EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 18.5.2022
COM(2022) 240 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Energiansäästö
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 18.5.2022
COM(2022) 240 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Energiansäästö
1.Johdanto
Energian säästäminen eli energiankulutuksen vähentäminen hintasignaalien, energiatehokkuustoimenpiteiden tai vapaaehtoisten toimien avulla voi usein olla halvin, turvallisin ja puhtain keino vähentää riippuvuuttamme fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä. Energian käytön vähentäminen edistää toimitusvarmuutta, helpottaa varastointivaatimuksia ja tukee puhtaaseen energiaan siirtymistä.
Tarpeettoman energiankulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen ja nopeasti toteutettavat energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät kaasu- ja öljypulaa, jos tuontivirrat Venäjältä keskeytyvät. Siksi se on kriittinen osatekijä markkinoiden vakauttamisessa ja hintojen epävakauden lisääntymisen torjumisessa. Energiansäästöt edistäisivät energian hintojen laskua ja auttaisivat nopeassa reagoinnissa äkillisiin hinnankorotuksiin ja toimitusvaikeuksiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Energiaa säästämällä energialaskut pienenevät heti ja talouden häiriönsietokyky paranee. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian korkeat hinnat ovat jo ongelma kotitalouksissa ja kaikilla teollisuuden aloilla palveluista valmistusteollisuuteen ja maataloudesta liikenteeseen. Korkeat hinnat pakottavat energiaköyhät, haavoittuvat kotitaloudet, mikroyritykset, pk-yritykset ja energiaintensiiviset teollisuudenalat tekemään hankalia valintoja energian käytöstä luopumisen suhteen. Entistä korkeammat energian hinnat vaikuttavat myös yritysten suhteelliseen kilpailukykyyn, millä on mahdollisia kerrannaisvaikutuksia työllisyyteen ja tuloihin.
Komissio teki viime vuonna osana 55-valmiuspakettia ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista ehdotuksen energiatehokkuustavoitteen nostamisesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Ehdotuksen ensisijainen tavoite on EU:n talouden hiilestä irtautumisen tukeminen, mutta siinä viitataan myös muihin merkittäviin etuihin, kuten energiaturvallisuuden paranemiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen, ilmansaasteiden ja luonnonvarojen ehtymisen vähenemiseen.
Komission 55-valmiuspaketin täysimääräinen täytäntöönpano vähentäisi kaasun kulutusta EU:ssa 30 prosenttia eli 100 miljardia kuutiometriä vuoteen 2030 mennessä. Yli kolmannes tästä määrästä saataisiin energiatehokkuusdirektiivin uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa esitetyn EU:n energiatehokkuustavoitteen saavuttamisesta. Tavoitteen saavuttaminen perustuu asiaankuuluvien energiatehokkuuspolitiikkaa koskevien ehdotusten, kuten uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin, uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin, ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevan lainsäädännön sekä muiden energiankulutukseen vaikuttavien poliittisten välineiden, kuten uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien, EU:n päästökauppajärjestelmän ja ehdotetun uuden rakennusten ja tieliikenteen päästökauppajärjestelmän, täytäntöönpanoon.
Näiden poliittisten toimenpiteiden täytäntöönpanon seurauksena energiankäytössä tapahtuisi rakenteellinen lasku. Venäjän hyökättyä Ukrainaan nämä muutokset olisi toteutettava nyt entistä nopeammin, jotta EU:n häiriönsietokykyä ja energiaomavaraisuutta saadaan parannettua ripeämmin.
Samalla vapaaehtoisiin valintoihin perustuvat merkittävät energiansäästöt voidaan saavuttaa suhteellisen nopeasti. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) uusimmassa raportissa 1 korostetaan, että energiankulutusta voidaan merkittävästi vähentää muuttamalla elämäntapoja ja käyttäytymistä. Tekemällä sellaisia valintoja kuin huoneilman lämpötilan alentaminen, taloudellisempi ajotapa, julkisten liikennepalvelujen ja aktiivisen liikkumisen yleisempi käyttö, kodinkoneiden ja ilmastoinnin tehokkaampi käyttö ja valojen sammuttaminen, voi saada aikaan merkittäviä säästöjä lyhyellä aikavälillä 2 .
EU:n energiansäästösuunnitelman lähestymistapa on tämän vuoksi kaksitahoinen:
(1)välittömien energiansäästöjen saavuttaminen vapaaehtoisten valintojen kautta ja
(2)rakenteellisten keskipitkän ja pitkän aikavälin energiatehokkuustoimenpiteiden nopeuttaminen ja vahvistaminen.
Molempia lähestymistapoja on tuettava tehokkaan rahoituskehyksen ja hallintorakenteen kautta.
2.Välittömiä energiansäästöjä henkilökohtaisilla valinnoilla
Nykyinen geopoliittinen tilanne ja markkinatilanne huomioon ottaen ei ole varaa odottaa tärkeiden rakenteellisten energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamista. On välttämätöntä selvittää, miten energiankulutusta voitaisiin vähentää jo tämän kriisin aikana. Tällaisia mahdollisuuksia liittyy lyhyellä aikavälillä eniten vapaaehtoisesti tehtäviin valintoihin. Jotkin näistä valinnoista voivat jatkua myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jos tottumukset muuttuvat niiden seurauksena.
Valintojen osalta olisi keskityttävä ensisijaisesti toimiin, joilla voidaan saavuttaa suurimmat säästöt kaasun ja öljyn kulutuksessa. Maakaasua käytetään lämmitykseen eniten, ja sen osuus tilojen lämmitykseen käytettävästä energiasta on noin 42 prosenttia asunto- ja kotitaloussektorilla. Öljy on toiseksi tärkein lämmitykseen käytettävä fossiilinen polttoaine, ja sen osuus on 14 prosenttia, kun taas hiilen osuus on 3 prosenttia. Liikenteessä vuosittain käytettävien fossiilisten polttoaineiden määrä on 288 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia, mikä on 93 prosenttia liikennesektorin energiatarpeesta. Lentoliikenne ja merenkulku ovat miltei kokonaan riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Fossiilisten polttoaineiden osuus tieliikenteen energiakulutuksesta on puolestaan 93 prosenttia ja rautatieliikenteen energiankulutuksesta 23 prosenttia. Noin 25 prosenttia henkilöautoliikenteestä on kaupunkiajoa.
