Bryssel 2.2.2021

COM(2021) 37 final

2021/0020(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1165/2008, (EY) N:o 543 ja (EY) N:o 1185/2009 ja neuvoston direktiivin 96/16/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Eurostat on koonnut EU:n maataloudesta Euroopan maataloustilastoja jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin ne kattavat seuraavat näkökohdat: maatilojen rakenne, maatalouden taloustilit, eläin- ja kasvintuotanto, luonnonmukainen maatalous, maataloustuotteiden hinnat, torjunta-aineet, ravinteet ja muut maatalouden ympäristönäkökohdat. Pääasiallisena tarkoituksena on seurata ja arvioida yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäljempänä ’YMP’, ja muita tärkeitä EU:n politiikkoja sekä tukea politiikan laadintaa.

Tätä tiedonkeruuta arvioitiin vuonna 2016 1 , ja sen todettiin olevan päivityksen tarpeessa, jotta siinä voidaan ottaa huomioon maatalouden, YMP:n ja muiden EU:n politiikkojen muutokset. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot laativat Euroopan unionin maataloustilastojen nykyaikaistamiseksi merkittävän ohjelman, vuodesta 2020 lähtien toteutettavan maataloustilastostrategian 2 . Tämä Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean tukema strategia on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa, ja sen tavoitteena on virtaviivaistaa ja parantaa Euroopan maataloustilastojärjestelmää (EASS). Strategiassa noudatetaan kansainvälisiä suosituksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjen raportointia koskevia Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeita ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön standardeja, ja sillä myös toteutetaan YK:n maatalous- ja maaseututilastojen parantamiseen tähtäävää globaalia strategiaa.

Talouden kannalta maatalous on suhteellisen pieni sektori, mutta se kattaa lähes puolet EU:n maapinta-alasta ja tuottaa suurimman osan EU:n elintarvikkeista, eli varmistaa sekä elintarvikkeiden turvallisuuden että niiden saatavuuden. Maataloudella on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, ja monet maaseutuyhteisöt ovat riippuvaisia maataloudesta. EU tarvitsee maataloudesta mahdollisimman tarkkoja tietoja, jotka helpottavat kaikkia Euroopan unionin kansalaisia hyödyttävien politiikkojen laadintaa. Tarkat tiedot myös auttavat kohdentamaan YMP:n ja siihen liittyvien toimenpiteiden huomattavat talousarviovarat tehokkaimmin ja tuloksellisimmin tällä moniulotteisella alalla. Maatalous on myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja erityisesti sen Pellolta pöytään -strategian ytimessä.

On erittäin tärkeää varmistaa, että kaikkien EU:n asukkaiden saatavilla on varmasti tarpeeksi ja jatkuvasti korkealaatuista ruokaa. Tämä edellyttää, että on oltava käytettävissä pinta-aloja ja tuotantoa koskevat säännölliset tilastot eri viljelykasvien sekä eläinten ja niistä saatavien tuotteiden osalta. Maatalous vaikuttaa myös ympäristöön. Sitä ei voida arvioida ilman tietoa käytetyistä ravinne- ja kasvinsuojeluaineista. Maataloussektorin suoritustasoa kokonaisuutena voidaan arvioida maatalouden tuotantopanosten ja tuotosten hintoja koskevien tilastojen avulla. Maatalous auttaa säilyttämään maaseutualueet ja -maisemat kaikkialla EU:ssa ja pitämään maaseudun talouden elävänä luomalla työpaikkoja alalle tuotteita ja palveluja luovissa yrityksissä, maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa sekä niihin liittyvillä sektoreilla. Maataloustilastoilla on näin ollen katettava maatalouden talous-, ympäristö- ja sosiaaliset ulottuvuudet.

Eurostat on toimittanut viljelykasveja ja eläimiä koskevia tilastoja jo 1950-luvulta saakka ja lisännyt myöhemmin tilastoja maataloustuotteiden hinnoista, maatilarakenteesta, ravinteista ja kasvinsuojeluaineista. Näitä tilastoja on säännelty usein päivitetyllä eurooppalaisella lainsäädännöllä tai herrasmiessopimuksilla ja Euroopan tilastojärjestelmää koskevilla sopimuksilla. Nykyisen maataloustilastojärjestelmän arvioinnissa suositeltiin painokkaasti, että maataloustilastojärjestelmää katsottaisiin kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti.

Vaikutustenarvioinnissa analysoiduista vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisimmassa – ja myöhemmin jatkoa varten ehdotetussa – vaihtoehdossa kaikki maataloustilastot katettaisiin seuraavilla kolmella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella:

·maatilatason mikrotiedot ja niiden toimittaminen modulaarisesti keskeisiä muuttujia, moduuleja ja satelliitteja hyödyntäen;

·maatalouden taloustilit, ja

·maatalouden tuotantopanoksia/tuotoksia koskevat kokonaistilastot, joissa tiedot ovat taulukkomuodossa.

Näistä ensimmäinen eli integroituja maatilatilastoja käsittelevä asetus hyväksyttiin vuonna 2018 3 ja toista eli maatalouden tilinpitoa koskevaa asetusta 4 saatetaan parhaillaan ajan tasalle.

Kolmas asetus on tämä käsillä oleva lainsäädäntöehdotus, joka koskee maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevia tilastoja.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tilastojen on oltava luotettavia ja korkealaatuisia, jotta poliittiset päättäjät, yritykset ja kansalaiset voivat tehdä näyttöön perustuvia asianmukaisia päätöksiä.

Edellä mainittuun vuoden 2020 maataloustilastostrategiaan sisältyvät seuraavat keskeiset tavoitteet:

·tuotetaan korkealaatuisia tilastoja, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet tehokkaasti ja vaikuttavasti; ja

·lisätään Euroopan maataloustilastojen yhdenmukaistamista ja johdonmukaisuutta.

Tällä asetuksella pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Korkealaatuisten tilastojen tuottaminen eurooppalaisen politiikan tueksi on Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 5 keskeinen tavoite (ohjelmaa on jatkettu vuosiksi 2018–2020 6 ). Ympäristö- ja maataloustilastot ovat yksi ohjelman mukaisen tilastotuotannon kolmesta pilarista. Ohjelman tavoitteena on muun muassa tarkastella maataloutta koskevien tietojen keruuta ja yksinkertaistaa sitä vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan tarkastelun mukaisesti sekä uudistaa maataloutta koskevien tietojen keruun prosesseja tavoitteena erityisesti parantaa tietojen laatua ja oikea-aikaisuutta. Tällä aloitteella pannaan kyseinen tavoite täytäntöön.

Tuottaessaan parempia tietoja alan kestävyydestä ympäristölle, ihmisille, alueille ja taloudelle Euroopan maataloustilastojärjestelmä edistää myös ainakin seuraavia kahta von der Leyenin komission kuudesta ensisijaisesta tavoitteesta:

·Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja siihen kuuluvat Pellolta pöytään -strategia ja biodiversiteettistrategia

·ihmisten hyväksi toimiva talous.

. Maataloustilastot ovat hyödyllisiä myös muiden sellaisten unionin tai jäsenvaltioiden prioriteettien kannalta, jotka vaikuttavat maatalouteen ja maaseudun kehitykseen tai joihin maatalous ja maaseudun kehitys vaikuttavat.

Tämän lisäksi parhaillaan toimielinten välisessä keskustelussa oleva sisämarkkinaohjelmaa koskeva ehdotus 7 tarjoaa kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle. Unionin politiikan toteuttaminen edellyttää korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja unionin talouden, yhteiskunnan, alueiden ja ympäristön tilanteesta. Lisäksi Euroopan tilastot antavat kansalaisille mahdollisuuden ymmärtää demokraattista prosessia ja osallistua siihen sekä käydä keskustelua unionin nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Maataloustilastojen osalta painopiste on oikea-aikaisten ja asianmukaisten tietojen tuottamisessa yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan sekä ympäristöön, elintarviketurvaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvien politiikkojen tarpeisiin.

Maataloustilastoista saadaan korkealaatuista tilastonäyttöä yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja valvontaa varten. Yhteinen maatalouspolitiikka on merkittävä tekijä unionin työllisyyden sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta. Maaseudun kehittämispolitiikka on olennainen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja sosiaalisten tavoitteiden lisäksi sillä pyritään parantamaan maataloustuotannon kilpailukykyä ja kestävyyttä. Yhteisen maatalouspolitiikan osuus unionin koko budjetista monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) puitteissa on yli 37 prosenttia.

Maataloustilastoille on yhä enemmän tarvetta myös muussa unionin keskeisessä politiikassa, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa sekä ympäristö-, ilmastonmuutos-, kauppa-, sosiaali- ja aluepolitiikassa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan tilastojen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin toiminnan kannalta tarpeellisiin tuotantotilastoihin liittyvistä toimenpiteistä. Mainitussa 338 artiklassa asetetaan Euroopan tilastojen tuottamiseen liittyvät vaatimukset, joiden mukaan tilastojen laatimisessa on noudatettava puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta.    

Laaturaporttien oikeusperusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 8 12 artikla.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, jos asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan tilastojärjestelmä tarjoaa infrastruktuurin tilastotiedolle. Järjestelmä on suunniteltu täyttämään monien käyttäjien tarpeet ja käytettäväksi demokraattisten yhteiskuntien päätöksenteossa. Tämä asetusehdotus on laadittu Euroopan tilastojärjestelmän kumppanien ydintoimintojen suojelemiseksi ja maataloustilastojen laadun ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi paremmin.

Yksi keskeisistä vaatimuksista, jotka tilastotietojen on täytettävä, koskee niiden johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli unionin lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset.

