Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2009/138/EY muuttamisesta oikeasuhteisuuden, valvonnan laadun, raportoinnin, pitkäaikaisia takuita koskevien toimenpiteiden, makrovakausvälineiden, kestävyysriskien, ryhmävalvonnan ja rajatylittävän valvonnan osalta”

(COM(2021) 581 final – 2021/0295 (COD))

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen luomisesta ja direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2009/138/EY ja (EU) 2017/1132 sekä asetusten (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta”

(COM(2021) 582 final – 2021/0296 (COD))

(2022/C 275/08)

Esittelijä:	Jörg Frank VON FÜRSTENWERTH
Toinen esittelijä:	Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyynnöt	Euroopan parlamentti, 22.11.2021 Euroopan unionin neuvosto, 26.11.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	8.2.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.2.2022
Täysistunnon nro	567
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	169/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) yhtyy Euroopan komission arvioon siitä, että kolmeen pilariin (omaa varallisuutta koskevat määrälliset vaatimukset; liiketoiminnan organisointi ja valvonta; raportointi ja avoimuus) perustuva Solvenssi II -kehys on osoittautunut hyödylliseksi. Sääntelykehystä on kuitenkin syytä mukauttaa valtionvelkakriisistä saatujen kokemusten, matalien korkojen politiikan sekä covid-19-pandemian – joka ei ole suinkaan vielä ohi – ensi vaikutusten johdosta ja koska tiedossa on, että kriisejä tullaan näkemään myös vastaisuudessa.

1.2

ETSK pitää erittäin myönteisenä, että Euroopan komissio käsittelee kysymystä vakuutusalan järjestelmäriskeistä. Vakuutuksenantajien riskiprofiili muuttuu. Ilmastokriisi aiheuttaa vakuutusalalle erityisen paljon haasteita varsinkin ilmastonmuutoksen vaikutusten ja uusien (esim. biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien) ympäristöriskien vaikutusten varalta otettavien vakuutusten osalta. Vakuutuksenantajiin kohdistuu lisäksi entistä suurempia riskejä niiden sijoittajaroolissa. Etenkään ilmastonmuutokseen liittyviä aineellisia riskejä, vastuuriskejä ja siirtymäriskejä ei ole arvioitu riittävän tarkasti.

1.3

ETSK kannattaa Euroopan komission tavoitetta luoda sääntelykehys, jonka avulla kasvatetaan edelleen vakuutusalan osuutta investoinneista, joilla rahoitetaan siirtymistä kestävään talouteen, covid-19-pandemian jälkihoitoa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Komitea korostaa kuitenkin, että rahoitusalan vakaus on kansalaisyhteiskunnalle tärkeä kysymys, ja kehottaa varmistamaan vakuutusalan riittävät pääomatasot ja riskeihin varautumisen. Vakuutusalan epävakaus merkitsisi selkeää takaiskua ilmastokriisin torjunnalle ja pandemian voittamiseen tähtääville toimille.

2.   Yleistä

2.1   Euroopan komission lähestymistapa

2.1.1

ETSK yhtyy Euroopan komission arvioon siitä, että kolmeen pilariin (omaa varallisuutta koskevat määrälliset vaatimukset; liiketoiminnan organisointi ja valvonta; raportointi ja avoimuus) perustuva Solvenssi II -kehys on osoittautunut hyödylliseksi. Euroopan vakuutusala on selvinnyt kehyksen avulla hyvin valtionvelkakriisiin liittyvistä myllerryksistä, yhä jatkuvasta matalien korkojen politiikasta ja covid-19-pandemian – joka ei ole suinkaan vielä ohi – ensi vaikutuksista. ETSK pitää järkevänä ja tarpeellisena tehdä sääntöjen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella tarvittavat johtopäätökset erityisesti mitä tulee oikeasuhteisuuskysymyksiin sekä vakavaraisuutta ja riskeihin varautumista koskeviin sääntöihin. Nimenomaan viimeksi mainitut seikat ovat ratkaisevia yritysten pääomatarpeiden ja siten sen roolin kannalta, joka vakuutusalalla voi olla tuotteiden tarjoajana ja talouteen sijoittavana tahona.

