EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.12.2021

JOIN(2021) 35 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EU:n strateginen lähestymistapa entisten taistelijoiden aseistariisumisen, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen tukemiseen

1. Johdanto

Konfliktien muuttuva luonne, aseellisten ryhmien leviäminen ja lisääntyvä väkivalta aiheuttavat valtavaa kipua ja kärsimystä ja vaikuttavat syvästi miesten, naisten, poikien ja tyttöjen elämään kaikkialla maailmassa. Kun rauha väistyy ja aseelliset selkkaukset horjuttavat valtioiden ja kokonaisten alueiden vakautta, siitä aiheutuu Euroopan unionille (EU) usein suoria tai välillisiä seurauksia ja uusia turvallisuushaasteita. Siksi EU:n on nyt enemmän kuin koskaan toimittava maailmanlaajuisena rauhan edistäjänä, joka puuttuu epävakauteen ja konflikteihin rajojensa ulkopuolella.

EU:lla on pitkät perinteet ulospääsyä konflikteista etsivien yhteisöjen ja yksilöiden turvallisuuden ja inhimillisen kehityksen tukemisessa. Konfliktista rauhaan siirryttäessä on olennaisen tärkeää edistää osapuolten vastuullisia irtautumismahdollisuuksia, poliittisia prosesseja ja vaihtoehtoisia toimeentulokeinoja. Kolumbian ja Indonesian Acehin maakunnan rauhanprosessien tukeminen, mahdollisuuksien etsiminen Koillis-Nigerian konfliktialueilta irtautumiseen tai Itä-Ukrainan konfliktin veteraanien yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamisen tehostaminen ovat esimerkkejä siitä, kuinka EU voi mukauttaa ja tukea näitä pyrkimyksiä.

Entisten taistelijoiden aseistariisunta, demobilisaatio ja yhteiskuntaan sopeuttaminen (DDR-toiminta englannin sanoista disarmament, demobilisation ja reintegration) ovat keskeisessä asemassa vakauttamisessa ja kestävän rauhan rakentamisessa. Niillä voidaan estää aseellisten ryhmien, joista osaa voidaan nimittää terroristijärjestöiksi, aiheuttamaa epävakautta ja niille tyypillistä epäkohtien hyväksikäyttöä. DDR-toiminta on näin ollen olennainen osa EU:n panosta, jolla se laajempaan vakauttamiseen ja väkivallan uudelleen leimahtamisen ehkäisemiseen, koska sillä torjutaan aseellisten ryhmien aiheuttamia riskejä ja tuetaan siirtymää aseellisista yhteenotoista poliittiseen osallistumiseen ja osallistavaan hallintoon.

DDR-toimintaa koskevat aloitteet törmäävät toisinaan erityisiin esteisiin, joita ovat muun muassa seuraavat: heikko paikallinen ja kansallinen omistajuus, hajanainen lähestymistapa rauhanrakentamiseen, tulitaukoihin tai rauhansopimuksiin liittyvät epärealistiset tai vaille tukea jäävät määräykset tai odotukset, lyhyen aikavälin lähestymistavat yhteiskuntaan sopeuttamiseen ja tehoton turvallisuus- ja oikeusalan hallinto. EU:n kokemus on osoittanut, että tarvitaan varhaista sitoutumista pitkän aikavälin toimintaan, joustavuutta ja valmiutta reagoida nopeasti yhdistämällä diplomatiaan, kehitykseen, rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä toimia riskialttiissa tilanteissa.

Aseellisten ryhmien asettamiin haasteisiin vastaamiseksi ja toimiensa vaikutuksen maksimoimiseksi EU päätti päivittää DDR-politiikkansa 1 globaalistrategiansa ja ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavan yhdennetyn lähestymistavan pohjalta 2 (jäljempänä ’yhdennetty lähestymistapa’). Ajan tasalle saatettu EU:n DDR-politiikka vastaa tavoitetta vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa, ja se perustuu EU:n sitoumukseen tukea Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän rauhan ohjelmaa 3 , jossa keskitytään konfliktinestoon ja ennakoiviin keinoihin rauhan ja kehityksen saavuttamiseksi. Näin EU auttaa ehkäisemään naapuri- ja lähialueilta tulevia heijastusvaikutuksia, jotka voisivat vaikuttaa EU:n sisäiseen turvallisuuteen. 4  

Määritelmä ja tavoite

DDR-toiminnalla tarkoitetaan asevoimien ja aseellisten ryhmien mies- ja naisjäsenten ja liittolaisten vapaaehtoista luopumista aseista, irtautumista komento- ja valvontarakenteista ja siirtymistä siviilielämään. DDR-toiminnan päätavoitteena on kestävä yhteiskuntaan (uudelleen) sopeuttaminen. Tähän sisältyy monia turvallisuuteen, sosiaalisiin ja psykologisiin tarpeisiin ja tuleviin sosioekonomisiin, koulutuksellisiin, terveydellisiin, oikeudellisiin ja poliittisiin näkymiin liittyviä näkökohtia, jotka koskevat entisten taistelijoiden ja heidän liittolaistensa lisäksi myös niitä perheitä ja yhteisöjä, joihin he sopeutuvat (uudelleen). DDR-toiminta onkin humanitaaristen, kehitys- ja rauhanpyrkimysten yhtymäkohdassa. 5  

Tässä yhteisessä tiedonannossa esitetään EU:n laajuinen kattava politiikka DDR-prosessien arvioimiseksi ja niihin osallistumiseksi ja ehdotetaan keinoja, joilla DDR-toimintaa voidaan suunnitella ja tukea konflikteista kärsivissä maissa ja alueilla koordinoidusti, konfliktisensitiivisesti 6 ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti suoraan ja yhteistyössä kumppaneiden, kuten YK:n 7 , Maailmanpankin, alueellisten järjestöjen ja kolmansien maiden, kanssa. 

Sen vuoksi tässä tiedoksiannossa

·esitetään EU:n lähestymistapa DDR-toimintaan ja keinot, joilla EU ja sen jäsenvaltiot voivat tukea sitä

·vahvistetaan yhteyksiä muihin keskeisiin politiikkoihin ja välineisiin konfliktien kaikissa vaiheissa

·hahmotellaan EU:n toimijoita ohjaavat periaatteet 

·ehdotetaan kohdennettuja välineitä ja toimia.

2. EU:n DDR-toiminnan mukauttaminen muuttuviin olosuhteisiin

Nykykonflikteissa on osallisina yhä hajanaisempia aseellisia ryhmiä, joilla on joustavat komentorakenteet, ylikansallisia ulottuvuuksia ja yhteyksiä järjestäytyneisiin rikollis- ja terroristijärjestöihin. Radikalisoitumiseen johtavassa dynamiikassa hyödynnetään sosiaalisia, etnisiä, kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia, uskonnollisia ja turvallisuuteen liittyviä epäkohtia, joita puutteet valtiorakenteissa, julkishallinnossa ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa, eriarvoisuus maan ja luonnonvarojen saatavuudessa, ilmastonmuutos ja ympäristön hauraus pahentavat.