Tämän vuoksi kotitalouksien lämmitys ja palvelut sekä liikenne ja liikkuminen ovat keskeisiä aloja merkittävien lyhyen aikavälin säästöjen kannalta, minkä lisäksi teollisuudenaloilla on jonkin verran lisäpotentiaalia. Kaasunkulutuksen välittömään vähentämiseen tähtäävät toimet ovat erityisen tärkeitä, sillä mahdolliset säästöt, joita voidaan saada aikaan varhaisessa vaiheessa, auttavat varastojen täyttämisessä ja vähentävät siten toimitusriskejä talvella. Samalla myös sähkön säästäminen on tärkeää, sillä kaasua, öljyä ja hiiltä käytetään myös sähköntuotantoon. Merkittävimmät öljyn käytön vähennykset voidaan todennäköisesti saavuttaa vähentämällä yksityisautoilua ja lentomatkustusta sekä tehostamalla kuorma-autoilla ajamista.
Näillä valinnoilla voidaan vähentää energian kysyntää, mikä voi auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden tuontia ja välttämään vakavampia pulatilanteita ja niistä johtuvien rajoitustoimenpiteiden käyttöönottoa kaikkine taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen.
Nykyiset korkeat markkinahinnat ohjaavat tietenkin jo nyt muutosta, kun kotitaloudet ja yritykset etsivät keinoja hillitä energiakustannusten nousua. Tällaiset markkinalähtöiset säästöt eivät kuitenkaan monista eri syistä ole välttämättä riittäviä. Toimijat eivät ehkä ole tietoisia parhaista säästökeinoista. Koordinointia saatetaan tarvita parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun toteutuminen ei myöskään välttämättä ole taattua: varakkaammat voivat muuttaa käyttäytymistään tai olla muuttamatta sitä. Toiset, ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, saattavat taas joutua toteuttamaan kipeitä toimia. Markkinahinnat eivät välttämättä johda asianmukaisiin ponnistuksiin REPowerEU-tavoitteiden kannalta.
Toteutettavissa olevat toimet voidaan tällä perusteella jakaa seuraaviin:
·Tiedotustoimet, joilla varmistetaan, että erilaiset energiankäyttäjät ymmärtävät energian kysynnän vähentämisen merkityksen ja tietävät, mitä he voivat tehdä sen edistämiseksi.
·Kannustus- ja tukitoimet, joilla autetaan energiankäyttäjiä vähentämään energiankulutustaan esimerkiksi tarjoamalla hyvitystä tehokkaimpien laitteiden hankkimisesta.
Tällaisilla toimenpiteillä aikaansaadun muutoksen keskeinen etu on se, että niiden vaikutus energiankulutukseen on välitön, alkuinvestointeja ei tarvita lainkaan (tai vain hyvin vähän) ja tottumuksia on muutettava vain vähäisessä määrin. Muutos ei vaikuta hyvinvointiin tai sen vaikutus on erittäin vähäinen, koska tällaisia valintoja tekevät vain ne, jotka haluavat ja voivat tehdä niitä.
Tällaiset toimenpiteet ovat pääasiassa vapaaehtoisia ja perustuvat hyvään tahtoon sekä energiankäyttäjille suunnattuun tehokkaaseen tiedottamiseen tehokkaimmista toimista, joita he voivat toteuttaa. Koska kaasun ja öljyn tärkeimmät käyttötarkoitukset ovat suhteellisen rajalliset (kaasun osalta lähinnä lämmitys ja öljyn osalta liikenne), viestintä voidaan kohdentaa suhteellisen hyvin.
Kohdennettujen tietojen antaminen kansalaisille on ratkaisevan tärkeää, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Oikeat viestit on saatava perille oikeaan aikaan. Tämä tarkoittaa todennäköisesti muutamia laajemmin kohdennettuja toimenpiteitä, jotka perustuvat saatavilla olevaan tietoon.
Näiden toimien toteuttajina on oltava luotetut elimet, joilla on hyvä käsitys paikallisista olosuhteista ja jotka pystyvät saamaan suuren osan väestöstä osallistumaan konkreettisiin toimiin. Jäsenvaltioilla on usein parhaat edellytykset edistää tämäntyyppisiä energiansäästötoimia sopivana ajankohtana ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli esimerkiksi paikallisten, alueellisten ja kansallisten energiavirastojen, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja sataa ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia koskevan mission kautta.
Tiedotustoimia voidaan myös tehostaa sisällyttämällä energiansäästöihin liittyvät taidot koulujen opetussuunnitelmiin ja edistämällä osaamisen hankkimista aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä REPowerEU-suunnitelman kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Useat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet toimia lyhyen aikavälin energiansäästömahdollisuuksien käsittelemiseksi 3 , mutta enemmänkin voitaisiin tehdä. Näiden toimien tukemiseksi komission ja IEA:n yhteinen Playing my part -kampanja tarjoaa yksinkertaista tietoa joistakin keskeisistä toimista, joita yksityishenkilöt ja yritykset voivat mahdollisuuksien mukaan toteuttaa vapaaehtoisesti energiantuonnin vähentämiseksi Venäjältä.
Komissio tarjoaa lisäksi energiamerkintöjen eurooppalaista tuoterekisteriä (European Product Registry for Energy Labelling, EPREL) koskevan kuluttajasivuston 4 , joka auttaa kuluttajia tehokkaampien laitteiden valinnassa. Komissio valmistelee myös tiedotuskampanjaa, jossa tarjotaan tietoisuutta lisääviä tietoja ja aineistoja, joita muut tahot voivat käyttää tiedottamiseen yksityishenkilöille. Jäsenvaltioiden olisi myös hyödynnettävä täysimääräisesti niiden käytettävissä olevia mahdollisuuksia edistää energiatehokkuutta, kuten suuritehoisten lämmitysjärjestelmien alhaisemmat alv-kannat. Lisäksi niiden olisi varmistettava energian hinnoittelu, jolla kannustetaan siirtymistä lämpöpumppuihin, sekä kannustettava hankkimaan tehokkaampia laitteita. Jäsenvaltioilla on parhaat edellytykset tunnistaa tehokkaimmat ja oikeudenmukaisimmat keinot kansallisten olosuhteidensa mukaisesti.
