EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.11.2021

COM(2021) 685 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

COSME






yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma 2014-2020












Seurantakertomus 2018

Sisällys

1.    Johdanto    

2.    Toimet ja tulokset vuonna 2018    

2.1 Tavoite A: Rahoituksen saanti    

2.2    Tavoite B: Markkinoille pääsy    

2.3    Tavoite C: Yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen    

2.4    Tavoite D: Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistäminen    

3.    Tukitoimenpiteet ja hallintomenot    

4.    Rahoitusosuus ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen    

5.    Päätelmät    

6.    Liite    

1.Johdanto 

COSME on yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä EU:n ohjelma, jossa keskitytään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). Ohjelma perustuu vuosia 2007–2013 koskevaan yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan (EIP), joka on osa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa. Sillä pyritään optimoimaan yhteydet muihin EU:n rahoitusohjelmiin, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoon ja Horisontti 2020 -ohjelmaan, johon kuuluu aikaisemmin yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan sisältyneitä innovointitoimia.

COSME tuo lisäarvoa puuttumalla valtioiden rajat ylittäviin kysymyksiin ja markkinoiden toimintahäiriöihin neljällä keskeisellä alalla:

1.pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin (vähintään 60 % kokonaismäärärahoista);

2.markkinoille pääsyn parantaminen unionin sisällä ja ulkopuolella (21,5 %);

3.yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen, pk-yritykset mukaan lukien (11 %);

4.yrittäjyyden edistäminen (2,5 %).

Euroopan unionin 28 1 jäsenvaltion lisäksi seuraavat maat osallistuivat COSME-ohjelmaan vuonna 2018: Islanti, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki, Armenia, Moldova ja Ukraina.

Komissio vastaa COSME-ohjelman yleisestä täytäntöönpanosta. Ensimmäinen tavoite pannaan täytäntöön Euroopan investointirahaston (EIR) rahoitusvälineillä. Tavoitteisiin 2, 3 ja 4 kuuluvat toimet on suurelta osin siirretty Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston (EISMEA) (entinen EASME) tehtäväksi. Harkinnassa on myös, että kansainväliset järjestöt hallinnoisivat välillisesti tiettyjä analyyttisiä ja vertailuanalyyseihin liittyviä toimia.

Tässä kertomuksessa esitetään asetuksessa edellytetty yleiskatsaus COSME-ohjelman talousarvion toteutuksesta vuonna 2018. Koska monet hankkeet ovat luonteeltaan monivuotisia, julkaisua päätettiin lykätä, jotta kertomukseen voitaisiin sisällyttää kattavat tulokset ja tiedot. Kertomus sisältää tiedot tukitoimenpiteistä, hallintomenoista sekä vuonna 2017 ja 2018 käynnistetyistä toimista, jotka on esitetty kutakin asiaa koskevassa hankeselvityksessä 2 .

2.Toimet ja tulokset vuonna 2018

COSME-ohjelman kokonaismäärärahat vuosiksi 2014–2020 (seitsemän vuotta) olivat 2,3 miljardia euroa hallintomenot mukaan luettuina. Rahoitussitoumusten on määrä kasvaa asteittain vuoteen 2020 asti (ohjelman viimeinen vuosi). Vuosittain sovitaan vuotuisesta työohjelmasta, johon sisältyy tukitoimenpiteitä.

COSME-ohjelman talousarvio toteutetaan neljän budjettikohdan kautta, ja määrärahat vuodeksi 2018 täsmennetään tarkistetulla rahoituspäätöksellä 3 ja tukitoimenpiteitä koskevalla rahoituspäätöksellä 4 . EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusosuuksien, edelliseltä ohjelmakaudelta käyttämättä jääneiden määrärahojen ja muiden sekalaisten siirtojen lisäämisen jälkeen käytettävissä olevat varat vuodeksi 2018 olivat:

a) budjettikohta 02 01 04 01 – hallintomenot: 4 441 204 euroa

b) budjettikohta 02 01 06 01 – EASME:n toiminta: 9 914 421 euroa

c) budjettikohta 02 02 01 – kaikki muut toimintamenot: 143 007 469 euroa

d) budjettikohta 02 02 02 – rahoituksen saannin toimintamenot: 277 117 505 euroa

Tukitoimenpiteitä koskevassa rahoituspäätöksessä 5 säädetään 8 538 223 euron rahoitusosuudesta, joka sisältyy Euroopan unionin vuoden 2017 yleisen talousarvion budjettikohtaan 02 02 01.