Tässä yhteydessä DDR-prosessit jäävät usein vaille perinteisesti edellytettyjä puitteita eli pysyviä tulitaukoja ja elinkelpoisia rauhansopimuksia. Lisäksi muut DDR-toiminnan perusedellytykset, kuten konfliktin osapuolten keskinäinen luottamus rauhanprosessiin ja halukkuus osallistua siihen ja turvallisuuden vähimmäistaso, saattavat heikentyä. Aseellisista selkkauksista irtautuvat henkilöt ja ryhmät saattavat siten tarvita apua ja tukea niin konfliktin jatkuessa kuin sen jälkeenkin, kun rauhansopimus on tehty.

Osallistuminen DDR-prosesseihin

Jotta voidaan hallita odotuksia ja lisätä luottamusta rauhanprosessiin, miesten, naisten, poikien ja tyttöjen osallistumisen DDR-prosessiin olisi perustuttava tilannekohtaisiin, selkeisiin ja vakaisiin kelpoisuusehtoihin, joissa otetaan huomioon ikä, sukupuoli ja moninaisuus. Vaikka roolit voivat olla päällekkäisiä, DDR-toiminnan kannalta muun muassa seuraavat kategoriat tulevat kyseeseen:

-asevoimien ja/tai aseellisten ryhmien taistelijat ja tukitehtäviä hoitavat henkilöt, joita kutsutaan usein liittolaisiksi

-siviiliin palaavat henkilöt ja oma-aloitteisesti kotiutuneet henkilöt

-aseellisten ryhmien jäsenten perheet ja muut huollettavana olevat henkilöt

-siepatut henkilöt, lapset, eloonjääneet ja muut uhrit

-yhteisöt, joihin entiset taistelijat ja heidän liittolaisensa sopeutuvat (uudelleen).

Kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä, kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa ja kansainvälisessä rikosoikeudessa rajoitetaan sotarikoksiin, joukkotuhontaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden oikeutta osallistua DDR-prosesseihin. Tästä syystä henkilö, jolla on alun perin katsottu olevan oikeus osallistua tiettyyn DDR-prosessiin, voidaan sulkea pois ja asettaa syytteeseen rikostutkinnan tulosten perusteella. Lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n terroristijärjestöiksi 8 nimeämät ryhmät tai palaavat terrorismiin syyllistyneet vierastaistelijat ja heidän perheensä jäävät DDR-toimien ulkopuolelle.

Asevoimiin ja aseellisiin ryhmiin yhteydessä olleiden lasten 9 ehdoton ja välitön suojelu, vapauttaminen, palauttaminen perheeseensä ja (uudelleen) sopeuttaminen yhteisöönsä olisi aina suunniteltava ja asetettava etusijalle kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti riippumatta siitä, nimetäänkö kyseinen ryhmä terroristiseksi järjestöksi vai ei. Ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa olevat lapset, joiden epäillään syyllistyneen vakavaan rikokseen, on luovutettava siviilitoimijoille, ja oikeutta olisi tarjottava nuoriso-oikeuden puitteissa.

DDR-toiminnan keskeiset osatekijät

EU pitää DDR-toimintaa poliittisena, ei-sotilaallisena ja muutosvoimaisena prosessina, joka perustuu vahvasti kansalliseen ja paikalliseen omistajuuteen, rauhan- ja kehityspyrkimyksiin ja selviytymiskyvyn kehittämiseen. EU:n osallistuminen DDR-toiminnan tukemiseen ja toiminnan tiettyjen osatekijöiden painottaminen, jaksottaminen ja niveltäminen on suunniteltava tapauskohtaisesti.

EU voi tukea aloitteita, joita ei nimenomaisesti kutsuta DDR-toiminnaksi 10 mutta joilla kuitenkin pyritään vähentämään väkivaltaa tai parantamaan selviytymiskykyä yhteisön tasolla ja vahvistamaan yksilöiden kykyä vastustaa aseellisten ryhmien harjoittamaa (uudelleen)värväystä. DDR-toiminnalle otollisia olosuhteita voidaan edistää luomalla mahdollisuuksia vastuulliseen irtautumiseen aseellisista ryhmistä – olipa kyse spontaanista tai suunnitellusta irtautumisesta – ja siviilielämään paluuseen.

Aseistariisunnalla tarkoitetaan taistelijoiden ja heidän liittolaistensa ja joskus myös siviiliväestön käyttämien aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden turvallista arviointia, keräämistä, dokumentointia, valvontaa ja hävittämistä, jotta voidaan vähentää etenkin pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niihin liittyvien tuotteiden laitonta liikkumista. Aseistariisuntaa voi tapahtua DDR-toiminnan kaikissa vaiheissa tai siirtymäkauden aikana 11 , tai se voi edellyttää laajempaa poliittista kehitystä tai rauhanprosessin etenemistä.

Demobilisaatiolla tarkoitetaan asevoimien ja aseellisten ryhmien aikuisten jäsenten erottamista ja/tai irtautumista 13 komentorakenteista ja siirtymistä siviileiksi. Se edellyttää oikeudellisen aseman muutosta ja mahdollisesti myös psykososiaalista neuvontaa ja terveydenhuollon tukea. Se voi tapahtua spontaanisti, tai se voidaan järjestää lainsäädännön tai poliittisten sopimusten avulla. 14 Kelpoisuusehdot täyttävien taistelijoiden ja heidän liittolaistensa tilanteen käsittely ja kotiuttaminen sisältää siirtymävaiheen lyhytaikaista ja kohdennettua apua, jota kutsutaan sopeuttamistueksi ja joka on tarkoitettu demobilisaatioprosessin kohteena oleville henkilöille. Tässä prosessissa olisi otettava huomioon ihmiskaupan uhrit, joita on hyväksikäytetty aseellisissa selkkauksissa ja sotatarkoituksissa.

Yhteiskuntaan sopeuttaminen on prosessi, jonka avulla entiset taistelijat ja heidän liittolaisensa siirtyvät elämään yhteisön siviilijäseninä. Tällä avoimella prosessilla on turvallisuuteen liittyviä, psykologisia, sosiaalisia, terveydellisiä, kulttuurisia, uskonnollisia, taloudellisia, poliittisia ja oikeudellisia ulottuvuuksia, ja se toteutetaan yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla osana laajempia toipumis-, rauhan- ja kehitysprosesseja.

Kelpoisuusehdot täyttävät entiset taistelijat, joiden tausta on tarkistettu, voivat tietyissä olosuhteissa integroitua kansalliselle turvallisuusalalle. Tämän prosessin olisi oltava kansallinen, edistettävä osallisuutta ja oikeudenmukaista edustusta ja vastattava väestön turvallisuustarpeisiin sen lisäksi, että siinä otetaan huomioon vastuukysymykset, asianmukainen mitoitus ja turvallisuusalan vastaanottokyky.

Tukeakseen sosioekonomista yhteiskuntaan sopeuttamista EU on sitoutunut tarkastelemaan näiden prosessien monialaista luonnetta ja ottamaan huomioon niinkin erilaisia näkökohtia kuin maanomistusoikeuteen liittyvien epävarmuuksien poistaminen ja terveydenhuollon saatavuuden varmistaminen sekä rahoitus- ja pankkipalvelujen saatavuuden tukeminen. Sen vuoksi on tarkasteltava ja käsiteltävä tiettyjä sosioekonomisen haavoittuvuuden keskeisiä tekijöitä, kuten makrotalouden rakenteellisia alijäämiä ja kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomisen esteitä, koulutusvajeita ja tehottomia tai vaikeapääsyisiä sosiaaliturva- ja terveydensuojelujärjestelmiä, sekä muita asiaan liittyviä näkökohtia, kuten järjestäytyneen rikollisuuden roolia, laitonta taloutta ja uudelleenvärväyksen riskiä.

