6.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 330/17


Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

(2020/C 330/07)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

ILMOITUS VAKIOMUUTOKSESTA YHTENÄISEEN ASIAKIRJAAN

”EGER/EGRI”

PDO-HU-A1328-AM05

Tiedonannon päivämäärä: 28.7.2020

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Markkinoille saattamisen ajankohtien muuttaminen seuraavasti: classicus bikavér (”härän veri”, classic) ‐ viinin osalta 1. päivään syyskuuta satovuotta seuraavana vuotena, superior- ja grand superior ‐ viinien osalta 1. päivään marraskuuta satovuotta seuraavana vuotena ja superior csillag (”tähti”, superior) ‐ viinin osalta 15. päivään maaliskuuta satovuotta seuraavana vuotena.

a)

Tuote-eritelmän kohdat, joita muutos koskee:

VIII. Lisäedellytykset

b)

Yhtenäisen asiakirjan asianomainen osa:

Lisäedellytykset – Aikaisin markkinoille saattamisen ajankohta

c)

Perustelut: Pullotusjaksojen poistaminen ja kypsytysaikojen standardoiminen edellyttää, että vahvistetaan aikaisemmat markkinoille saattamisen ajankohdat, jotta luonteeltaan raikkaan hedelmäiset ”csillag” (”tähti”)- ja ”bikavér” (”härän veri”) ‐viinit voidaan asettaa kuluttajien saataville aikaisemmin.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Tuotteen nimi

Eger

Egri

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viini(e)n kuvaus

Classicus bikavér (”härän veri”, klassinen):

Kékfrankos-pohjaisia kuivia sekoitepunaviinejä. Värisävyt vaihtelevat granaatinpunaisesta syvään rubiininpunaiseen, ja tuoksut ja maut ovat runsaan mausteisia ja hedelmäisiä ilman voimakkaita tanniinisia vivahteita. Viinille ovat ominaisia kehittyneet ja raikkaan hedelmäiset makuvivahteet, ja sen monivivahteisuutta kuvaa myös se, että minkään yksittäisen rypälelajikkeen ominaisuudet eivät ole hallitsevia.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

11,5

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

20

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Classicus muskotály (Muscat, klassinen)

Eloisia ja raikkaita valkoviinejä, joiden väri vaihtelee vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen ja joille ovat ominaisia muskotin tuoksu ja maku. Kuiva, puolikuiva, puolimakea tai makea viini.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

10

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Classicus siller (Siller, klassinen)

Punaisista rypäleistä valmistettuja viinejä, jotka sisältävät enemmän väriainetta ja ovat väriltään syvempiä kuin roseeviinit ja joiden vaaleanpunaiset sävyt ovat lajikkeen ja lajikekoostumuksen mukaisia. Kuivia viinejä, joissa on oranssin sävyjä, melko rotevia ja happoisia, ja sekä tuoksussa että maussa on hedelmäisiä ja mausteisia sävyjä.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

11

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Classicus rozé (roseeviini, klassinen)

Kevyitä, raikkaita ja eloisan hapokkaita viinejä, jotka on valmistettu punaisista rypäleistä. Viinien sävyt vaihtelevat läpikuultavasta vaaleanpunaiseen, ja aromit ja maut ovat eloisia ja raikkaan hedelmäisiä (esim. vadelma, persikka, hapankirsikka, punaherukka, mustaherukka ja mansikka) ja aromit ajoittain kukkaisia.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

10,5

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Classicus fehér (valkoviini, klassinen)

Eloisia ja raikkaita valkoviinejä, joilla on pitkä jälkimaku ja joiden värisävyt vaihtelevat vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen. Lajikeviineillä on hedelmäinen tuoksu ja maku ja muita tuoksuja ja makuja, jotka ovat käytetylle lajikkeelle tyypillisiä. Valkoviini voidaan luokitella kuivaksi, puolikuivaksi, puolimakeaksi tai makeaksi.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

10,5

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Classicus csillag (”tähti”, klassinen)

Eloisia ja raikkaita kuivia valkoviinejä, joiden väri vaihtelee vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen. Viinin tuoksu on hedelmäinen ja/tai kukkainen ja maku voimakkaan hedelmäinen. Viinin monivivahteisuutta kuvaa hyvin myös se, että minkään yksittäisen rypälelajikkeen tai puutynnyreissä kypsyttämisen aiheuttamat ominaisuudet eivät ole hallitsevia.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

11

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Classicus vörös (punaviini, klassinen)

Viinejä, joiden värisävy vaihtelee graniitinpunaisesta syvään rubiininpunaiseen. Lajikeviinien värissä on voimakkuuksia ja sävyjä, jotka ovat käytetylle lajikkeelle tyypillisiä. Sekoiteviinien tuoksu, maksu, pyöreät hapot ja tanniinipitoisuus ovat käytettyjen lajikkeiden suhteellisten osuuksien mukaisia. Viinit vaihtelevat kuivista makeisiin, ja niiden maku on samettimainen ja runsas ja aromit hedelmäisiä (esim. kirsikka, vadelma, saksanpähkinä ja punaherukka, mustaherukka) ja mausteisia (esim. kaneli, vanilja, suklaa ja tupakka).

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

11

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

20

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Superior bikavér (”härän veri”, superior)

Korkealaatuisia, Kékfrankos-pohjaisia kuivia sekoitepunaviinejä. Värit ovat syvempiä kuin Classicus Eger ‐punaviinien ja vaihtelevat granaatinpunaisesta syvään rubiininpunaiseen, ja tuoksut ja maut ovat runsaan mausteisia ja hedelmällisiä mutta eivät koskaan voimakkaan tanniinisia. Viinille ovat ominaisia kehittyneet ja raikkaan hedelmäiset makuvivahteet. Pitkä kypsyttäminen tynnyreissä ja pulloissa kuitenkin antavat viinille täyteläisyyttä. Monivivahteisuutta kuvaa myös se, että minkään yksittäisen rypälelajikkeen ominaisuudet eivät ole hallitsevia.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12,5

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

20

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Superior fehér (valkoviini, superior)

Korkealaatuisia, kehittyneitä, kypsiä viinejä, joiden jälkimaku on pitkä ja alkoholipitoisuus suhteellisen suuri ja joiden väri vaihtelee vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen, Lajikeviineillä on hedelmäinen tuoksu ja maku ja muita tuoksuja ja makuja, jotka ovat käytetylle viinirypäletyypille tyypillisiä. Sekoiteviinit ovat täyteläisiä ja niiden jälkimaku on pitkä. Niiden eri ominaisuudet riippuvat sekoituksen lajikkeiden osuuksista, ja ne voivat olla kuivia, puolikuivia, puolimakeita tai makeita.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Superior csillag (”tähti”, superior)