Useita yksityiskohtaisia suosituksia voidaan antaa välittömästi, ja liitteessä esitetään kuvaus toimenpidetyypeistä sekä niihin liittyvät suuntaa-antavat säästöpotentiaaliarviot. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yhteenveto merkittävimmistä toimenpiteistä 5 .
|
|
Öljysäästöt (Mtoe) |
Kaasusäästöt (mrd. m3) |
|
|
Kaasunsäästötoimenpiteet |
|||
|
Säästöt, jotka saadaan lämmön säätämisestä alaspäin, lämmityksen kytkemisestä pois päältä käyttämättömissä huoneissa, vedon tukkimisesta jne. |
≈1,5 |
≈6 |
|
|
Tiedottaminen kondenssikattilan lämpötilojen pitämisestä alle 60 asteen lämpötilassa ja ihmisten kannustaminen tarkistamaan omat kattilansa. |
|
≈3 |
|
|
Tiedottaminen lämmityskattiloiden huollosta, yksinkertaisista eristystoimenpiteistä, ikkunoiden ja ovien tiivistämisestä ja termostaattisten patteriventtiilien ja lämmönsäätimien asentamisesta sekä toimintaan kannustaminen. |
≈0,3 |
≈1
|
|
|
Energian hinnoittelun muuttamisen ja progressiivisten tariffirakenteiden ja muiden ratkaisujen käyttöönoton harkitseminen energiansäästön ja kaasusta sähköön siirtymisen edistämiseksi. |
|
≈1 |
|
|
Teollisuus |
|||
|
Kannustetaan energiakatselmuksia ja toteutusta, jotta vältetään lämpöhäviöt korkean lämpötilan prosesseissa, sekä tuetaan siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. |
|
≈2 |
|
|
Liikennettä koskevat toimenpiteet |
|||
|
Moottoritienopeuksien alentamisen suosittaminen. |
≈8 |
|
|
|
Kävelyn, pyöräilyn, julkisen liikenteen ja mikroliikenteen edistäminen kaupunkialueilla. |
≈5 |
|
|
|
Junaliikenteen edistäminen. |
≈2 |
|
|
|
Esimerkkipotentiaali |
≈16 |
≈13 |
|
IEA arvioi, että tämäntyyppiset kaasuun liittyvät lyhyen aikavälin toimenpiteet voisivat vähentää kaasun (loppu)käyttöä 5 prosenttia (noin 13 miljardia kuutiometriä) vuoden aikana. Jäsenvaltiosta ja sen liikenteen kokonaiskysynnästä riippuen toimenpiteillä voitaisiin vastaavasti vähentää öljyn (loppu)käyttöä jopa 5 prosentilla (noin 16 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) estämättä kuitenkaan tarvittavaa matkustusta.
Näiden toimenpiteiden tukemiseksi komissio aikoo
·käynnistää kampanjan, joka liittyy Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja korkeiden energian hintojen vaikutusten johdosta toteutettaviin EU:n toimiin ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja tarjota aineistoja muiden elinten käyttöön
·jakaa tietoa yksityishenkilöiden energiansäästötoimia koskevasta Playing my part -kampanjasta ja pyrkii yhdessä sidosryhmien kanssa lisäämään näiden tiedotustoimien kattavuutta ja saamaan aikaan mahdollisimman suuren vaikutuksen
·ottaa käyttöön energiamerkintöjen eurooppalaista tuoterekisteriä (EPREL) koskevan kuluttajasivuston, jotta kuluttajien ja hankkijatahojen on helpompi valita tehokkaampia laitteita.
3.Rakenteellisten keskipitkän ja pitkän aikavälin energiatehokkuustoimenpiteiden tehostaminen ja vahvistaminen
EU:n nykyiset energiatehokkuustavoitteet edistävät merkittävästi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ilmastolaissa asetetut 20-20-20-tavoitteet ja vuoden 2030 ilmastotavoitteet ovat selkeitä esimerkkejä siitä, miten energiatehokkuustoimenpiteet ovat samanaikaisesti mahdollistaneet kasvun ja vähentäneet energiankulutusta, ja niillä on ollut tärkeä rooli kasvihuonekaasujen vähennystavoitteen saavuttamisessa. Kuten tutkimus 6 on vahvistanut, energiatehokkuutta koskevilla politiikoilla on saatu rahalliselta arvoltaan vaihtelevia laajempia hyötyjä. Näitä ovat muun muassa energiaköyhyyden vähentyminen, terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn paraneminen ja energiaturvallisuuden vahvistuminen.
Jäsenvaltiot ovat luoneet tarvittavat puitteet ja institutionaaliset järjestelyt aiempien ja nykyisten energiatehokkuustavoitteidensa saavuttamiseksi. Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kautta on otettu käyttöön hallintorakenne, jolla varmistetaan, että nämä tavoitteet ovat EU:n yleisten tavoitteiden mukaisia. Näitä energiatehokkuuden parannuksia on nyt kiireesti nopeutettava EU:n häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Koska energian hintojen nousu lyhentää energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuaikaa, tarvitaan uusia toimia, jotta voidaan poistaa likviditeetti- ja tietorajoitteet, jotka jarruttavat tällaisia kannattavia investointeja.
Viime vuosikymmenen aikana tehdyn työn vuoksi tämän toimien lisäämisen ei pitäisi edellyttää uusien rakenteiden tai elinten perustamista. Esimerkiksi kaikilla jäsenvaltioilla on pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat, suuryritysten on suoritettava energiakatselmuksia neljän vuoden välein ja asianmukaisen koulutuksen ja laadunvarmistuksen eteen on toteutettu toimia. Energiatehokkuuden parannusten lisääminen saattaa kuitenkin edellyttää resurssien nykyisten tasojen vahvistamista esimerkiksi neuvonnan ja tiedottamisen osalta sekä mekanismeja, joiden avulla voidaan lisätä yksityisiä investointeja.
Ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevat nykyiset EU:n säännöt ovat johtaneet siihen, että niiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuinen energiankulutus on laskenut 10 prosenttia, mikä on vähentänyt merkittävästi EU:n primäärienergian kysyntää ja säästänyt kuluttajille aiheutuvia kustannuksia. Tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa komission asetus ehdotuksessa 7 laajennetaan ekologista suunnittelua koskevan kehyksen soveltamisalaa niin, että se kattaa mahdollisimman laajan tuotevalikoiman. Koska materiaalien käytöllä tuotteissa on merkittävä energiajalanjälki, tämä uusi kehys lisää merkittävästi energiansäästöä parantamalla sekä energia- että materiaalitehokkuutta.
3.1.EU:n korkeamman energiatehokkuustavoitteen ilmoittaminen
Heinäkuussa 2021 annettu komission ehdotus uudelleenlaadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi sisältää korkeamman energiatehokkuustavoitteen, joka on 9 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2020 viiteskenaarioon).
Komissio teki vuonna 2021 myös tutkimuksen energiatehokkuustoimenpiteiden energiansäästöpotentiaalista. Tutkimus osoitti, että vuoteen 2030 ulottuva taloudellinen säästöpotentiaali voisi olla jopa 13 prosenttia energian loppukäytöstä (752 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia), jos EU tehostaa energiatehokkuuteen liittyvää rahoitusta ja toimintaa. Saman tutkimuksen 8 mukaan tekninen energiansäästöpotentiaali voisi olla jopa 19 prosenttia energian loppukäytöstä (696 miljoona öljyekvivalenttitonnia).
Maaliskuun 8. päivänä annetun REPowerEU-tiedonanon jälkeen tehdyllä REPowerEU-skenaarion lisämallinnuksella 9 , jossa kaasun hinnat ovat rakenteellisesti korkeammat, energiatehokkuustavoite voidaan nostaa 13 prosenttiin vuonna 2030.
3.2.Energiatehokkuustoimenpiteiden mahdollinen vahvistaminen
Unionin tuloa riippumattomaksi fossiilisten polttoaineiden tuonnista on nopeutettava, minkä vuoksi jäsenvaltioiden olisi harkittava nykyisten energiatehokkuustoimenpiteiden aikataulun nopeuttamista ja lisätoimenpiteiden toteuttamista. Kukin jäsenvaltio tietää parhaiten, mihin keskittää toimensa, ja myös EU:n tasolla on selkeitä alueita, joilla yhteinen lähestymistapa voi tuoda lisäarvoa.
Lainsäätäjät voivat vahvistaa meneillään olevissa 55-valmiuspaketin eri osia koskevissa yhteispäätösmenettelyissä energiatehokkuuden sääntelykehystä lyhyellä aikavälillä ja saada aikaan lisää energiansäästöjä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä REPowerEU-toimien yhteydessä, mukaan lukien
·korottamalla kansallisen energiansäästövelvoitteen tavoitetasoa
·asettamalla velvoitteita, joilla varmistetaan, että keskeisillä aloilla energiatehokkuutta lisätään, fossiilisiin polttoaineisiin perustuville teknologialle myönnettävät tuet lopetetaan, uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita edistetään johdonmukaisesti ja energiaa säästäviä teknologioita ja laitteita kehitetään nopeasti
·tehostamalla energiakatselmusten tulosten täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että toteutetaan kustannustehokkaita toimenpiteitä ja että yrityksiä (erityisesti pk-yrityksiä) ja muita yhteisöjä, kuten julkisia elimiä, joita energiakatselmusvelvoite ei koske, kannustetaan tekemään tällaisia katselmuksia ja toimimaan niiden tulosten perusteella. Tässä yhteydessä olisi käsiteltävä myös datakeskuksia ja hukkalämmön käyttöä
·ottamalla käyttöön täydentävät rakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joilla edistetään rakennusten peruskorjauksia, jotka kattavat myös lämmitysjärjestelmät (ja jäähdytysjärjestelmät), ja niiden riittävän kunnianhimoiset aikataulut ja laatimalla suunnitelman energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten parantamiseksi energiatehokkuustodistuksen G-luokasta D-luokkaan
·poistamalla vaiheittain jäsenvaltioiden tuet rakennusten fossiilisia polttoaineita käyttäville kattiloille vähintään vuodesta 2025 alkaen (ottaen huomioon, että useimmissa tilanteissa tällaiset kannustimet ovat energiamerkintäasetuksen 7 artiklan 2 kohdan vastaisia) ja kannustamalla sen sijaan uudelleenohjausta lämpöpumppuja koskevien tukijärjestelmien edistämiseksi
·tiukentamalla uusien rakennusten kansallisia energiavaatimuksia (ja resurssitehokkuutta koskevia vaatimuksia) lämmitysjärjestelmiä koskevilla vaatimuksilla ja ottamalla käyttöön päästöttömyysvaatimukset ennen vuotta 2030 (julkisten rakennusten osalta ennen vuotta 2027)
·tiukentamalla olemassa olevien rakennusten kattiloita koskevia kansallisia vaatimuksia, jotka koskevat laajamittaisia korjauksia ja lämmityskattiloiden korvaamista sekä liittämistä tehokkaisiin kaukolämpöjärjestelmiin tiheästi asutuilla alueilla. Tämä yhdessä sen kanssa, että lämmitysjärjestelmille asetettaisiin tiukemmat ekosuunnittelurajat EU:n tasolla, mikä merkitsisi erillisten fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden markkinoille saattamisen lopettamista vuonna 2029, ja energiamerkintöjen rinnakkainen uudelleenskaalaus (vuoteen 2025/2026 mennessä) johtaisivat siihen, että lämmityskattilat ja muut fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat laitteet päätyvät alimpiin energialuokkiin. Tällaiset rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaiset toimenpiteet sekä ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevat toimenpiteet kannustavat lämpöpumppujen käyttöönottoon ja edistävät lämpöpumppujen asennusten kaksinkertaistamista koskevaa tavoitetta
·ottamalla käyttöön fossiilia polttoaineita käyttäviä lämmityskattiloita koskevat kansalliset kiellot nykyisissä ja uusissa rakennuksissa asettamalla lämmönkehittimiä koskevia vaatimuksia, jotka perustuvat kasvihuonekaasupäästöihin tai käytettyyn polttoainetyyppiin. Vaikka uudelleenlaaditussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä säädetään selkeästä oikeusperustasta tällaisille kansallisille kielloille, jotta voidaan puuttua nykyiseen oikeudelliseen epävarmuuteen, voimassa olevan lainsäädäntökehyksen puitteissa on jo mahdollista toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, joita useat jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön.
