31.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 113/1


KOMISSION TIEDONANTO

Ohjeet sulautuma-asetuksen 22 artiklassa säädetyn siirtomekanismin soveltamisesta tietyntyyppisissä asioissa

(2021/C 113/01)

1.   

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa käytännön ohjeita siitä, miten komissio soveltaa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1), jäljempänä ’sulautuma-asetus’, 22 artiklassa säädettyä siirtomekanismia. Tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää sen soveltamista tietyissä siirrettäviksi soveltuvien asioiden luokissa.

2.   

Tämä asiakirja täydentää tällaisissa tapauksissa ohjeita, jotka on annettu yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevassa komission tiedonannossa (2). Kyseisessä tiedonannossa annetaan yleisiä ohjeita sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 9 artiklassa ja 22 artiklassa säädetystä käsittelypaikan siirtämistä koskevasta järjestelmästä.

3.   

Asiakirjan tarkoituksena on antaa vain yleisiä ohjeita siitä, voidaanko tietyntyyppisten yrityskeskittymien käsittely siirtää sulautuma-asetuksen 22 artiklan nojalla: jäsenvaltioilla ja komissiolla on huomattavaa harkintavaltaa päättää, siirretäänkö asian käsittelypaikka tai hyväksytäänkö käsittelypaikan siirto (3). Komissio voi milloin tahansa tarkistaa näitä ohjeita tulevan kehityksen perusteella. Se voi myös päättää sisällyttää näiden ohjeiden sisällön yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevaan tiedonantoon ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu tarkistetun lähestymistavan soveltamisesta 22 artiklan mukaisiin siirtoihin.

4.   

Näitä ohjeita sovelletaan soveltuvin osin ETA-sopimuksessa oleviin siirtosääntöihin (4).

1.   Johdanto

5.

Sulautuma-asetuksessa annetaan komissiolle yksinomainen toimivalta valvoa EU:n laajuisia keskittymiä, jotka määritellään soveltamalla yhdistettyjä liikevaihtoon perustuvia raja-arvoja. Tällaiset raja-arvot määrittävät liiketoimet, joiden markkinavaikutuksen katsotaan ulottuvan yhden jäsenvaltion kansallisten rajojen ulkopuolelle ja joita on sen vuoksi periaatteessa paras käsitellä EU:n tasolla. (5) Sulautuma-asetuksessa säädetään näiden määrällisten toimivaltaa koskevien raja-arvojen soveltamista koskevasta korjausmekanismista, jonka avulla yksittäisiä asioita voidaan tietyissä olosuhteissa siirtää komission ja yhden tai useamman jäsenvaltion välillä. (6) Tällä siirtojärjestelmällä pyritään varmistamaan, että tietyn yrityskeskittymän tutkintaan parhaiten soveltuva viranomainen (tai viranomaiset) tutkii asian, vaikka se ei ole alun perin toimivaltainen.

6.

Sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaan yksi tai useampi jäsenvaltio voi pyytää komissiota tutkimaan kyseisten jäsenvaltioiden puolesta keskittymän, jolla ei ole EU:n laajuista ulottuvuutta mutta joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja uhkaa vaikuttaa merkittävästi kilpailuun pyynnön esittävän jäsenvaltion tai pyynnön esittävien jäsenvaltioiden alueella. Sulautuma-asetuksen 22 artiklan sanamuodosta, syntyhistoriasta ja tarkoituksesta sekä komission täytäntöönpanokäytännöstä ilmenee, että 22 artiklaa sovelletaan kaikkiin keskittymiin (7) eikä ainoastaan niihin, jotka täyttävät käsittelypaikan siirtämistä pyytäneiden jäsenvaltioiden toimivaltakriteerit (8).

7.

Sulautuma-asetuksen 22 artiklassa säädetyn mekanismin ansiosta komissio on voinut tarkastella merkittävää määrää liiketoimia useilla talouden aloilla, kuten teollisuustuotannossa, valmistusteollisuudessa, lääkealalla ja digitaalialalla. Näihin on sisältynyt asioita, joista on lopulta tehty perusteellinen tutkimus ja/tai jotka on hyväksytty vasta sen jälkeen, kun niitä on muutettu osapuolten ehdottamilla korjaustoimenpiteillä. (9)

8.