EU tukee kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kaupallisen yhteistyönsä avulla ihmisarvoisen työn, kestävien elinkeinojen ja talouksien edistämistä, jotta maita voidaan auttaa toipumaan hätätilanteista ja tehostamaan jälleenrakentamista. Tätä lähestymistapaa olisi sovellettava järjestelmällisemmin myös maan sisäisten ja muiden pakolaisten ja paluumuuttajien yhteiskuntaan sopeuttamiseen.

Pyrkiessään tukemaan poliittista yhteiskuntaan sopeuttamista edistävää rauhankulttuuria EU auttaa yksilöitä ja yhteisöjä hankkimaan taitoja, joita nämä tarvitsevat osallistuakseen poliittiseen toimintaan puolueiden tai yhteiskunnallisten liikkeiden kautta tai itsenäisinä aktivisteina, mikä mahdollistaa moniarvoisen keskustelun sekä laajemman sovittelun ja rauhanrakentamisen ilman väkivaltaisten kostotoimien pelkoa.

3. EU:n kokonaisvaltainen osallistuminen DDR-toiminnan haasteisiin vastaamiseksi

Laaja kattavuus

Vastatakseen DDR-toiminnan haasteisiin EU hyödyntää moniulotteista keinovalikoimaansa rauhan, turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi seuraavasti:

·Tehokkaana sovittelijana profiloituneella EU:lla on maailmanlaajuisena toimijana vahva rooli rauhanprosesseissa ja konfliktien ehkäisemisessä, ja sen toiminnan keskiössä on ihmisten turvallisuus. Siksi EU:lla on hyvät mahdollisuudet tarjota tehokasta ja joustavaa tukea DDR-prosesseille maakohtaisten tai alueellisten strategioiden avulla. Politiikkaan ja poliittiseen vuoropuheluun perustuva realistinen lähestymistapa, jossa kattaa myös valtion turvallisuustoimijat, voi vähentää jännitteiden ilmaantumisen todennäköisyyttä ja parantaa EU:n kumppaneiden vakautta ja selviytymiskykyä EU:n naapurialueilla ja kauempanakin.

·EU ylläpitää monenvälistä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja on tiiviissä vuorovaikutuksessa kahdenvälisten, alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa varmistaakseen, että kansainvälistä oikeutta, varsinkin kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, kunnioitetaan kaikilta osin, ja edistääkseen sitä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen muun muassa siviilien suojelua koskevilla konkreettisilla aloitteilla ja tukemalla kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuksien puolustajia tukee osallisuutta ja mahdollistaa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n strategisen lähestymistavan 15 sekä nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman 16 tuloksellisemman täytäntöönpanon.

·EU tukee merkittävänä humanitaarisen avun 17 , kehitysyhteistyön ja rauhan toimijana kansallisia instituutioita ja järjestöjä, jotka DDR-toimien lisäksi pyrkivät lievittämään inhimillistä kärsimystä ja edistämään kestävää kehitystä, parantamaan ihmisten turvallisuutta ja helpottamaan erilaisten konflikteista kärsivien ryhmien pitkän aikavälin yhteiskuntaan sopeuttamista. 

·EU ja sen jäsenvaltiot edistävät merkittävällä tavalla rauhaa ja turvallisuutta. Ne myös luovat paremmat mahdollisuudet aseellisiin ryhmiin liittyvien riskien kokonaisvaltaiseen hallintaan hyödyntäen YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioiden ainutlaatuista roolia ja EU:n edustustojen puolustus-, turvallisuus- ja terrorismintorjunnan neuvonantajien verkostoja.

·Tutkimuksen ja innovoinnin hyödyntäminen näyttöön perustuvassa päätöksenteossa tukee paremmin DDR-prosesseja ja edellyttää tietämyksen ja kokemusten hallintaa.

EU:n välineiden johdonmukainen käyttö 

DDR-aloitteet ovat tehokkaampia, jos niitä tuetaan yhdennetyn lähestymistavan politiikoilla ja välineillä. Edellytyksenä on kuitenkin tapauskohtaisesti määriteltyjen jaksotuksen, realististen tavoitteiden, budjetoinnin ja aikataulujen noudattaminen.

Kaikkien asiaankuuluvien EU:n toimijoiden on toimivaltuuksiensa mukaisesti koordinoitava toimiaan, kuultava toisiaan ja tehtävä yhteistyötä poliittisella, strategisella ja operatiivisella tasolla, jotta pitkän aikavälin politiikkalähtöinen kehitysapu voidaan yhdistää lyhyen aikavälin toimiin ja muihin avustustoimenpiteisiin. EU:lla on nyt paremmat mahdollisuudet saavuttaa tuloksia tällä alalla, sillä se on hyväksynyt naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) 18 ja Euroopan rauhanrahaston 19 .

Rauhanrakentaminen ja kehitysyhteistyö

EU investoi konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen liittyviin aloitteisiin maailmanlaajuisesti ja pyrkii valtavirtaistamaan konfliktisensitiivisyyden ja selviytymiskyvyn ulkoisessa toiminnassaan muun muassa erityisellä vaatimuksella 20 , jota sovelletaan kehitysyhteistyöhön ja kansainvälisiin kumppanuuksiin hauraissa ja konflikteista kärsivissä maissa. Tähän sisältyy järjestelmällinen puuttuminen konfliktien ja kriisien perimmäisiin syihin soveltamalla pitkän aikavälin lähestymistapoja konfliktin muuntamiseen ja rauhanrakentamiseen. Hauraissa ympäristöissä avainasemassa ovat pyrkimykset, joilla luodaan tilaa poliittiselle vuoropuhelulle ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiselle ja ehkäistään tai vähennetään väkivaltaa ja ääriliikkeitä yhteisön tasolla. Näissä olosuhteissa entisiin taistelijoihin, heidän liittolaisiinsa ja vastaanottajayhteisöihin keskittyvillä investoinneilla on ennaltaehkäisevä vaikutus konfliktien ja väkivallan uusiutumiseen, sillä niillä parannetaan selviytymiskykyä ja vastustuskykyä aseellisten ryhmien harjoittamalle uudelleenvärväykselle.

Ennaltaehkäisevä diplomatia ja sovittelu

Kuten EU:n rauhanvälitystoimintaa koskevassa toiminta-ajatuksessa 21 todetaan, aseellisiin toimijoihin liittyvät järjestelyt ovat keskeisessä asemassa välitystoiminnassa ja rauhanneuvotteluissa. Neuvotteluvaltuuskuntiin olisi mahdollisuuksien mukaan kuuluttava aseellisten ryhmien ja niiden yhteisöjen edustajia, joihin DDR-prosessit vaikuttavat. Toimeenpantavissa olevat ja realistiset DDR-toimintaa koskevat erityismääräykset, kuten vihollisuuksien lopettaminen, tulitauko, vallanjakomekanismit ja turvallisuusjärjestelyt, lisäävät mahdollisuuksia onnistuneeseen sovintoon ja vakauttamiseen. Siksi DDR-asiantuntemusta on tärkeää hyödyntää jo neuvottelujen varhaisessa vaiheessa.