2.2   Yhdenmukaisuus EU:n muiden politiikkojen kanssa

2.2.1

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano ja covid-19-pandemian jälkihoito ovat ehdottoman ensisijaisia toiminta-aloja, jotka vaativat paljon julkista ja yksityistä pääomaa. Vakuutusala tekee pitkän aikavälin sijoituksia, ja eurooppalaisten vakuutuksenantajien sijoitusten arvo oli vuonna 2020 yli 10 biljoonaa euroa. Ala voisikin osallistua paljon nykyistä enemmän ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen sekä infrastruktuurihankkeiden ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan rahoittamiseen. Kyky tähän riippuu suurelta osin Solvenssi II -järjestelmässä sovellettavista vakavaraisuutta ja riskeihin varautumista koskevista säännöistä.

2.2.2

ETSK kannattaa Euroopan komission tavoitetta luoda sääntelykehys, jonka avulla kasvatetaan edelleen vakuutusalan osuutta investoinneista, joilla rahoitetaan siirtymistä kestävään talouteen ja covid-19-pandemian jälkihoitoa. Komitea korostaa samanaikaisesti, että vakuutettujen henkilöiden ja edunsaajien suojeluun sekä rahoitusvakauden turvaamiseen liittyviä Solvenssi II -järjestelmän suojelutavoitteita ei saa vaarantaa. Tämä saattaa kuitenkin uhata, jos vakuutuksenantajien sijoituksiin liittyvästä tiukasta riskinarvioinnista poiketaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi. Solvenssi II -järjestelmän mukaisten kuluttajansuojasääntöjen olisi katettava vakuutusalan sijoitukset ja toiminta aloilla, joille vakuutuksenantajat ohjaavat varoja viranomaistahojen tai julkisen vallan kehotusten perusteella. Kyseiset sijoitukset voivat tällöin tuottaa tilanteen mukaan hyötyä tai tappiota. Kaikkiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan tai esimerkiksi NextGenerationEU-välineeseen liittyviin sijoituksiin on joka tapauksessa sovellettava samanlaista riskinarviointia kuin kaikkiin muihinkin sijoituksiin. Kestävällä pohjalla oleva vakuutusvalvonta edellyttää näyttöön perustuvaa riskinarviointia ja siihen tukeutuvaa pääomien määritystä. ETSK kannattaa varauksetta Euroopan komission lähestymistapaa, jonka mukaan pääomavaatimuksia koskevia nykyisiä sääntöjä tulee tarkistaa siltä osin kuin ne ovat johtaneet epäsopiviin (liiallisiin tai riittämättömiin) pääomavaatimuksiin. Euroopan komission ehdotukset osoittavat, millaista liikkumavaraa jo pelkästään tämän ansiosta voi syntyä. Mikäli pääomavaatimukset ovat liian vaatimattomia (esimerkiksi kun on kyse ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä), niitä on kuitenkin korotettava alan vakauden varmistamiseksi.

2.2.3

ETSK kannattaa Euroopan komission pyrkimyksiä edistää jälleen merkittävästi pääomamarkkinaunionin toteuttamista. Sisämarkkinoiden aikaansaaminen helpottaisi sekä covid-19-pandemiasta toipumisen että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittamista yksin senkin johdosta, että kuluttajat voisivat nähdä todellisten rahoitusalan sisämarkkinoiden luomisen edistyvän, vaikka pääomamarkkinaunionin toteuttamisen tiellä on toki edelleen monia oikeudellisia ja tosiasiallisia esteitä.

2.2.4

ETSK suhtautuu myönteisesti ajatukseen siitä, että vakuutusalalla olisi oltava vahvempi rooli vihreän siirtymän rahoittamisessa. Vakuutusalan olisi myös pyrittävä vähentämään kaikkia sijoituksistaan ja vakuutustoiminnastaan aiheutuvia kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Tässä on järkevää luoda yhteys EU:n kestävyysluokitusjärjestelmään. ETSK kehottaa ottamaan järjestelmällisesti huomioon myös sosiaalisen kestävyyden tavoitteet, sillä työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien noudattamatta jättäminen voi sekin kasvattaa riskejä.