Keskimäärin 81 prosenttia toimintamäärärahoista rahoitettavista COSME-ohjelman toimista (poikkeuksena rahoituksen saanti) siirrettiin EASME:lle 6 .

Yhteensä 97 prosenttia käytettävissä olevista 434 miljoonasta eurosta sidottiin käyttötarkoitukseensa. Maksumäärärahojen käyttöaste oli keskimäärin 82 prosenttia.

2.1 Tavoite A: Rahoituksen saanti 7

COSME-asetuksessa täsmennetään, että vähintään 60 prosenttia kokonaistalousarviosta (1,4 miljardia euroa) olisi osoitettava rahoitusvälineisiin kaudella 2014–2020.

Vuonna 2018 rahoituksen saannin osuus oli 64 prosenttia COSME-ohjelman rahoituspuitteista.

Rahoitusvälineisiin ja liitännäistoimiin, mukaan luettuina EFTA-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen, oli käytettävissä 277 miljoonaa euroa.

Lainatakausjärjestelyyn sidottiin 220 miljoonaa euroa ja kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyyn 28 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 sidottiin 0,9 miljoonaa euroa liitännäistoimiin, kuten kyselytutkimukseen pk-yritysten rahoituksen saannista (570 272,46 euroa), pk-yrityksille suunnattuun tiedotukseen EU:n rahoituksen saannista (149 607,50 euroa) sekä pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia käsitteleviin työpajoihin (15 000 euroa).

Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely 

Toimien lukumäärä: seitsemän Euroopan investointirahaston allekirjoittamaa sopimusta (kolme vuonna 2017, neljä vuonna 2018), joiden tarkoituksena oli lähinnä perustaa kasvu- ja laajentumisvaiheen rahastoja mutta myös monivaiherahastoja. Vuoden 2018 lopussa toimia oli yhteensä 15 (10 kasvu- ja laajentumisvaiheen rahastoa ja neljä monivaiherahastoa, jotka toimivat yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustetun alkuvaiheen InnovFin-pääomajärjestelyn rinnalla).

Tukikelpoisille lopullisille tuensaajille tehtävien investointien odotettu määrä yhteensä: yli 771 miljoonaa euroa (vuoden 2018 loppuun mennessä 38 tukikelpoista lopullista tuensaajaa 12 maasta oli saanut 289 704 756 euroa). Tänä aikana kasvuun tähtäävä pääomajärjestely osallistui myös yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa (VentureEU) koskevaan ohjelmaan, joka käynnistettiin riskipääomarahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi EU:ssa. Pääasiallinen tuensaaja oli Axon Partners Group.

Tekstilaatikko 1. Esimerkki kasvuun tähtäävän pääomajärjestelyn hankkeesta – BCB Medical: data-life-wisdom (Turku, Suomi)

Lainatakausjärjestely (tiedot vuosilta 2017 ja 2018) 

Vuoden 2018 loppuun mennessä oli allekirjoitettu 117 takaussopimusta 93 rahoituksen välittäjän kanssa (23 uutta sopimusta vuonna 2017, 24 uutta sopimusta vuonna 2018) 28 maasta (24:stä EU:n jäsenmaasta ja neljästä EU:n ulkopuolisesta maasta). Näiden takaussopimusten summa oli yhteensä 1,2 miljardia euroa, ja lainatakausjärjestelystä oli jo myönnetty noin 22,8 miljardia euroa 414 739 pk-yritykselle 27 maasta. Vuoden 2018 loppuun mennessä allekirjoitettujen 117 toimen osalta pk-yritysten käyttöön odotetaan saatavan yli 36 miljardia euroa.

Tekstilaatikko 2. Esimerkki lainatakausjärjestelyn hankkeesta – Opus Online (Tallinna, Viro)

Liitännäistoimet (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

SAFE-kyselytutkimuksilla kerätään tietoa pk-yritysten rahoitustilanteesta, rahoitustarpeista, rahoituksen saannista ja odotuksista. Tulokset julkaistaan verkossa, jossa niitä pääsevät käyttämään jäsenvaltiot, analyytikot, tiedeyhteisöt ja muut toimijat. Kyselytutkimukseen vastasi 17 532 yritystä 34 maasta vuonna 2017 ja 17 848 yritystä 36 maasta vuonna 2018.

