EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 11.5.2022

COM(2022) 209 final

2022/0155(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2022) 209 final} - {SWD(2022) 209 final} - {SWD(2022) 210 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Lapsen oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’ 1 , 24 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan, että lasten etujen ja hyvinvoinnin suojelu ja hoito ovat lapselle kuuluvia oikeuksia. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea korosti vuonna 2021, että näitä oikeuksia on suojeltava samalla tavoin digitaalisessa ympäristössä. 2 Lasten suojelu sekä verkossa että sen ulkopuolella on yksi unionin prioriteeteista.

Vähintään joka viides lapsi joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi lapsuudessa. 3 Vuonna 2021 tehdyssä maailmanlaajuisessa tutkimuksessa todettiin, että useampaa kuin joka kolmatta vastaajaa oli lapsena pyydetty tekemään jotain seksuaalista verkossa ja että yli puolet oli kokenut jonkinlaista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa verkossa. 4 Vammaisilla lapsilla on vielä suurempi riski joutua seksuaaliväkivallan kohteeksi: jopa 68 prosenttia kehitysvammaisista tytöistä ja 30 prosenttia pojista kokee seksuaaliväkivaltaa ennen 18-vuotispäiväänsä. 5 Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali on lapsiin kohdistuvasta fyysisestä seksuaaliväkivallasta syntyvä tuotos. Sen tunnistaminen ja siitä ilmoittaminen on välttämätöntä, jotta voidaan estää sen tuottaminen ja levittäminen, ja se on olennainen keino tunnistaa ja auttaa sen uhreja. Pandemian vuoksi lapset ovat joutuneet alttiiksi huomattavasti suuremmalle määrälle ei-toivottuja lähestymisiä verkossa, muun muassa lapsen houkuttelulle seksuaalisiin tarkoituksiin. Vaikka lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali on kriminalisoitu kaikkialla EU:ssa vuonna 2011 hyväksytyllä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevalla direktiivillä 6 , on selvää, että EU ei edelleenkään suojele lapsia seksuaaliväkivallan uhriksi joutumiselta ja että verkkoulottuvuus on erityinen haaste.

Sen vuoksi Euroopan komissio hyväksyi 24. heinäkuuta 2020 EU:n strategian lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi 7 . Siinä esitetään kattava vastaus lapsiin sekä verkossa että sen ulkopuolella kohdistuvan seksuaaliväkivallan kasvavaan uhkaan parantamalla ennaltaehkäisyä, tutkintaa ja uhrien auttamista. Strategiaan sisältyy kahdeksan aloitetta, joilla luodaan vahva oikeudellinen kehys lasten suojelemiseksi ja helpotetaan koordinoitua lähestymistapaa lasten suojeluun ja tukemiseen osallistuvien lukuisten eri toimijoiden keskuudessa. Näillä aloitteilla pyritään kartoittamaan lainsäädännön puutteita ja varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaan reagoinnin, vahvistamaan lainvalvontatoimia kansallisella ja EU:n tasolla, antamaan EU-maille mahdollisuus suojella lapsia paremmin ennaltaehkäisyn avulla, tehostamaan alan toimijoiden toimia lasten suojelemiseksi niiden tarjoamien palvelujen käytön yhteydessä ja parantamaan lasten suojelua maailmanlaajuisesti useiden sidosryhmien yhteistyön avulla. Tätä strategiaa tuetaan muilla täydentävillä toimilla. Euroopan komissio hyväksyi 24. maaliskuuta 2021 lapsen oikeuksia koskevan kattavan EU:n strategian, jossa ehdotetaan tehostettuja toimenpiteitä lasten suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta, myös verkkovälitteiseltä. Lisäksi komissio kehottaa yrityksiä jatkamaan toimiaan laittoman verkkosisällön, myös verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan, tunnistamiseksi, siitä ilmoittamiseksi ja sen poistamiseksi yritysten alustoilta ja palveluista. Ehdotettu eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista 8 sisältää myös sitoumuksen suojella kaikkia lapsia laittomalta sisällöltä, riistolta, manipuloinnilta ja seksuaaliväkivallalta verkossa sekä estää digitaalisen tilan käyttö rikosten tekemiseen tai helpottamiseen. 9

Tässä yhteydessä säilytyspalvelujen tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajilla, jäljempänä ’palveluntarjoajat’, on erityisen tärkeä rooli. Niiden vastuullinen ja huolellinen käyttäytyminen on olennaisen tärkeää turvallisen, ennakoitavan ja luotettavan verkkoympäristön ja perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavien kuvien ja videoiden levittäminen, joka on lisääntynyt voimakkaasti digitaalisen maailman kehittyessä, pidentää uhrien kärsimää vahinkoa määräämättömäksi ajaksi, minkä lisäksi rikoksentekijät ovat löytäneet näiden palvelujen kautta uusia keinoja päästä käsiksi lapsiin ja kohdistaa heihin seksuaaliväkivaltaa.

Jotkin palveluntarjoajat käyttävät jo vapaaehtoisesti teknologiaa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseen, siitä ilmoittamiseen ja sen poistamiseen palveluistaan. Palveluntarjoajien toteuttamat toimenpiteet vaihtelevat kuitenkin suuresti, ja valtaosa ilmoituksista on peräisin muutamalta palveluntarjoajalta, kun taas huomattava osa niistä ei toteuta mitään toimia. Myös EU:n lainvalvontaviranomaisten palveluntarjoajilta saamien ilmoitusten laatu ja merkityksellisyys vaihtelevat huomattavasti. Kuitenkin sellaiset järjestöt kuin kadonneiden ja seksuaaliväkivallasta kärsineiden lasten kansallinen keskus (National Centre for Missing and Exploited Children, NCMEC), joille yhdysvaltalaiset palveluntarjoajat ovat Yhdysvaltojen lainsäädännön nojalla velvollisia ilmoittamaan saadessaan tiedon lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta palveluissaan, sai vuonna 2020 yli 21 miljoonaa ilmoitusta, joista yli miljoonalla oli yhteys EU:n jäsenvaltioihin. Tuorein ilmoitusluku vuodelta 2021 osoittaa, että kasvu on jatkunut ja lähestyy 30 miljoonan rajaa 10 .

Joidenkin palveluntarjoajien merkittävästä panoksesta huolimatta on osoittautunut, että vapaaehtoiset toimet eivät riitä suitsimaan verkkopalvelujen väärinkäyttöä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tarkoituksiin. Tämän vuoksi useat jäsenvaltiot ovat alkaneet valmistella ja hyväksyä kansallisia sääntöjä verkossa tapahtuvan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi. Kuten tähän ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointiraportti osoittaa, tämä johtaa erilaisten kansallisten vaatimusten kehittymiseen, mikä puolestaan lisää palvelujen digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuutta. 11 Tätä taustaa vasten tarvitaan yhdenmukaisia unionin sääntöjä, jotka koskevat verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamista, siitä ilmoittamista ja sen poistamista, jotta voidaan täydentää digipalvelusäädöstä, poistaa nykyiset digitaalisten sisämarkkinoiden esteet ja estää tällaisten esteiden leviäminen. 12 Tällä ehdotuksella puututaan toimien pirstaloitumisen vaaraan. Tällöin on otettava huomioon tarve taata lasten perusoikeudet huolenpitoon, suojella heidän hyvinvointiaan, mielenterveyttään ja etuaan sekä tukea yleistä etua, joka koskee lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tuloksellista ehkäisemistä, tutkimista ja syytteeseenpanoa vakavana rikoksena.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi ja neuvoston ja Euroopan parlamentin esittämien kehotusten vuoksi tällä ehdotuksella pyritään luomaan selkeä ja yhdenmukaistettu oikeudellinen kehys verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sillä pyritään takaamaan palveluntarjoajille oikeusvarmuus niiden velvollisuuksista arvioida ja lieventää riskejä ja tarvittaessa tunnistaa tällaiset väärinkäytökset, ilmoittaa niistä ja poistaa ne palveluistaan tavalla, joka on perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ja EU:n oikeuden yleisten periaatteiden mukainen. Verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaan liittyy eri sidosryhmille kuuluvia tärkeitä oikeuksia ja etuja. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada aikaan oikeudenmukainen tasapaino seksuaaliväkivallan lapsiuhrien ja heidän perusoikeuksiensa suojelua koskevien toimenpiteiden, joilla pyritään saavuttamaan yleistä yhteiskunnallista etua koskevat tärkeät tavoitteet, sekä muiden käyttäjien ja palveluntarjoajien perusoikeuksien välillä.

Sen vuoksi tässä ehdotuksessa esitetään kohdennettuja toimenpiteitä, jotka ovat oikeassa suhteessa siihen riskiin, että jotakin palvelua käytetään väärin verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan harjoittamiseksi, ja joihin sovelletaan tiukkoja ehtoja ja takeita. Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan, että palveluntarjoajat voivat täyttää velvollisuutensa, perustamalla lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskus, jäljempänä ’EU-keskus’, helpottamaan ja tukemaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja siten osaltaan poistamaan sisämarkkinoiden esteitä, erityisesti suhteessa tämän asetuksen mukaisiin palveluntarjoajien velvoitteisiin tunnistaa verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, ilmoittaa siitä ja poistaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali. EU-keskuksen tehtävänä on erityisesti perustaa ja ylläpitää tietokantoja verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan indikaattoreista, joita palveluntarjoajien on käytettävä tunnistamisvelvoitteiden noudattamiseksi, sekä huolehtia niiden toiminnasta. Näiden tietokantojen olisi sen vuoksi oltava valmiit ennen kuin asetusta aletaan soveltaa. Sen varmistamiseksi komissio on jo antanut jäsenvaltioiden käyttöön rahoitusta näiden tietokantojen valmistelua varten. EU-keskuksen olisi myös suoritettava tiettyjä täydentäviä tehtäviä, kuten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten avustamista niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa ja uhrien tukemista palveluntarjoajien velvoitteiden yhteydessä. Sen olisi myös hyödynnettävä keskeistä asemaansa helpottaakseen yhteistyötä sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa, muun muassa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja ennaltaehkäisyä varten. Ennaltaehkäisy on yksi komission ensisijaisista tavoitteista lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnassa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tällä ehdotuksella täytetään lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamista koskevassa EU:n strategiassa annetut sitoumukset. Ne koskevat erityisesti sellaisen lainsäädännön ehdottamista, jolla torjutaan tehokkaasti verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, muun muassa vaatimalla palveluntarjoajia tunnistamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava tiedossa oleva kuvamateriaali, ja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa käsittelevän eurooppalaisen keskuksen perustamisen valmistelua. EU:n nykyinen oikeudellinen kehys tällä alalla koostuu lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvästä unionin lainsäädännöstä, kuten lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevasta direktiivistä ja verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi annetusta asetuksesta (EU) 2021/1232 13 , jota sovelletaan 3. elokuuta 2024 saakka, jäljempänä ’väliaikainen asetus’.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tällä alalla toimien oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla. Artiklassa määrätään toimenpiteistä, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden toiminta. SEUT-sopimuksen 114 artikla on asianmukainen oikeusperusta asetukselle, jolla pyritään yhdenmukaistamaan asiaankuuluvien verkkopalvelujen tarjoajille digitaalisilla sisämarkkinoilla asetettuja vaatimuksia. Kuten edellä mainittiin, palvelujen digitaalisille sisämarkkinoille on alkanut syntyä esteitä sen jälkeen, kun jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön erilaisia kansallisia sääntöjä verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Ehdotetulla asetuksella pyritään poistamaan nykyiset erot ja estämään esteiden syntyminen tällaisten kansallisten sääntöjen kehittämisen vuoksi tulevaisuudessa. Koska verkkopalvelujen tarjoaminen on luonteeltaan rajat ylittävää, EU:n toimien puute, joka jättää tilaa kansallisten rajojen mukaisesti pirstoutuneelle sääntelykehykselle, aiheuttaisi taakan palveluntarjoajille, joiden on noudatettava erilaisia kansallisia sääntöjä. Se loisi myös epätasa-arvoiset toimintaedellytykset palveluntarjoajille eri puolilla EU:ta ja synnyttäisi mahdollisesti porsaanreikiä.

•Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU voi toteuttaa toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa asetettuja tavoitteita vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa tavoitetta palveluntarjoajien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta digitaalisilla sisämarkkinoilla toteuttamalla toimenpiteitä verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Kuten edellä mainittiin, jäsenvaltiot ovat alkaneet asettaa palveluntarjoajille vaatimuksia verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi. Myös ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön tällaisia vaatimuksia, harkitsevat yhä enemmän tätä koskevia kansallisia toimenpiteitä. Palveluntarjoajat toimivat kuitenkin yleensä yli rajojen, usein EU:n laajuisesti, tai saattavat pyrkiä toimimaan niin. Näin ollen tällaisille markkinatoimijoille asetetut kansalliset vaatimukset verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan puuttumiseksi lisäävät digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuutta ja aiheuttavat palveluntarjoajille merkittäviä säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia eivätkä kuitenkaan ole riittävän tehokkaita kyseisten palvelujen rajatylittävän luonteen vuoksi.

Ainoastaan EU:n tason toimilla voidaan saavuttaa tavoite digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistamisesta kyseisiltä palveluilta, parantaa palveluntarjoajien oikeusvarmuutta ja vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Samalla varmistetaan, että markkinatoimijoille asetetut vaatimukset verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi ovat tuloksellisia, koska niitä sovelletaan yhdenmukaisesti yli rajojen koko EU:ssa. Sen vuoksi EU:n toimet ovat tarpeen asetusehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ne tuovat merkittävää lisäarvoa kansallisiin toimiin verrattuna.

•Suhteellisuusperiaate

Tällä ehdotuksella pyritään poistamaan olemassa olevat esteet asiaankuuluvien palvelujen tarjoamiselta digitaalisilla sisämarkkinoilla ja estämään lisäesteiden syntyminen samalla kun mahdollistetaan verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tuloksellinen torjunta kunnioittaen täysimääräisesti kaikkien asianomaisten osapuolten EU:n lainsäädännön mukaisia perusoikeuksia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotuksessa otetaan käyttöön tarkasti kohdennettuja ja yhdenmukaisia riskinarviointia ja riskien lieventämistä koskevia velvoitteita, joita täydennetään tarvittaessa määräyksillä, jotka koskevat lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan sisällön tunnistamista, ilmoittamista ja poistamista. Näitä velvoitteita sovelletaan asiaankuuluviin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat palveluja digitaalisilla sisämarkkinoilla, riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee.

Ehdotettuja sääntöjä sovelletaan ainoastaan tietyntyyppisten verkkopalvelujen tarjoajiin, jotka ovat osoittautuneet alttiiksi väärinkäytölle lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittämiseksi tai lapsen houkutteluksi seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. ”grooming”) pääasiassa teknisten ominaisuuksiensa tai tyypillisen käyttäjäpohjansa ikärakenteen vuoksi. Velvoitteiden soveltamisala rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Velvoitteisiin liittyy toimenpiteitä, joilla minimoidaan tällaisille palveluntarjoajille aiheutuva taakka, ja otetaan käyttöön joukko suojatoimia, joilla minimoidaan puuttuminen perusoikeuksiin, erityisesti palvelujen käyttäjien yksityisyyttä koskevaan oikeuteen.

Muun muassa väärien positiivisten tulosten määrän vähentämiseksi ja lainvalvontaviranomaisille tehtävien virheellisten ilmoitusten estämiseksi sekä palveluntarjoajille aiheutuvan hallinnollisen ja taloudellisen taakan minimoimiseksi ehdotuksessa perustetaan EU-keskus, jonka keskeisenä tehtävänä on helpottaa palveluntarjoajille asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanoa. Muiden tehtävien ohella EU-keskuksen olisi helpotettava luotettavien tunnistamisteknologioiden saatavuutta palveluntarjoajille, asetettava saataville indikaattoreita, jotka perustuvat jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai riippumattomien hallintoviranomaisten todentamaan verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan sen tunnistamista varten, antaa pyynnöstä tietynlaista apua riskinarviointien suorittamisessa ja tukea viestintää asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa.

Lisäksi ehdotettu asetus sisältää suojatoimia, joilla varmistetaan, että verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseen, siitä ilmoittamiseen ja sen poistamiseen tunnistamismääräyksen mukaisesti käytettävät teknologiat ovat mahdollisimman vähän yksityisyyttä loukkaavia ja alan viimeisimmän kehityksen mukaisia ja että ne suorittavat tarvittavat tarkistukset anonyymisti ja tunnistavat käyttäjän vain havaittuaan verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Siinä taataan perusoikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin asianomaisten toimien kaikissa vaiheissa aineiston tunnistamisesta sen poistamiseen, ja siinä rajoitetaan poistetun aineiston ja siihen liittyvien tietojen säilyttäminen siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä tiettyjä erikseen määriteltyjä tarkoituksia varten. Näin ollen ehdotetussa asetuksessa rajoitetaan puuttuminen käyttäjien oikeuteen henkilötietojen suojaan ja heidän oikeuteensa viestinnän luottamuksellisuuteen vain siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä sen tavoitteiden saavuttamiseksi, toisin sanoen yhdenmukaisten sääntöjen vahvistamiseksi verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tulokselliseen ehkäisemiseen ja torjumiseen sisämarkkinoilla.

•Toimintatavan valinta

SEUT-sopimuksen 114 artiklassa annetaan unionin lainsäätäjälle mahdollisuus antaa asetuksia ja direktiivejä. Koska ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön yhdenmukaiset velvoitteet palveluntarjoajille, jotka yleensä tarjoavat palvelujaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai saattavat pyrkiä tekemään niin, direktiivi, jossa jätetään liikkumavaraa EU:n sääntöjen saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä toisistaan poikkeavin tavoin, ei soveltuisi asianomaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt, joilla saatetaan tässä välineessä palveluntarjoajille asetetut vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä, johtaisivat sellaisten palvelujen digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden jatkumiseen tai palautumiseen, jotka tällä aloitteella pyritään poistamaan.

Toisin kuin direktiivillä, asetuksella varmistetaan, että samat velvoitteet asetetaan yhdenmukaisesti kaikkialla. Asetus on myös sellaisenaan sovellettava, tarjoaa selvyyttä ja lisää oikeusvarmuutta ja estää säännösten toisistaan poikkeavan saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä eri jäsenvaltioissa. Näistä syistä asianmukainen väline tämän aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi on asetus. Kun lisäksi otetaan huomioon väliaikaisen asetuksen voimassaolon päättymispäivä, olisi tässä tapauksessa liian vähän aikaa direktiivin antamiseen ja sen jälkeen sen säännösten saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio kuuli sidosryhmiä kahden vuoden aikana selvittääkseen ongelmia ja etenemistapoja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnassa sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tämä tehtiin kyselytutkimuksilla, jotka vaihtelivat avoimista julkisista kuulemisista lainvalvontaviranomaisille kohdennettuihin kyselyihin. Komissio ja asianomaiset sidosryhmät järjestivät useita asiantuntijakokouksia ja kahdenvälisiä kokouksia, joissa keskusteltiin alan lainsäädännön mahdollisista vaikutuksista, ja komissio osallistui asiaa koskeviin työpajoihin, konferensseihin ja tapahtumiin, joissa käsiteltiin lapsen oikeuksia.

Komissio julkaisi joulukuussa 2020 alustavan vaikutustenarvioinnin, jonka tarkoituksena oli tiedottaa kansalaisille ja sidosryhmille suunnitellusta aloitteesta ja saada alustavaa palautetta. Palaute osoitti, että tavoitetta torjua verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kannatetaan laajalti. Mahdollisen keskuksen kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja odotettavissa olevia oikeudellisen selkeyden parannuksia pidettiin tervetulleina, mutta jotkin alan sidosryhmät ilmaisivat huolensa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan pakollisen tunnistamisen ja ilmoittamisen vaikutuksista.

Komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen vuonna 2021. Prosessissa pyrittiin keräämään näkemyksiä monenlaisilta sidosryhmiltä, kuten viranomaisilta, yksityisiltä kansalaisilta, teollisuudelta ja kansalaisyhteiskunnalta. Vaikka vastausten tasapuolinen jakautuminen oli pyritty varmistamaan, huomattava osa vastauksista saatiin yksityishenkilöiltä Saksasta, ja niissä käsiteltiin yksinomaan salaukseen liittyviä kysymyksiä. Näkyvästi esiin tulivat lisäksi viranomaisten, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan vastaukset yhteistyön ja koordinoinnin parantamisesta sekä riittävistä resursseista ja asiantuntemuksesta, jotta voidaan vastata jatkuvasti kasvavaan laittoman sisällön määrään. Kaikki ryhmät kannattivat myös laajalti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan ilmoitetun kuvamateriaalin nopeaa poistamista, seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun vähentämistoimia sekä ennaltaehkäisytoimien ja uhrien auttamisen parantamista.

Mitä tulee palveluntarjoajille mahdollisesti asetettaviin oikeudellisiin velvoitteisiin tunnistaa palveluissaan oleva erityyppinen verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja ilmoittaa siitä, kuulemisessa tuli esiin lainvalvontaviranomaisten ja lasten oikeuksien alalla toimivien organisaatioiden vahva tuki tällaisille velvoitteille, kun taas yksityisyyttä puolustavat tahot ja yksityishenkilöt pitkälti vastustivat niitä.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista ensin kielteisen lausunnon, sitten helmikuussa 2022 myönteisen lausunnon varauksin ja esitti useita parannusehdotuksia. Vaikutustenarviointiraporttia tarkistettiin edelleen ottaen huomioon asiaan liittyvä palaute, erityisesti selkeyttämällä kuvauksia toimenpiteistä, joilla varmistetaan yhteensopivuus perusoikeuksien ja yleisten valvontavelvoitteiden kiellon kanssa, ja kuvailemalla eri toimintavaihtoehtoja yksityiskohtaisemmin. Lopullisessa vaikutustenarviointiraportissa tarkastellaan ja vertaillaan useita toimintavaihtoehtoja, jotka liittyvät verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan sekä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskuksen mahdolliseen perustamiseen.

Kaikissa vaihtoehdoissa keskityttiin tavoitteeseen varmistaa, että EU:hun ja kolmansiin maihin sijoittautuneet asiaankuuluvien verkkopalvelujen tarjoajat (henkilöllinen soveltamisala) tunnistavat ja poistavat aiemmin tiedossa olleen ja uuden lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin ja lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin (aineellinen soveltamisala) ja ilmoittavat siitä, siltä osin kuin ne tarjoavat palvelujaan unionissa (maantieteellinen soveltamisala).

Vaikutustenarvioinnissa pääteltiin, että vaihtoehto E on suositeltavin vaihtoehto useista syistä. Velvoitteet tunnistaa verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ovat suositeltavampia kuin riippuvuus palveluntarjoajien vapaaehtoisista toimista (vaihtoehdot A ja B), koska ne ovat tähän mennessä osoittautuneet riittämättömiksi verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi tuloksellisesti, mutta myös siksi, että ainoastaan unionin tasolla asetetuilla yhdenmukaisilla vaatimuksilla voidaan saavuttaa tavoite palvelujen digitaalisten sisämarkkinoiden pirstoutumisen välttämisestä. Näin ollen vaihtoehdot A ja B hylättiin.

Vaikutukset digitaalisten palvelujen sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaan kasvavat asteittain kussakin vaihtoehdossa asetettavien lisääntyvien velvoitteiden mukaisesti. Vaikka tiedossa olevan CSAM-materiaalin tunnistamisvelvoite (vaihtoehto C) auttaisi vähentämään tiedossa olevan materiaalin levittämistä, tällaisella velvoitteella olisi vain vähäinen vaikutus seksuaaliväkivallan estämiseen ja tämänhetkisten seksuaaliväkivallan uhrien auttamiseen, koska tällaisen velvoitteen piiriin kuuluvaa materiaalia on saatettu levittää jo vuosien ajan. Velvoite tunnistaa sekä tiedossa oleva että uusi CSAM-materiaali (vaihtoehto D) mahdollistaisi uhrien tunnistamisen ja pelastamisen jatkuvalta seksuaaliväkivallalta, ja se perustuisi EU:n tasolla vahvistettuihin yhdenmukaisiin kriteereihin, mikä estäisi toisistaan poikkeavien kansallisten toimenpiteiden toteuttamisen tältä osin. Myös velvoite tunnistaa seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuva lapsen houkuttelu (vaihtoehto E) menisi pitemmälle ja tarjoaisi parhaat mahdollisuudet estää välittömästi uhkaava seksuaaliväkivalta ja taata tasapuoliset toimintaedellytykset palvelujen digitaalisilla sisämarkkinoilla.

•Perusoikeudet

Lisäksi on otettava huomioon myös ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien palveluntarjoajien elinkeinovapaus 30 . Yleisesti ottaen tämä perusoikeus estää liiallisten rasitteiden asettamisen talouden toimijoille. Siihen sisältyy vapaus valita, kenen kanssa harjoittaa liiketoimintaa, ja sopimusvapaus. Tämäkään oikeus ei kuitenkaan ole ehdoton; se mahdollistaa laajan valikoiman toimenpiteitä, joilla taloudellisen toiminnan harjoittamista voidaan rajoittaa yleisen edun nimissä. 31  Näin ollen ehdotuksella pyritään saavuttamaan edellä mainittu yleisen edun mukainen tavoite ja suojelemaan mainittuja lasten perusoikeuksia varmistaen samalla oikeasuhteisuus ja kaikkien osapuolten perusoikeuksien välinen oikeudenmukainen tasapaino. Tämän vuoksi ehdotukseen sisältyy joukko rajoituksia ja suojatoimia, jotka on eriytetty kyseessä olevien perusoikeuksien käyttämiselle asetetun rajoituksen luonteen ja tason mukaan.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Täytäntöönpanosuunnitelmat ja seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 jaksossa asetetaan edellä mainitut riskinarviointivelvoitteet säilytyspalvelujen tarjoajille tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajille (3 artikla). Siinä edellytetään myös, että palveluntarjoajat toteuttavat räätälöityjä ja oikeasuhteisia toimenpiteitä havaittujen riskien lieventämiseksi (4 artikla) ja raportoivat riskinarvioinnin tuloksista ja toteutetuista lieventävistä toimenpiteistä jäsenvaltioiden nimeämille koordinoiville viranomaisille (5 artikla). Lopuksi siinä asetetaan sovelluskaupoille kohdennettuja velvoitteita, joiden mukaan niiden on arvioitava, onko vaarana, että niiden välittämiä sovelluksia käytetään houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin, ja jos näin on ja riski on merkittävä, toteutettava kohtuullisia toimenpiteitä lapsikäyttäjien tunnistamiseksi ja käytön estämiseksi heiltä (6 artikla).

2022/0155 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 35 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 36 ,

ottavat huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon 37 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Tietoyhteiskunnan palveluista on tullut erittäin tärkeitä viestinnän, ilmaisun, tietojen keräämisen ja monien muiden nykyelämän osa-alueiden kannalta sekä lapsille että lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan syyllistyville. Tällaiset rikokset, joihin sovelletaan unionin tasolla vahvistettuja vähimmäissääntöjä, ovat erittäin vakavia. Näitä rikoksia on ehkäistävä ja torjuttava tehokkaasti lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin suojelemiseksi, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, edellytetään, ja koko yhteiskunnan suojelemiseksi. Tällaisten unionissa tarjottavien palvelujen käyttäjien olisi voitava luottaa siihen, että erityisesti lapset voivat käyttää kyseisiä palveluja turvallisesti.

(2)Kun otetaan huomioon asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen keskeinen merkitys, nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan varmistamalla, että tällaisia palveluja unionissa tarjoavat palveluntarjoajat toimivat vastuullisesti ja toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä minimoidakseen riskin siitä, että niiden palveluja käytetään lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan harjoittamiseen. Kyseessä olevat palveluntarjoajat ovat usein ainoita tahoja, jotka pystyvät estämään ja torjumaan tällaista seksuaaliväkivaltaa. Toteutettujen toimenpiteiden olisi oltava kohdennettuja, huolellisesti tasapainotettuja ja oikeasuhteisia, jotta vältetään perusteettomat kielteiset seuraukset niille, jotka käyttävät palveluja laillisiin tarkoituksiin, erityisesti unionin oikeudessa suojattujen eli perusoikeuskirjassa vahvistettujen ja unionin oikeuden yleisiksi periaatteiksi tunnustettujen perusoikeuksiensa käyttämiseen, ja jotta vältetään liiallisen taakan asettaminen palvelujen tarjoajille. 

(3)Jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai harkitsevat ottavansa käyttöön yhä enemmän kansallisia lakeja, joilla ehkäistään ja torjutaan verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, erityisesti asettamalla vaatimuksia asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille. Kun otetaan huomioon internetin ja kyseessä olevan palvelun tarjoamisen luontainen rajatylittävä luonne, näillä toisistaan poikkeavilla kansallisilla laeilla on välitön kielteinen vaikutus sisämarkkinoihin. Oikeusvarmuuden lisäämiseksi, palvelujen tarjoamisen esteiden poistamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sisämarkkinoilla olisi vahvistettava tarvittavat yhdenmukaistetut vaatimukset unionin tasolla.

(4)Sen vuoksi tällä asetuksella olisi edistettävä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vahvistamalla selkeät, yhdenmukaiset ja tasapainoiset säännöt lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehokkaalla ja kaikkien osapuolten perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Koska kyseiset palvelut ja niiden tarjoamiseen käytettävät teknologiat muuttuvat nopeasti, kyseiset säännöt olisi vahvistettava teknologianeutraalilla ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavalla tavalla, jotta ei haitata innovointia.

(5)Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sen olisi katettava sellaisten palvelujen tarjoajat, joita voidaan käyttää verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan. Näihin olisi kuuluttava yleisesti saatavilla olevat henkilöiden väliset viestintäpalvelut, kuten sanomanvälityspalvelut ja verkkopohjaiset sähköpostipalvelut, koska näitä palveluja käytetään yhä enemmän väärin mainittuun tarkoitukseen. Palvelut, jotka mahdollistavat henkilöiden välisen suoran ja interaktiivisen tietojenvaihdon pelkästään toiseen palveluun olennaisesti liittyvänä vähäisenä liitännäistoimintona, esimerkiksi verkkojuttelu ja vastaavat toiminnot osana pelejä, kuvanjakoa ja videonjakoa, ovat yhtä lailla alttiita väärinkäytöksille. Tämän vuoksi myös ne olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietoyhteiskunnan eri palvelujen väliset luontaiset erot ja niihin liittyvät erilaiset riskit siitä, että kyseisiä palveluja käytetään verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, ja asianomaisten palveluntarjoajien erilaiset valmiudet ehkäistä ja torjua tällaista väärinkäyttöä, kyseisten palvelujen tarjoajille asetetut velvoitteet olisi eriytettävä asianmukaisella tavalla.

(6)Verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyy usein kolmansiin maihin sijoittautuneiden palveluntarjoajien unionissa tarjoamien tietoyhteiskunnan palvelujen väärinkäyttö. Jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen tehokkuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, kyseisiä sääntöjä olisi sovellettava sijoittautumis- tai asuinpaikasta riippumatta kaikkiin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat palveluja unionissa, mistä on osoituksena olennainen yhteys unioniin.

(7)Tämän asetuksen ei tulisi vaikuttaa säännöksiin, jotka johtuvat muista unionin säädöksistä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2011/93 38 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2000/31/EY 39 ja [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) .../... 40 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2010/13/EU  41 , , , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2016/679 42 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2002/58/EY 43 .

(8)Tätä asetusta olisi pidettävä erityissäädöksenä suhteessa yleisesti sovellettavaan kehykseen, joka on vahvistettu [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetussa asetuksessa (EU) .../..., jossa säädetään tiettyjen tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamista sisämarkkinoilla koskevat yhdenmukaistetut säännöt. [Digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetussa asetuksessa (EU) .../... vahvistettuja sääntöjä sovelletaan kysymyksiin, joita ei käsitellä tässä asetuksessa ainakaan kaikilta osin.