Vertailukelpoisuusvaatimus on YMP:n vuoksi maataloustilastojen kannalta erittäin tärkeä. Ehdotetun toiminnan tavoitetta ei voida saavuttaa tyydyttävällä tavalla jäsenvaltioiden erillisin toimin. Toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin unionin tasolla sellaisen unionin säädöksen pohjalta, jolla varmistetaan tilastotietojen vertailukelpoisuus ehdotetun säädöksen piiriin kuuluvilla aihealueilla. Varsinaisen tiedonkeruun toteuttavat jäsenvaltiot.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Sillä varmistetaan Euroopan maataloustilastojen laatu ja vertailukelpoisuus, koska tilastot kerätään ja laaditaan soveltaen kaikissa jäsenvaltioissa samoja periaatteita. Sillä myös varmistetaan, että Euroopan maataloustilastot ovat edelleen relevantteja ja että ne sopeutetaan käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Asetuksella lisätään tilastojen tuotannon kustannustehokkuutta ja otetaan samalla huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet.

Ehdotetussa asetuksessa säädetään suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vain asetuksen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista, eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu toimintatapa: asetus.

Ehdotuksen tavoitteen ja sisällön perusteella sopivin sääntelytapa on asetus. Merkittävän yhteisen EU-politiikan, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, kannalta on olennaisen tärkeää saada vertailukelpoisia, yhdenmukaistettuja ja korkealaatuisia maataloustilastoja Euroopan tasolla. Tämä voidaan parhaiten varmistaa asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa ja joita ei tarvitse ensin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Vuodesta 2020 eteenpäin toteutettavaa maataloustilastostrategiaa varten laaditusta Euroopan maataloustilastojärjestelmästä tehdyssä arvioinnissa todettiin, että koko aihealuetta on käsiteltävä järjestelmällisemmin.

Maataloustilastojärjestelmän arviointi osoitti seuraavaa:

·Nykyinen maataloustilastoja koskeva lainsäädäntö ei juurikaan palvele uusia ja syntyviä tietotarpeita, koska kyseisessä lainsäädännössä ei säädetä sellaisten laadinnasta. Säädökset eivät myöskään ole riittävän joustavia ja yhdennettyjä vastaamaan uusiin tarpeisiin oikea-aikaisesti.

·Euroopan maataloustilastojärjestelmä ei jousta tarvittavalla tavalla, eikä sillä voida reagoida syntyviin tarpeisiin riittävän nopeasti. Tämä johtuu osaksi tilastojen luontaisista ominaisuuksista ja osaksi siitä, kuinka säädökset on laadittu, mutta myös talousarviovarojen ja inhimillisten voimavarojen puutteesta.

·Tiedonkeruut eivät ole yhdenmukaistettuja eivätkä tyydyttävällä tavalla johdonmukaisia, koska uusia tietotarpeita on syntymässä, lainsäädäntöä on kehitetty erillisesti useiden vuosien aikana ja maataloustilastojen eri aloilla käytetään osittain erilaisia määritelmiä ja käsitteitä.

·Tilastoja voitaisiin tuottaa tehokkaammin, jos lainsäädäntö mukautettaisiin mahdollistamaan eri tietolähteiden käytön ja jos jäsenvaltiot mukautuisivat nykyaikaiseen teknologiaan.

Arvioinnista järjestettiin julkinen kuuleminen, jonka yksityiskohtaiset tulokset esitetään erillisessä kertomuksessa 9 .

Tätä seuranneessa maataloustilastostrategiassa tultiin siihen tulokseen, että maataloustilastot on suunniteltava ja niiden on toimittava järjestelmänä, jossa osat sopivat yhteen ja tekevät tuotoksesta osiensa summaa merkittävämmän. Maataloustilastojen on lisäksi sovittava saumattomasti koko Euroopan tilastojärjestelmään. Tietolähteitä on monipuolistettava. Muita tietolähteitä on käytettävä aina kun se on mahdollista; tieto- ja viestintätekniikka ja muut uudet teknologiat (esim. massadata, tutkimuspohjaiset innovaatiot) on integroitava; Tiedonkeruumenetelmien tuloksellisuutta ja tehokkuutta on arvioitava tietotarpeiden ja laatukriteerien kannalta, ja nykyinen pirstoutuneisuus olisi korjattava.

Sidosryhmien kuuleminen

Eurostat laatii, tuottaa ja levittää Euroopan maataloustilastot läheisessä, koordinoidussa ja säännellyssä yhteistyössä Euroopan tilastojärjestelmässä, ja toiminnan pohjana on pitkäaikainen kumppanuus kansallisten tilastolaitosten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

Yleisellä tasolla ja vuodesta 2020 lähtien toteutettavaan maataloustilastostrategiaan viitaten Euroopan maataloustilastojen keskeisiä sidosryhmäluokkia ovat tiedon tuottajat (kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset sekä Eurostat), vastaajat (maataloustuottajat sekä niiden järjestöt ja yritykset) ja käyttäjät (tutkijat, journalistit ja yksityiset päätöksentekijät sekä julkiset päättäjät, joihin luetaan myös komission muut yksiköt). Näitä sidosryhmiä on kuultu kattavasti ongelmista ja toivotuista muutoksista nykytilanteeseen, tietotarpeista ja -prioriteeteista, mahdollisista toimintavaihtoehdoista ongelmien ratkaisemiseksi, ehdotettujen toimien vaikutuksista sekä erityisesti strategian muotoilusta. Kuulemiset on järjestetty ensisijaisesti i) pysyvän maataloustilastokomitean ja sen seuraajan, maataloustilastojen johtajien ryhmän (joka koostuu kansallisten tilastolaitosten maataloustilastojen johtajista), kokouksissa ja seminaareissa, joissa kuullaan usein komission yksiköitä, kansainvälisiä järjestöjä ja maataloustuottajien järjestöjä, ii) Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean (joka koostuu kansallisten tilastolaitosten johtajista) kokouksissa ja iii) komission pääosastoissa säännöllisesti järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa. Lisäksi maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevia tilastoja koskeva etenemissuunnitelma julkaistiin neljäksi viikoksi Euroopan komission ”Kerro mielipiteesi” -foorumilla yleisön palautetta varten.

Näiden kuulemisten tulokset otettiin huomioon edellä mainitussa arvioinnissa ja koko ehdotuksen valmistelun ajan.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Eurostat on käynyt laajoja keskusteluja ehdotuksen sisällöstä kansallisten tilastolaitosten kanssa erityisissä työryhmissä sekä olemassa olevissa asiantuntijaryhmissä, johtajataso mukaan lukien.

Ehdotus esitettiin myös Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle lokakuussa 2020.

Vaikutusten arviointi

Vuodesta 2020 lähtien toteutettavasta maataloustilastostrategiasta 10 , johon maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevat tilastot sisältyvät, sai sääntelyntarkastelulautakunnalta myönteisen lausunnon 11 .

Tämä vaikutusten arviointi tehtiin strategiatasolla, koska koko maataloustilastojärjestelmässä sovellettava järjestelmällinen lähestymistapa varmistaa, että kaikki osat sopivat yhteen.

Harkittavana oli neljä pääasiallista toimintavaihtoehtoa:

(1)Perusskenaario – ei maatalouden rakennetietoja koskevia EU:n toimia: Tässä vaihtoehdossa tiedonkeruu jätettäisiin jäsenvaltioiden tehtäväksi, minkä tuloksena olisi joukko erilaisia lähestymistapoja ja vaihteleva laatu.

(2)Asetuksen (EY) N:o 1166/2008 voimassaolon jatkaminen: Tällä vaihtoehdolla jatkettaisiin nykytilannetta.

(3)Kaikkia maataloustilastoja koskevat yhdet oikeudelliset puitteet: Tässä vaihtoehdossa integroitaisiin kaikki maataloustilastojen tiedonkeruu yhteen uuteen puiteasetukseen.

(4)Maataloustilastojen integrointi kahdessa vaiheessa: Tässä vaihtoehdossa säilytettäisiin vaihtoehdon 3 edut mutta lisättäisiin joustoa ja vähennettäisiin aikataulupaineita luomalla kaksi uutta puiteasetusta kahdessa erillisessä vaiheessa.

Parhaaksi arvioitiin vaihtoehto 4, koska se olisi paras tapa saavuttaa tavoitteet.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että Euroopan maataloustilastojärjestelmää pitäisi parhaana pidetyn vaihtoehdon mukaisesti säännellä kolmella asetuksella. Näistä asetuksista kaksi olisi uusia asetuksia, joilla korvattaisiin useita vanhempia maataloustilastoista annettuja EU:n asetuksia. Ensimmäinen on vuonna 2018 integroduista maatilatilastoista annettu asetus (EU) 2018/1091, joka kattaa maatilojen rakennetta sekä hedelmätarhoja ja viinitiloja koskevat tiedot. Toinen on tämä ehdotus asetukseksi maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista. Tällä asetuksella katetaan maatalousalan tuotantopanokset ja tuotokset eli maataloustuotannon (sadot ja eläimet), mukaan lukien luonnonmukainen maataloustuotanto, maataloustuotteiden hinnat, ravinteet ja kasvinsuojeluaineet. Kolmas asetus, johon vaikutustenarvioinnissa viitataan, koskee maatalouden taloustileistä annetun asetuksen (EY) N:o 138/2004 muuttamista. Maatalouden taloustilit ovat kansantalouden tilinpidon nk. satelliittitilejä ja luonteeltaan makrotaloudellisia, joten niiden integroimista puiteasetuksiin ei ehdotettu. Sen sijaan ehdotettiin, että ne pysyvät riippumattomassa lainsäädännössä siten kuin ne ovat olleet maatalouden taloustilejä koskevan asetuksen voimaantulosta vuonna 2004 saakka ja että niitä nykyaikaistetaan samanaikaisesti maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevan asetuksen kanssa.