Yrityskeskittymien valvontaa koskevat kansalliset järjestelmät on otettu asteittain käyttöön lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ja komissio kehitti sen myötä sulautuma-asetuksessa (10) sille myönnettyä harkintavaltaa käyttäessään käytännön, jolla se pyrki estämään 22 artiklan mukaiset siirtopyynnöt jäsenvaltioilta, joilla ei ollut alun perin toimivaltaa kyseisen liiketoimen suhteen. Tämä käytäntö perustui erityisesti kokemukseen, jonka mukaan tällaisilla liiketoimilla ei yleensä todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta sisämarkkinoilla.

9.

Viime vuosina markkinoiden kehitys on kuitenkin johtanut sellaisten keskittymien asteittaiseen lisääntymiseen, joissa on mukana yrityksiä, joilla on tai joille saattaa kehittyä merkittävä kilpailuasema kyseisillä markkinoilla huolimatta siitä, että niiden liikevaihto on keskittymän ajankohtana ollut vähäinen tai olematon. Tämä kehitys vaikuttaa erityisen merkittävältä digitaalitaloudessa, jossa on yleistä käynnistää palvelut merkittävän käyttäjäpohjan ja/tai kaupallisesti arvokkaiden tietovarastojen luomiseksi ennen liiketoiminnan rahaksi muuttamista. Samoin muun muassa lääkealalla ja muilla aloilla, joilla innovointi on tärkeä kilpailuparametri, on toteutettu liiketoimia, joihin on osallistunut innovatiivisia tutkimus- ja kehityshankkeita toteuttavia yrityksiä, joiden kilpailupotentiaali on vahva, vaikka nämä yritykset eivät ole vielä saaneet päätökseen innovaatiotoimintansa tuloksia saati hyödyntäneet niitä kaupallisesti. Samat näkökohdat koskevat myös yrityksiä, joilla on mahdollisuus käyttää kilpailun kannalta arvokkaita hyödykkeitä, kuten raaka-aineita, teollis- ja tekijänoikeuksia, dataa tai infrastruktuuria, taikka vaikuttaa niihin.

10.

Tätä taustaa vasten komissio on tarkastellut EU:n sulautuma-asetuksessa säädettyjen, liikevaihtoon perustuvien toimivaltaa koskevien raja-arvojen tehokkuutta arvioidessaan EU:n yrityskeskittymien valvonnan menettely- ja toimivaltanäkökohtia (11). Se on päätellyt, että vaikka nämä raja-arvot, joita täydennetään sulautuma-asetuksessa säädetyillä siirtomekanismeilla, ovat yleensä olleet tehokkaita sellaisten liiketoimien havaitsemiseksi, joilla on merkittävä vaikutus kilpailuun EU:n sisämarkkinoilla, useat rajatylittävät liiketoimet, joilla voisi myös olla tällainen vaikutus, ovat välttyneet sekä komission että jäsenvaltioiden suorittamalta tutkinnalta. Tämä koskee erityisesti digitaali- ja lääkealan liiketoimia.

11.

Komissio katsoo, että sulautuma-asetuksen 22 artiklan soveltamisen uudelleenarviointi voi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman. Edellä esitetyn perusteella komissio aikoo tietyissä olosuhteissa kannustaa käsittelypaikan siirtämistä ja hyväksyä sen tapauksissa, joissa siirtämistä pyytävä jäsenvaltio ei ole alun perin toimivaltainen käsittelemään asiaa (mutta joissa 22 artiklan kriteerit täyttyvät). Tämän lähestymistavan muutoksen ansiosta jäsenvaltiot ja komissio voivat varmistaa, että komissio (12) tutkii enemmän sellaisia liiketoimia, joita on aiheellista tarkastella sulautuma-asetuksen nojalla, asettamatta ilmoitusvelvollisuutta sellaisille liiketoimille, jotka eivät edellytä tällaista tarkastelua. Tämä nykyisen käytännön muutos ei edellytä sulautuma-asetuksen asiaa koskevien säännösten muuttamista.

12.

Näissä ohjeissa annetaan tietoja niistä keskittymätyypeistä, jotka voivat olla sopivia ehdokkaita siirtomenettelyyn tilanteissa, joissa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai esittäneiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä ei edellytetä keskittymästä ilmoittamista. Ohjeissa annetaan myös tietoja kriteereistä, jotka komissio voi tällaisissa tilanteissa ottaa huomioon kannustaessaan siirtopyyntöön tai hyväksyessään sen. Ohjeissa käsitellään myös tiettyjä menettelyyn liittyviä näkökohtia. Sen vuoksi suuntaviivoilla pyritään lisäämään avoimuutta, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta sulautuma-asetuksen 22 artiklan laajemman soveltamisen osalta.