Komissio jatkoi myös Access2Finance -sivuston päivittämistä ja tunnetuksi tekemistä. Sivustolla on tietoa siitä, miten pk-yritykset voivat saada rahoitusta kymmenestä eri EU-ohjelmasta 42 maassa. Lisäksi sivusto auttoi pk-yrityksiä etsimään EU:n rahoitustukea puhtaalle teknologialle ja ilmastolle COSME-ohjelman ilmastonmuutostavoitteiden mukaisesti. Verkkosivuston kävijämäärä oli 640 000 vuonna 2017 ja 631 000 vuonna 2018.

Pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia käsitelleen vuonna 2018 järjestetyn työpajan katsottiin onnistuneen. Työpajaan osallistui yli 20 asiantuntijaa, jotka auttoivat laatimaan luettelon suosituksista.

2.2Tavoite B: Markkinoille pääsy

COSME-asetuksessa täsmennetään, että markkinoille pääsyn helpottamiseen olisi varattava 21,5 prosenttia kokonaistalousarviosta.

Vuonna 2018 pk-yritysten kansainvälistymiseen varattiin 75 miljoonaa euroa.

Yritys-Eurooppa-verkosto (EEN) (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Tavoite: tarjotaan integroituja liiketoiminnan tukipalveluja yrityksille, jotka pyrkivät innovoimaan, kasvamaan ja selvittämään sisämarkkinoiden ja EU:n ulkopuolisten maiden tarjoamia mahdollisuuksia

Tulokset:

·Verkostokumppanuuspalvelut auttoivat pk-yritysasiakkaita kaikista verkostomaista solmimaan yli 5 700 kansainvälistä kumppanuussopimusta ulkomaisten yritysten kanssa

·Verkoston neuvontapalvelut auttoivat noin 4 000:ta asiakasta parantamaan kilpailukykyään ja innovointiaan Euroopan tasolla

·Palveluita toteutettiin 200 000 pk-yritykselle vuodessa

·Digitaalipalvelut tavoittivat 16,8 miljoonaa pk-yritystä

·Eurooppalaisille pk-yrityksille tarjottavien palveluiden laatu, tehokkuus ja merkityksellisyys parantuivat

Seuraavat vaiheet: Tulosten vakiinnuttaminen; valmistaudutaan seuraavaan vaiheeseen vuoden 2021 jälkeisessä kehyksessä.

Tekstilaatikko 3. Yritys-Eurooppa-verkoston menestystarina – SiMAX

Muut toimet (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Yli 400 pk-yritystä on jo hyödyntänyt teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalveluja ja EU:n innovatiivisten pk-yritysten parempia mahdollisuuksia saada patenttisuojaa IPA4SME-hankkeen kautta. Yksi tällainen palvelu on ilmainen teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalvelu, jossa vahvistettu teollis- ja tekijänoikeusasiantuntija laatii räätälöidyn raportin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta liiketoimintastrategiasta ja suosituksia siitä, miten omaisuutta voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti. Palvelua voivat hyödyntää pk-yritykset, joiden kotipaikka on Itävallassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Alankomaissa, Espanjassa tai Ruotsissa. Noin 90 prosenttia palvelua käyttäneistä pk-yrityksistä katsoi, että teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysiraportista on hyötyä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamis- ja hyödyntämisstrategian laadinnassa ja toteutuksessa. Yli 90 prosenttia vastaajista ilmoitti suosittelevansa palvelua muille innovatiivisille pk-yrityksille.

Innovaatiomyönteisen liiketoimintaympäristön luomisen ja Euroopan talouden yleisen kilpailukyvyn tukemiseksi InnoBroker-hankkeessa kehitettiin innovaatiohankintojen välittäjän (IPB) liiketoimintamalli, joka helpottaa innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen hankintaa tuomalla yhteen hankintaviranomaisia, innovaatioiden toimittajia (erityisesti pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä), sijoittajia ja tutkijoita. IPB:n liiketoimintamalli ja pilottihankkeiden tärkeimmät havainnot esiteltiin verkossa 30. heinäkuuta 2020. Tallenteen voi katsoa osoitteissa

è www.innobrokers.eu ja

è https://innovation-procurement.org/innobrokers/ .

Teollis- ja tekijänoikeuksien neuvontapalvelut (tiedot vuosilta 2017 ja 2018)

Teollis- ja tekijänoikeudet ovat elintärkeitä EU:ssa toimivien yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Teollis- ja tekijänoikeusvaltaiset alat muodostavat suurimman osan EU:n kaupasta muun maailman kanssa ja tuottavat EU:n taloudelle kauppataseen ylijäämää. Kansainvälisellä teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevällä pk-yritysten neuvontapalvelulla saavutettiin toimelle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden mukaisesti pidettiin yllä erittäin onnistunutta teollis- ja tekijänoikeuksien neuvontapalvelua (vastaukset 3 202 kysymykseen), kehitettiin ja päivitettiin monenlaisia teollis- ja tekijänoikeuksia käsitteleviä julkaisuja yrityksille, järjestettiin menestyksekäs koulutusohjelma kauppakamareiden ja muiden liiketoiminnan välittäjien avulla sekä tarjottiin teollis- ja tekijänoikeustukea EU:ssa toimiville pk-yrityksille opintomatkoja ja messuja varten.

