Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa”

(COM(2021) 823 final – 2021/0433 (CNS))

(2022/C 290/09)

Esittelijä:	Krister ANDERSSON
Toinen esittelijä:	Petru Sorin DANDEA

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 10.2.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	3.3.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.3.2022
Täysistunnon nro	568
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	197/1/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Komission ehdotuksen tarkoituksena on saattaa OECD:n ja G20-ryhmän osallistavassa kehyksessä sovittuun pilariin 2 sisältyvät maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat GloBE-mallisäännöt (Global Anti-Base Erosion Model Rules) osaksi EU:n lainsäädäntöä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että komissio ottaa työssään kaikilta osin huomioon kansainvälisen tason keskustelut ja sopimukset, ja kannattaa voimakkaasti komission tavoitteita.

1.2

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ”maailmanlaajuista vähimmäisveroa koskevan uudistuksen tehokkuus ja oikeudenmukaisuus riippuvat suuresti sen maailmanlaajuisesta täytäntöönpanosta”. Komitea pitää erittäin tärkeänä, että neuvottelut onnistuvat ja että ne saatetaan päätökseen ripeästi. Säännöt on oleellisen tärkeää panna täytäntöön yhtenäisesti ja ilman ylisääntelyä kaikkialla maailmassa, jotta ne olisivat tehokkaat eikä kilpailu vääristyisi.

1.3

ETSK on komission kanssa aivan samaa mieltä siitä, että ”on välttämätöntä varmistaa OECD:n mallisääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano EU:ssa” ja että tämä ”voidaan saavuttaa vain, jos lainsäädäntö annetaan keskitetysti ja saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisella tavalla”.

1.4

1.5

ETSK kannattaa kaikkia uuden järjestelmän suunnitteluun liittyviä toimia, jotka tähtäävät eurooppalaisille yrityksille ja veroviranomaisille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pienentämiseen. Pilarin 2 paneminen täytäntöön kaikilta osin on monimutkainen tehtävä, joka vaatii paljon aikaa ja huomattavia ponnistuksia sekä yrityksiltä että veroviranomaisilta. OECD:n odotetaan esittävän lähikuukausina mm. tärkeät safe harbour -säännöt ja yksinkertaistettuja hallinnollisia ilmoituksia koskevat säännöt, jotka mahdollisesti helpottavat uuden verotusjärjestelmän täytäntöönpanoa sekä yritysten että veroviranomaisten kannalta. Nämä säännöt olisi otettava direktiivissä huomioon.

1.6

ETSK katsoo, että mallisäännöillä ei pidä tehdä tyhjäksi erityisiä verosäännöksiä, joita jäsenvaltioiden parlamentit ovat varta vasten säätäneet investointien ja työpaikkojen luomisen kannustimiksi. Talouden viherryttämistä ja digitalisaatiota on tärkeää edistää, ja veroilla olisi oltava tässä oma sijansa.

1.7

ETSK kehottaa sisällyttämään direktiiviin säännöksen, joka mahdollistaa riitojenratkaisudirektiivin soveltamisen pilaria 2 koskevien riitojen ratkaisussa ainakin jäsenvaltioiden välillä.

1.8

ETSK kannattaa sitä, että velvoitteiden noudattamatta jättämisestä määrätään seuraamuksia, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään perusteellisia verotarkastuksia sen varmistamiseksi, että direktiivin säännöksiä noudatetaan tinkimättömästi.

1.9

ETSK kehottaa tarkistamaan veropaketin yhteydessä EU:n luetteloa yhteistyöhaluttomista kolmansista maista.

1.10

ETSK muistuttaa, että kansalaiset ovat vaatineet monikansallisten yritysten oikeudenmukaista verottamista jo pitkään, ja odottaa, että pilarista 2 päästään nopeasti sopimukseen sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.

2. Taustaa ja komission ehdotus

2.1

Komission ehdottamalla direktiivillä monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (1) on tarkoitus saattaa maailmanlaajuisen vähimmäisveron kansallista täytäntöönpanoa koskevat OECD:n mallisäännöt (OECD:n osallistavassa kehyksessä hyväksytyt mallisäännöt) osaksi EU:n lainsäädäntöä säätämällä yhdenmukaisista säännöistä, jotka pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti.

2.2

Sata vuotta vanhat kansalliset ja kansainväliset verosäännöt eivät enää sovi yhteen eräiden nykypäivän uusien liiketoimintamallien kanssa. Monilla yrityksillä ei ole fyysistä toimipaikkaa useissa eri maissa, eivätkä ne maksa yhteisöveroa kyseisillä lainkäyttöalueilla samassa määrin kuin siellä fyysisesti läsnä olevat yritykset (2).

2.3

Julkistaloudet olivat vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen kovilla. Kaikkien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta OECD:ssä käynnistettiin prosessi veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoihin (base erosion and profit shifting, BEPS) puuttumiseksi.

2.4

OECD:n vuoden 2015 BEPS-hankkeen jälkeen G20-ryhmän ja OECD:n osallistavan kehyksen jäsenet sopivat pyrkivänsä löytämään ratkaisun siihen ongelmaan, millä tavoin talouden digitalisaatiosta johtuviin kasvaviin verohaasteisiin voitaisiin vastata.

2.5

Sovittu paketti koostuu kahdesta pilarista, joita sovelletaan kaikkien alojen yrityksiin. Pilari 2 koskee yritysryhmittymiä, joiden konsernitason liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa, ja tähtää 15 prosentin vähimmäisveroasteen käyttöönottoon. Pilarissa 1 määrätään ylijäämävoittojen verotusoikeuden osittaisesta uudelleenjaosta yritysten markkina-alueille (3). OECD:n mallisäännöt koostuvat 70 sivusta erittäin monimutkaisia ja teknisiä sääntöjä, ja kymmenen näistä sivuista on omistettu määritelmille. Tavoitteena on ”yhteinen lähestymistapa” maailmanlaajuiseen vähimmäisverotukseen.

2.6

Pilari 2 koostuu kahdesta kansallisen tason säännöstä: i) tuloksilukemissäännöstä (Income Inclusion Rule, IIR) ja ii) sen varautumisjärjestelystä eli aliverotettujen suoritusten säännöstä (Under Taxed Payments Rule, UTPR), jotka tunnetaan yhdessä nimellä GloBE-mallisäännöt, sekä veronalaisuuden vaatimusta koskevasta säännöstä (Subject to Tax Rule, STTR), joka on verosopimuksiin perustuva sääntö.

2.7

Ehdotuksessa edellytetään, että konsernin ylin emoyksikkö (ultimate parent entity, UPE) maksaa täydennysveroa koko konsernin verovajeen kompensoimiseksi sillä lainkäyttöalueella, jolla sen kotipaikka sijaitsee. Kyseinen lainkäyttöalue kerää tällöin verotulot, mikä tarkoittaa, että veronkanto ja verotulot siirtyvät toiselle lainkäyttöalueelle. Maat eivät ole velvollisia nostamaan verokantaansa vähimmäistasolle.

2.8

Jos UPE sijaitsee maassa, jossa ei ole määriteltyä tuloksilukemissääntöä, sovelletaan UTPR-sääntöä. Sen mukaan lainkäyttöalueiden, joilla kyseinen monikansallinen yritys toimii, tulee tehdä mallisääntöjen mukaisesti vastaava mukautus, jonka myötä konsernin yritysten verovelvollisuus muuttuu siten, että täydennysvero tulee perittyä kokonaisuudessaan.

2.9

Lainkäyttöalueen osuus täydennysveron kokonaismäärästä määräytyy sen mukaan, mikä on lainkäyttöalueen osuus konsernin työntekijöiden ja aineellisen omaisuuden kokonaismäärästä lainkäyttöalueilla, joilla on voimassa UTPR-sääntö.