2.2.5

Ehdotuksilla on tarkoitus yksinkertaistaa monimutkaista Solvenssi II -järjestelmää monilta osin, mikä on myönteistä. Sitä vastoin on vaikea ymmärtää ja mahdotonta hyväksyä, että sisäisten mallien käyttäjillä on vastaisuudessa velvollisuus raportoida myös niin kuin ne käyttäisivät standardikaavaa. Kaksinkertaista raportointia ei saa vaatia.

2.3   Delegoidut säädökset

2.3.1

ETSK on tietoinen siitä, että Euroopan komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä tiettyjen – etenkin teknisten – sääntöjen vahvistamiseksi. Komissio esittää useita ehdotuksia, jotka se haluaisi panna täytäntöön delegoiduilla säädöksillä. Kyse on erittäin tärkeistä ja taloudellisesti hyvin merkittävistä ehdotuksista, joiden aiheista mainittakoon esimerkkeinä erityisesti volatiliteettikorjaus, vastaavuuskorjaus ja ekstrapolointi sekä luonteeltaan mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös siitä, missä määrin ja millaisin sijoituksiin liittyvän riskinarvioinnin rajoituksin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittamista helpotetaan. ETSK kehottaa tässäkin yhteydessä hyväksymään säädökset tärkeistä talouspoliittisista kysymyksistä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, johon Euroopan parlamentti osallistuu ja johon liittyen kuullaan kansalaisyhteiskuntaa, eikä delegoituina säädöksinä. Euroopan parlamentilla, Euroopan komissiolla ja myös ETSK:lla olisi oltava selkeä käsitys delegoitujen säädösten sisällöstä ja vaikutuksista ennen kuin Solvenssi II -paketti hyväksytään.

2.4   Mukautusten arviointi – Vaikutustenarvioinnit: kilpailukyky

2.4.1

ETSK ehdottaa, että Solvenssi II -kehyksen toimintalogiikkaa arvioidaan lähivuosina kaikilta osin. Toimintaedellytykset ovat muuttuneet monin tavoin ja muuttuvat edelleen, minkä johdosta arviointi on ehdottoman välttämätöntä. Tässä yhteydessä voisi olla hyödyllistä tehdä kilpailukykytarkistus, jotta voidaan tarkastella muutettujen sääntöjen vaikutuksia Euroopan vakuutusalan kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla.

3.   Erityistä

3.1   Oikeasuhteisuus ja kynnysarvot

3.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen parantaa suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta. Erittäin monimutkaisen ja raskaan sääntelykehyksen yksinkertaistaminen on erityisen tärkeää riskeille vähemmän altistuville ja pienille vakuutuksenantajille, jotka ovat keskeinen osa alueellista monimuotoisuutta. Solvenssi II -järjestelmään liittyviä riskinhallinta- ja raportointivaatimuksia olisi todellakin tarkistettava ja mukautettava sääntöjen pohjalta. On kuitenkin valitettavaa, että kriteerinä on edelleen ainoastaan yrityksen koko eikä vakavaraisuusvaatimuksia mukauteta vastaamaan todellisia riskejä, joita vakuutuksenantajalla on liiketoimintamallissaan.

3.1.2

Euroopan vakuutusmarkkinoiden yhtenä merkittävänä vahvuutena on suurten ja pienten vakuutuksenantajien laaja kirjo: osa niistä toimii kansainvälisellä tasolla, ja osalla on vahva asema alueellisesti. Valttina on myös oikeudellisten muotojen moninaisuus (osakeyhtiö, osuuskunta). Tätä monimuotoisuutta ei saisi vaarantaa sälyttämällä vakuutuksenantajille liiallista hallintotaakkaa.