(9)Direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat toteuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tietyissä viestinnän luottamuksellisuutta koskevissa kyseisen direktiivin erityissäännöksissä säädettyjen oikeuksien ja velvoitteiden soveltamisalaa, jos tällaiset rajoitukset ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia demokraattisen yhteiskunnan toimenpiteitä muun muassa rikosten torjunnan, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan varmistamiseksi, jos tietyt edellytykset täyttyvät, mukaan lukien perusoikeuskirjan noudattaminen. Soveltamalla kyseisen säännöksen vaatimuksia analogisesti tässä asetuksessa olisi rajoitettava direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen oikeuksien ja velvoitteiden käyttöä siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä tämän asetuksen mukaisesti annettujen tunnistamismääräysten täytäntöönpanemiseksi, jotta verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa voidaan ehkäistä ja torjua.

(10)Selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi tässä asetuksessa säädettyjen määritelmien olisi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan perustuttava asiaa koskeviin määritelmiin, jotka sisältyvät muihin unionin säädöksiin, kuten [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta annettuun] asetukseen (EU) .../..., ja ne olisi yhdenmukaistettava niiden kanssa.

(11)Tietoyhteiskunnan palveluilla olisi katsottava olevan olennainen yhteys unioniin, jos niillä on toimipaikka unionissa tai, jos sitä ei ole, olennaisen yhteyden olemassaolo voidaan määrittää sen perusteella, että yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa on huomattava määrä palvelun käyttäjiä, tai sen perusteella, että toimintoja on kohdennettu yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Toimintojen kohdentaminen yhteen tai useampaan jäsenvaltioon olisi määritettävä kaikkien asiaankuuluvien olosuhteiden perusteella, mukaan lukien kyseisessä (kyseisissä) jäsenvaltio(i)ssa yleensä käytetyn kielen tai valuutan käytön kaltaisten tekijöiden perusteella, taikka jos on olemassa mahdollisuus tavaroiden tai palvelujen tilaamiseen tai jos käytetään kansallista aluetunnusta. Toimintojen kohdentaminen tiettyyn jäsenvaltioon voidaan päätellä myös siitä, että kansallisessa sovelluskaupassa on saatavilla asiaankuuluva sovellus, tai siitä, että palveluntarjoaja on mainostanut palvelujaan paikallisesti tai kyseisen jäsenvaltion kielellä taikka siitä, miten asiakassuhteita hoidetaan, esimerkiksi asiakaspalvelun tarjoamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa yleensä käytetyllä kielellä. Olennaisen yhteyden voidaan olettaa olevan olemassa myös silloin, kun palveluntarjoaja suuntaa toimintaansa yhteen tai useampaan jäsenvaltioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1215/2012 44 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Pelkästään sen seikan, että verkkosivusto on teknisesti saavutettavissa unionista käsin, ei pitäisi yksinään katsoa muodostavan olennaista yhteyttä unioniin.

(12)Johdonmukaisuuden ja teknologianeutraaliuden vuoksi termi ’lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali’ olisi tässä asetuksessa määriteltävä siten, että sillä tarkoitetaan kaikentyyppistä materiaalia, joka on direktiivissä 2011/93/EU tarkoitettua lapsipornografiaa tai pornografista esitystä ja jota voidaan levittää säilytyspalveluja tai henkilöiden välisiä viestintäpalveluja käyttäen. Tällä hetkellä kyseinen materiaali koostuu tavallisesti kuvista tai videoista, mutta ei ole poissuljettua, että se ilmenee muussa muodossa, erityisesti kun otetaan huomioon teknologian tuleva kehitys.

(13)Termin ’verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta’ olisi katettava aiemmin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi tunnistetun ja vahvistetun materiaalin (”tiedossa oleva materiaali”) levittämisen lisäksi myös sellaisen materiaalin levittäminen, jota ei ole aiemmin tunnistettu ja joka todennäköisesti on lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia mutta jota ei ole vielä vahvistettu sellaiseksi (”uusi materiaali”), sekä lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. ”grooming”). Tämä on tarpeen, jotta voidaan paitsi puuttua aiemmin tapahtuneeseen seksuaaliväkivaltaan, uudelleen uhriksi joutumiseen ja siihen liittyvien uhrien oikeuksien, kuten yksityisyyden ja henkilötietojen suojan, loukkaamiseen myös puuttua äskettäin tapahtuneeseen, käynnissä olevaan ja välittömästi uhkaavaan seksuaaliväkivaltaan, jotta sitä voidaan estää mahdollisimman paljon, suojella tehokkaasti lapsia ja lisätä uhrien pelastamisen ja rikoksentekijöiden pysäyttämisen todennäköisyyttä.

(14)Jotta voidaan minimoida riski siitä, että säilytyspalveluja ja yleisesti saatavilla olevia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja käytetään väärin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan ja uuden kuvamateriaalin levittämiseen tai lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin, tällaisten palvelujen tarjoajien olisi arvioitava tällainen riski kunkin unionissa tarjoamansa palvelun osalta. Riskinarvioinnin ohjaamiseksi olisi laadittava ei-tyhjentävä luettelo huomioon otettavista seikoista. Palveluntarjoajien olisi voitava tarvittaessa ottaa huomioon lisätekijöitä, jotta niiden tarjoamien palvelujen erityispiirteet voitaisiin ottaa huomioon kaikilta osin. Koska riskit muuttuvat ajan mittaan esimerkiksi teknologiaan ja kyseisten palvelujen tarjoamis- ja käyttötapoihin liittyvän kehityksen mukaan, on aiheellista varmistaa, että riskinarviointia päivitetään säännöllisesti ja tarvittaessa erityisistä syistä.

(15)Joillekin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille voidaan myös asettaa velvoite suorittaa riskinarviointi [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... nojalla niiden säilyttämien ja yleisölle levittämien tietojen osalta. Tätä asetusta sovellettaessa kyseiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää tällaista riskinarviointia ja täydentää sitä täsmällisemmällä arvioinnilla riskeistä, jotka liittyvät niiden palvelujen käyttöön verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tarkoituksiin, kuten tässä asetuksessa edellytetään.

(16)Verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan estämiseksi ja torjumiseksi tehokkaasti säilytyspalvelujen tarjoajien ja yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien olisi toteutettava kohtuullisia toimenpiteitä vähentääkseen riskiä siitä, että niiden palveluja käytetään väärin tällaiseen seksuaaliväkivaltaan, kuten riskinarvioinnissa on todettu. Palveluntarjoajat, joita koskee velvoite toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... nojalla, voivat harkita, missä määrin mainitun velvoitteen täyttämiseksi toteutettavilla lieventävillä toimenpiteillä, joihin voi sisältyä kohdennettuja toimenpiteitä lapsen oikeuksien suojelemiseksi, mukaan lukien iäntarkistus ja vanhempien käyttöön tarkoitetut valvontavälineet, voidaan myös puuttua tämän asetuksen mukaisessa erityisessä riskinarvioinnissa tunnistettuun riskiin ja missä määrin tämän asetuksen noudattamiseksi voidaan tarvita muita kohdennettuja lieventäviä toimenpiteitä.

(17)Innovoinnin mahdollistamiseksi sekä oikeasuhteisuuden ja teknologianeutraaliuden varmistamiseksi pakollisista lieventävistä toimenpiteistä ei pitäisi laatia tyhjentävää luetteloa. Sen sijaan palveluntarjoajille olisi jätettävä jonkin verran liikkumavaraa suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka on räätälöity tunnistetun riskin, niiden tarjoamien palvelujen ominaispiirteiden ja kyseisten palvelujen käyttötapojen mukaan. Erityisesti palveluntarjoajat voivat vapaasti suunnitella ja panna täytäntöön unionin lainsäädännön mukaisesti toimenpiteitä, jotka perustuvat niiden nykyisiin käytäntöihin verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseksi palveluissaan, ja ilmaista osana riskiraportointia halukkuutensa ja valmiutensa siinä tapauksessa, että niille annetaan tämän asetuksen mukainen tunnistamismääräys, jos toimivaltainen kansallinen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

(18)Tällaisen joustavuuden edellytyksenä olisi oltava unionin lainsäädännön ja erityisesti tämän asetuksen lieventäviä toimenpiteitä koskevien vaatimusten noudattaminen, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen. Sen vuoksi säilytyspalvelujen tarjoajien ja yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien olisi lieventäviä toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan kiinnitettävä huomiota paitsi niiden tehokkuuden varmistamiseen myös siihen, että vältetään kohtuuttomat kielteiset seuraukset muille osapuolille, joihin ne vaikuttavat, erityisesti käyttäjien perusoikeuksien harjoittamisen kannalta. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi olisi otettava huomioon myös kyseisen palveluntarjoajan taloudelliset ja teknologiset valmiudet ja koko määritettäessä, mitä lieventäviä toimenpiteitä sitä voidaan kohtuudella vaatia toteuttamaan tietyssä tilanteessa. Valitessaan asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä palveluntarjoajien olisi otettava asianmukaisesti huomioon ainakin tässä asetuksessa luetellut mahdolliset toimenpiteet sekä tarvittaessa muut toimenpiteet, kuten toimialan parhaisiin käytäntöihin perustuvat ja myös itsesääntelyyn perustuvalla yhteistyöllä määritetyt toimenpiteet, ja komission suuntaviivoihin sisältyvät toimenpiteet. Jos riskiä ei ole havaittu huolellisesti suoritetun tai päivitetyn riskinarvioinnin jälkeen, palveluntarjoajia ei pitäisi vaatia toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä. 

(19)Kun otetaan huomioon sovelluskauppojen ylläpitäjien rooli välittäjinä, jotka helpottavat sellaisten ohjelmistosovellusten saatavuutta, joita voidaan käyttää väärin verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, niihin olisi sovellettava velvoitteita toteuttaa tiettyjä kohtuullisia toimenpiteitä kyseisen riskin arvioimiseksi ja lieventämiseksi. Ylläpitäjien olisi tehtävä kyseinen arviointi huolellisesti ja toteutettava kyseisissä olosuhteissa kohtuullisia toimia ottaen huomioon muun muassa riskin luonne ja laajuus sekä niiden taloudelliset ja teknologiset valmiudet ja koko sekä tehtävä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä ohjelmistosovelluksen kautta tarjottavien palvelujen tarjoajien kanssa.

(20)Jotta voidaan varmistaa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tehokas ehkäiseminen ja torjunta, jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla nimeämille koordinoiville viranomaisille olisi annettava valtuudet pyytää tunnistamismääräysten antamista, kun lieventäviä toimenpiteitä pidetään riittämättöminä sen riskin rajoittamiseksi, että jotakin palvelua käytetään verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan. Jotta voidaan välttää aiheeton puuttuminen perusoikeuksiin ja varmistaa oikeasuhteisuus, näiden valtuuksien käyttöön olisi sovellettava tarkoin tasapainotettuja rajoituksia ja suojatoimia. Kun otetaan esimerkiksi huomioon, että lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia levitetään yleensä säilytyspalvelujen ja yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen kautta ja että lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuu enimmäkseen yleisesti saatavilla olevissa henkilöiden välisissä viestintäpalveluissa, tunnistamismääräyksiä olisi oltava mahdollista osoittaa ainoastaan tällaisten palvelujen tarjoajille.

(21)Lisäksi näihin rajoituksiin ja suojatoimiin tulisi sisällyttää se, että tunnistamismääräykset olisi annettava vasta huolellisen ja objektiivisen arvioinnin jälkeen, kun arvioinnissa on havaittu merkittävä riski siitä, että kyseistä palvelua käytetään väärin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tietyntyyppisen verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tarkoituksiin. Yksi tässä yhteydessä huomioon otettavista seikoista on todennäköisyys, että palvelua käytetään tällä tavoin väärin huomattavassa määrin, toisin sanoen yksittäisiä ja suhteellisen harvinaisia tapauksia laajemmin. Käytössä pitäisi olla erilaisia perusteita, jotta voidaan ottaa huomioon kyseessä olevien verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan eri tyyppien erilaiset ominaispiirteet ja tällaiseen seksuaaliväkivaltaan käytettävien palvelujen erilaiset ominaispiirteet sekä niihin liittyvien, tunnistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimenpiteiden yksityisyyden loukkaavuuden aste.

(22)Tällaisen merkittävän riskin toteamisen ei kuitenkaan pitäisi itsessään riittää perusteeksi tunnistamismääräyksen antamiselle, koska tällaisessa tapauksessa määräys voisi vaikuttaa suhteettoman kielteisesti muiden asianosaisten osapuolten oikeuksiin ja oikeutettuihin etuihin, erityisesti käyttäjien perusoikeuksien käyttämiseen. Sen vuoksi olisi varmistettava, että tunnistamismääräyksiä voidaan antaa vasta sen jälkeen, kun koordinoivat viranomaiset ja toimivaltainen oikeusviranomainen tai riippumaton hallintoviranomainen ovat objektiivisesti ja huolellisesti arvioineet, yksilöineet ja painottaneet tapauskohtaisesti paitsi palvelun väärinkäytön mahdollisten seurausten todennäköisyyttä ja vakavuutta kyseessä olevassa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tapauksessa myös mahdollisten kielteisten seurausten todennäköisyyttä ja vakavuutta muille osapuolille, joita asia koskee. Liiallisen taakan välttämiseksi arvioinnissa olisi otettava huomioon myös kyseisen palveluntarjoajan taloudelliset ja teknologiset valmiudet ja koko.

(23)Jotta voidaan lisäksi välttää aiheeton puuttuminen perusoikeuksiin ja varmistaa oikeasuhteisuus todettaessa, että kyseiset vaatimukset täyttyvät ja että on tarpeen antaa tunnistamismääräys, olisi edelleen varmistettava, että tunnistamismääräys on kohdennettu ja täsmennetty siten, että varmistetaan, että tällaiset kielteiset seuraukset asianomaisille osapuolille eivät ylitä sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä havaitun merkittävän riskin torjumiseksi tehokkaasti. Tämän olisi koskettava erityisesti rajoittamista mahdollisuuksien mukaan palvelun johonkin yksilöitävissä olevaan osaan tai komponenttiin (rajoittamatta kuitenkaan toimenpiteen tehokkuutta), kuten tietyntyyppisiin yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen kanaviin, tai tiettyihin käyttäjiin tai tiettyihin käyttäjäryhmiin siltä osin kuin niitä voidaan erottaa tunnistamista varten sekä tässä asetuksessa jo nimenomaisesti täsmennettyjä suojatoimia täydentävien suojatoimien täsmentämistä, kuten riippumatonta tarkastusta, lisätietojen antamista tai tietojen saantia tai ihmisen harjoittaman valvonnan ja uudelleentarkastelun tehostamista, sekä koordinoivan viranomaisen tarpeelliseksi katsoman tunnistamismääräyksen soveltamisen keston rajoittamista edelleen. Kohtuuttomien tai suhteettomien seurausten välttämiseksi tällaisia vaatimuksia olisi asetettava tapauskohtaisesti suoritettavan objektiivisen ja huolellisen arvioinnin jälkeen.

(24)Jäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten menettelysääntöjen mukaisesti joko toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai toimivaltaisen riippumattoman hallintoviranomaisen olisi voitava tehdä tietoon perustuva päätös tunnistamismääräysten antamista koskevista pyynnöistä. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa kyseessä olevien perusoikeuksien tarvittava oikeudenmukainen tasapaino ja johdonmukainen lähestymistapa erityisesti lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevien tunnistamismääräysten osalta. Sen vuoksi olisi säädettävä menettelystä, jonka avulla asianomaiset palveluntarjoajat, tällä asetuksella perustettu lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskus, jäljempänä ’EU-keskus’, ja, jos tässä asetuksessa niin säädetään, asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti nimetty toimivaltainen tietosuojaviranomainen voivat esittää näkemyksensä kyseisistä toimenpiteistä. Niiden olisi esitettävä näkemyksensä mahdollisimman pian ottaen huomioon kyseessä oleva tärkeä yleisen edun mukainen tavoite ja tarve toimia ilman aiheetonta viivytystä lasten suojelemiseksi. Erityisesti tietosuojaviranomaisten olisi tehtävä kaikkensa välttääkseen lausuntojensa antamiselle asetuksessa (EU) 2016/679 säädetyn määräajan pidentämistä edeltävän kuulemisen jälkeen. Lisäksi niiden olisi yleensä voitava antaa lausuntonsa hyvissä ajoin kyseisen määräajan puitteissa tilanteissa, joissa Euroopan tietosuojaneuvosto on jo antanut ohjeita teknologioista, joita palveluntarjoaja aikoo ottaa käyttöön ja käyttää sille tämän asetuksen nojalla osoitetun tunnistamismääräyksen täytäntöön panemiseksi.

(25)Kun on kyse uusista palveluista eli palveluista, joita ei ole aiemmin tarjottu unionissa, saatavilla ei yleensä ole näyttöä palvelun mahdollisesta väärinkäytöstä viimeisten 12 kuukauden aikana. Tämä huomioon ottaen ja tämän asetuksen vaikuttavuuden varmistamiseksi koordinoivan viranomaisen olisi voitava hyödyntää vertailukelpoisista palveluista saatua näyttöä arvioidessaan, pyytääkö se tällaista uutta palvelua koskevaa tunnistamismääräystä. Palvelua olisi pidettävä vertailukelpoisena, jos se tarjoaa kyseistä palvelua toiminnallisesti vastaavan palvelun, kun otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet, erityisesti sen pääominaisuudet ja toiminnot, tapa, jolla sitä tarjotaan ja käytetään, käyttäjäpohja, sovellettavat ehdot ja riskinhallintatoimenpiteet sekä koko muu riskiprofiili.

(26)Toimenpiteet, joita säilytyspalvelujen tarjoajat ja yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat toteuttavat niille osoitettujen tunnistamismääräysten täytäntöönpanemiseksi, olisi rajoitettava tiukasti siihen, mikä on määritelty tässä asetuksessa ja tämän asetuksen mukaisesti annetuissa tunnistamismääräyksissä. Jotta voidaan varmistaa näiden toimenpiteiden vaikuttavuus, mahdollistaa räätälöidyt ratkaisut, säilyttää teknologianeutraalius ja välttää tunnistamisvelvoitteiden kiertäminen, kyseiset toimenpiteet olisi toteutettava riippumatta teknologioista, joita asianomaiset palveluntarjoajat käyttävät palvelujensa tarjoamiseen. Sen vuoksi tässä asetuksessa jätetään asianomaisen palveluntarjoajan valittavaksi teknologiat, joita on käytettävä tunnistamismääräysten noudattamiseksi tehokkaasti, eikä tätä pitäisi tulkita niin, että se kannustaisi jonkin tietyn teknologian käyttöön tai estäisi sen, edellyttäen että teknologiat ja liitännäistoimenpiteet täyttävät tämän asetuksen vaatimukset. Tähän sisältyy päästä päähän -salausteknologian käyttö, joka on tärkeä väline, jolla taataan käyttäjien, myös lasten, viestinnän turvallisuus ja luottamuksellisuus. Toteuttaessaan tunnistamismääräystä palveluntarjoajien olisi toteutettava kaikki käytettävissä olevat suojatoimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät ne, niiden työntekijät eivätkä kolmannet osapuolet voi käyttää niiden käyttämiä teknologioita muihin tarkoituksiin kuin tämän asetuksen noudattamiseksi, jotta ei heikennetä käyttäjien viestinnän turvallisuutta ja luottamuksellisuutta.

(27)Jotta palveluntarjoajien olisi helpompi noudattaa tunnistamisvelvoitteitaan, EU-keskuksen olisi annettava palveluntarjoajien käyttöön tunnistamisteknologioita, joita ne voivat halutessaan käyttää maksutta ainoastaan niille osoitettujen tunnistamismääräysten täytäntöönpanoa varten. Euroopan tietosuojaneuvostoa olisi kuultava näistä teknologioista ja tavoista, joilla niitä olisi käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön sovellettavien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. EU-keskuksen olisi otettava Euroopan tietosuojaneuvoston neuvot huomioon, kun se laatii luetteloita käytettävissä olevista teknologioista, ja komission olisi otettava ne huomioon laatiessaan tunnistamisvelvoitteiden soveltamista koskevia ohjeita. Palveluntarjoajat voivat käyttää EU-keskuksen tai muiden saataville asettamia teknologioita tai itse kehittämiään teknologioita, kunhan ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

(28)Jotta voidaan jatkuvasti arvioida tunnistamisteknologioiden suorituskykyä ja varmistaa, että ne ovat riittävän luotettavia, sekä väärien positiivisten tulosten tunnistamiseksi ja EU-keskukselle annettavien virheellisten ilmoitusten välttämiseksi palveluntarjoajien olisi varmistettava ihmisen suorittama valvonta ja tarvittaessa ihmisen puuttuminen toimintaan siten, että tämä on mukautettu kyseisen tunnistamisteknologian tyyppiin ja kyseessä olevan verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tyyppiin. Tällaiseen valvontaan olisi sisällyttävä teknologioiden tuottamien väärien negatiivisten ja positiivisten tulosten säännöllinen arviointi anonymisoitujen edustavien tietonäytteiden analyysin perusteella. Erityisesti silloin, kun on kyse seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun tunnistamisesta yleisesti saatavilla olevassa henkilöiden välisessä viestinnässä, palveluntarjoajien olisi varmistettava säännöllinen, erityinen ja yksityiskohtainen ihmisen suorittama valvonta ja ihmisen suorittama todentaminen sellaisten keskustelujen osalta, joihin teknologiat ovat havainneet liittyvän mahdollisesti tällaista lapsen houkuttelua. 

(29)Säilytyspalvelujen tarjoajilla ja yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajilla on ainutlaatuinen asema tunnistaa palveluihinsa liittyvä mahdollinen verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta. Tiedot, joita ne voivat saada tarjotessaan palvelujaan, ovat usein välttämättömiä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tehokkaan tutkinnan ja syytteeseenpanon kannalta. Sen vuoksi niitä olisi vaadittava ilmoittamaan palveluissaan tapahtuvasta mahdollisesta verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta aina, kun ne saavat siitä tiedon, eli kun on perusteltua syytä uskoa, että tietty toiminta voi olla verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Jos tällaisia perusteltuja syitä on, epäilyt mahdollisen uhrin iästä eivät saisi estää kyseisiä palveluntarjoajia toimittamasta ilmoituksia. Vaikuttavuuden vuoksi olisi oltava merkityksetöntä, millä tavoin ne saavat tällaisen tiedon. Tieto voitaisiin saada esimerkiksi tunnistamismääräysten täytäntöönpanosta, käyttäjien tai lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen merkitsemistä tiedoista tai palveluntarjoajien omasta aloitteestaan toteuttamista toimista. Näiden palveluntarjoajien olisi ilmoitettava tässä asetuksessa täsmennetyt vähimmäistiedot, jotta toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset voivat tarvittaessa arvioida, onko syytä käynnistää tutkinta, ja niiden olisi varmistettava, että ilmoitukset ovat mahdollisimman täydelliset ennen niiden toimittamista.

(30)Sen varmistamiseksi, että verkossa oleva lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali poistetaan mahdollisimman nopeasti sen tunnistamisen jälkeen, sijoittautumispaikan koordinoivilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet pyytää toimivaltaisia oikeusviranomaisia tai riippumattomia hallintoviranomaisia antamaan säilytyspalvelujen tarjoajille osoitettu poistamismääräys. Koska aineiston poistaminen tai pääsyn estäminen siihen voi vaikuttaa kyseisen aineiston toimittaneiden käyttäjien oikeuteen, palveluntarjoajien olisi ilmoitettava tällaisille käyttäjille poistamisen syyt, jotta nämä voivat käyttää oikeuttaan muutoksenhakuun, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka ovat tarpeen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa koskevien toimien häiritsemisen välttämiseksi.

(31)Tämän asetuksen sääntöjen ei pitäisi katsoa vaikuttavan [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetussa asetuksessa (EU) .../... vahvistettuihin poistamismääräyksiä koskeviin vaatimuksiin. 

(32)Tämän asetuksen velvoitteita ei sovelleta säilytyspalvelujen tarjoajiin, jotka eivät tarjoa palvelujaan unionissa. Tällaisia palveluja voidaan kuitenkin edelleen käyttää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittämiseen unionissa oleville käyttäjille tai unionissa olevat käyttäjät voivat käyttää niitä mainittuun tarkoitukseen aiheuttaen vahinkoa lapsille ja koko yhteiskunnalle, vaikka palveluntarjoajien toimintaa ei kohdennettaisi jäsenvaltioihin ja kyseisten palvelujen käyttäjien kokonaismäärä unionissa olisi vähäinen. Oikeudellisista ja käytännön syistä ei ehkä voida kohtuudella pitää mahdollisena, että kyseiset palveluntarjoajat poistaisivat tällaisen aineiston tai estäisivät pääsyn siihen, edes siinä tapauksessa, että tehtäisiin yhteistyötä sen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, johon ne ovat sijoittautuneet. Sen vuoksi useissa jäsenvaltioissa käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti internetyhteyspalvelujen tarjoajia olisi voitava vaatia toteuttamaan kohtuullisia toimenpiteitä, joilla estetään unionin käyttäjien pääsy aineistoon.

(33)Johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi ja sääntöjen kiertämisriskin minimoimiseksi tällaisten estomääräysten olisi perustuttava sellaisten URL-osoitteiden luetteloon, jotka johtavat lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tiettyihin todennettuihin tapauksiin. EU-keskus laatii ja toimittaa tämän luettelon keskitetysti jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten huolellisesti todennettujen ilmoitusten perusteella. Jotta voidaan välttää perusteettomien tai suhteettomien toimenpiteiden toteuttaminen, erityisesti jos ne vaikuttaisivat kohtuuttomasti kyseessä oleviin perusoikeuksiin, joita ovat lasten oikeuksien lisäksi erityisesti käyttäjien sananvapaus ja oikeus vapaaseen tiedonvälitykseen sekä palveluntarjoajien elinkeinovapaus, olisi säädettävä asianmukaisista rajoituksista ja suojatoimista. Erityisesti olisi varmistettava, että asianomaisille internetyhteyspalvelujen tarjoajille aiheutuvat rasitteet eivät ole kohtuuttomia, että estomääräysten tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta arvioidaan huolellisesti myös niiden antamisen jälkeen ja että sekä palveluntarjoajilla että käyttäjillä, joita asia koskee, on käytettävissään tehokkaat, myös oikeuslaitoksen ulkopuoliset oikeussuojakeinot.

(34)Kun otetaan huomioon, että lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin hankkiminen, hallussapito, tietoinen pääsyn hankkiminen siihen ja sen välittäminen ovat direktiivissä 2011/93/EU tarkoitettuja rikoksia, on tarpeen vapauttaa asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat rikosoikeudellisesta vastuusta silloin, kun palvelujen yhteydessä esiintyy sellaista toimintaa, siltä osin kuin niiden toiminta rajoittuu tiukasti siihen, mikä on tarpeen niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja ne toimivat vilpittömässä mielessä. 

(35)Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittäminen on rikos, joka vaikuttaa kuvattujen uhrien oikeuksiin. Uhreilla olisi sen vuoksi oltava oikeus saada pyynnöstä EU-keskukselta koordinoivien viranomaisten kautta asiaankuuluvat tiedot, jos säilytyspalvelujen tarjoajat tai yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat ilmoittavat heitä esittävästä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta tiedossa olevasta kuvamateriaalista tämän asetuksen mukaisesti.

(36)Kun otetaan huomioon vaikutus tällaisessa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavassa tiedossa olevassa kuvamateriaalissa kuvattujen uhrien oikeuksiin ja säilytyspalvelujen tarjoajien tyypilliset mahdollisuudet rajoittaa tätä vaikutusta auttamalla varmistamaan, että materiaali ei ole enää saatavilla niiden palveluissa, kyseisten palveluntarjoajien olisi autettava uhreja, jotka pyytävät kyseisen materiaalin poistamista tai pääsyn estämistä siihen. Avun olisi rajoituttava siihen, mitä asianomaiselta palveluntarjoajalta voidaan kohtuudella pyytää kyseisissä olosuhteissa, ottaen huomioon pyynnön sisältö ja laajuus, toimet, joita tarvitaan kyseisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin esiintymien paikantamiseksi, sekä palveluntarjoajan käytettävissä olevat keinot. Apuna voisi olla esimerkiksi materiaalin esiintymien paikantaminen, tarkastusten tekeminen sekä esiintymien poistaminen tai pääsyn estäminen niihin. Kun otetaan huomioon, että tällaisen poistamisen tai pääsyn estämisen edellyttämien toimien toteuttaminen voi olla kivuliasta tai jopa traumaattista tai monimutkaista, uhreilla olisi myös oltava oikeus saada apua EU-keskukselta koordinoivien viranomaisten kautta.

(37)Uhrien tukitoimintojen tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi uhrien olisi voitava ottaa yhteyttä ja luottaa koordinoivaan viranomaiseen, joka on heidän kannaltaan helpoimmin käytettävissä ja jonka olisi kanavoitava kaikki viestintä uhrien ja EU-keskuksen välillä.

(38)Jotta voidaan helpottaa uhrin tiedonsaantioikeutta sekä apua ja tukea aineiston poistamisessa tai pääsyn estämisessä siihen, uhrin olisi voitava osoittaa se lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin esiintymä tai ne esiintymät, joista hän haluaa saada tietoja, jotka hän haluaa poistaa tai joihin hän haluaa estää pääsyn. Tämä voidaan tehdä joko toimittamalla itse kuva tai kuvat tai video tai videot tai antamalla URL-osoitteet, jotka johtavat lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin tiettyyn esiintymään tai esiintymiin, tai käyttämällä mitä tahansa muuta esitystä, jonka avulla kyseinen esiintymä tai kyseiset esiintymät voidaan yksiselitteisesti tunnistaa.

(39)Jotta vältetään suhteeton puuttuminen yksityis- ja perhe-elämän ja henkilötietojen suojaa koskeviin käyttäjien oikeuksiin, asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien ei pitäisi säilyttää tietoja, jotka liittyvät mahdollisiin verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tapauksiin, paitsi jos ja vain niin kauan kuin se on tarpeen yhtä tai useampaa tässä asetuksessa määriteltyä tarkoitusta varten ja asianmukaista enimmäiskestoa noudattaen. Koska kyseiset säilyttämisvaatimukset liittyvät ainoastaan tähän asetukseen, niiden ei pitäisi katsoa vaikuttavan mahdollisuuteen tallentaa asiaankuuluvia sisältö- ja liikennetietoja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti tai minkä tahansa sellaisen tietojen säilyttämistä koskevan oikeudellisen velvoitteen soveltamiseen, jota sovelletaan palveluntarjoajiin muiden unionin säädösten tai unionin oikeuden mukaisen kansallisen lainsäädännön nojalla.

(40)Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyvän sujuvan ja tehokkaan sähköisen viestinnän helpottamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa tällaisen viestinnän vastaanoton vahvistaminen, asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajia olisi vaadittava nimeämään keskitetty yhteyspiste ja julkaisemaan kyseiseen yhteyspisteeseen liittyvät asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tällaisessa viestinnässä käytettävät kielet. Toisin kuin palveluntarjoajan laillisen edustajan, yhteyspisteen olisi palveltava operatiivisia tarkoituksia eikä siltä pitäisi edellyttää fyysistä sijaintipaikkaa. Määriteltäville viestintäkielille olisi asetettava sopivat ehdot sen varmistamiseksi, että sujuva viestintä ei ole kohtuuttoman monimutkaista. Niiden palveluntarjoajien osalta, joita koskee velvoite perustaa säännösten noudattamista valvova toiminto ja nimetä säännösten noudattamista valvovia toimihenkilöitä [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... mukaisesti, yksi näistä säännösten noudattamista valvovista toimihenkilöistä voidaan nimetä yhteyspisteeksi tämän asetuksen nojalla, jotta helpotettaisiin molemmista puitteista johtuvien velvoitteiden johdonmukaista täytäntöönpanoa.