2.10

Lainkäyttöaluekohtaisten täydennysverojen laskennassa sovelletaan substanssipoikkeukseen perustuvaa vähennystä, jonka johdosta tiettyä tulomäärää voidaan käytännössä verottaa tosiasiallista vähimmäisveroastetta kevyemmin. Laskennan ulkopuolelle rajattavien tulojen määrä on aluksi kymmenen prosenttia paikallisista henkilöstömenoista ja kahdeksan prosenttia paikallisella tasolla käytetyn aineellisen omaisuuden arvosta. Kumpikin osuus laskee kymmenen vuoden aikana viiteen prosenttiin.

2.11

OECD:n mallisäännöissä käytetään tosiasiallisten veroasteiden laskennan perustana tilinpäätöstietoja ja sovelletaan tässä yhteydessä monimutkaisia oikaisuja. Sääntöjen mukaan lainkäyttöalue voi myös laatia laskelman vähimmäistasoisesta kotimaisesta täydennysverosta, jolloin täydennysvero kohdistetaan kyseiselle lainkäyttöalueelle, joka myös kantaa sen, eikä verotuloja siten siirretä toiselle lainkäyttöalueelle.

2.12

OECD on jo luvannut esittää vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä mallisääntöjä koskevat huomautukset sääntöjen tulkinnan selkiyttämiseksi ja laatia safe harbour -aiheisia lisäohjeita ja -selvityksiä sekä hallinnolliset suuntaviivat. Muitakin selvennyksiä voidaan odottaa saatavan.

2.13

Sääntöjen maailmanlaajuisesti yhtenäinen tulkinta ja sisällöllisesti ja ajallisesti yhdenmukainen täytäntöönpano ovat ensiarvoisen tärkeitä vääristymien välttämiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten sekä Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi (4).

2.14

Komission ehdotus perustuu sen antamaan tiedonantoon ”2000-luvun yritysverotus” ja käsittää ainoastaan OECD:n ja G20-ryhmän osallistavassa kehyksessä sovittuun pilariin 2 sisältyvät GloBE-mallisäännöt. Pilaria 1 ei ole kehitelty yhtä pitkälle kuin pilaria 2. Paketin tästä osasta saatetaan niin ikään antaa EU:n direktiivi (5).

2.15

Direktiivin soveltamisala määritellään viittaamalla unionissa sijaitseviin konserniyksiköihin, jotka ovat osa monikansallisia konserneja tai suuria kotimaisia konserneja ja joiden konsolidoidut tulokset ovat olleet yli 750 miljoonaa euroa vähintään kahtena neljästä edeltävästä vuodesta.

2.16

Direktiivissä säädetään, että silloin kun UPE sijaitsee EU:n ulkopuolella lainkäyttöalueella, jolla ei sovelleta määriteltyä tuloksilukemissääntöä, UTPR-sääntöä sovelletaan kaikkiin konserniyksiköihin, jotka sijaitsevat lainkäyttöalueilla, joilla on asianmukainen UTPR-kehys. Tällaisessa tilanteessa johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden monikansalliseen konserniin kuuluvien konserniyksiköiden on maksettava jäsenvaltiossa täydennysveroa, jonka osuudet lasketaan kaksitekijäisellä kaavalla monikansallisen konsernin yksiköiden aliverotetuista tuloksista.

2.17

Direktiivi sisältää säännöt ”määritellyn tuloksen” määrittämisestä. Termillä tarkoitetaan tosiasiallisen veroasteen laskennassa huomioon otettavaa oikaistua tulosta. Määritellyn tuloksen laskentaperustana on käytettävä konserniyksikön tilikauden kirjanpidollista nettotulosta tai -tappiota. Tilinpäätöstietojen ja verokirjanpidon välisen erotuksen määrittämiseksi tehdään tiettyjä hyvin monimutkaisia oikaisuja. Oikaisuissa on kyse pääasiassa siitä, milloin tuloista tai kustannuksista on ilmoitettava. Esimerkiksi patenttiboksijärjestelmiin liittyviä alhaisen verotuksen järjestelyjä ei oteta huomioon, mutta käyttöomaisuudesta tehtävät nopeutetut poistot puolestaan otetaan.