3.2   Pitkäaikaiset takuut

3.2.1

ETSK kannattaa Euroopan komission aikomusta tarjota vakuutusalalle mahdollisuus osallistua entistä laajemmin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon, ilmastonmuutoksen ja sen seurausten torjunnan sekä covid-19-pandemian jälkihoidon rahoittamiseen siten, että pääomavaatimuksista tehdään tarkoituksenmukaisemmat. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano ei saa epäonnistua sen vuoksi, että kestävään talouteen siirtymistä varten ei ole riittävästi rahoitusta, eikä kestävän kehityksen tavoitteita saa vaarantaa riittämättömillä pääomavaatimuksilla, jotka tekevät ympäristöä voimakkaasti kuormittavasta toiminnasta keinotekoisesti kannattavan sijoituskohteen. Tarvittavia omia varoja koskevien sääntöjen tarkistaminen on keskeistä näiden kysymysten ratkaisemiseksi. ETSK katsoo, että Solvenssi II -sääntöjä voidaan muuttaa vain siinä määrin kuin vakuutettujen henkilöiden ja edunsaajien suojelua koskevat valvontatavoitteet ja rahoitusvakaustavoite eivät vaarannu. On tähdättävä siihen, että kannustimet, joita vakuutuksenantajille tarjotaan sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita tukevaan toimintaan kohdistuvien sijoitusten edistämiseksi, ja toisaalta vakavaraisuusvaatimukset ovat asianmukaisessa tasapainossa. Sitä ei ole vielä saavutettu.

3.2.2

ETSK kannattaa komission ehdotuksia pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvän volatiliteetin vähentämisestä ehdotetun volatiliteettikorjauksen avulla. Samanaikaisesti komissio kuitenkin lisää volatiliteettia suhteelliseen riskien korjaamiseen (prosentuaalinen vähennys marginaaleista) siirtymisen myötä, mikä on haitallista. Ei ole selvää, miksi riskikorjausta ei voitaisi pitää ennallaan.

3.2.3

Euroopan komission ehdotukset, jotka koskevat riskimarginaalin muuttamista (esimerkiksi pääoman kustannuksen taso 5 prosenttia ja likviditeettinäkökohdan huomiotta jättäminen), korkoriskiä sekä marginaali- ja korkoriskin välistä korrelaatiota, ovat hyödyllisiä eivätkä vaaranna Solvenssi II -järjestelmän suojelutavoitteita. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä luokkaa 2 koskeviin tekstikohtiin, sillä tilannetta yleisesti ottaen parantavat ehdotukset voivat myös vaikuttaa haitallisesti pienten ja keskisuurten vakuutuksenantajien sijoitussalkkuihin.

3.2.4

ETSK suhtautuu periaatteessa myönteisesti Euroopan komission ehdotuksiin pitkäaikaisten pääomasijoitusten muodostaman omaisuuseräluokan luokittelukriteerien tarkistamisesta siten, että samalla taataan rahoitusvakaus. Tarkistuksen johdosta vakuutusyhtiöiden on helpompi päästä suotuisan pääomakohtelun piiriin, kun ne tarjoavat talouden käyttöön pitkäaikaista pääomaa, mikäli pääoma investoidaan sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden mukaisesti. Säännöistä ei saa tehdä liian monimutkaisia. Tätäkin kysymystä voidaan arvioida tyhjentävästi vasta sitten, kun luokkaa 2 koskevat ehdotukset ovat tiedossa.

3.2.5

Euroopan komissio ilmoittaa kaavailevansa uutta ekstrapolointimenetelmää. Ekstrapolointi on laskentamenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää sellaisiin vakuutussopimuksiin liittyvät vastuuvelat, joiden maturiteetti ulottuu kauemmas tulevaisuuteen kuin miltä ajalta pääomamarkkinoilta on saatavilla luotettavia tietoja riskittömistä koroista. Tämä menetelmä on olennainen vastuuvelkojen ja siten myös tarvittavan oman varallisuuden määrittämiseksi. Ekstrapolointi on erityisen tärkeää henkivakuutuksissa, mutta ei pelkästään niissä. Euroopan komissio myöntää itsekin tiedonannossaan COM(2021) 580 final, että ehdotus, jonka se aikoo toteuttaa myöhemmin annettavalla delegoidulla säädöksellä, ”vaikuttaa merkittävästi vakuutuksenantajien pääomaresursseihin useilla markkinoilla”. Tähänastisten tietojen perusteella tämä merkittävä vaikutus kasvattaisi tarvittavaa pääomaa vahinkovakuutusalalla yli 10 prosentilla, mikä heikentäisi mahdollisia vakuutuksenantajien pääoman vapauttamiseen liittyviä vaikutuksia. ETSK katsoo, että näin kauaskantoisesta toimesta olisi päätettävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

