2.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 417/59


Tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2020/C 417/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 (1) 27 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

TEKNISEN ASIAKIRJAN TÄRKEIMMÄT TIEDOT

”VASI VADKÖRTE PÁLINKA”

Tiedostonumero: PGI-HU-02408 – 22.12.2017

1.   Rekisteröitävä maantieteellinen merkintä

”Vasi vadkörte pálinka”

2.   Tislatun alkoholijuoman luokka

Hedelmistä tislattu väkevä alkoholijuoma (asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä II oleva luokka 9).

3.   Tislatun alkoholijuoman kuvaus

3.1   Fysikaaliset, kemialliset ja/tai aistinvaraiset ominaisuudet

Kemialliset ja fyysiset ominaisuudet:

Syaanivetypitoisuus: enintään 5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia

Kuparipitoisuus: enintään 9 milligrammaa litrassa valmista tuotetta

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Kirkas, väritön.

Tuoksulle ovat ominaisia hillitty tuoksu ja kirpeys sekä selkeät päärynän, sitrushedelmien ja mausteiden vivahteet.

Maku on kuiva, hillityn raikas ja mausteinen, ja siinä on hunajan ja savun vivahteita sekä väkevä jälkimaku; maussa voi olla myös sitrushedelmää, hillittyä kirpeyttä ja rosoisuutta.

Kun tuotetta säilytetään kyljellään, siinä säilyy sille ominainen maku ja valmistukseen käytettyjen hedelmien aromi.

3.2   Erityisominaisuudet (verrattuna saman luokan tislattuihin alkoholijuomiin)

Vasi vadkörte pálinka ‐tuotteen aistinvaraiset ominaisuudet tekevät siitä ainutlaatuisen: sen raikas, selvästi erottuva, aavistuksen kirpeä ja sitrushedelmäinen tuoksu ja maku sekä mausteisuus ja hunajaisuus ja ennemminkin rosoinen kuin pehmeä koostumus ovat mäskäyksessä käytetyn villipäärynän ansiota.

”Vasi vadkörte pálinka” valmistetaan paikallisista valtion hyväksymistä päärynälajikkeista, jotka kasvavat kohdassa 4 lueteltujen maakuntien hallintoalueella. Vasi vadkörte pálinka ‐tuotteen perusraaka-aineesta vähintään 75 prosenttia on villipäärynää, loppu (enintään 25 prosenttia) koostuu paikallisista, valtion hyväksymistä päärynälajikkeista (Bosc kobak, Conference, Clapp kedveltje, Hardenpont téli vajkörte, Tüskés körte, Sózó körte). Tuotteen kirpeys ja raikkaus tulevat hankalasti korjattavasta vähäsokerisesta ja kirpeästä villipäärynästä, jota on mäskissä vähintään 75 prosenttia.

4.   Maantieteellinen alue

”Vasi vadkörte pálinka” valmistetaan Vasin ja Zalan maakuntien alueella. Se mäskätään, käytetään, tislataan ja varastoidaan ainoastaan maantieteellisellä alueella sijaitsevissa kaupallisissa pálinka-tislaamoissa.

5.   Tislatun alkoholijuoman valmistusmenetelmä

Pálinkan pääasialliset tuotantovaiheet ovat seuraavat:

a)

Hedelmien valinta ja hyväksyntä

b)

Mäskäys ja käyminen

c)

Tislaus

d)

Pálinkan lepääminen ja varastointi

e)

Pálinkan valmistus, käsittely ja sekoitus

a.   Hedelmien valinta ja hyväksyntä

Hyväksytyistä päärynälajikkeista vähintään 75 prosenttia on oltava villipäärynöitä (villipäärynäpuu Pyrus pyraster, alalaji pyraster); loppujen (enintään 25 prosenttia) on oltava paikallisia, hyväksyttyjä päärynälajikkeita.

Paikalliset, valtion hyväksymät päärynälajikkeet ovat Bosc kobak, Conference, Clapp kedveltje, Hardenpont téli vajkörte, Tüskés körte ja Sózó körte.

Pálinka valmistetaan sopivan kypsistä hedelmistä, mikä tarkoittaa hyvälaatuisia tai erittäin hyvälaatuisia hedelmiä, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 14 prosenttia. Hedelmien määrällinen hyväksyntä tapahtuu painon mukaan. Hyväksyntämenettelyssä hedelmien laatu arvioidaan pistokokein. Aistinvarainen arviointi (kypsyys – kypsästä ylikypsään; terveys, puhtaus, ei vieraita aineita – multaa, risuja, kiviä, metallia tai muuta materiaalia; home, mätä jne.) ja kuiva-ainepitoisuuden arviointi laadunvalvonnan ja hyväksynnän perusteella (sokeripitoisuuden ja pH-arvon mittaus). Hedelmien mukana on myös oltava niiden alkuperän todistavat asiakirjat. Tavarantoimittajan on annettava ilmoitus hedelmien alkuperästä ja varoajan noudattamisesta.

b.   Mäskäys ja käyminen

Mäskäys:

Vasi vadkörte pálinka ‐tuotteen mäskäyksessä ainutlaatuista on sokeripitoisuus, joka on valmistuksessa käytettävän villipäärynän alhaisen sokeripitoisuuden ansiosta 3–5 prosenttia.