2.   Ohjaavat periaatteet sellaisten yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämiseksi, joista ei tarvitse ilmoittaa siirtämistä pyytävien jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla

2.1   Oikeudelliset vaatimukset

13.

Sulautuma-asetuksen 22 artiklassa säädetään, että yksi tai useampi jäsenvaltio voi siirtää asian käsittelyn komissiolle, jos kaksi oikeudellista vaatimusta täyttyy. Keskittymän on

i)

vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja

ii)

uhattava vaikuttaa merkittävästi kilpailuun pyynnön esittävän jäsenvaltion tai pyynnön esittävien jäsenvaltioiden alueella.

14.

Ensimmäisen kriteerin osalta yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevassa tiedonannossa selitetään, että keskittymä täyttää vaatimuksen, jos sillä voi olla havaittavaa vaikutusta jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen. (13)”Kaupan” käsite kattaa kaiken rajat ylittävän taloudellisen toiminnan, ja siihen sisältyvät tapaukset, joissa liiketoimi vaikuttaa markkinoiden kilpailurakenteeseen. Komissio arvioi erityisesti, voiko liiketoimella olla suoraa tai välillistä, tosiasiallista tai potentiaalista vaikutusta jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen. Erityisiä tekijöitä, joilla voisi olla merkitystä, voivat olla esimerkiksi (mahdollisten) asiakkaiden sijainti, kyseisten tuotteiden tai palvelujen saatavuus ja tarjonta, tietojen kerääminen useissa jäsenvaltioissa tai sellaisten T&K-hankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen, joiden tulokset, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan luettuina, voidaan menestyksellisesti saattaa markkinoille useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

15.

Toisen kriteerin osalta yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevassa tiedonannossa todetaan, että pyynnön esittävän jäsenvaltion on osoitettava, että alustavan analyysin perusteella on todellinen riski, että toimenpiteellä saattaa olla merkittävä haitallinen vaikutus kilpailuun ja että sen vuoksi sitä on tarkasteltava perusteellisesti. Tällainen alustava analyysi voi perustua alustavaan näyttöön mahdollisesta haitallisesta vaikutuksesta kilpailuun, mutta sillä ei ole vaikutusta täydellisen tutkimuksen tulokseen. (14) Horisontaalisten sulautumien (15) ja ei-horisontaalisten sulautumien (16) arviointia koskevissa komission suuntaviivoissa on ohjeita siitä, miten komissio arvioi keskittymiä silloin, kun keskittymään osallistuvat yritykset ovat todellisia tai mahdollisia kilpailijoita samoilla merkityksellisillä markkinoilla ja kun yritykset toimivat eri merkityksellisillä markkinoilla. Näiden ohjeiden soveltamisalaan kuuluvia tapauksia arvioitaessa merkityksellisiin näkökohtiin, joiden perusteella päätetään, uhkaako liiketoimi vaikuttaa merkittävästi kilpailuun, voi sisältyä jonkin keskittymään osallistuvan yrityksen määräävän aseman syntyminen tai vahvistuminen; merkittävän kilpailuvoiman poistaminen, mukaan lukien hiljattain markkinoille tulleen tai tulevaisuudessa tulevan kilpailijan poistaminen tai kahden merkittävän innovoijan sulautuminen; kilpailijoiden kilpailukyvyn ja/tai -kannustimen heikentäminen muun muassa vaikeuttamalla niiden markkinoille tuloa tai laajentumista taikka niiden hankintoja tai markkinoillepääsyä; tai kyky ja kannustin hyödyntää yksillä markkinoilla olevaa vahvaa markkina-asemaa toisilla markkinoilla sitomisen tai niputtamisen tai muiden markkinoilta sulkevien käytäntöjen avulla.

16.

Molempia kriteerejä tarkastellessaan komissio ottaa erityisesti huomioon yrityskeskittymien valvontaan liittyvän arvioinnin ennakoivan luonteen.

17.

Näiden kahden kriteerin soveltamisella varmistetaan, että liiketoimella on riittävä yhteys EU:hun ja siirtämistä pyytäneeseen jäsenvaltioon tai pyytäneisiin jäsenvaltioihin.

2.2   Muut mahdollisesti huomioon otettavat tekijät

18.