(41)Tämän asetuksen tehokkaan valvonnan ja tarvittaessa täytäntöönpanon varmistamiseksi asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajilla, jotka eivät ole sijoittautuneet kolmanteen maahan ja jotka tarjoavat palveluja unionissa, olisi oltava laillinen edustaja unionissa, ja niiden olisi tiedotettava yleisölle ja asiaankuuluville viranomaisille siitä, miten lailliseen edustajaan voidaan ottaa yhteyttä. Joustavien ratkaisujen mahdollistamiseksi palveluntarjoajan laillisen edustajan olisi tarvittaessa voitava toimia myös yhteyspisteenä, vaikka näillä tehtävillä onkin tämän asetuksen mukaan eri tarkoitus, jos kyseinen palveluntarjoaja on tehnyt tämän selväksi, edellyttäen, että tämän asetuksen asiaa koskevia vaatimuksia noudatetaan.

(42)Näiden palveluntarjoajien olisi tarvittaessa ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa voitava nimetä yksi yhteyspiste ja yksi laillinen edustaja [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... ja tämän asetuksen soveltamiseksi edellyttäen, että asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja valitsee niin ja asiaa koskevat oikeudelliset vaatimukset täyttyvät.

(43)Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen ja tarvittaessa täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi olemassa oleva tai vastaperustettu viranomainen, jolla on toimivalta varmistaa tällainen soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta nimeävän jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien osalta.

(44)Selkeyden varmistamiseksi ja vaikuttavan, tehokkaan ja johdonmukaisen koordinoinnin ja yhteistyön mahdollistamiseksi sekä kansallisella että unionin tasolla, jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen soveltamaan tätä asetusta ja valvomaan sen täytäntöönpanoa, sen olisi nimettävä yksi johtava viranomainen koordinoivaksi viranomaiseksi; jos taas jäsenvaltio nimeää vain yhden viranomaisen, sitä olisi automaattisesti pidettävä koordinoivana viranomaisena. Näistä syistä koordinoivan viranomaisen olisi toimittava keskitettynä yhteyspisteenä kaikissa tämän asetuksen soveltamiseen liittyvissä asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden kansallisten viranomaisten täytäntöönpanovaltuuksia. 

(45)Kun otetaan huomioon EU-keskuksen erityisasiantuntemus ja keskeinen asema tämän asetuksen täytäntöönpanossa, koordinoivien viranomaisten olisi voitava pyytää EU-keskukselta apua tiettyjen tehtäviensä hoitamisessa. Tällainen apu ei saisi vaikuttaa apua pyytävien koordinoivien viranomaisten ja EU-keskuksen tehtäviin ja toimivaltuuksiin eikä vaatimuksiin, joita sovelletaan niiden tehtävien suorittamiseen ja tässä asetuksessa säädettyjen valtuuksien käyttöön.

(46)Kun otetaan huomioon koordinoivien viranomaisten tehtävien merkitys ja niiden valtuuksien käytön mahdollinen vaikutus asianomaisten osapuolten perusoikeuksien käyttöön, on olennaisen tärkeää, että koordinoivat viranomaiset ovat täysin riippumattomia. Tämän vuoksi koordinoiviin viranomaisiin sovellettavien sääntöjen ja vakuutusten olisi vastattava tuomioistuimiin sovellettavia sääntöjä ja vakuutuksia, jotta voidaan taata, että ne ovat riippumattomia hallintoviranomaisia ja että ne voivat toimia kaikilta osin riippumattomina hallintoviranomaisina.

(47)Koordinoivalla viranomaisella ja muilla toimivaltaisilla viranomaisilla on keskeinen rooli tässä asetuksessa säädettyjen oikeuksien ja velvoitteiden vaikuttavuuden ja sen tavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että kyseisillä viranomaisilla on tarvittavien tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuuksien lisäksi myös tarvittavat henkilöstöresurssit sekä taloudelliset, tekniset ja muut resurssit, jotta ne voivat asianmukaisesti hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä. Kun otetaan erityisesti huomioon asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien moninaisuus ja niiden palvelujensa tarjoamisessa käyttämä kehittynyt teknologia, on olennaisen tärkeää, että koordinoivalla viranomaisella ja muilla toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittava määrä henkilöstöä, mukaan lukien asiantuntijat, joilla on erityisosaamista. Koordinoivien viranomaisten resurssit olisi määritettävä ottaen huomioon nimeävän jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien koko, monimutkaisuus ja mahdollinen yhteiskunnallinen vaikutus sekä niiden palvelujen kattavuus kaikkialla unionissa. 

(48)Koska on tarpeen varmistaa asetettujen velvoitteiden vaikuttavuus, koordinoiville viranomaisille olisi annettava täytäntöönpanovaltuudet puuttua tämän asetuksen rikkomiseen. Näihin valtuuksiin olisi sisällyttävä valtuudet rajoittaa tilapäisesti rikkomiseen liittyvän palvelun käyttäjien pääsyä tai, vain jos tämä ei ole teknisesti mahdollista, kohdistaa rajoitus sen palveluntarjoajan verkkorajapintaan, jossa rikkominen tapahtuu. Koska tällaiset valtuudet merkitsevät erittäin voimakasta puuttumista palveluntarjoajien oikeuksiin, jälkimmäistä niistä tulisi käyttää vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Niihin olisi sisällyttävä edellytys, että rikkominen johtaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten säännölliseen ja rakenteelliseen helpottumiseen, minkä olisi ymmärrettävä tarkoittavan tilannetta, jossa kaikki saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tällainen helpottuminen on ollut laajamittaista ja pitkäaikaista.

(49)Jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen sääntöjä, erityisesti niitä, jotka koskevat lieventäviä toimenpiteitä ja koordinoivien viranomaisten antamien tunnistamismääräysten, poistamismääräysten tai estomääräysten täytäntöönpanoa, tosiasiallisesti noudatetaan käytännössä, kunkin koordinoivan viranomaisen olisi voitava tehdä hakuja käyttäen EU-keskuksen asiaankuuluvia indikaattoreita tunnistaakseen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen sellaisen aineiston välityksellä, joka on julkisesti saatavilla asianomaisten palveluntarjoajien säilytyspalveluissa.

(50)Jotta voidaan varmistaa, että säilytyspalvelujen tarjoajat ovat tietoisia palvelujensa väärinkäytöstä, ja antaa niille mahdollisuus toteuttaa vapaaehtoiselta pohjalta nopeita toimia poistaakseen kyseisen aineiston tai estääkseen pääsyn siihen, sijoittautumispaikan koordinoivien viranomaisten olisi voitava ilmoittaa näille palveluntarjoajille, että niiden palveluissa on lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa tiedossa olevaa kuvamateriaalia, ja pyytää palveluntarjoajia vapaan harkintansa mukaan joko poistamaan kyseisen aineiston tai estämään pääsyn siihen. Tällaiset ilmoitustoimet olisi erotettava selkeästi koordinoivien viranomaisten tämän asetuksen mukaisista valtuuksista pyytää poistamismääräyksiä, joilla asetetaan asianomaiselle palveluntarjoajalle sitova oikeudellinen velvoite poistaa kyseinen materiaali tai estää pääsy siihen asetetussa määräajassa.

(51)Selkeyden ja tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan olisi kuuluttava sen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee, eli sen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jossa palveluntarjoajalla on pääkonttori tai sääntömääräinen kotipaikka, jossa pääasialliset taloudelliset toiminnot ja operatiivinen valvonta tapahtuvat. Sellaisten palveluntarjoajien osalta, joilla ei ole toimipaikkaa unionissa mutta jotka tarjoavat palveluja unionissa, lainkäyttövalta olisi oltava sillä jäsenvaltiolla, jossa niiden nimeämä laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut, ottaen huomioon tämän asetuksen mukainen laillisten edustajien tehtävä.

(52)Jotta voidaan varmistaa käyttäjien tämän asetuksen mukaisten oikeuksien tehokas täytäntöönpano ja turvaaminen, on aiheellista helpottaa sellaisten kantelujen tekemistä, jotka koskevat tämän asetuksen mukaisten asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien velvoitteiden väitettyä noudattamatta jättämistä. Tämä olisi tehtävä antamalla käyttäjille mahdollisuus tehdä tällaisia kanteluja koordinoivalle viranomaiselle sen jäsenvaltion alueella, jossa käyttäjät asuvat tai johon nämä ovat sijoittautuneet, riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on kyseisen palveluntarjoajan osalta toimivaltainen. Käyttäjät voivat päättää käyttää kantelun tekemisessä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnan puolesta toimivien yleishyödyllisten järjestöjen palveluita. Jotta ei kuitenkaan vaaranneta tavoitetta luoda selkeä ja tehokas valvontajärjestelmä ja vältetään epäjohdonmukaisten päätösten riski, yksinomaan sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen olisi sen jälkeen voitava tarvittaessa käyttää valintansa mukaan tutkinta- tai täytäntöönpanovaltuuksiaan kantelun kohteena olevan toiminnan osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden valvontaviranomaisten toimivaltaa niiden tehtävien puitteissa.

(53)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden rikkomisesta määrätään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, joissa otetaan huomioon sellaiset tekijät kuin rikkomisen luonne, vakavuus, toistuvuus ja kesto, pitäen mielessä tavoiteltu yleinen etu, toteutettujen toimien laajuus ja luonne sekä asianomaisten tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan taloudelliset valmiudet.

(54)Tämän asetuksen valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen ei pitäisi katsoa vaikuttavan tietosuojaviranomaisille asetuksen (EU) 2016/679 nojalla kuuluviin valtuuksiin ja toimivaltaan.

(55)Tällä asetuksella perustetun verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan pakollista tunnistamista ja estämistä koskevan järjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää, että EU-keskus vastaanottaa koordinoivien viranomaisten kautta esimerkiksi rikostutkinnassa löydettyä materiaalia, joka on tunnistettu lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi, tai transkriptioita keskusteluista, jotka on tunnistettu lapsen houkutteluksi seksuaalisiin tarkoituksiin, jotta tällainen materiaali ja keskustelut muodostavat tarkan ja luotettavan perustan, jonka avulla EU-keskus voi luoda tällaista seksuaaliväkivaltaa koskevia indikaattoreita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tunnistaminen olisi tehtävä sen jälkeen, kun on tehty huolellinen arviointi menettelyssä, joka takaa oikeudenmukaisen ja objektiivisen lopputuloksen, joko koordinoivan viranomaisen itsensä tai tuomioistuimen tai muun riippumattoman hallintoviranomaisen kuin koordinoivan viranomaisen toimesta. Tällaisen materiaalin nopea arviointi, tunnistaminen ja toimittaminen viranomaisille on tärkeää muissakin yhteyksissä, mutta ratkaisevan tärkeää se on tämän asetuksen mukaisesti ilmoitetun lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin ja seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun yhteydessä, kun otetaan huomioon, että materiaali voi johtaa käynnissä olevan tai välittömästi uhkaavan seksuaaliväkivallan tunnistamiseen ja uhrien pelastamiseen. Sen vuoksi tällaiselle ilmoittamiselle olisi asetettava erityiset määräajat.

(56)Sen varmistamiseksi, että EU-keskuksen tunnistamista varten tuottamat indikaattorit ovat mahdollisimman täydelliset, koordinoivien viranomaisten olisi toimitettava ennakoivasti asiaankuuluva materiaali ja transkriptiot. Myös EU-keskuksella olisi kuitenkin oltava mahdollisuus saattaa tietyt materiaalit tai keskustelut koordinoivien viranomaisten tietoon näitä tarkoituksia varten.

(57)Tietyt asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat tarjoavat palvelujaan useissa tai jopa kaikissa jäsenvaltioissa, mutta tämän asetuksen nojalla vain yhdellä jäsenvaltiolla on lainkäyttövalta kunkin palveluntarjoajan suhteen. Sen vuoksi on välttämätöntä, että lainkäyttövaltaa käyttävän jäsenvaltion nimeämä koordinoiva viranomainen ottaa tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään huomioon kaikkien unionin käyttäjien edut tekemättä eroa esimerkiksi käyttäjien sijainnin tai kansalaisuuden mukaan ja että koordinoivat viranomaiset tekevät keskenään tehokasta ja tuloksellista yhteistyötä. Tällaisen yhteistyön helpottamiseksi olisi säädettävä tarvittavista mekanismeista ja tietojenvaihtojärjestelmistä. Yhteistyö ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta järjestää säännöllistä näkemystenvaihtoa muiden viranomaisten kanssa, jos se on tarpeen kyseisten muiden viranomaisten ja koordinoivan viranomaisen tehtävien suorittamiseksi.

(58)EU-keskuksen olisi erityisesti perustettava tarvittavat tietojenvaihtojärjestelmät ja ylläpidettävä niitä tällä asetuksella perustettujen mekanismien moitteettoman toiminnan edellyttämän yhteistyön helpottamiseksi. Tällaisia järjestelmiä perustaessaan ja ylläpitäessään EU-keskuksen olisi tehtävä yhteistyötä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston, jäljempänä ’Europol’, ja kansallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan tarvittaessa hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä ja parhaita käytäntöjä.

(59)Tämän asetuksen täytäntöönpanon tukemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi EU-keskuksen olisi toimittava keskeisenä välittäjänä ja hoidettava erilaisia erityistehtäviä. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää vahvoja takeita riippumattomuudesta, erityisesti lainvalvontaviranomaisista, sekä hallintorakennetta, jolla varmistetaan keskuksen eri tehtävien tuloksellinen, tehokas ja johdonmukainen suorittaminen, sekä oikeushenkilöllisyyttä, jotta se voi olla tehokkaasti vuorovaikutuksessa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Sen vuoksi keskus olisi perustettava unionin erillisvirastoksi.

(60)Oikeusvarmuuden ja tehokkuuden vuoksi EU-keskuksen tehtävät olisi lueteltava selkeästi ja kattavasti. Tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi näiden tehtävien olisi liityttävä erityisesti säilytyspalvelujen tarjoajille, yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajille ja internetyhteyspalvelujen tarjoajille asetettujen tunnistamis-, ilmoitus- ja estovelvoitteiden helpottamiseen. Samasta syystä EU-keskukselle olisi kuitenkin annettava myös tiettyjä muita tehtäviä, erityisesti ne, jotka liittyvät asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien riskinarviointi- ja lieventämisvelvoitteiden täytäntöönpanoon, säilytyspalvelujen tarjoajien suorittamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin poistamiseen tai pääsyn estämiseen siihen, avun antamiseen koordinoiville viranomaisille sekä verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvän tietämyksen ja asiantuntemuksen tuottamiseen ja jakamiseen.

(61)EU-keskuksen olisi annettava luotettavaa tietoa siitä, millaisen toiminnan voidaan kohtuudella katsoa olevan verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, jotta se voidaan tunnistaa ja estää pääsy siihen tämän asetuksen mukaisesti. Kun otetaan huomioon lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin luonne, luotettavaa tietoa on annettava jakamatta itse materiaalia. Sen vuoksi EU-keskuksen olisi luotava tarkkoja ja luotettavia indikaattoreita, jotka perustuvat sellaiseen tunnistettuun lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaan kuvamateriaaliin ja seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvaan lapsen houkutteluun, jotka koordinoivat viranomaiset ovat toimittaneet sille tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Näiden indikaattoreiden avulla teknologioiden olisi voitava tunnistaa tapauksen mukaan saman (tiedossa olevan) tai erilaisen (uuden) lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittäminen tai lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin.

(62)Jotta tällä asetuksella perustettu järjestelmä toimisi moitteettomasti, EU-keskukselle olisi annettava tehtäväksi luoda tietokantoja kullekin näistä kolmesta verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tyypistä sekä ylläpitää kyseisiä tietokantoja ja huolehtia niiden toiminnasta. Vastuukysymyksiä varten ja tarvittaessa oikaisujen mahdollistamiseksi sen olisi pidettävä kirjaa toimitetuista tiedoista ja indikaattoreiden laatimisessa käytetystä prosessista.

(63)Jotta voidaan varmistaa ilmoitusprosessin ja ilmoituksiin perustuvien mahdollisten jatkotoimien jäljitettävyys ja mahdollistaa palautteen antaminen ilmoittamisesta säilytyspalvelujen tarjoajille ja yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajille ja laatia tilastoja ilmoituksista sekä niiden luotettavasta ja nopeasta hallinnoinnista ja käsittelystä, EU-keskuksen olisi perustettava erityinen tietokanta tällaisia ilmoituksia varten. Jotta tietokanta voisi täyttää edellä mainitut tarkoitukset, sen olisi sisällettävä myös ilmoituksiin liittyviä merkityksellisiä tietoja, kuten materiaalia kuvaavat indikaattorit ja lisätunnisteet, jotka voivat osoittaa esimerkiksi sen, että ilmoitettu kuva tai video on osa samaa uhria tai samoja uhreja kuvaavien kuvien ja videoiden sarjaa.

(64)Koska kyseiset tiedot ovat arkaluonteisia ja jotta vältetään virheet ja mahdolliset väärinkäytökset, on tarpeen vahvistaa tiukat säännöt indikaattori- ja ilmoitustietokantoihin pääsystä, niiden sisältämistä tiedoista ja niiden turvallisuudesta. Kyseisiä tietoja ei etenkään saisi säilyttää pidempään kuin on ehdottoman välttämätöntä. Edellä esitetyistä syistä pääsy indikaattoritietokantaan olisi annettava ainoastaan tässä asetuksessa määritetyille osapuolille ja siinä säädettyjä tarkoituksia varten, jollei EU-keskuksen tarkastuksista muuta johdu, ja sen olisi oltava ajallisesti ja laajuudeltaan rajoitettu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseisten tarkoitusten kannalta.

(65)Jotta vältetään verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tämän asetuksen nojalla tehtävät virheelliset ilmoitukset ja jotta lainvalvontaviranomaiset voivat keskittyä keskeisiin tutkintatehtäviinsä, ilmoitukset olisi toimitettava EU-keskuksen kautta. EU-keskuksen olisi arvioitava nämä ilmoitukset tunnistaakseen joukosta ne, jotka ovat ilmeisen perusteettomia, eli tapaukset, joissa on ilman perusteellista oikeudellista tai tosiasiallista analyysiakin välittömästi ilmeistä, että ilmoitetut toimet eivät ole verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Jos ilmoitus on ilmeisen perusteeton, EU-keskuksen olisi annettava palautetta ilmoittavalle säilytyspalvelujen tarjoajalle tai yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajalle, jotta voidaan parantaa käytettyjä teknologioita ja prosesseja ja toteuttaa muita asianmukaisia toimia, kuten virheellisesti poistetun materiaalin palauttaminen. Koska jokainen ilmoitus saattaa olla tärkeä keino tutkia kyseisiä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja nostaa niistä syytteitä sekä pelastaa seksuaaliväkivallan uhri, ilmoitukset olisi käsiteltävä mahdollisimman nopeasti.

(66)Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen ja uhrien oikeuksien suojelun edistämiseksi EU-keskuksella olisi oltava mahdollisuus pyynnöstä tukea uhreja ja avustaa toimivaltaisia viranomaisia tekemällä hakuja säilytyspalveluista, joissa levitetään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa tiedossa olevaa kuvamateriaalia, joka on yleisesti saatavilla, käyttäen vastaavia indikaattoreita. Jos EU-keskus havaitsee haun suoritettuaan tällaista materiaalia, sen olisi myös voitava pyytää kyseisen säilytyspalvelun tarjoajaa poistamaan kyseisen materiaalin esiintymä tai esiintymät tai estämään pääsy niihin, koska palveluntarjoaja ei välttämättä ole tietoinen niistä ja voi olla halukas tekemään niin vapaaehtoisesti.

(67)Kun otetaan huomioon EU-keskuksen keskeinen asema, joka johtuu sen tämän asetuksen mukaisten ensisijaisten tehtävien suorittamisesta ja siitä, mitä niihin liittyvää tietoa ja asiantuntemusta se voi kerätä, sen olisi myös edistettävä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista toimimalla verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvien tietojen, asiantuntemuksen ja tutkimuksen keskuksena. Tässä yhteydessä EU-keskuksen olisi tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa sekä unionissa että sen ulkopuolella ja annettava jäsenvaltioille mahdollisuus hyötyä kerätystä tietämyksestä ja asiantuntemuksesta, myös parhaista käytännöistä ja saaduista kokemuksista.

(68)Tiettyjen henkilötietojen käsittely ja säilyttäminen on tarpeen EU-keskuksen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Sen varmistamiseksi, että tällaiset henkilötiedot suojataan asianmukaisesti, EU-keskuksen olisi käsiteltävä ja säilytettävä henkilötietoja vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä tässä asetuksessa säädettyjä tarkoituksia varten. Sen olisi tehtävä tämä turvallisesti ja rajoitettava säilyttäminen siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä asiaankuuluvien tehtävien suorittamiseksi.

(69)Jotta EU-keskus voisi hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti ja tehokkaasti, sen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä koordinoivien viranomaisten, Europolin ja asiaankuuluvien kumppaniorganisaatioiden, kuten Yhdysvalloissa toimivan National Centre for Missing and Exploited Children ‑keskuksen ja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista ilmoittamista varten perustettujen vihjelinjojen INHOPE-verkoston, kanssa tässä asetuksessa ja muissa niiden toimintaa sääntelevissä säädöksissä asetetuissa rajoissa. Tällaisen yhteistyön helpottamiseksi olisi toteutettava tarvittavat järjestelyt, mukaan lukien koordinoivien viranomaisten suorittama yhteyshenkilöiden nimeäminen ja yhteisymmärryspöytäkirjojen tekeminen Europolin ja tarvittaessa yhden tai useamman asiaankuuluvan kumppaniorganisaation kanssa.

(70)Unionin pitkäaikainen tuki sekä INHOPElle että sen jäsenille osoittaa, että vihjelinjat ovat verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnassa ensiarvoisen tärkeä väline. EU-keskuksen olisi hyödynnettävä vihjelinjaverkostoa ja kannustettava vihjelinjoja tekemään tehokasta yhteistyötä koordinoivien viranomaisten, asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Vihjelinjojen asiantuntemus ja kokemus ovat korvaamaton tietolähde yleisten uhkien varhaisesta tunnistamisesta ja ratkaisuista sekä alueellisista ja kansallisista eroista unionissa.

(71)Kun otetaan huomioon Europolin tehtävät ja sen kokemus toimivaltaisten kansallisten viranomaisten määrittämisestä epäselvässä tilanteessa ja sen rikostiedustelutietojen tietokanta, joka voi auttaa tunnistamaan yhteyksiä muissa jäsenvaltioissa tehtäviin tutkimuksiin, EU-keskuksen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Europolin kanssa erityisesti sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset kansalliset lainvalvontaviranomaiset määritetään nopeasti tapauksissa, joissa tämä ei ole selvää tai joissa vaikutus voi kohdistua useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon. 

(72)Koska EU-keskuksen on tehtävä tiivistä yhteistyötä Europolin kanssa, EU-keskuksen päätoimipaikan olisi sijaittava Alankomaiden Haagissa sijaitsevan Europolin yhteydessä. EU-keskuksen Europolille jakamien ilmoitusten erittäin arkaluonteinen luonne ja tekniset vaatimukset, kuten turvalliset tietoyhteydet, puhuvat molemmat EU-keskuksen ja Europolin yhteisen sijainnin puolesta. Vaikka EU-keskus olisi riippumaton yksikkö, se voisi myös käyttää Europolin tukipalveluja, erityisesti henkilöstöhallinnon, tietotekniikan (mukaan luettuna kyberturvallisuus), rakennuksen ja viestinnän osalta. Tällaisten tukipalvelujen jakaminen on kustannustehokkaampaa ja varmistaa ammattimaisemman palvelun kuin niiden perustaminen uudelleen päällekkäisinä.

(73)Keskuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi annettava tarvittavat säännöt EU-keskuksen organisaatiosta. Johdonmukaisuuden vuoksi sääntöjen olisi oltava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen erillisvirastoja koskevan lähestymistavan mukaisia.

(74)EU-keskuksella olisi oltava asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava teknologiakomitea, koska sen tehtävien hoitaminen edellyttää teknistä asiantuntemusta, erityisesti luettelon laatiminen tekniikoista, joita voidaan käyttää tunnistamisessa. Teknologiakomitea voi erityisesti tarjota asiantuntemusta tukeakseen EU-keskuksen työtä sen toimeksiannon puitteissa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseen liittyvissä asioissa ja tukeakseen EU-keskusta sen edistäessä korkean tason teknisiä standardeja ja suojatoimia tunnistamisteknologian alalla.

(75)Avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vuoksi sekä arvioinnin ja tarvittaessa mukautusten mahdollistamiseksi säilytyspalvelujen tarjoajat, yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat ja internetyhteyspalvelujen tarjoajat, koordinoivat viranomaiset ja EU-keskus olisi velvoitettava keräämään, kirjaamaan ja analysoimaan tietoja anonymisoitujen muiden kuin henkilötietojen keräämisen perusteella sekä julkaisemaan vuosikertomukset tämän asetuksen mukaisista toimistaan. Koordinoivien viranomaisten olisi kyseisiä tietoja kerätessään tehtävä yhteistyötä Europolin sekä kyseisen koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa.

(76)Hyvän hallintotavan varmistamiseksi ja tässä asetuksessa säädettyjen tilastojen ja tietojen sekä läpinäkyvyysraportointimekanismien pohjalta komission olisi arvioitava tätä asetusta viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein.

(77)Arvioinnin olisi perustuttava kriteereihin, jotka ovat tehokkuus, tarpeellisuus, oikeasuhteisuus, tuloksellisuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja unionin lisäarvo. Siinä olisi arvioitava tässä asetuksessa säädettyjen erilaisten operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden toimivuutta, mukaan lukien niiden toimenpiteiden vaikuttavuus, joilla tehostetaan verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamista, siitä ilmoittamista ja sen poistamista, suojamekanismien vaikuttavuutta sekä niiden vaikutuksia perusoikeuksiin, elinkeinovapauteen sekä yksityiselämää ja henkilötietojen suojaa koskevaan oikeuteen. Komission olisi myös arvioitava mahdollisia vaikutuksia kolmansien osapuolten etuihin.

(78)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1232 45 säädetään väliaikaisesta ratkaisusta, joka koskee tiettyjen yleisesti saatavilla olevien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien mahdollisuuksia käyttää teknologioita verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi, kunnes pitkän aikavälin oikeudellinen kehys on valmisteltu ja hyväksytty. Tässä asetuksessa säädetään tällaisesta pitkän aikavälin oikeudellisesta kehyksestä. Asetus (EY) N:o 2021/1232 olisi näin ollen kumottava.

(79)Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä ja täydennetään sitä vahvistamalla yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat EU-keskuksen ylläpitämien tietokantojen perustamista, sisältöä ja pääsyä niihin, ilmoitusten ja ilmoitusprosessin muotoa, täsmällistä sisältöä ja muita yksityiskohtia, niiden kustannusten määrittämistä ja veloittamista, joita EU-keskukselle aiheutuu palveluntarjoajien tukemisesta riskinarvioinnissa, sekä teknisiä vaatimuksia, jotka koskevat koordinoivien viranomaisten, komission, EU-keskuksen, muiden asiaankuuluvien unionin virastojen ja asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien välistä viestintää tukevia tietojenvaihtojärjestelmiä. 

(80)On erittäin tärkeää, että komissio toteuttaa asianmukaiset kuulemiset delegoitujen säädösten valmistelutyönsä aikana myös avointen julkisten kuulemisten muodossa ja asiantuntijatasolla ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 46 määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa tasapuolinen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijat, ja niiden asiantuntijat pääsevät järjestelmällisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa käsitellään delegoitujen säädösten valmistelua.

(81)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tietojenvaihtojärjestelmän täytäntöönpanolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 47 mukaisesti.

(82)Jotta kaikilla osapuolilla, joita asia koskee, olisi riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamiseksi, olisi säädettävä asianmukaisesta ajasta sen voimaantulopäivän ja sen soveltamispäivän välillä. 

(83)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistäminen määrittämällä selkeät, yhtenäiset ja tasapainoiset säännöt lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehokkaalla ja perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(84)Euroopan tietosuojavaltuutettua ja Euroopan tietosuojaneuvostoa on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 48 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja ne antoivat lausuntonsa […],

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, joilla puututaan asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen väärinkäyttöön verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tarkoituksiin sisämarkkinoilla.

    Siinä säädetään erityisesti seuraavista seikoista:

a)asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien velvoitteet minimoida riski siitä, että niiden palveluja käytetään väärin verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tarkoituksiin;

b)säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien velvoitteet tunnistaa verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja ilmoittaa siitä;

c)säilytyspalvelujen tarjoajien velvoitteet poistaa palveluistaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali tai estää pääsy siihen;

d)internetyhteyspalvelujen tarjoajien velvoitteet estää pääsy lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaan kuvamateriaaliin;

e)tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevat säännöt, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ja toiminta, 40 artiklalla perustettu lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskus, jäljempänä ’EU-keskus’, sekä yhteistyö ja läpinäkyvyys.

2.Tätä asetusta sovelletaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajiin, jotka tarjoavat tällaisia palveluja unionissa, riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee.

3.Tämä asetus ei vaikuta seuraavissa säädöksissä vahvistettuihin sääntöihin:

a)direktiivi 2011/93/EU lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta; 

b)direktiivi 2000/31/EY ja asetus (EU) .../... [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta];

c)direktiivi 2010/13/EU;

d)asetus (EU) 2016/679, direktiivi (EU) 2016/680, asetus (EU) 2018/1725 ja, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu, direktiivi 2002/58/EY.

4.Tällä asetuksella rajoitetaan direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen oikeuksien ja velvoitteiden käyttöä siltä osin kuin se on tarpeen tämän asetuksen 1 luvun 2 jakson mukaisesti annettujen tunnistamismääräysten täytäntöönpanemiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’säilytyspalvelulla’ [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... 2 artiklan f alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa määriteltyä tietoyhteiskunnan palvelua;

b)’henkilöiden välisellä viestintäpalvelulla’ direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyä yleisesti saatavilla olevaa palvelua, mukaan lukien palvelut, jotka mahdollistavat henkilöiden välisen suoran ja interaktiivisen tietojenvaihdon pelkästään toiseen palveluun olennaisesti liittyvänä vähäisenä liitännäistoimintona;

c)’ohjelmistosovelluksella’ [kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla] annetun asetuksen (EU) .../... (digimarkkinasäädös) 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä digitaalista tuotetta tai palvelua;

d)’sovelluskaupalla’ [kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla] annetun asetuksen (EU) .../... (digimarkkinasäädös) 2 artiklan 12 kohdassa määriteltyä palvelua;

e)’internetyhteyspalvelulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/2120 49 2 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa määriteltyä palvelua;

f)’asiaankuuluvilla tietoyhteiskunnan palveluilla’ kaikkia seuraavia palveluja:

i) säilytyspalvelu;

ii) henkilöiden välinen viestintäpalvelu;

iii) sovelluskauppa;

iv) internetyhteyspalvelu.

g)’palvelujen tarjoamisella unionissa’ [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... 2 artiklan d alakohdassa määriteltyä palvelujen tarjoamista unionissa;

h)’käyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää asiaankuuluvaa tietoyhteiskunnan palvelua;

i)’lapsella’ alle 18-vuotiasta luonnollista henkilöä;

j)’lapsikäyttäjällä’ luonnollista henkilöä, joka käyttää asiaankuuluvaa tietoyhteiskunnan palvelua ja on alle 17-vuotias luonnollinen henkilö;

k)’mikroyrityksellä tai pienellä tai keskisuurella yrityksellä’ mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361 määriteltyä yritystä 50 ;

l)’lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavalla kuvamateriaalilla’ materiaalia, joka on direktiivin 2011/93/EU 2 artiklan c alakohdassa määriteltyä lapsipornografiaa tai e alakohdassa määriteltyä pornografista esitystä;

m)’lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavalla tiedossa olevalla kuvamateriaalilla’ mahdollista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia, joka on havaittu käyttäen 44 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun indikaattoritietokantaan sisältyviä indikaattoreita;

n)’lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavalla uudella kuvamateriaalilla’ mahdollista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia, joka on havaittu käyttäen 44 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun indikaattoritietokantaan sisältyviä indikaattoreita;

o)’lapsen houkuttelulla’ direktiivin 2011/93/EU 6 artiklassa tarkoitettua lasten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin;

p)’verkkovälitteisellä lapsiin kohdistuvalla seksuaaliväkivallalla’ verkossa tapahtuvaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittämistä ja lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin;

q)’lapsiin kohdistuvilla seksuaalirikoksilla’ direktiivin 2011/93/EU 3–7 artiklassa määriteltyjä rikoksia;

r)’suosittelujärjestelmällä’ [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... 2 artiklan o alakohdassa määriteltyä järjestelmää;

s)’sisältötiedoilla’ [sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä] annetun asetuksen (EU) ... (sähköistä todistusaineistoa koskeva asetus .../...) 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyjä tietoja;

t)’sisällön moderoinnilla’ [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... 2 artiklan p alakohdassa määriteltyjä toimintoja;

u)’sijoittautumispaikan koordinoivalla viranomaisella’ lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyviä kysymyksiä koordinoivaa viranomaista, jonka on nimennyt 25 artiklan mukaisesti jäsenvaltio, jossa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan päätoimipaikka sijaitsee tai tapauksen mukaan jossa sen laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut;

v)’ehdoilla’ [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... 2 artiklan q kohdassa määriteltyjä ehtoja;

w)’päätoimipaikalla’ asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan pääkonttoria tai rekisteröityä toimipaikkaa, jossa pääasialliset taloudelliset toiminnot ja operatiivinen valvonta suoritetaan.