Tilastolainsäädäntö on ensisijaisesti hallinnollista lainsäädäntöä, joka vaikuttaa tietojen käyttäjiin (lähinnä komission yksiköihin, jotka laativat politiikkoja), tiedon tuottajiin (kansallisiin tilastolaitoksiin) ja tietojen antajiin (maataloustuottajat). Näin ollen sen vuoksi sen välittömät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ovat rajalliset. Sidosryhmille aiheutuu eniten suoria kustannuksia uusiin tilastollisiin ja teknisiin järjestelmiin mukautumisesta. Nykyaikaistamistoimien oli määrä johtaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä taakan lievään kevenemiseen ja kustannussäästöihin. Valtaosa säästöistä tulisi asetuksen (EU) 2018/1091 kattavuusvaatimusten pienentämisestä. Tilastojen kustannuksia on verrattava tilastojen yhteiskunnallisiin hyötyihin mutta myös tilastojen puuttumisesta tai vain huonolaatuisten tilastojen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämä ehdotus on osa Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tiiviissä yhteistyössä laatimaa Euroopan unionin maataloustilastojen nykyaikaistamista koskevaa merkittävää ohjelmaa, vuodesta 2020 lähtien toteutettavaa maataloustilastostrategiaa. Strategialla pyritään erityisesti virtaviivaistamaan ja parantamaan Euroopan maataloustilastojärjestelmää. Tämä Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean tukema strategia on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa, ja sen tavoitteena on virtaviivaistaa ja parantaa Euroopan maataloustilastojärjestelmää.

Maataloustilastot perustuvat tällä hetkellä useisiin eri säädöksiin ja sopimuksiin. Ne kaikki olisi tuotava yhteen, jotta luotaisiin järjestelmällinen kokonaisuus. Tämä yksinkertaistaa tilastotietojen keruussa käytettyjä järjestelmiä. Suunnitteilla on myös erilaisten tietolähteiden, kuten kaukokartoituksen, käytön salliminen, mikä vähentää vastaajille aiheutuvaa rasitetta.

Tämä ehdotus kattaa kootusti maataloustuotannon (sadot ja eläimet), mukaan lukien luonnonmukainen maataloustuotanto, maataloustuotteiden hinnat, ravinteet ja kasvinsuojeluaineet. Tiedot koskevat maatalouden tuotantopanoksia (siementen, torjunta-aineiden, rehun jne. hintaa) ja tuotoksia (kasvin- ja kotieläintuotantoa ja hintoja). Tietoja voidaan kerätä maatiloilta, hallintolähteistä, väliportaan toimijoilta (meijereiltä jne.), tukkumyyntiyhteisöiltä ja markkinaorganisaatioilta, ja niihin sisältyy usein tietty määrä asiantuntija-arvioita. Johdonmukaisen kehyksen käyttöönoton myötä voidaan erityisesti laatia integroitu oikeudellinen rakenne sekä parantaa suunnittelua ja tutkimusten ja muun tiedonkeruun johdonmukaisuutta.

Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen rahoitusvaikutusten kestoa ei ole rajattu. Ehdotukseen ei sisälly säännöllisen tiedonkeruun rahoittamista, mutta siinä ehdotetaan unionin osarahoitusta tapauskohtaisiin tiedonkeruisiin, joiden ajankohta ei ole tiedossa. Ensimmäiset tapauskohtaiset tiedonkeruut voitaisiin järjestää aikaisintaan kahden vuoden kuluttua suunnitellun asetuksen voimaantulosta. Tällaisia tiedonkeruita ei tiedetä etukäteen, joten niiden talousarviovaikutuksista ei voida antaa tietoja. Kun tällainen tapauskohtainen tiedonkeruu on tarpeen, siihen liittyvät kustannukset arvioidaan ja niitä tarkennetaan delegoituja ja täytäntöönpanoasetuksia laadittaessa. Joka tapauksessa kustannukset katetaan EU:n talousarvioon sisältyviin asiaankuuluviin ohjelmiin osoitetuista määrärahoista.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän asetusehdotuksen vuonna 2022, ja pian tämän jälkeen komissio voisi antaa täytäntöönpanotoimenpiteet. Asetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU:n eikä toteuttamissuunnitelmia tarvita.

Jäsenvaltioiden odotetaan käynnistävän uuden asetuksen mukaiset tietojen toimitukset komissiolle vuonna 2023.

Ehdotettu säädös on osa Euroopan maataloustilastojärjestelmää, josta tehdään säännölliset arvioinnit muun muassa sen selvittämiseksi, kuinka toimiva ja tehokas se on ollut tavoitteiden saavuttamisessa ja tarvitaanko uusia toimenpiteitä tai muutoksia.

Säännösten noudattamista koskeva vuotuinen seuranta tuotettujen tilastojen osalta

Eurostat arvioi säännösten noudattamista säännöllisesti. Arvioinneissa tarkastellaan tietojen saatavuutta, laatua ja oikea-aikaisuutta sekä seurantatoimia säännöstenvastaisuuksien tapauksessa.

Unionin lainsäädännön vaatimusten mukaisesti jäsenvaltioiden edellytetään toimittavan komissiolle maataloustilastoja koskevat asiaankuuluvat luvut. Näihin lukuihin sovelletaan tiukkoja toimitusmääräaikoja, joita on noudatettava eurooppalaisten tilastojen hyvän hallinnan, jakelun ja hyödyllisyyden vuoksi, koska jos tietoja ei ole tai ne ovat puutteellisia, tietojen saatavuus kärsii (eli ei ole mahdollista laskea unionin aggregaatteja ja julkaista tietoja suunniteltujen aikataulujen mukaisesti).

Asetus (EY) N:o 223/2009 on Euroopan tilastojärjestelmän toiminnan ja Euroopan tilastojen tuottamista koskevien kaikkien alakohtaisten säädösten oikeudellinen peruskehys.

Tietojen ajantasaisuus, oikea-aikaisuus ja täydellisyys ovat jo tärkeitä tekijöitä säännönmukaisuuden arvioinneissa, jotta varmistetaan maataloustilastojen jakelu ajallaan, mutta niihin ja muihin laatutekijöihin on kiinnitettävä lisähuomiota luottamuksen lisäämiseksi Eurostatin ja Euroopan tilastojärjestelmän tuottamiin tilastoihin.

   Euroopan maataloustilastojärjestelmän jatkuva parantaminen: uusien tietotarpeiden ja -lähteiden yksilöinti, johdonmukaisuuden lisääminen ja rasitteen keventäminen

Eurostat on käymässä vuotuisia kuulemisia komission muiden yksiköiden kanssa. Tärkeä osa näissä kuulemisissa on tietojenvaihto eri työohjelmista. Ne tarjoavat virallisen foorumin, jolla voidaan tuoda esiin uusia tilastoja koskevia uusia tarpeita ja tarkastella käytettävissä olevien tilastojen hyödyllisyyttä.

Yhteistyö jatkuu muiden komission yksiköiden, kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten kanssa hierarkian eri tasoilla säännöllisissä asiantuntijoiden kokouksissa ja seminaareissa, johtajien ryhmän ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean kokouksissa sekä tiheän kahdenvälisen vaihdon kautta. Erityishuomiota kiinnitetään hallinnollisten tietojen ja muiden unionin lainsäädännön nojalla ylläpidettyjen tietolähteiden kartoittamiseen ja sen arviointiin, soveltuvatko ne tilastojen tuottamiseen. Tämän perusteella voidaan laatia sopimuksia niiden vakaudesta, saatavuudesta ja mahdollisesta mukauttamisesta, jotta ne sopisivat paremmin tilastovaatimuksiin. Lisäksi tehdään säännöllisiä tutkimuksia ja analyysejä siitä, voiko Euroopan maataloustilastoja jotenkin parantaa ja niihin liittyvää rasitetta vähentää.

Näitä mukautuksia ja oikeudellisen puitteiden yleistä toimivuutta seurataan ja arvioidaan erityisesti aiemmin lueteltuihin strategisiin tavoitteisiin nähden.

   Joka kolmas vuosi laadittavat seurantaraportit

Jotta voidaan seurata Euroopan uudistetun maataloustilastojärjestelmän toimivuutta ja varmistaa yksinkertaistamiseen ja rasitteen keventämiseen liittyvien REFIT-tavoitteiden saavuttaminen, järjestelmän toimivuudesta raportoidaan säännöllisesti kolmen vuoden välein.

   Arviointi

Toisen kolmen vuoden välein laadittavan seurantaraportin korvaa uudistetun maataloustilastojärjestelmän takautuva arviointi, joka tehdään komission arviointisuuntaviivojen mukaisesti. Myös se voi toimia tarvittaessa perustana lainsäädännön lisätarkistuksille.

   Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetussa asetuksessa täsmennetään maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien tilastojen sisältö. Siinä täsmennetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava tilastoja neljällä aihealueella ja 12:sta niihin liittyvästä aiheesta. Aihealueet ovat eläintuotannon tilastot, kasvintuotannon tilastot, maataloustuotteiden hintatilastot sekä ravinteita ja kasvinsuojeluaineita koskevat tilastot. Tätä tukevat artiklat, jotka koskevat aihealueetta, määritelmiä, tilastojen perusjoukkoja ja havaintoyksiköitä, kattavuutta, tietojen toimitustiheyttä, tietolähteitä ja -menetelmiä, viitajaksoja, laatueritelmiä ja mahdollisia rahoitusosuuksia. Asetuksessa säädetään lisäksi mahdollisuudesta lisätä maatalouden tuotantopanoksiin ja tuotoksiin liittyviä tapauskohtaisia erityiskysymyksiä, joilla täydennetään säännöllisesti kerättävää tietoa.



Yksityiskohtaiset tietokokonaisuudet määritellään täytäntöönpanosäädöksissä (asetuksissa).