Kuten yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevassa tiedonannossa todetaan, komission ja jäsenvaltioiden harkitessa sitä, käyttävätkö ne mahdollisuuttaan pyytää siirtoa tai suostua siihen, niiden on ennen kaikkea pidettävä mielessä tarve varmistaa kilpailun tehokas suojeleminen kaikilla markkinoilla, joihin toimenpide vaikuttaa. (17)

19.

Yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevassa tiedonannossa (18) esitettyjen periaatteiden lisäksi silloin, kun keskittymästä ei tarvitse ilmoittaa siirtämistä pyytäneessä jäsenvaltiossa, sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaiseen siirtoon soveltuvat tavallisesti liiketoimet, joissa vähintään yhden keskittymään osallistuvan yrityksen liikevaihto ei vastaa sen todellista tai tulevaa kilpailupotentiaalia. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa 1) yritys on startup-yritys tai uusi tulokas, jolla on huomattavaa kilpailupotentiaalia ja jonka on vielä kehitettävä tai pantava täytäntöön liiketoimintamalli, joka tuottaa merkittäviä tuloja (tai joka on vasta alkuvaiheessa tällaisen liiketoimintamallin täytäntöönpanossa); 2) yritys on tärkeä innovoija tai tekee mahdollisesti tärkeää tutkimusta; 3) yritys on todellinen tai mahdollinen merkittävä kilpailuvoima (19); 4) yrityksellä on käytettävissään kilpailun kannalta merkittäviä omaisuuseriä (kuten raaka-aineita, infrastruktuuria, dataa tai teollis- ja tekijänoikeuksia); ja/tai 5) yritys tarjoaa tuotteita tai palveluja, jotka ovat keskeisiä tuotantopanoksia/komponentteja muille teollisuudenaloille. Komissio voi arvioinnissaan ottaa huomioon myös sen, onko myyjän saaman vastikkeen arvo erityisen suuri verrattuna kohdeyrityksen nykyiseen liikevaihtoon.

20.

Edellä oleva luettelo on puhtaasti havainnollistava. Se ei rajoitu mihinkään tiettyyn talouden alaan eikä sitä voida pitää millään tavoin kattavana.

21.

Vaikka siirtämiselle on asetettu 22 artiklassa määräajat, se, että liiketoimi on jo saatu päätökseen, ei estä jäsenvaltiota pyytämästä käsittelypaikan siirtämistä (20). Liiketoimen päätökseen saamisesta kulunut aika on kuitenkin tekijä, jonka komissio voi ottaa huomioon käyttäessään harkintavaltaansa hyväksyä tai hylätä siirtopyyntö. Vaikka arvioinnit tehdään tapauskohtaisesti, komissio ei yleensä pidä siirtoa asianmukaisena, jos keskittymän toteuttamisesta on kulunut yli kuusi kuukautta. Jos keskittymää ei toteutettu julkisesti, kuuden kuukauden määräaika alkaa siitä hetkestä, kun keskittymää koskevat olennaiset tosiseikat on julkistettu EU:ssa. Poikkeuksellisissa tilanteissa voi kuitenkin olla asianmukaista siirtää käsittelypaikka myöhemmin esimerkiksi mahdollisten kilpailuongelmien suuruuden ja kuluttajiin mahdollisesti kohdistuvan huomattavan haitallisen vaikutuksen perusteella.

22.

Lisäksi tilanne, jossa liiketoimesta on jo ilmoitettu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joka ei ole pyytänyt siirtoa tai liittynyt siirtopyyntöön, voi olla esteenä siirron hyväksymiselle. Komissio tekee päätöksensä kuitenkin kaikkien merkityksellisten seikkojen perusteella, mukaan lukien edellä olevassa kohdassa mainittu mahdollisen haitallisen vaikutuksen suuruus ja merkityksellisten markkinoiden maantieteellinen laajuus.

3.   Menettelyihin liittyvät näkökohdat

23.

Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa määrittääkseen keskittymät, jotka voivat olla mahdollisia ehdokkaita sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaiseen siirtomenettelyyn mutta jotka eivät täytä kansallisen lainsäädännön mukaisia toimivaltakriteerejä. Se voi vaihtaa tätä koskevia tietoja kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa. (21) Tällaisessa tietojenvaihdossa luottamukselliset tiedot suojataan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. (22)

24.