2.18

Ehdotettu direktiivi sisältää konserniyksikön tilikauden ”oikaistujen huomioitavien verojen” laskentasäännöt. Perusperiaatteena on, että huomioitavat verot kohdistetaan lainkäyttöalueelle, jolla näiden verojen kohteena olevat voitot on ansaittu. Periaatteen varmistamiseksi direktiivissä säädetään myös erityissäännöistä, jotka koskevat valtion rajat ylittäviä veroja tai tulovirtoja kiinteän toimipaikan, läpinäkyvän yksikön, ulkomaisen väliyhtiön, hybridiyksikön tai osinkoveron tapauksessa.

2.19

Direktiivissä määritellään tosiasiallinen veroaste konserniin kuuluvien konserniyksiköiden oikaistujen huomioitavien verojen suhteeksi konserniyksiköiden tilikauden oikaistuun tulokseen tietyllä lainkäyttöalueella. Maailmanlaajuisen sopimuksen määräysten saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä direktiivissä vahvistetaan sopimuksen mukaisesti, että GloBE-mallisäännöissä tarkoitettu tosiasiallinen vähimmäisveroaste on 15 prosenttia.

2.20

Vähäriskisissä tilanteissa sovelletaan säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi de minimis -lähestymistavan mukaista poikkeusta, kun on kyse vähäisistä määristä eli kun monikansalliseen konserniin kuuluvien konserniyksiköiden voitot ovat lainkäyttöalueella alle miljoona euroa ja tuotot alle 10 miljoonaa euroa.

2.21

Sulautumisiin, yritysostoihin, yhteisyrityksiin ja sellaisiin monikansallisiin konserneihin, joissa on useampia emoyksiköitä, sovelletaan erityissääntöjä. Ne koskevat konsolidoitujen tuottojen kynnysarvon soveltamista konsernin jäseniin sulautumis- tai jakautumistilanteessa. Kun monikansallinen konserni hankkii tai myy konserniyksikön sääntöjen soveltamisalaan kuuluvalla tavalla, konserniyksikköä olisi käsiteltävä osana molempia konserneja kyseisenä vuonna ja GloBE-mallisääntöjen soveltamisessa käytettävien attribuuttien (esim. huomioon otettavat verot, huomioon otettavat henkilöstömenot, huomioon otettava aineellinen omaisuus ja GloBE-mallisääntöjen mukaiset laskennalliset verosaamiset) arvoihin olisi tehtävä tiettyjä mukautuksia.

2.22

Direktiivi sisältää sääntöjä verotuksen neutraliteettia koskevista järjestelyistä ja voitonjaon verotukseen perustuvasta verojärjestelmästä. Jotta vältettäisiin tahattomat seuraukset, kuten suhteeton UTPR-täydennysverovelvollisuus monikansallisessa konsernissa, direktiivissä säädetään erityissäännöistä konsernin ylimmän emoyksikön tuloksen laskennassa silloin, kun tällainen yksikkö on läpivirtaava yksikkö tai siihen sovelletaan vähennyskelpoisten osinkojen järjestelmää (6).

2.23

Direktiivissä velvoitetaan johonkin jäsenvaltioon sijoittautunut monikansalliseen konserniin kuuluva konserniyksikkö tekemään täydennysverotietoja koskeva ilmoitus, paitsi jos monikansallinen konserni tekee ilmoituksen toisella lainkäyttöalueella, jonka kanssa jäsenvaltiolla on määritelty toimivaltaisia viranomaisia koskeva sopimus, joka mahdollistaa vuotuisten veroilmoitusten automaattisen vaihdon. Vaaditut verotietoilmoitukset on tehtävä 15 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota ne koskevat.

3. Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan direktiiviin, jolla on tarkoitus saattaa pilari 2 osaksi EU:n oikeusjärjestystä ja lainsäädäntöä kaikkialla sisämarkkinoilla. Komitea antaa vahvan tukensa sille, että komissio ottaa työssään huomioon kansainvälisen tason keskustelut ja sopimukset, ja arvostaa tällaista toimintatapaa. ETSK panee merkille, että sopimus ei koske tietyt raja-arvot alittavia yrityksiä. Säännöt ovat kuitenkin yleisluonteiset, ja OECD:n mukaan ne pätevät satoihin yrityksiin. Kullakin ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvalla konsernilla voi olla useita kiinteitä toimipaikkoja ja tytäryrityksiä.

3.2

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että siinä missä maailmanlaajuisen sopimuksen on allekirjoittanut 137 maata, kaikista osallistavassa kehyksessä neuvotteluihin osallistuneista maista neljä ei ole hyväksynyt pakettia. EU:n vähimmäisverodirektiivi voi tarjota uusia suojatoimia veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoihin (BEPS) liittyviä haitallisia käytäntöjä vastaan. ETSK on aina kannattanut ja kannattaa edelleen BEPS-hankkeen tavoitteita julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi EU:ssa.

3.3

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ”maailmanlaajuista vähimmäisveroa koskevan uudistuksen tehokkuus ja oikeudenmukaisuus riippuvat suuresti sen maailmanlaajuisesta täytäntöönpanosta”. Komitea pitää erittäin tärkeänä, että neuvottelut onnistuvat ja että ne saatetaan päätökseen ripeästi. Säännöt on oleellisen tärkeää panna täytäntöön yhtenäisesti kaikkialla maailmassa, jotta ne olisivat tehokkaat eikä kilpailu vääristyisi.

3.4

ETSK katsoo, että OECD:n ja G20-ryhmän osallistavassa kehyksessä laadittuja pilareita 1 ja 2 olisi käsiteltävä kokonaispakettina, jonka osat liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kahden pilarin täytäntöönpanon johdonmukaisuus on ensiarvoisen tärkeää. ETSK kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota panostamaan OECD:n puitteissa käytävissä neuvotteluissa yhä enemmän sen edistämiseen, että pilari 1 pannaan täytäntöön maailmanlaajuisesti mahdollisimman pian.

3.5

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n tason toimet ovat välttämättömiä, koska ”on välttämätöntä varmistaa OECD:n mallisääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano EU:ssa”, ja myös siitä, että ”tämä voidaan saavuttaa vain, jos lainsäädäntö annetaan keskitetysti ja saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisella tavalla” (7). ETSK korostaa, että direktiivissä on kunnioitettava perusvapauksia sekä perussopimusten mukaisia velvoitteita ja toimivaltuuksia.

3.6

Se, että kaikki jäsenvaltiot osallistuivat OECD:n osallistavan kehyksen keskusteluihin tai ovat sittemmin hyväksyneet tulokset, helpottaa prosessia EU:ssa. ETSK muistuttaa, että kansalaiset ovat vaatineet monikansallisten yritysten oikeudenmukaista verottamista jo pitkään, ja odottaa, että pilarista 2 päästään nopeasti sopimukseen sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.

3.7

EU:n tasolla on keskeisen tärkeää käydä jo nyt teknisiä keskusteluja ja tehdä valmistelutyötä, mutta ETSK huomauttaa, että yksityiskohtaisempien sääntöjen ja tarkempien määritelmien laadinta on edelleen kesken OECD:n tasolla ja jäsenvaltioiden olisikin otettava kaikki meneillään olevista OECD:n neuvotteluista saatavat suositukset ja tulokset tarkasti huomioon, koska muutosten tekemistä direktiiviin olisi vältettävä. EU:n on lisäksi tärkeää ottaa tarkasti huomioon, millä aikataululla säännöt pannaan täytäntöön kolmansien maiden lainkäyttöalueilla.