II LUKU

ASIAANKUULUVIEN TIETOYHTEISKUNNAN PALVELUJEN TARJOAJIEN VELVOITTEET VERKKOVÄLITTEISEN LAPSIIN KOHDISTUVAN SEKSUAALIVÄKIVALLAN EHKÄISEMISEKSI JA TORJUMISEKSI

1 jakso

Riskinarviointia ja riskien vähentämistä koskevat velvoitteet

3 artikla

Riskinarviointi

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien on yksilöitävä, analysoitava ja arvioitava kunkin tarjoamansa palvelun osalta riski, että palvelua käytetään verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan.

2.Riskinarviointia tehdessään palveluntarjoajan on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)kaikki aiemmin havaitut tapaukset, joissa sen palveluja on käytetty verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan;

b)toimintaperiaatteiden olemassaolo ja toteuttaminen sekä toimintojen saatavuus 1 kohdassa tarkoitettuun riskiin puuttumiseksi, mukaan lukien seuraavat:

–ehdoissa esitetyt kiellot ja rajoitukset;

–tällaisten kieltojen ja rajoitusten täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet;

–toiminnot, jotka mahdollistavat iän tarkistuksen;

–toiminnot, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta palveluntarjoajalle helposti saatavilla olevien ja ikätasolle sopivien välineiden avulla;

c)tapa, jolla käyttäjät käyttävät palvelua, ja sen vaikutus kyseiseen riskiin;

d)tapa, jolla palveluntarjoaja on suunnitellut palvelun ja ylläpitää sitä, mukaan lukien liiketoimintamalli, hallintotapa ja asiaankuuluvat järjestelmät ja prosessit, ja sen vaikutus kyseiseen riskiin;

e)lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevan riskin osalta:

i) missä määrin lapset käyttävät tai todennäköisesti käyttävät palvelua;

ii) jos lapset käyttävät palvelua, lapsikäyttäjien eri ikäryhmät ja lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskeva riski suhteessa näihin ikäryhmiin;

iii) sellaisten toimintojen saatavuus, jotka aiheuttavat lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevan riskin tai vahvistavat sitä, mukaan lukien seuraavat toiminnot:

–käyttäjien mahdollisuus etsiä muita käyttäjiä ja erityisesti aikuiskäyttäjien mahdollisuus etsiä lapsikäyttäjiä;

–käyttäjien mahdollisuus olla suoraan yhteydessä muihin käyttäjiin, erityisesti yksityisen viestinnän kautta;

–käyttäjien mahdollisuus jakaa kuvia tai videoita muiden käyttäjien kanssa erityisesti yksityisen viestinnän kautta.

3.Palveluntarjoaja voi pyytää EU-keskusta analysoimaan edustavia ja anonymisoituja datanäytteitä mahdollisen verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseksi riskinarvioinnin tueksi.

Pyynnön esittänyt palveluntarjoaja vastaa kustannuksista, joita EU-keskukselle aiheutuu tällaisen analyysin suorittamisesta. EU-keskus vastaa kuitenkin näistä kustannuksista, jos palveluntarjoaja on mikroyritys taikka pieni tai keskisuuri yritys, edellyttäen, että pyyntö on kohtuudella tarpeen riskinarvioinnin tueksi.

Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta tarvittavilla yksityiskohtaisilla säännöillä, jotka koskevat kyseisten kustannusten määrittämistä ja veloittamista sekä mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan poikkeuksen soveltamista.

4.Palveluntarjoajan on suoritettava ensimmäinen riskinarviointi viimeistään [tämän asetuksen soveltamispäivä + 3 kuukautta] tai, jos palveluntarjoaja ei ole tarjonnut palvelua unionissa [tämän asetuksen soveltamispäivä] mennessä, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona palveluntarjoaja alkoi tarjota palvelua unionissa.

Tämän jälkeen palveluntarjoajan on päivitettävä riskinarviointi tarvittaessa ja vähintään joka kolmas vuosi siitä päivästä, jona se viimeksi suoritti riskinarvioinnin tai päivitti sen. Kuitenkin:

a)sellaisen palvelun osalta, josta on annettu 7 artiklan mukainen tunnistamismääräys, palveluntarjoajan on päivitettävä riskinarviointi viimeistään kaksi kuukautta ennen tunnistamismääräyksen soveltamisajan päättymistä;

b)sijoittautumispaikan koordinoiva viranomainen voi vaatia palveluntarjoajaa päivittämään riskinarvioinnin toisessa alakohdassa tarkoitettua päivää aikaisempana kohtuullisena ajankohtana, jos on näyttöä mahdollisesta merkittävästä muutoksesta riskissä, että palvelua käytetään verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan.

5.Riskinarvioinnin on sisällettävä arvio mahdollisesta jäljellä olevasta riskistä, että 4 artiklan mukaisten lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen palvelua käytetään verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan.

6.Komissio voi yhteistyössä koordinoivien viranomaisten ja EU-keskuksen kanssa ja julkisen kuulemisen jälkeen antaa ohjeita 1–5 kohdan soveltamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon erityisesti asiaankuuluvan teknologian kehityksen sekä tavat, joilla kyseisten säännösten soveltamisalaan kuuluvia palveluja tarjotaan ja käytetään.

4 artikla

Riskin pienentäminen

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien on toteutettava kohtuullisia riskinhallintatoimenpiteitä, jotka on räätälöity 3 artiklan mukaisesti määritetyn riskin mukaan, kyseisen riskin minimoimiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä osa tai kaikki seuraavista:

a)palveluntarjoajan sisällön moderointi- tai suosittelujärjestelmien, sen päätöksentekoprosessien, palvelun toiminnan tai toimintojen tai sen ehtojen sisällön tai täytäntöönpanon mukauttaminen asianmukaisilla teknisillä ja operatiivisilla toimenpiteillä ja henkilöstöllä;

b)palveluntarjoajan sisäisten prosessien tai palvelun toiminnan sisäisen valvonnan vahvistaminen;

c)kilpailulainsäädännön mukaisen yhteistyön aloittaminen tai mukauttaminen muiden säilytyspalvelujen tarjoajien tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen tai tapauksen mukaan sellaisten toimijoiden kanssa, joille on [digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... 19 artiklan mukaisesti myönnetty luotettavan ilmoittajan asema. 

2.Lieventävien toimenpiteiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)ne lieventävät tehokkaasti havaittua riskiä;

b)ne ovat kohdennettuja ja oikeassa suhteessa kyseiseen riskiin ottaen huomioon erityisesti riskin vakavuus sekä palveluntarjoajan taloudelliset ja tekniset valmiudet sekä käyttäjien lukumäärä;

c)niitä sovelletaan huolellisesti ja syrjimättömästi ottaen kaikissa olosuhteissa asianmukaisesti huomioon lieventävien toimenpiteiden mahdolliset seuraukset kaikkien asianomaisten osapuolten perusoikeuksien toteutumiselle;

d)niitä otetaan käyttöön, tarkistetaan, lakkautetaan tai laajennetaan tapauksen mukaan aina, kun riskinarviointi tehdään tai päivitetään 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kolmen kuukauden kuluessa kyseisessä kohdassa tarkoitetusta päivästä.

3.Henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien, jotka ovat 3 artiklan mukaisesti suoritetun tai päivitetyn riskinarvioinnin perusteella havainneet riskin, että niiden palveluja käytetään lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin, on toteutettava tarvittavat iän tarkistusta ja arviointia koskevat toimenpiteet niiden palveluissa olevien lapsikäyttäjien luotettavaa tunnistamista varten, jotta palveluntarjoajat voivat toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä.

4.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien on kuvattava toteuttamansa lieventävät toimenpiteet selkeästi ehdoissaan. Kuvaus ei saa sisältää tietoja, jotka voivat vähentää lieventävien toimenpiteiden tehokkuutta.

5.Komissio voi yhteistyössä koordinoivien viranomaisten ja EU-keskuksen kanssa ja julkisen kuulemisen jälkeen antaa ohjeita 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon erityisesti asiaankuuluvan teknologian kehityksen sekä tavat, joilla kyseisten säännösten soveltamisalaan kuuluvia palveluja tarjotaan ja käytetään.

5 artikla

Riskejä koskeva raportointi

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle raportti, jossa esitetään seuraavat tiedot:

a)3 artiklan mukaisesti suoritetun tai päivitetyn riskinarvioinnin prosessi ja tulokset, mukaan lukien 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun mahdollisen jäljellä olevan riskin arviointi;

b)4 artiklan nojalla mahdollisesti toteutetut lieventävät toimenpiteet.

2.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa raportin vastaanottamisesta arvioitava se ja määritettävä sen perusteella ja ottaen huomioon kaikki muut käytettävissään olevat merkitykselliset tiedot, onko riskinarviointi tehty tai päivitetty ja onko lieventävät toimenpiteet toteutettu 3 ja 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

3.Jos arviointi sitä edellyttää, koordinoiva viranomainen voi pyytää palveluntarjoajalta lisätietoja kyseisen koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa ajassa. Määräaika saa olla enintään kaksi viikkoa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytyy, kunnes kyseiset lisätiedot on toimitettu.

4.Jos 3 ja 4 artiklan vaatimuksia ei ole täytetty, koordinoivan viranomaisen on vaadittava palveluntarjoajaa toteuttamaan uudelleen tai päivittämään riskinarviointi tai tapauksen mukaan ottamaan käyttöön, tarkistamaan, lakkauttamaan tai laajentamaan lieventäviä toimenpiteitä kyseisen koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa ajassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 27–29 artiklan soveltamista. Määräaika saa olla enintään yksi kuukausi.

5.Kun palveluntarjoajat toimittavat raportin sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle 1 kohdan mukaisesti, niiden on toimitettava raportti myös EU-keskukselle.

6.Tarjoajien on pyynnöstä toimitettava raportti sovelluskauppojen ylläpitäjille siinä määrin kuin se on tarpeen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arviointia varten. Ne voivat tarvittaessa poistaa raporteista luottamukselliset tiedot.

6 artikla

Sovelluskauppoja koskevat velvoitteet

1.Sovelluskauppojen ylläpitäjien on

a)toteutettava kohtuullisia toimia arvioidakseen mahdollisuuksien mukaan yhdessä ohjelmistosovellusten tarjoajien kanssa, liittyykö kuhunkin niiden välittämien ohjelmistosovellusten kautta tarjottuun palveluun riski siitä, että sitä käytetään lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin;

b)toteutettava kohtuullisia toimenpiteitä estääkseen lapsikäyttäjiä käyttämästä ohjelmistosovelluksia, joiden osalta ne ovat havainneet merkittävän riskin kyseisen palvelun käytöstä lasten houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin;

c)toteutettava tarvittavat iän tarkistusta ja arviointia koskevat toimenpiteet niiden palvelujen lapsikäyttäjien luotettavaa tunnistamista varten, jotta sovelluskauppojen ylläpitäjät voivat toteuttaa b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

2.Arvioidessaan 1 kohdassa tarkoitettua riskiä ylläpitäjän on otettava huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot, mukaan lukien 3 artiklan mukaisesti suoritetun tai päivitetyn riskinarvioinnin tulokset.

3.Sovelluskauppojen ylläpitäjien on asetettava julkisesti saataville tiedot, joissa kuvataan riskin arvioinnissa käytetty prosessi ja perusteet ja kuvataan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Kuvaus ei saa sisältää tietoja, jotka voivat vähentää kyseisten toimenpiteiden arvioinnin tehokkuutta.

4.Komissio voi yhteistyössä koordinoivien viranomaisten ja EU-keskuksen kanssa ja julkisen kuulemisen jälkeen antaa ohjeita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon erityisesti asiaankuuluvan teknologian kehityksen sekä tavat, joilla kyseisten säännösten soveltamisalaan kuuluvia palveluja tarjotaan ja käytetään.

2 jakso

Tunnistamista koskevat velvoitteet

7 artikla

Tunnistamismääräysten antaminen

1.Sijoittautumispaikan koordinoivalla viranomaisella on oltava valtuudet pyytää sen nimenneen jäsenvaltion toimivaltaista oikeusviranomaista tai kyseisen jäsenvaltion muuta riippumatonta hallintoviranomaista antamaan tunnistamismääräys, jossa kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaa säilytyspalvelujen tarjoajaa tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajaa vaaditaan toteuttamaan 10 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseksi tietyssä palvelussa.

2.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on ennen tunnistamismääräyksen antamista koskevan pyynnön esittämistä suoritettava tarvittavat tutkimukset ja arvioinnit sen määrittämiseksi, täyttyvätkö 4 kohdan edellytykset.

Tätä varten se voi tarvittaessa vaatia palveluntarjoajaa toimittamaan tarvittavat tiedot, jotka täydentävät 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua raporttia ja 3 kohdassa tarkoitettuja lisätietoja, kyseisen koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa ajassa tai pyytää EU-keskusta, toista viranomaista tai asiaankuuluvia asiantuntijoita tai yhteisöjä toimittamaan tarvittavat lisätiedot.

3.Jos sijoittautumispaikan koordinoiva viranomainen katsoo alustavasti, että 4 kohdan edellytykset täyttyvät, sen on

a)laadittava tunnistamismääräyksen antamista koskevan pyynnön luonnos, jossa täsmennetään sen tunnistamismääräyksen sisällön pääkohdat, jota se aikoo pyytää, ja syyt sen pyytämiseen;

b)toimitettava pyyntöluonnos palveluntarjoajalle ja EU-keskukselle;

c)annettava palveluntarjoajalle mahdollisuus esittää huomautuksia pyyntöluonnoksesta kyseisen koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa ajassa;

d)kehotettava EU-keskusta antamaan lausuntonsa pyyntöluonnoksesta neljän viikon kuluessa pyyntöluonnoksen vastaanottamisesta.

Jos kyseinen koordinoiva viranomainen katsoo edelleen palveluntarjoajan huomautukset ja EU-keskuksen lausunto huomioon ottaen, että 4 kohdan edellytykset ovat täyttyneet, sen on toimitettava pyyntöluonnos uudelleen palveluntarjoajalle, tarvittaessa mukautettuna. Tässä tapauksessa palveluntarjoajan on toteutettava kaikki seuraavat toimet koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa ajassa:

a)sen on laadittava täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa suunnitellun tunnistamismääräyksen täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot suunnitelluista teknologioista ja suojatoimista;

b)jos täytäntöönpanosuunnitelman luonnos koskee suunniteltua tunnistamismääräystä, joka liittyy lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin, eikä kyse ole aiemmin annetun tunnistamismääräyksen uusimisesta ilman olennaisia muutoksia, sen on suoritettava asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklassa tarkoitettu tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja 36 artiklassa tarkoitettu ennakkokuulemismenettely täytäntöönpanosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden osalta;

c)jos sovelletaan b alakohtaa tai jos asetuksen (EU) 2016/679 35 ja 36 artiklan edellytykset täyttyvät, sen on mukautettava täytäntöönpanosuunnitelman luonnosta tarvittaessa tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella ja ottaakseen huomioon tietosuojaviranomaisen ennakkokuulemisen yhteydessä antaman lausunnon;

d)sen on toimitettava koordinoivalle viranomaiselle täytäntöönpanosuunnitelma, johon liitetään tarvittaessa toimivaltaisen tietosuojaviranomaisen lausunto ja jossa täsmennetään, miten täytäntöönpanosuunnitelmaa on mukautettu tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin tulosten ja lausunnon perusteella.

Jos kyseinen koordinoiva viranomainen katsoo edelleen palveluntarjoajan täytäntöönpanosuunnitelma ja tietosuojaviranomaisen lausunto huomioon ottaen, että 4 kohdan edellytykset ovat täyttyneet, sen on esitettävä tunnistamismääräyksen antamista koskeva pyyntö toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle tai riippumattomalle hallintoviranomaiselle, tarvittaessa mukautettuna. Sen on liitettävä pyyntöön palveluntarjoajan täytäntöönpanosuunnitelma sekä EU-keskuksen ja tietosuojaviranomaisen lausunnot.

4.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on pyydettävä tunnistamismääräyksen antamista, ja toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on annettava tunnistamismääräys, jos se katsoo, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)on näyttöä merkittävästä riskistä, että palvelua käytetään tapauksen mukaan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuun verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan;

b)tunnistamismääräyksen antamisen syyt ovat painavammat kuin kielteiset vaikutukset kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksiin ja oikeutettuihin etuihin, kun otetaan erityisesti huomioon tarve varmistaa oikeudenmukainen tasapaino kyseisten osapuolten perusoikeuksien välillä.

Arvioitaessa, täyttyvätkö ensimmäisen alakohdan edellytykset, on otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, erityisesti seuraavat:

a)palveluntarjoajan 3 artiklan nojalla suorittama tai päivittämä riskinarviointi ja 4 artiklan nojalla toteuttamat mahdolliset lieventävät toimenpiteet, mukaan lukien tapauksen mukaan 5 artiklan 4 kohdan nojalla käyttöön otetut, tarkistetut, lakkautetut tai laajennetut lieventävät toimenpiteet;

b)kaikki 2 kohdan nojalla saadut lisätiedot tai muut käytettävissä olevat merkitykselliset tiedot, erityisesti palvelun käytöstä, suunnittelusta ja toiminnasta, palveluntarjoajan taloudellisista ja teknologisista valmiuksista ja koosta sekä tunnistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimenpiteiden mahdollisista seurauksista kaikille muille osapuolille, joita asia koskee;

c)palveluntarjoajan 3 kohdan mukaisesti toimittamat näkemykset ja täytäntöönpanosuunnitelma;

d)EU-keskuksen ja tietosuojaviranomaisen 3 kohdan mukaisesti toimittamat lausunnot.

, Jos kyseinen koordinoiva viranomainen poikkeaa toisen alakohdan d alakohdan osalta merkittävästi EU-keskuksen lausunnosta, sen on ilmoitettava asiasta EU-keskukselle ja komissiolle ja täsmennettävä kohdat, joissa se on poikennut, sekä pääasialliset syyt poikkeamiseen.

5.Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin levittämistä koskevien tunnistamismääräysten osalta 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun merkittävän riskin katsotaan olevan olemassa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)palveluntarjoajan mahdollisesti jo toteuttamista tai tulevaisuudessa toteuttamista lieventävistä toimenpiteistä huolimatta on todennäköistä, että palvelua käytetään merkittävässä määrin tiedossa olevan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittämiseen;

b)on näyttöä siitä, että kyseistä palvelua tai vastaavaa palvelua, jos sitä ei ole vielä tarjottu unionissa tunnistamismääräyksen antamista koskevan pyynnön esittämispäivänä, on käytetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana merkittävässä määrin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin levittämiseen.

6.Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin levittämistä koskevien tunnistamismääräysten osalta 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun merkittävän riskin katsotaan olevan olemassa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)palveluntarjoajan mahdollisesti jo toteuttamista tai tulevaisuudessa toteuttamista lieventävistä toimenpiteistä huolimatta on todennäköistä, että palvelua käytetään merkittävässä määrin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin levittämiseen;

b)on näyttöä siitä, että kyseistä palvelua tai vastaavaa palvelua, jos sitä ei ole vielä tarjottu unionissa tunnistamismääräyksen antamista koskevan pyynnön esittämispäivänä, on käytetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana merkittävissä määrin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin levittämiseen;

c)muiden kuin direktiivin 2011/93/EU 2 artiklan e alakohdassa määriteltyjen pornografisten esitysten suoran lähetyksen mahdollistavien palvelujen osalta:

(1)palvelusta on annettu tunnistamismääräys lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin levittämisestä;

(2)palveluntarjoaja on toimittanut merkittävän määrän ilmoituksia lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta tiedossa olevasta kuvamateriaalista, joka on tunnistettu 1 kohdassa tarkoitetun tunnistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuilla toimenpiteillä, 12 artiklan mukaisesti.

7.Lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevien tunnistamismääräysten osalta 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun merkittävän riskin katsotaan olevan olemassa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)palveluntarjoajaa voidaan pitää henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajana;

b)palveluntarjoajan mahdollisesti jo toteuttamista tai tulevaisuudessa toteuttamista lieventävistä toimenpiteistä huolimatta on todennäköistä, että palvelua käytetään merkittävässä määrin lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin;

c)on näyttöä siitä, että kyseistä palvelua tai vastaavaa palvelua, jos sitä ei ole vielä tarjottu unionissa tunnistamismääräyksen antamista koskevan pyynnön esittämispäivänä, on käytetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana huomattavassa määrin lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin;

Lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevia tunnistamismääräyksiä sovelletaan henkilöiden väliseen viestintään vain, jos toinen käyttäjistä on lapsikäyttäjä.

8.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen, joka pyytää tunnistamismääräysten antamista, ja toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on tunnistamismääräystä antaessaan kohdennettava ja täsmennettävä se siten, että 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut kielteiset seuraukset rajoittuvat siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun merkittävän riskin torjumiseksi tehokkaasti.

Tätä varten niiden on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat parametrit, mukaan lukien riittävän luotettavien tunnistamisteknologioiden saatavuus siten, että ne rajoittavat mahdollisimman paljon virheiden määrää tunnistamisessa sekä soveltuvuudessa ja tehokkuudessa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sekä toimenpiteiden vaikutus niiden käyttäjien oikeuksiin, joita asia koskee, ja edellytettävä, että useista yhtä vaikuttavista toimenpiteistä toteutetaan 10 artiklan mukaisesti mahdollisimman vähän yksityisyyttä loukkaavia toimenpiteitä.

Niiden on erityisesti varmistettava, että

a)jos riski rajoittuu palvelun tunnistettavaan osaan tai komponenttiin, vaadittuja toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan kyseisen osan tai komponentin osalta;

b)tarvittaessa, erityisesti tällaisten kielteisten seurausten rajoittamiseksi, säädetään 10 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa lueteltuja suojatoimia täydentävistä tehokkaista ja oikeasuhteisista suojatoimista;

c)jollei 9 kohdasta muuta johdu, soveltamisaika rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä.

9.Toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on täsmennettävä tunnistamismääräyksessä ajanjakso, jona sitä sovelletaan, ja ilmoitettava alkamis- ja päättymispäivä.

Alkamispäivä on asetettava ottaen huomioon aika, jonka palveluntarjoaja kohtuudella tarvitsee toteuttaakseen tarvittavat toimenpiteet tunnistamismääräyksen täytäntöönpanon valmistelemiseksi. Se ei saa olla aikaisempi kuin kolme kuukautta siitä päivästä, jona palveluntarjoaja on vastaanottanut tunnistamismääräyksen, eikä se saa olla myöhäisempi kuin 12 kuukautta kyseisestä päivästä.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämistä koskevien tunnistamismääräysten soveltamisaika saa olla enintään 24 kuukautta, ja lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevien tunnistamismääräysten soveltamisaika saa olla enintään 12 kuukautta.

8 artikla

Tunnistamismääräyksiä koskevat lisäsäännöt

1.Toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on annettava 7 artiklassa tarkoitetut tunnistamismääräykset käyttäen liitteessä I olevaa mallia. Tunnistamismääräyksissä on oltava

a)tiedot tunnistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä, mukaan lukien käytettävät indikaattorit ja toteutettavat suojatoimet, mukaan lukien 9 artiklan 3 kohdan nojalla asetetut ilmoitusvaatimukset ja tarvittaessa 7 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut lisäsuojatoimet;

b)tunnistamismääräyksen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen tunnistetiedot ja kyseisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen suorittama tunnistamismääräyksen varmentaminen;

c)palveluntarjoajan ja tarvittaessa sen laillisen edustajan nimi;

d)tieto palvelusta, jota varten tunnistamismääräys on annettu, ja tapauksen mukaan 7 artiklan 8 kohdassa tarkoitetusta palvelun osasta tai komponentista, jota asia koskee;

e)tieto siitä, koskeeko annettu tunnistamismääräys lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämistä vai lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin;

f)tunnistamismääräyksen alkamispäivä ja päättymispäivä;

g)riittävän yksityiskohtaiset perustelut sille, miksi tunnistamismääräys annetaan;

h)viittaus tähän asetukseen tunnistamismääräyksen oikeusperustana;

i)päivämäärä ja aikaleima sekä tunnistamismääräyksen antaneen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen sähköinen allekirjoitus;

j)helposti ymmärrettävät tiedot tunnistamismääräyksen vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien tiedot muutoksenhausta tuomioistuimessa ja muutoksenhakuun sovellettavista määräajoista.

2.Tunnistamismääräyksen antavan toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on osoitettava se palveluntarjoajan päätoimipaikkaan tai tapauksen mukaan sen 24 artiklan mukaisesti nimetylle lailliselle edustajalle.

Tunnistamismääräys on toimitettava 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle palveluntarjoajan yhteyspisteelle, sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle ja EU-keskukselle 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

Tunnistamismääräys on laadittava palveluntarjoajan 23 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoittamalla kielellä.

3.Jos palveluntarjoaja ei voi panna tunnistamismääräystä täytäntöön, koska siinä on ilmeisiä virheitä tai siinä ei ole riittävästi tietoa määräyksen täytäntöönpanemiseksi, palveluntarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä sijoittautumispaikan koordinoivalta viranomaiselta tarvittavat selvitykset käyttäen liitteessä II olevaa mallia.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja II, jos se on tarpeen mallien parantamiseksi asiaankuuluvan teknologisen kehityksen tai saatujen käytännön kokemusten perusteella.

9 artikla

Oikeussuojakeinot, tiedottaminen, raportointi ja tunnistamismääräysten muuttaminen

1.Säilytyspalvelujen tarjoajilla ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajilla, jotka ovat saaneet tunnistamismääräyksen, sekä käyttäjillä, joihin sen täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet vaikuttavat, on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Tähän oikeuteen sisältyy oikeus riitauttaa tunnistamismääräys sen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa.

2.Kun tunnistamismääräyksestä tulee lopullinen, sen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava jäljennös siitä sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle. Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on tämän jälkeen ilman aiheetonta viivytystä toimitettava siitä jäljennös kaikille muille koordinoiville viranomaisille 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa tunnistamismääräyksestä tulee lopullinen, kun muutoksenhaun määräaika on päättynyt eikä muutosta ole haettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai kun tunnistamismääräys on vahvistettu muutoksenhaun jälkeen.

3.Jos tunnistamismääräyksen soveltamisaika on yli 12 kuukautta tai, jos kyseessä on lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskeva tunnistamismääräys, yli kuusi kuukautta, sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on vaadittava palveluntarjoajaa raportoimaan sille tunnistamismääräyksen täytäntöönpanosta vähintään kerran soveltamisajan puolivälissä.

Raportteihin on sisällyttävä yksityiskohtainen kuvaus tunnistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä, mukaan lukien toteutetut suojatoimet, sekä tiedot kyseisten toimenpiteiden käytännön toiminnasta, erityisesti niiden tehokkuudesta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen tai lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin tunnistamisessa, sekä näiden toimenpiteiden seurauksista kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksille ja oikeutetuille eduille.

4.Niiden tunnistamismääräysten osalta, jotka toimivaltainen oikeusviranomainen tai riippumaton hallintoviranomainen on antanut sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen pyynnöstä, sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on tarvittaessa ja joka tapauksessa 3 kohdassa tarkoitettujen raporttien vastaanottamisen jälkeen arvioitava, onko tunnistamismääräysten antamisen perusteisiin tehty merkittäviä muutoksia ja erityisesti täyttyvätkö 7 artiklan 4 kohdan edellytykset edelleen. Koordinoivan viranomaisen on tältä osin otettava huomioon lieventävät lisätoimenpiteet, jotka palveluntarjoaja saattaa toteuttaa tunnistamismääräyksen antoajankohtana havaitun merkittävän riskin torjumiseksi.

Kyseisen koordinoivan viranomaisen on pyydettävä tunnistamismääräyksen antaneelta toimivaltaiselta oikeusviranomaiselta tai riippumattomalta hallintoviranomaiselta tällaisen määräyksen muuttamista tai kumoamista, jos se on tarpeen arvioinnin tulosten perusteella. Tällaisiin pyyntöihin sovelletaan tämän jakson säännöksiä soveltuvin osin.

10 artikla

Teknologiat ja suojatoimet

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien, jotka ovat saaneet tunnistamismääräyksen, on pantava se täytäntöön asentamalla ja käyttämällä teknologiaa, jolla tunnistetaan tapauksen mukaan joko lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittäminen tai lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin käyttäen EU-keskuksen 46 artiklan mukaisesti toimittamia vastaavia indikaattoreita.

2.Palveluntarjoajalla on oikeus hankkia, asentaa ja käyttää maksutta teknologiaa, jonka EU-keskus on asettanut saataville 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti, yksinomaan tunnistamismääräyksen täytäntöönpanoa varten. Palveluntarjoajaa ei voida vaatia käyttämään mitään tiettyä teknologiaa, EU-keskuksen saataville asettamat teknologiat mukaan luettuna, kunhan tässä artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät. EU-keskuksen käyttöön asettaman teknologian käyttö ei vaikuta palveluntarjoajan vastuuseen kyseisten vaatimusten noudattamisesta ja päätöksistä, joita se voi tehdä teknologian käytön yhteydessä tai sen vuoksi.

3.Teknologioiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)ne tunnistavat tehokkaasti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen tai lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin tapauksen mukaan;

b)ne eivät voi poimia asiaankuuluvasta viestinnästä muita tietoja kuin ne, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä sellaisten mallien tunnistamiseksi, jotka viittaavat tapauksen mukaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämiseen tai lapsen houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin, käyttäen 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita;

c)ne ovat alan viimeisimmän kehityksen mukaisia ja loukkaavat mahdollisimman vähän käyttäjien oikeuksia yksityis- ja perhe-elämään, mukaan lukien viestinnän luottamuksellisuus, ja henkilötietojen suojaan;

d)ne ovat riittävän luotettavia siten, että ne rajoittavat mahdollisimman paljon tunnistamiseen liittyvien virheiden määrää.