Turvallisuusalan uudistus ja oikeusvaltioperiaatteen tukeminen 

EU:n laajuisen turvallisuusalan uudistusta koskevan kehyksen 22 mukaisesti turvallisuusalan uudistus ja DDR-toiminta voivat olla tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Toimijat voivat asettaa yhteen prosessiin osallistumisensa ehdoksi vastakkaisen osapuolen uskottavan sitoutumisen toiseen prosessiin, koska turvallisuusalan uudistus voidaan kokea valtioiden yhtenäisiä joukkoja heikentävänä tekijänä ja DDR-toimintaa aseellisia ryhmiä heikentävänä tekijänä.

Turvallisuusalan uudistuksen olisi johdettava turvallisuusalan vastuuvelvollisuuden ja ihmisoikeustilanteen paranemiseen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisen hallinnon parempaan tukemiseen. Näin voidaan puuttua aseellisten toimijoiden hyväksikäyttämiin keskeisiin epäkohtiin.

YTPP:n operaatiot ja turvallisuus- ja puolustusneuvonantajien verkostot

DDR-toimien on täydennettävä EU:n turvallisuus- ja puolustusalan toimia. YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioiden olisi toimeksiantojensa mukaisesti edistettävä DDR-prosessille suotuisaa ympäristöä tukemalla kansallisia ja paikallisia toimijoita. Sen lisäksi, että YTPP-operaatiot myötävaikuttavat suoraan tiettyihin DDR-toiminnan osatekijöihin, ne voivat myös edistää koulutuksen ja mentoroinnin avulla sellaisten entisten taistelijoiden pitkän aikavälin yhteiskuntaan sopeuttamista, jotka ovat käyneet läpi DDR-prosessin.

Asiaankuuluvien komission yksiköiden, EU:n edustustojen, EUH:n sotilaallisten neuvonantajien ja terrorismi- ja turvallisuusasiantuntijoiden verkostojen sekä EU:n jäsenvaltioiden puolustusasiantuntijoiden ja turvallisuusneuvonantajien olisi oltava keskeisiä toimijoita pyrittäessä tavoittamaan kumppanimaiden kansalliset asevoimat ja lainvalvontaviranomaiset, jotka osallistuvat DDR-prosesseihin.

Väkivaltaisten ääriliikkeiden ennaltaehkäisy ja torjunta

Monet DDR-toimintaan liittyvät prosessit toteutetaan tilanteissa, joissa väkivaltaiset ääriliikkeet ovat saaneet vahvan aseman konfliktin dynamiikassa. Näissä tilanteissa väkivaltaisten ääriliikkeiden ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevilla aloitteilla (P/CVE-aloitteet), jotka täydentävät EU:n terrorisminvastaisen ohjelman 23 ulkoista ulottuvuutta, edistetään terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden yleistä ennaltaehkäisyä, mukaan lukien aseellisten ryhmien harjoittamaa (uudelleen)värväystä: tässä yhteydessä voitaisiin harkita radikalisoitumisen vähentämiseen tähtääviä tekijöitä. Tällaisten aloitteiden tavoitteena on antaa hallituksille, kansalaisyhteiskunnalle, yhteisöille ja paikallisviranomaisille tarvittavat tiedot ja taidot, jotta ne voivat paremmin käsitellä tällaista dynamiikkaa ja parantaa yhteisöjen selviytymiskykyä ja paikallisia valmiuksia ennaltaehkäistä konflikteja ja väkivaltaisia ääriliikkeitä. Edellytyksenä on kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vaatimusten aukoton noudattaminen. Näissä yhteyksissä työskentelevien toimijoiden olisi tunnettava hyvin DDR- ja P/CVE-aloitteet, jotka ovat merkityksellisiä niiden maiden tai alueiden kannalta, joissa he työskentelevät, ymmärrettävä aloitteisiin sisältyvät tavoitteet ja erityiset työmenetelmät sekä pyrittävä synergiaan eri sitoumusten välillä.

P/CVE-aloitteisiin voi sisältyä pakkokeinoja esimerkiksi silloin, kun viranomaiset toteuttavat kuntouttamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevia strategioita syytteeseenpanon jälkeen. P/CVE-aloitteet eroavat siten DDR-toimista, joiden vapaaehtoisuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.

Siirtymäkauden oikeusjärjestelyt

Siirtymäkauden oikeusjärjestelyillä tarkoitetaan kaikkia prosesseja ja mekanismeja, jotka liittyvät yhteiskunnan pyrkimyksiin käsitellä laajamittaisia menneitä väärinkäytöksiä vastuuvelvollisuuden ja oikeuden toteutumisen varmistamiseksi sekä sovinnon ja rauhan aikaansaamiseksi. 24 Jotta väkivaltaa voitaisiin estää toistumasta, DDR-toiminnan eri muotoja käytetään usein samanaikaisesti, ja niissä voidaan tukeutua siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin liittyviin prosesseihin ja sitoumuksiin. Siirtymäkauden oikeusjärjestelyt ja DDR-toiminta ovatkin toisiaan vahvistavia prosesseja, joilla on yhteinen pitkän aikavälin tavoite eli kestävän rauhan edistäminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen.

Pienaseet ja kevyet aseet, aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinta ja miinanraivaustoiminta

Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden leviäminen ja tarkoituksenvastaiset siirrot konfliktitilanteessa helpottavat uudelleenvarustelua ja aseellisten ryhmien mobilisointia ja heikentävät vaikutuksia, joita DDR-prosessilla voi olla konfliktien toistumisen ehkäisemisessä. Niihin sisältyy myös pitkän aikavälin riski EU:n sisäiselle turvallisuudelle, sillä varastoja voi päätyä rikollisryhmien käsiin EU:ssa tai kyseisellä alueella. Näin ollen aseistariisunnan olisi DDR-prosessissa perustuttava laajempiin poliittisiin prosesseihin, joilla pyritään hallitsemaan aseita ja ampumatarvikkeita. Tämä auttaa vahvistamaan konfliktista toipumisen strategioita, asevientikieltoja ja sukupuolitietoista sääntelyyn perustuvaa, operatiivista ja teknistä pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaa EU:n pienasestrategian 25 mukaisesti. Tämän saavuttamisessa EU:n jäsenvaltioiden osallistuminen ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ovat keskeisessä asemassa.

DDR-toiminta liittyy läheisesti miinanraivausaloitteisiin, jotka voisivat auttaa lisäämään yleistä luottamusta rauhanprosessiin. Miinanraivaustoiminta voidaan yhdistää osaksi yhteiskuntaan paluuseen ja sopeuttamiseen liittyviä toimia miinojen riskejä koskevien koulutusaloitteiden avulla. Humanitaarinen miinanraivaus mahdollistaa myös maan saatavuuden ja elinkeinojen harjoittamisen ja parantaa asianomaisten yhteisöjen turvallisuutta.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja luonnonvarojen laittoman hyödyntämisen torjunta