Keskittymän osapuolet voivat vapaaehtoisesti antaa tietoja suunnitelluista liiketoimistaan. Komissio voi tällaisissa tapauksissa tarvittaessa ilmoittaa niille varhaisessa vaiheessa, ettei se katso, että niiden keskittymä olisi hyvä ehdokas sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaiseen käsittelypaikan siirtämiseen, jos on toimitettu riittävät tiedot tällaisen alustavan arvioinnin tekemiseksi.

25.

Kolmannet osapuolet voivat ottaa yhteyttä komissioon tai jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja ilmoittaa niille keskittymästä, joka niiden mielestä voisi olla ehdokas sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaiseen käsittelypaikan siirtämiseen. Jotta komissio ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat arvioida, onko liiketoimen käsittely mahdollista siirtää, tällaisiin yhteydenottoihin olisi sisällyttävä riittävät tiedot siirtokriteerien täyttymisen alustavaa arviointia varten, siinä määrin kuin tällaiset tiedot ovat kolmannen osapuolen saatavilla. Sulautuma-asetuksen 22 artiklassa ei velvoiteta jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tai komissiota toteuttamaan toimia kolmannen osapuolen yhteydenoton jälkeen.

26.

Jos komissio saa tietoonsa keskittymän, jonka se katsoo täyttävän siirtokriteerit, se voi ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota tai kyseisiä jäsenvaltioita esittämään siirtopyynnön (23). Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat itse päättää, haluavatko ne esittää pyynnön.

27.

Jos siirtopyyntöä harkitaan, komissio ilmoittaa asiasta keskittymän osapuolille mahdollisimman pian. (24) Tieto siirtopyynnön harkitsemisesta ei velvoita keskittymään osallistuvia yrityksiä suorittamaan liiketoimen toteuttamiseen liittyviä toimia tai pidättymään niistä (25), mutta ne voivat päättää toteuttaa aiheellisiksi katsomiaan toimenpiteitä, kuten lykätä liiketoimen toteuttamista kunnes on tehty päätös siirtopyynnön tekemisestä.

28.

Jos ilmoitusta ei vaadita, siirtopyyntö on esitettävä viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona jäsenvaltio sai muulla tavoin tiedon keskittymästä. (26) Ilmaisun ”sai tiedon” on tulkittava viittaavan riittäviin tietoihin alustavan arvion tekemiseksi siitä, täyttyvätkö siirron arvioinnin kannalta merkitykselliset kriteerit. (27)

29.

Kun siirtopyyntö on esitetty, komissio ilmoittaa asiasta viipymättä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja asianomaisille yrityksille. Muut jäsenvaltiot voivat liittyä alkuperäiseen pyyntöön 15 työpäivän kuluessa siitä, kun komissio on ilmoittanut niille alkuperäisestä pyynnöstä. (28) Komissio kannustaa jäsenvaltioita ilmoittamaan toisilleen ja komissiolle mahdollisimman pian, aikovatko ne liittyä siirtopyyntöön. (29)

30.

Komissio voi 10 työpäivän kuluessa jäsenvaltioiden siirtopyyntöön liittymiselle asetetun 15 työpäivän määräajan päättymisestä päättää tutkia keskittymän, jos se katsoo, että keskittymä vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja uhkaa vaikuttaa merkittävästi kilpailuun pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden alueella. Jos komissio ei tee päätöstä tässä määräajassa, sen katsotaan päättäneen tutkia keskittymän pyynnön mukaisesti. (30)

31.

Sulautuma-asetuksen 7 artiklassa säädettyä lykkäämisvelvoitetta sovelletaan, jos keskittymää ei ole vielä toteutettu sinä päivänä, jona komissio ilmoittaa keskittymään osallistuville yrityksille, että siirtopyyntö on esitetty. (31) Lykkäämisvelvoite lakkaa, jos komissio päättää myöhemmin olla tutkimatta keskittymää.

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2)  Komission tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä (EUVL C 56, 5.3.2005, s. 2). Näitä ohjeita olisi näin ollen luettava yhdessä yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevan tiedonannon kanssa. Lisätietoja on Euroopan kilpailuviranomaisten (ECA) periaatteissa, jotka koskevat sitä, miten kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat sulautuma-asetuksen 4 artiklan 5 kohtaa ja 22 artiklaa, Principles on the application, by National Competition Authorities within the ECA, of Articles 4(5) and 22 of the EC Merger Regulation (2005).

(3)  Ks. yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevan tiedonannon 7 kohta.