4.Palveluntarjoajan on

a)toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että teknologioita ja indikaattoreita sekä niihin liittyvää henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyä käytetään yksinomaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen tai seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun tunnistamiseen siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä niille osoitettujen tunnistamismääräysten täytäntöönpanemiseksi;

b)otettava käyttöön tehokkaat sisäiset menettelyt, joilla estetään a alakohdassa tarkoitettujen teknologioiden, indikaattoreiden ja henkilötietojen ja muiden tietojen väärinkäyttö, mukaan lukien tällaisten henkilötietojen ja muiden tietojen luvaton käyttö ja luvaton siirtäminen, ja tarvittaessa tunnistetaan se ja puututaan siihen;

c)varmistettava tarvittaessa säännöllinen ihmisen suorittama valvonta sen varmistamiseksi, että teknologiat toimivat riittävän luotettavalla tavalla, ja tarvittaessa ihmisen toiminta erityisesti silloin, kun havaitaan mahdollisia virheitä ja mahdollista lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin; 

d)perustettava helposti saatavilla oleva, ikätasolle sopiva ja käyttäjäystävällinen mekanismi ja ylläpidettävä sitä, jotta käyttäjät voivat toimittaa sille kohtuullisessa ajassa kanteluja tämän jakson mukaisten velvoitteiden väitetyistä rikkomisista sekä palveluntarjoajan mahdollisesti tekemistä päätöksistä, jotka liittyvät teknologian käyttöön, mukaan lukien käyttäjien tarjoaman aineiston poistaminen tai estäminen, käyttäjien tilien estäminen tai palvelujen tarjoamisen keskeyttäminen tai lopettaminen käyttäjille, ja käsiteltävä tällaiset kantelut objektiivisesti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti;

e)ilmoitettava koordinoivalle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen tunnistamismääräyksessä ilmoitettua alkamispäivää 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosuunnitelmassa esitettyjen suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta;

f)tarkasteltava säännöllisesti tämän kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toimivuutta ja tarvittaessa mukautettava niitä sen varmistamiseksi, että niissä asetetut vaatimukset täyttyvät, sekä dokumentoitava uudelleentarkasteluprosessi ja sen tulokset ja sisällytettävä kyseiset tiedot 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun raporttiin.

5.Palveluntarjoajan on ilmoitettava käyttäjille selkeällä, näkyvällä ja ymmärrettävällä tavalla seuraavista seikoista:

a)se seikka, että palveluntarjoaja käyttää teknologiaa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseksi tunnistamismääräyksen täytäntöönpanoa varten, sekä tavat, joilla se käyttää tätä teknologiaa, ja vaikutus käyttäjien viestinnän luottamuksellisuuteen;

b)se seikka, että palveluntarjoajan on 12 artiklan mukaisesti ilmoitettava mahdollisesta verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta EU-keskukselle;

c)9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu käyttäjien oikeus hakea muutosta tuomioistuimessa ja heidän oikeutensa tehdä valituksia palveluntarjoajalle 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetun mekanismin kautta ja 34 artiklan mukaisesti koordinoivalle viranomaiselle.

Palveluntarjoaja ei saa antaa käyttäjille tietoja, jotka voivat heikentää tunnistamismääräyksen täytäntöönpanotoimenpiteiden tehokkuutta.

6.Jos palveluntarjoaja havaitsee mahdollisen verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivaltatapauksen tunnistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimenpiteiden avulla, sen on ilmoitettava asiasta asianomaisille käyttäjille ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun Europol tai 48 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion kansallinen lainvalvontaviranomainen on vahvistanut, että käyttäjille annettavat tiedot eivät haittaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemistä, tunnistamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia.

11 artikla

Tunnistamisvelvoitteita koskevat ohjeet

Komissio voi yhteistyössä koordinoivien viranomaisten ja EU-keskuksen kanssa ja julkisen kuulemisen jälkeen antaa ohjeita 7–10 artiklan soveltamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon erityisesti asiaankuuluvan teknologian kehityksen sekä tavat, joilla kyseisten säännösten soveltamisalaan kuuluvia palveluja tarjotaan ja käytetään.

3 jakso

Ilmoitusvelvoitteet

12 artikla

Ilmoitusvelvoitteet

1.Jos säilytyspalvelujen tarjoaja tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoaja saa muulla tavoin kuin tämän asetuksen mukaisesti annetun poistamismääräyksen kautta tietoja, jotka osoittavat sen palveluissa olevan mahdollista verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, sen on viipymättä toimitettava asiasta ilmoitus EU-keskukselle 13 artiklan mukaisesti. Sen on tehtävä tämä 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

2.Jos palveluntarjoaja toimittaa 1 kohdan mukaisen ilmoituksen, sen on ilmoitettava tästä asianomaiselle käyttäjälle ja annettava tiedot ilmoituksen keskeisestä sisällöstä, tavasta, jolla palveluntarjoaja on saanut tiedon kyseisestä mahdollisesta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, ilmoituksen jatkotoimista, jos tällaiset tiedot ovat palveluntarjoajan saatavilla, ja käyttäjän oikeussuojakeinoista, mukaan lukien oikeus tehdä kantelu koordinoivalle viranomaiselle 34 artiklan mukaisesti.

Palveluntarjoajan on ilmoitettava asiasta kyseiselle käyttäjälle ilman aiheetonta viivytystä joko saatuaan EU-keskukselta 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, jossa keskus toteaa pitävänsä ilmoitusta ilmeisen perusteettomana, tai kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen päiväyksestä, jos palveluntarjoaja ei ole saanut EU-keskukselta 48 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ilmoitusta siitä, että sen ei tule antaa tietoa käyttäjälle, sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin.

Jos palveluntarjoaja saa tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan kuluessa EU-keskukselta tällaisen ilmoituksen, jonka mukaan tietoja ei tule antaa, sen on ilmoitettava asiasta kyseiselle käyttäjälle ilman aiheetonta viivytystä kyseisessä ilmoituksessa asetetun määräajan päätyttyä.

3.Palveluntarjoajan on perustettava helppokäyttöinen, ikätasolle sopiva ja käyttäjäystävällinen mekanismi, jonka avulla käyttäjät voivat ilmoittaa palveluntarjoajalle palvelussa olevasta mahdollisesta verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, ja ylläpidettävä sitä.

13 artikla

Ilmoituksia koskevat erityisvaatimukset

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien on toimitettava 12 artiklassa tarkoitettu ilmoitus käyttäen liitteessä III esitettyä mallia. Ilmoituksessa on oltava

a)palveluntarjoajan ja tarvittaessa sen laillisen edustajan tunnistetiedot;

b)päivämäärä, aikaleima ja palveluntarjoajan sähköinen allekirjoitus;

c)kaikki sisältötiedot, mukaan lukien kuvat, videot ja teksti;

d)kaikki saatavilla olevat tiedot, lukuun ottamatta mahdollista verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa koskevia sisältötietoja;

e)tieto siitä, koskeeko mahdollinen verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämistä vai lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin;

f)tiedot mahdolliseen verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvästä maantieteellisestä sijainnista, kuten IP-osoitteesta;

g)tiedot mahdolliseen verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan osallistuvien käyttäjien henkilöllisyydestä;

h)tieto siitä, onko palveluntarjoaja ilmoittanut tai ilmoittaako se myös mahdollisesta verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta kolmannen maan viranomaiselle tai muulle taholle, jolla on toimivalta vastaanottaa tällaisia ilmoituksia, ja jos niin mille viranomaiselle tai yhteisölle;

i)jos mahdollinen verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta koskee lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämistä, tieto siitä, onko palveluntarjoaja poistanut materiaalin tai estänyt pääsyn siihen;

j)tieto siitä, katsooko palveluntarjoaja ilmoituksen edellyttävän kiireellisiä toimia;

k)viittaus tähän asetukseen ilmoittamisen oikeusperustana.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä III, jos se on tarpeen mallien parantamiseksi asiaankuuluvan teknologisen kehityksen tai saatujen käytännön kokemusten perusteella.

4 jakso

Poistamisvelvoitteet

14 artikla

Poistamismääräykset

1.Sijoittautumispaikan koordinoivalla viranomaisella on oltava valtuudet pyytää sen nimenneen jäsenvaltion toimivaltaista oikeusviranomaista tai kyseisen jäsenvaltion muuta riippumatonta hallintoviranomaista antamaan poistamismääräys, jossa kyseisen koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaa säilytyspalvelujen tarjoajaa vaaditaan poistamaan materiaalin yksi tai useampi tietty esiintymä tai estämään pääsy siihen kaikissa jäsenvaltioissa huolellisen arvioinnin perusteella, jos koordinoiva viranomainen tai tuomioistuimet tai muut 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut riippumattomat hallintoviranomaiset ovat todenneet sen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi.

2.Palveluntarjoajan on pantava poistamismääräys täytäntöön mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 24 tunnin kuluessa sen vastaanottamisesta.

3.Toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on annettava poistamismääräys käyttäen liitteessä IV olevaa mallia. Poistamismääräyksissä on oltava seuraavat:

a)poistamismääräyksen antaneen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen tunnistetiedot ja kyseisen viranomaisen suorittama poistamismääräyksen varmentaminen;

b)palveluntarjoajan ja tarvittaessa sen laillisen edustajan nimi; 

c)tieto palvelusta, jota varten poistamismääräys on annettu;

d)riittävän yksityiskohtainen perustelu, jossa selitetään, miksi poistamismääräys annetaan ja erityisesti miksi materiaali on lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia;

e)tarkka URL-osoite ja tarvittaessa lisätiedot, joiden avulla lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali voidaan tunnistaa;

f)tarvittaessa 15 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukainen tieto siitä, että tietoja ei anneta tiettynä ajanjaksona;

g)viittaus tähän asetukseen poistamismääräyksen oikeusperustana;

h)päivämäärä ja aikaleima sekä poistamismääräyksen antaneen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen sähköinen allekirjoitus;

i)helposti ymmärrettävät tiedot poistamismääräyksen vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien tiedot muutoksenhausta tuomioistuimessa ja muutoksenhakuun sovellettavista määräajoista.

4.Poistamismääräyksen antavan oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on osoitettava se palveluntarjoajan päätoimipaikkaan tai tarvittaessa sen 24 artiklan mukaisesti nimetylle lailliselle edustajalle.

Sen on toimitettava poistamismääräys 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle yhteyspisteelle 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta sähköisesti siten, että lähettäjän sekä määräyksen lähettämis- ja vastaanottamisajankohdan päivämäärän ja ajankohdan oikeellisuus voidaan todentaa kirjallisesti sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle ja EU-keskukselle.

Sen on laadittava poistamismääräys palveluntarjoajan 23 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoittamalla kielellä.

5.Jos palveluntarjoaja ei voi panna poistamismääräystä täytäntöön ylivoimaisen esteen tai siitä riippumattoman tosiasiallisen mahdottomuuden vuoksi, mukaan lukien objektiivisesti perusteltavissa olevat tekniset tai toiminnalliset syyt, sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava näistä perusteista sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle käyttäen liitteessä V olevaa mallia.

Edellä 1 kohdassa säädetty määräaika alkaa kulua heti, kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut syyt ovat lakanneet olemasta.

6.Jos palveluntarjoaja ei voi panna poistamismääräystä täytäntöön, koska siinä on ilmeisiä virheitä tai siinä ei ole riittävästi tietoa määräyksen täytäntöönpanemiseksi, palveluntarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä sijoittautumispaikan koordinoivalta viranomaiselta tarvittavat selvitykset käyttäen liitteessä V olevaa mallia.

Edellä 1 kohdassa säädetty määräaika alkaa kulua heti, kun palveluntarjoaja on saanut tarvittavat selvitykset.

7.Palveluntarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä ja liitteessä VI esitettyä mallia käyttäen ilmoitettava sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle ja EU-keskukselle poistamismääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja erityisesti siitä, onko palveluntarjoaja poistanut lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin tai estänyt pääsyn siihen kaikissa jäsenvaltioissa, sekä toimenpiteiden päivämäärä ja kellonaika.

8.Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä IV, V ja VI, jos se on tarpeen mallien parantamiseksi asiaankuuluvan teknologisen kehityksen tai saatujen käytännön kokemusten perusteella.

15 artikla

Oikeussuojakeinot ja tietojen antaminen

1.Säilytyspalvelujen tarjoajilla, jotka ovat saaneet 14 artiklan mukaisesti annetun poistamismääräyksen, sekä kuvamateriaalin toimittaneilla käyttäjillä on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Tähän oikeuteen sisältyy oikeus riitauttaa tällainen poistamismääräys sen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa.

2.Kun poistamismääräyksestä tulee lopullinen, sen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava jäljennös siitä sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle. Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on tämän jälkeen ilman aiheetonta viivytystä toimitettava siitä jäljennös kaikille muille koordinoiville viranomaisille 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa poistamismääräyksestä tulee lopullinen, kun muutoksenhaun määräaika on päättynyt eikä muutosta ole haettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai kun poistamismääräys on vahvistettu muutoksenhaun jälkeen.

3.Jos palveluntarjoaja poistaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin tai estää pääsyn siihen 14 artiklan mukaisesti annetun poistamismääräyksen nojalla, sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kuvamateriaalin toimittaneelle käyttäjälle seuraavat tiedot:

a)tieto siitä, että se on poistanut kuvamateriaalin tai estänyt pääsyn siihen;

b)poistamiseen tai pääsyn estämiseen johtaneet syyt sekä käyttäjän pyynnöstä jäljennös poistamismääräyksestä;

c)edellä 1 kohdassa tarkoitetut käyttäjien oikeudet hakea muutosta tuomioistuimessa ja tehdä kanteluja koordinoivalle viranomaiselle 34 artiklan mukaisesti.

4.Esittäessään pyynnön poistamismääräyksen antavalle oikeusviranomaiselle tai riippumattomalle hallintoviranomaiselle ja kuultuaan asianomaisia viranomaisia sijoittautumispaikan koordinoiva viranomainen voi vaatia, että palveluntarjoaja ei saa luovuttaa mitään tietoja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin poistamisesta tai pääsyn estämisestä siihen, jos ja siinä määrin kuin tämä on tarpeen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa koskevien toimien häiriintymisen välttämiseksi.

Tällaisessa tapauksessa:

a)poistamismääräyksen antavan oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on asetettava määräaika, joka ei saa olla pidempi kuin on tarpeen eikä yli kuuden viikon pituinen ja jonka kuluessa palveluntarjoaja ei saa luovuttaa tällaisia tietoja;

b)edellä 3 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta kyseisenä aikana;

c)kyseisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on ilmoitettava palveluntarjoajalle päätöksestään ja täsmennettävä sovellettava määräaika.

Kyseinen oikeusviranomainen tai riippumaton hallintoviranomainen voi päättää pidentää toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua määräaikaa enintään kuudella viikolla, jos ja siinä määrin kuin tietojen ilmoittamatta jättäminen on edelleen tarpeen. Tällöin kyseisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on ilmoitettava palveluntarjoajalle päätöksestään ja täsmennettävä sovellettava määräaika. Kyseiseen päätökseen sovelletaan 14 artiklan 3 kohtaa.

5 jakso

Estovelvoitteet

16 artikla

Estomääräykset

1.Sijoittautumispaikan koordinoivalla viranomaisella on oltava valtuudet pyytää sen nimenneen jäsenvaltion toimivaltaista oikeusviranomaista tai kyseisen jäsenvaltion riippumatonta hallintoviranomaista antamaan estomääräys, jolla kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaa internetyhteyspalvelujen tarjoajaa vaaditaan toteuttamaan kohtuullisia toimenpiteitä, joilla käyttäjiä estetään saamasta käyttöönsä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa tiedossa olevaa kuvamateriaalia, johon 44 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa, EU-keskuksen laatimaan indikaattoritietokantaan sisältyvässä URL-osoitteiden luettelossa olevat URL-osoitteet viittaavat.

2.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on ennen estomääräyksen antamista koskevan pyynnön esittämistä suoritettava kaikki tarvittavat tutkimukset ja arvioinnit sen määrittämiseksi, täyttyvätkö 4 kohdan edellytykset.

Tätä varten sen on tarvittaessa

a)todennettava, että 36 artiklan 1 kohdan b alakohdan edellytykset täyttyvät kaikkien 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevien URL-osoitteiden tai niiden edustavan otoksen osalta, myös tarkastamalla yhteistyössä EU-keskuksen kanssa, että luettelo on täydellinen, täsmällinen ja ajan tasalla;

b)vaadittava palveluntarjoajaa toimittamaan kyseisen koordinoivan viranomaisen asettaman kohtuullisen ajan kuluessa tarvittavat tiedot, jotka koskevat erityisesti käyttäjien pääsyä tai yritystä päästä URL-osoitteiden osoittamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaan kuvamateriaaliin, palveluntarjoajan toimintatapaa, jolla puututaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittämisriskiin, sekä palveluntarjoajan taloudellisia ja teknologisia valmiuksia ja kokoa;

c)pyydettävä EU-keskusta toimittamaan tarvittavat tiedot, erityisesti selvitykset ja takeet, jotka koskevat lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia osoittavien URL-osoitteiden oikeellisuutta, kyseisen materiaalin määrää ja luonnetta sekä EU-keskuksen tekemiä varmennuksia ja 36 artiklan 2 kohdassa ja 46 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia;

d)pyydettävä mahdollisia muita asiaankuuluvia viranomaisia tai asiaankuuluvia asiantuntijoita tai tahoja toimittamaan tarvittavat tiedot.

3.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on ennen estomääräyksen antamista koskevaa pyyntöä ilmoitettava palveluntarjoajalle aikomuksestaan pyytää estomääräyksen antamista ja täsmennettävä suunnitellun estomääräyksen sisällön pääkohdat ja syyt, joiden vuoksi estomääräystä pyydetään. Sen on annettava palveluntarjoajalle mahdollisuus esittää huomautuksia tiedoista kyseisen koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa ajassa.

4.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on pyydettävä estomääräyksen antamista, ja toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman viranomaisen on annettava estomääräys, jos se katsoo, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)on näyttöä siitä, että palvelua on viimeisten 12 kuukauden aikana käytetty huomattavassa määrin URL-osoitteiden osoittamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaan kuvamateriaaliin pääsyyn tai pääsyn yrittämiseen kyseiseen materiaaliin;

b)estomääräys on tarpeen, jotta voidaan estää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittäminen käyttäjille unionissa, ottaen erityisesti huomioon materiaalin määrä ja luonne, tarve suojella uhrien oikeuksia sekä se, että palveluntarjoaja soveltaa ja panee täytäntöön tällaisen levittämisen riskiä koskevia toimintaperiaatteita;

c)URL-osoitteet viittaavat riittävän luotettavalla tavalla lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaan kuvamateriaaliin;

d)estomääräyksen antamisen syyt ovat painavammat kuin kielteiset vaikutukset kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksiin ja oikeutettuihin etuihin, kun otetaan erityisesti huomioon tarve varmistaa oikeudenmukainen tasapaino kyseisten osapuolten perusoikeuksien välillä, mukaan lukien käyttäjien sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden harjoittaminen ja palveluntarjoajan elinkeinovapaus.

Arvioitaessa, täyttyvätkö ensimmäisen alakohdan edellytykset, on otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien 2 kohdan nojalla saadut tiedot ja 3 kohdan mukaisesti toimitetut palveluntarjoajan näkemykset.

5.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on estomääräyksen antamista pyytäessään ja toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on estomääräystä antaessaan

a)määritettävä tehokkaat ja oikeasuhteiset rajoitukset ja suojatoimet, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetut kielteiset seuraukset rajoittuvat siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä;

b)jollei 6 kohdasta muuta johdu, varmistettava, että soveltamisaika rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä.

6.Koordinoivan viranomaisen on täsmennettävä estomääräyksessä ajanjakso, jona sitä sovelletaan, ja ilmoitettava alkamis- ja päättymispäivä.

Estomääräysten soveltamisaika saa olla enintään viisi vuotta.

7.Niiden estomääräysten osalta, jotka toimivaltainen oikeusviranomainen tai riippumaton hallintoviranomainen on antanut koordinoivan viranomaisen pyynnöstä, koordinoivan viranomaisen on tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa arvioitava, onko estomääräysten antamisen perusteissa tapahtunut merkittäviä muutoksia ja erityisesti täyttyvätkö 4 kohdan edellytykset edelleen. 

Koordinoivan viranomaisen on pyydettävä toimivaltaiselta oikeusviranomaiselta tai riippumattomalta hallintoviranomaiselta, joka on antanut estomääräyksen, tällaisen määräyksen muuttamista tai kumoamista, jos se on tarpeen arvioinnin tulosten perusteella tai jotta voidaan ottaa huomioon perustellut pyynnöt tai 18 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut raportit. Tällaisiin pyyntöihin sovelletaan tämän jakson säännöksiä soveltuvin osin.

17 artikla

Estomääräyksiä koskevat lisäsäännöt

1.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on annettava 16 artiklassa tarkoitetut estomääräykset käyttäen liitteessä VII olevaa mallia. Estomääräyksissä on oltava seuraavat:

a)viittaus EU-keskuksen toimittamaan URL-osoitteiden luetteloon ja toteutettavat suojatoimet, mukaan lukien 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti määritetyt rajoitukset ja suojatoimet ja tarvittaessa 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti asetetut raportointivaatimukset;

b)estomääräyksen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen tunnistetiedot ja kyseisen viranomaisen suorittama estomääräyksen varmentaminen;

c)palveluntarjoajan ja tarvittaessa sen laillisen edustajan nimi;

d)tieto palvelusta, jota varten tunnistamismääräys on annettu;

e)estomääräyksen alkamispäivä ja päättymispäivä;

f)riittävän yksityiskohtaiset perustelut sille, miksi estomääräys annetaan;

g)viittaus tähän asetukseen estomääräyksen oikeusperustana;

h)päivämäärä ja aikaleima sekä estomääräyksen antaneen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen sähköinen allekirjoitus;

i)helposti ymmärrettävät tiedot estomääräyksen vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien tiedot muutoksenhausta tuomioistuimessa ja muutoksenhakuun sovellettavista määräajoista.

2.Estomääräyksen antavan toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on osoitettava se palveluntarjoajan päätoimipaikkaan tai tarvittaessa sen 24 artiklan mukaisesti nimetylle lailliselle edustajalle.

3.Estomääräys on toimitettava 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle palveluntarjoajan yhteyspisteelle, sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle ja EU-keskukselle 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

4.Estomääräys on laadittava palveluntarjoajan 23 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoittamalla kielellä.

5.Jos palveluntarjoaja ei voi panna estomääräystä täytäntöön, koska siinä on ilmeisiä virheitä tai siinä ei ole riittävästi tietoa määräyksen täytäntöönpanemiseksi, palveluntarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä sijoittautumispaikan koordinoivalta viranomaiselta tarvittavat selvitykset käyttäen liitteessä VIII olevaa mallia.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä VII ja VIII, jos se on tarpeen mallien parantamiseksi asiaankuuluvan teknologisen kehityksen tai saatujen käytännön kokemusten perusteella.

18 artikla

Oikeussuojakeinot, tiedottaminen ja estomääräyksistä raportointi

1.Internetyhteyspalvelujen tarjoajilla, jotka ovat saaneet estomääräyksen, sekä käyttäjillä, jotka ovat toimittaneet materiaalin tietyn esiintymän tai joilta on estetty pääsy tiettyyn esiintymään, johon tällaisten määräysten täytäntöönpanon yhteydessä ilmoitetut URL-osoitteet viittaavat, on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Tähän oikeuteen sisältyy oikeus riitauttaa estomääräys sen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa.

2.Kun estomääräyksestä tulee lopullinen, sen antaneen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai riippumattoman hallintoviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava jäljennös siitä sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle. Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on tämän jälkeen ilman aiheetonta viivytystä toimitettava siitä jäljennös kaikille muille koordinoiville viranomaisille 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa estomääräyksestä tulee lopullinen, kun muutoksenhaun määräaika on päättynyt eikä muutosta ole haettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai kun poistamismääräys on vahvistettu muutoksenhaun jälkeen.

3.Palveluntarjoajan on perustettava helppokäyttöinen, ikätasolle sopiva ja käyttäjäystävällinen mekanismi ja ylläpidettävä sitä, jotta käyttäjät voivat toimittaa sille kohtuullisessa ajassa kanteluja tämän jakson mukaisten velvoitteiden väitetyistä rikkomisista. Sen on käsiteltävä tällaiset kantelut objektiivisesti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

4.Jos palveluntarjoaja estää käyttäjiltä pääsyn URL-osoitteisiin 17 artiklan mukaisesti annetun estomääräyksen nojalla, sen on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet tiedottaakseen käyttäjille seuraavista seikoista:

a)se, että se toimii estomääräyksen nojalla;

b)syyt kyseiseen toimintaan ja pyynnöstä jäljennös estomääräyksestä;

c)edellä 1 kohdassa tarkoitettu käyttäjien oikeus hakea muutosta tuomioistuimessa, heidän oikeutensa tehdä kanteluja palveluntarjoajalle 3 kohdassa tarkoitetun mekanismin kautta ja 34 artiklan mukaisesti koordinoivalle viranomaiselle sekä heidän oikeutensa toimittaa 5 kohdassa tarkoitetut pyynnöt.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla palveluntarjoajalla ja käyttäjillä on oikeus pyytää estomääräyksen antamista pyytänyttä koordinoivaa viranomaista arvioimaan, onko käyttäjiä estetty virheellisesti saamasta materiaalin tiettyä esiintymää, johon URL-osoitteet viittaavat estomääräyksen nojalla. Palveluntarjoajalla on myös oikeus pyytää estomääräyksen muuttamista tai peruuttamista, jos se pitää sitä tarpeellisena estomääräysten antamisen jälkeen tapahtuneiden estomääräysten antamisperusteiden olennaisten muutosten vuoksi, erityisesti sellaisten olennaisten muutosten vuoksi, jotka estävät palveluntarjoajaa toteuttamasta vaadittuja kohtuullisia toimenpiteitä estomääräyksen täytäntöönpanemiseksi.

Koordinoivan viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä arvioitava tällaiset pyynnöt huolellisesti ja ilmoitettava pyynnön esittäneelle palveluntarjoajalle tai käyttäjälle arvioinnin tulokset. Jos se katsoo, että pyyntö on perusteltu, sen on pyydettävä estomääräyksen muuttamista tai peruuttamista 16 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja ilmoitettava asiasta EU-keskukselle.

6.Jos estomääräyksen soveltamisaika on yli 24 kuukautta, sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on vaadittava palveluntarjoajaa raportoimaan sille estomääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä, mukaan lukien toteutetut suojatoimet, vähintään kerran soveltamisajan puolivälissä.

6 jakso

Täydentävät säännökset

19 artikla

Palveluntarjoajien vastuu

Asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat eivät ole vastuussa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista pelkästään siksi, että ne toteuttavat vilpittömässä mielessä tarvittavat toimet tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi, erityisesti toimet, joiden tarkoituksena on havaita, tunnistaa tai poistaa verkkovälitteiseen lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan viittaava materiaali, estää pääsy siihen tai ilmoittaa siitä kyseisten vaatimusten mukaisesti.

20 artikla

Uhrien oikeus saada tietoa

1.Unionissa asuvilla henkilöillä on oikeus saada pyynnöstä asuinjäsenvaltionsa nimeämältä koordinoivalta viranomaiselta tietoja tapauksista, joissa EU-keskukselle on 12 artiklan nojalla ilmoitettu heitä esittävän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin levittämisestä. Vammaisilla on oltava oikeus pyytää ja saada tällaisia tietoja esteettömällä tavalla.

Koordinoivan viranomaisen on toimitettava pyyntö EU-keskukselle 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta ja toimitettava EU-keskukselta saadut tulokset pyynnön esittäneelle henkilölle.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä on oltava seuraavat tiedot:

a)lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin asiaankuuluva esiintymä tai esiintymät; 

b)tarvittaessa henkilö tai yhteisö, joka vastaanottaa tiedot pyynnön esittäneen henkilön puolesta;

c)riittävät tiedot pyynnön esittäjän henkilöllisyyden osoittamiseksi. 

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tiedoissa on ilmoitettava

a)ilmoituksen toimittaneen palveluntarjoajan tunnistetiedot;

b)ilmoituksen päiväys;

c)onko EU-keskus välittänyt ilmoituksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja jos on, mille viranomaisille;

d)onko palveluntarjoaja ilmoittanut poistaneensa materiaalin tai estäneensä pääsyn siihen 13 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisesti.

21 artikla

Uhrien oikeus saada apua ja tukea materiaalin poistamiseen

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien on pyynnöstä annettava kohtuullista apua unionissa asuville henkilöille, jotka pyrkivät siihen, että palveluntarjoaja poistaa heitä esittävän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin yhden tai useamman tietyn esiintymän tai estää pääsyn siihen.

2.Unionissa asuvilla henkilöillä on oikeus saada pyynnöstä asuinjäsenvaltionsa nimeämältä koordinoivalta viranomaiselta tukea EU-keskukselta pyrkiessään siihen, että säilytyspalvelujen tarjoaja poistaa heitä esittävän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin yhden tai useamman tietyn esiintymän tai estää pääsyn siihen. Vammaisilla on oltava oikeus pyytää ja saada tällaiseen tukeen liittyvää tietoa esteettömällä tavalla.

Koordinoivan viranomaisen on toimitettava pyyntö EU-keskukselle 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta ja toimitettava EU-keskukselta saadut tulokset pyynnön esittäneelle henkilölle.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa pyynnöissä on mainittava lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin asianomainen esiintymä tai esiintymät.

4.Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun EU-keskuksen tukeen on sisällyttävä soveltuvin osin seuraavat:

a)tuki, joka liittyy 1 kohdassa tarkoitetun palveluntarjoajan avun pyytämiseen;

b)vahvistus siitä, onko palveluntarjoaja poistanut materiaalin kyseisen esiintymän tai esiintymät tai estänyt pääsyn niihin, myös tekemällä 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut haut;

c)palveluntarjoajalle tehtävä ilmoitus henkilöä esittävän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin esiintymästä tai esiintymistä ja pyyntö poistaa ne tai estää pääsy niihin 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)tarvittaessa koordinoivalle viranomaiselle tehtävä ilmoitus siitä, että palvelussa on materiaalin kyseinen esiintymä tai esiintymiä, jotta voidaan antaa poistamismääräys 14 artiklan nojalla.

22 artikla

Tietojen säilyttäminen

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien tulee säilyttää tämän asetuksen noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden yhteydessä käsitellyt sisältötiedot ja muut tiedot sekä tällaisen käsittelyn yhteydessä tuotetut henkilötiedot tapauksen mukaan ainoastaan yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista:

a)7 artiklan nojalla annetun tunnistamismääräyksen tai 14 artiklan nojalla annetun poistamismääräyksen täytäntöönpano;

b)EU-keskukselle 12 artiklan nojalla tehtävä ilmoitus mahdollisesta verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta;

c)asianomaisen käyttäjän tilin estäminen tai palvelun käyttäjälle tarjoamisen keskeyttäminen tai lopettaminen;

d)käyttäjien palveluntarjoajalle tai koordinoivalle viranomaiselle tekemien kantelujen käsittely tai käyttäjien oikeus hallinnollisiin tai oikeudellisiin muutoksenhakukeinoihin tämän asetuksen väitettyjen rikkomisten osalta;

e)toimivaltaisten lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sovellettavan lainsäädännön mukaisesti esittämiin pyyntöihin vastaaminen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennalta estämistä, tunnistamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten tarvittavien tietojen toimittamiseksi, jos sisältötiedot ja muut tiedot liittyvät ilmoitukseen, jonka palveluntarjoaja on toimittanut EU-keskukselle 12 artiklan nojalla.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan osalta palveluntarjoaja voi myös säilyttää tiedot parantaakseen verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamisemiseen käytettävien teknologioiden tehokkuutta ja tarkkuutta sille 7 artiklan nojalla annetun tunnistamismääräyksen täytäntöönpanoa varten. Se ei kuitenkaan saa säilyttää henkilötietoja tätä tarkoitusta varten.

2.Palveluntarjoajat saavat säilyttää 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vain niin kauan kuin on tarpeen sovellettavaan tarkoitukseen ja joka tapauksessa enintään 12 kuukautta ilmoituspäivästä tai poistamis- tai pääsyn estämispäivästä sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin.

Niiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen pyynnöstä säilytettävä tiedot kyseisen viranomaisen tai tuomioistuimen asettaman lisäajanjakson ajan, jos ja siinä määrin kuin se on tarpeen meneillään olevia 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia tai oikeudellisia muutoksenhakumenettelyjä varten.