Käyminen:

Käymisen aikana lämpötilan on oltava 16–23 celsiusastetta, ja ihanteellinen pH-arvo 2,8–3,2 on saavutettava. Käymisen ihanteellinen kesto on kymmenen päivää, riippuen käytettyjen päärynöiden laadusta.

Käynyt mäski tulee tislata mahdollisimman pian tai asianmukaiset säilytysolosuhteet on varmistettava tislaukseen asti (lämpötilan on oltava mahdollisimman alhainen (0–10 celsiusastetta), on käytettävä vesilukkoja ja säiliöt on täytettävä ääriään myöten).

c.   Tislaus

”Vasi vadkörte pálinka” voidaan valmistaa yksivaiheisessa kolonnitislausjärjestelmässä tai perinteisessä pannutislausjärjestelmässä. Tislatun tuotteen alkoholipitoisuus on 55–85 tilavuusprosenttia.

d.   Pálinkan lepääminen ja varastointi

Jalostuksen jälkeen pálinka lepää ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä, ja se varastoidaan laimentamattomana.

e.   Pálinkan valmistus, käsittely ja sekoitus

Pálinka jäähdytetään –5...–3 celsiusasteen lämpötilaan, minkä jälkeen siitä poistetaan epäpuhtaudet levysuodattimella suodattamalla. Suodatuksen jälkeen odotetaan, kunnes pálinkan lämpötila on kohonnut 18–20 celsiusasteeseen. Pálinkaan voidaan sekoittaa muita aineita vain siinä määrin, että vähintään 75 prosenttia raaka-aineena käytetyn mäskin sokerista on peräisin villipäärynöistä ja enintään 25 prosenttia muista edellä mainituista päärynälajikkeista.

Ennen pullotusta pálinkan alkoholipitoisuus on mukautettava kulutukseen soveltuvalle tasolle lisäämällä siihen juomavettä, ja tässä on otettava huomioon pullotetun tuotteen määritetty vaihteluväli (± 0,3 tilavuusprosenttia).

6.   Yhteys maantieteelliseen ympäristöön tai alkuperään

6.1   Yhteyden maantieteelliseen alueeseen tai alkuperään vahvistavat tiedot

Villipäärynä on Vasin ja Zalan maakunnissa kasvava päärynälaji. Sitä esiintyy useimmiten luonnonmetsissä.

Vasin ja Zalan maakuntien länsiosa sijaitsee Alppien juurella, ja maasto muuttuu itää kohti tasaisemmaksi. Alue on suurelta osin metsän peitossa. Maaperä on enimmäkseen ruskeaa, tsernozemin tyyppistä, koostumukseltaan keskimääräistä ja hieman hapanta. Sijaintinsa vuoksi nämä maakunnat muodostavat yhden Unkarin sateisimmista alueista, Alpokaljan (Alppien esialue), joskin vuotuinen sademäärä laskee lännestä itään siirryttäessä. Näiden maakuntien ilmasto on vaihteleva: Siirryttäessä lännestä alueen alavampaan itäosaan ilmasto on kuivempaa ja mannermaisempaa, vaikka lämpötila alueen laajoilla metsäalueilla onkin matalampi kuin metsättömillä alueilla. Pehmeästi viettävät alarinteet ja niiden lähialueet muodostavat villipäärynöiden kasvualueen, jonka vuotuinen sademäärä on 600–800 millimetriä. Kypsymiskaudella syys–lokakuussa sade on kuitenkin vähäistä. Alueella paistaa usein aurinko, 1 700–1 800 tuntia vuodessa. Alppien läheisyyden ansiosta alue on hieman naapurimaakuntia viileämpi.

Villipäärynä viihtyy parhaiten etelään antavilla, kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla, jotka eivät ole vettyneitä ja jotka ovat kypsymiskaudella lämpimiä. Maaperä on ruskeaa, tiivistä ja tsernozemin tyyppistä, ja sillä kasvaa matalaa metsää. Oikeanlaisissa maaperä- ja mikroilmasto-olosuhteissa, jollaiset maantieteellisellä alueella vallitsevat, villipäärynäpuu voi elää vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Vuodesta toiseen vaihtelevilla sääolosuhteilla voi olla vaikutuksensa satoon.

6.2   Tislatun alkoholijuoman erityisominaisuudet, jotka johtuvat maantieteellisestä alueesta

Tuotteen ”Vasi vadkörte pálinka” ja maantieteellisen alueen välinen yhteys perustuu tuotteen laatuun ja maineeseen.

”Vasi vadkörte pálinka” on saanut ainutlaatuiset aistinvaraiset ominaisuutensa mäskissä käytetyistä villipäärynöistä, joista vähintään 75 prosenttia on peräisin Vasin ja Zalan maakunnista.

Nämä villipäärynät kypsyvät hyvin runsaan auringonpaisteen ja sopivan sademäärän ansiosta. Villipäärynöiden korjuu edellyttää taitoa, sillä niiden kypsyys määritetään värin ja tuntuman perusteella. Tarkoitus on korjata mahdollisimman paljon kypsiä hedelmiä.

Ruskea, tsernozemin tyyppinen ja hieman hapan maaperä sekä alueen suhteellisen viileä ilmasto selittävät villipäärynäpuun hedelmien suuren happopitoisuuden, mikä on havaittavissa tisleen aromeissa: siitä tulee tisleen raikas ja sitrushedelmäinen aromi ja jossain määrin sen kirpeys.

Koska villipäärynän sokeripitoisuus on paljon muita hedelmiä matalampi, Vasi vadkörte pálinka ‐tuotteen valmistukseen tarvitaan suurempi määrä villipäärynöitä kuin tavallisista päärynöistä valmistettuun pálinkaan. Tuotteen valmistuksessa käytettävä suuri villipäärynöiden määrä on havaittavissa sen aromeissa. ”Vasi vadkörte pálinka” saa villipäärynästä sille ominaisen kirpeyden mutta myös terävyyden, ennemminkin rosoisen kuin pehmeän koostumuksen sekä mausteiset ja hunajaiset vivahteet.

Koska ”Vasi vadkörte pálinka” on suuren villipäärynämäärän vuoksi maultaan hieman kirpeä, kysytään taitoa sen määrittämisessä, milloin tisle tulee erottaa päätisleestä, jotta tisleeseen ei pääse maun pilaavia aromeja.

”Vasi vadkörte pálinka” on voittanut seuraavat palkinnot:

kultamitali Vasin maakunnan toisessa avoimessa pálinka- ja viinakilpailussa vuonna 2011;

hopeamitali Vasin maakunnan neljännessä avoimessa pálinka- ja viinakilpailussa vuonna 2013;

hopeamitali Vasin maakunnan kuudennessa avoimessa pálinka- ja viinakilpailussa vuonna 2015;

kultamitali Vasin maakunnan siemenhedelmistä valmistettujen pálinkojen ja viinojen kilpailussa vuonna 2015;

hopeamitali Vasin maakunnan seitsemännessä avoimessa pálinka- ja viinakilpailussa vuonna 2016;

pronssimitali Vasin maakunnan siemenhedelmistä valmistettujen pálinkojen ja viinojen kilpailussa vuonna 2017.

”Vasi vadkörte pálinka” on ollut vuodesta 2006 mukana useissa suurissa kansallisissa esittelytilaisuuksissa ja maistajaisissa. Niitä ovat muun muassa vuotuinen Gyulan pálinkafestivaali, Budapestin pálinkafestivaali, Békéscsaban olut- ja sianpotkafestivaali, Szombathely Savária ‐karnevaali, Sopronin ruokakulttuurifestivaali (Ízutazás) sekä Budapestin kansainväliset messut Sirha, FeHoVa ja OMÉK ja kansallinen maatalous- ja elintarvikenäyttely.

7.   Euroopan unionin tai kansalliset/alueelliset säännökset

Laki XI, 1997, tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojasta

Laki LXXIII, 2008, pálinkasta, viinirypälepálinkasta ja kansallisesta pálinkaneuvostosta

Hallituksen asetus N:o 158/2009, annettu 30. heinäkuuta 2009, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevien yksityiskohtaisten säännösten antamisesta ja tuotteiden tarkastamisesta

Hallituksen asetus N:o 22/2012, annettu 29. helmikuuta 2012, kansallisesta elintarvikeketjun turvallisuudesta vastaavasta virastosta

Maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin asetus N:o 49/2013, annettu 29. huhtikuuta 2013, tiettyjen luonnollista alkuperää olevien epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden raja-arvoista elintarvikkeissa ja tiettyihin elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja esineisiin sovellettavista vaatimuksista

8.   Hakijan tiedot

8.1   Jäsenvaltio, kolmas maa tai oikeushenkilö/luonnollinen henkilö

Nimi: Birkás Pálinka Kft.

8.2   Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa)

Osoite: Győrvár, 9821 Győrvár, Hrsz. 435, 9821 Hungary

Sähköposti: birkas@birkaspalinka.hu

Puhelin: +36 302563066

9.   Maantieteellisen merkinnän täydennys

10.   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Lainsäädännössä määritettyjen osien lisäksi nimitys sisältää myös seuraavan:

”földrajzi árujelző” [maantieteellinen merkintä] (erillään nimestä)

Nimi ”Vasi vadkörte pálinka” on merkittävä sekä etu- että takaetikettiin.


(1)  EUVL L 130, 17.5.2019, s. 1.