venäjän federaatiosta tulevien kaasuntoimitusten vähenemisestä. Yhteishankinnoilla voitaisiin esimerkiksi koordinoida kaasuhankintoja ja pitää samalla hinnat kestävällä tasolla. Lisäksi voitaisiin tilapäisen ohjausryhmän kautta koordinoida yhteistä varastojen täyttämistä ja hallintaa seuraavaa täyttökautta silmällä pitäen. Yhteishankinnat voisivat näin vahvistaa EU:n yhteisvastuuta kaasun hankinnassa ja jakelussa. Yhteisvastuun hengessä yhteishankinnoilla voitaisiin tukea erityisesti yrityksiä, jotka ovat ostaneet kaasua ainoastaan tai pääasiassa venäläisiltä toimittajilta.

Kiireellisen tilanteen vuoksi SEUT-sopimuksen 122 artiklan käyttäminen on täysin oikeutettua, jotta yhteishankinnoista vastaava yksikkö voidaan perustaa mahdollisimman pian tekemällä tarvittavista palveluista sopimus jonkin olemassa olevan yksikön kanssa.

Kaasun yhteishankinnan onnistuminen riippuu LNG-terminaalien ja putkistojen kapasiteetin saatavuudesta. Se on entistäkin tärkeämpi tekijä tämänhetkisissä olosuhteissa, joissa putkien ja terminaalien ylikuormitus aiheuttaa pullonkauloja kaasuntoimituksiin, myös varastojen täyttämiseen. Läpinäkyvyyssääntöjen soveltaminen ja LNG-terminaalien ja putkistojen käyttämättömän kapasiteetin myynti mahdollistaa käytettävissä olevan kaasuinfrastruktuurin kapasiteetin maksimoinnin. Infrastruktuurin avoin, tehokkaampi ja syrjimätön käyttö lisää valtioiden rajat ylittäviä ja valtioiden sisäisiä kaasuvirtoja ja on välttämätön edellytys sille, että LNG tavoittaa kuluttajat kaikkialla EU:ssa. Tällä hetkellä voimassa olevat säännöt eivät riitä varmistamaan tätä. On tarpeen, että LNG-terminaalien ja putkistojen kapasiteettia koskevat säännöt otetaan käyttöön ja että niitä sovelletaan mahdollisimman pian.

LNG:n hinta-arvio olisi julkaistava päivittäin viimeistään kahden viikon kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta sen varmistamiseksi, että markkinaosapuolten saatavilla on puolueeton viitehinta talvikaudesta 2022/23 alkaen. Tätä hinta-arviota olisi täydennettävä julkaisemalla LNG-viitearvo viimeistään 1. maaliskuuta 2023. Vaikka tällaisen työkalun pysyvä käyttöönotto olisi myöhemmässä vaiheessa sisällytettävä REMIT-lainsäädäntökehyksen laajempaan tarkistamiseen, meneillään oleva kriisitilanne edellyttää jo nyt kiireellisiä toimia, jotta unioniin suuntautuviin LNG:n toimituksiin ja tarkkaan hinnoitteluun liittyviä vakavia vaikeuksia voidaan käsitellä väliaikaisesti, kunnes REMIT-lainsäädäntökehyksen tarkistus voidaan hyväksyä. Tässä mielessä myös LNG-viitearvoa koskevaa ehdotusta olisi pidettävä väliaikaisena ”siltana” pysyvämpiin järjestelyihin, joita ehdotetaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Sen vuoksi on perusteltua perustaa ehdotettu säädös SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tässä aloitteessa suunnitellut toimenpiteet ovat täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Venäjän federaation kaasutoimitusten uusien leikkausten laajuuden ja merkittävän vaikutuksen vuoksi tarvitaan EU:n tason toimia. Koordinoitu lähestymistapa, joka perustuu alueellisiin ja laajempiin yhteishankintoihin ja LNG-terminaalien, kaasuvarastojen ja putkistojen tehokkaampaan käyttöön, on tarpeen, jotta mahdollisten merkittävien häiriöiden riski voidaan minimoida tänä ja ensi talvena, jolloin jäsenvaltioiden ja niiden yritysten on pyrittävä korvaamaan Venäjän toimitukset. Tätä voidaan säännellä tehokkaasti kansallisen tason sijaan EU:n tasolla.

EU:n tasolla tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa myös toimitusvarmuuteen liittyvien toimenpiteiden osalta, kysynnän vähentämistoimenpiteet mukaan lukien. Tällainen koordinointi on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus vastata tehokkaasti ja oikea-aikaisesti yhteisvastuuta koskeviin pyyntöihin. Jäsenvaltioilla on edelleen mahdollisuus tehdä kahdenvälisiä yhteisvastuujärjestelyjä, mutta oletussäännöt ovat voimassa, kunnes tällaiset järjestelyt on tehty, jotta kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat hyötyä yhteisvastuusta. Näin varmistetaan viime kädessä, että jäsenvaltioiden välisten hallinnollisten ja taloudellisten järjestelyjen puute ei haittaa kahdenvälisen yhteisvastuun tarjoamista, ja samalla annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus täydentää oletussääntöjä neuvotelluilla ehdoilla.

Kun otetaan huomioon kaasuntoimituskriisin ennennäkemätön luonne ja sen rajatylittävät vaikutukset sekä EU:n energian sisämarkkinoiden yhdentymisaste, unionin tason toimet ovat perusteltuja, koska jäsenvaltiot eivät yksin voi koordinoidulla tavalla torjua hintojen noususta tai merkittävistä toimitushäiriöistä aiheutuvaa vakavien taloudellisten vaikeuksien riskiä.

Tässä ehdotuksessa määritetään lopullinen tulos, joka on määrä saavuttaa laajentamalla yhteisvastuuseen perustuvaa suojaa ja vahvistamalla yhteisvastuuta koskevat oletussäännöt, samalla kun annetaan jäsenvaltioille vapaus valita toimivimmat keinot täyttää tällaiset velvoitteet ja sopia yhteisvastuutoimista kahdenvälisesti. Kysynnän vähentämiseen liittyvät säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen toimitusvarmuuden turvaamiseksi, sillä suojattujen asiakkaiden ei-välttämättömästä kulutuksesta saatavat säästöt jätetään jäsenvaltioiden viranomaisten päätettäväksi edellyttäen, että ne eivät vaikuta heikossa asemassa oleviin asiakkaisiin.

On syytä korostaa, että tämän ehdotuksen mukaan yksityiset yritykset pysyvät yhteishankintojen yhteydessä tehtävien kaasuntoimitussopimusten osapuolina. Unionista ja komissiosta ei tule kaasuntoimitussopimusten osapuolia.

Koska toimenpide voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

EU:n laajuisen viitearvon asettaminen LNG-kaupoille ei myöskään ole mahdollista jäsenvaltioiden tasolla, vaan se voidaan toteuttaa paremmin unionin tasolla. Aiemmat kokemukset TTF-viitearvosta, joka kytkeytyy yhden jäsenvaltion kauppapaikkaan, osoittavat, että hajautettujen viitearvojen järjestelmässä markkinaosapuolien saamat tiedot saattavat olla epätäydellisiä ja johtaa korkeampiin hintoihin.

Suhteellisuusperiaate

Aloite on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Politiikkatoimet ovat oikeassa suhteessa määriteltyjen ongelmien laajuuteen ja luonteeseen sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kun otetaan huomioon ennennäkemätön geopoliittinen tilanne sekä kansalaisiin ja EU:n talouteen kohdistuva merkittävä uhka, koordinoitujen toimien tarve on selvä. Ehdotuksessa esitetyissä toimenpiteissä ei mennä pidemmälle kuin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja ne ovat oikeassa suhteessa näihin tavoitteisiin nähden. Sikäli kuin mahdollista ne perustuvat olemassa oleviin lähestymistapoihin, kuten kaasun sisämarkkinoiden nykyisiin järjestelyihin.

Ehdotuksessa esitetään, että kysynnän yhdistäminen ja kaasun yhteishankinnat toteutetaan vapaaehtoisuuden pohjalta, lukuun ottamatta rajallista poikkeusta, joka koskee pakollista osallistumista kysynnän yhdistämiseen kaasuvarastojen täyttämiseksi. Yksityiset yritykset pysyvät yhteishankintoina tehtävien kaasuntoimitussopimusten osapuolina.

Maakaasu, joka toimitetaan tulopisteiden kautta Venäjän federaatiosta, suljetaan mekanismin ulkopuolelle, koska sen sisällyttäminen mekanismiin olisi vastoin ehdotetun asetuksen tavoitetta, joka on vaihtoehtoisten lähteiden löytäminen venäläisille toimituksille. Lisäksi Venäjän hallituksen tai venäläisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa olevat yritykset tai yritykset, jotka ovat muiden SEUT-sopimuksen 215 artiklan nojalla laaditussa unionin pakoteluettelossa mainittujen luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden määräysvallassa, eivät voi osallistua yhteishankintoihin eikä niillä voi olla osuutta yhteishankintoja toteuttavassa palveluntarjoajassa.

Toimenpiteiden, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa suojattujen asiakkaiden ei-välttämättömän kulutuksen vähentämiseksi, olisi oltava tarpeellisia ja oikeasuhteisia, ja niitä olisi sovellettava erityisesti asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan nojalla julistetussa kriisitilanteessa tai asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisessa unionin hälytystilanteessa. Huolimatta ei-välttämättömän kulutuksen vähentämistoimenpiteiden soveltamisesta suojatut asiakkaat ovat edelleen suojattuja toimitusten katkaisulta. Tällaisilla toimenpiteillä ei myöskään saa rajoittaa sellaisten heikossa asemassa olevien asiakkaiden vaatimaa suojelua, joiden nykyistä kulutusta olisi pidettävä välttämättömänä.

Laajentamalla yhteisvastuu keskeisiin kaasuvoimaloihin markkinatoimijoille asetetaan rajoituksia, jotka ovat tarpeen kaasun toimitusvarmuuden takaamiseksi tilanteessa, jossa kaasun tarjonta on vähentynyt ja kysyntä kasvanut talvikaudella. Toimenpiteet perustuvat asetuksissa (EU) 2022/1369 ja (EU) 2017/1938 vahvistettuihin voimassa oleviin toimenpiteisiin, ja pyrkimyksenä on lisätä kyseisten toimenpiteiden vaikuttavuutta nykyisissä olosuhteissa.

Markkinatoimijoiden velvollisuus toimittaa ACERille tietoja LNG-kaupoista on tarpeellinen ja oikeasuhteinen, jotta ACER voi määrittää LNG-viitearvon, kuten on tavoitteena. Velvoite on linjassa markkinatoimijoiden REMIT-asetusten mukaisten voimassa olevien velvoitteiden kanssa, ja ACER pitää arkaluonteiset liiketoimintatiedot luottamuksellisina.

Päivänsisäistä hintaheilahtelua rajoittavalla toimenpiteellä kauppapaikoille ja kauppiaille asetettavat vaatimukset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen, jotta energiayhtiöt voivat jatkaa osallistumistaan kaasu- ja sähkömarkkinoille ja täyttää suojautumistarpeensa, ja näin varmistaa energian toimitusvarmuuden loppukuluttajille.

Toimintatavan valinta

Kun otetaan huomioon energiakriisin ulottuvuus ja sen sosiaalisten, taloudellisten ja rahoituksellisten vaikutusten laajuus, komissio katsoo aiheelliseksi antaa asetuksen, joka on soveltamisalaltaan yleinen ja jota sovelletaan suoraan ja välittömästi. Tämä johtaisi nopeaan, yhdenmukaiseen ja unionin laajuiseen yhteistyömekanismiin.

JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Koska ehdotus on poliittisesti arkaluonteinen ja se oli valmisteltava kiireellisesti, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen hyvissä ajoin, sidosryhmien kuulemista ei voitu toteuttaa.

Perusoikeudet

Perusoikeuksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ei ole todettu. Tämän aloitteen mukaiset toimenpiteet eivät vaikuta sellaisten asiakkaiden oikeuksiin, jotka on luokiteltu asetuksen (EU) 2017/1938 nojalla suojatuiksi, mukaan lukien kaikki kotitalousasiakkaat. Kulutuksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet on kohdennettava ainoastaan ei-välttämättömään käyttöön, eivätkä ne saa johtaa kotitalousasiakkaiden toimitusten katkeamiseen tai heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojan heikkenemiseen. EU:n määräämien pakotteiden kohteena olevien valtioiden yritysten sulkeminen yhteishankintojen ulkopuolelle on voimassa vain niin kauan kuin tällaiset pakotteet ovat voimassa. Aloitteen avulla voidaan vähentää riskejä, jotka liittyvät kaasupulaan, jolla muutoin olisi merkittäviä vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Markkinatoimijoiden velvollisuus toimittaa ACERille tietoja LNG-kaupoista on tarpeellinen ja oikeasuhteinen, jotta ACER voi määrittää LNG-viitearvon, kuten on tavoitteena. Velvoite on linjassa markkinatoimijoiden REMIT-asetusten mukaisten voimassa olevien velvoitteiden kanssa, ja ACER pitää arkaluonteiset liiketoimintatiedot luottamuksellisina.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Talousarviovaikutukset rajoittuvat tarpeeseen rahoittaa palvelusopimuksilla tai muilla komission suoraan hallinnoimilla aloitteilla mekanismi, jonka kysynnän yhdistämisestä vastaava palveluntarjoaja perustaa yhteishankintoja varten. Komissio tai yhteishankinnoista vastaava palveluntarjoaja eivät kuitenkaan osta kaasua osallistuvien yritysten puolesta, vaan yritykset tekevät hankintasopimuksia hankintamekanismin kautta valittujen toimittajien kanssa. Lisätietoja on rahoitusselvityksessä.

Tämän ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon koskee myös Euroopan komission energian pääosaston ja ACERin henkilöresursseja ja muita hallintomenoja.

Ehdotuksessa esitetään parannettu kaasun toimitusvarmuuden arkkitehtuuri, johon liittyy uusia velvoitteita jäsenvaltioille ja vastaavasti energian pääosaston vahvempi rooli monilla eri osa-alueilla:

·asetuksen yleinen hallinnointi ja täytäntöönpano (3 kokoaikavastaava)

·sellaisen neuvoston toimenpide-ehdotuksen valmistelu, jossa esitetään mekanismi kaasukapasiteetin jakamiseksi, jotta jäsenvaltioille, joissa on julistettu alueellinen tai unionin tason hätätila, voidaan toimittaa kaasua; ehdotuksen hallinnointi ja täytäntöönpano, mukaan lukien kriisijohtoryhmän osallistuminen (2 kokoaikavastaavaa)

·kaasunhankintakonsortion kilpailulainsäädännön mukaisen toteutuksen suunnittelutyö, joka edellyttää yhteydenpitoa toimialan kanssa (2 kokoaikavastaavaa)

·jäsenvaltioiden esittämien, kriittisten kaasumäärien lisäämistä koskevien päästöoikeuspyyntöjen arviointi (1 kokoaikavastaava).

·yhteisvastuupyyntöjen jatkotoimet; yhteisvastuusopimusten täytäntöönpanon helpottaminen (1 kokoaikavastaava)

·hallinnollinen apu (1 kokoaikavastaava)

·Lisäksi ehdotuksessa esitetään ACERille uusia tehtäviä, jotka koskevat datan keräämistä LNG-kaupoista LNG-viitearvon määrittämiseksi (5 kokoaikavastaavaa).

LISÄTIEDOT

Ei ole.

2022/0339 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, rajat ylittävän kaasukaupan ja luotettavien viitehintojen avulla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

1)Venäjän federaation sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan ja maakaasun toimitusten ennennäkemätön väheneminen Venäjän federaatiosta jäsenvaltioihin uhkaavat unionin ja sen jäsenvaltioiden toimitusvarmuutta. Samaan aikaan kaasuntoimitusten käyttäminen aseena ja Venäjän federaation harjoittama markkinoiden manipulointi kaasuvirtojen tahallisten häiriöiden avulla ovat johtaneet energian hintojen jyrkkään nousuun unionissa, mikä on vaarantanut paitsi unionin talouden myös heikentänyt vakavasti toimitusvarmuutta.

2)Tämä edellyttää unionilta vahvaa ja koordinoitua reagointia, jotta sen kansalaisia ja taloutta voidaan suojella liiallisilta ja manipuloiduilta markkinahinnoilta ja voidaan varmistaa, että kaasu virtaa kaikille sitä tarvitseville kuluttajille rajojen yli, myös tilanteissa, joissa kaasua on saatavilla niukasti. Jotta voidaan vähentää riippuvuutta Venäjän federaatiosta tulevista maakaasun toimituksista ja alentaa kohtuuttomia hintoja, on ratkaisevan tärkeää koordinoida paremmin kaasun hankintoja ulkoisilta toimittajilta.

3)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla. Tällaisiksi suuriksi vaikeuksiksi voidaan katsoa suuri riski Venäjän kaasutoimitusten täydellisestä pysähtymisestä ja energian hintojen erittäin voimakas nousu, joka heikentää unionin taloutta.

4)Komissio ilmoitti REPowerEU-tiedonannossaan 14 EU:n energianhankintafoorumin perustamisesta yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kaasun, nesteytetyn maakaasun (LNG) ja vedyn yhteistä hankintaa varten. Eurooppa-neuvosto antoi tukensa tälle ilmoitukselle 30. ja 31. toukokuuta 2022. Komissio esitteli osana REPowerEU-suunnitelmaa myös EU:n ulkoisen energiastrategian 15 , jossa selitetään, miten EU tukee maailmanlaajuista, puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää kestävän, varman ja kohtuuhintaisen energian varmistamiseksi. EU pyrkii saavuttamaan tämän muun muassa monipuolistamalla energialähteitään, erityisesti neuvottelemalla nykyisten tai uusien kaasuntoimittajien kanssa poliittisista sitoumuksista lisätä kaasuntoimituksia Eurooppaan.

5)EU:n energianhankintafoorumilla voi olla keskeinen rooli etsittäessä molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia, jotka edistävät toimitusvarmuutta ja johtavat kolmansista maista ostetun kaasun tuontihintojen alenemiseen, kun hyödynnetään täysimääräisesti unionin kollektiivista painoarvoa. Tämän tavoitteen kannalta on olennaisen tärkeää lisätä kansainvälisiä yhteyksiä kaasun toimittajiin (sekä putkikaasun että nesteytetyn maakaasun toimittajiin) ja tulevaisuuden vihreän vedyn toimittajiin. Erityisesti EU:n energianhankintafoorumin kautta toteutettava paljon tiiviimpi koordinointi jäsenvaltioiden kanssa ja niiden kesken suhteessa kolmansiin maihin varmistaisi unionin kollektiivisen painoarvon suuremman vaikutuksen.

6)Tilanteessa, jossa toimitusvarmuuden turvaamisessa on jatkuvasti suuria vaikeuksia, yhteishankintojen pitäisi auttaa varmistamaan, että yrityksillä on kaikissa jäsenvaltioissa ja energiayhteisön sopimuspuolissa tasapuolisempi pääsy uusiin tai täydentäviin kaasulähteisiin, sekä auttaa varmistamaan, että kaasua yhteishankintoina palveluntarjoajan kautta hankkivat yritykset maksavat alhaisempia hintoja kuin mitä olisivat muutoin joutuneet maksamaan, mikä koituu loppuasiakkaiden hyödyksi.