3.3   Ilmastonmuutosskenaarioiden analysointi ja EIOPAn (1) toimeksianto kestävyysriskien osalta

3.3.1

ETSK kannattaa varauksetta sitä, että vakuutuksenantajien on tunnistettava olennainen altistumisensa ilmastonmuutosriskeille ja arvioitava keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia liiketoimintaansa. Komitea suosittaa, että nämä skenaarioanalyysit ulotetaan koskemaan kaikkia ympäristöriskejä ja että kyseisiin vaatimuksiin sovelletaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatetta. Vakuutuksenantajilta olisi myös edellytettävä, että ne arvioivat ja pyrkivät tarvittaessa vähentämään toimintansa vaikutuksia ilmastonmuutokseen ja yleensä ympäristöön.

3.3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen antaa EIOPAn tehtäväksi ehdottaa kestävyysriskien johdosta pääomavaatimuksiin mahdollisesti mukautuksia kertomuksessa, joka sen tulee antaa 28. kesäkuuta 2023 mennessä Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan. Näin laaja-alaisista kysymyksistä on perusteltua keskustella empiiristen tietojen pohjalta. Komitea katsoo kuitenkin, että kertomuksen esittämiselle asetettu määräaika ei ole riittävän kunnianhimoinen. Ilmastonmuutoksen seurausten lievittämiseksi tarvitaan nopeita toimia. ETSK korostaa jo nyt, että näiden ehdotusten pohjalta tehtävät johtopäätökset koskevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoituksen kannalta olennaisen tärkeitä kysymyksiä, jotka eivät siis ole luonteeltaan teknisiä vaan poliittisia ja joita olisi komitean mielestä käsiteltävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, johon Euroopan parlamentti osallistuu.

3.4   Ryhmävalvonta

3.4.1

Käytännön valvonta on paljastanut heikkouksia ryhmävalvontaa koskevassa sääntelyssä. ETSK kannattaa Euroopan komission ehdotuksia, joiden mukaan vakuutushallintayhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt tulee sisällyttää suoraan EU:n valvontakehyksen soveltamisalaan. Kuluttajan näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että ulkopuoliset toimijat voivat saada selkeän kuvan yritysryhmän vastuusuhteista.

3.5   Vakuutusten rooli pandemioiden aikana ja muiden laajoihin talouden häiriöihin johtavien tapahtumien yhteydessä

3.5.1

ETSK yhtyy Euroopan komission arvioon, jonka mukaan pandemia on osoittanut, että etenkin toiminnan keskeytysten ja matkavakuutusten osalta tarvitaan selkeämpiä ja yksiselitteisempiä tietoja vakuutusturvan ehdoista ja siitä, millaisia takeita kuluttajilla on, ja että on pidettävä jatkuvasti huolta siitä, että vakuutustuotteet vastaavat edelleen kuluttajien tarpeita. Yhtä tärkeää on, että kuluttajat voivat myös käyttää oikeuksiaan. Vakuutustuotteiden nykyisenlainen valvonta ei selvästikään toimi riittävän hyvin. ETSK kehottaa komissiota pyytämään EIOPAlta konkreettisia ehdotuksia paremmista ratkaisuista edellä kuvattuun ongelmaan, joka on ollut tiedossa jo pitkään.

3.5.2

Pandemia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka ovat koetelleet Eurooppaa ennennäkemättömässä mitassa metsäpalojen, kuivuuden, metsäkuolemien, rankkasateiden ja tulvien muodossa, sekä kyberriskien kaltaiset uudet suurriskit herättävät kysymyksen vakuutusturvan saatavuudesta tällaisten tapahtumien varalta, jotka eivät jää yksittäistapauksiksi. ETSK kannattaa voimakkaasti Euroopan komission suunnitelmaa käynnistää viimeistään vuonna 2022 ilmastokestävyyttä koskeva vuoropuhelu, joka kokoaa yhteen vakuutuksenantajia, jälleenvakuuttajia, viranomaisia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä. Komitea kehottaa kutsumaan kansalaisyhteiskunnan edustajat alusta alkaen mukaan tähän vuoropuheluun.