2021/0020 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1165/2008, (EY) N:o 543 ja (EY) N:o 1185/2009 ja neuvoston direktiivin 96/16/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Tilastollinen tietopohja on tarpeen, jotta voidaan suunnitella, toteuttaa, seurata, arvioida ja tarkistaa unionin maataloutta koskevia politiikkoja, erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäljempänä ’YMP’, mukaan lukien maaseudun kehittämistoimenpiteet, sekä unionin politiikkoja, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön, ilmastonmuutokseen, maankäyttöön, alueisiin, kansanterveyteen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin.

(2)Tilastotietojen – erityisesti maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien tilastotietojen – keräämisellä olisi pyrittävä muun muassa tuottamaan päätöksentekoprosessiin ajantasaista tietoa, jolla tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja siihen liittyviä pellolta pöytään -strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa sekä YMP:n uudistamista.

(3)Korkealaatuiset ja yhdenmukaistetut tilastotiedot ovat tärkeitä arvioitaessa maatalouden tuotantopanosten ja tuotosten tilaa ja suuntauksia unionissa, markkinoiden toimintaa ja elintarviketurvaa sekä unionin ja kansallisten politiikkojen kestävyyttä ja ympäristö-, talous- ja sosiaalisia vaikutuksia. Tällaisia tietoja ovat muun muassa karjaa ja lihaa koskevat tilastot, munien tuotantoa ja käyttöä koskevat tilastot sekä maidon ja maitotuotteiden käyttöä koskevat tilastot. Peltokasvien, vihannesten, erilaisten monivuotisten viljelykasvien ja nurmien viljelyaloista, sadoista ja tuotannosta sekä hyödyketaseista laaditut tilastot ovat myös tärkeitä. Kasvavassa määrin tarvitaan tilastoja myös kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden myynnistä ja käytöstä.

(4)Maataloustilastojen kansainvälinen arviointi johti Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön maatalous- ja maaseututilastojen parantamista koskevan globaalin strategian laatimiseen. Strategia hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomiteassa vuonna 2010. Eurooppalaisten tilastojen olisi soveltuvin osin noudatettava kyseisen globaalin strategian suosituksia.

(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009( 12 ) luodaan puitteet Euroopan tilastojen kehittämiselle, laatimiselle ja levittämiselle yhteisten tilastoperiaatteiden mukaisesti. Asetuksessa (EY) N:o 223/2009 vahvistetaan laatukriteerit ja mainitaan tarve pitää tutkimusten vastaajille aiheutuva rasite mahdollisimman vähäisenä ja edistää hallinnollisen rasitteen vähentämistä koskevaa yleisempää tavoitetta.

(6)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean marraskuussa 2015 vahvistamassa maataloustilastostrategiassa vuodesta 2020 eteenpäin( 13 ) esitetään, että annetaan kaksi puiteasetusta, jotka kattavat kaikki maataloustilastoja koskevan EU-lainsäädännön näkökohdat, maatalouden tilinpitoa lukuun ottamatta. Tämä asetus on toinen näistä kahdesta puiteasetuksesta, ja sen on määrä täydentää jo hyväksyttyä puiteasetusta (EU) 2018/1091( 14 ).

(7)Maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevat eurooppalaiset tilastot kerätään, tuotetaan ja levitetään tällä hetkellä useiden säädösten perusteella. Tällainen rakenne ei luo asianmukaista johdonmukaisuutta yksittäisten aihealueiden välille, eikä sillä edistetä integroitua lähestymistapaa maataloustilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja levittämiseen. Tällä asetuksella olisi korvattava kyseiset säädökset tietojen yhdenmukaistamiseksi ja niiden vertailukelpoisuuden parantamiseksi ja jotta varmistettaisiin Euroopan maataloustilastojen johdonmukaisuus ja koordinointi, helpotettaisiin niitä vastaavien tilastointiprosessien integrointia ja virtaviivaistamista sekä mahdollistettaisiin kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Näin ollen on tarpeen kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 1165/2008( 15 ), (EY) N:o 543/2009( 16 ) ja (EY) N:o 1185/2009( 17 ) ja neuvoston direktiivi 96/16/EY( 18 ). Tähän asetukseen olisi sisällytettävä useat Euroopan tilastojärjestelmään liittyvät sopimukset ja tietojen siirtämistä koskevat herrasmiessopimukset niiltä osin kuin on näyttöä siitä, että asianomaiset tiedot vastaavat käyttäjien tarpeisiin, sovitut menetelmät toimivat ja tietojen laatu on asianmukainen.

(8)Komission asetuksen (EY) N:o 617/2008( 19 ) mukaisesti vaaditut tilastot on kerännyt Euroopan tilastojärjestelmä täyttäen osan asetuksen laatuvaatimuksista muttei kaikkia. Mainitut tilastot tukevat eurooppalaisia ja kansallisia politiikkoja pitemmällä aikavälillä, ja ne olisi sisällytettävä Euroopan tilastoihin tietojen saatavuuden ja laadun takaamiseksi. Jäsenvaltioiden kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi asetuksessa (EY) N:o 617/2008 säädetyt tilastovaatimukset olisi poistettava.

(9)Suuri osa Euroopan maatalousmaasta on nurmea. Tällaisten alueiden tuotantoa ei aiemmin pidetty tärkeänä, joten viljelytilastoihin ei ole sisällytetty niistä tuotantotietoja. Nurmesta ja märehtijöistä ympäristöön aiheutuvien vaikutusten painoarvo on kuitenkin ilmastonmuutoksen vuoksi kasvanut, joten tarvitaan tilastoja laidunmaiden tuotannosta ja eläinten laiduntamisesta.

(10)Maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien tietojen yhdenmukaistamiseksi ja jotta parannettaisiin niiden vertailtavuutta maatilojen rakennetta koskevien tietojen kanssa ja pantaisiin vuoden 2020 jälkeen toteutettavaa strategiaa tältäkin osin täytäntöön, tällä asetuksella olisi täydennettävä asetusta (EU) 2018/1091.

(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2009( 20 ) ei kata maataloustuotteiden hintatilastoja, mutta tällaisten tilastojen saatavuus ja yhdenmukaisuus maatalouden taloustilien kanssa olisi varmistettava. Maatalouden taloustilit ovat kansantalouden tilinpidon satelliittitilejä, joten maataloustuotteiden hintatilastoja ei ole asianmukaista sisällyttää asetukseen (EY) N:o 138/2004. Maatalouden tuotantopanoksia ja tuotosta koskevien tilastojen olisi sen vuoksi katettava maatalouden tuotantopanosten hintatilastot, jotka ovat maatalouden taloustilien kanssa yhtenäiset. Jäsenvaltioissa olisi oltava saatavilla maatalouden absoluuttisia tuottajahintoja koskevia tilastoja maatalouden taloustilien laskelmien ja vertailukelpoisten hintaindeksien mahdollistamiseksi.

(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY( 21 ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009( 22 ) mukaisesti annettavia torjunta-aineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia tietoja olisi tämän asetuksen vaatimusten osalta käytettävä mainitun direktiivin ja mainitun asetuksen säädösten asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(13)On tärkeää, että yhteisen maatalouspolitiikan kehittämistä määritettäessä kaikista jäsenvaltioista saadaan vertailukelpoisia maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevia tilastoja. Sen vuoksi muuttujia varten olisi käytettävä mahdollisimman pitkälti standardiluokituksia ja yhteisiä määritelmiä.

(14)Tilastojen kokoamiseen tarvittavat tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan kerättävä vähiten kustannuksia ja hallinnollista rasitetta aiheuttavalla tavalla. Näin ollen on välttämätöntä yksilöidä vaadittujen tietojen lähteiden mahdolliset omistajat ja varmistaa, että tietoja voidaan käyttää tilastointiin.

(15)Toimitettavat tietokokonaisuudet kattavat useita aihealueita. Jotta voidaan säilyttää joustava lähestymistapa, joka mahdollistaa tilastojen mukauttamisen tietovaatimusten muuttuessa, perusasetuksessa olisi täsmennettävä ainoastaan aihealueet, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet ja yksityiskohtaisista tietokokonaisuuksista olisi säädettävä täytäntöönpanosäädöksissä.

(16)Luonnonmukaisesta tuotannosta on tulossa yhä tärkeämpi kestävien maataloustuotantojärjestelmien indikaattori. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että luonnonmukaisesta maataloudesta saatavilla olevat tilastot ovat muiden maataloustuotantoa koskevien tilastojen kanssa yhdenmukaisia. Tähän päästään sisällyttämällä ne tietokokonaisuuksiin. Luonnonmukaista tuotantoa koskevien tilastojen olisi oltava johdonmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848( 23 ) mukaisesti tuotettujen hallinnollisten tietojen kanssa ja niissä olisi käytettävä kyseisiä tietoja.

(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003( 24 ) mukaisesti alueyksiköt olisi määritettävä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisesti.

(18)Maatalouden tuotantopanoksiin ja tuotoksiin tiettynä aikana liittyvistä tapauskohtaisista aiheista olisi voitava kerätä tietoja, joilla täydennetään säännöllisesti kerättäviä tietoja lisätietoja edellyttävistä aiheista, uusista ilmiöistä tai innovaatioista.

(19)Jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi olisi myönnettävä poikkeuksia tietyistä säännöllisesti toimitettavista tiedoista, jos jäsenvaltion osuus kyseisistä EU:n kokonaistiedoista on vähäinen.

(20)Euroopan tilastojärjestelmän tilastojen tuotantoprosessien tehostamiseksi ja vastaajille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi kansallisilla tilastolaitoksilla ja muilla kansallisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus kaikkien julkisia tarkoituksia varten kerättyjen hallinnollisten tietojen tarkasteluun ja käyttöön sujuvasti ja ilmaiseksi riippumatta siitä, ovatko kyseiset tiedot julkisten vai yksityisten elinten hallussa. Kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten olisi voitava myös sisällyttää tällaiset hallinnolliset tiedot tilastoihin siltä osin kuin tällaiset tiedot ovat tarpeen Euroopan maataloustilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja levittämiseksi asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti.