7)Yhteishankinnat voisivat johtaa etuuskohtelun tai tuen myöntämiseen uusiutuvien kaasujen, kuten biometaanin ja vedyn, toimituksille, mikäli ne voidaan syöttää turvallisesti kaasuverkkoon, ja sellaisen kaasun toimituksille, joka muutoin vapautettaisiin ilmakehään tai soihdutettaisiin. Jos millään asiaankuuluvalla lainkäyttöalueella ei ole olemassa muuta muodollista oikeudellista vaatimusta, tämän asetuksen mukaisia sopimuksia tekeviä yrityksiä kannustetaan käyttämään YK:n öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä koskevan kumppanuuden standardia 2.0 metaanipäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen koko Euroopan unioniin suuntautuvassa toimitusketjussa.

8)Tämän asetuksen mukaiset yhteishankinnat ovat kaksivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa unioniin tai energiayhteisön sopimuspuoliin sijoittautuneet maakaasualan yritykset tai kaasua kuluttavat yritykset yhdistäisivät kaasunkysyntänsä sellaisen palveluntarjoajan kautta, jonka kanssa komissio on tehnyt sopimuksen. Tämä antaisi kaasuntoimittajille mahdollisuuden tehdä tarjouksia suurten yhdistettyjen määrien perusteella sen sijaan, että ne tekisivät useita pienempiä tarjouksia niitä yksittäin lähestyville ostajille. Toisessa vaiheessa unioniin tai energiayhteisön sopimuspuoliin sijoittautuneet maakaasualan yritykset tai kaasua kuluttavat yritykset voivat tehdä yksittäin tai toistensa kanssa koordinoiden kaasunhankintasopimuksia sellaisten maakaasun toimittajien tai tuottajien kanssa, jotka ovat vastanneet yhdistettyyn kysyntään.

9)Koska toimitusvarmuuden turvaamisessa on edelleen suuria vaikeuksia, yhteishankintojen pitäisi auttaa varmistamaan, että yrityksillä on kaikissa jäsenvaltioissa ja energiayhteisön sopimuspuolissa tasapuolisempi pääsy uusiin tai täydentäviin kaasulähteisiin, sekä auttaa varmistamaan, että kaasua yhteishankintoina palveluntarjoajan kautta hankkivat yritykset maksavat alhaisempia hintoja kuin mitä olisivat muutoin joutuneet maksamaan, mikä koituu loppuasiakkaiden hyödyksi. Komission ehdotukseen asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista sisältyy jo ensimmäinen viittaus hyvin rajalliseen kaasun yhteishankinnan mahdollisuuteen tasehallintaa varten 16 . Ehdotus on kuitenkin peräisin ajalta ennen Venäjän federaation Ukrainaan kohdistamaa sotilaallista hyökkäystä; ehdotuksessa ei myöskään määritelty mitään yksityiskohtaista käsitettä, vaan siinä käsiteltiin ainoastaan siirtoverkonhaltijoiden hyvin erityisiä tase-energiaan liittyviä tarpeita. Koska koordinoituja kaasuhankintoja koskevien rakenteiden puuttumiseen on löydettävä välitön ja paljon kattavampi ratkaisu, on aiheellista ehdottaa väliaikaista nopeutettua ratkaisua.

10)Yhteishankinnat voisivat siten vahvistaa unionin yhteisvastuuta kaasun hankinnassa ja jakelussa. Yhteishankinnoilla olisi yhteisvastuun hengessä tuettava erityisesti yrityksiä, jotka ovat aiemmin ostaneet kaasua ainoastaan tai pääasiassa venäläisiltä toimittajilta, auttamalla niitä hankkimaan toimituksia vaihtoehtoisilta maakaasun toimittajilta tai tuottajilta edullisin ehdoin yhdistettyyn kysyntään perustuvan tarjouskilpailun tuloksena.

11)Palveluntarjoajan toteuttaman yhdistetyn kaasunkysynnän kilpailutuksen pitäisi edistää kaasuvarastojen täyttämistä nykyisessä hätätilanteessa, jos suurin osa Euroopan kaasuvarastoista tyhjenee tulevan talven jälkeen. Lisäksi sen pitäisi auttaa hankkimaan kaasua koordinoidummin yhteisvastuun hengessä.

12)Tämä ehdotus perustuu SEUT 122 artiklaan, koska yhteishankinnat on toteutettava nopeasti ja väliaikaisesti. Tämä mahdollistaisi palveluntarjoajan nopean perustamisen, mikä puolestaan mahdollistaisi kysynnän yhdistämisen. Palveluntarjoajalla, jonka kanssa komissio tekee sopimuksen, olisi vain joitakin perustoimintoja, ja sen organisoimaan prosessiin liittyvät pakolliset elementit koskisivat ainoastaan osallistumista kysynnän yhdistämiseen, mutta siihen ei vielä sisältyisi sopimusehtojen pakollista koordinointia eikä velvoitetta tehdä sitovia tarjouksia kaasun ostamiseksi sen kautta.

13)Maakaasualan yrityksiä tai kaasua kuluttavia yrityksiä ei pitäisi vaatia ostamaan kaasua palveluntarjoajan kautta tekemällä kaasuntoimitussopimuksia tai aiesopimuksia niiden kaasuntoimittajien tai -tuottajien kanssa, jotka ovat vastanneet yhdistettyyn kysyntään. Maakaasualan yrityksiä tai kaasua kuluttavia yrityksiä kannustetaan kuitenkin voimakkaasti harkitsemaan kilpailulainsäädännön mukaisia yhteistyömuotoja ja hyödyntämään palveluntarjoajaa, jotta yhteishankinnoista saataisiin täysi hyöty. Sen vuoksi palveluntarjoajan ja osallistuvien yritysten välille voitaisiin kehittää mekanismi, jossa määriteltäisiin tärkeimmät ehdot, joiden mukaisesti osallistuvat yritykset sitoutuvat ostamaan yhdistettyä kysyntää vastaavan kaasun.

14)On tärkeää, että komissiolla ja jäsenvaltioilla on selkeä kuva suunnitteilla olevista ja jo tehdyistä kaasuntoimitussopimuksista kaikkialla unionissa, jotta voidaan arvioida, onko toimitusvarmuutta ja energiayhteisvastuuta koskevat tavoitteet saavutettu. Sen vuoksi yritysten olisi ilmoitettava komissiolle suunnitelluista suurista kaasuhankinnoista, joiden volyymi on yli 5 TWh. Komission olisi annettava asianomaisille jäsenvaltioille suosituksia, joissa varoitetaan suunniteltujen hankintojen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista yhteishankintojen toimivuuteen, toimitusvarmuuteen, sisämarkkinoihin tai energiayhteisvastuuseen.

15)Jäsenvaltioiden olisi avustettava komissiota sen arvioimisessa, parantavatko kyseiset kaasuhankinnat toimitusvarmuutta unionissa ja ovatko ne energiayhteisvastuun periaatteen mukaisia. Sen vuoksi olisi perustettava tilapäinen ohjausryhmä, joka koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista ja jonka tehtävänä on auttaa koordinoinnissa.

16)Sopivan palveluntarjoajan olisi huolehdittava kysynnän yhdistämisestä yhteishankintoja varten. Sen vuoksi komission olisi tehtävä sopimus palveluntarjoajan kanssa julkisella hankintamenettelyllä 17 , ja palveluntarjoaja voisi kehittää asianmukaisen tietoteknisen välineen ja organisoida kysynnän yhdistämisprosessin. Yhteishankintoihin osallistuvilta voitaisiin periä maksuja toimintakustannusten kattamiseksi.

17)Kysynnän yhdistäminen ja maakaasun hankinta ovat monimutkaisia prosesseja, joissa on otettava huomioon useita tekijöitä, jotka eivät rajoitu vain hintoihin vaan koskevat myös määriä, toimituspaikkoja ja muita parametreja. Sen vuoksi valitulla palveluntarjoajalla olisi oltava tarvittava kokemus maakaasun hankintojen hallinnoinnista ja yhdistämisestä tai siihen liittyvistä palveluista EU:n tasolla. Kysynnän yhdistäminen ja maakaasun hankinta ovat myös ratkaisevan tärkeitä tekijöitä kaasun toimitusvarmuuden varmistamisessa unionissa.

18)Yhteishankinnat voidaan toteuttaa eri muodoissa. Se voidaan toteuttaa sellaisen palveluntarjoajan järjestämillä tarjouskilpailuilla tai huutokaupoilla, joka yhdistää maakaasualan yritysten ja kaasua kuluttavien yritysten kysynnän, jotta se vastaisi maakaasun toimittajien tai tuottajien tarjouksia. Tässä voidaan käyttää yhteishankintojen tietoteknistä välinettä.

19)Kysynnän yhdistämisen ja yhteishankintojen yhtenä tavoitteena on vähentää tarpeettomien hinnankorotusten riskiä, joka aiheutuu, kun yritykset tekevät tarjouksia samasta kaasuerästä. Sen varmistaminen, että yhteishankinnoista saatava hyöty siirtyy täysimääräisesti loppuasiakkaille, riippuu viime kädessä yritysten omista päätöksistä. Suurten yritysten olisi toimittava hillitysti, vaikka ne voisivat myydä kaasun edelleen korkeammilla hinnoilla. Yritysten, jotka hyötyvät alhaisemmista hinnoista hankkimalla kaasua yhteishankinnoilla, olisi siirrettävä nämä hyödyt kuluttajille. Alhaisempien hintojen välittyminen olisi tärkeä indikaattori yhteishankinnan onnistumisesta, sillä se on ratkaisevan tärkeää kuluttajien kannalta.

20)Kaikkien ehdotetun asetuksen nojalla toteutettavien toimien on oltava SEUT 215 artiklan nojalla vahvistettujen unionin rajoittavien toimenpiteiden mukaisia. Erityisesti yritykset, jotka ovat Venäjän hallituksen määräysvallassa tai minkä tahansa venäläisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa tai jotka ovat SEUT 215 artiklan nojalla vahvistettujen unionin rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) kohteena tai jotka ovat tällaisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien muiden luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai määräysvallassa, olisi suljettava pois yhteishankinnoista ja yhteishankintaprosessin järjestämisestä. Nämä rajoittavat toimenpiteet hyväksyttiin unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti rauhan säilyttämiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi sekä kansainvälisen ja unionin turvallisuuden vahvistamiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Tämä ei rajoita Venäjän tai muiden maiden vastaisten tulevien pakotteiden hyväksymistä.

21)Venäjän federaatiosta peräisin olevaa maakaasua, joka saapuu jäsenvaltioihin tai energiayhteisön sopimuspuoliin Venäjän federaatiosta tulevien tulopisteiden kautta, ei pitäisi ostaa yhteishankintoina. Tämä on sopusoinnussa ehdotetun asetuksen tavoitteen kanssa, joka on varmistaa vaihtoehtoiset lähteet Venäjältä tuleville toimituksille.

22)Kaasun yhteishankintoihin osallistuvat saattavat tarvita takauksia siltä varalta, että jokin osallistuvista yrityksistä ei pystyisi maksamaan lopullisesta sovitusta määrästä. Jäsenvaltiot tai muut sidosryhmät voivat antaa yhteishankintoihin osallistuville taloudellista tukea, takaukset mukaan lukien. Taloudellisen tuen myöntämisessä olisi noudatettava valtiontukisääntöjä, tarvittaessa myös kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita.

23)Kaasunvarastojen täyttäminen on olennaisen tärkeää toimitusvarmuuden takaamiseksi unionissa. Koska maakaasun toimitukset Venäjän federaatiosta ovat vähentyneet, jäsenvaltioilla voi olla vaikeuksia täyttää varastot kaasun toimitusvarmuuden takaamiseksi talvella 2023/2024 asetuksessa (EU) 2022/1032 18 säädetyllä tavalla. Palveluntarjoajan toteuttama kysynnän yhdistäminen voisi auttaa jäsenvaltioita lieventämään näitä haasteita; se voisi kilpailulainsäädännön rajoissa tukea erityisesti varastojen koordinoitua täyttöä ja hallintaa seuraavaa täyttökautta silmällä pitäen, jolloin voitaisiin välttää muun muassa koordinoimattomasta täytöstä johtuvat liialliset hintapiikit.

24)Sen varmistamiseksi, että yhteishankinnoilla voidaan edistää kaasuvarastojen täyttämistä asetuksessa (EU) 2022/1032 vahvistettujen välitavoitteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat maakaasualan yritykset käyttävät palveluntarjoajan järjestämää prosessia yhtenä mahdollisena keinona täyttötavoitteiden saavuttamiseksi.

25)Asetuksessa (EU) 2022/1032 edellytetään, että jäsenvaltiot täyttävät varastonsa 90 prosenttisesti marraskuuhun 2023 mennessä. Tämä tavoite on korkeampi kuin marraskuulle 2022 asetettu tavoite (80 prosenttia). Yhteishankinnat voisivat auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tämän uuden tavoitteen. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi vaadittava kotimaisia yrityksiä käyttämään palveluntarjoajaa riittävän suurten kaasun kysyntämäärien yhdistämiseen, jotta voidaan vähentää riskiä siitä, että varastoja ei saada täytettyä. Jäsenvaltioiden olisi edellytettävä, että niiden yritykset sisällyttävät kysynnän yhdistämisprosessiin määrät, jotka vastaavat vähintään 15 prosenttia varastojen ensi vuoden täyttötavoitemäärästä (koko EU:ssa noin 13,5 miljardia kuutiometriä). Jäsenvaltioiden, joiden alueella ei ole maanalaisia varastoja, olisi osallistuttava kysynnän yhdistämisprosessiin taakanjakovelvoitteitaan vastaavilla määrillä.

26)Jotta yhteishankintoja voitaisiin käyttää tehokkaasti ja voitaisiin tehdä kaasusopimuksia palveluntarjoajalle kaasua tarjoavien toimittajien kanssa, yritykset voivat koordinoida hankintaehtoja, kuten määriä, kaasun hintaa ja toimituspaikkoja ja -aikaa, unionin lainsäädännön rajoissa. Kaasunhankintakonsortioon osallistuvien maakaasualan yritysten olisi kuitenkin SEUT 101 artiklan mukaisesti varmistettava, että suoraan tai välillisesti vaihdettavat tiedot rajoittuvat siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi tämän asetuksen läpinäkyvyyttä ja hallintoa koskevilla säännöksillä varmistetaan, että hankintakonsortion sopimukset eivät vaaranna toimitusvarmuutta tai energiayhteisvastuuta erityisesti silloin, kun jäsenvaltiot osallistuvat suoraan tai välillisesti hankintaprosessiin.

27)Kaasunhankintakonsortioita voidaan perustaa useampi kuin yksi, mutta tehokkain vaihtoehto olisi muodostaa yksi kaasunhankintakonsortio, johon kuuluu mahdollisimman monta yritystä kysynnän yhdistämiseksi palveluntarjoajan kautta ja joka on suunniteltu tavalla, joka on yhteensopiva EU:n kilpailuoikeuden kanssa. Lisäksi voimien yhdistäminen yhdeksi kaasunhankintakonsortioksi vahvistaa unionin neuvotteluvoimaa markkinoilla ja mahdollistaa suotuisat ehdot, joita tuskin voitaisiin saavuttaa pienempien yritysten toimesta tai toimimalla hajanaisemmin.

28)Tämän asetuksen mukaisten kaasunhankintakonsortioiden perustamisessa ja toteuttamisessa on noudatettava unionin kilpailusääntöjä, siten kuin niitä sovelletaan vallitsevissa poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa. Komissio on ilmoittanut olevansa valmis ohjeistamaan yrityksiä tällaisen kaasunhankintakonsortion suunnittelussa ja tekemään asetuksen (EY) N:o 1/2003 10 artiklan nojalla päätöksen SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamatta jättämisestä, jos asiaankuuluvat suojatoimet otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan. Komissio on myös ilmoittanut olevansa valmis antamaan epävirallisia ohjeita siltä osin kuin muihin konsortioihin osallistuvat yritykset ovat epävarmoja siitä, miten niiden yhteishankintajärjestelyn yhtä tai useampaa osatekijää arvioidaan EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti 19 .

30)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja koskevat toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen niiden tavoitteen saavuttamiseksi, koska ne toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta, lukuun ottamatta rajoitettua poikkeusta, joka koskee pakollista osallistumista kysynnän yhdistämiseen kaasuvarastojen täyttämistä varten. Lisäksi yksityiset yritykset pysyvät edelleen yhteishankinnan yhteydessä tehtävien kaasuntoimitussopimusten osapuolina.

31)Jotta voidaan optimoida EU:n nesteytetyn maakaasun terminaalien vastaanottokapasiteetti ja varastojen käyttö, tarvitaan läpinäkyvyyttä lisääviä järjestelyjä ja organisoituja markkinoita, jotka helpottavat kaasun varastointikapasiteetin ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten kapasiteetin jälkimarkkinakauppaa, samalla tavoin kuin kaasuputkistoissa tapahtuvien siirtojen tapauksessa. Tämä on erityisen tärkeää hätätilanteessa ja kaasuvirtojen siirtyessä Venäjän federaatiosta tulevasta putkikaasusta nesteytettyyn maakaasuun. Vety- ja kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista koskevaan pakettiin sisältyvä komission ehdotus kaasuasetuksen tarkistamisesta 20 sisältää asiaa koskevia säännöksiä 10 ja 31 artiklassa. Näiden säännösten aikaistaminen osana kriisitoimia on ratkaisevan tärkeää, jotta nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja kaasuvarastoja voidaan käyttää riittävän läpinäkyvästi ja tehokkaammalla tavalla.

32)Kaasunsiirtokapasiteetin pitkän aikavälin varausten osalta nykyisissä ylikuormituksen hallintaa koskevissa säännöissä säädetään ”käytä tai menetä” -menettelyistä. Nämä menettelyt ovat kuitenkin hitaita (kestää vähintään kuusi kuukautta, ennen kuin ne alkavat vaikuttaa), ja ne edellyttävät kansallisilta sääntelyviranomaisilta raskaita hallinnollisia menettelyjä. Sen vuoksi näitä sääntöjä olisi tiukennettava ja yksinkertaistettava, jotta kaasuverkonhaltijat voivat reagoida nopeasti kaasuvirtojen muutoksiin ja puuttua mahdolliseen ylikuormitukseen. Uudet säännöt voisivat erityisesti nopeuttaa sellaisen käyttämättömän pitkän aikavälin kapasiteetin myyntiä, joka muutoin jäisi kokonaan käyttämättä, mikä tehostaisi putkistojen käyttöä.

33)Siirtoverkonhaltijoiden olisi analysoitava saatavilla olevat tiedot siitä, miten verkonkäyttäjät käyttävät siirtoverkkoa, ja määritettävä, onko sovittua kiinteää kapasiteettia vajaakäytetty. Tällainen vajaakäyttö voitaisiin määritellä tilanteeksi, jossa verkonkäyttäjä käytti tai tarjosi markkinoilla keskimäärin alle 80 prosenttia varatusta kiinteästä kapasiteetista edeltävien 30 päivän aikana. Vajaakäytön tapauksessa siirtoverkonhaltijan olisi julkaistava käytettävissä oleva kapasiteetti seuraavaa kuukausittaista huutokauppaa varten ja sen jälkeen huutokaupattava se.