EU:n ja Japanin teollisen yhteistyön keskus

Keskus perustettiin edistämään EU:n ja Japanin välistä teollisuus-, kauppa- ja investointiyhteistyötä ja helpottamaan EU:n ja Japanin välisen talousdiplomatian ohjausta ja toteutusta. Toimen tavoitteena on parantaa eurooppalaisten pk-yritysten markkinoille pääsyä, kilpailukykyä ja yrittäjyyttä. Vuosina 2018‒2019 keskus järjesti 17 seminaaria Japanissa ja EU:ssa, 34 teknologiatukiwebinaaria, 21 tukimatkaa ja kaksi pyöreän pöydän kokousta EU:n ja Japanin välisestä liiketoiminnasta. Keskus laati suosituksia ja raportteja EU:ssa toimivien pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksista Japanissa. Lisäksi se järjesti Japanissa 12 kuukauden harjoittelujakson, johon osallistui 60 opiskelijaa Euroopasta. Keskuksen tietokantaan on rekisteröity yli 35 000 yritystä.

Komissio rahoittaa keskuksen toimintaa uudella avustussopimuksella, joka alkoi 1. huhtikuuta 2020 ja päättyy 31. maaliskuuta 2022.

Innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta

Julkisen sektori voi merkittävällä tavalla auttaa yrityksiä – erityisesti pk-yrityksiä – löytämään asiakkaita innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Tästä syystä yhteisrahoitettujen hankkeiden kautta olisi huomattavasti lisättävä sellaisten eurooppalaisten pk-yritysten osuutta, jotka voivat osallistua EU:n julkisiin innovatiivisten ratkaisujen hankintoihin. Hankkeiden pitäisi myös auttaa lisäämään tietoisuutta innovaatioiden hankkimisen eduista yhä suuremmalle määrälle julkisia ostajia. Voimassa olevat kaksi avustussopimusta alkoivat 16. tammikuuta 2020. Toinen niistä on pituudeltaan 40 kuukautta ja toinen 42 kuukautta.

2.3Tavoite C: Yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen

COSME-asetuksessa täsmennetään, että yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen olisi varattava 11 prosenttia kokonaistalousarviosta.

Vuonna 2018 tähän tavoitteeseen varattiin 33 miljoonaa euroa.

Pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelu

Tämä on yksi komission tärkeimmistä välineistä, jolla seurataan ja arvioidaan, miten maat edistyvät vuosittain eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteutuksessa. Small Business Act -aloitteen toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti tarkastelussa kerätään kattavasti tietoja pk-yritysten suorituskyvystä EU-maissa ja muissa kumppanimaissa. Tarkastelu koostuu yleisraportista ja maakohtaisista tietosivuista, joissa on ajantasaista tietoa pk-yritysten resurssitehokkuudesta ja ympäristöystävällisistä tuotteista. Toimen tulokset on esitetty sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston portaalissa täällä .

Klusterit

Eurooppalaisten maailmanluokan klusterien kehittäminen auttaa parantamaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä, kestävyyttä ja resurssitehokkuutta. Euroopan klusterien yhteistyöohjelmalla pyritään tiivistämään klusteriyhteistyötä alueiden ja alojen välillä sekä helpottamaan pk-yritysten pääsyä klustereihin ja kansainvälistymistoimiin. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi on perustettu keskus, johon kuuluu keskustelufoorumi, yhteistyöfoorumi, kontaktitapahtumat, valmiuksien kehittämiseen tähtäävät webinaarit, poliittiset tapahtumat, tietoa hyvistä käytännöistä ja politiikoista jne.

Ohjelmalla pyritään myös parantamaan klusteriorganisaatioiden ja niiden jäsenten välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja oppimista. Tavoitteena on kehittää pk-yrityksille tarjottuja tai kanavoituja erikoistuneita ja räätälöityjä liiketoiminnan tukipalveluja ammattimaisempaan suuntaan. Näin vahvistetaan alueiden ja alojen välisiä siteitä ja mahdollistetaan kestävät alueidenväliset kumppanuudet ja strateginen yhteistyö erityisaloilla, jotka liittyvät teollisuuden nykyaikaistamiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen.

