Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteestä, jolla voidaan tarjota poikkeuksellista väliaikaista tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vastatoimena”

(COM(2022) 242 final – 2022/0166 (COD))

(2022/C 365/11)

Yleisesittelijä:

Arnold PUECH D’ALISSAC

Lausuntopyynnöt	neuvosto, 25.5.2022 Euroopan parlamentti, 6.6.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artikla, 43 artiklan 3 kohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen täysistunnossa	16.6.2022
Täysistunnon nro	570
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	188/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan unionin maatalous- ja elintarvikeala on kärsinyt suuresti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. ETSK kannattaakin Euroopan komission ehdottamaa uutta täydentävää tukitoimenpidettä. Komitea katsoo, että se on kaikin puolin välttämätön, ja kehottaa EU:n toimielimiä hyväksymään sen kiireellisesti.

1.2

Ukrainan sota on osoittanut maatalous- ja elintarvikealan geostrategisen luonteen ja tarpeen varmistaa Euroopan unionin elintarviketurva. Maatilojen kassatilanteeseen ja maatalous- ja elintarvikealan pk-yrityksiin kohdistuvat tukitoimenpiteet ovatkin välttämättömiä, jotta ne voivat selvitä taloudellisesti tästä uudesta, covid-19-pandemiaa seuraavasta kriisiajasta.

1.3

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) määrärahoilla vastataan kuitenkin jo nykyisiin rahoitustarpeisiin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin sitoumuksiin, eikä sitä pitäisi käyttää hätätoimenpiteiden rahoittamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että osa unionin jäsenvaltioista on jo käyttänyt tai sitonut kaikki maaseuturahaston määrärahansa, ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi perustaa toinen, YMP:n talousarvion ulkopuolinen rahoituslähde, jotta tämä toimenpide voidaan panna täytäntöön supistamatta maaseuturahaston tulevien vuosien määrärahoja.

1.4

Kun otetaan huomioon tilanteen poikkeukselliset olosuhteet ja nopean reagoinnin tarve, komitea katsoo, että komission olisi lyhennettävä tuen maksamisen määräaikaa ja yksinkertaistettava tuensaajilta edellytettäviä tukikelpoisuusperusteita.

2.   Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1

Komissio ehdottaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (1) muuttamista niin, että siihen lisätään uusi 39 c artikla ”Poikkeuksellinen ja väliaikainen tuki viljelijöille ja pk-yrityksille, joihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on erityisesti vaikuttanut”.

2.2

Kaavailtu toimenpide mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot maksavat ennen 15. lokakuuta 2023 kertaluonteisen korvauksen viljelijöille ja maatalous- ja elintarvikealan yrityksille, joilla on maksuvalmius- ja kassavirtaongelmia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja sen seurauksena tuotantopanoskustannusten (energia, lannoitteet ja rehu) nousun vuoksi.

2.3

Komission ehdotuksen mukaan poikkeuksellinen taloudellinen tuki varataan viljelijöille ja pk-yrityksille, jotka osallistuvat vähintään yhteen seuraavista toimista: — kiertotalous — ravinnehuolto — resurssien tehokas käyttö — ympäristö- ja ilmastoystävälliset tuotantomenetelmät.

2.4

Tuen enimmäismäärä olisi 15 000 euroa viljelijää kohti ja 100 000 euroa pk-yritystä kohti.

2.5

Jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus käyttää 5 prosenttia maaseuturahaston vuosien 2021–2022 budjetissaan käytettävissä olevista varoista, mikä merkitsisi enimmillään 1,4 miljardin euron summaa koko unionissa.

3.   Yleistä

3.1

Ukrainan sota on heikentänyt vakavasti maataloushyödykkeiden markkinatilannetta, joka oli vaikea jo ennen Venäjän hyökkäystä. Maatalouden tärkeimpien tuotantopanosten hinnat ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet verrattuna yhden tai kahden vuoden takaiseen tasoon. Samaan aikaan covid-19-pandemian vaikutuksetkaan eivät ole vielä ohi.

3.2

Komissio esitti jo 23. maaliskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa poikkeuksellisia aloitteita elintarviketurvan varmistamiseksi ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi. Nykyinen tilanne on kuitenkin ennennäkemätön ja edellyttää lisätoimia.

3.3

ETSK onkin tyytyväinen komission ehdotukseen, joka voisi osittain helpottaa niiden viljelijöiden ja pk-yritysten kassatilannetta, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

3.4

Komission ehdotus on tervetullut täydentävä vastaus, jolla vahvistetaan EU:n elintarviketurvaa ja reagoidaan tuotantopanoskustannusten ennennäkemättömään kasvuun.

3.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa ehdotettua toimenpidettä ja pitää erittäin tärkeänä, että EU:n toimielimet hyväksyvät sen mahdollisimman pian.

3.6

ETSK:ta pohdituttavia aiheita, joista se haluaa varoittaa komissiota, ovat kuitenkin toimenpiteen rahoituslähde, maksuaikataulu, tukikelpoisuusperusteet ja tuensaajille koituvan liiallisen hallinnollisen rasituksen riski.

Rahoituslähde

3.7

ETSK muistuttaa, että maaseuturahasto (2), joka on yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari, on maaseudun kehittämisen tärkein rahoitusväline. Se edistää näin merkittävällä tavalla alueiden ja maatalouden ekologista siirtymää parantamalla ilmastonmuutoksen sietokykyä ja tukemalla innovointia ja maatilojen kilpailukykyä.

3.8

Maaseuturahaston tarkoituksena on siis vastata maaseutualueiden pitkän aikavälin haasteisiin. Sen avulla olisi ennen kaikkea päästävä vuoteen 2040 mennessä niihin kehitystavoitteisiin, jotka komissio asetti pitkän aikavälin maaseutuvisiossaan (3)30. kesäkuuta 2021.

3.9

Maaseuturahastoa sen enempää kuin YMP:tä yleensäkään ei saisi pitää hätätilanteessa käytettävänä lisärahoituksen lähteenä. Maaseuturahaston määrärahoilla vastataan jo nykyisiin rahoitustarpeisiin ja sitoumuksiin, joista on syytä pitää kiinni.

3.10

Koska budjettimäärärahojen ja käytettävissä olevien varojen lukumääriä ei ole ilmoitettu, tuensaajille konkreettisesti maksettavien mahdollisten tukien kokonaissumma on myös täysin hypoteettinen.

3.11

ETSK pyytääkin komissiota esittämään täsmälliset luvut todellisuudessa käytettävissä olevista varoista ja harkitsemaan muita rahoituslähteitä, jotka eivät vaikuta maaseuturahaston päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Maksuaikataulu

3.12

Komission ehdotuksen mukaan toimenpiteen tuensaajat saisivat maksun ennen 15. lokakuuta 2023. ETSK ihmettelee maksujen myöhäistä ajankohtaa, sillä viljelijöiden ja maatalous- ja elintarvikeketjun tuottajien tulot herättävät huolta juuri nyt.

3.13

Näillä yrityksillä on jo nyt suuria kassavirtavaikeuksia. Monet viljelijät tarvitsevat nopeasti rahoitustukea voidakseen jatkaa toimintaansa. Ylimääräinen tukimaksu vuoden 2023 lopussa ei auta kiireelliseen tilanteeseen.

3.14

Tukien maksuaikataulua olisikin lyhennettävä niin paljon kuin mahdollista, jotta viljelijät ja pk-yritykset pystyisivät selviytymään tuotantokustannusten tämänhetkisestä noususta.

Tuensaajien tukikelpoisuusperusteet

3.15

ETSK kannattaa sitä, että komission suunnittelema rahoitustuki on tarkoitettu ensisijaisesti viljelijöille ja pk-yrityksille, joihin on kohdistunut eniten vaikutuksia, ja että tämä määritellään valintaperustein, joiden on oltava puolueettomia ja syrjimättömiä.

3.16

Toisaalta komission ehdotuksen mukaan tuet varataan vain sellaisille tuensaajille, joiden toimista ainakin yksi kuuluu kiertotalouteen, ravinnehuoltoon, resurssien tehokkaaseen käyttöön tai ympäristöystävällisiin tuotantomenetelmiin.

3.17

Nämä lisäedellytykset eivät ole johdonmukaisia toimenpiteen päätavoitteen kanssa, sillä sen ensisijaisena tarkoituksena on auttaa Ukrainan sodan koettelemia yrityksiä ja viljelijöitä. Lisäksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenet katsovat, että nämä kriteerit hankaloittavat entisestään tuensaajilta vaadittavien tukihakemusten tekoa.

3.18

Hätäavun tukikelpoisuusperusteita olisi päinvastoin yksinkertaistettava, jotta mahdolliset tuensaajat eivät liiallisen hallinnollisen rasituksen vuoksi jättäisi hakematta tukea toimivaltaisilta viranomaisilta.

3.19

ETSK katsoo, että viljelijöiden, jotka saavat jo YMP:n suoria tukia ja joihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut, olisi oltava automaattisesti oikeutettuja maaseuturahastosta rahoitettavaan poikkeukselliseen tukeen.

3.20

Näin komission ehdottama poikkeuksellinen tuki edistäisi sekin osaltaan ympäristön kannalta, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä, joka on uuden YMP:n tavoitteena. Samalla järjestelmään ei lisättäisi uusia kriteerejä, jotka aiheuttavat sekaannusta ja monimutkaisuutta. Tilanteen kiireellisyys edellyttää käytännönläheistä solidaarisuutta niitä yrityksiä ja viljelijöitä kohtaan, joihin vaikutukset (tuotantokustannusten kallistuminen tai markkinoiden romahtaminen) kohdistuvat eniten. Tuki kestäville käytännöille, kuten kiertotaloudelle, olisi myönnettävä etupäässä tähän tarkoitettujen pysyvien välineiden kautta.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487)

(2)  Euroopan talous ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”YMP vuoteen 2020 mennessä” (EUVL C 191, 29.6.2012, s. 116).

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet vuoteen 2040 mennessä