34)Venäjän federaation provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittävää epävarmuutta ja häiriöitä Euroopan maakaasumarkkinoilla. Tämä toimituksiin liittyvä epävarmuus ja siitä johtuvat markkinaodotukset ovat viime kuukausina johtaneet erittäin korkeisiin ja epävakaisiin maakaasun hintoihin näillä markkinoilla. Tämä on puolestaan aiheuttanut lisäpaineita markkinaosapuolille ja heikentänyt unionin energiamarkkinoiden sujuvaa toimintaa.

35)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU 21 vahvistetaan säännöt, joilla varmistetaan niiden kauppapaikkojen moitteeton toiminta, joissa käydään kauppaa myös energiaan liittyvillä hyödykejohdannaisilla. Kyseisessä direktiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä mekanismit, joilla taataan rahoitusmarkkinoiden tasapuolinen ja asianmukainen toiminta. Tällaisilla mekanismeilla ei kuitenkaan ole tarkoitus rajoittaa päivänsisäistä hintakehitystä, eikä niillä ole pystytty estämään kaasu- ja sähköjohdannaismarkkinoilla havaittua poikkeuksellista volatiliteettia.

36)Kun otetaan huomioon markkinaosapuolten kohtaamat vaikeudet kauppapaikoissa, joissa käydään kauppaa energiaan liittyvillä hyödykejohdannaisilla, sekä kiireellinen tarve varmistaa, että energiajohdannaismarkkinat täyttävät tehtävänsä reaalitalouden suojaustarpeiden järjestämisessä, on asianmukaista vaatia kauppapaikkoja, joissa käydään kauppaa energiaan liittyvillä hyödykejohdannaisilla, ottamaan käyttöön väliaikaisia päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismeja, jotta liiallisia hinnanmuutoksia voidaan hillitä tehokkaammin. Jotta voidaan varmistaa, että mekanismia sovelletaan kaikkein likvideimpiin sopimuksiin, ja välttää tahattomat häiriöt vähemmän likvidien johdannaisten markkinoilla, päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismia olisi sovellettava ainoastaan energiaan liittyviin front month ‑johdannaisiin.

37)Kauppapaikat, jotka tarjoavat energiaan liittyviä front month -hyödykejohdannaisia, sallivat usein useiden energia-alan yritysten osallistumisen kaikista jäsenvaltioista. Tällaiset energia-alan yritykset ovat vahvasti riippuvaisia johdannaisista, joilla käydään kauppaa tällaisissa kauppapaikoissa, varmistaakseen ratkaisevan tärkeät kaasu- ja sähkötoimitukset kaikkialla unionissa. Hyödykkeiden kauppapaikoissa esiintyvät liialliset hinnanmuutokset vaikuttavat näin ollen energia-alan yritysten toimintaan kaikkialla unionissa ja vaikuttavat viime kädessä kielteisesti myös loppukuluttajiin. Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin toteutusta ja soveltamista olisi sen vuoksi koordinoitava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä sen varmistamiseksi, että energian toimitusvarmuuden kannalta olennaiset toimijat kaikissa jäsenvaltioissa hyötyvät suojatoimista sellaisten suurten hinnanmuutosten varalta, jotka haittaavat niiden liiketoiminnan jatkumista, mikä olisi haitallista myös loppukuluttajille.

38)Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismilla olisi varmistettava, että hintojen liialliset muutokset kaupankäyntipäivän sisällä estetään. Mekanismin olisi perustuttava säännöllisin väliajoin havaittuun markkinahintaan. Kun otetaan huomioon energiajohdannaismarkkinoilla käytettävien välineiden suuri kirjo ja tällaisiin välineisiin liittyvien kauppapaikkojen erityispiirteet, päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismit olisi mukautettava kyseisten välineiden ja markkinoiden erityispiirteisiin. Sen vuoksi kauppapaikkojen olisi vahvistettava hintarajat ottaen huomioon kunkin energiaan liittyvän front month -hyödykejohdannaisen erityispiirteet, kyseisen johdannaismarkkinan likviditeettiprofiili ja sen volatiliteettiprofiili.

39)Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin olisi täydennettävä mahdollisia staattisia tai dynaamisia hintavaihtelurajoja, jotka kauppapaikat ovat jo ottaneet käyttöön direktiivin 2014/65/EU mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

40)Jotta voidaan varmistaa kauppapaikan toteuttaman päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin toiminnan läpinäkyvyys, kauppapaikkojen olisi julkistettava kuvaus sen yleisistä ominaisuuksista. Tasapuolisen ja asianmukaisen kaupankäynnin turvaamiseksi kauppapaikkoja ei kuitenkaan pitäisi velvoittaa julkistamaan käyttöön ottamansa mekanismin kaikkia teknisiä parametreja.

41)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin täytäntöönpanolle ja varmistaa sellaisten kauppapaikkojen sujuva toiminta, joissa käydään kauppaa energiaan liittyvillä front month ‑hyödykejohdannaisilla, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta täsmentää päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin täytäntöönpanoedellytykset, mukaan lukien hintarajojen määritystiheys tai toteutettavat toimenpiteet, jos kaupankäynti siirtyy kyseisten hintarajojen ulkopuolelle. Komission olisi voitava ottaa huomioon kunkin energiaan liittyvän hyödykejohdannaisen erityispiirteet, kyseisen johdannaismarkkinan likviditeettiprofiili ja sen volatiliteettiprofiili.

42)Jotta kauppapaikoilla olisi riittävästi aikaa panna tässä asetuksessa määritelty päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi tehokkaasti täytäntöön, kauppapaikoille olisi annettava 31 päivään tammikuuta 2023 saakka aikaa ottaa käyttöön päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi. Sen varmistamiseksi, että kauppapaikat pystyvät puuttumaan liiallisiin hinnanmuutoksiin nopeasti jo ennen kyseisen mekanismin perustamista, niillä olisi oltava käytössä alustava mekanismi, jolla voidaan yleisesti ottaen saavuttaa sama tavoite kuin päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismilla.

43)Kauppapaikoille ja kauppiaille tällä toimenpiteellä asetetut velvoitteet ja rajoitukset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen, jotta energiayhtiöt voivat jatkaa osallistumistaan kaasu- ja sähkömarkkinoille ja täyttää suojautumistarpeensa, ja ne edistävät siten energian toimitusvarmuutta loppukuluttajille.

44)Jotta voidaan varmistaa päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin tehokas soveltaminen, toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava sen täytäntöönpanoa kauppapaikoissa ja raportoitava täytäntöönpanosta säännöllisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA). Jotta voidaan varmistaa päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin johdonmukainen täytäntöönpano, toimivaltaisten viranomaisten olisi myös varmistettava, että erot mekanismin täytäntöönpanossa kauppapaikoissa ovat asianmukaisesti perusteltuja.

45)Jotta voidaan puuttua mahdollisiin eroihin päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin soveltamisessa jäsenvaltioiden välillä, ESMAn olisi toimivaltaisten viranomaisten toimittamien raporttien perusteella koordinoitava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimia ja dokumentoitava havaitut erot tavassa, jolla kauppapaikat soveltavat päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismia eri lainkäyttöalueilla unionissa.

46)Kun otetaan huomioon Venäjän federaatiosta tulevien maakaasun toimitusten ennennäkemätön väheneminen ja uusien äkillisten toimitushäiriöiden jatkuva riski, unionilla on kiireellinen tarve monipuolistaa kaasutoimituksiaan. Nesteytetyn maakaasun markkinat ovat kuitenkin edelleen kehittymässä Euroopassa, ja on vaikea arvioida näillä markkinoilla vallitsevien hintojen oikeellisuutta. Jotta unioniin suuntautuvien nesteytetyn maakaasun toimitusten hinta voitaisiin arvioida täsmällisesti, objektiivisesti ja luotettavasti, Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) olisi kerättävä kaikki LNG-markkinatiedot, jotka ovat tarpeen nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvioinnin laatimiseksi.

47)Hinta-arvioinnin olisi perustuttava kaikkiin liiketoimiin, jotka liittyvät nesteytetyn maakaasun toimituksiin unioniin. ACERille olisi annettava valtuudet kerätä nämä markkinatiedot kaikilta osapuolilta, jotka osallistuvat nesteytetyn maakaasun toimituksiin unioniin. Kaikki tällaiset osapuolet olisi velvoitettava ilmoittamaan kaikki LNG-markkinatietonsa ACERille niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista joko liiketoimen toteutumisen tai liiketoimen toteuttamista koskevan osto- tai myyntitarjouksen esittämisen jälkeen. ACERin hinta-arvioinnin olisi sisällettävä kattavimmat tiedot, mukaan lukien transaktiohinnat, ja 1 päivästä maaliskuuta 2023 alkaen unioniin suuntautuvien nesteytetyn maakaasun toimitusten osto- ja myyntihinnat. Julkaisemalla päivittäin tämä objektiivinen hinta-arvio sekä määritetty ero markkinoiden muihin viitehintoihin LNG-viitearvon muodossa, tasoitetaan tietä sille, että markkinaosapuolet ottavat sen vapaaehtoisesti käyttöön viitehintana sopimuksissaan ja liiketoimissaan. Kun nesteytetyn maakaasun hinta-arvion ja LNG-viitearvon käyttö on vakiintunut, niistä voisi myös tulla vertailuindeksi johdannaissopimuksille, joita käytetään suojautumiseen nesteytetyn maakaasun hinnalta tai nesteytetyn maakaasun hinnan ja muiden kaasunhintojen väliseltä hintaerolta. Toimenpiteen kiireellisyyden vuoksi nesteytetyn maakaasun hinta-arvio olisi julkaistava ensimmäisen kerran viimeistään kahden viikon kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

48)ACERille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1227/2011 ja asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan 2 ja 6 kohdan täytäntöönpanosta annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1348/2014, jäljempänä yhdessä ’REMIT’, annetut valtuudet eivät riitä muodostamaan täydellistä ja kattavaa tietokokonaisuutta kaikista nesteytetyn maakaasun toimituksista unioniin. Tällainen päivittäistä hinta-arviointia varten laadittava kattava ja täydellinen tietokokonaisuus on kuitenkin tarpeen, jotta unioni voi yhteisvastuun hengessä hallinnoida kansainväliseen nesteytetyn maakaasun tuontiin liittyvää hankintapolitiikkaansa erityisesti meneillään olevassa kriisitilanteessa. Myös nesteytettyä maakaasua koskevista sopimuksista tarvitaan asiaankuuluvia tietoja, jotta voidaan varmistaa hintakehityksen seuranta sekä tietojen laadunvalvonta ja laadunvarmistus. Tämän tilapäisen välineen olisi mahdollistettava se, että ACER voi kerätä kaikki markkinatiedot, joita tarvitaan kattavan ja edustavan arvion tekemiseksi unioniin suuntautuvien nesteytetyn maakaasun toimitusten hinnoista.

49)Vaikka nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvioinnin ja LNG-viitearvon pysyvä käyttöönotto olisi myöhemmässä vaiheessa sisällytettävä REMIT-lainsäädäntökehyksen laajempaan tarkistamiseen, meneillään oleva kriisitilanne edellyttää jo nyt kiireellisiä toimia, jotta unioniin suuntautuviin nesteytetyn maakaasun toimituksiin ja tarkkaan hinnoitteluun liittyviä vakavia vaikeuksia voidaan käsitellä väliaikaisesti, kunnes REMIT-lainsäädäntökehyksen tarkistus voidaan hyväksyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

50)Jotta voidaan välittömästi lisätä hintojen läpinäkyvyyttä ja suunnitteluvarmuutta nesteytetyn maakaasun tuontimarkkinoilla, olisi täsmennettävä, että asiaa koskevien tietokokonaisuuksien olisi sisällettävä tiedot toteutettujen nesteytetyn maakaasun liiketoimien hinnasta ja määrästä, unioniin suuntautuviin nesteytetyn maakaasun toimituksiin liittyvien osto- ja myyntitarjousten hinnoista ja määristä sekä tarvittaessa siitä pitkän aikavälin sopimuksen hintakaavasta, josta hinta on johdettu.

51)Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat markkinaosapuolet olisi määriteltävä osapuoliksi, jotka osallistuvat unioniin toimitettavien nesteytetyn maakaasun erien ostoon tai myyntiin. Näihin nesteytetyn maakaasun markkinaosapuoliin olisi sovellettava REMIT-lainsäädäntökehyksen mukaisesti markkinaosapuoliin sovellettavia velvoitteita ja kieltoja.

52)ACERilla olisi yhteistyössä komission kanssa oltava laajat valtuudet täsmentää keräämiensä markkinatietojen laatu ja sisältö, jotta se voi tehdä päivittäisen hinta-arvioinnin unioniin suuntautuvista nesteytetyn maakaasun toimituksista. Sillä olisi myös oltava laaja harkintavalta parhaaksi katsomansa siirtoprotokollan valinnassa. Jotta ilmoitettavien markkinatietojen laatu olisi mahdollisimman korkea, ACERille olisi annettava valtuudet täsmentää kaikki sille ilmoitettavien markkinatietojen parametrit. Tällaisiin parametreihin olisi sisällyttävä muun muassa viiteyksiköt, joissa hintatiedot ilmoitetaan, viiteyksiköt, joissa määrälliset tiedot ilmoitetaan, liiketoimen erääntymisajat tai liiketointa edeltävät osto- ja myyntitarjoustiedot sekä siirtoprotokollat, joita käytetään vaadittujen tietojen toimittamiseen ACERille.

53)ACERin olisi myös vahvistettava menetelmä, jota se käyttää nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvion ja LNG-viitearvon määrittämiseksi, sekä menettely tämän menetelmän säännöllistä uudelleentarkastelua varten.

54)Tämän asetuksen mukaisesti julkaistun hinta-arvion pitäisi tarjota jäsenvaltioille ja muille markkinatoimijoille enemmän läpinäkyvyyttä Eurooppaan suuntautuvan nesteytetyn maakaasun vallitsevan tuontihinnan suhteen. Hintojen läpinäkyvyyden lisäämisen pitäisi puolestaan antaa jäsenvaltioille ja unionissa kotipaikkaansa pitäville yksityisille yhteisöille mahdollisuus toimia paremmin tietoon pohjautuvalla ja koordinoidummalla tavalla ostaessaan nesteytettyä maakaasua maailmanmarkkinoilta ja erityisesti käyttäessään palveluntarjoajaa. Koordinoinnin lisäämisen nesteytetyn maakaasun hankinnassa pitäisi antaa jäsenvaltioille mahdollisuus välttää keskinäistä kilpailua tai sellaisten ostotarjousten tekemistä, jotka eivät ole vallitsevan markkinahinnan mukaisia. Sen vuoksi tämän asetuksen nojalla julkaistut hinta-arviot ja vertailuarvot ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä lisäämään jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta rajallisten nesteytetyn maakaasun toimitusten hankinnassa.

55)Markkinaosapuolten velvollisuus toimittaa ACERille tietoja nesteytettyä maakaasua koskevista liiketoimista on tarpeellinen ja oikeasuhteinen, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan ACERin olisi voitava määrittää LNG-viitearvo, erityisesti koska se on yhdenmukainen markkinatoimijoiden REMIT-lainsäädäntökehyksen mukaisten nykyisten velvoitteiden kanssa. Lisäksi ACER pitää arkaluonteiset liiketoimintatiedot luottamuksellisina.

56)Title Transfer Facility (TTF) on Alankomaissa sijaitseva virtuaalinen hinnoittelupaikka, jota sen suuren likviditeetin vuoksi käytetään usein hintanoteeraukseen Euroopan kaasumarkkinoilla, mikä vaikuttaa sopimuksiin ja suojaustoimintoihin kaikkialla EU:ssa. Erityisolosuhteissa, kun muut kaasun hintoja koskevat toimenpiteet on toteutettu, saatetaan tarvita TTF:n spot-hintoja koskevia kohdennettuja hätätoimia. Neuvoston olisi komission ehdotuksesta hyväksyttävä päätös, jolla otetaan käyttöön dynaaminen markkinakorjausmekanismi TTF:n spot-markkinoilla tapahtuvia maakaasukauppoja varten. Vahvistettavalla enimmäishinnalla on varmistettava unionin toimitusvarmuus ja EU:n sisäiset maakaasuvirrat, ja siinä on otettava huomioon kaasun hintojen vaikutus sähkön hintoihin. Jotta ei vaikuteta EU:n sisäisiin kaasuvirtoihin, joiden olisi edelleen mahdollistettava maakaasun kulkeminen sinne, missä sitä eniten tarvitaan, muut unionin kaasukaupan keskukset voidaan yhdistää korjattuun TTF-spot-hintaan dynaamisen hintahaarukan avulla. Päätettäessä ehdotuksista, jotka koskevat markkinakorjausmekanismin käyttöönottoa unionin kaasukaupan keskuksia varten, olisi harkittava vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten kaasun ostosopimuksissa käytettävää hinnanmuodostusmekanismia koskevia sääntelytoimia.

57)Unioni on houkutteleva markkina-alue kansainvälisille kaasutoimituksille, ja sitä pidetään luotettavana kumppanina energiakaupassa. Ennen kuin toteutetaan tuontiin vaikuttavia markkinainterventioita, toimissa olisi keskityttävä yhteistyöhön kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja neuvottelupohjaisiin lähestymistapoihin mahdollisten riskien rajoittamiseksi.

58)Koska on olemassa mahdollisuus, että kaasuntoimitukset keskeytyvät tai häiriintyvät merkittävästi, unionin olisi oltava valmis soveltamaan nopeasti erilaisia yhteisvastuumekanismeja hätätilanteiden lieventämiseksi. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa neuvoston olisi voitava päättää komission ehdotuksesta tehokkaasta kaasunjakomekanismista, joka sisältää myös hinnoittelusäännöt ja joka on jäsenvaltioiden käytettävissä alueellisessa tai unionin tason hätätilanteessa.

59)Asetuksessa (EU) 2017/1938 säädetään jo jäsenvaltioiden mahdollisuudesta asettaa hätätilanteessa etusijalle kaasutoimitukset tiettyihin keskeisiin kaasuvoimaloihin, koska ne ovat tärkeitä sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi ja verkon epätasapainon välttämiseksi. Keskeiset kaasuvoimalat ja niihin liittyvät kaasumäärät saattavat vaikuttaa merkittävästi kaasumääriin, joita on käytettävissä yhteisvastuuseen hätätilanteessa. Näissä olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi voitava väliaikaisesti pyytää kiireellisiä yhteisvastuutoimenpiteitä, jos ne eivät pysty turvaamaan kriittisiä kaasumääriä, jotka tarvitaan jatkuvan sähköntuotannon varmistamiseksi keskeisissä kaasuvoimaloissa. Samasta syystä yhteisvastuuta tarjoavien jäsenvaltioiden olisi myös voitava varmistaa, että niiden keskeisten kaasuvoimaloiden toiminta ei vaarannu, kun ne tarjoavat yhteisvastuuta toiselle jäsenvaltiolle.

60)Yhteisvastuumekanismin käyttöönoton yhteydessä olisi voitava pyytää ainoastaan kaasumääriä, joita tarvitaan niitä voimaloita varten, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet sähköjärjestelmän Euroopan tason riittävyyden kannalta kriittisiksi. Olisi vahvistettava enimmäisraja kriittisille kaasumäärille, joita kussakin jäsenvaltiossa tarvitaan toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Sähkö-ENTSOn talvikatsauksessa käytetty menetelmä muodostaa perustan tällaisten rajojen asettamiselle. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus ylittää tässä asetuksessa vahvistettu enimmäisraja.