(21)Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan nykyaikaistamaan tietojen keräämistapoja. Digitaalisten ratkaisujen käyttöä olisi edistettävä.

(22)Joustavuuden varmistamiseksi ja vastaajiin, kansallisiin tilastolaitoksiin ja muihin kansallisiin viranomaisiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tilastollisia kyselytutkimuksia, hallinnollisia rekisterejä ja kaikkia muita lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia toimintatapoja, mukaan lukien sellaiset hyvin dokumentoidut tieteeseen perustuvat menetelmät kuin imputointi, estimointi ja mallintaminen. Tällaisiin lähteisiin perustuvien tilastojen laatu ja erityisesti tarkkuus, oikea-aikaisuus ja vertailukelpoisuus olisi aina varmistettava.

(23)Asetukseen (EY) N:o 223/2009 sisältyy sääntöjä, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamien tietojen toimittamista ja niiden käyttöä, myös luottamuksellisten tietojen toimittamista ja suojaamista. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että luottamuksellisia tietoja toimitetaan ja käytetään yksinomaan tilastointitarkoituksiin asetuksen (EY) N:o 223/2009 21 ja 22 artiklan mukaisesti.

(24)Asetus (EY) N:o 223/2009 tarjoaa puitteet Euroopan tilastoille ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisessä asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on hyväksynyt yhtenäisen integroidun metatietorakenteen Euroopan tilastojärjestelmän laaturaportoinnin standardiksi, mikä helpottaa – yhtenäisin standardein ja yhdenmukaistetuin menetelmin – asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 3 kohdassa säädettyjen tilastojen laatuvaatimusten täyttämistä. Kyseisen Euroopan tilastojärjestelmän standardin olisi edistettävä tämän asetuksen mukaisen laaturaportoinnin yhdenmukaistamista.

(25)Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on suoritettu vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, että tällä asetuksella perustettavassa tilasto-ohjelmassa keskitytään saavuttamaan tavoitteet tuloksellisesti ja että ohjelmaan sisällytetään talousarvioon liittyvät rajoitukset.

(26)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan tilastojen järjestelmällinen tuottaminen unionin maatalouden tuotantopanoksista ja tuotoksista. Koska tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa, tavoite voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(27)Jotta voidaan ottaa huomioon pääasiassa maataloudessa tapahtuneesta kehityksestä, tarkistetusta lainsäädännöstä ja muuttuvista toimintapoliittisista prioriteeteista johtuvat uudet tietotarpeet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tässä asetuksessa lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamisesta ja toimitettavien aiheiden ja yksityiskohtaisten aiheiden sekä muiden käytännön järjestelyjen määrittämisestä kertaluonteisesti annettavien tietojen keräämisen osalta tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa( 25 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset olosuhteet tämän asetuksen täytäntöönpanoon, komissiolle olisi annettava täytäntöönpanovalta täsmentää liitteessä lueteltuihin aiheisiin ja yksityiskohtaisiin aiheisiin ja yksityiskohtaisiin aiheisiin liittyvät tietokokonaisuudet ja annettavien tietojen tekniset elementit, vahvistaa tapauskohtaisesti kerättäviä tietoja koskevien muuttujien luettelot ja muut käytännön järjestelyt sekä vahvistaa laaturaporttien käytännön järjestelyt ja sisältö. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011( 26 ) mukaisesti.

(29)Jos tämän asetuksen täytäntöön paneminen edellyttäisi merkittäviä mukautuksia jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään, komission olisi voitava myöntää kyseisille jäsenvaltioille poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetuksi ajaksi. Tällaisia huomattavia mukautuksia voi olla tarpeen tehdä erityisesti siksi, että tiedonkeruujärjestelmiin on sisällytettävä tietoja koskevia uusia vaatimuksia, hallinnollisten lähteiden käyttöoikeus mukaan luettuna.

(30)Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(31)Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta direktiivin 2003/4/EY( 27 ) ja asetuksen (EY) N:o 1367/2006( 28 ) soveltamista.

(32)Jotta varmistettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artiklan 2 kohdassa määrättyjen periaatteiden mukaisesti tuotettujen Euroopan maataloustilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus, Euroopan tilastojärjestelmän piiriin kuuluvien viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia olisi vahvistettava. Tietoa keräävät myös muut kuin tässä asetuksessa tarkoitetut unionin elimet sekä muut organisaatiot. Tällaisten organisaatioiden ja Euroopan tilastojärjestelmään osallistuvien välistä yhteistyötä olisi näin ollen vahvistettava, jotta voidaan hyötyä synergiaeduista.

(33)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:    

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet Euroopan aggregoiduille tilastoille, jotka liittyvät maataloustoiminnan tuotantopanoksiin ja tuotoksiin sekä tällaisen tuotoksen välituotekäyttöön maataloudessa ja sen keruussa ja teollisessa käsittelyssä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1091 2 artiklan a, b, d ja e kohdan mukaisia ’maataloustoiminnan’, ’käytössä olevan maatalousmaan’, ’kotieläinyksikön’, ’tilan’ ja ’yhteismaan maatalousyksikön’ määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)    ’meijeriyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä tai tilaa, joka ostaa täysmaitoa tai tietyissä tapauksissa maitotuotteita valmistaakseen niistä maitotuotteita; sekä yrityksiä, jotka keräävät maitoa tai kermaa luovuttaakseen sen jalostamattomana kokonaan tai osittain toisille meijeriyrityksille;

2)    ’teurastamolla’ tarkoitetaan virallisesti rekisteröityä ja hyväksyttyä yritystä, jolla on lupa teurastaa ja käsitellä eläimiä, joiden liha on tarkoitettu ihmisravinnoksi;

3)    ’hautomolla’ tarkoitetaan yritystä, joka asettaa haudottavaksi ja haudottaa siitosmunia sekä toimittaa poikasia;

4)    ’raportointiyksiköllä’ tarkoitetaan yksikköä, joka toimittaa tilastotiedot;

5)    ’havaintoyksiköllä’ tarkoitetaan tunnistettavissa olevaa yksikköä, josta voidaan saada tietoja;

6)    ’aihealueella’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka kattaa tiettyjä aiheita;

7)    ’aiheella’ tarkoitetaan havaintoyksiköstä koottavan tiedon sisältöä siten, että kukin aihe kattaa yhden tai useamman yksityiskohtaisen aiheen;

8)    ’yksityiskohtaisella aiheella’ tarkoitetaan havaintoyksiköistä kerättävän tiedon yksityiskohtaista sisältöä siten, että kukin yksityiskohtainen aihe kattaa yhden tai useamman muuttujan;

9)    ’tietokokonaisuudella’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa taulukkoon koottua aggregoitua muuttujaa,

10)    ’muuttujalla’ tarkoitetaan tarkasteltavan yksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon arvojoukosta;

11)    ’ennakkotarkastetuilla tiedoilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden yhteisesti hyväksyttyjen validointisääntöjen pohjalta todentamia tietoja, kun sellaiset on olemassa;

12)    ’tapauskohtaisilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka ovat erityisen kiinnostavia käyttäjien kannalta tiettynä ajankohtana mutta jotka eivät sisälly tavanomaisiin tietokokonaisuuksiin;

13)    ’hallinnollisilla tiedoilla’ tarkoitetaan sellaisen muun kuin tilastollisen lähteen, yleensä julkisen tai yksityisen elimen tuottamia tietoja, joiden pääasiallinen tehtävä ei ole tuottaa tilastoja;

14)    ’metatiedolla’ tarkoitetaan tietoa, jota tarvitaan tilastojen käyttämiseen ja tulkitsemiseen ja jolla kuvaillaan tietoja jäsennellysti;

15)    ’ammattikäyttäjällä’ tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää kasvinsuojeluaineita ammattitoiminnassaan, mukaan lukien maatalousalan toimijat, teknikot, työnantajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat.

3 artikla

Tilastojen perusjoukot ja havaintoyksiköt

1.    Kuvattava tilastojen perusjoukko koostuu tilastoyksiköistä, kuten tiloista, yhteismaan maatalousyksiköistä, maataloudelle tuotteita tai palveluja toimittavista tai maataloustoiminnoista tuotteita ostavista tai noutavista yrityksistä ja tällaisia maataloustuotteita käsittelevistä yrityksistä, erityisesti hautomoista, meijereistä ja teurastamoista.

2.    Tilastokehyksessä edustettavat havaintoyksiköt ovat 1 kohdassa tarkoitetut tilastoyksiköt sekä raportoitavista tilastoista riippuen seuraavat:

a)    maataloustoimintaan käytettävä maa;

b)    maataloustoimintaan käytettävät eläimet;

c)    muun kuin maatalousyrityksen harjoittama maataloustoiminnasta peräisin olevien tuotteiden tuonti ja vienti;

d)    maataloustuotannosta peräisin olevien tuotteiden ja palvelujen tuotannontekijöihin liittyvät taloustoimet ja virrat.

3.    Raportointiyksikköjä ovat 1 kohdassa tarkoitetut tilastoyksiköt sekä muut yritykset ja laitokset, jotka käsittelevät 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin tietovaatimuksiin sisältyviä tietoja.

4 artikla

Kattavuusvaatimukset

1. Tilastojen on edustettava kuvaamaansa tilastojen perusjoukkoa.

2. Jäljempänä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun eläintuotantotilastojen aihealueen osalta tietojen on katettava 95 prosenttia kunkin jäsenvaltion kotieläinyksiköistä ja niihin liittyvistä toiminnoista tai tuotoksista.

3. Jäljempänä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kasvintuotantotilastojen aihealueen ja 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan i luetelmakohdassa tarkoitetun ravinteiden aiheen osalta tietojen on katettava 95 prosenttia kunkin jäsenvaltion koko käytössä olevasta maatalousmaasta (kotipuutarhat pois lukien) ja siihen liittyvistä tuotantomääristä.