Kehittyneempi, voimakas ja monivivahteinen kuiva valkoviini, jonka maku on antava ja juureva, väri vaihtelee vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen ja tuoksu on hedelmäinen ja/tai kukkainen. Minkään yksittäisen rypälelajikkeen ominaisuudet eivät ole hallitsevia. Viini voi joskus olla luonteeltaan mineraalinen (riippuu rinteestä) tai siinä voi olla muita erityisiä aromeja.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Superior vörös (punaviini, superior)

Viinejä, joiden värit ovat syvempiä kuin Classicus Eger ‐punaviinien ja vaihtelevat graniitinpunaisesta syvään rubiininpunaiseen. Lajikeviinien värissä on voimakkuuksia ja sävyjä, jotka ovat käytetylle lajikkeelle tyypillisiä. Sekoiteviinien tuoksu, maku, pyöreät hapot ja tanniinipitoisuus ovat käytettyjen lajikkeiden suhteellisten osuuksien mukaisia. Viineissä on selvästi havaittavia kypsiä aromeja, jotka vaihtelevat kuivista makeisiin, ja niiden maku on samettimainen ja runsas ja aromit hedelmäisiä (esim. kirsikka, vadelma, saksanpähkinä ja punaherukka, mustaherukka) ja mausteisia (esim. kaneli, vanilja, suklaa ja tupakka).

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

20

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Superior késői szüretelésű (myöhään korjatuista rypäleistä valmistettu superior)

Valkoviinien väri vaihtelee vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen ja punaviinien graniitinpunaisesta syvän rubiininpunaiseen. Kun käytetään vain yhtä rypälelajiketta, viinin värin syvyydet, sävyt, tuoksut ja aromit ovat lajikkeelle ominaisia. Kun käytetään useita lajikkeita, ominaisuudet ovat monivivahteisempia. Kypsien (kuivuneiden) rypäleiden aromit ja maut ovat hallitsevia, ja lisäksi voidaan havaita jalohomeen synnyttämiä jaloaromisia tuoksuja ja makuja.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

11

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

33,33

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Grand superior bikavér (”härän veri”, grand superior)

Roteva, runsas ja täyteläinen punaviini, jonka sävyt ja syvyydet vaihtelevat graniitinpunaisesti syvän rubiininpunaiseen. ”Kékfrankosin” pakollisen käytön vuoksi se on ainutlaatuinen kuiva sekoitepunaviini, joka poikkeaa muista sekoitepunaviineistä. Viinin tuoksut ja aromit ovat runsaan mausteisia ja hedelmäisiä. Sen ominainen jälkimaku on pitkä eikä siinä ole liikaa tanniineja. Monissa tapauksissa viineillä, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille rinteen merkinnällä varustettuna, on ainutlaatuien luonne (esim. mineraalisuus). Koska viiniä kypsytetään pitkään tynnyreissä ja pulloissa, siinä voi myös olla voimakkaan kehittyneitä vivahteita. Monivivahteisuutta kuvaa hyvin myös se, että minkään yksittäisen rypälelajikkeen ominaisuudet eivät ole hallitsevia.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

20

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Grand superior fehér (valkoviini, grand superior)

Juureva, täyteläinen, antava ja kypsä valkoviini, jonka väri vaihtelee vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen. Viinin hyvin kehittynyt luonne, pitkä jälkimaku ja suhteellisen suuri alkoholipitoisuus osoittavat sen korkean laadun. Lajikeviineillä on hedelmäinen tuoksu ja maku ja muita tuoksuja ja makuja, jotka ovat käytetylle viinirypäletyypille tyypillisiä. Sekoiteviinit ovat täyteläisiä ja niiden jälkimaku on pitkä. Niiden eri ominaisuudet riippuvat sekoituksen lajikkeiden osuuksista, ja ne voivat olla kuivia, puolikuivia, puolimakeita tai makeita.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Grand superior csillag (”tähti”, grand superior)

Täyteläinen, antava ja juureva kuiva valkoviini. Väri voi vaihdella vihertävän valkoisesta vihertävän keltaiseen tai keltaiseen. Vakiintuneen viininviljelyn ja kypsytyksen ansiosta viinissä on erityisen kypsiä tuoksuja ja makuja. Sen monivivahteisuutta kuvaa se, että minkään yksittäisen rypälelajikkeen ominaisuudet eivät ole hallitsevia. Viinissä on myös antavia, hedelmäisiä makuja, ja se on toisinaan luonteeltaan mineraalista (rinteestä riippuen). Sen maku on juureva ja jälkimaku pitkä, ja se on kypsytetty puutynnyreissä.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

18

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Grand superior vörös (punaviini, grand superior)

Täyteläinen, roteva, antava ja kypsä punaviini. Värisävy vaihtelee graniitinpunaisesta syvään rubiininpunaiseen. Lajikeviinien värissä on syvyyksiä ja sävyjä, jotka ovat käytetylle rypälelajikkeelle tyypillisiä. Erityisen pitkän kypsytyksen tuloksena viinille ovat ensisijaisesti luonteenomaisia kypsät aromit, tuoksut ja maut sekä kypsät tanniinit ja pyöreät hapot. Sekoiteviinit ovat täyteläisiä, ja niissä on samettisia, erityisen kehittyneitä makuja, ja niiden tanniinipitoisuuteen vaikuttavat eri lajikkeiden osuudet sekoituksessa. Viinien tuoksuissa ja mauissa voi olla hedelmien (esim. hapankirsikka, vadelma, saksanpähkinä ja punaherukka, mustaherukka) ja mausteiden (esim. kaneli, puuhiili, vanilja, suklaa ja tupakka) aromeja. Viinejä valmistetaan kuivasta makeaan.

*Kokonaisalkoholin ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuksiin sovelletaan EU:n lainsäädännön rajoituksia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

12

Vähimmäishappopitoisuus

4,6 g/litra viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

20

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Pakolliset viininvalmistusmenetelmät (1)

Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Classicus bikavér (”härän veri”, klassinen):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen vähintään 8 vuorokautta.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Viiniä on kypsytettävä puutynnyreissä vähintään 6 kuukautta lukuun ottamatta Blauburger-, Kadarka-, Kékoportó- ja Turán-lajikkeista tehtyjä viinejä.

Sekoitussäännöt:

Sekoituksessa on oltava vähintään neljä rypälelajia, joista kunkin osuuden on oltava yli 5 prosenttia.

Kékfrankos-lajikkeen osuuden on oltava 30–65 prosenttia, ja tämän lajikkeen osuuden on oltava sekoiteviinissä suurin.

Turán- ja Bíborkadarka-lajikkeista valmistetun viinin osuus yhdessä tai erikseen ei saa olla yli 10 prosenttia.

Classicus muskotály (Muscat, klassinen):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Classicus siller (Siller, klassinen):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Classicus rozé ja Classicus fehér (roseeviini, klassinen, ja valkoviini, klassinen):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Pakolliset viininvalmistusmenetelmät (2)

Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Classicus csillag (”tähti”, klassinen):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Sekoitussäännöt:

Vähintään neljästä rypälelajista valmistettujen viinien osuuden on oltava yksinään yli 5 prosenttia.

Yhdestä lajikkeesta valmistetun viinin osuus ei saa olla yli 50 prosenttia.

Vähintään yhden seuraavista lajikkeista käyttö on pakollista, ja niiden osuuden sekoiteviinissä on oltava vähintään 50 prosenttia: Cserszegi fűszeres, Ezerfürtű, Furmint, Gyöngyrizling, Hárslevelű, Irsai Olivér, Juhfark, Kabar, Királyleányka, Leányka, Mátrai muskotály, Mézes, Olaszrizling, Zefír, Zenit ja Zengő.

Seuraavista lajikkeista valmistettujen viinien osuus sekoiteviinissä ei yksin tai yhdessä saa olla yli 30 prosenttia: Cserszegi fűszeres, Gyöngyrizling, Irsai Olivér, Mátrai muskotály, Ottonel muskotály, Sárga muskotály ja Zefír.

Classicus vörös (punaviini, klassinen):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Pakolliset viininvalmistusmenetelmät (3)

Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Superior bikavér (”härän veri, superior):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen vähintään 14 vuorokautta.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Viiniä on kypsytettävä puutynnyreissä vähintään 12 kuukautta.

Sekoitussäännöt:

Vähintään neljästä rypälelajista valmistettujen viinien osuuden on oltava yksinään yli 5 prosenttia.

Kékfrankos-lajikkeen osuuden on oltava 30–65 prosenttia, ja tämän lajikkeen osuuden on oltava sekoiteviinissä suurin.

Turán-lajikkeesta valmistetun viinin osuus ei saa olla yli 10 prosenttia.

Superior fehér (valkoviini, superior):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Superior csillag (”tähti”, superior):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Sekoitussäännöt:

Vähintään neljästä rypälelajista valmistettujen viinien osuuden on oltava yksinään yli 5 prosenttia.

Yhdestä lajikkeesta valmistetun viinin osuus ei saa olla yli 50 prosenttia.

Vähintään yhden seuraavista lajikkeista käyttö on pakollista, ja niiden osuuden sekoiteviinissä on oltava vähintään 50 prosenttia: Cserszegi fűszeres, Ezerfürtű, Furmint, Gyöngyrizling, Hárslevelű, Irsai Olivér, Juhfark, Kabar, Királyleányka, Leányka, Mátrai muskotály, Mézes, Olaszrizling, Zefír, Zenit ja Zengő.

Seuraavista lajikkeista valmistettujen viinien osuus sekoiteviinissä ei yksin tai yhdessä saa olla yli 30 prosenttia: Cserszegi fűszeres, Gyöngyrizling, Irsai Olivér, Mátrai muskotály, Ottonel muskotály, Sárga muskotály ja Zefír.

Pakolliset viininvalmistusmenetelmät (4)

Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Superior vörös (punaviini, superior):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Superior késői szüretelésű (myöhään korjatuista rypäleistä valmistettu superior):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Grand superior bikavér (”härän veri”, grand superior):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen vähintään 14 vuorokautta.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Viiniä on kypsytettävä puutynnyreissä vähintään 12 kuukautta.

Sekoitussäännöt:

Vähintään neljästä rypälelajista valmistettujen viinien osuuden on oltava yksinään yli 5 prosenttia.

Kékfrankos-lajikkeen osuuden on oltava 30–65 prosenttia, ja tämän lajikkeen osuuden on oltava sekoiteviinissä suurin.

Turán-lajikkeesta valmistetun viinin osuus ei saa olla yli 10 prosenttia.

Grand superior fehér (valkoviini, grand superior):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Viiniä on kypsytettävä vähintään kuusi kuukautta.

Grand superior vörös (punaviini, grand superior):

Rypäleiden puristusjäämää on fermentoitava kuorineen

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Pakolliset viininvalmistusmenetelmät (5)

Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Grand superior csillag (”tähti”, grand superior):

Rypäleet on jalostettava sadonkorjuupäivänä.

Puristaminen voidaan tehdä ainoastaan erissä.

Rypäleen puristemehu on puhdistettava.

Viiniä on kypsytettävä vähintään kuusi kuukautta.

Sekoitussäännöt:

Vähintään neljästä rypälelajista valmistettujen viinien osuuden on oltava yksinään yli 5 prosenttia.

Yhdestä lajikkeesta valmistetun viinin osuus ei saa olla yli 50 prosenttia.

Vähintään yhden seuraavista lajikkeista käyttö on pakollista, ja niiden osuuden sekoiteviinissä on oltava vähintään 50 prosenttia: Cserszegi fűszeres, Ezerfürtű, Furmint, Gyöngyrizling, Hárslevelű, Irsai Olivér, Juhfark, Kabar, Királyleányka, Leányka, Mátrai muskotály, Mézes, Olaszrizling, Zefír, Zenit ja Zengő.

Seuraavista lajikkeista valmistettujen viinien osuus sekoiteviinissä ei yksin tai yhdessä saa olla yli 30 prosenttia: Cserszegi fűszeres, Gyöngyrizling, Irsai Olivér, Mátrai muskotály, Ottonel muskotály, Sárga muskotály ja Zefír.

Kielletyt viininvalmistusmenetelmät (eivät sisälly voimassa olevaan lainsäädäntöön)

Asianomainen viininvalmistusmenetelmien rajoitus

Viinien makeuttaminen:

Classicus bikavér (”härän veri”, klassinen)

Classicus csillag (”tähti”, klassinen)

kaikki superior- ja grand superior ‐viinit.

Superior késői szüretelésű ja grand superior csillag:

tammilastujen käyttö

käänteisosmoosi

viinin sisältämän alkoholin osittainen poistaminen.

Rypäleiden tuotantosäännöt (1)

Viljelykäytäntö

1.

Viiniköynnöksen viljelyä koskevat säännöt:

a.

Viinitarhat, jotka jo olivat olemassa 1. elokuuta 2010 (classicus-, superior- ja grand superior ‐viinit): suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen classicus-, superior- ja grand superior ‐viinien sekä myöhään korjatuista rypäleistä valmistettavan viinin tuotantoon soveltuvia rypäleitä voidaan korjata mistä viinitarhasta tahansa viljelymenetelmästä riippumatta, niin kauan kuin viinitarhaa käytetään.

b.

Viinitarhat, jotka on istutettu 1. elokuuta 2010 jälkeen (classicus-, superior- ja grand superior ‐viinit):

i.

Guyot-leikkaus

ii.

keskimatala kannusleikkaus

iii.

matala kannusleikkaus

iv.

sateenvarjoleikkaus

v.

viuhkaleikkaus

vi.

korkea Goblet ‐leikkaus

vii.

Goblet-leikkaus.

2.

Viiniköynnösten tiheyttä viinitarhassa koskevat säännöt.

a.

Viinitarhat, jotka jo olivat olemassa 1. elokuuta 2010: Suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen classicus-, superior- ja grand superior ‐viinien sekä myöhään korjatuista rypäleistä valmistettavan viinin tuotantoon soveltuvia rypäleitä voidaan korjata mistä viinitarhasta tahansa köynnösten välisestä etäisyydestä riippumatta, niin kauan kuin viinitarhaa käytetään.

b.

Viinitarhat, jotka on istutettu 1. elokuuta 2010 jälkeen (classicus-viinit):

i.

viiniköynnösten istutustiheys: vähintään 3 700 köynnöstä hehtaarilla

ii.

viiniköynnösten välinen etäisyys vähintään 0,8 metriä.

c.

Viinitarhat, jotka on istutettu 1. elokuuta 2010 jälkeen (superior- ja grand superior ‐viinit):

i.

Viiniköynnösten istutustiheys: vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla

ii.

viiniköynnösten välinen etäisyys vähintään 0,8 metriä.

3.

Sadonkorjuumenetelmä: koneellisesti tai käsin.

4.

Sadonkorjuupäivän vahvistaminen: viiniyhteisön toimivaltainen johtaja vahvistaa viljeltyjen rypälelajien kypsyysasteen ja määrittää sen perusteella lajikkeen sadonkorjuun aloitusajankohdan.

Rypäleen laatu (vähimmäissokeripitoisuus ilmoitettuna mahdollisena alkoholipitoisuutena) (1)

Viljelykäytäntö

Classicus bikavér (”härän veri”, klassinen):

10,60 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Bíbor kadarka, Blauburger, Kadarka, Kékfrankos, Kékoportó, Turán ja Zweigelt

12,08 tilavuusprosenttia (19 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Cabernet franc, Cabernet sauvignon, Menoire, Merlot, Pinot noir ja Syrah.

Classicus muskotály (Muscat, klassinen):

9,83 tilavuusprosenttia (16 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Chasselas, Csaba gyöngye, Cserszegi Fűszeres, Ezerfürtű, Hamburgi muskotály, Irsai Olivér, Mátrai muskotály, Ottonel muskotály ja Sárga muskotály

10,57 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Bouvier, Chardonnay, Furmint, Gyöngyrizling, Hárslevelű, Juhfark, Kabar, Kerner, Királyleányka, Leányka, Mézes, Olaszrizling, Pinot blanc, Rajnai rizling, Rizlingszilváni, Sauvignon, Szürkebarát, Tramini, Viognier, Zefír, Zenit, Zengő, Zöldszilváni ja Zöld veltelíni.

Classicus siller (Siller, klassinen):

10,60 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Alibernet, Bíborkadarka, Blauburger, Cabernet dorsa, Cabernet franc, Cabernet sauvignon, Csókaszőlő, Kadarka, Kármin, Kékfrankos, Kékoportó, Merlot, Pinot noir, Syrah, Turán ja Zweigelt.

Classicus rozé (roseeviini, klassinen):

10,60 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Alibernet, Bíborkadarka, Blauburger, Cabernet dorsa, Cabernet franc, Cabernet sauvignon, Csókaszőlő, Kadarka, Kármin, Kékfrankos, Kékoportó, Menoire, Merlot, Pinot noir, Syrah, Turán ja Zweigelt.

Rypäleen laatu (vähimmäissokeripitoisuus ilmoitettuna mahdollisena alkoholipitoisuutena) (2)

Viljelykäytäntö

Classicus fehér (valkoviini, klassinen):

9,83 tilavuusprosenttia (16 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Chasselas, Cserszegi Fűszeres, Ezerfürtű, Irsai Olivér, Mátrai muskotály, Ottonel muskotály, Sárga muskotály ja Kadarka

10,60 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Bouvier, Chardonnay, Furmint, Gyöngyrizling, Hárslevelű, Juhfark, Kabar, Kerner, Királyleányka, Leányka, Mézes, Olaszrizling, Pinot blanc, Rajnai rizling, Rizlingszilváni, Sauvignon, Szürkebarát, Tramini, Viognier, Zefír, Zenit, Zengő, Zöldszilváni ja Zöld veltelíni.

Classicus csillag (”tähti”, klassinen):

9,83 tilavuusprosenttia (16 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Chasselas, Cserszegi Fűszeres, Ezerfürtű, Chasselas, Irsai Olivér, Mátrai muskotály, Ottonel muskotály ja Sárga muskotály

10,57 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Bouvier, Chardonnay, Furmint, Gyöngyrizling, Hárslevelű, Juhfark, Kabar, Kerner, Királyleányka, Leányka, Mézes, Olaszrizling, Pinot blanc, Rajnai rizling, Rizlingszilváni, Sauvignon, Szürkebarát, Tramini Viognier, Zefír, Zenit, Zengő, Zöldszilváni ja Zöldveltelíni.

Classicus vörös (punaviini, klassinen):

10,60 tilavuusprosenttia (17 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Alibernet, Bíborkadarka, Blauburger, Csókaszőlő, Kadarka, Kármin, Kékfrankos, Kékoportó, Turán ja Zweigelt

12,08 tilavuusprosenttia (19 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa): Cabernet franc, Cabernet sauvignon, Menoire, Merlot, Pinot noir ja Syrah.

Kaikki superior- ja grand superior -viinit:

12,83 tilavuusprosenttia (20 astetta rypäleen puristemehua koskevassa unkarilaisessa luokituksessa) kaikissa lajikkeissa.

b.   Enimmäistuotokset

Classicus-viinit

100 hehtolitraa hehtaarilta

Classicus-viinit – sadonkorjuu käsin

13 600 kg rypäleitä hehtaarilta

Classicus-viinit – koneellinen sadonkorjuu

13 100 kg rypäleitä hehtaarilta

Superior-viinit

60 hehtolitraa hehtaarilta

Superior-viinit – sadonkorjuu käsin

8 100 kg rypäleitä hehtaarilta

Superior-viinit – koneellinen sadonkorjuu

7 800 kg rypäleitä hehtaarilta

Grand superior ‐viinit

35 hehtolitraa hehtaarilta

Grand superior ‐viinit – sadonkorjuu käsin

6 000 kg rypäleitä hehtaarilta

Grand superior ‐viinit – koneellinen sadonkorjuu

5 600 kg rypäleitä hehtaarilta

6.   Rajattu maantieteellinen alue

1.   CLASSICUS-VIINIT:

Aldebrőn, Andornaktályan, Demjénin, Egerin, Egerbaktan, Egerszalókin, Egerszólátin, Feldebrőn, Felsőtárkányn, Kerecsendin, Maklárin, Nagytályan, Noszvajin, Novajin, Ostorosin, Szomolyan, Tarnaszentmárian, Tófalun ja Verpelétin kuntien alueet, jotka luokitellaan viinitarharekisterissä luokkiin I ja II.

2.   SUPERIOR- JA GRAND SUPERIOR ‐VIINIT:

Aldebrőn, Andornaktályan, Demjénin, Egerin, Egerbaktan, Egerszalókin, Egerszólátin, Feldebrőn, Felsőtárkányn, Kerecsendin, Maklárin, Nagytályan, Noszvajin, Novajin, Ostorosin, Szomolyan, Tarnaszentmárian, Tófalun ja Verpelétin kuntien alueet, jotka luokitellaan viinitarharekisterissä luokkiin I ja II.

7.   Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

alibernet

blauburger

bouvier

bíbor kadarka

cabernet franc – cabernet

cabernet franc – carbonet

cabernet franc – carmenet

cabernet franc – gros cabernet

cabernet franc – gros vidur

cabernet franc – kaberne fran

cabernet sauvignon

chardonnay – chardonnay blanc

chardonnay – kereklevelű

chardonnay – morillon blanc

chardonnay – ronci bilé

chasselas – chasselas blanc

chasselas – chasselas dorato

chasselas – chasselas doré

chasselas – chrupka belia

chasselas – fehér fábiánszőlő

chasselas – fehér gyöngyszőlő

chasselas – fendant blanc

chasselas – saszla belaja

chasselas – weisser gutedel

cserszegi fűszeres

csókaszőlő

ezerfürtű

furmint – furmint bianco

furmint – moslavac bijeli

furmint – mosler

furmint – posipel

furmint – som

furmint – szigeti

furmint – zapfner

gyöngyrizling

hamburgi muskotály – miszket hamburgszki

hamburgi muskotály – moscato d’ Amburgo

hamburgi muskotály – muscat de hambourg

hamburgi muskotály – muscat de hamburg

hamburgi muskotály – muszkat gamburgszkij

hárslevelű – feuilles de tilleul

hárslevelű – garszleveljü

hárslevelű – lindeblättrige

hárslevelű – lipovina

irsai olivér – irsai

irsai olivér – muskat olivér

irsai olivér – zolotis

irsai olivér – zolotisztüj rannüj

juhfark – fehérboros

juhfark – lämmerschwantz

juhfark – mohácsi

juhfark – tarpai

kabar

kadarka – csetereska

kadarka – fekete budai

kadarka – gamza

kadarka – jenei fekete

kadarka – kadar

kadarka – kadarka negra

kadarka – negru moale

kadarka – szkadarka

kadarka – törökszőlő

kerner

királyleányka – dánosi leányka

királyleányka – erdei sárga

királyleányka – feteasca regale

királyleányka – galbena de ardeal

királyleányka – königliche mädchentraube

királyleányka – königstochter

királyleányka – little princess

kármin

kékfrankos – blauer lemberger

kékfrankos – blauer limberger

kékfrankos – blaufränkisch

kékfrankos – limberger

kékfrankos – moravka

kékoportó – blauer portugieser

kékoportó – modry portugal

kékoportó – portugais bleu

kékoportó – portugalske modré

kékoportó – portugizer

leányka – dievcenske hrozno

leányka – feteasca alba

leányka – leányszőlő

leányka – mädchentraube

menoire

merlot

mátrai muskotály

mézes

olasz rizling – grasevina

olasz rizling – nemes rizling

olasz rizling – olaszrizling

olasz rizling – riesling italien

olasz rizling – risling vlassky

olasz rizling – taljanska grasevina

olasz rizling – welschrieslig

ottonel muskotály – miszket otonel

ottonel muskotály – muscat ottonel

ottonel muskotály – muskat ottonel

pinot blanc – fehér burgundi

pinot blanc – pinot beluj

pinot blanc – pinot bianco

pinot blanc – weissburgunder

pinot noir – blauer burgunder

pinot noir – kisburgundi kék

pinot noir – kék burgundi

pinot noir – kék rulandi

pinot noir – pignula

pinot noir – pino csernüj

pinot noir – pinot cernii

pinot noir – pinot nero

pinot noir – pinot tinto

pinot noir – rulandski modre

pinot noir – savagnin noir

pinot noir – spätburgunder

rajnai rizling – johannisberger

rajnai rizling – rheinriesling

rajnai rizling – rhine riesling

rajnai rizling – riesling

rajnai rizling – riesling blanc

rajnai rizling – weisser riesling

rizlingszilváni – müller thurgau

rizlingszilváni – müller thurgau bijeli

rizlingszilváni – müller thurgau blanc

rizlingszilváni – rivaner

rizlingszilváni – rizvanac

sauvignon – sauvignon bianco

sauvignon – sauvignon bijeli

sauvignon – sauvignon blanc

sauvignon – sovinjon

syrah – blauer syrah

syrah – marsanne noir

syrah – serine noir

syrah – shiraz

syrah – sirac

szürkebarát – auvergans gris

szürkebarát – grauburgunder

szürkebarát – graumönch

szürkebarát – pinot grigio

szürkebarát – pinot gris

szürkebarát – ruländer

sárga muskotály – moscato bianco

sárga muskotály – muscat blanc

sárga muskotály – muscat bélüj

sárga muskotály – muscat de frontignan

sárga muskotály – muscat de lunel

sárga muskotály – muscat lunel

sárga muskotály – muscat sylvaner

sárga muskotály – muscat zlty

sárga muskotály – muskat weisser

sárga muskotály – weiler

sárga muskotály – weisser

tramini – gewürtztraminer

tramini – roter traminer

tramini – savagnin rose

tramini – tramin cervené

tramini – traminer

tramini – traminer rosso

viognier

zefír

zengő

zenit

zweigelt – blauer zweigeltrebe

zweigelt – rotburger

zweigelt – zweigeltrebe

Zöld szagos – Decsi szagos

Zöld szagos – Zöld muskotály

zöld szilváni – grüner sylvaner

zöld szilváni – silvanec zeleni

zöld szilváni – sylvánske zelené

zöld veltelíni – grüner muskateller

zöld veltelíni – grüner veltliner

zöld veltelíni – veltlinské zelené

zöld veltelíni – zöldveltelíni

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

”Viini (1)”

1.   Rajatun alueen kuvaus

Luonnolliset tekijät

Eger sijaitsee Mátran vuoristoalueen ja Bükkin vuoristoalueen välissä, Pohjois-Unkarin ylänköjen ja Ala-Unkarin tasangon leikkauskohdassa 160–180 metriä merenpinnan yläpuolella. Egerin laaksoa reunustavat idässä ja lännessä 200–300 metrin korkuiset kukkulat.

Kaupungista koilliseen sijaitsee suuri Nagy-Eged-vuori, joka kohoaa yli 500 metriin. Vuori levittäytyy idästä länteen, ja viiniä viljellään sen eteläpuolella.

Egerin viinialueen maalajit

Maantieteellisen nimen ”Eger” kattamien tuotantoalueiden maaperä koostuu useista vulkaanisen ryoliittituffin päälle muodostuneista erilaisista ruskomaista (Ramman-tyyppinen, mustamaa, kerroksellinen ja kulunut). Poikkeuksena on alluviaalinen hiekka Verpelétin, Feldebrőn, Aldebrőn ja Tófalun kuntien reunamilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta viinitarhat sijaitsevat ylätasangoilla ja niiden etelään ja lounaaseen suuntautuvilla loivilla rinteillä. Niiltä nousevat esiin Nagy-Eged-vuori, jonka maaperä on kalkkikivisedimentin päälle muodostunutta ruskomaata, ja Mész-vuori, jolla on andesiittinen perusta.

Viinitarhojen maaperän soveltuvuutta viiniköynnösten viljelyyn lisää myös suotuisa pinnanmuodostus kaupungin reunamilla. Viiniköynnökset on istutettu vuorien ja kukkuloiden etelä- ja ‐lounaisrinteille, joista käytetään nimitystä ”verő” (auringonpaisteiset rinteet). Viinialueen tyypilliset keskimääräiset säätiedot 47 vuoden ajalta ovat seuraavanlaiset: vuoden keskilämpötila 10,65 °C, keskimääräinen vuotuinen sademäärä, 592,6 mm ja aurinkoisten tuntien vuotuinen keskiarvo 1 964 tuntia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan viiniköynnösten istutukseen sopivia alueita ovat viinitarharekisterissä luokkiin I ja II luokitellut alueet. Sen mukaan Egerin viinialueella viiniköynnösten istutukseen soveltuu 18 431 hehtaaria luokan I alueita ja 3 914 hehtaaria luokan II alueita. Kokonaispinta-ala on 22 345 hehtaaria.

Inhimilliset tekijät

Egerin lähialuilla sijaitsevien viiniköynnösten ulkomuoto ja viininviljely keskiajalla.

Kis-Eged-vuoren puolelta on löydetty 30 miljoonaa vuotta vanha fossiilinen viininlehti ”Vitis Hungarica”. Se ei kuitenkaan liity mitenkään nykyiseen viininviljelyyn. Eger ja sen lähialueet ovat arkeologisten tietojen perusteella olleet asuttuja 900-luvulta lähtien. Egerin uskotaan olleen 1000-luvun alussa merkittävä kaupunki Unkarissa. Kuningas Béla IV:n vuoden 1261 erioikeuskirjan mukaan Unkarin ensimmäinen kuningas Pyhä Tapani myönsi Egerin laakson viinikymmennykset Egerin hiippakunnalle. Tataarien vuoden 1241 maahanhyökkäys harvensi väestöä, ja työvoimapula pakotti kuningas Béla IV:n tuomaan maahan uudisasukkaita muista maista. Samoihin aikoihin ensimmäisten valloonien arvioidaan saapuneen Egeriin. Heidän tiedettiin asuneen Olasz utca ‐nimisellä kadulla. Myös Tállyaan tuli uudisasukkaina vallooneja, jotka aloittivat siellä ranskalaisen viininviljelyn ja viinien säilyttämisen tynnyreissä.

Kirkon uskotaan rakentaneen ensimmäiset kellarit, joista varhaisimmat tunnettiin nimellä dézsmapince (viinikymmennyskellari).

Viininviljelyllä on Egerissä vuosisatainen maine. Flaamilainen taidegraafikko ja kaivertaja Gaspar Bouttats teki useita Unkariin liittyviä kuparikaiverruksia, kuten näkymän Egeriin eli ”Erlauhun”. Kaiverrus on esitelty teoksessa ”Description exacte des Royaumes de Hongrie”, joka julkaistiin Antwerpenissa vuonna 1688. Näihin päiviin asti on säilynyt myös Egeriä kuvaava aiempi kaiverrus (Agria vulgo Erla), ”Turkkilaiset lyönyt viinikaupunki”, jonka G. Hoefnagel julkaisi vuonna 1617. Kumpikin kaiverrus kuvaa kaupungin kuuluisaa linnaa ja viinitarhoja.

Lähteiden mukaan viininviljelyssä tapahtui 1600-luvulla perusteellisia muutoksia. Punaiset rypälelajikkeet alkoivat vallata alaa aiemmin yleisimmiltä valkoisilta rypäleiltä.

Egerin viininviljelijät kehittivät myös tuolloin alueen kovan maaperän muokkaamiseen erityisen työkalun ”Egerin kuokan”. Viininsä he mittasivat ”Eger akólla” (noin 200 litraa), joka oli noin neljä kertaa tavallisen ”akón” vetoinen. Koska viinit olivat melko hapokkaita ja hyvin säilyviä, niitä kypsytettiin pitkään puutynnyreissä. Tuottajat kypsyttivät viinejään tynnyreissä kellareissa, ja kellarijärjestelmät rakennettiin kaupungin alla olevasta ryoliittituffista, jolloin syntyi luonnolliset kellari-ilmasto-olosuhteet (kypsyttämiselle sopivat).

Viinialueiden luokitus menneinä aikoina

Eger-viinivalmistuksen ensimmäinen kulta-aika oli 1400–1500-luvuilla, ja se nousi uuteen kukoistukseen 1700-luvulla. Vuosilta 1760 ja 1789 peräisin olevista asiakirjoista saadaan tietoja viinialueiden laadusta. Vuonna 1760 viinitarhat jaettiin muun muassa maaperän laadun, rinteen jyrkkyyden ja auringonpaisteen määrän perusteella kolmeen luokkaan: lähes 50 prosenttia viinitarhoista kuului ensimmäiseen luokkaan.

Vuonna 1789 Egerin viinitarhat jaettiin kuuteen luokkaan (koko maassa luokkia oli kahdeksan, mutta Egerin alueella ei ollut yhtään kahteen viimeiseen luokkaan kuuluvaa viinitarhaa). Luokituksen periaatteet olivat samankaltaiset kuin vuonna 1760 sillä erotuksella, että monet erinomaiset viinitarhat, jotka tuottivat rypäleitä ”aszú”-viinin valmistusta varten, luokiteltiin myös ensimmäiseen luokkaan.

Egerissä oli jo 1700-luvulla laadittu viiniyhteisön säännöt, joiden noudattamista valvoivat viiniyhteisön toimihenkilöt, joita puolestaan valvoi viiniyhteisön toimivaltainen johtaja.

”Viini (2)”

1.   Rajatun alueen kuvaus (jatkuu)

Viljeltävät viiniköynnöslajikkeet ja niistä valmistettavat viinit

Ennen kuin Turkin miehitystä paenneet serbit toivat Kadarka-lajikkeen Egeriin 1400-luvulla, alueella tuotettiin pääasiassa valkoisia rypäleitä. Kadarkan lisäksi serbit toivat mukanaan punaviinin valmistusmenetelmät. Budassa sijaitsevan valtiollisen viininviljelyoppilaitoksen Hevesin lääniä koskevissa asiakirjoissa on mainittu peräti 56 rypälelajiketta. Vain Pestin ja Baranyan lääneissä on enemmän lajikkeita. Suurin osa viinitarhoista tuotti juuri ennen viinikirvaepidemiaa Lúdtalpú- ja Kereklevelű-lajikkeita. Vuonna 1859 viininviljelijöiden lehdessä ”Szőlészeti Lapokissa” tuotiin esiin tarve lisätä muita ”lajeja” Kadarkan lisäksi, ja kehuttiin Oporton ja Fekete muskotályn erinomaisia punamaltoisen ja ‐mehuisen rypäleen ominaisuuksia.

Tummanpunainen Eger-viinilaji, joka tunnetaan nimellä Bikavér (”härän veri”), esiintyi ensimmäisen kerran eräässä sanontakirjassa vuonna 1851: ”härän veri” on Eger-viinin kaltaisten vahvojen punaviinien nimitys. Viinikirvaepidemian jälkimainingeissa ampelografinen instituutti perusti yhdessä viininvalmistusoppilaitoksen kanssa Egerin yksikön osoittaakseen rypäleiden ja viinin tuotannon suuren merkityksen Egerissä. Siitä tuli myöhemmin yksi Unkarin tärkeimmistä instituuteista, jossa kehitettiin vastustuskykyä, tehtiin lajikkeiden arvon tutkimusta, arvioitiin tuotantoalueita (rinteitä) ja tutkittiin erityisesti punaviinin viljelytekniikoita.

Alkuperänimityksen ”Eger” suojelu

Egerin viinien tärkeyttä vahvistaa se, että alkuperänimitykset EGER (ERLAU) ja EGRI (ERLAUER) rekisteröitiin 15. syyskuuta 1970 alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Lissabonin sopimuksen kohdan 33 ”VIINIT” mukaisesti, mikä edisti niiden markkinoiden suojelua huomattavasti.

2.   Viinien kuvaus

Alue soveltuu sellaisten valkoviinien tuotantoon, jotka ovat kevyitä mutta joiden jälkimaku on pitkä tai jotka ovat voimakkaita, juurevia ja täyteläisiä. Näissä viineissä on runsaasti aromeja ja mineraaleja ja enemmän luonnollisia happoja kuin viineissä, jotka on tuotettu Egerin eteläpuolella sijaitsevilla viinialueilla.

Viinialueella tuotetaan myös runsaita roseeviinejä ja siller-viinejä, jotka elinkaari on pidempi kuin Unkarissa keskimäärin ja joiden aromit ovat raikkaan ja kypsän hedelmäisiä.

Viininvalmistuksen pohjoisrajan läheisyys sekä vuoristoissa ja laaksoissa puhaltavat tuulet antavat niille lähes hapokkaan maun. Niiden jälkimaku on pitkä ja aromit ovat voimakkaan hedelmäisiä ja mausteisia, minkä ansiosta ne soveltuvat hyvin pitkäaikaiseen kypsytykseen.

Monien eri lajikkeiden käyttö on aina ollut viinialueelle tyypillistä. Sen seurauksena on syntynyt alueen maine sekoiteviinien, erityisesti Egri bikavérin, alueena.

3.   Syy-yhteyden osoittaminen

Viinialueen yleiset ilmasto-olosuhteet johtuvat pääasiassa Bükkin vuoristoalueen läheisyydestä. Vuoristoalue suojaa talvisin pakkasilta ja vuoristotuuli viilentää lämpimien kesä- ja syyspäivien jälkeisiä öitä, ja näin varmistetaan, että viinirypäleet säilyttävät hienostuneen ja elegantin hapokkuutensa ja hedelmäisen perusmakunsa. Siksi Eger-viinit ovat yleisesti ottaen eloisan happamia ja niillä on pitkä jälkimaku. Maaperän vesitasapaino on Egerin alueella hyvä, ja alueen vuotuinen 600 millimetrin sademäärä takaa rypäleiden tasapainoisen ja stressittömän kasvun. Tämän ansiosta viineihin ei kehity veden puutteesta johtuvaa kypsymätöntä hapokkuutta.

Vaihtelevat ilmasto-olosuhteet ja maaperän koostumus Egerin viinialueella aiheuttavat sen, että yksitäisten rinteiden välillä on huomattavia eroja viinien alkoholipitoisuudessa, happoisuudessa ja aromeissa, erityisesti silloin, kun on kyse ”heikommista” vuosikerroista. Egri Szőlészeti és Borászati Kutató Intézetissä (Egerin viiniköynnösten- ja viinintutkimusinstituutti) tehdyt kokeilut ovat osoittaneet, että tuotantoalueiden sijainti ja suuntaus vaikuttavat enemmän viinien alkoholipitoisuuteen ja tulisuuteen, kun taas maaperän koostumuksella on aromien hienovaraisen koostumuksen kannalta suurempi merkitys. Näin ollen rinteillä, joiden maaperän ominaisuudet ovat erilaisia, voidaan tuottaa erikoisviinejä, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi viinit, jotka on tuotettu maaperässä, jossa on ohuempi kerros vulkaanista pintamaata, ovat mineraalisempia, kun taas viinit, jotka on tuotettu syvässä maaperässä, jonka savipitoisuus on suuri, ovat täyteläisempiä. Debrőn alueen hiekkamaalla tuotetut viinit puolestaan ovat tulisempia, koska maaperä lämpenee nopeasti.