61)Tällä toimenpiteellä markkinatoimijoille asetetut rajoitukset ovat tarpeen kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa kaasun tarjonta on vähentynyt ja kysyntä kasvanut talvikaudella. Toimenpiteet perustuvat asetuksissa (EU) 2022/1369 ja (EU) 2017/1938 vahvistettuihin voimassa oleviin toimenpiteisiin, ja pyrkimyksenä on lisätä kyseisten toimenpiteiden vaikuttavuutta nykyisissä olosuhteissa.

62)Tietyt asiakkaat, kuten kotitaloudet ja keskeisiä sosiaalipalveluja tarjoavat asiakkaat, ovat erityisen herkkiä kaasun toimitushäiriöiden kielteisille vaikutuksille. Tästä syystä asetuksella (EU) 2017/1938 otettiin käyttöön jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuumekanismi lieventämään vakavan hätätilanteen vaikutuksia unionissa sekä turvaamaan kaasuvirta yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille. Tietyissä tapauksissa myös suojattujen asiakkaiden kaasun käyttöä voitaisiin kuitenkin pitää ei-välttämättömänä; tämäntyyppisen käytön, joka ylittää selvästi sen, mikä on tarpeen, vähentäminen ei vaarantaisi asetuksessa (EU) 2017/1938 asetettuja tavoitteita erityisesti siksi, että muihin kuin välttämättömiin tarkoituksiin kulutettu kaasu voisi aiheuttaa vakavaa haittaa muilla yksityisillä tai kaupallisilla aloilla. Jäsenvaltioilla pitäisi sen vuoksi olla mahdollisuus saavuttaa kaasusäästöjä myös vähentämällä suojattujen asiakkaiden ei-välttämätöntä kulutusta erityisolosuhteissa. Jäsenvaltioiden toteuttamat vähentämistoimenpiteet olisi kuitenkin rajattava tiukasti ei-välttämättömään kulutukseen, eivätkä ne saisi millään tavoin vähentää suojattujen asiakkaiden peruskäyttöä eivätkä rajoittaa heidän kykyään lämmittää kotejaan riittävästi.

63)Jäsenvaltioiden ja niiden toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava vapaasti määrittää sovellettavat vähennystoimenpiteet ja ei-välttämätöntä kulutusta vastaavat toiminnot, kuten ulkolämmitys ja yksityisten uima-altaiden ja muiden lisärakennusten lämmitys. Kun jäsenvaltioilla on mahdollisuus rajoittaa ei-välttämätöntä kulutusta, niiden pitäisi voida vahvistaa suojatoimia ja varmistaa, että kaasua toimitetaan muille keskeisille aloille, palveluille ja teollisuudenaloille, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa kriisin aikana.

64)Kaikkien toimenpiteiden, joilla pyritään vähentämään suojattujen asiakkaiden ei-välttämätöntä kulutusta, olisi oltava tarpeellisia ja oikeasuhteisia, ja niitä olisi sovellettava erityisesti asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan nojalla julistetussa kriisitilanteessa tai asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisessa unionin hälytystilanteessa. Huolimatta ei-välttämättömän kulutuksen vähentämistoimenpiteiden soveltamisesta suojattujen asiakkaiden olisi edelleen oltava suojattuja toimitusten katkaisulta. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että tällaisilla toimenpiteillä ei rajoiteta sellaisten heikossa asemassa olevien asiakkaiden vaatimaa suojelua, joiden nykyistä kulutusta olisi pidettävä välttämättömänä.

65)Jäsenvaltioiden ja unionin olisi hätätilanteessa varmistettava, että kaasu virtaa sisämarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet eivät saisi aiheuttaa toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia toisessa jäsenvaltiossa, kun taas rajat ylittävän infrastruktuurin käytön olisi oltava turvallista ja teknisesti mahdollista milloin tahansa. Nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ei säädetä prosessista, jolla voitaisiin tehokkaasti ratkaista kahden jäsenvaltion välisiä ristiriitoja toimenpiteistä, jotka vaikuttavat kielteisesti rajatylittäviin virtoihin. Koska EU:n kaasu- ja sähköverkot ovat yhteenliitettyjä, tämä voi johtaa vakaviin toimitusvarmuuteen liittyviin ongelmiin ja myös heikentää unionin yhtenäisyyttä suhteessa kolmansiin maihin. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet arvioida toteutettuja kansallisia toimenpiteitä ja tarvittaessa vaatia niiden muuttamista kohtuullisen ajan kuluessa. Tätä varten komission olisi voitava pyytää toimenpiteiden muuttamista, jos se havaitsee muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvia uhkia. Kun otetaan huomioon nykyisen energiakriisin poikkeuksellinen luonne, komission päätöksiä olisi noudatettava ilman viivytyksiä, jotka voisivat mahdollisesti haitata unionin kaasutoimituksia. Sen vuoksi sovittelumenettelyt olisi keskeytettävä tämän asetuksen soveltamisajaksi sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi.

66)Energiayhteisvastuun periaate on unionin oikeuden yleinen periaate 22 , jota sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin eikä ainoastaan naapurijäsenvaltioihin. Lisäksi olemassa olevan infrastruktuurin, mukaan lukien rajat ylittävä siirtokapasiteetti ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset, tehokas käyttö on tärkeää kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi yhteisvastuun hengessä. Aikana, jona kaasun toimitushäiriöitä esiintyy kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla ja putkikaasun käytöstä siirrytään laajassa mitassa nesteytetyn maakaasun käyttöön, jäsenvaltioiden olisi voitava hyötyä paitsi naapuriputkistojen tarjoamista toimitusmahdollisuuksista myös toimituksista maista, joissa on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia. Joidenkin jäsenvaltioiden pitäisi voida tarjota yhteisvastuuta muille jäsenvaltioille, vaikka niillä ei ole putkiyhteyttä suoraan eikä kolmannen maan tai muiden jäsenvaltioiden kautta. Sen vuoksi on aiheellista laajentaa yhteisvastuuvelvoite koskemaan jäsenvaltioita, joilla on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia mutta ei putkiyhteyttä.

67)Energiayhteisvastuun periaatteen täytäntöönpanoa varten asetuksella (EU) 2017/1938 otettiin käyttöön yhteisvastuumekanismi, jonka tarkoituksena on lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja luottamusta vakavan kriisin sattuessa. Yhteisvastuumekanismin täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä hyväksyessään jäsenvaltioiden on sovittava tietyistä teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä keskinäisissä kahdenvälisissä järjestelyissään mainitun asetuksen 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

68)Huolimatta oikeudellisesta velvoitteesta sopia kahdenvälisistä yhteisvastuujärjestelyistä 1 päivään joulukuuta 2018 mennessä vain muutama tällainen järjestely on saatettu päätökseen, mikä vaarantaa yhteisvastuutuen antamista hätätilanteessa koskevan oikeudellisen velvoitteen täytäntöönpanon. Komission joulukuussa 2021 antamaan ehdotukseen asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista sisältyi ensimmäinen yhteisvastuusopimuksen malli 23 . Koska tämä malli kuitenkin laadittiin ennen Venäjän provosoimatonta hyökkäystä Ukrainaan, ja kun otetaan huomioon nykyinen tilanne, jossa kaasua on äärimmäisen niukasti saatavilla ja hinnat nousevat erittäin voimakkaasti, sekä kiireellinen tarve ottaa käyttöön väliaikaisia oletussääntöjä jo tulevaa talvea varten, on aiheellista luoda asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaadittujen yhteisvastuutoimenpiteiden toteuttamiselle sellaisten oletussääntöjen väliaikainen kehys, jotka ovat vaikuttavia ja nopeasti toteutettavissa, eivät riipu pitkistä kahdenvälisistä neuvotteluista ja soveltuvat nykyiseen tilanteeseen, jossa hinnat ovat liian korkeat ja kaasun hinnat erittäin epävakaat.

69)Yhteisvastuun olisi periaatteessa perustuttava pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai sen valtuuttamien elinten suoraan maksamaan oikeudenmukaiseen korvaukseen. Korvauksen olisi katettava kaasun hinta, tosiasialliset/mahdolliset varastointikustannukset, rajat ylittävä siirto ja siihen liittyvät kustannukset. Korvauksen olisi oltava oikeudenmukainen sekä pyynnön esittävän että toimittavan jäsenvaltion kannalta.

70)Tämänhetkinen kriisi johtaa hintatasoihin ja säännöllisiin hintapiikkeihin, jotka ovat kaukana niistä toimituskriisitilanteista, jotka olivat mahdollisia toimitusvarmuutta koskevan asetuksen antamisen aikaan. Sen vuoksi kaasumarkkinoille tällä hetkellä tyypillinen nykyisestä kaasukriisistä johtuva hintojen epävakaus olisi otettava huomioon määritettäessä yhteisvastuuta tarjoaville jäsenvaltioille maksettavan korvauksen suuruutta. Yhteisvastuun perusteella, ja jotta voidaan välttää äärimmäisissä markkinaolosuhteissa tapahtuva hinnoittelu, olisi ongelmallista käyttää vaihtelevaa markkinahintaa yhteisvastuutoimenpiteen oletushinnan perustana. Kaasun hinnan olisi heijastettava yhteisvastuumarkkinoita tarjoavien jäsenvaltioiden keskihintaa tiettynä ajanjaksona. Kun perustaksi otetaan pyyntöä edeltävien 30 päivän keskimääräinen markkinahinta, korvaus perustuu edelleen ’markkinahintaan’, kuten 2 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission suosituksessa (EU) 2018/177 edellytetään. Keskimääräinen markkinahinta on vähemmän riippuvainen hintojen heilahtelusta ja erittäin korkeista spot-hinnoista kriisitilanteissa, mikä sinällään rajoittaa vääristäviä kannustimia. Kriisitilanteen erittäin korkeiden spot-markkinahintojen käyttäminen korvauksen perustana heikentäisi yhteisvastuullisuutta. Yhteisvastuuta tarjoavat jäsenvaltiot saavat edelleen oikeudenmukaisen korvauksen, koska suurin osa kaasusta on peräisin pitkäaikaisista sopimuksista ja varastoista, jolloin se on ostettu kriisitilanteen spot-markkinahintoja alhaisemmilla hinnoilla.

71)Kuten 2 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission suosituksessa (EU) 2018/177 korostetaan, korvauksella voidaan kattaa kaasutoimitusten vähennyksen kohteena olevalle teollisuudelle aiheutuneet vahingot vain siinä tapauksessa, ettei niitä ole otettu huomioon kaasun hinnassa, joka yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion on maksettava; yhteisvastuuta pyytäneen jäsenvaltion ei pitäisi joutua maksamaan korvausta samojen kustannusten osalta kahdesti. Kun otetaan huomioon poikkeukselliset olosuhteet, joissa kaasun hinnat ovat nousseet ennennäkemättömälle tasolle, yhteisvastuuta vastaanottavaa jäsenvaltiota ei pitäisi automaattisesti velvoittaa kattamaan muita kustannuksia, kuten vahingonkorvauksia tai oikeudenkäyntikuluja, jotka aiheutuvat yhteisvastuuta tarjoavassa jäsenvaltiossa.

72)Jäsenvaltioilla on kuitenkin edelleen mahdollisuus sopia kahdenvälisesti lisäkorvauksesta, joka kattaa muut kustannukset, kuten kustannukset, jotka aiheutuvat velvollisuudesta maksaa korvausta yhteisvastuuta tarjoavassa jäsenvaltiossa, mukaan lukien vahingonkorvaukset teollisuustoiminnan supistumisesta. Kyseiset kustannukset voidaan sisällyttää korvaukseen, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään velvoitteesta maksaa kaasutoimitusten vähennyksen kohteena olevalle teollisuudelle kaasun hinnan lisäksi korvauksia esimerkiksi taloudellisen vahingon vuoksi.

73)Koska yhteisvastuumekanismia käytetään vasta viimeisenä keinona, pyynnön esittävä jäsenvaltio voi käynnistää yhteisvastuun vain siinä tapauksessa, etteivät markkinat tarjoa kaasumääriä, jotka tarvitaan yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden kysynnän kattamiseksi. Tähän sisältyvät myös ei-suojattujen asiakkaiden vapaaehtoisesti tarjoamat määrät. Lisäksi edellytetään, että yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion hätäsuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet, mukaan lukien pakollinen kaasutoimitusten vähennys yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden tasolle asti, on hyödynnetty kattavasti.

74)Yhteisvastuumekanismin mahdollisen käyttöönoton kiireellisyyden ja seurausten olisi johdettava tiiviiseen yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden, komission ja jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2017/1938 10 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti nimeämien toimivaltaisten kriisijohtajien välillä. Sen vuoksi pyyntö olisi annettava tiedoksi kaikille osapuolille hyvissä ajoin, ja sen olisi sisällettävä vähimmäistiedot, joiden avulla yhteisvastuuta tarjoavat jäsenvaltiot voivat vastata siihen viipymättä. Yhteisvastuuta tarjoavien jäsenvaltioiden vastaukseen olisi sisällyttävä tiedot siitä, kuinka paljon kaasua pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle voitaisiin toimittaa, mukaan lukien määrät, jotka voitaisiin vapauttaa, kun sovelletaan muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä. Jäsenvaltiot voivat sopia teknisistä ja koordinointijärjestelyistä, joilla helpotetaan oikea-aikaista vastausta yhteisvastuupyyntöön. Yhteisvastuuta tarjotessaan jäsenvaltioiden ja niiden toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava verkon toimintaturvallisuus ja luotettavuus.

75)Pyynnön esittäneen jäsenvaltion olisi voitava vastaanottaa yhteisvastuuta useilta jäsenvaltioilta. Oletusarvoinen yhteisvastuumekanismi olisi otettava käyttöön vain siinä tapauksessa, ettei yhteisvastuuta tarjoava jäsenvaltio ole tehnyt mitään kahdenvälistä järjestelyä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa. Jos pyynnön esittäneen ja yhteisvastuuta tarjoavan jäsenvaltion välillä on kahdenvälinen sopimus, tämän järjestelyn olisi oltava ensisijainen ja sitä olisi sovellettava niiden välillä.

76)Komission olisi voitava seurata oletusarvoisen yhteisvastuumekanismin soveltamista ja, jos se katsotaan tarpeelliseksi, sen olisi voitava helpottaa yhteisvastuuta koskevien pyyntöjen yhteensovittamista. Tätä varten komission olisi tarjottava interaktiivinen alusta, joka toimisi mallina ja mahdollistaisi yhteisvastuupyyntöjen jatkuvan ja reaaliaikaisen toimittamisen ja niiden täsmäämisen vastaaviin käytettävissä oleviin määriin.

77)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011 noudattaen.

78)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se edellyttää yhteistyötä unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU - KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti voidaan perustaa nopeutetusti järjestelmä, joka mahdollistaa unioniin tai energiayhteisön sopimuspuoliin sijoittautuneiden yritysten kysynnän yhdistämisen ja yhteiset kaasuhankinnat, sekä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen varausalusta ja avoimuusfoorumi, ja vahvistetaan kaasun siirtoverkkojen ylikuormituksen hallintaa koskevat säännöt.

Lisäksi siinä otetaan käyttöön mekanismeja kansalaisten ja talouden suojelemiseksi liian korkeilta hinnoilta määrittämällä tilapäinen nesteytetyn maakaasun viitehinta, jonka Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) kehittää, ottamalla käyttöön tilapäinen päivänsisäinen volatiliteetin hallintamekanismi äärimmäisiä hintavaihteluja varten ja kehittämällä markkinakorjausmekanismi kaasulla käytävää kauppaa varten.

Siinä vahvistetaan säännöt sellaista tilannetta varten, jossa on julistettu kaasuhätätilanne, jotta kaasua voidaan jakaa oikeudenmukaisesti rajojen yli, voidaan turvata kaasun saanti kaikkein kriittisimmille asiakkaille ja varmistaa rajat ylittävien yhteisvastuutoimien toteuttaminen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’maakaasualan yrityksellä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa ainakin yhtä seuraavista toiminnoista: maakaasun, myös nesteytetyn maakaasun, tuotanto, siirto, jakelu, toimitus, osto tai varastointi, ja joka on vastuussa näihin toimintoihin liittyvistä kaupallisista, teknisistä ja/tai ylläpitotehtävistä, lukuun ottamatta loppuasiakkaita;

1)’nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksella’ vastaanottoasemaa, jota käytetään maakaasun nesteyttämiseen tai nesteytetyn maakaasun tuontiin, purkamiseen ja kaasuttamiseen; siihen kuuluvat myös lisäpalvelut ja tilapäinen varastointi, joita tarvitaan kaasuttamista varten ja kaasun toimittamiseksi sen jälkeen siirtoverkkoon, mutta siihen eivät kuulu varastointiin käytettävät nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemien osat;

2)’kaasuvarastolla’ maakaasualan yrityksen omistamaa ja/tai hoitamaa laitosta, jota käytetään maakaasun varastointiin, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksissa varastointiin käytettävä osa mutta lukuun ottamatta tuotantotoimintaan käytettävää osaa ja laitteistoja, jotka ovat yksinomaan tehtäviään hoitavien siirtoverkonhaltijoiden käytettävissä;

3)’palveluntarjoajalla’ unioniin sijoittautunutta yritystä, jonka kanssa komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2018/1046 mukaisella julkisella hankintamenettelyllä sopimuksen yhteishankinnan järjestämisestä ja 7 artiklassa lueteltujen tehtävien suorittamisesta;

4)’yhteishankinnassa käytettävällä tietoteknisellä välineellä’ tietoteknistä välinettä, jonka avulla komission kanssa sopimuksen tehnyt yritys toimii palveluntarjoajana yhdistämällä maakaasualan yritysten ja kaasua kuluttavien yritysten kysynnän ja pyytää maakaasun toimittajilta tai tuottajilta tarjouksia tähän kokonaiskysyntään vastaamiseksi;

5)’ACERilla’ asetuksella (EU) 2019/942 perustettua Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa;

6)’nesteytetyn maakaasun kaupalla’ nesteytetyn maakaasun osto- tai myyntitarjouksia tai -liiketoimia,

a)joissa täsmennetään, että toimitus tapahtuu unionissa, tai

b)joista seuraa, että toimitus tapahtuu unionissa, tai

c)joissa yksi vastapuoli kaasuttaa nesteytetyn maakaasun uudelleen unionissa sijaitsevassa terminaalissa;

7)’LNG-markkinatiedoilla’ nesteytetyn maakaasun kauppaan liittyviä osto- tai myyntitarjouksia tai liiketoimia koskevia tietoja, joihin sisältyvät 21 artiklan 1 kohdassa määritellyt tiedot;

8)’LNG-markkinaosapuolella’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käy kauppaa nesteytetyllä maakaasulla, riippumatta kyseisen henkilön perustamis- tai kotipaikasta;

9)’nesteytetyn maakaasun hinta-arvioinnilla’ päivittäisen viitehinnan määrittämistä nesteytetyn maakaasun kauppaa varten ACERin vahvistamaa menetelmää käyttäen;

10)’LNG-viitearvolla’ tämän asetuksen soveltamiseksi nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvion ja ensimmäisenä erääntyvän (front-month) TTF Gas Futures -sopimuksen päivittäisen selvityshinnan, jonka ICE asettaa yleisesti saataville päivän lopussa maksutta verkkosivustollaan, välisen eron määrittämistä;

11)’kauppapaikalla’ mitä tahansa seuraavista:

a)’säänneltyä markkinaa’, siten kuin se on määritelty direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa;

b)’monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää’, siten kuin se on määritelty direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa;

c)’organisoitua kaupankäyntijärjestelmää’, siten kuin se on määritelty direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdassa;

12)’energiaan liittyvällä front month -hyödykejohdannaisella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 24 2 artiklan 1 kohdan 30 alakohdassa määriteltyä hyödykejohdannaista, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa ja jonka kohde-etuutena on sähkö tai kaasu ja jonka erääntymispäivä on lähimpänä niistä johdannaisista, joiden maturiteetti on yksi kuukausi ja joilla käydään kauppaa tietyssä kauppapaikassa;

13)’toimivaltaisella viranomaisella’ direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

14)’sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittisellä kaasumäärällä’ suurinta sähköalalla tarvittavaa kaasun kulutusta, jolla varmistetaan sähköjärjestelmän riittävyys pahimmassa mahdollisessa skenaariossa, joka on simuloitu riskeihin varautumisesta sähköalalla annetun asetuksen (EU) 2019/941 9 artiklan mukaisessa talvikauden riittävyysarvioinnissa;

15)’suojatulla asiakkaalla’ asetuksen (EU) 2017/1938 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä suojattua asiakasta;

16)’yhteisvastuumekanismin nojalla suojatulla asiakkaalla’’ asetuksen (EU) 2017/1938 2 artiklan 6 alakohdassa määriteltyä yhteisvastuumekanismin nojalla suojattua asiakasta.