4. Jäljempänä 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan iii luetelmakohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden aiheen osalta tietojen on katettava asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla markkinoille saatetut kasvinsuojeluaineet.

5. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja kattavuusvaatimuksia. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla

Säännölliset tietovaatimukset

1.    Maataloustoiminnan tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien tilastojen on katettava seuraavat aihealueet ja aiheet:

a)    eläintuotantotilastot

i)    kotieläimet ja liha

ii)    munat ja poikaset

iii)    maito ja maitotuotteet

b)    kasvintuotantotilastot

i)    kasvintuotanto

ii)    kasvinviljelytaseet

iii)    nurmet ja laidunnus

c)    maatalouden hintatilastot

i)    maatalouden hintaindeksit

ii)    absoluuttiset tuotantopanoshinnat

iii)    maatalousmaan hinnat ja vuokrat

d)    ravinteita ja kasvinsuojeluaineita koskevat tilastot

i)    ravinteet maatalouslannoitteissa

ii)    ravinnetaseet

iii)    kasvinsuojeluaineet

2.    Yksityiskohtaiset aiheet vahvistetaan liitteessä.

3.    Tiedot on toimitettava komissiolle aggregoituina tietokokonaisuuksina.

4.    Tietokokonaisuuksiin on sisällytettävä luonnonmukaista tuotantoa ja asetuksen (EU) 2018/848 mukaisia tuotteita koskevat tilastot.

5.    Alueelliset tiedot on toimitettava asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 määritellyllä NUTS2-tasolla.

6.    Jos jonkin muuttujan esiintyvyys jäsenvaltiossa on alhainen tai nolla, asianomaisen muuttujan arvot voidaan jättää pois toimitetuista tietokokonaisuuksista edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio on perustellut poisjättämisen komissiolle (Eurostatille) asianmukaisesti.

7.    Jäsenvaltioiden on kerättävä asiaankuuluvat hintatiedot maatalouden tuotantopanoksista ja tuotoksista, mukaan lukien tavaroiden ja palvelujen ominaisuudet ja painot, vertailukelpoisten hintaindeksien laatimista sekä asetuksella (EY) N:o 138/2004 katettuihin maatalouden taloustileihin tarvittavia muuttujia varten.

8.    Siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevia yksityiskohtaisia aiheita.

9.    Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään komissiolle (Eurostatille) toimitettavat tietokokonaisuudet. Tällaisissa täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat toimitettavien tietokokonaisuuksien tekniset elementit:

(a)muuttujien luettelot;

(b)muuttujien kuvaukset;

(c)luonnonmukaisen tuotannon ja luonnonmukaisten tuotteiden muuttujat;

(d)alueellisen tason muuttujat;

(e)havainto- ja raportointiyksiköt;

(f)tarkkuusvaatimukset;

(g)menetelmiä koskevat säännöt;

(h)tietojen toimittamisen määräajat.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 9 kuukautta ennen viitevuoden alkua.

10.    Jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkastetut tiedot ja niihin liittyvät metatiedot komission (Eurostatin) kutakin tietokokonaisuutta varten määrittämässä teknisessä muodossa. Tietojen ja metatietojen toimittamiseen komissiolle (Eurostatille) on käytettävä keskitetyn vastaanottopisteen palveluja.

6 artikla

Tapauskohtaiset tiedot

1.    Komissiolla on valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä täsmentääkseen tapauskohtaisesti annettavia tietoja, kun lisätietojen keruu katsotaan tarpeelliseksi. Näissä delegoiduissa säädöksissä täsmennetään

(a)tapauskohtaisen tiedonkeruun aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet sekä tällaisten uusien tilastotarpeiden perustelut;

(b)viitejaksot.

2.    Komissiolla on valta antaa 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viitevuodesta [lisätään vuosiluku, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] alkaen siten, että tällaisten tapauskohtaisten tiedonkeruiden väliin jää vähintään kaksi vuotta.

3.    Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään seuraavista:

(a)komissiolle (Eurostatille) toimitettavien muuttujien luettelo;

(b)muuttujien kuvaukset;

(c)tarkkuusvaatimukset;

(d)tietojen toimittamisen määräajat.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 12 kuukautta ennen viitevuoden alkua.

7 artikla

Tietokokonaisuuksien toimitustiheys

1.    Tietokokonaisuuksien toimitustiheys vahvistetaan liitteessä. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään kutakin toimitustiheyttä.

2.    Jäsenvaltio voidaan vapauttaa tietyistä säännöllisistä tietojen toimituksista, jos kyseisen jäsenvaltion vaikutus tietyn muuttujan EU:n kokonaisarvoon on vähäinen. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritellään muuttujien kynnysarvot tietyn menetelmän mukaisesti siten, että kyseisten kynnysarvojen soveltaminen ei vähennä asianomaisen muuttujan odotettua EU:n kokonaisarvoa viitevuonna yli viidellä prosentilla. Kynnysarvoja tarkistetaan komission (Eurostatin) aloitteesta niin, että ne vastaavat EU:n kokonaisarvojen suuntauksia.

3.    Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään tarkemmin seuraavat:

(a)kynnysarvo, jonka alittuessa muuttujan määrällä katsotaan olevan vähäinen vaikutus odotettuun EU:n kokonaismäärään;

(b)kynnysarvon määrittämisessä käytettävät tietolähteet ja menetelmät;

(c)muuttujat, joihin tätä poikkeusta sovelletaan.

Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla

Tietolähteet ja menetelmät

1.    Maataloustoiminnan tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien tilastojen hankkimiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä yhtä tai useampaa seuraavista lähteistä tai menetelmistä edellyttäen, että tiedot mahdollistavat sellaisten tilastojen tuottamisen, jotka täyttävät 10 artiklassa tarkoitetut laatuvaatimukset:

(a)tilastolliset kyselytutkimukset tai muut tilastotietojen keruumenetelmät;

(b)2 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset tietolähteet;

(c)muut lähteet, menetelmät tai innovatiiviset toimintatavat.

2.    Jäsenvaltiot voivat käyttää tietoja, jotka on saatu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1307/2013( 29 ) perustetusta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1760/2000( 30 ) perustetusta nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 21/2004( 31 ) perustetusta lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013( 32 ) 145 artiklan mukaisesti täytäntöön pannusta viinitilarekisteristä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2018/848 nojalla perustetuista luonnonmukaisen maatalouden rekistereistä.

3.    Jäljempänä 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan iii luetelmakohdassa tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita koskevat tilastot on laadittava käyttäen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 67 artiklan mukaisesti kirjattuja ja saataville annettuja tietoja.

4. Jäsenvaltioiden on tätä tarkoitusta varten ja tämän asetuksen mukaisesti pyydettävä kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiltä sähköisessä muodossa kirjatut tiedot, jotka kattavat vähintään kasvinsuojeluaineiden nimet, annosten suuruudet sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöalat ja niiden kohteena olevat viljelykasvit.

5.    Niiden jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia toimintatapoja, on ilmoitettava tästä komissiolle (Eurostatille) sitä viitevuotta edeltävän vuoden aikana, jolloin lähde, menetelmä tai innovatiivinen toimintatapa otetaan käyttöön, ja toimitettava yksityiskohtaiset tiedot saatujen tietojen laadusta.

6.    Tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta vastaavilla kansallisilla viranomaisilla on asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan nojalla oltava oikeus saada ja käyttää viipymättä ja maksutta tietoja, mukaan luettuna yrityksiä ja tiloja koskevat yksittäiset tiedot, jotka sisältyvät niiden kansallisella alueella laadittuihin hallinnollisiin rekistereihin. Kansallisten viranomaisten ja hallinnollisten rekisterien omistajien on perustettava tarvittavat yhteistyömekanismit tällaisia saanti- ja käyttöoikeuksia varten. Tällaiset saanti- ja käyttöoikeudet on myönnettävä myös tapauksissa, joissa toimivaltainen viranomainen on siirtänyt tehtäviään yksityisten tai puolijulkisten elinten suoritettaviksi.

9 artikla

Viitejakso

Tiedot on kerättävä yhdeltä viitejaksolta, joka on sama kaikissa jäsenvaltioissa, ja niissä on viitattava tilanteeseen tietyn ajanjakson aikana.

Kutakin yksityiskohtaista aihetta vastaava viitejakso vahvistetaan liitteessä. Ensimmäiset viitejaksot alkavat kalenterivuonna [lisätään vuosi, joka alkaa 1 päivästä tammikuuta 18 kuukautta hyväksymisen jälkeen].

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa viitejaksot määritellään tarkemmin. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

Laatu ja laaturaportointi

1.    Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi.

2.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 8 artiklassa säädettyjä lähteitä ja menetelmiä käyttäen saadut tiedot tuottavat tarkat arviot 3 artiklassa määritellystä tilastojen perusjoukosta kansallisella tasolla ja tarvittaessa alueellisella tasolla.

3.    Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä.

4.    Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun avoimella ja todennettavissa olevalla tavalla.

5.    Jäsenvaltioiden on tätä varten toimitettava komissiolle (Eurostatille) laatuselvitykset, joissa kuvataan tilastoprosessit, ensimmäisen kerran vuoden [lisätään vuosi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 30 kuukautta hyväksymisen jälkeen] 31 päivään joulukuuta mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi asianomaisen jakson aikana toimitetuista tietokokonaisuuksista, mukaan lukien erityisesti seuraavat:

(a)metatiedot, jotka kuvaavat käytettyä menetelmää ja sitä, miten teknisten eritelmien vaatimukset on saavutettu viittaamalla tässä asetuksessa vahvistettuihin vaatimuksiin;

(b)tiedot 4 artiklassa kuvattujen kattavuusvaatimusten noudattamisesta, mukaan lukien sen kehittäminen ja päivittäminen.

6.    Yksityiskohtaista aihetta ’Painot ja perusvuodeltaan muutetut indeksit’ koskevat erilliset menetelmäraportit on toimitettava samaan aikaan tietojen kanssa.