3.8

ETSK kannattaa komission päätöstä tukeutua kansainvälisellä tasolla tehtyyn laajaan valmistelutyöhön ja hyödyntää tarkasteltavana olevan ehdotuksen kehittelyssä OECD:n tekemää vaikutustenarviointia, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä uuden vaikutustenarvioinnin muodossa. ETSK olisi kuitenkin toivonut vaikutustenarviointia niistä direktiivin osista, joilla varmistetaan yhteensopivuus EU:n lainsäädännön kanssa, ja kehottaa tekemään tällaisen analyysin ja asettamaan sen julkisesti saataville.

3.9

ETSK panee merkille ja ymmärtää tarpeen huolehtia EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaisuudesta. Tämä hoituu helpoiten ulottamalla IIR-säännöt koskemaan puhtaasti kotimaisia tilanteita, mutta tämä ei ole välttämättä ainoa mahdollinen menettelytapa.

3.10

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sääntöjen on suotavaa koskea pientä määrää verovelvollisia ja että 750 miljoonan euron raja-arvo on OECD:n mallisääntöjen ja EU:n oikeuden vaatimusten mukainen (8) ja myös suhteellisuusperiaatteen mukainen. ETSK toteaa, että kynnysarvo on yhteensopiva maakohtaista raportointia koskevien sääntöjen ja veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin (ATAD) kanssa.

3.11

ETSK yhtyy komission esittämään näkemykseen, jonka mukaan veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevassa OECD:n ja G20-ryhmän osallistavassa kehyksessä sovittu 15 prosentin vähimmäisverokanta ”kuvastaa yhteisöverokantojen tasapainoa maailmanlaajuisesti” (9). On tärkeää noudattaa hallitusten tekemää sopimusta ja saattaa säännöt osaksi unionin lainsäädäntöä sekä velvoittaa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat yritykset maksamaan täydennysveroa. ETSK kannattaa myös sitä, että direktiiviin sisällytetään OECD:n sopimuksen mukaisesti substanssiperusteinen poikkeus, jonka nojalla voidaan tehdä vähennyksiä henkilöstömenojen ja aineellisen omaisuuden osalta, ja yhtyy siihen komission arvioon, että todellista taloudellista toimintaa harjoitettaessa ”BEPS-käytännöt eivät todennäköisesti menesty” (10).

3.12

ETSK kannattaa kaikkia mahdollisia uuden järjestelmän suunnitteluun liittyviä toimia, jotka tähtäävät eurooppalaisille yrityksille ja veroviranomaisille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pienentämiseen. Pilarin 2 paneminen täytäntöön kaikilta osin on monimutkainen tehtävä, joka vaatii paljon aikaa ja huomattavia ponnistuksia. Veroviranomaisten on kehitettävä järjestelmät ja menettelyt uusien verovelvoitteiden määrittämiseksi ja verojen perimiseksi. Lisäksi tarvitaan riittävästi koulutettua henkilöstöä ripeän täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä resursseja muiden kansainvälisten verotusalan tehtävien, kuten ennakkohinnoittelusopimuksiin ja riitojenratkaisumekanismeihin liittyvien järjestelyjen, hoitamiseksi. ETSK kannustaa veroviranomaisia aloittamaan tähän liittyvät valmistelutyöt tai jatkamaan niitä, jotta toteutusaikataulua (tammikuu 2023) pystyttäisiin noudattamaan.