II luku – Kaasuhankintojen koordinoinnin parantaminen

1 jakso

Kaasuhankintojen koordinointi unionissa

3 artikla

Läpinäkyvyys ja tiedonvaihto

1)EU:hun sijoittautuneiden maakaasualan yritysten tai kaasua kuluttavien yritysten tai jäsenvaltioiden viranomaisten tai säänneltyjen yhteisöjen, jotka aikovat aloittaa neuvottelut maakaasun tuottajien tai toimittajien kanssa yli 5 terawattitunnin kaasumäärän ostosta, kaupasta tai toimittamisesta, on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan tehdä kaasuntoimitussopimus tai aiesopimus ennen tällaisen sopimuksen tai aiesopimuksen tekemistä tämän artiklan mukaisesti.

2)EU:hun sijoittautuneiden maakaasualan yritysten tai kaasua kuluttavien yritysten tai jäsenvaltioiden viranomaisten tai säänneltyjen yritysten on ilmoitettava komissiolle vähintään kuusi viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitetun oikeudellisesti sitovan sopimuksen tai aiesopimuksen tekemistä sopimuskumppanin tai -kumppaneiden henkilöllisyys, kyseessä olevat määrät, asiaankuuluvat päivämäärät ja tapauksen mukaan palveluntarjoaja, joka järjestää tällaiset hankinnat jäsenvaltion puolesta.

3)Jos komissio katsoo, että EU:hun sijoittautuneiden maakaasualan yritysten tai kaasua kuluttavien yritysten tai jäsenvaltioiden viranomaisten tai säänneltyjen yhteisöjen suunnitelluilla kaasuhankinnoilla voi olla kielteinen vaikutus yhteishankintojen toimivuuteen, sisämarkkinoihin, toimitusvarmuuteen tai energiayhteisvastuuseen, komissio voi antaa asianomaisille jäsenvaltioille suosituksen toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tällaisten kielteisten vaikutusten välttämiseksi.

4)Komissio ilmoittaa asiasta 4 artiklassa tarkoitetulle tilapäiselle ohjausryhmälle ennen 3 kohdassa tarkoitettujen suositusten antamista.

5)Kun komissiolle toimitetaan tietoja 1 ja 2 kohdan mukaisesti, tietoja toimittavat tahot voivat ilmoittaa, onko osa tiedoista, riippumatta siitä, onko kyse liiketoimintaan liittyvistä tai muista tiedoista, joiden julkistaminen saattaisi vahingoittaa osapuolten toimintaa, katsottava luottamukselliseksi ja voidaanko toimitetut tiedot saattaa muiden jäsenvaltioiden tietoon.

6)Tässä artiklassa tarkoitetut luottamuksellisuutta koskevat pyynnöt eivät rajoita komission omaa oikeutta tutustua luottamuksellisiin tietoihin. Komissio varmistaa, että luottamukselliset tiedot ovat vain niiden komission yksiköiden saatavilla, joiden on ehdottoman välttämätöntä saada tiedot käyttöönsä. Komission edustajat noudattavat arkaluonteisten tietojen käsittelyssä asianmukaista luottamuksellisuutta.

7)Luottamuksellisia tietoja voidaan vaihtaa komission ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa ainoastaan, jos se on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT 346 artiklan soveltamista. Tällöin on vaihdettava ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat merkityksellisiä ja oikeasuhteisia tällaisen vaihdon tarkoituksen kannalta. Tällaisessa tiedonvaihdossa on säilytettävä kyseisten tietojen luottamuksellisuus sekä suojeltava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen turvallisuusetuja ja kaupallisia etuja. Palveluntarjoaja saa käyttää kerättyjä tietoja ainoastaan sopimuksen täytäntöönpanoon.

8)Kaikkien palvelinten ja tietojen on sijaittava ja ne on tallennettava fyysisesti unionin alueella.

4 artikla

Tilapäinen ohjausryhmä

1)Kysynnän yhdistämisen ja yhteishankintojen koordinoinnin helpottamiseksi perustetaan tilapäinen ohjausryhmä.

2)Komissio perustaa tilapäisen ohjausryhmän kuuden viikon kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Ryhmä koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta. Energiayhteisön sopimuspuolten edustajat voivat osallistua ohjausryhmään komission kutsusta kaikissa yhteistä etua koskevissa asioissa. Tilapäisen ohjausryhmän kokouksissa puheenjohtajana on komission edustaja.

3)Tilapäinen ohjausryhmä hyväksyy työjärjestyksensä määräenemmistöllä kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta.

4)Tilapäinen ohjausryhmä avustaa komissiota sille 3 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen arvioinnissa, erityisesti siltä osin, parantavatko asianomaiset kaasuhankinnat toimitusvarmuutta unionissa ja ovatko ne energiayhteisvastuun periaatteen mukaisia. Tilapäisen ohjausryhmän on otettava huomioon yritysten osallistumisesta palveluntarjoajan järjestämään yhteishankintaan seuraavat myönteiset vaikutukset toimitusvarmuuteen unionissa ja tapauksen mukaan energiayhteisvastuuseen.

2 jakso

Yhteiset tarjoukset ja kysynnän yhdistäminen

5 artikla

Tilapäinen palvelusopimus palveluntarjoajan kanssa

1)Komissio tekee asetuksen (EU) 2018/1046 mukaisella julkisella hankintamenettelyllä sopimuksen tarvittavista palveluista EU:hun sijoittautuneen yksikön kanssa, joka toimii palveluntarjoajana 7 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

2)Valitun palveluntarjoajan kanssa tehtävässä palvelusopimuksessa on määritettävä palveluntarjoajan saamien tietojen omistusoikeus ja määrättävä näiden tietojen mahdollisesta siirtämisestä komissiolle palvelusopimuksen irtisanomisen tai voimassaolon päättymisen yhteydessä.

3)Komissio määrittelee palvelusopimuksessa palveluntarjoajan toimintaa koskevat käytännön seikat, mukaan lukien yhteishankinnassa käytettävän tietoteknisen välineen käyttö, turvatoimenpiteet, valuutta tai valuutat, maksujärjestelyt ja vastuut.

4)Palveluntarjoajan kanssa tehtävässä palvelusopimuksessa komissiolle on varattava oikeus valvoa palveluntarjoajaa ja tehdä siinä tarkastuksia. Tätä varten komissiolla on oltava täysi pääsy palveluntarjoajan hallussa oleviin tietoihin.

5)Komissio voi pyytää palveluntarjoajaa toimittamaan kaikki 7 artiklassa lueteltujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot, jotta komissio voi varmistaa, että maakaasualan yritykset ja kaasua kuluttavat yritykset täyttävät asetuksen (EU) 2017/1938 6 b artiklasta johtuvat velvoitteet.

6 artikla

Palveluntarjoajan valintaperusteet

1)Komissio valitsee palveluntarjoajan seuraavin kelpoisuusperustein:

a)Palveluntarjoajan on oltava sijoittautunut jäsenvaltion alueelle ja sen toimipaikan on oltava jäsenvaltion alueella.

b)Palveluntarjoaja ei saa olla

i)SEUT 215 artiklan nojalla hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden mukaisten rajoitusten kohteena; tämä koskee erityisesti unionin rajoittavia toimenpiteitä, jotka on hyväksytty Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien tai Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta;

ii)tällaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa taikka toimia niiden puolesta tai johdolla; tai

iii)Venäjän federaation tai sen hallituksen taikka Venäjälle sijoittautuneen venäläisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa taikka toimia niiden puolesta tai johdolla.

2)Sanotun rajoittamatta muiden due diligence -velvoitteiden soveltamista, on otettava käyttöön sopimusvelvoitteet sen varmistamiseksi, että palveluntarjoaja ei aseta varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti sellaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi, jotka ovat

a)SEUT 215 artiklan nojalla hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden mukaisten rajoitusten kohteena; tämä koskee erityisesti unionin rajoittavia toimenpiteitä, jotka on hyväksytty Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien tai Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta;

b)tällaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa taikka toimivat niiden puolesta tai johdolla; tai

c)Venäjän federaation tai sen hallituksen taikka Venäjälle sijoittautuneen venäläisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa taikka toimivat niiden puolesta tai johdolla.

3)Palveluntarjoaja ei saa olla osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä, joka toimii maakaasun tuotannon tai toimittamisen alalla unionin tai energiayhteisön sopimuspuolten alueella.

4)Komissio vahvistaa valinta- ja ratkaisuperusteet ottaen huomioon muun muassa seuraavat tarjouspyynnössä esitettävät perusteet:

a)kokemus maakaasua tai siihen liittyviä palveluja, kuten siirtopalveluja, koskevien tarjouskilpailu- tai huutokauppamenettelyjen perustamisesta ja toteuttamisesta erityisten tietoteknisten välineiden avulla;

b)kokemus tarjouskilpailu- tai huutokauppamenettelyjen mukauttamisesta erilaisiin tarpeisiin, kuten maantieteelliseen painotukseen tai ajoitukseen;

c)kokemus sellaisten tietoteknisten välineiden kehittämisestä, joilla yhdistetään useiden osapuolten kysyntä ja täsmäytetään se tarjontaan;

d)tietojärjestelmien turvallisuuden laatu erityisesti tietosuojan ja internetin turvallisuuden osalta; ja

e)valmiudet tunnistaa ja akkreditoida osallistujia sekä oikeushenkilöllisyyden että taloudellisten valmiuksien osalta.

7 artikla

Palveluntarjoajan tehtävät

1)Palveluntarjoajan tehtävänä on järjestää yhteishankinta ja erityisesti

a)yhdistää maakaasualan yritysten ja kaasua kuluttavien yritysten kysyntä yhteishankinnassa käytettävän tietoteknisen välineen avulla;

b)pyytää maakaasun toimittajilta tai tuottajilta tarjouksia yhdistetyn kysynnän täsmäämiseksi yhteishankinnassa käytettävän tietoteknisen välineen avulla, ja myöntää käyttöoikeuksia toimituksiin;

c)todentaa, akkreditoida ja rekisteröidä käyttäjänsä; ja

d)tarjota käyttäjilleen tai komissiolle kaikki lisäpalvelut, jotka ovat tarpeen 5 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa määrättyjen toimien asianmukaisen suorittamisen varmistamiseksi.

2)Käyttäjien rekisteröintiä, julkaisemista ja raportointia koskevat ehdot määritellään sopimuksessa.

8 artikla

Osallistuminen yhteishankintaan

1)Yhteishankintaan voivat osallistua kaikki unioniin tai energiayhteisön sopimuspuoliin sijoittautuneet maakaasualan yritykset ja kaasua kuluttavat yritykset. Maakaasualan yritykset ja kaasua kuluttavat yritykset eivät saa osallistua kysynnän yhdistämiseen, jos ne ovat

2)On otettava käyttöön sopimusvelvoitteet sen varmistamiseksi, että mitään varoja tai taloudellisia resursseja, jotka syntyvät osallistumisesta palveluntarjoajan järjestämään yhteishankintaprosessiin, ei aseteta suoraan tai välillisesti sellaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi, jotka ovat

3)Jäsenvaltiot tai muut sidosryhmät voivat tarvittaessa tarjota maksuvalmiustukea, myös takauksia, palveluntarjoajan järjestämään yhteishankintaprosessiin osallistuville osapuolille valtiontukisääntöjen mukaisesti, jos niitä sovelletaan. Tähän voi sisältyä takauksia vakuustarpeiden kattamiseksi tai niiden lisäkustannusten riskin kattamiseksi, joita seuraa muiden saman yhteishankintasopimuksen osapuolina olevien ostajien maksukyvyttömyydestä.

4)Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä rajoituksia sovelletaan kaasunhankintakonsortioiden osalta 2 ja 3 jaksoon ja erityisesti 5, 7, 10, 11 ja 12 artiklaan.

9 artikla

Yhteishankintojen ulkopuolelle jätettävät maakaasutoimitukset

1)Yhteishankintoina ei saa ostaa Venäjän federaatiosta peräisin olevaa maakaasua, joka saapuu jäsenvaltioihin tai energiayhteisön sopimuspuoliin seuraavien tulopisteiden kautta:

a)Greifswald

b)Lubmin II

c)Imatra

d)Narva

e)Värska

f)Luhamaa

g)Sakiai

h)Kotlovka

i)Kondratki

j)Wysokoje

k)Tieterowka

l)Mozyr

m)Kobryn

n)Sudha RU/Ukraina

o)Belgorod RU/Ukraina

p)Valuyki RU/Ukraina

q)Serebryanka RU/Ukraina

r)Pisarevka RU/Ukraina

s)Sokhranovka RU/Ukraina

t)Prokhorovka RU/Ukraina

u)Platovo RU/Ukraina

v)Strandzha 2 (BG) / Malkoclar (TR)

10 artikla

Palveluntarjoajan pakollinen käyttö

1)Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat maakaasualan yritykset osallistuvat palveluntarjoajan järjestämään kysynnän yhdistämisprosessiin yhtenä mahdollisena keinona saavuttaa asetuksen (EU) 2017/1938 6 a artiklassa asetetut täyttötavoitteet ja toteuttaa tätä varten mainitun asetuksen 6 b artiklassa säädetyt toimenpiteet.

2)Jäsenvaltioiden, joilla on maanalaisia varastoja, on vaadittava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat maakaasualan yritykset osallistuvat palveluntarjoajan järjestämään kysynnän yhdistämisprosessiin määrillä, jotka ovat vähintään 15 prosenttia kokonaismäärästä, joka tarvitaan asetuksen (EU) 2017/1938 6 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen varastojen 90 prosentin täyttötavoitteen saavuttamiseksi.

3)Jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia varastoja, on vaadittava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat maakaasualan yritykset osallistuvat palveluntarjoajan järjestämään kysynnän yhdistämisprosessiin määrillä, jotka ovat vähintään 15 prosenttia asetuksen (EU) 2017/1938 6 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rajat ylittäviä täyttövelvoitteita vastaavista määristä.

11 artikla

Kaasunhankintakonsortio

Maakaasualan yritykset ja kaasua kuluttavat yritykset, jotka osallistuvat palveluntarjoajan järjestämään kysynnän yhdistämiseen, voivat koordinoida hankintasopimuksen ehtojen osatekijöitä tai käyttää yhteishankintasopimuksia parempien ehtojen saavuttamiseksi toimittajiensa kanssa edellyttäen, että ne noudattavat unionin oikeutta, myös unionin kilpailulainsäädäntöä, erityisesti SEUT 101 ja 102 artiklaa, kuten komissio voi täsmentää asetuksen (EY) N:o 1/2003 10 artiklan mukaisessa päätöksessä, sekä 3 artiklan mukaista läpinäkyvyysvaatimusta.

3 jakso

Toimenpiteet nesteytetyn maakaasun terminaalien ja putkistojen käytön tehostamiseksi

12 artikla

Jälkimarkkinoilla myytävän kapasiteetin varausalusta nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen käyttäjille

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen käyttäjillä, jotka haluavat jälleenmyydä sovitun kapasiteettinsa jälkimarkkinoilla, siten kuin asetuksessa (EY) N:o 715/2009 määritellään, on oltava oikeus siihen. Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen haltijoiden on viimeistään kahden kuukauden kuluttua [tämän asetuksen voimaantulosta] perustettava yksittäin tai alueellisesti nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen käyttäjille läpinäkyvä ja syrjimätön varausalusta niiden sovitun kapasiteetin jälleenmyymiseksi jälkimarkkinoilla.

13 artikla

Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen avoimuusfoorumi

1)Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen haltijoiden on perustettava kahden kuukauden kuluessa [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] eurooppalainen LNG-avoimuusfoorumi ja varastojen avoimuusfoorumi, joilla ne voivat julkaista läpinäkyvällä ja käyttäjäystävällisellä tavalla asetuksen (EY) N:o 715/2009 19 artiklassa vaaditut tiedot. Sääntelyviranomaiset voivat vaatia kyseisten laitosten haltijoita julkistamaan kaikki mahdollisesti merkitykselliset lisätiedot verkon käyttäjille.

2)Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten, joille on myönnetty vapautus kolmansien osapuolten pääsyä koskevista säännöistä direktiivin 2003/55/EY 22 artiklan ja direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan mukaisesti, sekä maakaasuvarastojen haltijoiden, jotka ovat direktiivin 2009/73/EY 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun neuvotteluihin perustuvan kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä koskevan järjestelmän alaisia, on julkistettava infrastruktuuritariffit kuukauden kuluessa [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

14 artikla

Siirtokapasiteetin tehokkaampi käyttö

1)Siirtoverkonhaltijoiden on tarjottava jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettua vajaasti käytettyä sovittua kiinteää kapasiteettia kuukausikapasiteettituotteena ja vuorokautisena ja päivänsisäisenä kapasiteettituotteena sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jona 2 kohdan mukaista vajaakäyttöä esiintyy.

2)Sovittu kiinteä kapasiteetti on katsottava vajaasti käytetyksi, jos verkonkäyttäjä käytti tai tarjosi keskimäärin alle 80 prosenttia varatusta kiinteästä kapasiteetista edeltävien 30 päivän aikana. Siirtoverkonhaltijan on jatkuvasti seurattava käyttämätöntä kapasiteettia ja ilmoitettava verkonkäyttäjälle takaisin vedettävän kapasiteetin määrä viimeistään ennen kuin se ilmoittaa tulevassa kuukausikapasiteettihuutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin määrän komission asetuksen (EU) 2017/459 mukaisesti.