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on myös tärkeää parantaa edelleen liikenteen energiatehokkuutta, jotta voidaan vähentää öljyn kulutusta, kannustaa siirtymistä tehokkaisiin uusiutuviin vaihtoehtoihin ja lisätä liikenteen energiatehokkuutta esimerkiksi seuraavin keinoin:
·raskaiden hyötyajoneuvojen aerodynaamiset jälkiasennukset ja kylmäkuljetusperävaunujen kytkemiseen tarkoitetut tilat; pidemmät kuorma-autot, joissa hyödynnetään ekologista suunnittelua, kuten perävaunujen aerodynaamisia laitteita
·ajoneuvojen ja perävaunujen uusien ekosuunnitteluvaatimusten tai korkeampien energiatehokkuustavoitteiden sisällyttäminen uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien tulevaan tarkistukseen, jonka on määrä valmistua joulukuussa 2022
·päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen käyttöönottoon kannustaminen ja pidempien ja raskaampien kuorma-autojen energiansäästöpotentiaalien lisääminen rajatylittävässä liikenteessä Euroopan unionissa paino- ja mittadirektiivin tulevan tarkistuksen yhteydessä
·energiansäästöjä tuottavien yhdistettyjen kuljetusten käytön edistäminen yhdistettyjä kuljetuksia koskevan direktiivin tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä.
Tämän vuoksi komissio
·ehdottaa energiatehokkuusdirektiivin sitovan tavoitteen nostamista 13 prosenttiin
·kehottaa parlamenttia ja neuvostoa harkitsemaan meneillään olevien neuvottelujen aikana edellä kuvattuja asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan lisäsäästöt ja energiatehokkuuden lisääminen rakennuksissa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin avulla
·kehottaa parlamenttia ja neuvostoa pitämään kiinni tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa asetusehdotuksessa 10 esitetystä tavoitteesta, jonka nopea käyttöönotto johtaa suurempiin energiansäästöihin monenlaisten tuotteiden energia- ja resurssitehokkuuden parantamisen kautta
·harkitsee lainsäädäntöaloitetta päästöttömien ajoneuvojen osuuden kasvattamiseksi tietyn kokoluokan ylittävissä julkisissa ja yritysten omistamissa ajoneuvokannoissa
·esittää tavaraliikenteen viherryttämistä koskevan lainsäädäntöpaketin.
Komissio kehottaa jäsenvaltioita myös hyväksymään nopeasti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan asetuksen uudistuksen, joka koskee ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamista Euroopassa, koska näin saataisiin paremman lentotehokkuuden kautta aikaan merkittäviä hyötyjä polttoaineen kulutuksen vähentyessä.
4.Rahoitus
Energiatehokkuuden ja rakennusten peruskorjausten rahoituksen osalta kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetyt investoinnit ovat hyvä lähtökohta, sillä tällaisiin investointeihin on elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa osoitettu yli 67 miljardia euroa. Suurin osa rahoitustuesta kohdennettiin rakennusten (lähinnä asuinrakennusten ja julkisten rakennusten) peruskorjauksiin ja sen jälkeen energiatehokkaiden rakennusten rakentamiseen. Pk-yrityksissä, teollisuudessa ja palvelurakennuksissa energiatehokkuus ei ollut tavoitteena yhtä usein. REPowerEU:ta koskevat keskustelut, joita käydään parhaillaan kaikkien jäsenvaltioiden kanssa, tarjoavat hyvän tilaisuuden vahvistaa elpymis- ja palautumissuunnitelmia näillä aloilla.
EU:n päästökauppajärjestelmän, modernisaatiorahasto ja ehdotettu uusi rakennusten ja tieliikenteen päästökauppajärjestelmä sekä siihen liittyvä sosiaalinen ilmastorahasto mukaan luettuina, odotetaan myös tuottavan vähintään samansuuruisia kokonaistuloja, ja tulojen käytön keskeisenä tavoitteena ovat energiatehokkuusinvestoinnit. Lisäksi nykyisessä koheesiopolitiikan rahastojen (EAKR, koheesiorahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan merkittävästi energiatehokkuutta ja kestävää liikennettä. Erityisesti InvestEU-ohjelmalla otetaan käyttöön yksityistä rahoitusta, jolla tuetaan monenlaisia investointeja energiatehokkuuteen jakamalla riskejä toteutuskumppaneiden, myös EIP-ryhmän, kanssa. Investointeja energiatehokkuuteen tuetaan lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Life-ohjelmasta. Näistä EU:n tason välineistä on osoitettu ilmastoon liittyviin menoihin yhteensä enintään 626 miljardia euroa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja NextGenerationEU-välineessä (nämä varat koskevat tosin useita muita politiikan aloja kuin energiatehokkuutta).
Valtiontukea sisältäviin toimenpiteisiin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Ilmasto-, energia- ja ympäristönsuojelutuen suuntaviivat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia tukea energiatehokkuushankkeita. Vaikka energiatehokkuuteen suunnataan merkittävää EU:n ja kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkista rahoitusta, tällainen rahoitus ei yksin riitä kattamaan energiatehokkuuteen liittyviä investointitarpeita, minkä vuoksi yksityisten investointien lisääminen on olennaisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisärahoitustarpeet johtuvat työntekijöiden tarvittavasta täydennys- ja uudelleenkoulutuksesta ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi, jotta voidaan toteuttaa monia suunniteltuja toimenpiteitä, joita ovat muun muassa energiansäästövälineiden asentaminen, tehokkaat laitteet tai uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto sekä rakennus- ja peruskorjaustoimenpiteet.