Palveluntarjoajien on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot säilytetään turvallisesti ja että tietojen säilyttämiseen sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia. Näillä suojatoimilla on erityisesti varmistettava, että tiedot ovat saatavilla ja niitä voidaan käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, jota varten ne säilytetään, että saavutetaan korkea turvallisuustaso ja että tiedot poistetaan säilytysajan päätyttyä. Palveluntarjoajien on säännöllisesti tarkasteltava näitä suojatoimia uudelleen ja mukautettava niitä tarvittaessa.

23 artikla

Yhteyspisteet

1.Asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien on perustettava keskitetty yhteyspiste, joka mahdollistaa suoran sähköisen viestinnän koordinoivien viranomaisten, jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja EU-keskuksen kanssa tämän asetuksen soveltamiseksi.

2.Palveluntarjoajien on ilmoitettava EU-keskukselle ja julkistettava tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta niiden keskitetyt yhteyspisteet voidaan helposti yksilöidä ja viestiä niiden kanssa, mukaan lukien niiden nimet, osoitteet, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot.

3.Palveluntarjoajien on täsmennettävä 2 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa unionin virallinen kieli tai viralliset kielet, joita voidaan käyttää yhteydenpidossa niiden yhteyspisteiden kanssa.

Mainittuihin kieliin on kuuluttava vähintään yksi sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa palveluntarjoajan päätoimipaikka sijaitsee tai jossa palveluntarjoajan laillinen edustaja asuu tai johon se on sijoittautunut.

24 artikla

Laillinen edustaja

1.Asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa, on nimettävä kirjallisesti luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö lailliseksi edustajakseen unionissa.

2.Laillisen edustajan on asuttava tai oltava sijoittautunut johonkin niistä jäsenvaltioista, joissa palveluntarjoaja tarjoaa palvelujaan.

3.Palveluntarjoajan on valtuutettava lailliset edustajansa vastaanottamaan palveluntarjoajan lisäksi tai sen sijasta koordinoivien viranomaisten, jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission yhteydenottoja asioissa, jotka ovat tarpeen tähän asetukseen liittyvien päätösten vastaanottamista sekä päätösten noudattamista ja noudattamisen valvomista varten, mukaan lukien tunnistamismääräykset, poistamismääräykset ja estomääräykset.

4.Palveluntarjoajan on annettava lailliselle edustajalleen tarvittavat valtuudet ja resurssit, jotta tämä voi tehdä yhteistyötä koordinoivien viranomaisten, jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission kanssa ja noudattaa 3 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.

5.Nimettyä laillista edustajaa voidaan pitää vastuussa tämän asetuksen mukaisten palveluntarjoajan velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastuuta ja oikeudellisia toimia, joihin voidaan ryhtyä palveluntarjoajaa vastaan.

6.Palveluntarjoajan on ilmoitettava 1 kohdan nojalla nimetyn laillisen edustajansa nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sen jäsenvaltion koordinoivalle viranomaiselle, jossa laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut, sekä EU-keskukselle. Niiden on varmistettava, että tiedot ovat ajan tasalla ja julkisesti saatavilla.

7.Unionissa olevan laillisen edustajan nimeäminen 1 kohdan nojalla ei merkitse sijoittautumista unioniin.

III LUKU

VALVONTA, TÄYTÄNTÖÖNPANO JA YHTEISTYÖ

1 jakso

Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyviä kysymyksiä koordinoivat viranomaiset

25 artikla

Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyviä kysymyksiä koordinoivat viranomaiset ja muut toimivaltaiset viranomaiset

1.Jäsenvaltioiden on viimeistään [päivämäärä – kahden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan tämän asetuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta, jäljempänä ’toimivaltaiset viranomaiset’.

2.Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä nimettävä yksi näistä toimivaltaisista viranomaisista lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyviä kysymyksiä koordinoivaksi viranomaiseksi, jäljempänä ’koordinoiva viranomainen’.

Koordinoiva viranomainen vastaa kaikista asioista, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamiseen ja täytäntöönpanoon asianomaisessa jäsenvaltiossa, ellei kyseinen jäsenvaltio ole osoittanut tiettyjä erityistehtäviä tai -aloja muille toimivaltaisille viranomaisille.

Koordinoivan viranomaisen tehtävänä on joka tapauksessa varmistaa kansallisen tason koordinointi näissä asioissa ja edistää tämän asetuksen vaikuttavaa, tehokasta ja yhdenmukaista soveltamista ja täytäntöönpanon valvontaa kaikkialla unionissa.

3.Jos jäsenvaltio nimeää koordinoivan viranomaisen lisäksi useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen, sen on varmistettava, että kyseisten viranomaisten ja koordinoivan viranomaisen tehtävät on selkeästi määritelty ja että ne tekevät tiivistä ja tehokasta yhteistyötä tehtäviään suorittaessaan. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja tehtävät EU-keskukselle ja komissiolle.

4.Jäsenvaltioiden on viikon kuluessa siitä, kun koordinoivat viranomaiset ja muut toimivaltaiset viranomaiset on nimetty 1 kohdan nojalla, asetettava julkisesti saataville ja ilmoitettava komissiolle ja EU-keskukselle koordinoivan viranomaisensa nimi. Jäsenvaltioiden on pidettävä nämä tiedot ajan tasalla.

5.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että koordinoivan viranomaisen toimistoon nimetään tai perustetaan yhteyspiste käsittelemään selvennyspyyntöjä, palautetta ja muita viestejä, jotka liittyvät kaikkiin tämän asetuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa kyseisessä jäsenvaltiossa koskeviin asioihin. Jäsenvaltioiden on asetettava yhteyspistettä koskevat tiedot julkisesti saataville ja toimitettava ne EU-keskukselle. Jäsenvaltioiden on pidettävä nämä tiedot ajan tasalla.

6.EU-keskus perustaa kahden viikon kuluessa 2 kohdan nojalla tehdystä koordinoivien viranomaisten nimeämisestä sähköisen rekisterin, jossa luetellaan koordinoivat viranomaiset ja niiden yhteyspisteet. EU-keskus julkaisee säännöllisesti kaikki siihen tehdyt muutokset.

7.Koordinoivat viranomaiset voivat, jos se on tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi, pyytää EU-keskuksen apua näiden tehtävien suorittamisessa, erityisesti pyytämällä EU-keskusta

a)antamaan määrättyjä tietoja tai teknistä asiantuntemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa;

b)auttamaan 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti arvioimaan pyynnön esittäneen koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan säilytyspalvelun tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajan suorittamaa tai päivittämää riskinarviointia tai lieventäviä toimenpiteitä;

c)tarkistamaan, onko mahdollisesti tarpeen pyytää toimivaltaisia kansallisia viranomaisia antamaan tunnistamismääräys, poistamismääräys tai estomääräys kyseisen koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta palvelusta;

d)tarkistamaan pyynnön esittäneen koordinoivan viranomaisen pyynnöstä annetun tunnistamismääräyksen tai poistamismääräyksen vaikuttavuuden.

8.EU-keskus antaa tällaista apua maksutta ja tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä ja velvoitteidensa mukaisesti ja siinä määrin kuin sen resurssit ja painopisteet sen sallivat.

9.Jäljempänä 26, 27, 28, 29 ja 30 artiklassa säädettyjä koordinoiviin viranomaisiin sovellettavia vaatimuksia sovelletaan myös kaikkiin muihin jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla nimeämiin toimivaltaisiin viranomaisiin.

26 artikla

Koordinoivia viranomaisia koskevat vaatimukset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden nimeämät koordinoivat viranomaiset suorittavat tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä objektiivisesti, puolueettomasti, läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti kunnioittaen kaikilta osin kaikkien asianomaisten osapuolten perusoikeuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden koordinoivilla viranomaisilla on riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit tehtäviensä hoitamiseen.

2.Suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti koordinoivien viranomaisten on toimittava täysin riippumattomasti. Tätä varten jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että

a)ne ovat oikeudellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista muista viranomaisista;

b)niiden asema mahdollistaa sen, että ne voivat toimia objektiivisesti ja puolueettomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään;

c)niihin ei kohdistu minkäänlaista suoraa tai välillistä ulkoista vaikutusta;

d)ne eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään muulta viranomaiselta tai yksityiseltä osapuolelta;

e)niille ei anneta muita lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseen tai torjuntaan liittyviä tehtäviä niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien lisäksi.

3.Edellä oleva 2 kohta ei estä koordinoivien viranomaisten kansallisen valtiosääntöoikeuden mukaista valvontaa siltä osin kuin tällainen valvonta ei vaikuta niiden tässä asetuksessa edellytettyyn riippumattomuuteen.

4.Koordinoivien viranomaisten on varmistettava, että asianomaisilla henkilöstön jäsenillä on tehtäviensä hoitamiseen tarvittava pätevyys, kokemus ja tekniset taidot. 

5.Koordinoivien viranomaisten johto ja muu henkilöstö ovat unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti salassapitovelvollisia sekä työtehtäviensä aikana että niiden jälkeen kaikkien niiden luottamuksellisten tietojen osalta, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että johtoon ja muuhun henkilöstöön sovelletaan sääntöjä, joilla taataan, että he voivat hoitaa tehtävänsä objektiivisesti, puolueettomasti ja riippumattomasti erityisesti nimittämisen, irtisanomisen, palkkauksen ja uranäkymien osalta.

2 jakso

Koordinoivien viranomaisten valtuudet

27 artikla

Tutkintavaltuudet

1.Koordinoivilla viranomaisilla on tehtäviensä hoitamiseksi tarvittaessa seuraavat tutkintavaltuudet ne nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien osalta:

a)valtuudet vaatia kyseisiä palveluntarjoajia sekä kaikkia muita henkilöitä, jotka toimivat elinkeino- tai ammattitoimintaansa liittyvissä tarkoituksissa ja voivat kohtuudella olla tietoisia tämän asetuksen epäiltyyn rikkomiseen liittyvistä tiedoista, toimittamaan tällaiset tiedot kohtuullisen ajan kuluessa;

b)valtuudet tehdä tarkastuksia paikalla tiloissa, joita kyseiset palveluntarjoajat tai a alakohdassa tarkoitetut muut henkilöt käyttävät elinkeino- tai ammattitoimintaansa liittyviin tarkoituksiin, tai pyytää muita viranomaisia tekemään niin tämän asetuksen epäiltyyn rikkomiseen liittyvien tietojen tutkimiseksi, takavarikoimiseksi, jäljennösten ottamiseksi tai hankkimiseksi missä tahansa muodossa tallennusvälineestä riippumatta;

c)valtuudet pyytää kyseisten palveluntarjoajien ketä tahansa henkilöstön jäsentä tai palveluntarjoajien edustajaa tai a alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä antamaan selvityksiä tämän asetuksen epäiltyyn rikkomiseen liittyvistä tiedoista ja kirjaamaan vastaukset;

d)valtuudet pyytää tietoja, myös sen arvioimiseksi, ovatko tunnistamis-, poistamis- tai estomääräyksen täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

2.Jäsenvaltiot voivat myöntää koordinoiville viranomaisille lisää tutkintavaltuuksia.

28 artikla

Täytäntöönpanovaltuudet

1.Koordinoivilla viranomaisilla on oltava tehtäviensä hoitamiseksi tarvittaessa seuraavat täytäntöönpanovaltuudet ne nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien osalta:

a)valtuudet hyväksyä kyseisten palveluntarjoajien tämän asetuksen noudattamiseksi antamat sitoumukset ja tehdä kyseisistä sitoumuksista velvoittavia;

b)valtuudet määrätä tämän asetuksen rikkominen lopetettavaksi ja tarvittaessa määrätä rikkomiseen nähden oikeasuhteisia ja rikkomisen tosiasiallisen lopettamisen kannalta välttämättömiä korjaavia toimenpiteitä;

c)valtuudet määrätä sakkoja tai pyytää jäsenvaltionsa oikeusviranomaista tekemään niin 35 artiklan mukaisesti tämän asetuksen rikkomisista, mukaan lukien 27 artiklan ja tämän kohdan b alakohdan nojalla annettujen määräysten noudattamatta jättäminen;

d)valtuudet määrätä 35 artiklan mukaisesti uhkasakko sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen rikkominen lopetetaan tämän kohdan b alakohdan nojalla annetun määräyksen mukaisesti, tai jos jotakin 27 artiklan tai tämän kohdan b alakohdan nojalla annetuista määräyksistä ei noudateta;

e)valtuudet hyväksyä välitoimenpiteitä, jotta voidaan estää vakavan vahingon aiheutumisen riski.

2.Jäsenvaltiot voivat myöntää koordinoiville viranomaisille lisää täytäntöönpanovaltuuksia.

3.Edellä olevan 1 kohdan c ja d alakohdan osalta koordinoivilla viranomaisilla on myös oltava 27 artiklassa tarkoitettuihin muihin henkilöihin nähden mainituissa alakohdissa vahvistetut täytäntöönpanovaltuudet, jotka koskevat näille kyseisen artiklan mukaisesti osoitettujen määräysten noudattamatta jättämistä.

4.Ne saavat käyttää näitä täytäntöönpanovaltuuksia vasta sen jälkeen, kun ne ovat toimittaneet kyseisille muille henkilöille hyvissä ajoin kaikki tällaisiin määräyksiin liittyvät merkitykselliset tiedot, mukaan lukien sovellettava ajanjakso, noudattamatta jättämisestä mahdollisesti määrättävät sakot tai uhkasakot sekä oikeussuojakeinot.

29 artikla

Lisätäytäntöönpanovaltuudet

1.Koordinoivilla viranomaisilla on oltava tehtäviensä hoitamiseksi tarvittaessa 2 kohdassa tarkoitetut lisätäytäntöönpanovaltuudet ne nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien osalta edellyttäen, että

a)kaikki muut 27 ja 28 artiklan mukaiset valtuudet tämän asetuksen rikkomisen lopettamiseksi on käytetty;

b)rikkominen jatkuu;

c)rikkominen aiheuttaa vakavaa haittaa, jota ei voida välttää käyttämällä muita unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisia valtuuksia.

2.Koordinoivilla viranomaisilla on oltava lisätäytäntöönpanovaltuudet, jotta ne voivat toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)vaatia, että palveluntarjoajien ylin hallintoelin tutkii tilanteen kohtuullisen ajan kuluessa ja

i)hyväksyy ja toimittaa toimintasuunnitelman, jossa esitetään tarvittavat toimenpiteet rikkomisen lopettamiseksi;

ii)varmistaa, että palveluntarjoaja toteuttaa nämä toimenpiteet;

iii)raportoi toteutetuista toimenpiteistä;

b)pyytää koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion toimivaltaista oikeusviranomaista tai riippumatonta hallintoviranomaista määräämään käyttäjien pääsyn tilapäisestä rajoittamisesta rikkomisen kohteena olevaan palveluun tai, vain, jos tämä ei ole teknisesti mahdollista, sen palveluntarjoajan verkkorajapintaan, jossa rikkominen tapahtuu, jos koordinoiva viranomainen katsoo, että

i)palveluntarjoaja ei ole riittävällä tavalla noudattanut a alakohdan vaatimuksia;

ii)rikkominen jatkuu ja aiheuttaa vakavaa haittaa;

iii)rikkominen helpottaa säännöllisesti ja rakenteellisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekemistä.

3.Koordinoivan viranomaisen on ennen 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun pyynnön esittämistä pyydettävä asianomaisia osapuolia toimittamaan kirjalliset huomautuksensa aikomuksestaan esittää kyseinen pyyntö kyseisen koordinoivan viranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Määräaika ei saa olla kahta viikkoa lyhyempi.

Kehotuksessa esittää kirjallisia huomautuksia on

a)kuvattava toimenpiteet, joita on tarkoitus pyytää;

b)ilmoitettava suunniteltu kohde tai kohteet.

Palveluntarjoajalla, suunnitellulla kohteella tai suunnitelluilla kohteilla sekä mahdollisilla muilla kolmansilla osapuolilla, jotka osoittavat, että niillä on asiassa oikeutettu etu, on oikeus osallistua pyyntöä koskevaan menettelyyn.

4.Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta pyynnöstä määrättyjen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen, toistuvuuteen ja kestoon, rajoittamatta kuitenkaan aiheettomasti kyseisen palvelun käyttäjien pääsyä laillisiin tietoihin.

Väliaikaista rajoitusta sovelletaan neljän viikon ajan, ja toimivaltaisella oikeusviranomaisella on määräyksessään mahdollisuus antaa koordinoiville viranomaisille lupa pidentää määräaikaa samanpituisilla lisäjaksoilla, joiden enimmäismäärän kyseinen oikeusviranomainen vahvistaa.

Koordinoiva viranomainen voi pidentää määräaikaa ainoastaan, jos se katsoo – otettuaan huomioon kaikkien niiden osapuolten oikeudet ja oikeutetut edut, joihin rajoitus vaikuttaa, sekä kaikki merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien tiedot, jotka palveluntarjoaja, toimenpiteiden kohde tai kohteet ja muut kolmannet osapuolet, jotka ovat osoittaneet oikeutetun edun, voivat sille toimittaa – että molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)palveluntarjoaja ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi;

b)väliaikaisella rajoituksella ei aiheettomasti rajoiteta palvelun käyttäjien pääsyä laillisiin tietoihin, kun otetaan huomioon kyseisten käyttäjien määrä sekä se, onko olemassa sopivia ja helposti saatavilla olevia vaihtoehtoja.

Jos koordinoiva viranomainen katsoo, että nämä kaksi edellytystä täyttyvät, mutta se ei voi pidentää toisen alakohdan mukaista määräaikaa, sen on esitettävä uusi pyyntö 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle.

30 artikla

Tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuuksia koskevat yhteiset säännökset

1.Toimenpiteiden, joita koordinoivat viranomaiset toteuttavat käyttäessään 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettuja tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuuksiaan, on oltava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon erityisesti toimenpiteiden kohteena olevan tämän asetuksen rikkomisen tai epäillyn rikkomisen luonne, vakavuus, toistuvuus ja kesto sekä tapauksen mukaan asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset valmiudet.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuuksien käyttöön sovelletaan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä asianmukaisia suojatoimia kaikkien asianomaisten osapuolten perusoikeuksien kunnioittamiseksi. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa on erityisesti noudatettava oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja oikeutta puolustukseen, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, sekä kaikkien asianomaisten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

31 artikla

Haut noudattamisen todentamiseksi

Koordinoivilla viranomaisilla on valtuudet tehdä hakuja säilytyspalvelujen julkisesti saatavilla olevasta materiaalista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen tunnistamiseksi käyttäen 44 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin tietokantoihin sisältyviä indikaattoreita tarvittaessa sen tarkistamiseksi, noudattavatko koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvat säilytyspalvelujen tarjoajat tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan.

32 artikla

Ilmoitus lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta tiedossa olevasta kuvamateriaalista

Koordinoivilla viranomaisilla on oltava valtuudet ilmoittaa ne nimenneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluville säilytyspalvelujen tarjoajille lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin yhdestä tai useammasta tietystä esiintymästä niiden palvelussa ja pyytää palveluntarjoajia vapaan harkintansa mukaan joko poistamaan kyseinen esiintymä tai esiintymät tai estämään pääsy niihin.

Pyynnössä on esitettävä selkeästi pyynnön esittäneen koordinoivan viranomaisen tunnistetiedot ja tiedot 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta yhteyspisteestä, tiedot, jotka tarvitaan kyseisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin esiintymän tai esiintymien tunnistamiseksi, sekä pyynnön syyt. Pyynnössä on myös selkeästi mainittava, että asia on palveluntarjoajan vapaassa harkinnassa.

3 jakso

Muut täytäntöönpanoa koskevat säännökset

33 artikla

Lainkäyttövalta

1.Lainkäyttövalta tätä asetusta sovellettaessa on sillä jäsenvaltiolla, jossa asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan päätoimipaikka sijaitsee.

2.Asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan, jolla ei ole toimipaikkaa unionissa, katsotaan kuuluvan sen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jossa sen laillinen edustaja asuu tai johon se on sijoittautunut.

Jos palveluntarjoaja ei ole nimennyt laillista edustajaa 24 artiklan mukaisesti, lainkäyttövalta on kaikilla jäsenvaltioilla. Jos jäsenvaltio päättää käyttää lainkäyttövaltaa tämän alakohdan nojalla, sen on ilmoitettava asiasta kaikille muille jäsenvaltioille ja varmistettava, että ne bis in idem -periaatetta noudatetaan.

34 artikla

Palvelun käyttäjien oikeus tehdä kantelu

1.Käyttäjillä on oikeus tehdä asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajista kantelu, jonka mukaan tätä asetusta on rikottu, sen jäsenvaltion nimeämälle koordinoivalle viranomaiselle, jossa käyttäjä asuu tai johon se on sijoittautunut.

2.Koordinoivien viranomaisten on tarjottava lapsiystävällisiä mekanismeja tässä artiklassa tarkoitetun kantelun tekemiseksi ja sovellettava lapset huomioon ottavaa lähestymistapaa käsitellessään lasten tekemiä kanteluja ottaen asianmukaisesti huomioon lapsen iän, kypsyyden, näkemykset, tarpeet ja huolenaiheet.

3.Kantelun vastaanottavan koordinoivan viranomaisen on arvioitava kantelu ja tarvittaessa toimitettava se sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle.

Jos kantelu kuuluu sen vastaanottavan koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion toisen toimivaltaisen viranomaisen vastuulle, kyseisen koordinoivan viranomaisen on toimitettava se kyseiselle toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

35 artikla 35

Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan, jos niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat rikkovat tämän asetuksen II ja V luvun mukaisia velvoitteita, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraamukset pannaan täytäntöön.

Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viimeistään [tämän asetuksen soveltamispäivä] ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien seuraamusten enimmäismäärä on enintään 6 prosenttia palveluntarjoajan edellisen tilikauden vuosituloista tai kokonaisliikevaihdosta.

3.Virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta, virheellisiin, puutteellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin reagoimatta tai niiden oikaisematta jättämisestä sekä paikalla tehtävästä tarkastuksesta kieltäytymisestä määrättävien seuraamusten enimmäismäärä on yksi prosentti kyseisen palveluntarjoajan tai muun 27 artiklassa tarkoitetun henkilön edellisen tilikauden vuosituloista tai kokonaisliikevaihdosta.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhkasakon enimmäismäärä on viisi prosenttia palveluntarjoajan tai muun 27 artiklassa tarkoitetun henkilön edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä kokonaisliikevaihdosta kultakin päivältä asiaa koskevassa päätöksessä ilmoitetusta päivästä laskettuna.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päätettäessä seuraamuksen määräämisestä ja määritettäessä seuraamuksen tyyppiä ja tasoa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan lukien seuraavat:

a)rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto;

b)se, oliko rikkominen tahallista vai tuottamuksellista;

c)palveluntarjoajan tai muun henkilön aiemmat rikkomiset;

d)palveluntarjoajan tai muun henkilön talouden vakaus;

e)palveluntarjoajan tai muun henkilön yhteistyön taso;

f)palveluntarjoajan tai muun henkilön luonne ja koko, erityisesti se, onko kyseessä mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys;

g)palveluntarjoajan tai muun henkilön syyllisyyden aste ottaen huomioon tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tämän asetuksen noudattamiseksi.

4 jakso

Yhteistyö

36 artikla 

Verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistaminen ja toimittaminen 

1.Koordinoivan viranomaisten on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä ja 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta EU-keskukselle

a)materiaalien tietyt esiintymät ja transkriptiot keskusteluista, jotka koordinoivat viranomaiset tai jäsenvaltion toimivaltaiset oikeusviranomaiset tai muut riippumattomat hallintoviranomaiset ovat huolellisen arvioinnin jälkeen todenneet tapauksen mukaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi tai lapsen houkutteluksi seksuaalisiin tarkoituksiin, jotta EU-keskus voi laatia indikaattoreita 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)täsmälliset URL-osoitteet, jotka viittaavat materiaalin tiettyihin esiintymiin, jotka koordinoivat viranomaiset tai jäsenvaltion toimivaltaiset oikeusviranomaiset tai muut riippumattomat hallintoviranomaiset ovat huolellisen arvioinnin jälkeen todenneet lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi ja joiden säilytyksestä vastaavat säilytyspalvelujen tarjoajat, jotka eivät tarjoa palveluja unionissa, ja joita ei voida poistaa, koska kyseiset palveluntarjoajat kieltäytyvät poistamasta niitä tai estämästä pääsyn niihin ja koska sen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset, jonka lainkäyttövaltaan asia kuuluu, eivät tee yhteistyötä, jotta EU-keskus voi laatia URL-osoitteista luettelon 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden nimeämät koordinoivat viranomaiset saavat ilman aiheetonta viivytystä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi tunnistetun materiaalin, lapsen houkutteluksi seksuaalisiin tarkoituksiin todettujen keskustelujen transkriptiot sekä toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai muun riippumattoman hallintoviranomaisen kuin koordinoivan viranomaisen yksilöimät URL-osoitteet, jotka toimitetaan EU-keskukselle ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

2.Koordinoivien viranomaisten on EU-keskuksen pyynnöstä tarkistettava tai annettava selvennyksiä tai lisätietoja siitä, ovatko 1 kohdan a ja b alakohdan edellytykset täyttyneet ja täyttyvätkö ne edelleen, kyseisen kohdan mukaisesti EU-keskukselle toimitettavien tietojen osalta, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tietokantoihin sisältyvät tiedot ovat täydellisiä, tarkkoja ja ajantasaisia.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun niiden lainvalvontaviranomaiset saavat EU-keskukselta 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoituksen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin levittämisestä tai lasten houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin, suoritetaan 1 kohdan mukainen huolellinen arviointi ja, jos materiaali todetaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi tai keskustelu todetaan lapsen houkutteluksi seksuaalisiin tarkoituksiin, koordinoiva viranomainen toimittaa materiaalin EU-keskukselle mainitun kohdan mukaisesti kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta tai, jos arviointi on erityisen monimutkaista, kahden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä.

4.Niiden on myös varmistettava, että jos huolellinen arviointi osoittaa, että kyse ei ole lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista tai lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin, koordinoivalle viranomaiselle ilmoitetaan tuloksesta ja se ilmoittaa siitä EU-keskukselle ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa.

37 artikla

Koordinoivien viranomaisten välinen rajatylittävä yhteistyö

1.Jos koordinoivalla viranomaisella, joka ei ole sijoittautumispaikan koordinoiva viranomainen, on syytä epäillä, että asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja on rikkonut tätä asetusta, sen on pyydettävä sijoittautumispaikan koordinoivaa viranomaista arvioimaan asia ja toteuttamaan tarvittavat tutkinta- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

Jos komissiolla on syytä epäillä, että asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja on rikkonut tätä asetusta siten, että osallisina on vähintään kolme jäsenvaltiota, se voi suosittaa, että sijoittautumispaikan koordinoiva viranomainen arvioi asian ja toteuttaa tarvittavat tutkinta- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä tai suosituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a)23 artiklan mukainen palveluntarjoajan yhteyspiste;

b)kuvaus asiaan liittyvistä tosiseikoista, tämän asetuksen säännöksistä ja syistä, joiden vuoksi pyynnön lähettänyt koordinoiva viranomainen tai komissio epäilee, että palveluntarjoaja on rikkonut tätä asetusta;

c)muut tiedot, joita pyynnön lähettänyt koordinoiva viranomainen tai komissio pitää merkityksellisinä, mukaan lukien tarvittaessa sen omasta aloitteestaan keräämät tiedot ja ehdotukset erityisiksi tutkinta- tai täytäntöönpanotoimenpiteiksi.

3.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on arvioitava epäilty rikkominen ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö tai suositus.

Jos se katsoo, ettei sillä ole riittävästi tietoja epäillyn rikkomisen arvioimiseen tai pyynnön tai suosituksen perusteella toimimiseen ja jos sillä on syytä katsoa, että pyynnön lähettänyt koordinoiva viranomainen tai komissio voisi toimittaa lisätietoja, se voi pyytää tällaisia tietoja. Jäljempänä 4 kohdassa säädetyn määräajan kuluminen keskeytetään siihen asti, että lisätiedot on toimitettu.

4.Sijoittautumispaikan koordinoivan viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön tai suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava pyynnön lähettäneelle koordinoivalle viranomaiselle tai komissiolle epäillystä rikkomisesta tekemänsä arvioinnin tulokset tai tarvittaessa minkä tahansa muun toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön nojalla tekemän arvioinnin tulokset sekä tarvittaessa selvitys niihin liittyvistä tutkinta- tai täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka on toteutettu tai joita suunnitellaan tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

38 artikla

Yhteiset tutkimukset 

1.Koordinoivat viranomaiset voivat osallistua tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskeviin yhteisiin tutkimuksiin, joita voidaan koordinoida EU-keskuksen tuella ja jotka koskevat useissa jäsenvaltioissa toimivia asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajia.

Tällaiset yhteiset tutkimukset eivät vaikuta osallistuvien koordinoivien viranomaisten tehtäviin ja valtuuksiin eivätkä vaatimuksiin, joita sovelletaan kyseisten tehtävien suorittamiseen ja tässä asetuksessa säädettyjen valtuuksien käyttöön.

2.Osallistuvien koordinoivien viranomaisten on asetettava yhteisten tutkimusten tulokset muiden koordinoivien viranomaisten, komission ja EU-keskuksen saataville 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta, jotta ne voivat täyttää tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

39 artikla

Yleinen yhteistyö ja tietojenvaihtojärjestelmä

1.Koordinoivien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään, koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion muiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, EU-keskuksen ja muiden asiaan liittyvien unionin virastojen, myös Europolin, kanssa, jotta voidaan helpottaa niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien suorittamista ja varmistaa asetuksen vaikuttava, tehokas ja johdonmukainen soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta.

2.EU-keskus perustaa yhden tai useamman luotettavan ja turvallisen tietojenvaihtojärjestelmän, joka tukee koordinoivien viranomaisten, komission, EU-keskuksen, muiden asiaan liittyvien unionin virastojen ja asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien välistä viestintää, sekä ylläpitää tätä järjestelmää.

3.Koordinoivien viranomaisten, komission, EU-keskuksen, muiden asiaan liittyvien unionin virastojen ja asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien on käytettävä 2 kohdassa tarkoitettuja tietojenvaihtojärjestelmiä kaikessa tämän asetuksen mukaisessa asiaankuuluvassa viestinnässä.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään 2 kohdassa tarkoitettujen tietojenvaihtojärjestelmien käytännön järjestelyistä ja toimintaa koskevista järjestelyistä sekä niiden yhteentoimivuudesta muiden asiaa koskevien järjestelmien kanssa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

IV LUKU

LAPSIIN KOHDISTUVAN SEKSUAALIVÄKIVALLAN EU-TORJUNTAKESKUS

1 jakso

Periaatteet

40 artikla

EU-keskuksen perustaminen ja toiminta-ala

1.Perustetaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa käsittelevä Euroopan unionin virasto, lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskus.

2.EU-keskus edistää tämän asetuksen tavoitteen saavuttamista tukemalla ja helpottamalla sen sellaisten säännösten täytäntöönpanoa, jotka koskevat verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamista, siitä ilmoittamista, sen poistamista tai pääsyn estämistä siihen, sekä kerää ja jakaa tietoja ja asiantuntemusta sekä helpottaa asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten osapuolten välistä yhteistyötä erityisesti verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemisessä ja torjunnassa.

41 artikla

Oikeudellinen asema

1.EU-keskus on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.EU-keskuksella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.EU-keskusta edustaa sen pääjohtaja.

42 artikla

Kotipaikka

EU-keskuksen kotipaikka on Haag, Alankomaat. 