3)Tarjolle asetettava kapasiteetti vastaa edeltävän kuukauden keskimääräisen käytön ja kuukautta pidemmäksi ajaksi sovitun kiinteän kapasiteetin 80 prosentin välistä erotusta.

4)Kapasiteettia jaettaessa huutokaupassa tarjotun käytettävissä olevan kapasiteetin on oltava etusijalla tämän mekanismin mukaisesti huutokauppaan sisältyvään kapasiteettiin nähden.

5)Jos siirtoverkonhaltijan tarjoama kapasiteetti myydään, se vedetään takaisin sovitun kapasiteetin alkuperäiseltä haltijalta. Alkuperäinen haltija voi käyttää takaisin vedettyä kiinteää kapasiteettia keskeytyvästi.

III luku – Toimenpiteet liian korkeiden kaasun hintojen ja liiallisen päivänsisäisen volatiliteetin ehkäisemiseksi energiajohdannaismarkkinoilla

1 jakso

Tilapäinen päivänsisäinen väline energiajohdannaismarkkinoiden liiallisen volatiliteetin hallitsemiseksi

15 artikla

Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi

1)Kunkin kauppapaikan, jossa käydään kauppaa energiaan liittyvillä front month ‑hyödykejohdannaisilla, on viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023 perustettava kullekin siinä kaupattavalle energiaan liittyvälle front month ‑hyödykejohdannaiselle päivänsisäinen volatiliteetin hallintamekanismi, joka perustuu hintojen ylä- ja alarajaan, jäljempänä ’hintarajat’, jotka määrittävät hinnat, joiden ylä- ja alapuolella toimeksiantoja ei voida toteuttaa, jäljempänä ’päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi’. Kauppapaikkojen on varmistettava, että päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi estää tällaisten energiaan liittyvien front month ‑hyödykejohdannaisten liialliset hinnanmuutokset kaupankäyntipäivän sisällä.

2)Kauppapaikkojen on vahvistettava kullekin niissä kaupankäynnin kohteena olevalle energiaan liittyvälle front month ‑hyödykejohdannaiselle sovellettava laskentamenetelmä, jolla määritetään hintarajat suhteessa viitehintaan. Päivän ensimmäinen viitehinta on yhtä suuri kuin aloitushinta. Seuraavat viitehinnat ovat viimeisimmät säännöllisin väliajoin havaitut markkinahinnat. Jos kaupankäynti keskeytyy kaupankäyntipäivän aikana, ensimmäinen keskeytyksen jälkeinen viitehinta on uudelleen käynnistetyn kaupankäynnin aloitushinta.

3)Hintarajat on ilmaistava joko absoluuttisena arvona tai suhteellisesti prosentuaalisena vaihteluna suhteessa viitehintaan. Kauppapaikkojen on mukautettava laskentamenetelmä kunkin energiaan liittyvän front month ‑hyödykejohdannaisen erityispiirteisiin, kyseisen johdannaismarkkinan likviditeettiprofiiliin ja sen volatiliteettiprofiiliin. Kauppapaikan on ilmoitettava menetelmä toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

4)Kauppapaikkojen on määritettävä hintarajat säännöllisesti uudelleen kaupankäyntiaikana viitehinnan perusteella.

5)Kauppapaikkojen on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava käyttöön ottamansa päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin ominaispiirteet.

6)Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi ei saa korvata kauppapaikkojen direktiivin 2014/65/EU mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää jo käyttöön ottamia kauppojen hintavaihtelurajoja, ja mekanismia sovelletaan niiden lisäksi.

7)Jos kauppapaikka aikoo muuttaa tiettyyn energiaan liittyvään front month ‑hyödykejohdannaiseen sovellettavien hintarajojen laskentamenetelmää, sen on ilmoitettava suunnitelluista muutoksista toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

8)Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään yhdenmukaiset edellytykset päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin täytäntöönpanolle ottaen huomioon kunkin energiaan liittyvän front month ‑hyödykejohdannaisen erityispiirteet, kyseisen johdannaismarkkinan likviditeettiprofiili ja sen volatiliteettiprofiili. Jotta voidaan erityisesti varmistaa sellaisten kauppapaikkojen sujuva toiminta, joissa käydään kauppaa energiaan liittyvillä front month ‑hyödykejohdannaisilla, komissio voi määritellä aikavälit, joina hintarajat määritetään uudelleen, tai toimenpiteet, jotka on toteutettava, jos kaupankäynti siirtyy näiden hintarajojen ulkopuolelle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

16 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten tehtävä

1)Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin täytäntöönpanoa. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että erot päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismien täytäntöönpanossa niiden jäsenvaltioihin sijoittautuneissa kauppapaikoissa perustellaan asianmukaisesti kyseisten kauppapaikkojen tai hyödykejohdannaisten erityispiirteillä.

2)Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kauppapaikat ottavat käyttöön asianmukaiset alustavat mekanismit, joilla varmistetaan, että energiaan liittyvien front month ‑hyödykejohdannaismarkkinoiden liiallista volatiliteettia lievennetään 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin perustamiseen asti.

3)Toimivaltaisten viranomaisten on raportoitava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) siitä, miten niiden valvomat kauppapaikat ovat panneet täytäntöön päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin, kolmen viikon kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin.

17 artikla

ESMAn koordinointitehtävä

1)ESMA koordinoi ja seuraa päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismien täytäntöönpanoa toimivaltaisten viranomaisten sille 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien raporttien perusteella.

2)ESMA dokumentoi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten raporttien perusteella mahdolliset erot päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismien täytäntöönpanossa eri lainkäyttöalueilla unionissa. ESMA toimittaa [lisätään päivämäärä, joka on 6 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismien toimivuutta. Komissio harkitsee tämän kertomuksen perusteella, antaako se neuvostolle ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi.

2 jakso

ACERille annettava tehtävä kerätä ja julkaista objektiivisia hintatietoja

18 artikla

Hinta-arviointien tekemiseen ja viitearvojen määrittämiseen liittyvät ACERin tehtävät

1)ACER laatii ja julkaisee kiireellisesti nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvioinnin alkaen viimeistään kahden viikon kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Nesteytetyn maakaasun hinta-arviointia varten ACER kerää ja käsittelee järjestelmällisesti liiketoimia koskevia LNG-markkinatietoja.

2) ACER määrittää ja julkaisee päivittäin LNG-viitearvon viimeistään 31 päivästä maaliskuuta alkaen. LNG-viitearvon määrittämiseksi ACER kerää ja käsittelee järjestelmällisesti kaikkia LNG-markkinatietoja.

3)ACERilla on tässä jaksossa vahvistettujen tehtäviensä suorittamiseksi sille asetuksen (EU) N:o 1227/2011 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014 nojalla annetut valtuudet, ja asetuksen (EU) N:o 1227/2011 mukaisia markkinaosapuolten velvoitteita ja kieltoja sovelletaan nesteytetyn maakaasun markkinaosapuoliin.

19 artikla

Nesteytetyn maakaasun hinta-arviot ja viitearvo

1)Nesteytetyn maakaasun hinta-arvio on julkaistava päivittäin ja viimeistään klo 18.00 Keski-Euroopan aikaa suoran kaupan hinta-arviointia varten. ACER julkaisee nesteytetyn maakaasun hinta-arvion lisäksi 1 päivään maaliskuuta 2023 mennessä päivittäin myös LNG-viitearvon viimeistään klo 19.00 tai niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

2)Tämän artiklan soveltamiseksi ACER voi käyttää kolmannen osapuolen palveluja.

20 artikla

LNG-markkinatietojen toimittaminen ACERille

1)Nesteytetyn maakaasun markkinaosapuolten on toimitettava ACERille päivittäin 21 artiklassa vahvistettujen eritelmien mukaiset LNG-markkinatiedot standardoidussa muodossa korkealaatuisen siirtoprotokollan avulla ja niin reaaliaikaisesti kuin teknisesti mahdollista ennen päivittäisen hinta-arvioinnin julkaisemista (klo 18.00).

2)Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ajankohta, johon mennessä markkinatiedot on toimitettava ennen 1 kohdassa tarkoitetun nesteytetyn maakaasun hinta-arvioinnin päivittäistä julkaisemista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3)ACER antaa tarvittaessa komissiota kuultuaan ohjeita seuraavista:

a)ilmoitettavat yksityiskohtaiset tiedot komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014 mukaisesti nykyisin ilmoitettavien liiketoimitietojen ja perustietojen lisäksi, mukaan lukien osto- ja myyntitarjouksia koskevat tiedot, ja

b)menettely, vakiomuoto ja sähköinen muoto sekä tekniset ja organisatoriset vaatimukset vaadittujen markkinatietojen toimittamiseksi.

4)Nesteytetyn maakaasun markkinaosapuolten on toimitettava vaaditut LNG-markkinatiedot ACERille maksutta ja ACERin perustamien raportointikanavien kautta.

21 artikla

Markkinatietojen laatu

1)LNG-markkinatietoihin on sisällyttävä:

a)sopimuspuolet, mukaan lukien osto-/myynti-indikaattori;

b)ilmoittava osapuoli;

c)transaktiohinta;

d)sopimuksen mukaiset määrät;

e)sopimuksen arvo;

f)LNG-lastin saapumisaikaikkuna;

g)toimitusehdot;

h)toimituspaikat;

i)aikaleimatiedot kaikista seuraavista:

i)osto- tai myyntitarjouksen tekoajankohta;

ii)transaktioaika;

iii)osto- tai myyntitarjouksen tai liiketoimen ilmoittamisajankohta;

iv)LNG-markkinatietojen vastaanotto ACERissa.

2)Nesteytetyn maakaasun markkinaosapuolten on toimitettava ACERille LNG-markkinatiedot seuraavissa yksiköissä ja valuutoissa:

a)kauppa-, osto- ja myyntiyksikköhinnat on ilmoitettava sopimuksessa määriteltynä valuuttana ja euroina megawattituntia kohti, ja niihin on tarvittaessa sisällytettävä sovelletut muunto- ja vaihtokurssit;

b)sopimuksen mukaiset määrät on ilmoitettava sopimuksessa määriteltyinä yksikköinä ja megawattitunteina;

c)saapumisaikaikkuna on ilmoitettava toimituspäivinä UTC-muodossa;

d)toimituspaikasta on ilmoitettava ACERin luetteloima voimassa oleva tunniste (luettelo nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksista, joita raportointivaatimukset koskevat, sekä asetus (EU) N:o 1227/2011 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1348/2014); aikaleimatiedot on ilmoitettava UTC-muodossa;

e)pitkän aikavälin sopimuksen hintakaava, josta hinta johdetaan, on ilmoitettava kokonaisuudessaan, jos se on merkityksellinen.

3)ACER antaa ohjeita siitä, millä perusteilla yhden ilmoittajan katsotaan vastaavan merkittävästä osasta tietyn viiteajanjakson aikana toimitetuista LNG-markkinatiedoista ja miten tämä tilanne otetaan huomioon sen nesteytetyn maakaasun päivittäisessä hinta-arvioinnissa ja LNG-viitearvoissa.

22 artikla

Toiminnan jatkuvuus

ACER tarkastelee säännöllisesti uudelleen ja päivittää nesteytetyn maakaasun hinta-arviointia ja LNG-viitearvoa koskevaa menetelmäänsä sekä markkinatietojen raportoinnissa ja nesteytetyn maakaasun hinta-arvioiden ja LNG-viitearvojen julkaisemisessa käytettyä menetelmää ottaen huomioon markkinatietojen toimittajien näkemykset.

3 jakso

23 artikla

Markkinakorjausmekanismi

1)Neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen tilapäisestä mekanismista, jolla rajoitetaan liian korkeita kaasun hintoja.

2)Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)siinä määritetään dynaaminen markkinakorjausmekanismi Gasunie Transport Services B.V:n ylläpitämässä virtuaalisessa Title Transfer Facility (TTF) ‑kauppapaikassa tehdyille maakaasukaupoille; muut unionin kaasukaupan keskukset voidaan yhdistää korjattuun TTF-spot-hintaan dynaamisen hintahaarukan avulla;

b)se ei rajoita OTC-kaasukauppaa;

c)se ei vaaranna kaasun toimitusvarmuutta unionissa;

d)se riippuu edistymisestä kaasun säästötavoitteen saavuttamisessa;

e)se ei lisää kaasun kokonaiskulutusta;

f)se on suunniteltu siten, että se ei estä EU:n sisäisiä markkinapohjaisia kaasuvirtoja;

g)se ei vaikuta energiajohdannaismarkkinoiden vakauteen ja asianmukaiseen toimintaan; ja

h) siinä otetaan huomioon kaasun markkinahinnat eri järjestäytyneillä markkinapaikoilla eri puolilla unionia.

24 artikla

Markkinakorjausmekanismin soveltamisen keskeyttäminen

Neuvosto tekee välittömästi komission ehdotuksen mukaisesti ja ACERin mahdollisen suosituksen perusteella päätöksen markkinakorjausmekanismin soveltamisen keskeyttämisestä, jos sen käyttöönoton syyt eivät enää ole päteviä, erityisesti liian korkeiden kaasun hintojen osalta, tai jos esiintyy tahattomia markkinahäiriöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti toimitusvarmuuteen ja EU:n sisäisiin virtoihin Markkinakorjausmekanismia sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen voimassaolon ajan.

IV LUKU – KAASUHÄTÄTILANTEESSA TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET

1 jakso

Alueellisessa tai unionin tason hätätilanteessa sovellettava jakomekanismi

25 artikla

Jakomekanismia koskeva ehdotus

1)Neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä päätöksen, jossa säädetään yhteisvastuujärjestelyjen oletusehtojen mukaisesta hinnanmuodostusmekanismista ja kaasukapasiteetin jakamisesta kaasun toimittamiseksi jäsenvaltioille, joissa on julistettu alueellinen tai unionin tason hätätila asetuksen (EU) 2017/1938 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2)Päätöksellä on varmistettava, että sellaisen kaasutoimitusten merkittävän häiriön aikana, joka vaikuttaa koko alueeseen, mahdollisuus saada kaasua käytettävissä olevista kaasulähteistä jaetaan asianmukaisesti jäsenvaltioiden kesken.

26 artikla

Kriisijohtoryhmän osallistuminen

Asetuksen (EU) 2017/1938 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kriisijohtoryhmä on otettava mukaan jakomekanismin perustamiseen ja täytäntöönpanoon.

2 jakso

Kaasualan yhteisvastuu sähköntoimitusta, keskeisiä teollisuudenaloja ja suojattuja asiakkaita varten

27 artikla

Yhteisvastuuseen perustuvan suojan laajentaminen sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittisiin kaasumääriin

1)Asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaista yhteisvastuutoimenpidettä sovelletaan ainoastaan, jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio ei ole pystynyt kattamaan

a)yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaidensa kaasun saannin vajausta tai

b)liitteessä 1 esitettyä sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittistä kaasumäärää mainitun asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen soveltamisesta huolimatta. Tällöin sovelletaan mainitun asetuksen 13 artiklan 3 kohdan b–d alakohdassa säädettyjä ehtoja.

2)Jäsenvaltioilla, jotka ovat velvollisia tarjoamaan yhteisvastuuta asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla, on oikeus vähentää yhteisvastuutarjouksesta

a)toimitukset suojatuille asiakkaille siinä määrin kuin tarjous vaikuttaa välttämättömiin määriin; ja

b)sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittiset kaasumäärät.

3)Sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittiset kaasumäärät eivät saa ylittää liitteessä 1 esitettyjä määriä. Jos jäsenvaltio voi osoittaa, että sähkökriisin välttämiseksi jäsenvaltiossa tarvitaan suurempi määrä kaasua, komissio voi asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä päättää sallia suurempien määrien vähentämisen.

28 artikla

Suojattuja asiakkaita koskevat kysynnän vähentämistoimenpiteet

1)Jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti ja tämän asetuksen soveltamisaikana toteuttaa toimenpiteitä asetuksen (EU) 2017/1938 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyjen suojattujen asiakkaiden ei-välttämättömän kulutuksen vähentämiseksi erityisesti silloin, kun on julistettu jokin asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan mukaisista kriisitasoista tai asetuksen (EU) 2022/1369 mukainen EU:n hälytystilanne. Tällaiset toimenpiteet on rajoitettava kaasun ei-välttämättömiin käyttötarkoituksiin, ja niissä on otettava huomioon koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä 5 päivänä elokuuta 2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 6 artiklan 2 kohdassa säädetyt tekijät.

2)Heikossa asemassa olevien asiakkaiden, siten kuin jäsenvaltiot ovat ne määritelleet maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kulutusta ei saa missään tapauksessa vähentää, eivätkä jäsenvaltiot saa kytkeä suojattuja asiakkaita irti verkosta 1 kohdan soveltamisen seurauksena.

29 artikla

Rajat ylittäviä virtoja koskevat suojatoimet

Jos komissio pyytää asetuksen (EU) 2017/1938 12 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla sellaisten toimenpiteiden lopettamista, jotka tarpeettomasti rajoittavat rajat ylittäviä kaasuvirtoja tai mahdollisuuksia käyttää kaasuinfrastruktuuria tai jotka vaarantavat kaasun toimitukset toisessa jäsenvaltiossa, asetuksen (EU) 2017/1938 2 artiklan 7 alakohdassa määritellyn toimivaltaisen viranomaisen tai jäsenvaltion on muutettava toimintaansa tai toteutettava toimia asetuksen (EU) 2017/1938 12 artiklan 5 kohdan noudattamisen varmistamiseksi. Mainitun asetuksen 12 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaista menettelyä ei sovelleta.

3 jakso

Yhteisvastuutoimenpiteiden toteuttamista koskevat säännöt

30 artikla

Yhteisvastuuvelvoitteiden tilapäinen laajentaminen jäsenvaltioihin, joissa on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia

1)Asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta toteuttaa yhteisvastuutoimenpiteitä ei sovelleta ainoastaan niihin jäsenvaltioihin, jotka on suoraan liitetty pyynnön esittäneeseen jäsenvaltioon, vaan myös jäsenvaltioihin, joissa on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia, edellyttäen, että käytettävissä on tarvittava infrastruktuuri kaasun siirtämiseksi pyynnön esittäneeseen jäsenvaltioon.

2)Jäsenvaltiot, joissa on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia mutta joita ei ole suoraan liitetty pyynnön esittäneeseen jäsenvaltioon, voivat sopia kahdenvälisesti minkä tahansa muun jäsenvaltion kanssa tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä, joita sovelletaan yhteisvastuun tarjoamiseen.

3)Jäljempänä olevan 31 artiklan mukaisia yhteisvastuutoimenpiteiden toteuttamista koskevia oletussääntöjä sovelletaan myös niihin jäsenvaltioihin, joilla ei ole suoraa yhteyttä, siltä osin kuin kahdenvälistä järjestelyä ei ole tehty yhteisvastuuta koskevan pyynnön vastaanottohetkellä.

31 artikla

Yhteisvastuutoimenpiteitä koskevat oletussäännöt

1)Jos kaksi jäsenvaltiota ei ole sopinut tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’yhteisvastuusopimus’, mainitun asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen mukaiseen kaasun toimittamiseen hätätilanteessa sovelletaan tässä artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

2)Asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 8 kohdan mukainen korvaus yhteisvastuutoimenpiteestä ei saa ylittää kohtuullisia kustannuksia. Siihen on joka tapauksessa sisällyttävä

a)hinta yhteisvastuuta tarjoavassa jäsenvaltiossa;

b)varastointi- ja siirtokustannukset toimituspaikkaan;

c)muut kustannukset, jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio ja yhteisvastuuta tarjoava jäsenvaltio niin sopivat.