Tämä tarkoittaa yhtäältä rahoitusvälineisiin ja innovatiivisiin rahoitusjärjestelmiin perustuvan julkisen rahoitustuen mahdollisimman kustannustehokasta käyttöä. Tämän saavuttamiseksi komissio edistää edelleen energiatehokkuusinvestointeja koskevaa teknistä apua, energiatehokkuuteen liittyvien innovatiivisten rahoitusjärjestelmien käyttöönottoa (kuten perintä laskujen ja verojen yhteydessä, energiatehokkuutta koskevat sopimukset ja suoritusperusteiset mallit) ja rahoitustuotteita (kuten energiatehokkuusluottoja ja vihreitä lainoja sekä rahoitusjärjestelmiä päästöttömän liikennekaluston hankkimiseksi).
On tärkeää, että energiatehokkuuden rahoitusjärjestelmiä kehitetään yhdistämällä rahoitusvälineitä ja avustuksia, ja siksi komissio tarjoaa Euroopan investointipankin tuella mallin 11 , jolla jäsenvaltioita tuetaan energiatehokkuuden rahoitusvälineiden kehittämisessä ja lisätään näiden järjestelmien käyttöä koheesiopolitiikan rahastojen puitteissa.
Toisaalta on olennaisen tärkeää vahvistaa yhteistyötä rahoituslaitosten kanssa energiatehokkuuteen tehtävissä investoinneissa ja saada ne sitoutumaan aktiivisesti REPowerEU-suunnitelman ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Tältä osin komissio jatkaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa menestyksekkään energiatehokkuuden rahoituslaitosten ryhmän (EEFIG) työn tehostamista esimerkiksi sen muuttamiseksi korkean tason eurooppalaiseksi energiatehokkuuden rahoituskoalitioksi rahoitusalan kanssa. Lisäksi komissio tutkii uusia tapoja lisätä yksityisiä investointeja esimerkiksi asuntolainasalkkua koskevien vaatimusten tai tulosperusteisten järjestelmien avulla.
Energiatehokkuuteen tarvitaan lisää yksityistä rahoitusta, minkä vuoksi komissio aikoo
·käynnistää rahoitusalan kanssa korkean tason eurooppalaisen energiatehokkuuden rahoituskoalition, joka perustuu menestyksekkääseen energiatehokkuuden rahoituslaitosten ryhmään (EEFIG), yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
·selvittää mahdollisia täydentäviä toimenpiteitä, joilla lisätään yksityisiä investointeja esimerkiksi asuntolainasalkkua koskevien vaatimusten tai suoritusperusteisten maksujärjestelmien avulla.
5.Hallinto ja kumppanit
Jäsenvaltioilla sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisilla ja organisaatioilla on parhaat edellytykset tavoittaa EU:n kansalaiset ja yritykset ja kannustaa niitä toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä tai investoimaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Komissio täydentää näitä toimia yksilöimällä tehokkaimmat toimet ja jakamalla niiden osalta asiantuntemusta jäsenvaltioiden kesken mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakenteiden, kuten energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisten yhteisten toimien ja paikallisten aloitteiden avulla. Komissio auttaa teknisen tuen välineen puitteissa jäsenvaltioita yksilöimään uudistuksia ja investointeja, joilla lopetetaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuonti Venäjältä, myös energiatehokkuustoimenpiteiden nopeuttamiseksi ja vahvistamiseksi. Komissio haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa antaakseen mahdollisimman paljon tukea ja jakaakseen tietoa.
Kaupungit edustavat kolmea neljäsosaa EU:n väestöstä, ja niillä on suurimmat mahdollisuudet tukea kiireellisiä energiansäästötoimia. Niillä on myös syvällistä tietoa energiaköyhyydestä kärsivistä tai sen uhkaamista ihmisistä, joiden kanssa ne ovat vuorovaikutuksessa. Tässä yhteydessä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja sataa ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia koskeva missio ovat keskeisiä toimintakumppanuuksia. Tärkeä näkökohta sen varmistamisessa, että kaikki kuluttajat voivat tehdä osansa, on vahvistaa paikallis- ja aluehallintojen nykyisiä verkostoja sekä näillä tasoilla toimivien asiantuntijoiden ja sidosryhmien verkostoja. Kansainvälisellä tasolla maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus tarjoaa vakiintuneen kanavan tavoittaa 11 000 kaupunkia, myös Ukrainassa sijaitsevia kaupunkeja, jotka voidaan sisällyttää vastaaviin toimiin konfliktin jälkeen.
Eri liiketoiminta-aloilla on käsiteltävä tiettyjä näkökohtia, ja komissio aikoo tutkia, voitaisiinko asianomaisten alojen (esim. liikenne, teollisuus, maatalouselintarvikeala, tieto- ja viestintätekniikka, datakeskukset mukaan lukien, vesi ja energia) asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa luoda erityisiä energiansäästökumppanuuksia. Muita olemassa olevia aloitteita, kuten puhtaita saaria koskevaa aloitetta ja siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskevaa aloitetta, voitaisiin käyttää puitteiden luomiseen kotitalouksille, yrityksille ja palveluille.
Kiireellisissä tapauksissa tarvitaan syvää paikallista tietämystä ja räätälöityä käytännön tukea, jotta ihmisille voidaan antaa neuvoja siitä, miten uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuustoimenpiteet voidaan parhaiten yhdistää tai miten he voivat liittyä uusiutuvan energian yhteisöön. On varmistettava, että kaikilla kansalaisilla on tarvittavat tiedot päätösten tekemiseksi. Jopa kiireellisissä toimissa on varmistettava osallistavuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys.
Tämän vuoksi komissio aikoo
·jatkaa asiaankuuluvien sidosryhmien, energiansäästökumppanuuksien, kuluttajajärjestöjen, osaamiskumppanuuksien ja -yhteenliittymien, alueiden komitean, paikallisten ja alueellisten verkostojen ja jäsenvaltioiden keskusviranomaisten saattamista yhteen, jotta energiansäästötoimenpiteitä koskevia parhaita käytäntöjä voidaan jakaa kautta linjan, ja seurata energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksia ensi talveen
·jatkaa energiatehokkuutta koskevan kohdennetun teknisen avun antamista esimerkiksi teknisen tuen välineen, koheesiopolitiikan ja ELENAn kautta, mikä auttaa viranomaisia ja sidosryhmiä poistamaan energiatehokkuusohjelmien käyttöönoton pullonkauloja
·kehottaa jäsenvaltioita raportoimaan 1. heinäkuuta mennessä toimista, joita ne ovat toteuttaneet kysynnän vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä. Niitä pyydetään myös esittämään, mitä lisätoimia ne aikovat toteuttaa ja millaisia vaikutuksia niillä odotetaan olevan, myös datakeskuksiin ja teollisuuden hukkalämpöön.