2 jakso

Tehtävät

43 artikla

EU-keskuksen tehtävät

EU-keskus

(1)helpottaa II luvun 1 jaksossa tarkoitettua riskinarviointiprosessia

a)tukemalla komissiota 3 artiklan 8 kohdassa, 4 artiklan 5 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden valmistelussa, myös keräämällä ja tarjoamalla asiaan liittyviä tietoja, asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä, ottaen huomioon 66 artiklassa tarkoitetun teknologiakomitean neuvot; 

b)analysoimalla anonymisoituja datanäytteitä asiaankuuluvien tietopalvelujen tarjoajan pyynnöstä 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten;

(2)helpottaa II luvun 2 jaksossa tarkoitettua tunnistamisprosessia

a)antamalla lausuntoja 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetuista suunnitelluista tunnistamismääräyksistä;

b)pitämällä yllä 44 artiklassa tarkoitettuja indikaattoritietokantoja ja huolehtimalla niiden toiminnasta;

c)antamalla tunnistamismääräyksen saaneille säilytyspalvelujen tarjoajille ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajille pääsyn asiaankuuluviin indikaattoritietokantoihin 46 artiklan mukaisesti;

d)asettamalla palveluntarjoajien saataville teknologioita niille annettujen tunnistamismääräysten täytäntöönpanoa varten 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 

(3)helpottaa II luvun 3 jaksossa tarkoitettua ilmoitusprosessia

a)pitämällä yllä 45 artiklassa tarkoitettuja ilmoitustietokantoja ja huolehtimalla niiden toiminnasta;

b)arvioimalla ja käsittelemällä ilmoituksia ja tarvittaessa toimittamalla ne eteenpäin sekä antamalla niitä koskevaa palautetta 48 artiklan mukaisesti;

(4)helpottaa II luvun 4 jaksossa tarkoitettua poistamisprosessia ja muita kyseisen luvun 5 ja 6 jaksossa tarkoitettuja prosesseja

a)ottamalla vastaan sille 14 artiklan 4 kohdan nojalla toimitetut poistamismääräykset 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todentamistehtävän täyttämiseksi;

b)tekemällä yhteistyötä koordinoivien viranomaisten kanssa ja vastaamalla niiden pyyntöihin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suunniteltujen estomääräysten yhteydessä;

c)ottamalla vastaan ja käsittelemällä sille 17 artiklan 3 kohdan nojalla toimitetut estomääräykset;

d)antamalla uhreille tietoa ja tukea 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

e)pitämällä yllä ajan tasalla olevia tietoja yhteyspisteistä ja asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien laillisista edustajista 23 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

(5)tukee koordinoivia viranomaisia ja komissiota niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa ja helpottaa yhteistyötä, koordinointia ja viestintää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa

a)perustamalla sähköisen rekisterin, jossa luetellaan 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut koordinoivat viranomaiset ja niiden yhteyspisteet, sekä pitämällä sitä yllä;

b)avustamalla koordinoivia viranomaisia 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

c)avustamalla komissiota sen pyynnöstä 37 artiklassa tarkoitetun yhteistyömekanismin mukaisten tehtävien hoitamisessa;

d)perustamalla 39 artiklassa tarkoitetun tietojenvaihtojärjestelmän, pitämällä sitä yllä ja huolehtimalla sen toiminnasta;

e)avustamalla komissiota delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten sekä komission tämän asetuksen nojalla hyväksymien ohjeiden valmistelussa;

f)antamalla koordinoiville viranomaisille näiden pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tietoja, jotka ovat merkityksellisiä niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien suorittamisen kannalta, muun muassa ilmoittamalla sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle EU-keskuksen muiden tehtävien suorittamisen yhteydessä mahdollisesti havaituista rikkomisista;

(6)helpottaa tiedon tuottamista ja sen jakamista muiden unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen, koordinoivien viranomaisten tai jäsenvaltioiden muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi

a)keräämällä, tallentamalla, analysoimalla ja tarjoamalla tietoa, tarjoamalla anonymisoitujen ja muiden kuin henkilötietojen keräämiseen perustuvia analyysejä ja tarjoamalla asiantuntemusta verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvissä kysymyksissä 51 artiklan mukaisesti;

b)tukemalla näitä kysymyksiä ja uhrien auttamista koskevan tutkimuksen ja asiantuntemuksen kehittämistä ja levittämistä, myös toimimalla asiantuntijakeskuksena näyttöön perustuvan politiikan tukemiseksi;

c)laatimalla 84 artiklassa tarkoitetut vuosikertomukset.

44 artikla

Indikaattoritietokannat

1.EU-keskus perustaa ja ylläpitää tietokantoja, jotka koskevat seuraavia kolmea verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan indikaattorityyppiä, sekä huolehtii niiden toiminnasta: 

a)indikaattorit, joilla havaitaan sellaisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittäminen, joka on aiemmin havaittu ja tunnistettu lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)indikaattorit, joilla havaitaan sellaisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittäminen, jota ei ole aiemmin havaittu ja tunnistettu lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi kuvamateriaaliksi 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c)indikaattorit seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun tunnistamiseksi.

2.Indikaattoritietokantojen tulee sisältää ainoastaan seuraavat:

a)EU-keskuksen 3 kohdan mukaisesti luomat asiaankuuluvat indikaattorit, jotka koostuvat digitaalisista tunnisteista, joita käytetään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen tai seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun tunnistamiseen säilytyspalveluissa ja henkilöiden välisissä viestintäpalveluissa;

b)edellä olevan 1 kohdan a alakohdan osalta asiaankuuluviin indikaattoreihin on sisällyttävä luettelo EU-keskuksen 3 kohdan mukaisesti kokoamista URL-osoitteista;

c)tarvittavat lisätiedot, joilla helpotetaan indikaattorien tämän asetuksen mukaista käyttöä, mukaan lukien tunnisteet, joiden avulla voidaan erottaa toisistaan kuvat, videot ja tarvittaessa muuntyyppinen materiaali lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisen tunnistamiseksi sekä kielitunnisteet seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun tunnistamiseksi. 

3.EU-keskus luo 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut indikaattorit yksinomaan sellaisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin ja seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsen houkuttelun perusteella, jotka jäsenvaltioiden koordinoivat viranomaiset, tuomioistuimet tai muut riippumattomat viranomaiset ovat tunnistaneet sellaiseksi ja jotka koordinoivat viranomaiset ovat toimittaneet sille 36 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

EU-keskus laatii luettelon 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista URL-osoitteista yksinomaan sille 36 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettujen URL-osoitteiden perusteella.

4.EU-keskus pitää kirjaa tiedoista ja indikaattoreiden luomiseen sovelletusta prosessista sekä laatii ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun luettelon. Sen on säilytettävä nämä tiedot niin kauan kuin indikaattorit, mukaan lukien niitä vastaavat URL-osoitteet, sisältyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin indikaattoritietokantoihin.

45 artikla

Ilmoitustietokanta

1.EU-keskus luo tietokannan säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti sille toimittamille ja 48 artiklan mukaisesti arvioiduille ja käsitellyille ilmoituksille sekä pitää yllä ja käyttää kyseistä tietokantaa.

2.Ilmoitustietokannan on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)ilmoitus;

b)jos EU-keskus katsoi, että ilmoitus oli ilmeisen perusteeton, syyt sekä päivämäärä ja kellonaika, jolloin palveluntarjoajalle on ilmoitettu 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)jos EU-keskus on toimittanut 48 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, toimituspäivä ja -aika sekä sen toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen tai niiden lainvalvontaviranomaisten nimet, jolle tai joille se on toimittanut ilmoituksen, tai tapauksen mukaan tiedot syistä, joiden vuoksi ilmoitus on toimitettu ainoastaan Europolille lisäanalyysia varten;

d)tarvittaessa tiedot 48 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista lisätietopyynnöistä ja lisätietojen toimittamisesta;

e)tiedot, jotka osoittavat, että palveluntarjoaja, joka on toimittanut ilmoituksen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin levittämisestä, on poistanut materiaalin tai estänyt pääsyn siihen;

f)tarvittaessa tiedot EU-keskuksen sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle esittämästä pyynnöstä antaa 14 artiklan nojalla poistamismääräys sellaisten lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin esiintymän tai esiintymien osalta, joita ilmoitus koskee;

g)asiaankuuluvat indikaattorit ja lisätunnisteet, jotka liittyvät ilmoitettuun mahdolliseen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaan kuvamateriaalin.

46 artikla

Pääsy tietoihin, oikeellisuus ja turvallisuus

1.Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, ainoastaan EU-keskuksen henkilöstöllä ja pääjohtajan asianmukaisesti valtuuttamilla tarkastajilla on pääsy 44 ja 45 artiklassa tarkoitettuihin tietokantoihin sisältyviin tietoihin ja oikeus käsitellä niitä.

2.EU-keskus antaa säilytyspalvelujen, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen ja internetyhteyspalvelujen tarjoajille pääsyn 44 artiklassa tarkoitettuihin indikaattoritietokantoihin, jos ja siinä määrin kuin se on tarpeen niiden 7 tai 16 artiklan mukaisesti vastaanottamien tunnistamis- tai estomääräysten toteuttamiseksi. Sen on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällainen pääsy rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseisten tunnistamis- tai estomääräysten soveltamisaikana, ja että tällainen pääsy ei millään tavoin vaaranna kyseisten tietokantojen moitteetonta toimintaa eikä niiden sisältämien tietojen oikeellisuutta ja turvallisuutta.

3.EU-keskus antaa koordinoiville viranomaisille pääsyn 44 artiklassa tarkoitettuihin indikaattoritietokantoihin, jos ja siinä määrin kuin se on tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

4.EU-keskus antaa Europolille ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille pääsyn 44 artiklassa tarkoitettuihin indikaattoritietokantoihin, jos ja siinä määrin kuin se on tarpeen niiden sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka liittyvät epäiltyjen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkintaan.

5.EU-keskus antaa Europolille pääsyn 45 artiklassa tarkoitettuihin ilmoitustietokantoihin, jos ja siinä määrin kuin se on tarpeen sen sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka liittyvät avustamiseen epäiltyjen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinnassa.

6.EU-keskus antaa 2, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun pääsyn vasta vastaanotettuaan pyynnön, jossa täsmennetään pyynnön tarkoitus, pyydettyä pääsyä koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja se, missä määrin pääsy on tarpeen tämän tarkoituksen saavuttamiseksi. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tietokantoihin pääsyä koskevissa pyynnöissä on myös oltava viittaus tapauksen mukaan tunnistamismääräykseen tai estomääräykseen.

EU-keskus arvioi nämä pyynnöt huolellisesti ja myöntää pääsyn ainoastaan, jos se katsoo, että pyydetty pääsy on tarpeen ja oikeassa suhteessa mainittuun tarkoitukseen.

7.EU-keskus todentaa säännöllisesti, että 44 ja 45 artiklassa tarkoitettuihin tietokantoihin sisältyvät tiedot ovat kaikilta osin täydellisiä, tarkkoja ja ajantasaisia ja että ne ovat edelleen tarpeen tämän asetuksen mukaista ilmoittamista, tunnistamista ja pääsyn estämistä varten sekä tarkkojen tunnistamisteknologioiden ja -prosessien helpottamiseksi ja seuraamiseksi. Erityisesti 44 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tietokantaan sisältyvien URL-osoitteiden osalta EU-keskus todentaa säännöllisesti yhteistyössä koordinoivien viranomaisten kanssa, että 36 artiklan 1 kohdan b alakohdan edellytykset täyttyvät edelleen. Todennusten on tarvittaessa sisällettävä tarkastuksia. Jos on tarpeen todennusten vuoksi, se täydentää, oikaisee tai poistaa tietoja välittömästi.

8.EU-keskuksen on varmistettava, että 44 ja 45 artiklassa tarkoitettujen tietokantojen tiedot säilytetään turvallisesti ja että tietojen säilyttämiseen sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia. Näillä suojatoimilla on erityisesti varmistettava, että ainoastaan asianmukaisesti valtuutetut henkilöt voivat tutustua tietoihin ja käsitellä niitä siihen tarkoitukseen, johon kyseinen henkilö on valtuutettu, ja että saavutetaan korkea turvallisuustaso. EU-keskuksen on säännöllisesti tarkasteltava näitä suojatoimia uudelleen ja mukautettava niitä tarvittaessa.

47 artikla

Tietokantoihin liittyvät delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta tarvittavilla yksityiskohtaisilla säännöillä, jotka koskevat

a)44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen indikaattoritietokantojen tyyppiä, tarkkaa sisältöä, perustamista ja toimintaa, mukaan lukien 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut indikaattorit ja tarvittavat lisätiedot, jotka niiden on sisällettävä;

b)44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua koordinoivien viranomaisten toimittamien tietojen käsittelyä, indikaattorien luomista, URL-osoitteita koskevan luettelon laatimista ja tietojen kirjaamista;

c)45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoitustietokannan tarkkaa sisältöä, luomista ja käyttöä;

d)pääsyä 44 ja 45 artiklassa tarkoitettuihin tietokantoihin, mukaan lukien 46 artiklan 1–5 kohdassa tarkoitettua pääsyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, 46 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen sisältöä, käsittelyä ja arviointia, tällaisiin pyyntöihin liittyviä menettelykysymyksiä ja 46 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja tarvittavia toimenpiteitä;

e)46 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja säännöllisiä todentamisia ja tarkastuksia sen varmistamiseksi, että näissä tietokannoissa olevat tiedot ovat täydellisiä, tarkkoja ja ajantasaisia, sekä tietojen säilyttämisen turvallisuutta, mukaan lukien 46 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut tekniset ja organisatoriset suojatoimet ja säännöllinen uudelleentarkastelu.

48 artikla

Ilmoittaminen

1.EU-keskus arvioi ja käsittelee viipymättä säilytyspalvelujen tarjoajien ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien 12 artiklan nojalla toimittamat ilmoitukset määrittääkseen, ovatko ilmoitukset ilmeisen perusteettomia vai onko ne toimitettava eteenpäin.

2.Jos EU-keskus katsoo, että ilmoitus on ilmeisen perusteeton, se ilmoittaa asiasta ilmoituksen toimittaneelle palveluntarjoajalle ja esittää syyt, joiden vuoksi se pitää ilmoitusta perusteettomana.

3.Jos EU-keskus katsoo, että ilmoitus ei ole ilmeisen perusteeton, se toimittaa ilmoituksen ja kaikki sen käytettävissä olevat merkitykselliset lisätiedot Europolille ja sen jäsenvaltion toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle tai toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille, joka todennäköisesti on toimivaltainen tutkimaan ilmoituksen kohteena olevaa mahdollista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tai nostamaan siitä syytteen.

Jos kyseistä toimivaltaista lainvalvontaviranomaista tai kyseisiä toimivaltaisia lainvalvontaviranomaisia ei voida määrittää riittävällä varmuudella, EU-keskus toimittaa ilmoituksen ja kaikki sen käytettävissä olevat merkitykselliset lisätiedot Europolille lisäanalyyseja varten ja sen jälkeen toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle tai toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille käsiteltäväksi.

4.Jos ilmoituksen toimittanut palveluntarjoaja on ilmoittanut, että ilmoitus edellyttää kiireellisiä toimia, EU-keskus arvioi ja käsittelee ilmoituksen ensisijaisena asiana ja, jos se toimittaa ilmoituksen 3 kohdan mukaisesti eteenpäin ja katsoo, että ilmoitus edellyttää kiireellisiä toimia, varmistaa, että toimitettu ilmoitus merkitään sellaiseksi.

5.Jos ilmoitus ei sisällä kaikkia 13 artiklassa vaadittuja tietoja, EU-keskus voi pyytää ilmoituksen toimittanutta palveluntarjoajaa toimittamaan puuttuvat tiedot.

6.Jos jäsenvaltion toimivaltainen lainvalvontaviranomainen sitä pyytää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisy-, tunnistamis-, tutkinta- ja syytetoimien häiritsemisen välttämiseksi, EU-keskuksen on

a)ilmoitettava ilmoituksen toimittaneelle palveluntarjoajalle, ettei se saa luovuttaa asiasta tietoja kyseiselle käyttäjälle, ja täsmennettävä ajanjakso, jonka kuluessa palveluntarjoajan ei pidä tehdä niin;

b)jos ilmoituksen antanut palveluntarjoaja on säilytyspalvelujen tarjoaja ja ilmoitus koskee lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin mahdollista levittämistä, ilmoitettava palveluntarjoajalle, ettei sen tule poistaa materiaalia tai estää pääsyä siihen, ja täsmennettävä ajanjakso, jonka aikana palveluntarjoajan ei tule tehdä niin.

7.Edellä 6 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut ajanjaksot vahvistetaan toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen EU-keskukselle esittämässä pyynnössä edellyttäen, että ne rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen asianomaisten toimien häirinnän välttämiseksi, ja että ne eivät kestä yli 18:aa kuukautta.

8.EU-keskus tarkistaa, onko säilytyspalvelujen tarjoaja, joka ilmoitti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin mahdollisesta levittämisestä, poistanut materiaalin tai estänyt pääsyn siihen, jos materiaali on julkisesti saatavilla. Jos EU-keskus katsoo, että palveluntarjoaja ei ole viipymättä poistanut materiaalia tai estänyt pääsyä siihen, se ilmoittaa asiasta sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle.

49 artikla

Haut ja ilmoittaminen

1.EU-keskuksella on valtuudet tehdä hakuja säilytyspalveluista julkisesti saatavilla olevan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittämisen tunnistamiseksi käyttäen 44 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun indikaattoritietokannan asiaankuuluvia indikaattoreita seuraavissa tilanteissa:

a)pyydettäessä uhrin tukemiseksi tarkistamalla, onko säilytyspalvelujen tarjoaja poistanut tietyn yhden tai useamman esiintymän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta tiedossa olevasta kuvamateriaalista, joka esittää uhria, tai estänyt pääsyn siihen 21 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)pyydettäessä koordinoivan viranomaisen avustamiseksi todentamalla tunnistamismääräyksen tai poistamismääräyksen antamisen mahdollisen tarpeen tietyn palvelun osalta tai todentamalla koordinoivan viranomaisen antaman tunnistamismääräyksen tai poistamismääräyksen tehokkuuden 25 artiklan 7 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti.

2.EU-keskuksella on 1 kohdassa tarkoitetut haut suoritettuaan valtuudet ilmoittaa säilytyspalvelujen tarjoajille lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan kuvamateriaalin yhdestä tai useammasta tietystä esiintymästä niiden palvelussa ja pyytää niitä vapaan harkintansa mukaan poistamaan kyseinen esiintymä tai esiintymät tai estämään pääsy niihin.

Pyynnössä on esitettävä selkeästi EU-keskuksen tunnistetiedot ja tiedot yhteyspisteestä, kyseisen esiintymän tai esiintymien tunnistamiseksi tarvittavat tiedot sekä pyynnön syyt. Pyynnössä on myös selkeästi mainittava, että asia on palveluntarjoajan vapaassa harkinnassa.

3.Jos jäsenvaltion toimivaltainen lainvalvontaviranomainen sitä pyytää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisy-, tunnistamis-, tutkinta- ja syytetoimien häiritsemisen välttämiseksi, EU-keskuksen ei tule antaa ilmoitusta ajanjaksona, joka on tarpeen mainitun häiritsemisen välttämiseksi mutta joka ei saa olla yli 18 kuukauden mittainen.

50 artikla

Teknologiat, tiedot ja asiantuntemus

1.EU-keskus asettaa saataville teknologiat, joita säilytyspalvelujen tarjoajat ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat voivat hankkia, asentaa ja käyttää maksutta, tarvittaessa kohtuullisin lisenssiehdoin, tunnistamismääräysten täytäntöön panemiseksi 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Tätä varten EU-keskus laatii luetteloita tällaisista teknologioista ottaen huomioon tämän asetuksen ja erityisesti 10 artiklan 2 kohdan vaatimukset.

Ennen tiettyjen teknologioiden sisällyttämistä näihin luetteloihin EU-keskus pyytää teknologiakomitealtaan ja Euroopan tietosuojaneuvostolta lausunnon. Teknologiakomitean ja Euroopan tietosuojaneuvoston on annettava lausuntonsa kahdeksan viikon kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan tarvittaessa pidentää kuudella viikolla ottaen huomioon aiheen monimutkaisuus. Teknologiakomitean ja Euroopan tietosuojaneuvoston on ilmoitettava EU-keskukselle tällaisesta pidennyksestä kuukauden kuluessa kuulemispyynnön vastaanottamisesta sekä viivästyksen syyt.

2.EU-keskus kerää, kirjaa, analysoi ja asettaa saataville asiaankuuluvia, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvistä asioista, erityisesti

a)tämän asetuksen mukaisia tehtäviään suorittaessaan saamansa tiedot, jotka koskevat verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamista, ilmoittamista tai poistamista taikka pääsyn estämistä siihen;

b)jäljempänä 3 kohdassa tarkoitetusta tutkimuksista, kyselyistä ja selvityksistä saadut tiedot;

c)tiedot, jotka on saatu jäsenvaltioiden viranomaisten, muiden unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen, tutkimuskeskusten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamasta tutkimuksesta tai muusta toiminnasta.

3.EU-keskus toteuttaa tutkimuksia, kyselyjä ja selvityksiä, osallistuu niihin tai edistää niitä joko omasta aloitteestaan tai, jos se on tarkoituksenmukaista ja sen painopisteiden ja vuotuisen työohjelman mukaista, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos se on tarpeen EU-keskuksen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

4.EU-keskus toimittaa 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä 3 kohdassa tarkoitetuista tutkimuksista, kyselyistä ja selvityksistä saadut tiedot, mukaan lukien analyysinsa niistä, ja lausuntonsa verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvistä kysymyksistä, muille unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille, koordinoiville viranomaisille, muille toimivaltaisille viranomaisille ja muille jäsenvaltioiden viranomaisille joko omasta aloitteestaan tai kyseisen viranomaisen pyynnöstä. EU-keskus asettaa tarvittaessa nämä tiedot julkisesti saataville.

5.EU-keskus laatii viestintästrategian ja edistää vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen sekä säilytyspalvelujen tai henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien kanssa, jotta voidaan lisätä yleistä tietoisuutta verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja toimenpiteistä tällaisen seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

3 jakso

Tietojen käsittely

51 artikla

Käsittelytoimet ja tietosuoja

1.EU-keskus voi käsitellä henkilötietoja siltä osin kuin se on tarpeen sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

2.EU-keskus käsittelee henkilötietoja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä

a)lausuntojen antamiseksi 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista suunnitelluista tunnistamismääräyksistä;

b)yhteistyön tekemiseksi koordinoivien viranomaisten kanssa ja niiden pyyntöihin vastaamiseksi 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suunniteltujen estomääräysten yhteydessä;

c)sille 17 artiklan 3 kohdan nojalla toimitettujen estomääräysten vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi;

d)yhteistyön tekemiseksi koordinoivien viranomaisten kanssa 20 ja 21 artiklan mukaisesti tehtävissä, jotka liittyvät uhrien oikeuteen saada tietoa ja apua;

e)ajantasaisten tietojen ylläpitämiseksi asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien yhteyspisteistä ja laillisista edustajista 23 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

f)sellaisen sähköisen rekisterin luomiseksi, jossa luetellaan 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut koordinoivat viranomaiset ja niiden yhteyspisteet, sekä sen ylläpitämiseksi;

g)koordinoivien viranomaisten avustamiseksi 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

h)komission avustamiseksi sen pyynnöstä 37 artiklassa tarkoitetun yhteistyömekanismin mukaisten tehtävien hoitamisessa;

i)44 artiklassa tarkoitettujen indikaattoritietokantojen luomiseksi, ylläpitämiseksi ja käyttämiseksi;

j)45 artiklassa tarkoitettujen ilmoitustietokantojen luomiseksi, ylläpitämiseksi ja käyttämiseksi;

k)pääsyn antamiseksi indikaattori- ja ilmoitustietokantoihin ja niiden käytön seuraamiseksi 46 artiklan mukaisesti;

l)tietojen laadunvalvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi 46 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

m)mahdollista verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa koskevien ilmoitusten arvioimiseksi ja käsittelemiseksi 48 artiklan mukaisesti;

n)yhteistyön tekemiseksi Europolin ja kumppaniorganisaatioiden kanssa 53 ja 54 artiklan mukaisesti, mukaan lukien uhrien tunnistamiseen liittyvät tehtävät;

o)tilastojen laatimiseksi 83 artiklan mukaisesti.

3.EU-keskus säilyttää 2 kohdassa tarkoitetut henkilötiedot vain siinä tapauksessa ja niin kauan kuin se on ehdottoman välttämätöntä 2 kohdassa lueteltujen sovellettavien käyttötarkoitusten kannalta.

4.Sen on varmistettava, että henkilötiedot säilytetään turvallisesti ja että tietojen säilyttämiseen sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia. Näillä suojatoimilla on erityisesti varmistettava, että henkilötiedot ovat saatavilla ja niitä voidaan käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, jota varten ne säilytetään, että saavutetaan korkea turvallisuustaso ja että henkilötiedot poistetaan, kun ne eivät enää ole ehdottoman välttämättömiä sovellettaviin tarkoituksiin. EU-keskuksen on säännöllisesti tarkasteltava näitä suojatoimia uudelleen ja mukautettava niitä tarvittaessa.

4 jakso

Yhteistyö

52 artikla

Yhteyshenkilöt

1.Kunkin koordinoivan viranomaisen on nimettävä vähintään yksi yhteyshenkilö, joka toimii EU-keskuksen pääasiallisena yhteyspisteenä asianomaisessa jäsenvaltiossa. Yhteyshenkilöt voidaan lähettää tilapäisesti EU-keskukseen. Jos on nimetty useita yhteyshenkilöitä, koordinoiva viranomainen nimeää yhden niistä pääasialliseksi yhteyshenkilöksi.

2.Yhteyshenkilöt avustavat EU-keskuksen ja heidät nimenneiden koordinoivien viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa. Jos EU-keskus vastaanottaa 12 artiklan mukaisesti toimitettuja ilmoituksia lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan uuden kuvamateriaalin mahdollisesta levittämisestä tai seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvasta lapsen houkuttelusta, toimivaltaisen jäsenvaltion nimeämien yhteyshenkilöiden on helpotettava menettelyä materiaalin tai keskustelun lainvastaisuuden määrittämiseksi 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.Hallintoneuvosto määrittää yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvoitteet suhteessa EU-keskukseen. Yhteyshenkilöillä on oltava tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat erioikeudet ja vapaudet.

4.Jos yhteyshenkilöitä lähetetään tilapäisesti EU-keskukseen, EU-keskus vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat siitä, että heille annetaan tarvittavat tilat rakennuksessa ja riittävä tuki tehtäviensä hoitamiseksi. Yhteyshenkilöiden nimeämisestä ja heidän tehtäviensä suorittamisesta aiheutuvista muista kustannuksista vastaa koordinoiva viranomainen, joka on nimennyt yhteyshenkilöt.

53 artikla

Yhteistyö Europolin kanssa

1.EU-keskus tekee yhteistyötä Europolin kanssa kummankin osapuolen toimivaltuuksien puitteissa, jos se on tarpeen EU-keskuksen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

2.Europol ja EU-keskus antavat toisilleen mahdollisimman laajan pääsyn asiaankuuluviin tietoihin ja tietojärjestelmiin, jos se on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi ja tällaista pääsyä koskevien unionin säädösten mukaista.

EU-keskus maksimoi tehokkuuden jakamalla hallinnollisia tehtäviä Europolin kanssa, mukaan lukien henkilöstöhallintoon, tietotekniikkaan ja talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pääjohtajan vastuuta.

3.Yhteistyön ehdot ja työjärjestelyt vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

54 artikla

Yhteistyö kumppaniorganisaatioiden kanssa

1.EU-keskus voi tehdä yhteistyötä sellaisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa, joilla on tietoa ja asiantuntemusta verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvissä asioissa, mukaan lukien kansalaisjärjestöt ja puolijulkiset järjestöt, jos se on tarpeen sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

2.EU-keskus voi tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja, joissa vahvistetaan yhteistyön ehdot.

5 jakso

Organisaatio

55 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

EU-keskuksen hallinto- ja johtamisrakenne koostuu seuraavista:

a)hallintoneuvosto, jonka tehtävistä säädetään 57 artiklassa;

b)johtokunta, jonka tehtävistä säädetään 62 artiklassa;

c)EU-keskuksen pääjohtaja, jonka tehtävistä säädetään 64 artiklassa;

d)neuvoa-antavana ryhmänä toimiva teknologiakomitea, jonka tehtävistä säädetään 66 artiklassa.

1 osa: Hallintoneuvosto

56 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvostossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja kaksi komission edustajaa, ja kaikilla jäsenillä on äänioikeus.

2.Hallintoneuvostoon kuuluu myös yksi Euroopan parlamentin nimeämä tarkkailijana toimiva riippumaton asiantuntija, jolla ei ole äänioikeutta.

Europol voi hallintoneuvoston puheenjohtajan pyynnöstä nimetä edustajan, joka osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana asioissa, joissa Europol on osallisena.

3.Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa.

4.Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään heidän lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaa koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Jäsenvaltioiden on nimitettävä koordinoivan viranomaisensa edustaja neljän kuukauden kuluessa [tämän asetuksen voimaantulopäivä]. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia.

57 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvoston tehtävänä on

a)ohjata yleisesti EU-keskuksen toimintaa;

b)edistää tehokasta yhteistyötä koordinoivien viranomaisten kanssa ja niiden välillä;

c)hyväksyä jäsentensä sekä teknologiakomitean ja muiden mahdollisesti perustettavien neuvoa-antavien ryhmien jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt ja julkaista vuosittain verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten antamat ilmoitukset sidonnaisuuksistaan;

d)hyväksyä 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtokunnan toiminnan arviointi;

e)hyväksyä ja julkistaa työjärjestyksensä;

f)nimittää teknologiakomitean ja muiden mahdollisesti perustettavien neuvoa-antavien ryhmien jäsenet;

g)hyväksyä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja suunniteltuja tunnistamismääräyksiä koskevat lausunnot pääjohtajan laatiman lausuntoluonnoksen pohjalta;

h)hyväksyä tarpeiden analysoinnin pohjalta 77 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedotus- ja viestintäsuunnitelmat ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle.

58 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

59 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Puheenjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston kokoukset.

2.Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden näkemyksillä voi olla merkitystä.

5.Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

6.EU-keskus vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

60 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä.

2.Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan.

3.Pääjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

2 osa: Johtokunta

61 artikla

Johtokunnan kokoonpano ja nimittäminen

1.Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaksi muuta hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsentensä keskuudesta nimittämää jäsentä ja kaksi hallintoneuvostossa olevaa komission edustajaa. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja.

Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

2.Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Hallintoneuvoston tai hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta valitun pienemmän komitean, johon kuuluu yksi komission edustaja, on arvioitava johtokunnan toimintaa puheenjohtajan ja viiden johtokunnan jäsenen nelivuotisen toimikauden päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana. Arvioinnissa otetaan huomioon arvio johtokunnan jäsenten toiminnasta sekä EU-keskuksen tulevat tehtävät ja haasteet. Hallintoneuvosto voi arvioinnin perusteella jatkaa heidän toimikauttaan kerran.

62 artikla

Johtokunnan tehtävät

1.Johtokunta vastaa EU-keskukselle 43 artiklan nojalla annettujen tehtävien yleisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta. Johtokunta tekee kaikki EU-keskuksen päätökset lukuun ottamatta päätöksiä, jotka hallintoneuvosto tekee 57 artiklan mukaisesti.

2.Lisäksi johtokunnalla on seuraavat tehtävät:

a)se hyväksyy kunkin vuoden marraskuun 30. päivään mennessä pääjohtajan ehdotuksen perusteella yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen ja toimittaa sen ja mahdolliset päivitetyt versiot tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31 päivänä;

b)se hyväksyy EU-keskuksen vuotuisen talousarvioesityksen ja hoitaa muita EU-keskuksen talousarvioon liittyviä tehtäviä;

c)se arvioi ja hyväksyy konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen EU-keskuksen toiminnasta, mukaan lukien selvityksen sen tehtävien hoitamisesta, ja toimittaa sen viimeistään kunkin vuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaisee konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen;

d)se hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin ja jossa otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, tehokkuushyöty- ja synergiastrategian, kolmansien maiden ja/tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan strategian sekä organisaation hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmiä koskevan strategian;

e)se hyväksyy jäsentensä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt;

f)se hyväksyy työjärjestyksensä;

g)se käyttää EU-keskuksen henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia 51 , jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;

h)se vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

i)se nimittää ja erottaa pääjohtajan 65 artiklan mukaisesti;

j)se nimittää tilinpitäjän, joka voi olla komission tilinpitäjä, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

k)se huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

l)se hyväksyy EU-keskukseen sovellettavat varainhoitosäännöt;

m)se tekee kaikki päätökset EU-keskuksen sisäisten rakenteiden perustamisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta;

n)se nimittää tietosuojavastaavan;

o)se hyväksyy Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan sisäiset ohjeet, joissa täsmennetään 51 artiklan mukaista tietojen käsittelyä koskevat menettelyt;

p)se antaa valtuutuksen 53 artiklan 3 kohdassa ja 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisymmärryspöytäkirjojen tekemiseen.