3)Jolleivat pyynnön esittänyt jäsenvaltio ja yhteisvastuuta tarjoava jäsenvaltio sovi muusta hinnasta, pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle toimitetun kaasun hinnan on vastattava keskimääräistä markkinahintaa yhteisvastuuta tarjoavassa jäsenvaltiossa yhteisvastuupyyntöä edeltäneiden 30 päivän aikana tai vastaavaa keskimääräistä markkinahintaa lähimmässä pörssissä, jonne on pääsy, virtuaalisessa kauppapaikassa tai jossakin sovitussa kaasun kauppapaikassa edeltäneen kuukauden aikana.

4)Yhteisvastuuta pyytävät jäsenvaltiot vastaavat kuljetus- ja siirtokustannuksista. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio ja yhteisvastuuta tarjoava jäsenvaltio voivat vapaasti sopia muista kustannuksista ja ehdoista.

5)Jolleivat pyynnön esittänyt jäsenvaltio ja yhteisvastuuta tarjoava jäsenvaltio sovi erilaisista korvausehdoista, asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 8 kohdan nojalla maksettavaan korvaukseen eivät sisälly

a)kustannukset taloudellisista tai muista vahingoista, jotka aiheutuvat yhteisvastuun tarjoamiseen liittyvästä asiakkaiden pakollisesta kiinteän kuormituksen purkamisesta;

b)yhteisvastuuta tarjoavassa jäsenvaltiossa toteutettavien oikeudenkäynti- tai välimiesmenettelyjen kustannukset.

6)Yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion on maksettava korvaus asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 8 kohdan mukaisen yhteisvastuupyynnön yhteydessä toimitetuista kaasumääristä suoraan yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle tai tämän yhteisvastuutarjouksessaan ilmoittamalle toimijalle.

7)Jäsenvaltion, jolle yhteisvastuutoimenpidettä koskeva pyyntö on osoitettu, on toteutettava yhteisvastuutoimenpiteet mahdollisimman pian ja viimeistään [kolmen] päivän kuluttua pyynnöstä. Jäsenvaltio voi kieltäytyä yhteisvastuun tarjoamisesta yhteisvastuuta pyytävälle jäsenvaltiolle ainoastaan, jos se osoittaa, että

a)sillä ei itsellään ole riittävästi kaasua toimitettavaksi yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen tai sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittisiä kaasumääriä varten, tai

b)sillä ei ole riittävää yhteenliittämiskapasiteettia, kuten asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan 7 kohdassa säädetään, eikä sillä ole mahdollisuutta tarjota nesteytettyä maakaasua.

8)Tässä artiklassa säädettyjen oletussääntöjen lisäksi jäsenvaltiot voivat sopia teknisistä järjestelyistä ja yhteisvastuun tarjoamisen koordinoinnista.

9)Tämän artiklan säännökset eivät rajoita kaasuverkon turvallista ja luotettavaa toimintaa koskevien olemassa olevien järjestelyjen soveltamista.

32 artikla

Yhteisvastuutoimenpiteitä koskeva menettely yhteisvastuusopimuksen puuttuessa

1)Jäsenvaltion, joka pyytää yhteisvastuutoimenpiteiden soveltamista asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan nojalla, on esitettävä toiselle jäsenvaltiolle yhteisvastuupyyntö, jossa on vähintään seuraavat tiedot: pyydetyt kaasumäärät, tiedot kaasun paineesta ja lämpöarvosta, toimituspaikka, ensimmäisen mahdollisen toimituksen ajankohta ja toimitusten ennakoitu kesto.

2)Yhteisvastuupyyntö on lähetettävä samanaikaisesti jäsenvaltioille, jotka voivat mahdollisesti toteuttaa yhteisvastuutoimenpiteitä, komissiolle ja asetuksen (EU) 2017/1938 10 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti nimetyille kansallisille kriisinjohtajille.

3)Yhteisvastuupyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on lähetettävä vastaus, jossa ilmoitetaan määrä, joka voidaan toimittaa toimituspaikkoihin pyydettynä ajankohtana, mukaan lukien mahdollisesta toimitusten rajoittamisesta tai strategisten varastojen vapauttamisesta johtuva määrä, jos määrä, joka voidaan toimittaa vapaaehtoisilla markkinatoimenpiteillä, on riittämätön.

4)Yhteisvastuupyynnöt on toimitettava vähintään 24 tuntia ennen ilmoitettua toimitusaikaa. Yhteisvastuupyyntöihin on vastattava 24 tunnin kuluessa. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on vahvistettava vastaanotto ja vastaanotettava määrä 24 tunnin kuluessa pyydetystä toimitusajasta.

5)Pyyntö voidaan esittää yhden päivän tai usean päivän ajalle, ja vastauksen on vastattava pyydettyä kesto.

6)Jos yhteisvastuuta tarjoavia jäsenvaltioita on useita ja niistä yhden tai useamman kanssa on tehty kahdenvälisiä yhteisvastuujärjestelyjä, nämä järjestelyt ovat ensisijaisia kahdenvälisistä järjestelyistä sopineiden jäsenvaltioiden välillä. Tässä artiklassa säädettyjä oletussääntöjä sovelletaan ainoastaan muihin yhteisvastuuta tarjoaviin jäsenvaltioihin.

7)Komissio voi helpottaa yhteisvastuusopimusten täytäntöönpanoa erityisesti tarjoamalla suojatulla verkkoalustalla mallin, joka mahdollistaa pyyntöjen ja tarjousten reaaliaikaisen toimittamisen.

V LUKU – LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla

Komiteamenettely

1)Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2)Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

34 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Asetuksen 14 artiklaa sovelletaan kolmen kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Asetusta sovelletaan vuoden ajan sen voimaantulosta.

35 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2023 ottaen huomioon unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten yleisen tilanteen ja esittää neuvostolle kertomuksen tarkastelun tärkeimmistä tuloksista. Komissio voi kyseisen kertomuksen perusteella ehdottaa tämän asetuksen voimassaolon pidentämistä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, rajat ylittävän kaasukaupan ja luotettavien viitehintojen avulla

1.2.Toimintalohko(t)

Toimintalohko: Energia

Toiminto:

EU:n energianhankintafoorumi

Nesteytetyn maakaasun hinta-arvion/viitearvon määrittäminen

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

X uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 25

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Venäjän federaatiosta tulevien kaasutoimitusten keskeytymisen vuoksi REPowerEU-tiedonannossa ilmoitetaan yhteisten hankintajärjestelyjen kehittämisestä kaasun, nesteytetyn maakaasun (LNG) ja vedyn yhteistä hankintaa varten.

Tällä ehdotuksella pyritään auttamaan jäsenvaltioiden ja energiayhteisön sopimuspuolten kaasuyrityksiä hankkimaan lisää nesteytetyn maakaasun ja putkikaasun toimituksia puuttuvien Venäjän federaation kaasutoimitusten korvaamiseksi. Sama mekanismi loisi myös perustan vedyn yhteishankinnoille tulevaisuudessa.

Ehdotuksella pyritään myös vahvistamaan nykyisiä putkiyhteyksien ylikuormituksen hallintatoimenpiteitä, jotta kaasuverkonhaltijat voivat reagoida nopeasti kaasuvirroissa tapahtuviin muutoksiin ja mahdolliseen sopimusperusteiseen ylikuormitukseen. Uudet säännöt voisivat erityisesti nopeuttaa käyttämättömän pitkän aikavälin kapasiteetin myyntiä.

Lisäksi on erittäin tärkeää optimoida varastojen käyttö ja EU:n LNG-terminaalien kyky ottaa vastaan nesteytettyä maakaasua. Tarvitaan läpinäkyvyyttä parantava foorumi ja organisoidut kapasiteetin jälkimarkkinat, samoin kuin jo on putkien kautta tapahtuvassa kaasunsiirrossa.

LNG-viitearvo

Lisäksi nesteytetyn maakaasun tuonnin hinnoittelun on oltava vakaata ja ennustettavaa, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan korvata Venäjältä tulevan kaasun tuonnin todennäköisestä loppumisesta johtuvat toimitusvajeet. Ehdotuksessa annetaan Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) tehtäväksi luoda EU:hun tuotavan nesteytetyn maakaasun objektiivinen hinta-arviointimenetelmä, jossa kerätään reaaliaikaista tietoa kaikista päivittäisistä kaupoista. Tämä tarjoaa ostajille kattavampia tietoja ja lisää hintojen läpinäkyvyyttä.

Lisää toimitusvarmuutta

Olennainen osa EU:n toimitusvarmuustoimia nykyisessä haastavassa tilanteessa on vähentää ennakoivasti kaasun kysyntää, varautua mahdollisiin toimitushäiriöihin ja välttää varastojen ehtyminen. Jotta voidaan parhaiten ennakoida talvea 2023–2024 ja valmistautua siihen ja täyttää maanalaiset varastot 90 prosenttiin asti, kuten asetuksella (EU) 2022/1032 sovittiin, kaikesta nyt vähennettävästä kaasun kysynnästä on hyötyä. Sen vuoksi kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen voimassaoloa olisi jatkettava elokuuta 2023 pidemmälle ja pyrkimyksiä kaasun kysynnän vähentämiseen olisi jatkettava maaliskuun 2023 jälkeen.

Samalla ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti toteuttaa toimenpiteitä suojattujen asiakkaiden ’ei-välttämättömän kulutuksen’ vähentämiseksi, jos se ei heikennä sellaisten heikossa asemassa olevien kuluttajien suojelua, joilla ei ole varaa vähentää kulutustaan, ja edellyttäen, että se ei johda toimitusten katkeamiseen suojatuille asiakkaille, jotta voidaan vahvistaa varautumista mahdollisiin hätätilanteisiin talvella ja koska kaikkien kuluttajaryhmien on tärkeää osallistua kaasun säästämiseen mahdollisuuksiensa rajoissa.

Tällä ehdotuksella otetaan käyttöön jäsenvaltioiden välinen oletusarvoinen mekanismi sen varmistamiseksi, että ne auttavat toisiaan turvaamaan yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaidensa ja kriittisten kaasuvoimaloiden kaasunsaanti hätätilanteessa, joka johtaa erittäin vakavaan kaasupulaan. Lisäksi ehdotetaan, että EU-maat voivat tietyin edellytyksin pyytää kaasua yhteisvastuun perusteella, jos sähköverkon riittävyyden varmistamiseen tarvittavia voimaloita uhkaa riski, että ne eivät saa riittäviä kriittisiä määriä kaasua.

Ehdotuksessa viitataan myös mahdollisuuteen, että unionin laajuinen tai alueellinen hätätilanne aiheuttaa vakavia kaasuhäiriöitä ja toimitusvaikeuksia. Tällaisessa tapauksessa unionin olisi hätätilanteen lieventämiseksi oltava valmis käyttämään nopeasti erilaisia yhteisvastuumekanismeja alueellisesti koordinoidulla tavalla.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite 1

Perustetaan palveluntarjoaja, jonka kautta toteutetaan maakaasun ja nesteytetyn maakaasun yhteishankintoja

Erityistavoite 2

Tuetaan olemassa olevien putkien ja EU:n LNG-terminaalien (sopimusperusteisen ja fyysisen) ylikuormituksen välttämistä.

Erityistavoite 3

Nopeutetaan kaasuvirtojen käyttämättömän pitkän aikavälin kapasiteetin myyntiä.

Erityistavoite 4

Luodaan läpinäkyvyyttä parantava foorumi ja organisoidut LNG-kapasiteetin jälkimarkkinat, samoin kuin jo on putkien kautta tapahtuvassa kaasunsiirrossa.

Erityistavoite 5

Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER määrittää nesteytetyn maakaasun päiväkohtaisen hinta-arvion/viitearvon

Erityistavoite 6

Luodaan jäsenvaltioiden välinen oletusarvoinen yhteisvastuumekanismi erittäin vakavaan kaasupulaan johtavia hätätilanteita varten ja määritellään tässä yhteydessä erityissäännökset kaasuvoimaloita varten.

Erityistavoite 7

Annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa poikkeuksellisesti toimenpiteitä suojattujen asiakkaiden ’ei-välttämättömän kulutuksen’ vähentämiseksi edellyttäen, että se ei heikennä heikossa asemassa olevien kuluttajien suojelua.

Erityistavoite 8

Valmistaudutaan mahdollisuuteen, että unionin laajuinen tai alueellinen hätätilanne aiheuttaa vakavia kaasunsaannin häiriöitä ja toimitusvaikeuksia. Valmistautumisen myötä unioni on hätätilanteen lieventämiseksi valmis käyttämään nopeasti erilaisia yhteisvastuumekanismeja alueellisesti koordinoidulla tavalla.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotus on poikkeuksellinen toimenpide, jolla tehostetaan unionin kaasuinfrastruktuurin käyttöä yhteisvastuun hengessä ja autetaan etsimään uusia lähteitä ja tapoja hankkia kaasua ja tarvittaessa tulevaisuudessa myös vetyä.

Ehdotuksella luodaan LNG-viitearvo, joka tarjoaa kattavampaa tietoa ostajille ja lisää hintojen läpinäkyvyyttä.

Ehdotuksella vahvistetaan kaasun toimitusvarmuusarkkitehtuuria unionissa, jotta se on paremmin valmistautunut mahdollisiin hätätilanteisiin.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Erityistavoite 1

Onko palveluntarjoaja perustettu ja missä määrin eri markkinatoimijat käyttävät sitä.

Erityistavoite 2

Ylikuormitusaste (sopimusperusteisen ja fyysisen) olemassa olevissa putkiyhteyksissä ja EU:n LNG-terminaaleissa.

Erityistavoite 3

Kaasuvirtojen käyttämättömän pitkän aikavälin kapasiteetin myynnin lisääntyminen.

Erityistavoite 4

Onko saatu aikaan läpinäkyvyyttä parantava foorumi ja organisoidut LNG-kapasiteetin jälkimarkkinat, samoin kuin jo on putkien kautta tapahtuvassa kaasunsiirrossa.

Erityistavoite 5

ACER julkaisee päivittäin LNG-hinta-arvion/viitearvon

Erityistavoite 6

Jäsenvaltiot kykenevät vastaamaan erittäin vakavaan kaasupulaan johtavaan hätätilanteeseen oletusarvoisen yhteisvastuumekanismin avulla.

Erityistavoite 7

Jäsenvaltiot ovat määritelleet suojattujen asiakkaiden ’ei-välttämättömän kulutuksen’ siten, että heikossa asemassa olevien kuluttajien suojelua ei heikennetä.

Erityistavoite 8

Jäsenvaltiot kykenevät toimimaan alueellisesti koordinoidulla tavalla hätätilanteen lieventämiseksi.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotus edellyttää lisäresursseja energiapääosastolle, kilpailupääosastolle ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle ACERille.

Ehdotuksessa esitetään ACERille uusia tehtäviä, jotka koskevat päiväkohtaisen LNG-hinta-arvion ja -viitearvon määrittämistä ja julkaisemista. ACERin on noudatettava hintaraportoivia virastoja (PRA) koskevia IOSCO:n periaatteita, jotka edellyttävät kokeneita arvioijia, jatkuvuuden ja osaamisen siirron suunnittelua, arvioijien valvontaa, auditointiketjuja ja valitusten käsittelyä. IOSCO:n vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan viisi uutta kokoaikavastaavaa työntekijää viiden väliaikaisen toimihenkilön muodossa.

Uusien väliaikaisten toimihenkilöiden on laadittava ohjeistusta nesteytetyn maakaasun päivänsisäisestä raportoinnista, mukaan lukien osto- ja myyntitarjoukset, jotta voidaan varmistaa raportoitujen LNG-tietojen laatu ja noudattaa muiden IOSCO:n periaatteita noudattavien hintaraportoivien laitosten parhaita käytäntöjä. Tällaista pysyvää tehtävää ACERin nykyiset resurssit eivät tällä hetkellä kata. IOSCO:n periaatteiden mukaisesti hinta-arviot tekee kyseisiä markkinoita tarkasteleva raportoija, ne vertaisarvioi toinen raportoija ja ne vahvistaa aina vanhempi raportoija tai tarkastaja ennen julkaisemista. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan lisäksi varajärjestelyt, ja valitusmenettelyt on kyettävä hoitamaan riippumattomasti. Hinta-arvioiden vertaisarviointiprosessia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että IOSCO:n periaatteiden mukaisia hinnanmääritysmenettelyjä ja -menetelmiä sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti, ja julkaistut hintatiedot ovat luotettavia ja laadukkaita.

ACER tarvitsee lisäresursseja myös 1) konsulttiapuun hintojen arviointimenetelmän kehittämiseksi ensimmäisenä vuonna, 2) tietotekniikkakonsultointiin, jotta ACERin IT-raportointijärjestelmää voidaan mukauttaa nykyisestä jälkikäteisestä REMIT-tiedonkeruusta osto- ja myyntitarjousten ja kauppojen päivänsisäiseen tiedonkeruuseen ja analysointiin uuden säädöksen mukaisesti, 3) auditointiketjun varmistamiseen, 4) konsulttien tekemiin ulkopuolisiin auditointeihin toisesta täytäntöönpanovuodesta alkaen ja 5) tietotekniikkainfrastruktuuriin ja tietotekniseen käyttäjätukeen toisesta täytäntöönpanovuodesta alkaen olettaen, että uuden järjestelmän pohjana voidaan käyttää nykyistä REMIT-infrastruktuuria.

Venäjän federaatiosta jäsenvaltioihin suuntautuvien maakaasutoimitusten ennennäkemätön väheneminen edellyttää EU:lta koordinoitua vastausta. Kaasutoimitukset Venäjältä ovat vähentyneet merkittävästi. Syyskuussa 2022 venäläisen kaasun osuus putkikaasusta oli vähentynyt 9 prosenttiin ja, jos LNG luetaan mukaan, 14 prosenttiin. Vuonna 2021 venäläisen putkikaasun osuus oli 41 prosenttia ja nesteytetty maakaasu mukaan lukien 45 prosenttia.

Tällä ehdotuksella pyritään auttamaan jäsenvaltioita ja energiayhteisön sopimuspuolia ja niiden kaasuyrityksiä hankkimaan uusia nesteytetyn maakaasun ja putkikaasun toimituksia puuttuvien Venäjän federaation kaasutoimitusten korvaamiseksi. Kaasun kysynnän vähentämisen, energiatehokkuustoimenpiteiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäksi tämä vaje on täytettävä ostamalla lisää kaasua, pääasiassa nesteytettyä maakaasua, muista lähteitä.

Sama mekanismi voisi luoda perustan myös vedyn yhteishankinnoille tulevaisuudessa.

ACERin laatiman LNG-hinta-arvion/viitearvon käyttöönotto antaa ostajille kattavampaa tietoa ja lisää hintojen läpinäkyvyyttä.