(4)  ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 24 olevan 6 artiklan 3 kohdan mukaan yksi tai useampi EFTA-valtio voi liittyä jäsenvaltion sulautuma-asetuksen 22 artiklan nojalla esittämään siirtopyyntöön, jos keskittymä vaikuttaa yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman EFTA-valtion väliseen kauppaan ja uhkaa vaikuttaa merkittävästi kilpailuun pyyntöön liittyvän EFTA-valtion tai pyyntöön liittyvien EFTA-valtioiden alueella.

(5)  Ks. sulautuma-asetuksen 1 artikla. EU:n laajuiset keskittymät, toisin sanoen nämä raja-arvot ylittävät keskittymät, kuuluvat komission yksinomaiseen toimivaltaan. Nämä raja-arvot alittavat keskittymät voivat kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan kansallisten järjestelmien toimivaltasääntöjen mukaisesti.

(6)  Ks. sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 ja 5 kohta, 9 artikla ja 22 artikla.

(7)  Sulautuma-asetuksen 3 artiklan määritelmän mukaisesti.

(8)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklaa sovelletaan myös silloin, kun käsittelypaikan siirtämistä pyytänyt jäsenvaltio ei ole ottanut käyttöön erityistä kansallista yrityskeskittymien valvontajärjestelmää.

(9)  Sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla yhdessä 6 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan kanssa.

(10)  Ks. sulautuma-asetuksen 22 artiklan 3 kohta. Ks. myös yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevan tiedonannon 7 kohta.

(11)  Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 26.3.2021.

(12)  Kuten yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämistä koskevassa tiedonannossa selitetään (ks. alaviite 45), komissio tutkii keskittymän pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden pyynnöstä ja niiden puolesta. Sulautuma-asetuksen 22 artiklaa olisi sen vuoksi tulkittava siten, että siinä edellytetään komission tutkivan keskittymän vaikutukset kyseisten jäsenvaltioiden alueella. Komissio ei tutki keskittymän vaikutuksia niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka eivät ole yhtyneet pyyntöön, ellei tämä ole tarpeen keskittymän vaikutusten arvioimiseksi pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden alueella (esimerkiksi silloin kun maantieteelliset markkinat ulottuvat pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai esittäneiden jäsenvaltioiden alueen ulkopuolelle).

(13)  Tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, 43 kohta.

(14)  Ks. 44 kohta.

(15)  Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla (EUVL C 31, 5.2.2004, s. 5) (”horisontaalisia sulautumia koskevat suuntaviivat”).

(16)  Suuntaviivat ei-horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla (EUVL C 265, 18.10.2008, s. 6).

(17)  Tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, 8 kohta.

(18)  Ks. 45 kohta.

(19)  Horisontaalisia sulautumia koskevien suuntaviivojen 37 ja 38 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(20)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa tunnustetaan tämä mahdollisuus.

(21)  Tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, 53 kohta ja sitä seuraavat kohdat. Ks. myös Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteet (ECA Principles), 3, 20, 23 ja 26–29 kohta.

(22)  Tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, 57 ja 58 kohta. Ks. myös Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteet (ECA Principles), 34 kohta.

(23)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklan 5 kohta. Ks. myös Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteet (ECA Principles), 22 kohta.

(24)  Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteiden mukaan kansallisten kilpailuviranomaisten olisi ilmoitettava liiketoimen osapuolille mahdollisimman pian, jos yhteistä siirtopyyntöä harkitaan (ks. 25 kohta).

(25)  Sulautuma-asetuksen 7 artiklassa säädettyä lykkäämisvelvoitetta sovelletaan vasta siitä päivästä alkaen, jona komissio ilmoittaa asianomaisille yrityksille pyynnön esittämisestä, jos keskittymää ei ole vielä toteutettu kyseisenä päivänä. Ks. sulautuma-asetuksen 22 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta.

(26)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklan 1 kohdan toinen alakohta. Ks. myös tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, 50 kohta.

(27)  Ks. tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, alaviite 43. Ks. myös Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteet (ECA Principles), 31 kohta.

(28)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklan 2 kohta. Ks. myös tiedonanto yrityskeskittymien käsittelypaikan siirtämisestä, 50 kohta, ja Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteet (ECA Principles), 24 kohta.

(29)  Euroopan kilpailuviranomaisten periaatteet (ECA Principles), 24 kohta.

(30)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta.

(31)  Sulautuma-asetuksen 22 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta.