Bryssel 8.7.2021

COM(2021) 374 final

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen muuttamiseksi


PERUSTELUT

Tämä suositus koskee päätöstä, jolla komissiolle annetaan lupa osallistua unionin puolesta kansainvälisen kahvineuvoston käynnistämiin vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen osittaista uudelleentarkastelua koskeviin neuvotteluihin.

1.SUOSITUKSEN TAUSTA

Vuoden 2007 kansainvälinen kahvisopimus

Euroopan unioni on kansainvälisen kahvisopimuksen sopimuspuoli.

Vuonna 2007 tehdyn kansainvälisen kahvisopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tarkoituksena on varmistaa tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö kahviin suoraan tai välillisesti liittyvissä asioissa ja toimia kahvista ja maailman kahvitalouden parantamisesta käytävien hallitustenvälisten neuvottelujen foorumina. Sillä pyritään myös helpottamaan kauppaa keräämällä ja jakamalla tietoa maailman kahvimarkkinoista ja lisäämään kahvin kysyntää maailmanlaajuisesti. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on kannustaa sopimuspuolia kehittämään kahvisektoria siten, että se on taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristönäkökulmasta kestävä.

Sopimus allekirjoitettiin vuonna 2007, ja se tuli voimaan 2. helmikuuta 2011 kymmeneksi vuodeksi. Sopimuksen voimassaoloa on sittemmin jatkettu yhdellä vuodella (1. helmikuuta 2022 saakka). Tarvittaessa sopimuksen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kahdeksalla vuodella.

Kansainvälinen kahvijärjestö ja kansainvälinen kahvineuvosto

Sopimuksen 6 artiklassa määrätään, että vuoden 1962 kansainvälisellä kahvisopimuksella perustettu Kansainvälinen kahvijärjestö, jäljempänä ’järjestö’, toteuttaa sopimuksen määräyksiä ja valvoo sen toimintaa.

Sopimuksen 9 artiklan mukaan kansainvälinen kahvineuvosto, jäljempänä ’kahvineuvosto’, suorittaa järjestön ylimpänä toimielimenä kaikki sopimuksen määräysten toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät. Kahvineuvostoon kuuluvat kaikki järjestön jäsenet (sopimuksen 8 artikla).

Sopimuksen 49 artiklan nojalla kahvineuvosto voi ehdottaa muutoksia sopimukseen, ja sen on toimitettava ehdotuksensa kaikille sopimuspuolille. Sopimuksen 14 artiklassa määrätään, että järjestö tekee päätöksensä, myös sopimuksen muuttamista koskevat päätökset, periaatteessa yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, kahvineuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejä- ja tuojajäsenten osalta erikseen lasketulla jaetulla vähintään 70 prosentin ääntenenemmistöllä.

Sopimuksen 12 artiklan mukaan kahvineuvoston jäsenillä on yhteensä 2 000 ääntä. Kullakin jäsenellä on tietty äänimäärä, jota kahvineuvosto tarkistaa vuosittain sopimuksessa määrättyjen perusteiden mukaisesti. Jokaisen jäsenen maksuosuus määräytyy sen äänimäärän perusteella (sopimuksen 20 artiklan 2 kohta). Tällä hetkellä unioni on järjestön suurin rahoittaja.

Kansainvälisen kahvisopimuksen uudelleentarkastelu

Sopimuksen osittainen uudelleentarkastelu on tarpeen ja selkeästi unionin edun mukaista sopimuksen muuttamiseksi siten, että se vastaa aiempaa paremmin niitä käytäntöjä, joita unioni noudattaa muissa kansainvälisissä perushyödyketoimielimissä, ja jotta otetaan huomioon maailman kahvimarkkinoilla vuoden 2007 jälkeen tapahtunut kehitys. Tätä on hahmoteltu säännöllisesti kahvineuvoston viimeisimmissä kokouksissa vuosina 2019 ja 2020.

Järjestö perusti vuonna 2019 kahvineuvoston pyynnöstä työryhmän pohtimaan sopimuksen tarkistamista.

Merkittävimmät sopimuksen tarkistuksessa ehdotettavat muutokset koskevat järjestön hallintoa, äänestys- ja maksuosuusjärjestelmän mahdollista uudistamista sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista järjestön toimintaan.

Sopimuksen 1 artiklassa esitettyjä yleistavoitteita ei ole tarkoitus muuttaa.

Komission ohjeet muutosten suosittamisesta esitetään liitteessä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan 3 kohdassa määrätään luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseksi ja – suunnitellun sopimuksen alasta riippuen – unionin neuvottelijan tai neuvotteluryhmän johtajan nimeämisestä.

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdassa määrätään, että neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana.