Kevyen teollisuuden innovointi- ja teknologiahanke (ELIIT)

ELIIT-hanke auttaa luomaan menestyksekkäitä kumppanuuksia tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkineteollisuuden pk-yritysten sekä uuden teknologian tarjoajien ja omistajien välille. Tavoitteena on edistää teknologiavalmiiden ratkaisujen käyttöä tuottavuuden, arvoketjujen integroinnin, resurssitehokkuuden ja uusien korkean lisäarvon pienten erikoismarkkinoiden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Hankkeeseen kuuluu foorumi ja verkkosivusto, jossa on aktiivinen yhteisö (204 pk-yritystä 28 maasta ja 180 teknologian tarjoajaa 24 maasta). Hanke on auttanut tukemaan 15:tä kumppanuushanketta tarjoamalla taloudellista tukea ja räätälöityä neuvontaa. Kumppanuudet ovat onnistuneet yli odotusten.

Tekoäly: kriittiset teolliset sovellukset

Hankkeen tavoitteena on löytää optimaalinen yhdistelmä teollisuuspoliittisia toimenpiteitä (liiketoiminta, rahoitus, investoinnit jne.), joilla mahdollistetaan tekoälysovellusten kehittäminen ja käyttöönotto – ja viime kädessä taloudelliset hyödyt eurooppalaisille pk-yrityksille. Hanke tavoitti odotettua suuremman määrän tärkeitä sidosryhmiä. Esimerkiksi Brysselissä 18.–19. helmikuuta 2020 pidetyssä päätöskokouksessa osallistujien määrää lisättiin 100:sta 190:een (yli 300 rekisteröitymistä) määrärahoihin vaikuttamatta. Hankkeessa on julkaistu kolme englanninkielistä raporttia, joiden aiheina ovat markkina-analyysi ja kriittiset tekoälysovellukset, ennakointiskenaariot sekä poliittiset toimenpiteet ja suositukset:

→  Markkina-analyysi, kriittiset tekoälysovellukset ja käyttöönotto  

→  Ennakointiskenaariot  

→  Poliittiset toimet ja suositukset  

Matkailu

Temaattisen matkailun tukemista sekä matkailun ja kulttuuriteollisuuden ja luovan alan välisten yhteyksien hyödyntämistä koskevan ehdotuspyynnön perusteella on yhteisrahoitettu seitsemää hanketta. Näihin hankkeisiin on kohdistunut koronakriisiin liittyviä haasteita, jotka ovat väistämättä johtaneet muutoksiin ja poikkeamiin. Toimeenpanovirasto on ollut jatkuvasti yhteydessä hankekumppaneihin ja helpottanut sopeutumista (jos se on ollut realistista ja toteuttamiskelpoista). Koordinaattorit toimittavat loppuraportit yhteisrahoituskauden lopussa.

Tekstilaatikko 6. Esimerkkejä matkailutuotehankkeista

2.4Tavoite D: Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistäminen

COSME-asetuksessa täsmennetään, että yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämiseen olisi varattava 2,5 prosenttia kokonaistalousarviosta.

Vuonna 2018 tähän tavoitteeseen varattiin 12 miljoonaa euroa.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden sosiaaliset innovaatioverkostot

Hankkeessa tarkasteltiin sosiaalisten verkostojen roolia yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisessä ja autettiin yhteiskunnallisia yrittäjien saamaan rahoitusta. Hanketta muutettiin hieman uuden komission painopisteiden mukaisesti ja koronakriisin vuoksi. Näin elvytyksessä voitiin ottaa paremmin huomioon yhteisötalouden näkökohdat. Hankkeen tuloksena saatiin aikaan seuraavaa: 12 kansainvälisen yhteisötalouden tunnetun tutkijan laatimaa asiakirjaluonnosta; panokset yhteisötalouden toimintasuunnitelmaan, jonka komissio hyväksyy vuoden 2021 jälkipuoliskolla; akateemisten tutkijoiden, yhteiskunnallisten yrittäjien, riskipääomasijoittajien, poliittisten päättäjien ja alan ammattilaisten laaja virtuaalinen verkosto, joka ulottuu eri puolille Eurooppaa; yhteisötalouden tiedekonferenssi (24.–25. marraskuuta 2020) Euroopan yhteisötalouden huippukokouksen yhteydessä.