7.    Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan laaturaportteja koskevat käytännön järjestelyt ja raporttien sisältö. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.    Jäsenvaltioiden on tarvittaessa ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka voivat vaikuttaa toimitettavien tietojen laatuun merkittävästi.

9.    Jäsenvaltioiden on komission (Eurostatin) pyynnöstä toimitettava sille tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat lisäselvitykset.

11 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.    Unioni voi myöntää tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten avustuksia kansallisille tilastolaitoksille tai muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille tapauskohtaisen tiedonkeruun täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

2.    Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

12 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.    Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.    Komissiolla tai sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.    Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013( 33 ) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96( 34 ) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko ohjelman mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.    Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

13 artikla

Poikkeukset

1.    Jos tämän asetuksen tai sen nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden ja delegoitujen säädösten soveltaminen edellyttää huomattavia mukautuksia jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla myönnetään jäsenvaltioille poikkeuksia enintään kahdeksi vuodeksi.

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tällaista poikkeusta koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö kolmen kuukauden kuluessa kyseessä olevan säädöksen voimaantulopäivästä.

Tällaisista poikkeuksista aiheutuvat vaikutukset jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuteen tai edellytettyjen ajantasaisten ja edustavien Euroopan aggregaattien laskemiseen on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Vastaajille aiheutuva rasite on otettava huomioon poikkeusta myönnettäessä.

2.    Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.    Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.    Siirretään komissiolle määrittämättömäksi ajaksi 5 artiklan 8 kohdassa ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä alkaen [julkaisutoimisto lisää tämän asetuksen tarkan voimaantulopäivän].

3.    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 8 kohdassa ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.    Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.    Heti annettuaan delegoidun säädöksen komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.    Edellä olevien 5 artiklan 8 kohdan ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Komiteamenettely

1.    Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 artikla

Asetuksen (EY) N:o 617/2008 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 617/2008 seuraavasti:

1)    Poistetaan 8 artiklan 3, 4 ja 5 kohta.

2)    Kumotaan 11 artikla.

3)    Poistetaan liitteet III ja IV.

Tätä muutosta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta [lisätään vuosi, joka on 18 kuukautta hyväksymisen jälkeen].

17 artikla

Kumoamiset

1.    Kumotaan asetukset (EY) N:o 1165/2008, (EY) N:o 543/2009 ja (EY) N:o 1185/2009 sekä direktiivi 96716/EY 1 päivästä tammikuuta [lisätään ensimmäinen kalenterivuosi, joka alkaa vähintään 18 kuukautta hyväksymisen jälkeen].

2.    Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta [lisätään vuosi, joka on 18 kuukautta hyväksymisen jälkeen].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINTATOIMENPITEET

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1165/2008, (EY) N:o 543/2009 ja (EY) N:o 1185/2009 ja direktiivin 96/16/EY kumoamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Euroopan tilastojen tuottaminen

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 35  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

X yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tämän maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevia tilastoja koskevan ehdotuksen tavoitteena on parantaa Euroopan maataloustilastojen laatua, vertailtavuutta ja yhdenmukaisuutta, jotta politiikkojen laatijat, yritykset ja yleisö voisivat tehdä näyttöön perustuvia päätöksiä.

Maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevat tilastot kattavat yhdellä puiteasetuksella ja täytäntöönpanoasetuksilla maataloustilastokokoelmat kasvin- ja eläintuotantotilastoista, maataloustuotteiden hintatilastoista sekä ravinne- ja kasvinsuojeluainetilastoista. Koska kyseessä on asetus, sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Neljässä täytäntöönpanosäädöksessä täsmennetään pääasiassa erilaisia luetteloita ja kuvauksia sekä menetelmävaatimuksia. Lainsäädäntöpaketti pannaan täytäntöön yksittäisissä jäsenvaltioissa sisällyttämällä muuttujat ja muut vaatimukset kansallisiin tietokantoihin, kyselylomakkeisiin jne. asiaa koskevien säädösten hyväksymisestä alkaen. Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän asetuksen vuonna 2022 ja täytäntöönpanosäädökset vuonna 2023.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Merkittävän yhteisen EU-politiikan, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, kannalta on olennaisen tärkeää saada vertailukelpoisia, yhdenmukaistettuja ja korkealaatuisia maataloustilastoja Euroopan tasolla. Tämä voidaan parhaiten varmistaa asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa ja joita ei tarvitse ensin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Kun maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevia tilastoja koskeva asetus on tullut kokonaisuudessaan voimaan, EU:lla ja sen jäsenvaltioilla pitäisi olla korkealaatuiset eurooppalaiset maataloustilastot, jotka ovat vertailukelpoisia ja johdonmukaisia ja joista tietojen tuottajille aiheutuva rasite on heidän saamiinsa hyötyihin verrattuna kohtuullinen. Näyttöön perustuva päätöksenteko on ratkaisevan tärkeää YMP:n kaltaisten politiikkojen onnistumiselle. YMP on tärkeä työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävä tekijä unionissa.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Euroopan maataloustilastot ovat olleet YMP:n ja monien muiden tärkeiden EU:n politiikkojen merkittävä kulmakivi jo vuosikymmenten ajan. Niiden oikeusperustaa on kuitenkin päivitettävä, jotta se pysyy maatalouden muutosten mukana ja jotta siinä voidaan ottaa huomioon nykyisen Euroopan maataloustilastojärjestelmän arvioinnissa esiin nousseita kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat seuraavat:

1. Tämänhetkinen maataloustilastolainsäädäntö ei palvele riittävällä tavalla uusia ja tulevia tietotarpeita.

2. Euroopan maataloustilastojärjestelmä ei ole riittävän joustava eikä reagoi riittävän nopeasti uusiin tarpeisiin.

3. Tiedonkeruut eivät ole yhdenmukaistettuja eivätkä johdonmukaisia tyydyttävässä määrin.

4. Tilastoja voitaisiin tuottaa tehokkaammin.

5. Tietojen toimittamiseen liittyvää rasitetta pidetään suurena.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotettu asetus on osa Eurostatin maataloustilastostrategiaa vuoteen 2020 ja sen jälkeen. Strategiaan on määrä sisältyä kaksi puiteasetusta, yksi integroiduista maatilatilastoista ja toinen maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista, sekä maatalouden taloustilejä koskeva päivitetty asetus. Kaikilla kolmella asetuksella on yhteinen soveltamisala ja yhteiset tekniset ja menetelmiin liittyvä asiakirjat, ja ne kattavat yhdessä kaikki maataloustilastostrategian näkökohdat.

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset 

 kesto on rajattu

◻ toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY

X kestoa ei ole rajattu

Täytäntöönpano alkaa käynnistysvaiheella vuosina 2022 – 2024, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 36  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautuksia

2.HALLINTATOIMENPITEET 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Avustusten saajien on toimitettava kerätyt tiedot ja niitä vastaavat laaturaportit.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan tilastojärjestelmä tarjoaa infrastruktuurin tilastotiedolle. Järjestelmä on suunniteltu täyttämään monien käyttäjien tarpeet ja käytettäväksi demokraattisten yhteiskuntien päätöksenteossa. Tämä asetusehdotus on laadittu Euroopan tilastojärjestelmän kumppanien ydintoimintojen suojelemiseksi ja maataloustilastojen laadun ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja turvaamiseksi paremmin.

Yksi keskeisistä vaatimuksista, jotka tilastotietojen on täytettävä, koskee niiden johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli unionin lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset.

Ehdotetun toiminnan tavoitetta ei voida saavuttaa tyydyttävällä tavalla jäsenvaltioiden erillisin toimin. Toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin unionin tasolla sellaisen unionin säädöksen pohjalta, jolla varmistetaan tilastotietojen vertailukelpoisuus ehdotetun säädöksen piiriin kuuluvilla aihealueilla. Varsinaisen tiedonkeruun toteuttavat jäsenvaltiot.

2.2.1.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Riskit: Mahdollisia tietojen laatuun ja ajantasaisuuteen liittyviä ongelmia.

Riskien lieventämiseksi perustetut valvontajärjestelmät: Jäsenvaltioille ilmoitetaan etukäteen tekniset ja menetelmiin liittyvät asiakirjat ja ohjeet. Määräaikojen noudattamista valvotaan. Laaturaportit tarkastetaan.

2.2.2.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Komission virkamiehet suorittavat tarkastukset osana työtehtäviään. Tarkastusten etuna on tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden paraneminen. Odotettu virheriskin taso on alhainen, koska maataloustilastoja koskevaa tiedonkeruuta on tehty yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 1950-luvulta lähtien. Teknisten ja muiden järjestelmien mukauttaminen voi johtaa virheriskin vähäiseen kohoamiseen lyhyellä aikavälillä, mutta sen odotetaan palautuvan ennalleen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Kaikkien viranomaisvalvontamekanismien soveltamisen lisäksi Eurostat soveltaa petosten vastaista strategiaa komission yleisten petostentorjuntatoimien mukaisesti. Näin varmistetaan, että petosriskien hallintaan sovellettavassa lähestymistavassa suuntaudutaan petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen. Tarvittaessa perustetaan verkkoryhmiä ja otetaan käyttöön riittävät tietotekniikan välineet petosten analysoimiseksi.