3.Edellä 2 kohdan g ja h alakohdassa mainittujen valtuuksien osalta johtokunta tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla nimittävän viranomaisen valtuudet siirretään pääjohtajalle. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää nämä valtuudet edelleen.

4.Poikkeuksellisissa olosuhteissa johtokunta voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron pääjohtajalle ja hänen toteuttamansa nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron eteenpäin ja käyttää kyseisiä valtuuksia itse tai siirtää ne jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

5.Johtokunta voi tehdä hallintoneuvoston puolesta tiettyjä väliaikaisia päätöksiä erityisesti hallinnollisista kysymyksistä, mukaan lukien nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttäminen ja talousarvioasiat, jos tämä on tarpeen asian kiireellisyyden vuoksi.

63 artikla

Johtokunnan äänestyssäännöt

1.Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin johtokunnan jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

2.Komission edustajilla on äänioikeus aina, kun keskustellaan ja päätetään 62 artiklan 2 kohdan a–l ja p alakohtaan liittyvistä asioista. Edellä 62 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehtäessä kullakin komission edustajalla on yksi ääni. Edellä 62 artiklan 2 kohdan b–e, h–l ja p alakohdassa tarkoitetut päätökset voidaan tehdä ainoastaan, jos komission edustajat äänestävät puolesta. Edellä 62 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemiseksi vaaditaan komission edustajien suostumus ainoastaan niihin päätöksen osiin, jotka eivät liity EU-keskuksen vuotuiseen ja monivuotiseen työohjelmaan.

Johtokunnan työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

3 osa: Pääjohtaja

64 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.Pääjohtaja johtaa EU-keskusta. Pääjohtaja on vastuussa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

3.Pääjohtaja on EU-keskuksen laillinen edustaja.

4.Pääjohtaja vastaa EU-keskukselle tällä asetuksella annettujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)EU-keskuksen päivittäinen hallinto;

b)hallintoneuvoston päätösten valmistelu;

c)hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

d)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen toimittaminen johtokunnalle komission kuulemisen jälkeen;

e)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja sen täytäntöönpanosta raportointi johtokunnalle;

f)EU-keskuksen toimintaa koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

g)toimintasuunnitelman laatiminen sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten ja arviointien päätelmien sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimusten perusteella ja edistymisestä raportoiminen kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

h)unionin taloudellisten etujen suojaaminen petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, OLAFin ja EPPOn tutkintavaltuuksia rajoittamatta, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia todetaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia, myös taloudellisia seuraamuksia;

i)petostentorjuntastrategian, tehokkuus- ja synergiaetuja koskevan strategian, kolmansien maiden ja/tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan strategian sekä EU-keskuksen organisaation hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmiä koskevan strategian laatiminen ja niiden esittäminen johtokunnan hyväksyttäväksi;

j)EU-keskukseen sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen laatiminen;

k)EU-keskuksen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen valmistelu ja EU-keskuksen talousarvion toteuttaminen;

l)tietoturvastrategian laatiminen ja toteuttaminen varmistamalla kaikkien EU-keskuksen kehittämien tai hankkimien tietoteknisten infrastruktuurien, järjestelmien ja palvelujen asianmukainen riskinhallinta sekä tietoturvan riittävä rahoitus;

m)EU-keskuksen vuotuisen työohjelman täytäntöönpano johtokunnan valvonnassa;

n)EU-keskuksen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen osana EU-keskuksen yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa ja EU:n talousarvion toteuttaminen 67 artiklan mukaisesti;

o)sellaisen kertomusluonnoksen laatiminen, jossa kuvataan kaikki EU-keskuksen toimet ja jossa on talous- ja hallintoasioita käsittelevä osio;

p)EU-keskuksen ammattitaitoisen ja kokeneen henkilöstön rekrytoinnin asianmukainen edistäminen ja samalla sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistaminen.

5.Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, pääjohtaja voi päättää sijoittaa yhden tai useamman henkilöstön jäsenen toiseen jäsenvaltioon EU-keskuksen tehtävien tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja johdonmukaisempaa suorittamista varten. Ennen kuin pääjohtaja päättää paikallistoimiston perustamisesta, hänen on saatava komission, hallintoneuvoston ja asianomaisen jäsenvaltion ennakkosuostumus. Päätöksen on perustuttava asianmukaiseen kustannus-hyötyanalyysiin, jossa osoitetaan erityisesti tällaisen päätöksen lisäarvo, ja siinä on täsmennettävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomat kustannukset ja EU-keskuksen hallinnollisten tehtävien päällekkäisyys. Asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa voidaan tehdä päätoimipaikkaa koskeva sopimus.

65 artikla

Pääjohtaja

1.Pääjohtaja otetaan palvelukseen EU-keskuksen väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.Johtokunta nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella.

3.Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä EU-keskusta edustaa johtokunnan puheenjohtaja.

4.Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Kuusi kuukautta ennen pääjohtajan toimikauden päättymistä komissio saattaa päätökseen arvioinnin, jossa otetaan huomioon arvio pääjohtajan toiminnasta ja EU-keskuksen tulevat tehtävät ja haasteet.

5.Johtokunta voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viidellä vuodella.

6.Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua samaa toimea koskevaan uuteen valintamenettelyyn.

7.Pääjohtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta.

8.Johtokunta tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

5 alajakso: Teknologiakomitea

66 artikla

Teknologiakomitean perustaminen ja tehtävät

1.Teknologiakomitea koostuu teknisistä asiantuntijoista, jotka hallintoneuvosto nimittää heidän erityisen osaamisensa ja riippumattomuutensa perusteella sen jälkeen, kun kiinnostuksenilmaisupyyntö on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Teknologiakomitean jäsenten nimittämistä ja sen toimintaa koskevat menettelyt määritellään hallintoneuvoston työjärjestyksessä, ja ne julkistetaan.

3.Komitean jäsenet ovat riippumattomia ja toimivat yleisen edun mukaisesti. EU-keskus julkistaa komitean jäsenten luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

4.Jos jäsen ei enää täytä riippumattomuuden vaatimuksia, hänen on ilmoitettava asiasta hallintoneuvostolle. Vaihtoehtoisesti hallintoneuvosto voi todeta riippumattomuuden puuttumisen, jos vähintään kolmasosa sen jäsenistä tai komissio ehdottaa sitä, ja lakkauttaa asianomaisen henkilön jäsenyyden. Hallintoneuvosto nimeää uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi varsinaisia jäseniä koskevaa menettelyä noudattaen.

5.Teknologiakomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikaudet voidaan uusia kerran.

6.Teknologiakomitean tehtävänä on

a)antaa panoksensa 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuihin EU-keskuksen lausuntoihin;

b)osallistua EU-keskuksen koordinoiville viranomaisille, hallintoneuvostolle, johtokunnalle ja pääjohtajalle tarjoamaan apuun teknologian käyttöön liittyvissä asioissa;

c)tarjota pyynnöstä sisäisesti asiantuntemusta kysymyksistä, jotka liittyvät teknologian käyttöön verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi.

6 jakso

Talousarvion laatiminen ja rakenne

1 alajakso

Yhtenäinen ohjelma-asiakirja

67 artikla

Talousarvion valmistelu ja toteuttaminen

1.Pääjohtaja laatii vuosittain ehdotuksen EU-keskuksen seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen johtokunnalle.

2.Johtokunta hyväksyy ennakkoarvioehdotukseen perustuvan alustavan ennakkoarvion EU-keskuksen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle kunkin vuoden tammikuun 31 päivään mennessä.

3.Johtokunta toimittaa EU-keskuksen tuloja ja menoja koskevan lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä.

4.Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5.Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta suoritettavan rahoitusosuuden määrän ja toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät määrärahat, jotka koskevat EU-keskukselle annettavaa unionin rahoitusosuutta.

7.Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät EU-keskuksen henkilöstötaulukon.

8.Johtokunta hyväksyy EU-keskuksen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.Pääjohtaja panee EU-keskuksen talousarvion täytäntöön.

10.Pääjohtaja toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta merkittävät tiedot.

68 artikla

Varainhoitosäännöt

Johtokunta hyväksyy EU-keskukseen sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 52 ainoastaan, jos EU-keskuksen toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

1.

2 alajakso

Talousarvion esittäminen, toteuttaminen ja valvonta

69 artikla

Talousarvio

1.EU-keskuksen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten ennakkoarviot, ja ne otetaan EU-keskuksen talousarvioon, jonka tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2.EU-keskuksen tulot koostuvat unionin yleiseen talousarvioon otettavasta unionin rahoitusosuudesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tulonlähteitä.

3.EU-keskus voi saada unionin rahoitusta valtuutussopimusten tai kertaluonteisten avustusten muodossa 68 artiklassa tarkoitettujen varainhoitoa koskevien sääntöjensä ja unionin politiikkoja tukevien asianomaisten välineiden säännösten mukaisesti.

4.EU-keskuksen menoihin sisältyvät henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintakustannukset.

5.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia laajamittaisia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa useisiin vuosieriin.

70 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.EU-keskuksen tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (vuosi N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (vuosi N + 1) maaliskuun 1. päivänä.

2.EU-keskus toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31. päivänä.

3.Komission tilinpitäjä toimittaa EU-keskuksen vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31. päivänä.

4.Hallintoneuvosto antaa lausunnon EU-keskuksen vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

5.EU-keskuksen tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1. päivänä.

6.Vuoden N lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15. päivänä.

7.Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30. päivänä. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

8.Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vuotta N koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

9.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vastuuvapauden vuoden N talousarvion toteuttamisesta ennen vuoden N + 2 toukokuun 15. päivää.

7 jakso

Henkilöstö

71 artikla

Yleiset säännökset

1.Asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, EU-keskukseen sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä niiden täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.

3.EU-keskuksen henkilöstöllä, erityisesti verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseen, siitä ilmoittamiseen ja sen poistamiseen liittyvillä aloilla työskentelevällä henkilöstöllä, on oltava käytettävissään asianmukaiset neuvonta- ja tukipalvelut. 

72 artikla

Tilapäisesti lähetetyt kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.EU-keskus voi käyttää kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole sen palveluksessa.

2.Johtokunta hyväksyy säännöt, jotka koskevat EU-keskukseen tilapäisesti lähetettävää jäsenvaltioiden henkilöstöä, mukaan lukien 52 artiklassa tarkoitetut yhteyshenkilöt, ja saattaa ne tarvittaessa ajan tasalle. Sääntöihin on sisällyttävä erityisesti kyseisiin komennuksiin liittyvät rahoitusjärjestelyt, mukaan lukien vakuutukset ja koulutus. Säännöissä on otettava huomioon, että henkilöstö lähetetään tilapäisesti työskentelemään EU-keskuksen henkilöstönä. Niissä on määrättävä myös komennuksen edellytyksistä. Johtokunta pyrkii soveltuvin osin varmistamaan yhdenmukaisuuden henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön virkamatkakuluihin sovellettavien sääntöjen kanssa.

73 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

EU-keskukseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

Yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksista ja vapauksista sovitaan sen jäsenvaltion, jossa EU-keskuksen kotipaikka sijaitsee, ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien asianmukaisen suorittamisen kannalta.

74 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten ja kaikkien EU-keskuksen henkilöstön jäsenten, myös jäsenvaltioiden tilapäisesti lähettämien virkamiesten, sekä kaikkien muiden EU-keskuksen tehtäviä sopimussuhteisesti suorittavien henkilöiden, on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

2.Johtokunta varmistaa, että henkilöiden, jotka tarjoavat EU-keskuksen tehtäviin liittyviä palveluja suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien johtokunnan valtuuttamat tai koordinoivien viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin 1 kohdassa säädetään.

3.EU-keskus vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

4.EU-keskus soveltaa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 53 .

75 artikla

Turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

1.EU-keskus hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 54 ja (EU, Euratom) 2015/444 vahvistettuja Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. EU-keskuksen turvallisuussäännöt kattavat muun muassa tällaisten tietojen vaihtoa, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset. Johtokunta hyväksyy EU-keskuksen turvallisuussäännöt komission hyväksynnän saatuaan.

2.Hallinnollisille järjestelyille, jotka koskevat turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa kolmannen maan asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, tai, jos tällaisia järjestelyjä ei ole, Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen poikkeukselliselle tapauskohtaiselle luovuttamiselle tällaisille viranomaisille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

8 jakso

Yleiset säännökset

76 artikla

Kielijärjestelyt

EU-keskukseen sovelletaan asetuksen N:o 1 55 säännöksiä. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii EU-keskuksen toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

77 artikla

Läpinäkyvyys ja tiedottaminen

1.EU-keskuksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 56 . Hallintoneuvosto vahvistaa kyseisen asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

2.EU-keskuksen suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725. Hallintoneuvosto vahvistaa kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan toimenpiteet, joiden mukaisesti EU-keskus soveltaa kyseistä asetusta, mukaan lukien EU-keskuksen tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen toimenpiteiden vahvistamista.

3.EU-keskus voi omasta aloitteestaan toteuttaa tiedotustoimia toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Tiedotustoimet on toteutettava hallintoneuvoston hyväksymien tiedotus- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti.

78 artikla

Petostentorjunta

1.Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 57 .

2.EU-keskus liittyy kuuden kuukauden kuluessa [82 artiklassa tarkoitetusta toiminnan alkamispäivästä] Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission OLAFin sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen henkilöstöönsä sovellettavat asianmukaiset määräykset.

3.Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien EU-keskukselta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

4.OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 58 säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö EU-keskuksen rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

5.EU-keskuksen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joilla nimenomaisesti annetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista.

79 artikla

Vastuu

1.EU-keskuksen sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu EU-keskuksen tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, EU-keskus korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka EU-keskuksen yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.Keskuksen henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta keskusta kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

80 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Euroopan oikeusasiamies voi tutkia EU-keskuksen toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

81 artikla

Päätoimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaolosuhteet

1.Sen jäsenvaltion, jossa EU-keskuksen kotipaikka sijaitsee, EU-keskukselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, johtokunnan jäseniin, EU-keskuksen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan EU-keskuksen ja sen jäsenvaltion, jossa EU-keskuksen kotipaikka sijaitsee, välisessä päätoimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt, ja viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

2.Jäsenvaltion, jossa EU-keskuksen kotipaikka sijaitsee, on tarjottava EU-keskuksen sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

82 artikla

EU-keskuksen toiminnan aloittaminen

1.Komissio vastaa EU-keskuksen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta, kunnes pääjohtaja on aloittanut tehtävänsä sen jälkeen, kun johtokunta on nimittänyt hänet 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tätä varten

a)komissio voi nimetä komission virkamiehen toimimaan väliaikaisena pääjohtajana ja hoitamaan pääjohtajalle osoitettuja tehtäviä;

b)poiketen siitä, mitä 62 artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään, väliaikainen pääjohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa, kunnes 62 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös tehdään;

c)komissio voi tarjota EU-keskukselle apua, erityisesti lähettämällä komission virkamiehiä hoitamaan EU-keskuksen toimintaa väliaikaisen pääjohtajan tai pääjohtajan valvonnassa;

d)väliaikainen pääjohtaja voi antaa luvan maksujen suorittamiseen EU-keskuksen talousarvioon otetuista määrärahoista johtokunnan annettua hyväksyntänsä ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen kun EU-keskuksen henkilöstötaulukko on hyväksytty.

V LUKU

TIETOJEN KERÄÄMINEN JA LÄPINÄKYVYYSRAPORTOINTI

83 artikla

Tietojen kerääminen

1.Säilytyspalvelujen tarjoajien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien ja internetyhteyspalvelujen tarjoajien on kerättävä tietoja seuraavista aiheista ja asetettava nämä tiedot pyynnöstä EU-keskuksen saataville:

a)jos palveluntarjoajalle on annettu 7 artiklan mukainen tunnistamismääräys:

–määräyksen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan lukien tähän tarkoitukseen käytetyt teknologiat ja toteutetut suojatoimet;    

–verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseen käytettyjen teknologioiden virhetasot ja virheiden ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet;

–niiden valitusten ja tapausten osalta, joita käyttäjät ovat esittäneet määräyksen noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden yhteydessä, suoraan palveluntarjoajalle tehtyjen kantelujen määrä, oikeusviranomaisen käsiteltäväksi saatettujen asioiden määrä, kantelujen ja tapausten perusteet, kanteluja koskevat päätökset ja näissä tapauksissa kyseisten päätösten tekemiseen keskimäärin tarvittu aika sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa päätökset on sittemmin kumottu;

b)palveluntarjoajalle 14 artiklan mukaisesti annettujen poistamismääräysten lukumäärä ja keskimääräinen aika, joka tarvitaan kyseisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin esiintymän tai esiintymien poistamiseen tai pääsyn estämiseen niihin;

c)niiden lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin esiintymien kokonaismäärä, jotka palveluntarjoaja on poistanut tai joihin pääsy on estetty, eriteltynä sen mukaan, onko esiintymät poistettu tai niihin pääsy estetty poistamismääräyksen vai toimivaltaisen viranomaisen, EU-keskuksen tai kolmannen osapuolen antaman ilmoituksen perusteella vai palveluntarjoajan omasta aloitteesta;

d)palveluntarjoajalle 16 artiklan mukaisesti annettujen estomääräysten lukumäärä;

e)niiden tapausten lukumäärä, joissa palveluntarjoaja on vedonnut 8 artiklan 3 kohtaan, 14 artiklan 5 tai 6 kohtaan tai 17 artiklan 5 kohtaan, sekä vetoomusten perusteet;

2.Koordinoivien viranomaisten on kerättävä tietoja seuraavista aiheista ja asetettava nämä tiedot pyynnöstä EU-keskuksen saataville:

a)jatkotoimet, joita toteutetaan niiden ilmoitusten johdosta, jotka EU-keskus on toimittanut 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja joissa täsmennetään kunkin ilmoituksen osalta

–johtiko ilmoitus rikostutkinnan käynnistämiseen, vaikuttiko se meneillään olevaan tutkintaan, johtiko se jonkin muun toimen toteuttamiseen vai oliko tuloksena se, että sen johdosta ei toteutettu toimia;

–jos ilmoitus johti rikostutkinnan käynnistämiseen tai vaikutti meneillään olevaan tutkintaan, tutkinnan tämänhetkinen tilanne tai tulokset, mukaan lukien se, päätettiinkö tapaus oikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa, johtiko tapaus seuraamusten määräämiseen, oliko uhrit tunnistettu ja pelastettu ja jos oli, heidän lukumääränsä eriteltyinä sukupuolen ja iän mukaan, ja pidätettiinkö epäiltyjä ja tuomittiinko rikoksentekijöitä ja jos näin tehtiin, heidän lukumääränsä;

–jos kertomus johti johonkin muuhun toimeen, toimen tyyppi, kyseisen toimen tämänhetkinen tilanne tai tulos ja syyt sen toteuttamiseen;

–jos toimia ei ole toteutettu, syyt siihen, miksi toimia ei ole toteutettu;

b)verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan merkittävimmät ja toistuvat riskit, joista säilytyspalvelujen tarjoajat ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat ovat ilmoittaneet 3 artiklan mukaisesti tai jotka on yksilöity koordinoivan viranomaisen käytettävissä olevissa muissa tiedoissa;

c)luettelo säilytyspalvelujen ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajista, joille koordinoiva viranomainen on antanut tunnistamismääräyksen 7 artiklan mukaisesti;

d)7 artiklan mukaisesti annettujen tunnistamismääräysten lukumäärä eriteltynä palveluntarjoajan ja verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tyypin mukaan sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa palveluntarjoaja on vedonnut 8 artiklan 3 kohtaan;

e)luettelo säilytyspalvelujen tarjoajista, joille koordinoiva viranomainen on antanut poistamismääräyksen 14 artiklan mukaisesti;

f)14 artiklan mukaisesti annettujen poistamismääräysten lukumäärä palveluntarjoajan mukaan eriteltynä, aika, joka tarvittiin asianomaisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin esiintymän tai esiintymien poistamiseen tai pääsyn estämiseen niihin, sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa palveluntarjoaja on vedonnut 14 artiklan 5 ja 6 kohtaan;

g)16 artiklan mukaisesti annettujen estomääräysten lukumäärä eriteltynä palveluntarjoajan mukaan sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa palveluntarjoaja on vedonnut 17 artiklan 5 kohtaan;

h)luettelo asiaankuuluvista tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajista, joille koordinoiva viranomainen on osoittanut 27, 28 tai 29 artiklan nojalla tehdyn päätöksen, tehdyn päätöksen tyyppi ja syyt sen tekemiseen;

i)tapaukset, joissa EU-keskuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukainen lausunto poikkesi merkittävästi koordinoivan viranomaisen lausunnosta, eritellen kohdat, joissa se poikkesi siitä, ja poikkeaman pääasialliset syyt.

3.EU-keskus kerää tietoja ja laatii tilastoja verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamisesta, ilmoittamisesta sekä poistamisesta tai pääsyn estämisestä siihen tämän asetuksen nojalla. Tiedot koskevat erityisesti seuraavia aiheita:

a)44 artiklassa tarkoitetuissa indikaattoritietokannoissa olevien indikaattoreiden lukumäärä ja sen kehitys aiempiin vuosiin verrattuna;

b)36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia ja seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvaa lapsen houkuttelua koskevien ilmoitusten lukumäärä eriteltynä tiedot toimittavan koordinoivan viranomaisen nimenneen jäsenvaltion mukaan, ja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin osalta sen perusteella luotujen indikaattorien lukumäärä ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun URL-luetteloon sisältyvien URL-osoitteiden lukumäärä;

c)EU-keskukselle 12 artiklan mukaisesti toimitettujen ilmoitusten kokonaismäärä eriteltynä ilmoituksen toimittaneen säilytyspalvelun tarjoajan ja henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajan sekä sen jäsenvaltion mukaan, jonka toimivaltaiselle viranomaiselle EU-keskus välitti ilmoitukset 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta, johon ilmoitukset liittyvät, mukaan lukien mahdollisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan tiedossa olevan tai uuden kuvamateriaalin esiintymien määrä ja mahdolliset lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin koskevat tapaukset, jäsenvaltio, jonka toimivaltaiselle viranomaiselle EU-keskus välitti ilmoitukset 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä ilmoittavan palveluntarjoajan tarjoaman asiaankuuluvan tietoyhteiskunnan palvelun tyyppi;

e)niiden 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten lukumäärä, joita EU-keskus piti ilmeisen perusteettomina;

f)niiden ilmoitusten lukumäärä, jotka koskivat mahdollista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa uutta kuvamateriaalia ja lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin ja joiden osalta katsottiin, että kyse ei ollut lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista, ja joista ilmoitettiin EU-keskukselle 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioittain eriteltynä;

g)49 artiklan 1 kohdan mukaisten hakujen tulokset, mukaan lukien kuvien, videoiden ja URL-osoitteiden määrä eriteltynä niiden jäsenvaltioiden mukaan, joissa materiaalia säilytetään;

h)jos mahdollisen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin samasta esiintymästä on ilmoitettu useammin kuin kerran EU-keskukselle 12 artiklan mukaisesti tai jos se on havaittu useammin kuin kerran 49 artiklan 1 kohdan mukaisissa hauissa, tieto siitä, kuinka monta kertaa kyseinen esiintymä on ilmoitettu tai havaittu tällä tavoin;

i)EU-keskuksen 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemien ilmoitusten lukumäärä ja niiden säilytyspalvelujen tarjoajien lukumäärä, joille ilmoituksia on tehty;

j)niiden verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan uhrien lukumäärä, joita EU-keskus on avustanut 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja niiden uhrien lukumäärä, jotka ovat pyytäneet tällaista apua vammaisuuden vuoksi esteettömällä tavalla.

4.Säilytyspalvelujen tarjoajien, henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajien ja internetyhteyspalvelujen tarjoajien, koordinoivien viranomaisten ja EU-keskuksen on varmistettava, että 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen 84 artiklassa tarkoitettua läpinäkyvyysraportointia varten. Tallennetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja.

5.Mainittujen tahojen on varmistettava, että henkilötietoja säilytetään turvallisesti ja että tietojen säilyttämiseen sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimia. Näillä suojatoimilla on erityisesti varmistettava, että tiedot ovat saatavilla ja niitä voidaan käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, jota varten niitä säilytetään, että saavutetaan korkea turvallisuustaso ja että tiedot poistetaan, kun niitä ei enää tarvita kyseiseen tarkoitukseen. Mainittujen tahojen on säännöllisesti tarkasteltava näitä suojatoimia uudelleen ja mukautettava niitä tarvittaessa.

84 artikla

Läpinäkyvyysraportointi

1.Kunkin asiaankuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan on laadittava vuosikertomus tämän asetuksen nojalla toteutetusta toiminnastaan. Kertomukseen on koottava 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot. Palveluntarjoajien on asetettava kertomus julkisesti saataville ja toimitettava se sijoittautumispaikan koordinoivalle viranomaiselle, komissiolle ja EU-keskukselle viimeistään kutakin kertomusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 31. päivänä.

2.Kunkin koordinoivan viranomaisen on laadittava vuosikertomus tämän asetuksen nojalla toteutetusta toiminnastaan. Kertomukseen on koottava 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Koordinoivan viranomaisen on asetettava kertomus julkisesti saataville ja toimitettava se komissiolle ja EU-keskukselle viimeistään kutakin kertomusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivänä.

3.Jos jäsenvaltio on nimennyt useita toimivaltaisia viranomaisia 25 artiklan nojalla, sen on varmistettava, että koordinoiva viranomainen laatii yhden kertomuksen, joka kattaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla toteuttamat toimet, ja että koordinoiva viranomainen saa muilta asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta kaikki tätä varten tarvittavat tiedot ja tuen.

4.EU-keskus laatii tiiviissä yhteistyössä koordinoivien viranomaisten kanssa vuosikertomuksen tämän asetuksen nojalla toteutetusta toiminnastaan. Kertomukseen on koottava ja siinä on analysoitava myös 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisältyvät tiedot. EU-keskuksen on asetettava kertomus julkisesti saataville ja toimitettava se komissiolle viimeistään kutakin kertomusvuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivänä.

5.Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin vuotuisiin läpinäkyvyysraportteihin ei saa sisältyä tietoja, jotka voivat haitata meneillään olevia toimia uhrien auttamiseksi tai lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi tai syytteiden nostamiseksi niiden perusteella. Ne eivät myöskään saa sisältää henkilötietoja.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 86 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta tarvittavilla malleilla ja yksityiskohtaisilla säännöillä, jotka koskevat kertomusten muotoa, tarkkaa sisältöä ja muita yksityiskohtia sekä 1, 2 ja 3 kohdan mukaista raportointiprosessia.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

85 artikla

Arviointi

1.Komissio arvioi tätä asetusta viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen soveltamisesta.

2.Komissio varmistaa viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein, että EU-keskuksen toimintaa arvioidaan komission suuntaviivojen mukaisesti suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin sekä hallintoon ja sijaintipaikkaan. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa EU-keskuksen tehtäviä ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

3.Joka toisen 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä arvioidaan EU-keskuksen saavuttamia tuloksia ottaen huomioon sen tavoitteet ja tehtävät, mukaan lukien arvio siitä, onko EU-keskuksen toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua näiden tavoitteiden ja tehtävien kannalta.

4.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

5.Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen arviointien suorittamiseksi koordinoivien viranomaisten ja jäsenvaltioiden sekä EU-keskuksen on annettava komissiolle tämän pyynnöstä tietoja.

6.Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja arviointeja tehdessään komissio ottaa huomioon käytettävissään olevan asiaankuuluvan näytön.

7.Edellä 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

86 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [asetuksen hyväksymispäivä] alkaen määräämättömäksi ajaksi 3, 8, 13, 14, 17, 47 ja 84 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3, 8, 13, 14, 17, 47 ja 84 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 3, 8, 13, 14, 17, 47 ja 84 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

87 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymisessä komitea. Komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

88 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) 2021/1232 [tämän asetuksen soveltamispäivä] alkaen.

89 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 6 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.    Toimintalohko(t)

1.3.    Ehdotus liittyy

1.4.    Tavoitteet

1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.    HALLINNOINTI

2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohta

3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 60  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

Yleistavoite (Yleistavoitteet) 

Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Tulosindikaattorit 

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

    Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY – YYYY

☒ kestoa ei ole rajattu

–Täytäntöönpano alkaa 5 vuotta kestävällä käynnistysvaiheella vuodesta 2025,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 61  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

    toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

 kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

 Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

 julkisoikeudellisille yhteisöille

 sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin*

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta			2022	2023	2024	2025 63	2026	2027	MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027 YHTEENSÄ	2028	2029	2030
Osasto 1:	Sitoumukset	(1)				11,122	10,964	16,497	38,583	22,269	26,694	28,477
	Maksut	(2)				11,122	10,964	16,497	38,583	22,269	26,694	28,477
Osasto 2:	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2 a)
Osasto 3:	Sitoumukset	(3 a)
	Maksut	(3b)
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnan määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1 + 1 a + 3 a				11,122	10,964	16,497	38,583	22,269	26,694	28,477
	Maksut	= 2 + 2 a + 3 b				11,122	10,964	16,497	38,583	22,269	26,694	28,477

* Huomautus: Kaikki laskelmat on tehty Brysselin perusteella, koska EU-keskuksen toimipaikkaa ei ole vielä päätetty. EU-keskuksen perustamisen käynnistysvaiheen on arvioitu kestävän viisi vuotta vuodesta 2025 alkaen, ja keskuksen odotetaan olevan täysin toimintavalmis vuoden 2029 loppuun mennessä. Keskuksen kokonaismenot ovat 28,477 miljoonaa euroa vuonna 2030, joka on ensimmäinen vuosi, jolloin henkilöstömenot otetaan huomioon täysimääräisinä koko henkilöstön osalta. Keskuksen kokonaisbudjetti kasvaa vuosittain 2 prosenttia inflaation huomioon ottamiseksi.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,201

1,440

1,834

1,527

1,221

1,245

7,468

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskuksen määrärahoihin

    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa

3.2.3.Arvioidut vaikutukset lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskuksen henkilöresursseihin

Yhteenveto

    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)	1,166	3,229	5,547	9,942	7,956	9,919	11,037
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	0,500	1,445	2,687	4,631	3,978	4,779	5,151
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0,226	0,690	1,173	2,089	1,675	2,197	2,490
Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

1,892

5,363

9,407

16,662

13,610

16,895

18,677

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)	14	24	40	60	50	60	60
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	6	11	20	20	25	28	28
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	5	10	15	15	20	25	25
Kansalliset asiantuntijat

Uudet rekrytoinnit on laskettu siten, että henkilöstökustannuksista otetaan vuonna 2022 huomioon 50 prosenttia ja lisähenkilöstökustannuksista seuraavina vuosina 50 prosenttia.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuupääosastossa (HOME)

    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Henkilöstökustannusten laskeminen kokoaikavastaavuuksina esitetään jäljempänä olevan liitteen 4 jaksossa.

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen 67 tarkistamista.

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

⌧ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutukset omiin varoihin

–    vaikutukset muihin tuloihin

–◻    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

1.LIITE säädösehdotukseen liittyvään rahoitusselvitykseen

Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2.MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

3.HALLINNOLLISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

4.LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI

4.1.Henkilöresurssit

4.2.Muut hallintomenot

1. Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset

    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)