Suunnitelluilla neuvotteluohjeilla pyritään antamaan neuvottelijalle unionin puolesta keinot saavuttaa 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet. Ne esitetään liitteessä.

Ehdotetun suosituksen menettelyllinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 ja 4 kohta.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Unioni on sopimuksen sopimuspuoli, ja sitä edustaa kahvineuvostossa komissio. Jäsenvaltiot eivät ole sopimuksen erillisiä sopimuspuolia. Unionin neuvottelut sopimuksen osittaisesta uudelleentarkastelusta kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Suhteellisuusperiaate

Sopimuksen uudelleentarkastelu sen nykyaikaistamiseksi on unionin edun mukaista. EU:n osallistuminen järjestöön hyödyttää tällä hetkellä sekä unionia että järjestön muita jäseniä. Sopimuksen nykyaikaistamisen odotetaan herättävän enemmän kiinnostusta järjestöä kohtaan, mikä voi houkutella uusia jäseniä ja lisätä sen työn merkitystä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Unioni on sopimuksen sopimuspuoli, ja EU:n kahviala ja useimmat EU:n jäsenvaltiot ovat yleisesti kannattaneet sen jäsenyyttä vuodesta 2007. Sidosryhmien kuulemista ei pidetä välttämättömänä, koska kyseessä on yksinomaan unionin jäsenyyden jatkaminen järjestössä, vaikkakin säännöin, jotka on saatettu muiden sellaisten kansainvälisten perushyödyketoimielinten sääntöjen mukaisiksi, joissa EU on jäsenenä.

Vaikutustenarviointi

Täysimittainen vaikutustenarviointi ei ole tarpeen, koska toimenpiteellä ei todennäköisesti ole merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Sopimuksen onnistunut muuttaminen johtaisi hallinnon uudistamiseen, jota pidetään tärkeimpänä lähtökohtana sopimuksen nykyaikaistamiselle. Tämän odotetaan myös lisäävän jäsenten aktiivisuutta järjestön toiminnassa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Neuvottelujen aloittamisen ei katsota vaikuttavan talousarvioon.

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen muuttamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni on vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, sopimuspuoli ja kansainvälisen kahvijärjestön, jäljempänä ’järjestö’, jäsen. Unioni teki sopimuksen neuvoston päätöksellä 2008/579/EY 1 , ja se tuli voimaan 2 päivänä helmikuuta 2011.

(2)Sopimuksen 9 artiklan mukaan kansainvälinen kahvineuvosto, jäljempänä ’kahvineuvosto’, suorittaa järjestön ylimpänä toimielimenä kaikki sopimuksen määräysten toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät.

(3)Sopimuksen 49 artiklan nojalla kahvineuvosto voi ehdottaa sopimukseen muutosta, josta jäsenet päättävät. Sopimuksen 14 artiklassa määrätään, että kahvineuvosto tekee päätöksensä periaatteessa yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, kahvineuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejä- ja tuojajäsenten osalta erikseen lasketulla jaetulla vähintään 70 prosentin ääntenenemmistöllä.

(4)Kahvineuvoston pyynnöstä on perustettu sopimuksen tarkistamista käsittelevä työryhmä. Työryhmä määritteli sopimuksen osittaista uudelleentarkastelua varten kolme pääaihetta, jotka ovat järjestön hallinto, äänestys- ja maksuosuusjärjestelmä sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen järjestön työhön. Työryhmä laatii tältä osin ehdotuksia sopimukseen tehtäviksi muutoksiksi, joille tarvitaan kahvineuvoston hyväksyntä.

(5)On unionin etujen mukaista uudistaa sopimus vastaamaan paremmin niitä käytäntöjä, joita unioni noudattaa muissa kansainvälisissä perushyödyketoimielimissä, sekä maailman kahvimarkkinoilla vuoden 2007 jälkeen tapahtunutta kehitystä.

(6)Sen vuoksi on aiheellista, että komissio valtuutetaan osallistumaan neuvotteluihin sopimuksen osittaisesta uudelleentarkastelusta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtuutetaan komissio neuvottelemaan unionin puolesta vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen muuttamisesta.

2 artikla

Neuvotteluohjeet ovat tämän päätöksen liitteenä.

3 artikla

Neuvottelut käydään perushyödyketyöryhmää kuullen.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    Neuvoston päätös 2008/579/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 2008, vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 186, 15.7.2008, s. 12).

Bryssel 8.7.2021

COM(2021) 374 final

LIITE

asiakirjaan

Suositus neuvoston päätökseksi

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen muuttamiseksi


LIITE

Vuoden 2007 kansainvälistä kahvisopimusta koskevat neuvotteluohjeet

Komissio voi aloittaa neuvottelut vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, muiden sopimuspuolten kanssa kansainvälisessä kahvijärjestössä, jäljempänä ’järjestö’, sopimuksen nykyaikaistamiseksi ja kahvialan kehityksen huomioon ottamiseksi.