Kaasun toimitusvarmuuden vahvempia puitteita koskevat säännökset antaisivat mahdollisuuden puuttua paremmin mahdollisiin tuleviin hätätilanteisiin koordinoidusti ja yhteisvastuun hengessä, mikä toisi lisäarvoa sosiaalisesta, taloudellisesta ja poliittisesta näkökulmasta.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kokemukset maakaasun yhteishankinnoista ovat melko vähäisiä. Covid-19-rokotteiden yhteishankinnat osoittautuivat kuitenkin hyödylliseksi järjestelyksi. On kuitenkin tärkeää korostaa, että rokotteita ostivat jäsenvaltiot, mutta kaasua ostavat yritykset. Tämä aiheuttaa erityisiä haasteita.

ACERilla on laaja kokemus asetuksen (EU) N:o 1227/2011 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014 (REMIT-asetus) mukaisesta markkinatiedon keräämisestä ja käsittelystä.

Kaasun toimitusvarmuuskehyksen vahvistamista koskevat säännökset perustuvat nykyisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin ja vuonna 2022 tehtyyn valmiuksien parantamiseen liittyvään työhön.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotus on monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, mutta se edellyttää ACERille suoritettavan rahoitusosuuden osalta uudelleenkohdentamista otsakkeessa 1. Energiapääosaston edellyttämät toimintamäärärahat katetaan energiapääosaston budjettikohtiin osoitetuilla nykyisillä määrärahoilla.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Henkilöresursseja tarvitaan lisää uusiin tehtäviin, joista tulee pysyviä kaasun toimitusvarmuuden ja kaasunhankintakonsortion kilpailulainsäädännön mukaisen toteutuksen osalta. Nykyiset tehtävät eivät kuitenkaan vähene lähitulevaisuudessa. Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä komission on kuitenkin toimittava vakaalla henkilöstörakenteella, joten uudelleenjärjestelyt on toteutettava toimielimen sisäisesti.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–X voimassa [voimaantulopäivän] ja [kahden vuoden kuluttua voimaantulosta] välisen ajan

–X maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2022–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2022–2028.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 26

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–X varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Energiapääosaston ja kilpailupääosaston suoraan toteuttamat tehtävät seuraavat vuotuista suunnittelu- ja seurantajaksoa, jota komissio ja toimeenpanovirastot toteuttavat, mukaan lukien tulosten raportointi energiapääosaston ja kilpailupääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.

Lisäksi mekanismin toimivuutta seurataan ehdotuksen 5 artiklan mukaisesti.

Ehdotuksen 6 c artiklaan sisältyy myös erityisiä raportointivaatimuksia.

Varainhoitoasetuksensa mukaan ACERin on toimitettava ohjelma-asiakirjansa yhteydessä vuotuinen työohjelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot sekä taloudellisista resursseista että henkilöresursseista kunkin toteutetun toimen osalta. ACER raportoi kuukausittain energiapääosastolle talousarvion toteuttamisesta, myös sitoumuksista, ja maksuista talousarvion osastoittain sekä avointen virkojen määrästä henkilöstötyypeittäin. Energiapääosasto on suoraan edustettuna ACERin hallintoelimissä. Energiapääosasto saa johtokunnassa olevien edustajiensa kautta tiedon talousarvion käytöstä ja henkilöstötaulukosta jokaisessa sen vuoden aikana pidettävässä kokouksessa.

Lisäksi ACERiin sovelletaan varainhoitosääntöjen mukaisesti vuotuisia vaatimuksia raportoida toiminnasta ja resurssien käytöstä johtokunnan ja sen vuotuisen toimintakertomuksen kautta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Komissio rahoittaa mekanismin perustamista yhteishankintoja tekevän yksikön toimesta palvelusopimuksilla tai muilla suoraan hallinnoiduilla välineillä. Komissio tai yhteishankinnoista vastaava yksikkö ei kuitenkaan osta kaasua osallistuvien yritysten puolesta.

Komissio pyrkii valitsemaan tämän yksikön nykyisten energiapörssien ja kapasiteetinjakoalustojen keskuudesta. Menot toteutetaan suoralla hallinnoinnilla varainhoitoasetuksen säännöksiä täysimääräisesti noudattaen. Energiapääosaston hankintojen ja avustusten valvontastrategiaan sisältyy erityisiä oikeudellisia, toiminnallisia ja varainhoitoon liittyviä ennakkotarkastuksia, jotka koskevat menettelyjä (mukaan lukien hankintamenettelyjen ja tarvittaessa hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean suorittama arviointi) sekä sopimusten allekirjoittamiseen liittyviä ennakkotarkastuksia. Lisäksi tavaroiden ja palvelujen hankinnasta aiheutuviin menoihin sovelletaan ennakkotarkastuksia ja tarvittaessa jälkitarkastuksia ja varainhoidon valvontaa.

LNG-hinta-arvion ja -viitearvon määrittämisen osalta ACERin asiantuntemuksen perusteella on kustannustehokkaampaa antaa uusi tehtävä olemassa olevalle virastolle, joka jo hoitaa samankaltaisia tehtäviä. Energiapääosasto laati valvontastrategian, jonka avulla se hallinnoi suhteitaan ACERiin osana komission vuoden 2017 sisäisen valvonnan kehystä. ACER tarkisti ja hyväksyi oman sisäisen valvonnan kehyksensä joulukuussa 2018.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Mekanismin perustamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisen osalta havaitut riskit liittyvät hankintamenettelyjen käyttöön: viiveisiin, tietojen saatavuuteen, markkinoiden informoinnin oikea-aikaisuuteen jne. Nämä riskit katetaan varainhoitoasetuksen nojalla ja niitä lieventävät energiapääosaston tämän suuruisiin hankintoihin soveltamat sisäiset valvontakeinot.

Energiapääosasto raportoi vuosittain vuotuisessa toimintakertomuksessaan toimiensa valvonnan kustannuksista. Hankintatoimien riskiprofiili ja valvontakustannukset ovat linjassa vaatimusten kanssa.

Energiapääosaston ja kilpailupääosaston mekanismin perustamiseen liittyvät tehtävät eivät johda lisätarkastuksiin tai muutoksiin tarkastusten kustannussuhteessa. Vastaavasti lisätehtävien osoittamisen ACERin nykyiseen toimeksiantoon ei odoteta aiheuttavan erityistä lisävalvontaa ACERille, joten valvontakustannusten ja hallinnoitujen varojen arvon välinen suhde säilyy muuttumattomana.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Energiapääosasto hyväksyi tarkistetun petostentorjuntastrategian vuonna 2020. Energiapääosaston petostentorjuntastrategia perustuu komission petostentorjuntastrategiaan ja sisäisesti tehtyyn erityiseen riskinarviointiin, jonka tarkoituksena on tunnistaa petoksille altteimmat alat, jo käytössä olevat valvontatoimet sekä tarvittavat toimet, joilla parannetaan energian pääosaston valmiuksia ehkäistä, havaita ja korjata petoksia.

ACER soveltaa EU:n erillisvirastojen petostentorjuntaperiaatteita komission lähestymistavan mukaisesti. ACER hyväksyi maaliskuussa 2019 uuden petostentorjuntastrategian, jolla kumottiin ACERin johtokunnan päätös 13/2014. Uusi kolmivuotinen strategia perustuu seuraaviin tekijöihin: vuotuinen riskinarviointi, eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta, väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt, arkaluonteisten tehtävien hallintaa koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt sekä etiikkaan ja lahjomattomuuteen liittyvät toimenpiteet.

Sekä ACER-asetuksella että julkisiin hankintoihin sovellettavilla sopimusmääräyksillä varmistetaan, että komission yksiköt, myös OLAF, voivat suorittaa tarkastuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia OLAFin suosittelemien vakiosäännösten mukaisesti.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Lukumäärä	JM/EI-JM 27	EFTA-mailta 28	ehdokasmailta 29	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
01	02 20 04 02	JM	EI	EI	EI	EI
01	02 10 06	JM	KYLLÄ	EI	EI	EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Lukumäärä

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Energiapääosasto

Vuosi
2022

Vuosi
2023

Vuosi
2024

Vuosi
2025

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

□ Toimintamäärärahat

Budjettikohta 30 02 20 04 02

Sitoumukset

(1a)

1,000

1,000

Maksut

(2a)

0,500

0,500

1,000

Budjettikohta

Sitoumukset

1b

Maksut

(2b)

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 31

Budjettikohta

(3)

Energiapääosaston
määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1a+1b +3

1,000

1,000

Maksut

=2a+2b

+3

0,500

0,500

1,000

□ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	1,000			1,000
	Maksut	(5)		0,500	0,500	1,000
□ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+6	1,000			1,000
	Maksut	=5+6		0,500	0,500	1,000
	Maksut	=5+6

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

1

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

2023

2024

2025

2026

2027

2028

YHTEENSÄ

Osasto 1:

Sitoumukset

(1)

0,785

0,785

0,785

0,785

0,785

3,925

Maksut

(2)

0,785

0,785

0,785

0,785

0,785

3,925

Osasto 2:

Sitoumukset

(1a)

0,100

0,100

0,100

0,100

0,400

Maksut

(2a)

0,100

0,100

0,100

0,100

0,400

Osasto 3:

Sitoumukset

(3a)

1,045

0,102

0,104

0,106

0,108

1,465

Maksut

(3b)

1,045

0,1020

0,104

0,106

0,108

1,465

Määrärahat YHTEENSÄ
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

Sitoumukset

=1+1a+3a

1,830

0,987

0,989

0,991

0,993

5,790

Maksut

=2+2a

+3b

1,830

0,987

0,989

0,991

0,993

5,790

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Energiapääosasto
□ Henkilöresurssit		1,413	1,413	1,413	1,413		5,652
□ Muut hallintomenot		0,030	0,030	0,030	0,030		0,120
Energiapääosasto YHTEENSÄ	Määrärahat	1,443	1,443	1,443	1,443		5,772
Kilpailupääosasto
□ Henkilöresurssit		0,314	0,314	0,314	0,314		1,256
□ Muut hallintomenot		0,000	0,000	0,000	0,000		0,000
KILPAILUPÄÄOSASTO YHTEENSÄ	Määrärahat	0,314	0,314	0,314	0,314		1,256

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

1,757

1,757

1,757

1,757

7,028

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2022	2023	2024	2025	2026	2027	2028	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	2,757	3,587	2,744	2,746	0,991	0,993		13,818
	Maksut	1,757	4,087	3,244	2,746	0,991	0,993		13,818

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset



Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 32

Keskikustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 33 …

- Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

- Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Arvioidut vaikutukset ACERin henkilöresursseihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2023

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

YHTEENSÄ

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)

0,785

0,785

0,785

0,785

0,785

3,925

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

0,785

0,785

0,785

0,785

0,785

3,925

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

Vuosi
2023

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

YHTEENSÄ

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)

5

5

5

5

5

5

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

5

5

5

5

5

5

Rekrytointi suunniteltu vuoden 2023 alkupuoliskolle.

3.2.3.2.Henkilöstöresurssien arvioitu tarve komissiossa

–Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 34

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

Henkilöresurssit

1,727

1,727

1,727

1,727

6,908

Muut hallintomenot

0,030

0,030

0,030

0,030

0,120

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7,
välisumma

1,757

1,757

1,757

1,757

7,028

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7
sisältymättömät, välisumma 35

Henkilöresurssit

0

0

0

0

0

Muut
hallintomenot

0

0

0

0

0

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7
sisältymättömät, välisumma

0

0

0

0

0

YHTEENSÄ

1,757

1,757

1,757

1,757

7,028

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
□ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		11	11	11	11
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
□ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 36
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 37	- Päätoimipaikassa
	- EU:n ulkop. edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		11	11	11	11

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Ehdotuksessa esitetään tehostettu kaasun toimitusvarmuuden arkkitehtuuri, johon liittyy uusia velvoitteita jäsenvaltioille ja vastaavasti energiapääosaston vahvempi rooli monilla eri aloilla:

·Asetuksen yleinen hallinnointi ja täytäntöönpano (3 kokoaikavastaavaa)

·Sellaisen neuvoston toimenpide-ehdotuksen valmistelu, jossa esitetään mekanismi kaasukapasiteetin jakamiseksi, jotta jäsenvaltioille, joissa on julistettu alueellinen tai unionin tason hätätila, voidaan toimittaa kaasua; ehdotuksen hallinnointi ja täytäntöönpano, mukaan lukien kriisijohtoryhmän osallistaminen (2 kokoaikavastaavaa).

·Jäsenvaltioiden pyytämien, kriittisten kaasumäärien lisäämistä koskevien päästöoikeuspyyntöjen arviointi (1 kokoaikavastaava).

·Yhteisvastuupyyntöjen jatkotoimet; yhteisvastuusopimusten täytäntöönpanon helpottaminen (1,5 kokoaikavastaavaa).

·Hallinnollinen apu (1,5 kokoaikavastaavaa).

Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan kilpailupääosaston roolia:

·Kaasunhankintakonsortion kilpailulainsäädännön mukaisen toteutuksen suunnittelutyö, joka edellyttää yhteydenpitoa toimialan kanssa (2 kokoaikavastaavaa).

Ulkopuolinen henkilöstö

ei sovelleta

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–X Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Energiapääosasto käyttää budjettikohtaa 02 20 04 02 ”Eurooppalaisen energiapolitiikan ja energian sisämarkkinoiden tukitoimet” yhteishankintamekanismiin liittyviin toimintamenoihin, mutta ACERille osoitetut tehtävät edellyttävät ACERin rahoituksen uudelleenjärjestelyä, joka kompensoidaan energiapääosaston hallinnoimien ohjelmien budjettikohdista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. 38

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 39	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– vaikutukset omiin varoihin

– vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 40
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1) Komissio on esittänyt energian hintavälineistön lokakuussa 2021, REPowerEU-tiedonannon maaliskuussa 2022 ja REPowerEU-suunnitelman toukokuussa 2022, mukaan lukien 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotukset, asetuksen kaasun varastoinnista, Kaasua säästöön talven varalle -suunnitelman ja asetuksen kaasun kysynnän vähentämisestä sekä asetuksen korkeita sähkön hintoja koskevista hätätoimenpiteistä.

(2) Ehdotus neuvoston asetukseksi korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä, 14.9.2022, COM(2022) 473.

(3) COM(2022)230 final.

(4) Eurostatin tuoreiden julkaisujen mukaan energian vaikutus euroalueen 9,1 prosentin vuotuiseen inflaatioon elokuussa 2022 oli noin puoli prosenttiyksikköä.

(5) Esimerkiksi EU:n teollisuuden hintaero Kiinaan nähden kasvoi vuoden 2022 toisella neljänneksellä sähkön osalta 42 prosenttiyksikköä ja kaasun osalta 60 prosenttiyksikköä vuoden 2021 toiseen neljännekseen verrattuna. Yhdysvaltoihin nähden hintaero on vielä paljon suurempi.

(6) Jotta EU:n kaasunhintoihin liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata, tämän ehdotuksen painopiste on kaasun todellisissa hinnoissa. Ehdotuksessa puututaan kuitenkin myös energiamarkkinoiden hintaheilahteluun, sillä käyttöön otetaan väline, jolla täydennetään nykyisiä volatiliteettimekanismeja ja rajoitetaan hinnannousupiikkejä.

(7) Kuten Eurooppa-neuvosto on todennut [päätelmät], energianhankintafoorumiin osallistumisen olisi oltava avoinna myös energiayhteisön sopimuspuolille.

(8) Maissa, joilla on maanalaisia varastoja, varastojen täyttötavoite on 90 prosenttia; muihin jäsenvaltioihin sovelletaan vastaavaa velvoitetta talvella 2023/24.

(9) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvien kaasujen ja maakaasun sekä vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, COM(2021) 803 final; ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu), COM(2021) 804 final.

(10) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvien kaasujen ja maakaasun sekä vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, COM(2021) 803 final; ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu), COM(2021) 804 final.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta, EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17.

(12) Komission tiedonanto – Suuntaviivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin, EUVL C 11, 14.1.2011, s. 1.

(13) Komission tiedonanto epävirallisista ohjeista, jotka liittyvät yksittäisissä asioissa ilmeneviin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaa koskeviin uusiin tai ratkaisemattomiin kysymyksiin (ohjekirjeet) (EUVL C xx).

(14) COM(2022) 108 final.

(15) JOIN(2022) 23 final.

(16) Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu), COM(2021) 804 final, 64 artikla.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).

(19) Komission tiedonanto epävirallisista ohjeista, jotka liittyvät yksittäisissä asioissa ilmeneviin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaa koskeviin uusiin tai ratkaisemattomiin kysymyksiin (ohjekirjeet) (EUVL C xx).

(20) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvien kaasujen ja maakaasun sekä vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, COM(2021)803 final; ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu), COM(2021) 804 final.

(21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(22) Unionin tuomioistuimen tuomio 15.7.2021, Saksa v. Puola, C-848/19 P, ECLI:EU:C:2021:598.

(23) Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu), COM(2021) 804 final, 64 artikla.

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(25) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(26) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(27) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(28) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(29) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(30) Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(31) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(32) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(33) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ’Erityistavoite (erityistavoitteet)...’.

(34) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ’N’ korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(35) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(36) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(37) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(38) Ks. vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2093/2020 12 ja 13 artikla.

(39) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ’N’ korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(40) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Arvot miljoonaa kuutiometriä	Joulukuu 2022	Tammikuu 2023	Helmikuu 2023	Maaliskuu 2023
AT	23,63	190,62	128,70	92,15
BE	301,43	385,33	355,18	351,35
BG	52,20	71,07	60,89	60,32
CY	-	-	-	-
CZ	4,47	49,64	34,80	28,28
DE	954,00	1 486,91	1 278,59	1 174,13
DK	223,49	266,47	229,26	240,13
EE	0,46	5,15	5,00	1,05
EL	191,87	272,49	257,23	180,03
ES	1 378,23	1 985,66	1 523,00	1 189,29
IE	327,82	336,05	325,06	337,76
FI	8,76	39,55	44,66	12,97
FR	757,04	786,51	737,04	670,75
HR	8,11	52,73	47,18	26,28
HU	12,01	77,83	53,59	34,50
IT	1 614,02	2 595,56	2 455,07	2 085,03
LV	71,54	72,70	70,46	63,05
LT	2,24	20,22	18,81	4,21
LU	-	-	-	-
MT	16,77	20,49	20,40	17,66
NL	284,60	550,35	413,20	402,55
PL	62,04	61,08	52,16	59,19
PT	384,15	397,92	350,12	380,53
RO	102,70	179,35	162,41	159,71
SI	11,17	13,67	11,86	9,27
SK	31,81	47,26	34,80	34,76
SE	14,99	16,15	14,23	13,50

Arvot miljoonaa kuutiometriä	Kuukausiarvo
AT	108,78
BE	348,32
BG	61,12
CY	-
CZ	29,29
DE	1 223,41
DK	239,84
EE	2,91
EL	225,40
ES	1 519,05
IE	331,67
FI	26,48
FR	737,83
HR	33,57
HU	44,48
IT	2 187,42
LV	69,44
LT	11,37
LU	-
MT	18,83
NL	412,68
PL	58,62
PT	378,18
RO	151,04
SI	11,49
SK	37,16
SE	14,72

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)	0,785	0,785	0,785	0,785	0,785	3,925
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	1,727	1,727	1,727	1,727	6,908
Muut hallintomenot	0,030	0,030	0,030	0,030	0,120
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,757	1,757	1,757	1,757	7,028

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma 35
Henkilöresurssit	0	0	0	0	0
Muut hallintomenot	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0	0	0	0	0