Komissio tukee sosiaalisia näkökohtia julkisissa hankinnoissa Hyvien käytäntöjen kerääminen ja tietoisuuden lisääminen sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista -toimen ja Sosiaalisten näkökohtien edistäminen yhteiskunnallisten yritysten julkisissa hankintamenettelyissä -hankkeen kautta. Englanninkielinen pdf-tiedosto, jossa on 22 esimerkkiä hyvistä käytännöistä 12 EU-maasta, on ladattavissa osoitteesta Buying for social impact - Good practice from around the EU .

Erasmus nuorille yrittäjille

Järjestelmä antaa potentiaalisille tai aloittaville yrittäjille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kokeneen yrittäjän kanssa toisessa COSME-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Vuosina 2017–2018 toteutettiin 32 hanketta (kymmenen erityisen avustussopimuksen ja kahden ehdotuspyynnön kautta), joissa 1 000–1 500 uutta yrittäjää kohtasi kokeneempia yrittäjiä. Yli 90 prosenttia osallistujista piti vaihtoja onnistuneena. Lue menestystarinoita ja suosituksia osoitteessa www.erasmus-entrepreneurs.eu .

3.Tukitoimenpiteet ja hallintomenot

COSME-ohjelman tukitoimenpiteet rahoitetaan budjettikohdasta 02 02 01. Vuonna 2018 tukitoimenpiteisiin osoitettiin 7 miljoonaa euroa.

Sidosryhmien kanssa järjestettiin konferensseja ja kokouksia, joissa keskusteltiin eri teollisuudenalojen haasteista. Mahdollisesti huolta aiheuttavien kemiallisten aineiden korvaamista koskevan hankkeen toisen vaiheen suositukset otettiin huomioon kestävän ja digitaalisen Euroopan pk-yritysstrategiassa (10. maaliskuuta 2020) ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian sisäänrakennettu turvallisuus ja kestävyys -hankkeen tutkimuksessa (14. lokakuuta 2020).

Toinen keskeinen tukitoimenpide oli vuoden 2018 Integraatio- ja kilpailukykyraportti. Tutkimuksessa tarkasteltiin kilpailukykyyn ja integroitumiseen liittyviä edistäviä ja haittaavia tekijöitä sisämarkkinoilla, erityisesti pk-yritysten toimintaympäristössä, ja arvioitiin jäsenvaltioiden mikrotaloudellista suorituskykyä. Raportti vaikutti useisiin talouspolitiikan EU-ohjausjakson tausta-asiakirjoihin, jotka voi ladata täältä . Asiaan liittyvät taustaselvitykset on julkaistu täällä .

WEGate ‒ foorumi naisyrittäjyyden edistämiseksi on toinen merkittävä toimi. Tavoitteena on uudistaa WeGate-verkkoalusta, jotta verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen naisyrittäjien kesken helpottuu. Yhteisöön kuuluu 1 814 jäsentä 43 maasta. Useimmat jäsenet toimivat palvelualoilla ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla, mutta osa myös tuotannossa (esim. tekstiili- tai elintarviketeollisuudessa). Foorumista voi lukea viisi inspiroivaa tarinaa naisyrittäjien työstä koronakriisin aikana.

Hallintomenojen osuus oli 3 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta. Sillä katettiin tutkimukset, asiantuntijakokoukset, tiedotus- ja viestintätoimet sekä komission (sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston) menot (4 miljoonaa euroa), jotka liittyivät tietoverkkoihin ja muuhun tekniseen ja hallinnolliseen apuun. EASME:n toimintabudjetti oli 9,9 miljoonaa euroa.

4.Rahoitusosuus ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen

COSME-ohjelman osuus ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen, joka on asetettu kaikille komission ohjelmille, oli arviolta 23,8 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia määrärahoista vuonna 2018.

Useissa COSME-toimissa, kuten lainatakausjärjestelyssä, ilmastotoimien valtavirtaistamiseen osoitettua osuutta on vaikea seurata aiheuttamatta ylimääräistä hallinnollista rasitusta rahoituksen välittäjille ja pk-yrityksille, jotka ovat lopullisia tuensaajia. Vaikka Yritys-Eurooppa-verkostolla (EEN) ei ole virallisia ilmastoon liittyviä tuotoksia, se auttaa aktiivisesti pk-yrityksiä kehittymään kestävämmiksi. Kestävään rakentamiseen, älykkääseen energiaan, ympäristöön ja kiertotalouteen keskittyviin asiantuntijaryhmiin kuuluu yli 200 EEN-verkoston työntekijää, ja monet EEN-verkoston saavutukset (esim. kumppanuussopimukset ja neuvontapalvelujen tulokset) liittyvät näihin aiheisiin. Näiden toimien talousarvio on arviolta noin 14,5 miljoonaa euroa.