Sopimuksen uudelleentarkastelulla olisi parannettava järjestön hallintoa, arvioitava äänestys- ja maksuosuusjärjestelmien tasapainoa ja käsiteltävä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista järjestön työhön.

Unioni on sopimuksen tulevaisuutta käsittelevän työryhmän jäsen. Työryhmä laatii parhaillaan suosituksia vuoden 2007 sopimukseen tehtäviksi muutoksiksi noudattaen kansainvälisissä perushyödyketoimielimissä unionin jäsenvaltioiden asettamia tavoitteita.

Neuvotteluohjeilla olisi pyrittävä sopimuksen yksinkertaistamiseen ja säilytettävä järjestön hallitustenvälinen rooli, johon sen jäsenet ovat sitoutuneet.

1.Hallinto

Kansainvälinen kahvineuvosto

Kansainvälisen kahvineuvoston kokouksia olisi järjestettävä jatkossakin kaksi kertaa vuodessa. Yksi kokouksista voidaan järjestää virtuaalisena kokouksena.    

Kansainvälisen kahvineuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauden olisi oltava yksivuotinen, jotta helpotetaan kaikkien järjestön jäsenten osallistumista päätöksentekoprosessiin. Varapuheenjohtajalla voisi olla vahvempi rooli kansainvälisessä kahvineuvostossa. Saatujen kokemusten hyödyntämiseksi varapuheenjohtaja voi ensimmäisen toimivuotensa jälkeen ilmaista kansainväliselle kahvineuvostolle kiinnostuksensa tulla puheenjohtajaksi. Kansainvälinen kahvineuvosto voi ilmaista hyväksyntänsä, jos varapuheenjohtaja on osoittautunut tehtävään soveltuvaksi.

Järjestön komiteat

Järjestön komiteoiden yhdistämistä olisi edistettävä osana järjestön yksinkertaistamista, jos se on niiden työn kannalta merkityksellistä. Jäseniä olisi kannustettava osallistumaan laajemmin komiteoiden työhön.

Maailman kahvikonferenssi

Korkean tason maailman kahvikonferenssi olisi järjestettävä jatkossakin neljän tai viiden vuoden välein. Konferenssin järjestämisen tulisi kuitenkin olla joustavaa, jotta voidaan mukautua erityisiin olosuhteisiin tai tilanteisiin (esim. kahvin markkinatilanteen muuttumiseen tai kahvialaan vaikuttaviin ulkoisiin tapahtumiin).

2.Äänet ja maksuosuudet

Viejä- ja tuojajäsenet

Jaottelu viejä- ja tuojajäseniin olisi säilytettävä, koska se on yksi useiden kansainvälisten perushyödyketoimielinten päätöksentekoprosessin perusperiaatteista.

Äänten ja maksuosuuksien laskentamenetelmä

Nykyinen vietyihin tai tuotuihin kahvimääriin perustuva järjestely vaikuttaa helpoimmalta ja luotettavimmalta järjestelmältä kunkin jäsenen äänten ja järjestön hallinnolliseen talousarvioon liittyvien maksuosuuksien laskemiseksi. Muissa kansainvälisissä perushyödyketoimielimissä käytettäviä järjestelmiä (viennin/tuonnin arvo, sekajärjestelmät jne.) voitaisiin kuitenkin tarkastella sen selvittämiseksi, ovatko ne merkityksellisiä järjestölle ja miten niiden käyttö vaikuttaisi järjestöön.

3.Yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

Yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta olisi otettava paremmin mukaan järjestön toimintaan. Erilaisia keinoja olisi tarkasteltava, jotta löydetään paras tapa niiden tiiviimmälle osallistumiselle uudistetun sopimuksen puitteissa.

Yksityisen sektorin osallistumiskelpoisuuden osalta sopimuksessa olisi tunnustettava sen toimijoiden monimuotoisuus pienistä tuottajista suuriin monikansallisiin yrityksiin sekä niiden mahdolliset roolit järjestössä.

Olisi suotavaa edistää kauppa- ja ammattijärjestöjen osallistumista järjestön toimintaan. Jos kuitenkin ehdotetaan yksittäisten yritysten osallistumista, järjestön riippumattomuuden varmistamiseksi olisi selvitettävä erityiset oikeudelliset takeet.

Kansallisten yritysten tai organisaatioiden osallistumista koskeva hyväksyntäprosessi olisi toteutettava järjestön asianomaisen jäsenen kautta.

Järjestön hallitustenvälinen luonne olisi joka tapauksessa säilytettävä kaikissa toimissa, joilla yksityisen sektorin osallistumista pyritään lisäämään.