Laittomien talouksien ja sotatalouksien kanssa tekemisissä olevien järjestäytyneiden rikollisryhmien näkyvä läsnäolo ruokkii usein konflikteja, ja sillä voi olla ratkaiseva rooli aseellisten ryhmien uudelleenmobilisoinnissa tai yleisenä konfliktia edistävänä tekijänä. Rikolliset rakenteet kukoistavat toimivien valtiollisten instituutioiden puuttuessa, mikä saattaa johtaa symbioottisten suhteiden tai yhtenevien tavoitteiden muodostumiseen asevoimien ja aseellisten ryhmien kanssa. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta 26 voi osaltaan tehostaa DDR-prosesseja ja auttaa saavuttamaan yleistavoitteena olevan kestävän rauhan. EU voi hyödyntää vaikutustaan näissä yhteyksissä lujittamalla alan yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Lisäksi luonnonvarojen laiton valvonta tai sääntelemätön hyödyntäminen ja hallinta voivat pahentaa haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle ja luonnonkatastrofeille ja aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Jos luonnonvaroja kuitenkin hoidetaan kestävällä, konfliktisensitiivisellä ja osallistavalla tavalla, mukaan lukien asianmukaista huolellisuutta koskevien sääntelykehysten avulla, luonnonvarat voivat edistää sosioekonomista yhteiskuntaan sopeuttamista ja laajempaa kehitystä houkuttelemalla investointeja ja kestäviä työllistymismahdollisuuksia. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että sosioekonomista yhteiskuntaan sopeuttamista suunniteltaessa arvioidaan ympäristön pilaantumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyviä haavoittuvuuksia ja riskejä esimerkiksi maatalouden kehittämisen, kalastuksen, metsätalouden, maankäytön ja vesihuollon osalta.

Ihmiskaupan torjunta

Konfliktialueet muodostavat otollisen maaperän ihmiskaupalle, millä on vaikutusta erityisesti haavoittuviin ryhmiin. Yhä epätoivoisemmat taloudelliset olosuhteet, oikeusvaltion heikkeneminen tai jopa romahtaminen ja saatavilla olevien sosiaalipalvelujen väheneminen lisäävät väestönosien eristyneisyyttä, joka on seurausta esimerkiksi sukupuolten eriarvoisuudesta, köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä tai etnisestä alkuperästä. Tämä puolestaan lisää paikallisväestön, erityisesti naisten ja lasten, alttiutta ihmiskaupalle. Lapsia käytetään usein hyväksi sotilaina tai joukkoja palvelevissa rooleissa, kuten kantajina, kokkeina, tähystäjinä ja tiedustelijoina, sekä seksiorjina. Ihmiskaupan rajatylittävä luonne on erityisen merkityksellinen, sillä rikollisjärjestöt toimivat usein hyvin jäsenneltyjen ja ammattimaisten verkostojen välityksellä sekä verkossa että sen ulkopuolella. EU keskittyy edelleen ihmiskauppiaiden rikollisten liiketoimintamallien purkamiseen ja uhrien, erityisesti naisten ja lasten, suojeluun ja voimaannuttamiseen. 27

4. EU:n tukea DDR-toiminnalle ohjaavat periaatteet

DDR-toiminnan tukemiseen sovellettava lähestymistapa vaihtelee suuresti konfliktin vaiheen ja dynamiikan, vihollisuuksien lopettamisen ja kansainvälisen yhteisön osallistumisen mukaan. EU:n kansainvälisen oikeuden mukaisesti antaman tuen olisi oltava realistista, joustavaa ja konfliktisensitiivistä, ja sen olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

ØPolitiikkalähtöisyys ja hyvä koordinointi kumppaneiden kanssa

Vahvistettu politiikkalähtöinen lähestymistapa antaa EU:lle mahdollisuuden integroida ja koordinoida toimia tehokkaasti ja lieventää niihin liittyviä riskejä 28 samalla, kun tehdään yhteistyötä rauhanrakentamisen, diplomatian, kehitysyhteistyön ja humanitaaristen avustustoiminnan keskeisten toimijoiden kanssa. EU:n edustustot, EU:n erityisedustajat, YTPP-operaatiot ja jäsenvaltioiden edustustot kumppanimaissa ovat keskeisessä asemassa luotaessa perustaa EU:n vahvemmalle ja yhtenäisemmälle panokselle.

EU tukee tehokasta monenvälisyyttä ja hyödyntää arvokkaita kumppanuuksia Yhdistyneiden kansakuntien, Maailmanpankin, alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, kolmansien maiden ja kansallisten toimijoiden kanssa paikallisten toimijoiden, yhteisöjen, yksityissektorin toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden lisäksi. EU jatkaa DDR-toimien tukemista edistämällä liittymistä monenvälisiin välineisiin ja niiden käyttöä.

ØKansallinen ja paikallinen omistajuus

Vaikka ulkoinen tuki, myös alueellisella tasolla, voi helpottaa DDR-toiminnalle otollisen ympäristön luomista, kansallisten, paikallisten ja yhteisön tason toimijoiden omistajuus, sitoutuminen ja työ ovat edelleen olennaisen tärkeitä. Kestävien tulosten saavuttamiseksi EU:n toimia koordinoidaan kansallisten ja alueellisten strategioiden avulla, jotta voidaan vahvistaa omistajuutta, myös alueilla, joiden rajat vuotavat. Tämän pitäisi auttaa rakentamaan oikeusvaltiota ja vahvistamaan vastuullisia instituutioita ja valmiuksia, kuten DDR-toimintaan liittyviä virastoja ja elimiä, sekä asiaankuuluvia yhteisön ja kansalaisyhteiskunnan aloitteita.

ØIhmiskeskeisyys ja vapaaehtoisuus

EU soveltaa vahingon välttämisen periaatetta ja ketään ei jätetä jälkeen -periaatetta sekä noudattaa asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksien suhteen ja konfliktisensitiivisyyttä.

Päätös irtautua aseellisesta ryhmästä on tilannesidonnainen. Vaikka päätöksentekoa voidaan helpottaa tai siihen voidaan kannustaa, yksittäisiä henkilöitä tai ryhmiä ei voida pakottaa osallistumaan DDR-prosessiin. Osallistumisen vapaaehtoisuuden säilyttäminen on olennaisen tärkeää. EU edistää kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista kaikissa yhteyksissä, myös pidätysten ja taistelukentillä tapahtuvien vangitsemisten kaltaisissa tilanteissa, joissa yksilöillä ei välttämättä ole vaihtoehtoja.

DDR-prosesseihin osallistuvat ihmiset kärsivät usein sosiaalisesta syrjäytymisestä ja leimautumisesta. He ovat saattaneet katkaista perhesiteet, ja heillä voi olla koulutusvajeita, terveysongelmia, myös mielenterveysongelmia, joihin voi liittyä päihteiden väärinkäyttöä, väkivaltaista käyttäytymistä ja/tai yksilöllisiä tai kollektiivisia traumoja, jotka ovat seurausta esimerkiksi seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai ihmiskaupasta. Heillä ei välttämättä ole taitoja ja verkostoja, jotka auttavat heitä työllistymään tai työllistämään itsensä ja/tai osallistumaan poliittiseen toimintaan rakentavalla tavalla. Samalla he joutuvat leimaamisen kohteiksi ja kohtaavat yhteiskuntaan sopeuttamisen oikeudellisia ja käytännön esteitä. Vastaanottajayhteisöt voivat samanaikaisesti kärsiä kollektiivisista traumoista, pelosta ja epäluottamuksesta sekä turvallisuustilanteen heikkenemisestä, mikä voi lisätä epäluuloa entisiä taistelijoita ja heidän liittolaisiaan kohtaan.