3.6   Vakuutustakuujärjestelmät, elvytys ja kriisinratkaisu sekä uudet valvontatoimenpiteet

3.6.1

Euroopan komissio ei esitä ehdotuksia, joilla pyrittäisiin yhtenäistämään Euroopan hyvin kirjavaa vakuutustakuujärjestelmien kenttää. Komissio jättää tämän tekemättä siitä huolimatta, että vakuutustakuujärjestelmät tarjoavat vakuutetuille henkilöille ja edunsaajille tärkeän viimekätisen suojan. Euroopan laajuinen vakuutustakuujärjestelmien kehys, jossa otetaan huomioon tuotteiden luonne ja siten kuluttajien suojelutarve, lujittaisi merkittävästi luottamusta vakuutusalan eurooppalaisiin sisämarkkinoihin. ETSK pitää välttämättömänä, että vakuutustakuujärjestelmille määritellään ainakin tietyt yhdenmukaiset vähimmäissäännöt, kuten myös EIOPA on ehdottanut. Komitea ymmärtää toisaalta myös, että tästä aiheutuu – kuten Euroopan komissiokin huomauttaa – vakuutusmarkkinoille merkittävää taloudellista taakkaa tietyissä jäsenvaltioissa, joissa ei vielä ole vakuutustakuujärjestelmiä. Kyseiset maat eivät pidä tätä kohtuullisena covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tässä vaiheessa. ETSK kehottaa Euroopan komissiota esittämään ensi vaiheessa pikaisesti ehdotuksen vakuutustakuujärjestelmien vähimmäispuitteista asianmukaisine siirtymäkausineen, aiheuttamatta markkinoille liiallista rasitusta.

3.6.2

Elvytystä ja kriisinratkaisua koskevalla ehdotuksella (2) Euroopan komissio pyrkii vahvistamaan valvontavälineistöä siten, että valvontaviranomaiset voivat toimia entistä nopeammin ja tehokkaammin yrityksen ajauduttua kriisiin ja ennen kaikkea kriisin uhatessa. Välineistöön kuuluvat mm. ennakoivan elvytyksen ja kriisinratkaisusuunnitelman laatimisen kaltaiset toimenpiteet, joita voidaan toteuttaa myös yritysryhmien tasolla. Ehdotuksessa määritellään kriisinratkaisuvälineet ja -valtuudet tekemättä kuitenkaan selkeää eroa nykyisiin Solvenssi II -valvontatoimenpiteisiin. Niin kutsuttu toimenpidehierarkia, joka on kuitenkin osoittanut toimivuutensa, kyseenalaistuu monin paikoin, koska uusia toimintavaltuuksia on tarkoitus käyttää jo ennen kuin vakavaraisuuspääomavaatimus jää täyttymättä. ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää, että ehdotetut toimenpiteet sopivat saumattomasti yhteen toimenpidehierarkiaa koskevien sääntöjen kanssa. Kriisinratkaisusääntöjen olisi helpotettava yhdenmukaista toimimista yritysryhmien tasolla, erityisesti kun on kyse rahoitusalan yritysten sekaryhmistä.

3.6.3

Argumenttina ehdotuksia vastaan on esitetty, että covid-19-pandemia ja erityisesti matalien korkojen politiikka ovat osoittaneet Solvenssi II -välineistön olevan riittävä hankalien tilanteiden ratkaisemiseksi. Vaikka tämä pitäisikin suurelta osin paikkansa, ETSK ei yhdy kyseiseen näkemykseen. Aiemmista rahoituskriiseistä saatujen kokemusten perusteella komitea pitää välttämättömänä, että yritystasolla aloitetaan vaiheittaiset kriisitoimenpiteet jo ennen vähimmäispääomavaatimusten alittumista, heti kun tilanteen heikkenemisestä on nähtävissä selviä merkkejä. ETSK huomauttaa, että EIOPAn ja kansallisten valvontaviranomaisten tehtävien selkeä määrittely ja erittely on erittäin tärkeää, kun sääntöjä laaditaan ja pannaan täytäntöön.

---

(1)  Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (European Insurance and Occupational Pensions Authority, EIOPA).

(2)  COM(2021) 582 final.