6.Päätelmät
Energiatehokkuus on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja unionin strategiaa vähähiilisen talouden saavuttamiseksi kustannustehokkaalla tavalla vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä korkeat energian hinnat ja Ukrainan sota ovat antaneet uuden sysäyksen tarpeeseen säästää energiaa sen varmistamiseksi, että Euroopan unioni on mahdollisimman pian riippumaton Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista.
Kuten tässä suunnitelmassa todetaan, tämä edellyttää sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisia energiatehokkuustoimenpiteitä että välittömiä muutoksia. Tämä edellyttää asianmukaisia hintasignaaleja, niukan julkisen rahoituksen älykästä käyttöä ja enemmän yksityisiä investointeja sekä lisätukea ja siihen liittyvää politiikkaa konkreettisten toimien toteuttamiseksi kentällä. Tämä edellyttää kansalaisten, paikallis- ja alueviranomaisten ja toimijoiden vahvempaa osallistumista, jotta varmistetaan vahva sitoutuminen tarvittaviin energiansäästötoimiin ja niiden nopea käyttöönotto.
Tässä EU:n energiansäästösuunnitelmaa koskevassa tiedonannossa esitettyjen suositusten ja toimien täytäntöönpano antaa kaikille mahdollisuuden säästää energiaa ja edistää siten Euroopan energiaomavaraisuutta.
Avoin toimenpidevalikoima välittömien energiansäästöjen saavuttamiseksi
Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään ei-tyhjentävä luettelo kohdennetuista toimenpiteistä, joilla voidaan saada aikaan merkittäviä energiansäästöjä lyhyellä aikavälillä (yhden vuoden aikana). Suuntaa-antaviin energiansäästöarvioihin vaikuttavat monet eri tekijät, kuten se, missä määrin henkilöt reagoivat julkisuus- ja tiedotuskampanjoihin ja muihin kannustimiin. Tämän vuoksi arvioiden olisi ymmärrettävä olevan pelkästään suuntaa-antavia mahdollisten vaikutusten laajuudesta EU:n tasolla.
Toimenpiteillä voi olla myös päällekkäisvaikutuksia. Samat energiansäästöt voitaisiin saavuttaa esimerkiksi tiedotuskampanjoilla tai lisäämällä energiatehokkuustodistusten käyttöönottoa ja kohdennettuja energiatarkastuksia. Tämän vuoksi arvioituja vaikutuksia ei ole mahdollista laskea yhteen kokonaisenergiansäästöjen saamiseksi.
|
Mahdolliset toimenpiteet |
Toimenpiteiden kuvaus |
Arvioidut vaikutukset yhden vuoden aikana (Mtoe) |
|
Monialaiset energiapalvelut ja rahoitustoimenpiteet |
||
|
Tiedotuskampanja kotitalouksien ja pienyritysten energiantuhlauksesta |
Kohdennettu tiedotuskampanja, jossa kansalaisia kannustetaan alentamaan huoneilman ja lämmityskattiloiden lämpötilaa, välttämään kulutusta ruuhka-aikoina, sulkemaan ovet, kytkemään lämmitys pois päältä käyttämättömissä huoneissa, sammuttamaan valot, tukkimaan vedot ja vähentämään energian kulutusta vähittäismyymälöissä. Tähän olisi sisällyttävä myös kansalaisille ja pk-yrityksille suunnattuja neuvontapalveluja, kuten keskitettyjä asiointipisteitä tai energiatehokkuuspaketteja. |
11 Mtoe |
|
Sertifiointi ja huolto |
Maksuton neuvonta, tarkastukset, energiakatselmukset ja energiatehokkuustodistukset tietoisuuden lisäämiseksi ja energiansäästöä koskevien suositusten antamiseksi sekä lämmitysjärjestelmien pistokokeet ja nopea huolto tuhlauksen vähentämiseksi |
3,5 Mtoe |
|
Energian hinnoittelun muuttaminen energian käytön ja polttoaineen vähentämisen kannustamiseksi |
Fossiilisten polttoaineiden etuuskohtelun ja kiinteiden energiamaksujen poistaminen. Progressiivisten tariffien ja muiden ratkaisujen käyttöönotto säästöjen edistämiseksi ja kaasusta sähköön siirtymisen kannustamiseksi |
2,4 Mtoe |
|
Tehokkaampien laitteiden hankkimiseen kannustaminen |
Jäsenvaltiot tarjoavat tietoa ja kannustimia. EPREL-kuluttajasivusto tarjoaa helposti saatavilla olevaa vertailukelpoista tietoa. |
|
|
Innovatiivisten rahoituskäytäntöjen käyttöönotto ja energiapalveluyritysten tukeminen |
Nopeutetuilla innovatiivisilla rahoitusjärjestelyillä ja rahoitustuotteilla voidaan tukea energiatehokkuustoimenpiteiden yleistymistä ja saada aikaan energiansäästöjä lyhyellä aikavälillä (rahoitusjärjestelmät, joissa rahoitus maksetaan takaisin verojen ja laskujen yhteydessä, energiatehokkuutta edistävät kiinnelainat, energiapalveluyritysten rahoitus). |
0,7 Mtoe |
|
Älykkäämmät valvontakäytännöt kaukolämmön ala-asemilla |
Älykkään valvonnan ja seurannan käyttöönotto keskitetyillä kaukolämmön ala-asemilla, joita ei ole varustettu syöttölämpötilan vaihtelujen ja lämpöpattereihin virtaavan kuuman veden lisääntymisen valvomiseksi ja estämiseksi |
2,5 Mtoe |
|
Rakennukset |
||
|
Lämmityksen ja ilmastoinnin käyttö rakennuksissa |
Kondenssikattiloiden oletusasetuksia voidaan usein säätää tehokkuuden lisäämiseksi ja säästää jopa 8 prosenttia huoneiden ja veden lämmitykseen käytetystä energiasta. |
2,5 Mtoe |
|
Lämpöpumppujen nopea käyttöönotto erityisten rahoituskannustimien avulla |