3.13

ETSK kehottaa mahdollistamaan riitojenratkaisudirektiivin (11) soveltamisen pilaria 2 koskevien riitojen ratkaisussa ainakin jäsenvaltioiden välillä. Kyseisiä uusia sääntöjä veroriitojen ratkaisusta on sovellettu 1. heinäkuuta 2019 alkaen. Niistä säädetään neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1852, ja ne edistävät merkittävästi veroriitojen ratkaisemista, sillä niiden ansiosta yritykset ja kansalaiset voivat löytää ratkaisun verosopimusten tulkintaa ja soveltamista koskeviin riitoihin aiempaa nopeammin ja tehokkaammin.

3.14

ETSK kannattaa OECD:n sopimuksen mukaista de minimis -poikkeusta, jonka mukaan monikansallisen konsernin yksikkö voidaan vapauttaa täydennysverosta, jos sen liiketulos on alle miljoona euroa ja tuotto alle 10 miljoonaa euroa. Enimmäismäärää saatetaan joutua tarkistamaan ajan mittaan.

3.15

ETSK pitää tärkeänä, että tulossa olevat safe harbour -säännöt esitetään riittävän ajoissa, jotta ne voidaan saattaa osaksi lopullista direktiiviä. Tällä on merkitystä sitä ajatellen, että ei aiheutettaisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta verovelvollisille ja verohallinnoille.

3.16

ETSK on samaa mieltä tarpeesta säätää direktiivissä, että komissio arvioi tuloksilukemissääntöjen vastaavuuskriteereitä ja laatii luettelon vastaavuuskriteerit täyttävistä kolmansien maiden lainkäyttöalueista. Luettelon mahdolliset muutokset on tarkoitus tehdä delegoiduilla säädöksillä.

3.17

ETSK panee merkille, että EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ranska on ilmoittanut pyrkivänsä saattamaan neuvottelut päätökseen mahdollisuuksien mukaan ennen huhtikuussa 2022 pidettäviä Ranskan vaaleja. EU:n olisi kannustettava kauppakumppaneitaan olemaan yhtä kunnianhimoisia.

4. Erityistä

4.1

On tärkeää, ettei mallisäännöillä tehdä tyhjäksi muita verosäännöksiä, joita jäsenvaltioiden parlamentit ovat varta vasten säätäneet investointien ja työpaikkojen luomisen kannustimiksi. Pitkäaikaisia sääntöjä, jotka mahdollistavat esimerkiksi kiinteiden investointien nopeutetut poistot, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannustimia tai uudempia aloitteita, joilla edistetään vihreämmän ja digitaalisemman talouden kehittämistä, ei pitäisi estää. Tämä koskee sekä pandemiaan liittyviä talouselvytysaloitteita että tulevaa teknologista kehitystä, joita olisi edistettävä.

4.2

GloBE-mallisääntöjen täytäntöönpano EU:ssa vaikuttaa veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin (ATAD) nykyisiin säännöksiin ja erityisesti ulkomaisia väliyhtiöitä koskeviin sääntöihin, joilla saattaa olla vuorovaikutusta pilarin 2 ensisijaisen säännön eli tuloksilukemissäännön kanssa. Komissio toteaa 2000-luvun yritysverotusta koskevassa tiedonannossaan (12), että eri maiden hallitukset ovat toteuttaneet hyvin kirjavia veronkierron ja veropetosten vastaisia toimenpiteitä ja että toimenpiteet ovat entisestään mutkistaneet jo valmiiksi monimutkaista tilannetta (13). Vaikka ATAD-direktiiviä ei ole tarpeen muuttaa (14), sääntöjen yhdistelmän toimivuuden ja säännöistä aiheutuvan hallinnollisen taakan tarkastelusta voisi olla hyötyä sekä veroviranomaisten että yritysten kannalta.

4.3

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että GloBE-mallisääntöjen saattaminen osaksi EU:n lainsäädäntöä saattaa tasoittaa tietä käsiteltävänä olevan korko- ja rojaltidirektiiviä (IR-direktiivi) koskevan uudelleenlaatimisehdotuksen hyväksymiselle.