Jäsenvaltioiden tietosivut vuosina 2018‒2019 suoritetussa pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelussa sisältävät säännöllisesti päivitettäviä mittareita, joilla tarkastellaan pk-yritysten, resurssitehokkuuden ja ympäristöystävällisten tuotteiden välistä yhteyttä. Lisäksi teollisen renessanssin ja nykyaikaistamisen alueellisten yhteistyöverkostojen hankkeessa (RECONFIRM) on arvioitu, että jopa 40 prosenttia toimista auttoi saavuttamaan ilmastonmuutostavoitteet, koska yhteistyössä keskityttiin myös vihreään teknologiaan ja alueellisiin strategioihin, jotka liittyivät komission vihreän kehityksen ohjelman strategiaan.

Myös mahdollisesti huolta aiheuttavien kemiallisten aineiden korvaamista koskeva toimi (toinen vaihe) kohdennettiin kokonaan ilmastotoimien valtavirtaistamiseen.

5.Päätelmät

Ohjelman toimintamäärärahoista käytettiin kokonaisuudessaan 97 prosenttia, jolla tuettiin rahoituksen saantia, markkinoille pääsyä, suotuisaa toimintaympäristöä yrityksille, kilpailukykyä ja yrittäjyyttä. Seurannalla varmistettiin, että määrärahat kohdennettiin uudelleen menestyksekkäimpiin toimiin sekä toimiin, joissa kysyntä ylitti tarjonnan, kuten varallaololuettelon hankkeisiin ja erityisesti rahoitusvälineisiin.

Rahoituksen saanti oli tärkein toiminta-alue vuonna 2018. Lainatakausjärjestelyn puitteissa allekirjoitettiin 24 uutta sopimusta vuonna 2018 (ja 23 vuonna 2017), joiden kokonaismäärä oli 1,2 miljardia euroa. Rahoituksen välittäjiä tuli 28 maasta. Yhteensä 414 739 pk-yritystä 27 maasta sai noin 22,8 miljardia euroa rahoitusta. Pk-yritysten käyttöön odotetaan saatavan yli 36 miljardia euroa. COSME-ohjelman lainatakausjärjestelyn takausten ja vastatakausten kysyntä markkinoilla kasvaa edelleen, ja sen vuoden 2019 määrärahojen odotetaan kasvavan, osittain kohdentamalla uudelleen COSME-ohjelman kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyn määrärahoja ja lisäämällä ESIR-rahaston lisärahoitusta. Kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyn sopimusten allekirjoittaminen kestää kauemmin, sillä pääoma edellyttää monimutkaisempia due diligence -menettelyjä ja varainkeruuprosesseja. Vuoden 2018 lopussa Euroopan investointirahasto oli järjestelyn kautta sijoittanut yhteensä 163,5 miljoonaa euroa 14 rahastoon 8 .

Yritys-Eurooppa-verkostolla (EEN) oli keskeinen rooli vuosina 2017–2018, sillä se tuki yli 220 000:ta pk-yritystä vuodessa intensiivisillä ja korkean lisäarvon palveluilla ja tavoitti 16,8 miljoonaa pk-yritystä tarjoamansa digitaalisen palvelun kautta. Vuonna 2018 verkosto helpotti noin 75 000:ta pienyritysten välistä yritysten yhteistyökokousta, mikä johti 2 611 kansainväliseen kumppanuussopimukseen. Verkoston tukipalvelut auttoivat 1 796:ta pk-yritystä parantamaan kilpailukykyään ja innovointiaan. EEN scale-up -neuvonta perustettiin komission aloitteen 9 mukaisesti, ja neuvojat auttoivat scale-up-yrityksiä poistamaan kasvun esteitä 56:lla EU:n alueella. EEN hyödynsi COSME-ohjelman kahden ensimmäisen tukivuoden hyviä tuloksia ja paransi edelleen palvelujensa laatua, tehokkuutta ja merkityksellisyyttä eurooppalaisille pk-yrityksille 10 .

EU:n pk-yritysten toimintaedellytyksiä parannettiin useilla klusteritoimilla. Cluster Go -aloitteen ansiosta vuonna 2018 EU:ssa perustettiin 25 klusterikumppanuutta, joilla tuetaan pk-yrityksiä kaikkialla Euroopassa. Aloite kannustaa osallistuvia klustereita ja pienyrityksiä liittymään maailmanlaajuisiin arvoketjuihin ja etsimään strategisia kumppaneita myös Euroopan ulkopuolelta.