Rahoitus- ja verokannustimien aktivointi lämpöpumppujen nopeutettua käyttöönottoa varten esimerkiksi alv:n alentamisen ja energiatehokkuusvelvoitteen avulla. Maakaasun kysynnän suoraan kompensointiin tarkoitetut bonusavustukset, jotka koskevat fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmityskattiloiden korvaamista |
1,5 Mtoe |
|
Rakennusten automaatio- ja energianhallintajärjestelmät |
Rakennuksissa energiankulutusta valvovien ja automaattisesti säätelevien rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmien asentamisen edistäminen. |
1,5 Mtoe |
|
Tiedottaminen rakennuksiin helposti asennettavista eristysjärjestelmistä |
Ullakoille ja katoille helposti asennettavien eristysjärjestelmien, myös tehokkaiden ikkunoiden ja kaksinkertaisten ikkunoiden, käsittely |
1,5 Mtoe |
|
Teollisuus |
||
|
Energiakatselmukset ja lämpöhäviöön liittyvät toimet |
Lämpöhäviökatselmuksiin ja sellaisiin toimiin kannustaminen, joilla vältetään lämpöhäviöt korkean lämpötilan prosesseissa. Pk-yritysten kannustaminen katselmuksien tekemiseen. |
2,5 Mtoe |
|
Fossiilisten polttoaineiden järjestelmien korvaamisen uusiutuvilla energialähteillä nopeuttaminen ja taloudellinen tukeminen |
Kannustimet, kuten verohelpotukset tai tuet, joilla nopeutetaan fossiilisten polttoaineiden järjestelmien korvaamista uusiutuvilla energialähteillä, erityisesti olemassa olevissa rakennuksissa, joissa on yli 12 vuotta vanhoja lämmityskattiloita. |
5 Mtoe |
Liikenteen alalla voitaisiin toteuttaa erilaisia kaikkia osapuolia hyödyttäviä toimenpiteitä paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, kuten jäljempänä olevassa taulukossa kuvataan, kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian ja erityisesti uuden kaupunkiliikennepolitiikan kehyksen mukaisesti. Viranomaiset, liikenteenharjoittajat ja työnantajat tai muut toimijat (yksittäin toimenpidekohtaisesti) voivat toteuttaa tai nopeuttaa näitä toimia nopeasti.
|
Mahdollinen toimenpide |
Mahdollinen vaikutus (tietystä mallista riippuen) |
Toimenpiteen kuvaus |
|
Tehostetaan sähkökäyttöisten ja tehokkaampien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen käyttöönottoa |
Suuri
|
·Jatkuva/laajennettu julkinen tuki ympäristön kannalta kestävien ajoneuvojen hankinnalle ·Erityiset tukijärjestelmät erikoiskalustolle ja sidonnaiskalustolle (taksit, yhteiset kalustot, logistiikkakalustot, linja-autot) ·Investoinnit yleisesti saatavilla olevaan lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin (julkiset ja yksityiset markkinatoimijat) ·Tuki yksityisen latausinfrastruktuurin käyttöönottoon (kotitalouksissa/toimistoissa/yrityksissä) tukien tai verokannustimien avulla ·Investoinnit päästöttömään julkisen liikenteen infrastruktuuriin yksityisautoilun vähentämiseksi (metrot, raitiovaunut, lähijunat, johdinautot) |
|
Kannustetaan alhaisempiin ajonopeuksiin |
Keskitasoisesta suureen |
·Moottoritienopeuksien alentaminen ·Suositellaan taajama-alueilla alhaisen nopeuden vyöhykkeitä Luodaan autottomia alueita luontoa vähemmän rasittavan liikkumisen helpottamiseksi |
|
Alennetaan julkisen liikenteen ja rautatieliikenteen hintoja |
Keskitasoisesta suureen |
·Julkisen liikenteen ja rautatieliikenteen hinnanalennukset liikenteenharjoittajille myönnettävän julkisen tuen perusteella |
|
Kannustetaan kävelyä, pyöräilyä ja mikroliikennettä kaupungeissa |
Keskitasoisesta suureen |
·Tuki ilmaisille polkupyörien yhteiskäyttö- ja muille mikroliikenneratkaisuille ·Polkupyörien hankintaan kannustaminen polkupyörien ostotukien tai veron/alv:n alennusten avulla ·Kannustimet/palkkiot työntekijöille, jotka käyttävät julkista liikennettä tai aktiivisia liikkumisen muotoja työmatkoja varten ·Investoiminen uusiin pyöräkaistoihin kaupungeissa ja niiden ympärillä / niihin johtavilla teillä ·Tavarapyörien tai pienempien toimituksiin tarkoitettujen sähköajoneuvojen käytön edistäminen/kannustaminen viimeisessä toimitusvaiheessa ·Julkisella liikennevälineellä (junalla, metrolla) pyörän kanssa matkustusmahdollisuuksien parantaminen |
|
Edistetään tehokkaampaa tavarankuljetusajoneuvojen ajamista ja käyttöä sekä tavaroiden toimittamista |
Keskitasoinen |
·Raskaiden hyötyajoneuvojen paremman/täyteen kuormaamisen varmistaminen paremman suunnittelun ja tietojen avulla ·Multimodaalisten toimitusratkaisujen optimointi muun muassa päästöttömillä ratkaisuilla viimeisessä toimitusvaiheessa ja noutopaikoilla ·Taloudellista ajotapaa koskevan koulutuksen tarjoaminen ·ITS-palvelujen käyttöönoton nopeuttaminen |
|
Autottomat päivät |
Pienestä keskitasoiseen |
Autottomien päivien järjestäminen kaupungeissa |
|
Mukautetaan nykyisiä tiemaksujärjestelmiä |
Pienestä keskitasoiseen |
Tiemaksujärjestelmät, joilla vähennetään ruuhkia ruuhkahuippujen aikana ja/tai annetaan kannustimia ympäristön kannalta kestävämpien ajoneuvojen käytölle |