Näistä syistä EU soveltaa DDR-toimintaan monialaista lähestymistapaa ottaen huomioon eri-ikäisten miesten, naisten, poikien ja tyttöjen erilaiset ja erityiset tarpeet, valmiudet ja odotukset. Tässä otetaan huomioon myös kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin ja poliittisiin vähemmistöihin sekä alkuperäiskansoihin kuuluvat henkilöt. Näissä pyrkimyksissä EU kiinnittää huomiota myös vammaisuuteen liittyviin kysymyksiin ja terveydenhuollon haasteisiin hauraissa oloissa.

I.Lasten ja heidän oikeuksiensa suojelu

Lapsen näkökulma, joka perustuu lapsen etuun ja jonka keskiössä on poikien ja tyttöjen suojelu kuudelta vakavalta rikkomukselta konfliktin aikana 29 , on keskeinen tekijä DDR-prosesseissa, ja se on edelleen etusijalla konfliktin kaikissa vaiheissa.

Asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin yhteydessä olleita lapsia on aina pidettävä ensisijaisesti näiden kuuden vakavan rikkomuksen uhreina riippumatta heidän roolistaan ja ryhmän nimityksestä. Lasten vapauttaminen aseellisista ryhmistä ja erottaminen aikuisista DDR-prosesseissa sekä lasten suojelu, kuntouttaminen, yhteiskuntaan (uudelleen) sopeuttaminen ja yhdistäminen sukulaisten ja/tai yhteisöjen kanssa edellyttävät nopeaa reagointia ja pitkän aikavälin sitoutumista. Jos lapsen yhdistäminen perheensä kanssa ei ole välittömästi mahdollista, olisi tarjottava väliaikaista huolenpitoa, kunnes löydetään pitkäaikainen ratkaisu. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä aseellisissa ryhmissä syntyneiden lasten haasteisiin ja henkilöihin, jotka on värvätty lapsina ja kotiutettu aikuisina.

Erikoistuneet lastensuojeluviranomaiset olisi otettava varhaisessa vaiheessa mukaan DDR-prosesseihin, ja EU:n tuen pitäisi olla osa laajempia lastensuojelutoimia. Perheiden ja yhteisöjen sekä valtion laitosten ja paikallisviranomaisten, kuten ikä- ja sukupuolikohtaisia palveluja tarjoavien sosiaalihuolto-, koulutus- ja terveydenhuoltolaitosten, on oltava valmiita lasten yhteiskuntaan sopeuttamiseen, tarvittaessa myös yksilöllisesti. Niin lasten kuin yhteisöjenkin, joihin heidät sopeutetaan (uudelleen), tapauksessa on vastattava erityisiin psykososiaalisiin ja terveydenhuoltotarpeisiin, huomioitava turvallisuusnäkökohdat ja torjuttava leimautumisriskiä, etenkin jos lapsia on pyritty radikalisoimaan tai kouluttamaan sotilaiksi.

Lapsia ei myöskään saisi pitää säilöönotettuina. EU:n olisi tuettava sitä, että kumppaneina toimivat kansalliset viranomaiset neuvottelevat, hyväksyvät ja panevat täytäntöön luovutusta koskevia pöytäkirjoja 30 , jotta lapset, joiden väitetään olleen yhteydessä aseellisiin ryhmiin, voidaan siirtää nopeasti lastensuojeluviranomaisten vastuulle yhteiskuntaan sopeuttamista varten.

II.Sukupuolitietoisuus

DDR-prosesseissa on otettava huomioon miesten, naisten, poikien ja tyttöjen erilaiset tarpeet, valmiudet ja mahdollisuudet sekä heihin kohdistuvat tilannesidonnaiset odotukset, jotta varmistetaan heidän mielekäs osallistuminen DDR-prosessien kaikkiin vaiheisiin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen olisi perustuttava perusteelliseen ja sukupuolitietoiseen analyysiin kaikissa kehitysyhteistyöohjelmissa. Toimissa olisi otettava huomioon niiden roolien moninaisuus, joita eri sukupuoli- ja ikäryhmillä on voinut olla heidän ollessaan yhteydessä aseellisiin ryhmiin, 31 ja puututtava stereotyyppisiin sukupuolirooleihin, eriarvoisuuteen ja sukupuoleen perustuvaan leimautumiseen.

III.Nuorten osallistaminen

Nuorten roolit olisi otettava asianmukaisesti huomioon, olipa sitten kyse konflikteista selvinneistä, positiivisen muutoksen aikaansaajista ja/tai radikalisoitumisen tai (uudelleen)värväyksen kohteista. Nuorten miesten ja naisten erityistarpeet, mahdollisuudet ja odotukset olisi otettava huomioon DDR-prosessien kaikissa vaiheissa aktiivisen kuulemisen ja osallistumisen avulla. 32

ØHyvä suunnittelu

DDR-prosessin tukemisen suunnittelu olisi aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. EU:n toimet humanitaarisen avun, vakauttamisen, rauhanrakentamisen, kehityksen, YTPP:n ja YUTP:n alalla olisi nivellettävä koordinoidun DDR-arvioinnin perusteella yhdennetyn lähestymistavan mukaisesti. Rahoitusosuuksissa voidaan yhdistää EU:n, sen rahoituslaitosten ja jäsenvaltioiden toimia.

EU:n edustustojen olisi tarvittaessa hyödynnettävä erityisasiantuntemusta ja -tukea DDR-toiminnassa ja siihen liittyvillä aloilla, kuten rauhanrakentamisessa, sovittelussa, lastensuojelussa tai turvallisuudessa. Niiden olisi tarvittaessa myös hyödynnettävä turvallisuus- tai sotilasneuvonantajia/-asiantuntijoita ja EUH:n terrorismintorjunnan tai turvallisuusasiantuntijoita sekä YTPP:n läsnäoloa samassa maassa tai samalla alueella tai niiden olisi saatava väliaikaista vahvistusta erityistoimeksiantojen muodossa.

Ympäristö- ja ilmasto-olosuhteet, joissa DDR-prosesseja toteutetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon. Tämä edellyttää erityisesti haavoittuvuuden tai haurauden arviointia sen varmistamiseksi, että DDR-prosessien kaikissa vaiheissa suunnitellut taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet ovat kestäviä ja pitkäaikaisia, että ympäristöön tai ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä lievennetään mahdollisuuksien mukaan ja että olemassa olevia haavoittuvuuksia tai konfliktiriskejä ei pahenneta entisestään.

EU:n olisi tiedotettava tuestaan selkeästi kansallisille ja paikallisille viranomaisille, osallistujille, sidosryhmille ja mahdollisille pilaajille. Viestinnässä olisi otettava huomioon ikä ja sukupuoli, ja sitä olisi mukautettava vastaanottajien ja paikalliskulttuurien ja -olosuhteiden mukaan. Tästä syystä poliittiset, sotilaalliset, perinteiset ja uskonnolliset johtajat ja kansalaisyhteiskunta ovat tärkeitä kumppaneita; konfliktisensitiivisyyteen liittyvät kysymykset ja ihmisoikeusnormit on kuitenkin otettava huomioon.

ØMukautumiskykyisyys

DDR-toimintaa tukevien toimien olisi perustuttava näyttöön ja oltava joustavia, ja niissä olisi hyödynnettävä seurantaa, arviointia ja oppimista, valjastettava käyttöön digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ja hyödynnettävä parhaita käytäntöjä ja kokemuksia.