Euroopan klusteriyhteistyöfoorumi 11 on koonnut yhteen yli 930 organisaatiota ja tavoittanut noin 100 000 pienyritystä. Foorumi osallistui yli 1 100 kansainväliseen yhteistyökokoukseen 48 klusterin välillä vuonna 2018, ja siitä tuli EU:n keskeinen väline pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa.

Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan pk-yrityksiä tuettiin ELIIT-hankkeen kautta. Lisäksi käynnistettiin toinen hanke, jonka tarkoituksena on luoda suotuisat olosuhteet tekoälysovellusten kehittämiselle ja käyttöönotolle eurooppalaisissa pk-yrityksissä.

Vuoden 2018 loppuun mennessä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmassa oli ohjelman alusta lähtien toteutettu 7 000 vaihtoa uusien ja kokeneiden yrittäjien välillä eri puolilla Eurooppaa. Huhtikuussa 2018 käynnistettiin kaksivuotinen pilottihanke, jonka tarkoituksena on kokeilla järjestelmää Euroopan ulkopuolella sijaitsevissa uusissa kohteissa.

COSME-ohjelma on saavuttamassa tavoitteensa vuoden 2020 loppuun mennessä, ja sen toimet ovat edelleen merkityksellisiä talouskasvun edistämiselle ja työllistymismahdollisuuksien luomiselle ja vastaavat pk-yritysten muuttuvia tarpeita.

6.Liite

		Sitoumukset				Maksut
		Kaikki rahoituslähteet				Kaikki rahoituslähteet
Budjettikohta		Alkuperäinen talousarvio	Talousarvion toteutus	Toteutunut		Maksuihin käytettävissä olevat määrärahat	Suoritetut maksut	Toteutunut
				%				%
02 02 02	Rahoituksen saanti	277 107 505	275 981 370	99,6 %		198 306 271	160 618 512	81 %
	Siirretty muille pääosastoille (tietotekniikkatuki)	10 000	10 000	100 %		9 127	9 127	100 %
	Yhteensä	277 117 505	275 991 370	99,6 %		198 315 398	160 627 639	81 %
02 02 01	Markkinoille pääsy, yritysten toimintaympäristö ja yrittäjyyskulttuuri
	PO GROW toteuttaa	23 437 457	16 000 219	68 %		20 592 358	11 592 266	56 %
	Siirretty EASME:lle	116 192 675	116 078 182	100 %		64 731 306	64 474 334	100 %
	Siirretty muille pääosastoille	3 377 337	2 846 549	84 %		2 668 790	1 302 596	49 %
	joista siirrettiin vuodelle 2019	60 586 298	59 252 550	98 %
	Yhteensä	143 007 469	133 591 202	93 %		87 992 453	77 369 196	88 %
02 01 04 01	Hallintomäärärahat	4 441 204	2 991 875	67 %		4 441 204	403 273	9 %
02 01 06 01	EASME – hallintomäärärahat (toiminta)	9 914 421	9 500 072	96 %		9 914 421	9 500 072	96 %
	Kokonaistalousarvio	434 480 599	422 074 520	97 %		300 663 475	247 900 181	82 %

(1)

EU-27 + Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdistynyt kuningaskunta oli osa Euroopan unionia hankkeen toteutusajankohtana.

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(2)

  Ohjelmasuunnittelu, seuranta ja arviointi | Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta (europa.eu)

(3)

C(2018)6983 DocsRoom – Euroopan komissio (europa.eu)  

(4)

C(2018) 578 DocsRoom – Euroopan komissio (europa.eu)

(5)

C(2016) 60 final.

(6)

SEC(2013) 493 final.

(7)

Hankkeet ovat samoja kuin vuoden 2017 seurantakertomuksessa, koska vuosien 2017 ja 2018 raportointi on yhdistetty.

(8)

  http://www.eif.europa.eu/what_we_do/equity/single_eu_equity_instrument/innovfin-equity/index.htm

(9)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite, COM(2016) 733 final, 22.11.2016 - https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2016%3A733%3AFIN

(10)

Kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä 89 prosenttia katsoi, että tuki auttaa parantamaan niiden markkinatilannetta, lähes puolet arvioi tuen parantavan yrityksen kilpailukykyä ja lähes 60 prosenttia katsoi tuen auttavan yritystä säilyttämään tai luomaan työpaikkoja.

(11)

  European Cluster Partnerships | European Cluster Collaboration Platform