4.4

ETSK kehottaa seuraamaan tarkasti sääntöjen vaikuttavuutta ja hallinnollisia kustannuksia. Jäsenvaltioiden olisi vältettävä liiallista veropäätösten käyttöä, jos ne haittaavat maailmanlaajuisen sopimuksen soveltamista.

4.5

4.6

ETSK kehottaa tarkistamaan OECD:n puitteissa hyväksytyn veropaketin täytäntöönpanon yhteydessä EU:n luetteloa yhteistyöhaluttomista kolmansista maista.

4.7

Bryssel 23. maaliskuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Neuvoston direktiivi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa, COM(2021) 823 final.

(2) Sitä, miten paljon ns. digitaaliset yritykset maksavat yhteisöveroa ja missä maissa, on analysoinut mm. Matthias Bauer artikkelissaan Digital Companies and Their Fair Share of Taxes: Myths and Misconceptions, ECIPE, helmikuu 2018, https://ecipe.org/publications/digital-companies-and-their-fair-share-of-taxes/?chapter=all

(3) OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project – Tax Challenges Arising from the Digitalisation of the Economy Global Anti-Base Erosion Model Rules (Pillar Two) – Inclusive Framework on BEPS (https://www.oecd.org/tax/beps/tax-challenges-arising-from-the-digitalisation-of-the-economy-global-anti-base-erosion-model-rules-pillar-two.pdf). Yleiskatsaus aiheeseen: Jefferson VanderWolk (Squire Patton Boggs), Global Minimum Taxation for Large Multinationals (https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:6884197871441207296/).

(4) Yhdysvalloilla on oma maailmanlaajuisesti sovellettava vähimmäisverojärjestelmänsä (Global Intangible Low Tax Income, GILTI), mutta nykyinen laki on komission mukaan ristiriidassa IIR-säännön kanssa. Yhdysvallat on uudistamassa GILTI-järjestelmää, jotta se olisi yhteensopiva pilarin 2 kanssa. OECD neuvottelee Yhdysvaltojen ja osallistavan kehyksen jäsenten kanssa ehdoista, joiden on täytyttävä, jotta uudistettu GILTI voidaan katsoa pilaria 2 vastaavaksi. Ennen kuin tällaisista ehdoista on sovittu, eurooppalaiset yritykset saattavat joutua epäedulliseen kilpailuasemaan, vaikka UTPR-säännön soveltaminen tarjoaisikin jonkin verran suojaa.

(5) ”Varmistaakseen sopimuksen johdonmukaisen täytäntöönpanon kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, myös niissä, jotka eivät ole OECD:n jäseniä eivätkä ole mukana osallistavassa kehyksessä, komissio ehdottaa direktiiviä pilarin 1 täytäntöönpanemiseksi EU:ssa.” COM(2021) 251 final, s. 9

(6) Sijoitusyksiköiden osalta on erityissäännöt, jotka koskevat tosiasiallisen veroasteen määrittämistä, täydennysveroa, mahdollisuutta kohdella sijoitusyksiköitä verotuksellisesti läpinäkyvinä yksiköinä sekä soveltaa voitonjaon verotukseen perustuvaa menetelmää.

Voitonjaon verotukseen perustuvien verojärjestelmien osalta direktiivissä säädetään, että kun ilmoittava yksikkö valitsee vuosittain ehdot täyttävään voitonjaon verotukseen perustuvaan verojärjestelmään kuuluvat konserniyksiköt, oletettu voitonjakovero otetaan huomioon kyseisten konserniyksiköiden oikaistujen huomioitavien verojen laskennassa.

(7) COM(2021) 823 final, s. 3.

(8) COM(2021) 823 final, s. 3.

(9) COM(2021) 823 final, s. 17.

(10) COM(2021) 823 final, s. 18.

(11) EUVL C 173, 31.5.2017, s. 29.

(12) COM(2021) 251 final.

(13) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta 2000-luvun yritysverotus, ei vielä julkaistu.

(14) COM(2021) 823 final, s. 2.