Tämän politiikan muuntaminen toiminnaksi edellyttää DDR-toimintaan liittyvän yleisen tietoisuuden lisäämistä ja valmiuksien kehittämistä, myös käytännön, politiikan ja tutkimuksen yhdistävän koulutuksen avulla. Näin EU voi tarjota tietoa, osaamista ja asiantuntemusta rauhanrakentamisen ja kehityksen tueksi.

5. Toimet, joilla arvioidaan ja suunnitellaan EU:n tuloksellista osallistumista DDR-toimintaan ja käynnistetään se 

EU yhdistää nopean toiminnan johdonmukaisesti maantieteellisiin, alueellisiin ja temaattisiin pitkän aikavälin sitoumuksiin tukeakseen DDR-toimintaa. Se pyrkii maksimoimaan vaikutuksensa solmimalla kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kumppanuuksia, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin ja intresseihin ja molemminpuolisiin hyötyihin.

ØKorkea edustaja ja komissio tehostavat DDR-toiminnan tukemisen koordinointia edistämällä asiaankuuluvien EU:n sidosryhmien välistä tietojenvaihtoa. Kaikki asiaan liittyvät politiikat, välineet ja järjestelyt 33 otetaan huomioon, kun suunnitellaan osallistumista DDR-toiminnan tukemiseen. Yhdennettyyn lähestymistapaan kuuluu myös avun pyytäminen EU:n jäsenvaltioilta.

·Tarkoituksena on perustaa yksiköiden välinen pysyvä epävirallinen työryhmä, jossa on edustajia asiaankuuluvista EUH:n ja komission yksiköistä ja joka valvoo EU:n DDR-toimia ja neuvoo ja tukee EU:n edustustoja, EUH:n ja komission yksiköitä sekä YTPP:n operaatioita. DDR-työryhmän perustamisessa ja toiminnassa noudatetaan samanlaisia menettelyjä kuin pysyvässä epävirallisessa turvallisuusalan uudistusta käsittelevässä yksiköiden välisessä työryhmässä 34 .

·EU:n sovittelijaryhmiin otetaan mukaan DDR-asiantuntijoita sen varmistamiseksi, että rauhan- ja tulitaukosopimukset sisältävät realistisia DDR-lausekkeita.

·EU parantaa sisäisiä valmiuksiaan tukea DDR-prosesseja esimerkiksi DDR-koulutuksen avulla ja tehostamalla yhteistyötä asiaankuuluvien koulutuslaitosten sekä tutkimus- ja asiantuntijaverkostojen kanssa.

ØAina kun suunnitellaan DDR-toiminnan tukemista, EU:n DDR-toimille olisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suoritettava koordinoitu erityisarviointi, joka mahdollistaa politiikkalähtöisen, konfliktisensitiivisen ja joustavan osallistumisen.

·EUH ja komission yksiköt kehittävät tämän tueksi DDR-toimintaan keskittyvän analyysimoduulin, joka perustuu epävakaita valtioita ja alueita koskevassa ohjelmasuunnittelussa käytettävään konfliktianalyysimenetelmään. Moduuli auttaa tarvittaessa kehittämään erityisiä DDR-vaihtoehtoja muun muassa arvioimalla riskejä ja käytettävissä olevia EU:n välineitä.

·DDR-prosesseja tukevat suunnittelu- ja täytäntöönpanomenettelyt perustuvat perusteelliseen ikä- ja sukupuolianalyysiin. EU pyrkii kumppaniviranomaisille ja yhteisöille annettavan laajan tuen puitteissa suojelemaan lapsia ja heidän oikeuksiaan ja omaksumaan sukupuolitietoisen lähestymistavan ja nuorisonäkökulman.

·Alueellisia ulottuvuuksia ja DDR-toiminnan ja P/CVE-aloitteiden välisiä yhteyksiä tarkastellaan lähemmin alueellisissa konteksteissa, kuten Sahelin alueella tai Afrikan sarvessa.

ØYhteistyötä tehdään erityisissä puitteissa keskeisten kumppanien kanssa.

·DDR-toimintaa toteutetaan yhteistyössä monenvälisten kumppanien, YK:n ja Maailmanpankin sekä alueellisten järjestöjen ja rakenteiden kanssa. EU:n ja YK:n ohjauskomitea toimii DDR-lähestymistavoista ja -toimista käytävien varhaisten neuvottelujen ensisijaisena foorumina ja laatii yhteisiä arviointeja aina, kun se on mahdollista. Vuorovaikutusta tiivistetään myös DDR-toimintaa käsittelevän YK:n virastojen välisen työryhmän ja muiden vastaavien foorumien kanssa.

·EU ja sen jäsenvaltiot hyödyntävät kumppanimaiden kanssa parhaalla mahdollisella tavalla politiikkaa, poliittista ja teknistä vuoropuhelua, neuvontaa ja valmiuksien kehittämistä myös paikallis- ja aluetasolla. EU:n edustustoilla, EU:n erityisedustajilla, YTPP-operaatioilla ja EMPACT Firearms -verkostolla on tässä tapauksesta riippuen keskeinen rooli.

·EU tehostaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan, DDR-asiantuntijoiden, tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kanssa.

ØEUH ja asiaankuuluvat komission yksiköt kehittävät seuranta- ja arviointikriteerejä ja käsittelevät saatuja kokemuksia järjestelmällisesti edellä mainittujen periaatteiden ja toimintalinjojen pohjalta. Ne kartoittavat ja tarkastelevat säännöllisesti EU:n yleistä osallistumista DDR-toiminnan tukemiseen ja ottavat mahdollisuuksien mukaan huomioon myös muut asiaan liittyvät toimet.

6. Loppuhuomautukset

Euroopan komissio ja korkea edustaja jatkavat kaikkia edellä mainittuja toimia vastatakseen paremmin aseellisten ryhmien ja konfliktien monimutkaisten taustatekijöiden asettamiin tapauskohtaisiin haasteisiin. Aina kun syntyy mahdollisuuksia poliittiseen toimintaan ja rauhanrakentamiseen ja voidaan varmistaa konfliktisensitiivinen osallistuminen, EU on valmis osallistumaan täysipainoisesti DDR-toiminnan tukemiseen.

Koska DDR-toiminnan onnistuminen liittyy usein tiiviisti laajempiin prosesseihin ja riippuu niistä, EU maksimoi vaikutuksensa DDR-prosesseihin ja pyrkii saamaan aikaan kestäviä tuloksia hyödyntämällä täysipainoisesti käytettävissä olevia politiikkoja ja välineitä yhdennetyn lähestymistavan mukaisesti.

EU voi hyödyntää moniulotteista panostaan rauhan, turvallisuuden ja kehityksen edistämiseen saavuttaakseen tässä yhteisessä tiedonannossa esitetyt tavoitteet . Myös EU:n jäsenvaltioiden täysipainoinen osallistuminen on välttämätöntä. Kansalliset kokemukset antavat hyödyllistä tietoa näistä monimutkaisista prosesseista, ja rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön asiantuntijoiden diplomaattiset verkostot voivat myötävaikuttaa merkittävällä tavalla.

Euroopan komissio ja korkea edustaja pyytävät yhdessä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tässä yhteisessä tiedonannossa esitetyn lähestymistavan ja tukemaan sitä sekä osallistumaan kaikin tavoin pyrkimyksiin tukea DDR-prosesseja johdonmukaisemmin ja tehokkaammin.