Menojen toteutumisen valvontaa varten Eurostat on laatinut valvontastrategian. Strategiaan kuuluvia toimenpiteitä ja välineitä sovelletaan ehdotettuun asetukseen täysimittaisesti. Yksinkertaistamalla, soveltamalla kustannustehokkaita seurantaprosesseja ja tekemällä riskiin perustuvia ennakko- ja jälkitarkastuksia pyritään vähentämään petosten todennäköisyyttä ja ehkäisemään niitä. Petostentorjuntaan liittyvä valistus ja koulutus ovat osa valvontastrategiaa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat) 

Ehdotuksen talousarviovaikutukset eivät ole tiedossa asetusta annettaessa. Unionin rahoitusosuutta ei sovelleta säännölliseen tilastotietojen keruuseen vaan ainoastaan 6 artiklassa tarkoitettuihin tapauskohtaisiin tiedonkeruisiin. Ensimmäinen tapauskohtainen tiedonkeruu voidaan tehdä aikaisintaan 2 vuoden kuluttua ensimmäisestä viitevuodesta, jos on havaittu hyvin perusteltu odottamaton tietotarve. Tästä syystä rahoitusvaikutusta ei ole mahdollista määrittää tässä vaiheessa.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuus

Numero
[…][Otsake………………………...…………]

JM/EI-JM 37 .

EFTA-mailta 38

Ehdokasmailta 39

kolmansista maista

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

<…>

[…][Nimi……………...……………………………………………………………]

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan)

MSM

1)

Maksut

2)

Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 40  

Sitoumukset = maksut

3)

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

MSM

=1+3

Maksut

=2+3



Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.



milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

0,300

0,300

0,300

2,100

2,100

2,100

2,100

2,100 / v

9,300

Muut hallinnosta johtuvat menot

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030 / v

0,210

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = Maksut yhteensä)

9,510

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN KUULUVAT
määrärahat YHTEENSÄ

MSM

0,330

0,330

0,330

2,130

2,130

2,130

2,130

2,130 / v

9,510

Maksut

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

x    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuodet

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen 
OTSAKE 7

Henkilöresurssit

0,300

0,300

0,300

2,100

2,100

2,100

2,100

9,300

Muut hallinnosta johtuvat menot

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030

0,030

0,210

Välisumma, monivuotisen 
rahoituskehyksen OTSAKE 7

0,330

0,330

0,330

2,130

2,130

2,130

2,130

9,510

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 41  

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Välisumma,
monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

YHTEENSÄ

0,330

0,330

0,330

2,130

2,130

2,130

2,130

9,510

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetuilla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.



3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

x    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuodet

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

2

2

2

14

14

14

14

Edustustot

Tutkimustoiminta

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) AC, AL, END, INT ja JED  42

Otsake 7

Rahoitus monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 

– päätoimipaikassa

– edustustoissa

Rahoitus ohjelman määrärahoista 43

– päätoimipaikassa

– edustustoissa

Tutkimustoiminta

Muu (täsmennettävä)

YHTEENSÄ

2

2

2

14

14

14

14

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

– tietojen validointi

– menetelmiin liittyvät tukitoiminnot ja tehtävät

– raporttien analysointi

– tietojen levittäminen

– aloitteeseen liittyvien avustusten hallinnointi

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

x    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuodet

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

x    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset sekalaisiin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 44

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Ei sovelleta.

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja). 

Ei sovelleta.

(1)    SWD(2017) 96 – Komission yksiköiden arvioinnin sisältävä valmisteluasiakirja, joka liittyy maataloustilastoja vuoden 2020 jälkeen koskevaan strategiaan ja siitä seuraaviin mahdollisiin lainsäädäntöskenaarioihin (saatavilla ainoastaan englanninkielisenä).
(2)     https://ec.europa.eu/eurostat/web/agriculture/methodology/strategy-beyond-2020 (available only in English).
(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1).
(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä (EUVL L 33, 5.2.2004, s. 1).
(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).
(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1951, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta jatkamalla Euroopan tilasto-ohjelmaa vuoteen 2020 (EUVL L 284, 31.10.2017, s. 1).
(7)    COM(2018) 441.
(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
(9)    Eurostatin julkisten kuulemisten verkkosivut: http://ec.europa.eu/eurostat/about/opportunities/consultations/eass    Raportti julkisesta kuulemisesta:     http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/6937766/Agricultural-Statistics-Strategy-2020-Report.docx (saatavilla ainoastaan englanniksi).
(10)     SWD(2016) 430 .
(11)     Impact assessment , Impact assessment summary , Regulatory Scrutiny Board Opinion (saatavilla ainoastaan englanniksi).  
(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
(13)     https://ec.europa.eu/eurostat/web/agriculture/methodology/strategy-beyond-2020  
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1).
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1165/2008, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, kotieläin- ja lihatilastoista sekä neuvoston direktiivien 93/23/ETY, 93/24/ETY ja 93/25/ETY kumoamisesta (EUVL L 321, 1.12.2008, s. 1).
(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 543/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, kasvinviljelytilastoista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 837/90 ja (ETY) N:o 959/93 kumoamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 1).
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, torjunta-aineita koskevista tilastoista (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1).
(18)    Neuvoston direktiivi 96/16/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 1996, maitoa ja maitovalmisteita koskevien tilastotietojen keruusta (EYVL L 78, 28.3.1996, s. 27).
(19)    Komission asetus (EY) N:o 617/2008, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siitosmunien ja siipikarjan poikasten kaupan pitämisen vaatimusten osalta (EUVL L 168, 28.6.2008, s. 5).
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä (EUVL L 33, 5.2.2004, s. 1).
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).
(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1).
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(25)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).
(31)    Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).
(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(34)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(35)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(36)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(37)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(38)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(39)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.
(40)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(41)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(42)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt AL = paikalliset toimihenkilöt END = kansalliset asiantuntijat INT = vuokrahenkilöstö JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
(43)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(44)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Bryssel 2.2.2021

COM(2021) 37 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1165/2008, (EY) N:o 543 ja (EY) N:o 1185/2009 ja neuvoston direktiivin 96/16/EY kumoamisesta





LIITE

Tilastoalat, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet sekä kunkin yksityiskohtaisen aiheen toimitustiheydet ja viitejaksot

(a)Eläintuotantotilastot

Aihe

Yksityiskohtaiset aiheet

Toimitustiheydet

Viitejaksot

Kotieläimet ja liha

Kotieläinkannat

Puolivuosittain, vuosittain tai kolme kertaa kymmenessä vuodessa

Päivämäärät

Lihantuotanto

Kuukausittain

Kalenterikuukausi

Vuosittain

Kalenterivuosi

Eläintoimitukset

Puolivuosittain tai vuosittain

Kolme kalenterikuukautta

Kuusi kalenterikuukautta

Kalenterivuosi

Munat ja poikaset

Kulutukseen tarkoitetut munat

Vuosittain tai kolme kertaa kymmenessä vuodessa

Kalenterivuosi

Siitosmunat ja siipikarjan poikaset

Kuukausittain

Kalenterikuukausi

Hautomoiden rakenne

Vuosittain

Kalenterivuosi

Päivämäärät

Maito ja maitotuotteet

Tilalla tuotettu ja käytetty maito

Vuosittain tai kolme kertaa kymmenessä vuodessa

Kalenterivuosi

Maidon saatavuus maitoalalle

Vuosittain

Kalenterivuosi

Maidon ja maitotuotteiden käyttötarkoitukset maitoalan sektoreittain ja lopputuotteittain

Vuosittain

Kalenterivuosi

Kuukausittainen lehmänmaidon käyttö maitoalan sektoreilla

Kuukausittain tai puolivuosittain

Kalenterikuukausi

Meijeriyritysten rakenne

Kolme kertaa kymmenessä vuodessa

Kalenterivuosi



(b)Kasvinviljelytilastot

Aihe

Yksityiskohtaiset aiheet

Toimitustiheydet

Viitejaksot

Kasvinviljely

Peltokasvien tuotanto ja pysyvä nurmi

Osavuosittain ja vuosittain

Kalenterivuosi

Puutarhaviljely, pois lukien monivuotiset viljelykasvit

Osavuosittain ja vuosittain

Kalenterivuosi

Monivuotisten kasvien viljely

Osavuosittain ja vuosittain

Kalenterivuosi

Kasvinviljelytaseet

Viljataseet

Vuosittain

Vuosi

Öljysiementaseet

Vuosittain

Vuosi

Nurmet ja laidunnus

Laidunalueiden hoito

Kolmen vuoden välein

Kalenterivuosi

(c)Maatalouden hintatilastot

Aihe

Yksityiskohtaiset aiheet

Toimitustiheydet

Viitejaksot

Maatalouden hintaindeksit

Arvioidut ja toteutuneet indeksit

Neljännesvuosittain ja vuosittain

Kolme kalenterikuukautta

Kalenterivuosi

Painot ja perusvuodeltaan muutetut indeksit

Viiden vuoden välein

Kolme kalenterikuukautta Kalenterivuosi

Absoluuttiset tuotantopanoshinnat

Lannoitteet

Vuosittain

Kalenterivuosi

Eläinten rehu

Vuosittain

Kalenterivuosi

Energia

Vuosittain

Kalenterivuosi

Maatalousmaan hinnat ja vuokrat

Maatalousmaan hinnat

Vuosittain

Kalenterivuosi

Maatalousmaan vuokrat

Vuosittain

Kalenterivuosi



(d)Ravinteita ja kasvinsuojeluaineita koskevat tilastot

Aihe

Yksityiskohtaiset aiheet

Toimitustiheydet

Viitejaksot

Ravinteet maatalouslannoitteissa

Maatalouden epäorgaaniset lannoitteet

Vuosittain

Kalenterivuosi

Maatalouden orgaaniset lannoitteet

Ravinnetaseet

Viljelykasvien ja rehujen ravinnepitoisuuskertoimet

Viiden vuoden välein

Kalenterivuosia

Kasvijäämien määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet

Biologisen typensidonnan kertoimet

Ilman typpilaskeuman kertoimet

Siementen käytön ravinnepitoisuuskertoimet

Karjan eritteiden ravinnekertoimet

Poisviedyn karjanlannan määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet

Kasvinsuojeluaineet

Markkinoille saatetut kasvinsuojeluaineet

Vuosittain

Kalenterivuosi

Kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa

Vuosittain

Kalenterivuosi