(1)

Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2006 EU:n toimintamallin aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen (DDR-toiminta) tukemiseksi (asiakirja 13727/4/06 REV 4).

(2)

Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia ja neuvoston päätelmät ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavasta yhdennetystä lähestymistavasta (5413/18).

(3)

Ks. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselma 70/262 ja turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2282.

(4)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n turvallisuusunionistrategiasta (COM(2020) 605).

(5)

 Humanitaarisen toiminnan, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen yhdistävän lähestymistapa, josta toisinaan käytetään nimitystä Triple Nexus, ja siihen liittyvät käytännöt antavat eri toimijoille mahdollisuuden työskennellä ja osallistua jaksotetulla ja yhtenäisellä tavalla toistensa toimivaltuuksia, välineitä ja periaatteita kunnioittaen.

(6)

Ks. konfliktisensitiivisyyden määritelmän osalta vuoden 2020 ohjeasiakirja konfliktianalyysin käytöstä ulkoisen toiminnan tukena.

(7)

 EU voi myös hyötyä YK:n tarkistetuista integroiduista DDR-standardeista (Integrated DDR Standards, IDDRS).

(8)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n terrorisminvastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet (COM(2020) 795).

(9)

EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa selkkauksissa. Asevoimiin ja aseellisiin ryhmiin yhteydessä olleita lapsia kutsutaan toisinaan lapsisotilaiksi.

(10)

Tilanteesta riippuen DDR-toimintaan voi sisältyä osatekijöitä tai viittauksia käytöstäpoistoon, vetäytymiseen, irtautumiseen, yhteiskuntaan sisällyttämiseen tai sovitteluun.

(11)

Aseiden ja ampumatarvikkeiden siirtymäkauden aikaiseen hallintaan voi sisältyä turvallinen varastointi, jota asianomaiset osapuolet valvovat yhdessä.

(12)

Neuvoston päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin pysyvästä jatkamisesta: EMPACT 2022+ (6481/21) ja ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025 (COM/2020/608).

(13)

Alle 15-vuotiaat lapset katsotaan vapautetuiksi aseistautuneista ryhmistä sen sijaan, että heidän katsottaisiin olevan demobilisaation kohteena.

(14)

Virallinen demobilisaatioprosessi perustuu usein poliittiseen sopimukseen ja merkitsee henkilön oikeudellisen aseman muutosta taistelijasta/liittolaisesta siviilihenkilöksi, kun taas oma-aloitteisesti kotiutuneet henkilöt saavat suoraan siviiliaseman.

(15)

Neuvoston päätelmät aiheesta ”naiset, rauha ja turvallisuus” (15086/18).

(16)

Ks. esim. neuvoston päätelmät nuorista ulkoisessa toiminnassa (8629/20) ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250 (2015).

(17)

EU:n humanitaarisessa avussa noudatetaan inhimillisyyden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden periaatteita. Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – EU:n humanitaarinen toiminta: uudet haasteet, samat periaatteet (COM(2021) 110).

(18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, EUVL L 209/1 (2021).

(19)

Neuvoston päätös (YUTP) 2021/509, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.

(20)

NDICI-välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/947 12 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan laadittaessa ohjelma-asiakirjoja kriisitilanteessa tai hauraassa ja haavoittuvassa tilanteessa oleville maille ja alueille toteutetaan konfliktianalyysi konfliktisensitiivisyyden varmistamiseksi, ja asianomaisten maiden tai alueiden ja niiden väestön erityistarpeet ja olosuhteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

(21)

EU:n rauhanvälitystoimintaa koskeva toiminta-ajatus (13951/20).

(22)

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdat ( JOIN(2016) 31 ).

(23)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n terrorisminvastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet (COM(2020) 795).

(24)

Oikeusvaltioperiaate ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyt konflikteissa ja konfliktin jälkeisissä yhteiskunnissa – YK:n pääsihteerin raportti (S/2004/616). Ks. myös neuvoston päätelmät EU:n tuesta siirtymäkauden oikeusjärjestelyille (13576/15).

(25)

 Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Osatekijät laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastaisen EU:n strategian laatimiseksi: ”Aseiden turvaaminen, kansalaisten suojeleminen” (JOIN(2018) 17). Ks. myös ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025 (COM(2020) 608).

(26)

Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021) 170) ja neuvoston päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin pysyvästä jatkamisesta: EMPACT 2022+ (6481/21).

(27)

 Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ihmiskaupan torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021) 171).

(28)

DDR-toiminnalla voi olla tahattomia kielteisiä vaikutuksia tai se voi pahentaa konflikteja ja jännitteitä. DDR-toimintaan liittyvät riskit voivat olla luonteeltaan poliittisia, maineeseen liittyviä ja/tai turvallisuuteen liittyviä. DDR-toiminta voi esimerkiksi lisätä odotuksia, luoda käsityksen aseellisiin ryhmiin osallistumisen palkitsemisesta, ruokkia aseiden ja ampumatarvikkeiden kauppaa ja altistaa entiset taistelijat, heidän liittolaisensa ja yhteisönsä kostotoimille, tai sen voidaan katsoa edistävän rankaisemattomuutta, avoimuuden puutetta ja epäoikeudenmukaisuutta.

(29)

Ks. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1261 (1999) ja 1612 (2005). Kuusi vakavaa rikkomusta ovat seuraavat: lasten tappaminen ja vammauttaminen, lasten värväys tai käyttö asevoimissa ja aseellisissa ryhmissä, kouluihin tai sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset, raiskaukset tai muu vakava seksuaalinen väkivalta, lapsikaappaus ja humanitaarisen avun epääminen lapsilta. Sekä asevoimien että aseellisten ryhmien harjoittama alle 18-vuotiaiden lasten pakkovärväys ja käyttö vihollisuuksissa on laitonta ja yksi lapsityön pahimmista muodoista. Lisäksi alle 15-vuotiaiden lasten värväys on sotarikos.

(30)

 Luovutusta koskevat pöytäkirjat ovat käytännön välineitä, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää lasten säilöönottoa aseellisissa selkkauksissa. Ne ovat sopimuksia, joilla lapset, joiden väitetään olleen yhteydessä aseellisiin ryhmiin, pyritään siirtämään nopeasti lastensuojeluviranomaisten vastuulle yhteiskuntaan sopeuttamista varten. Pöytäkirjat eivät ole takuita koskemattomuudesta. Ks. esim. Watchlist on Children and Armed Conflict, 2020. A Path to Reintegration: The Role of Handover Protocols in Protecting the Rights of Children Formerly Associated with Armed Forces or Armed Groups.

(31)

Neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta (15086/18) ja yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva EU:n toimintasuunnitelma – sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä EU:n ulkoisissa toimissa koskeva kunnianhimoinen toimintaohjelma (JOIN(2020) 17).

(32)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250 (2015) ja neuvoston päätelmät nuorista ulkoisessa toiminnassa (8629/20).

(33)

Esimerkiksi EU:n turvallisuusalan hallintoväline (SSG), konfliktin aikaisiin ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin keskittyvä EU:n väline ja ERMES-hanke (European Resources for Mediation Support).

(34)

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – EU:n laajuisen strategisen kehyksen osatekijät turvallisuusalan uudistuksen tukemiseksi ( JOIN(2016) 31 ), s. 12 ja 13.