Perinteet ja tämä ilmasto-olosuhteiden vaihtelevuus edellyttävät monien eri viiniköynnöslajikkeiden viljelyä ja hyvin laajan viinivalikoiman tuotantoa viinialueella ja ovat sen perusteluna. Egerin rajatun tuotantoalueen ilmasto- ja maaperäolosuhteiden ansiosta viininviljelijät voivat valmistaa kaiken tyyppisiä viinejä, joiden laatu on erinomainen, toisin kuin muilla viinialueilla.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Yleiset merkintäsäännöt (1)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Edellytyksen kuvaus:

a)

Perinteistä merkintää ”viini, jolla on suojattu alkuperä” voidaan käyttää merkinnän ”suojattu alkuperänimitys” sijaan muodossa ”classicus-viini, jolla on suojattu alkuperä”, ”superior-viini, jolla on suojattu alkuperä” tai ”grand superior ‐viini, jolla on suojattu alkuperä”.

b)

Lajikkeiden nimet, perinteiset merkinnät, muut merkinnät, joiden käyttöä on rajoitettu, tai merkinnät, jotka viittaavat viinin väriin, voidaan ilmoittaa ainoastaan, jos kyseiset merkinnät eivät kirjasinlajin, ‐koon tai ‐värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

c)

Superior-viineissä merkintä ”superior” ja grand superior ‐viineissä merkintä ”grand superior” lisätään viinin nimeen*, joka on merkittävä etikettiin alkuperänimityksen jälkeen samanlaisella typografialla. Jos etikettiin lisätään rinteen nimi, kaikkiin rinteen nimen sisältäviin visuaalisiin kenttiin on merkittävä luokitus ja kunnan nimi.

d)

Perinteistä nimitystä ”Bikavér” saa käyttää vain viineissä, jotka on valmistettu seuraavilla alueilla viljellyistä rypäleistä: Andornaktályan, Demjénin, Egerin, Egerbaktan, Egerszalókin, Egerszólátin, Felsőtárkányn, Kerecsendin, Maklárin, Nagytályan, Noszvajin, Novajin, Ostorosin ja Szomolyan viininviljelyalueet, jotka luokitellaan viinitarharekisterissä luokkiin I ja II, Verpelétin kunnan rinteet Cinege, Közép-bérc, Ördöngös, Öreg-hegy, Padok ja Szirák sekä Tarnaszentmárian Dobi tető ‐rinne.

Yleiset merkintäsäännöt (2)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

e)

Perinteinen merkintä ”Bikavér” voidaan lisätä vain heti Eger-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

f)

Härän hahmo tai pää tai mikä tahansa sitä muistuttava kuva ja sana ”bikavér” vieraalla kielellä tai mikä tahansa termi, joka tarkoittaa härän verta unkariksi tai vieraalla kielellä, voidaan merkitä vain Egri Bikavér-, Egri Bikavér superior- ja Egri Bikavér grand superior ‐viinien etikettiin ja pulloon. Poikkeuksena on Egerin viinialueen tavaramerkin kuva, joka viittaa härän päähän.

g)

Kuvat, jotka esittävät tai muistuttavat minkä tahansa kokoista tai muotoista tähteä, sana ”csillag” (tähti) vieraalla kielellä tai mikä tahansa termi, joka tarkoittaa tähteä unkariksi tai vieraalla kielellä, voidaan merkitä vain Egri csillag-, Egri csillag superior- ja Egri csillag grand superior ‐viinien etikettiin ja pulloon.

h)

Lajikkeen nimen merkitseminen sekoiteviiniin on mahdollista vain, jos kunkin lajikkeen osuus sekoiteviinissä on vähintään 5 prosenttia. – Tällöin lajikenimi voidaan ilmoittaa vain niin, että sen merkkien koko on enintään yksi viidesosa alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

i)

Vuosikerta on merkittävä etikettiin.

j)

Rinteen nimen merkitseminen etikettiin on pakollista grand superior ‐viineillä.

Pienempien maantieteellisen yksiköiden nimien rajaamista ja mainitsemista koskevat säännöt (1)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

a)

Kunnat:

i)

classicus-, superior- ja grand superior ‐viinit, kaikki viinityypit

ii)

alkuperätakuu: vähintään 85 prosenttia

iii)

kuntien nimet, jotka voidaan ilmoittaa: Aldebrő, Andornaktálya, Demjén, Eger, Egerbakta, Egerszalók, Egerszólát, Feldebrő, Felsőtárkány, Kerecsend, Maklár, Nagytálya, Noszvaj, Novaj, Ostoros, Szomolya, Tarnaszentmária, Tófalu ja Verpelét.

b)

Pienempien maantieteellisten yksiköiden ja tavaramerkkien välinen yhteys: Jos kyseessä ovat viinituotteet, joiden yhteydessä käytetään rekisteröityjä tavaramerkkejä, jotka koostuvat osittain tai kokonaan jonkin pienemmän maantieteellisen yksikön nimestä tai joihin sisältyy viittaus asianomaisen maan tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, tai joiden yhteydessä käytetään tavaramerkkejä, joita koskeva oikeus on saatu käytöllä ennen 11. toukokuuta 2002, viinien valmistuksessa käytettyjen rypäleiden alkuperää koskevia sääntöjä ei sovelleta.

c)

Rinteet:

i)

vain grand superior ‐viinien etiketeissä

ii)

alkuperätakuu: vähintään 95 prosenttia

iii)

etiketissä on myös mainittava viinialueen kunta

iv)

rinteiden nimet:

Aldebrő: Káli-völgy, Poharas-dűlő, Sík-hegy, Szent Donát-dűlő ja Uraké

Andornaktálya: Bánya-tető, Cserje, Cserjés-lápa, Dezerta, Felső-rétre járó, Felső-tábla, Gesztenyési-dűlő, Kerek-szilvás, Kétágú-dűlő, Kis-hegy, Málnás, Marinka, Mocsáry, Nagy-parlag, Nagy-völgy, Parti-dűlő, Pesti, Pünkösd-tető, Rózsa-hegy, Schwarcz, Szállás-völgy, Szél-hegy ja Zúgó-part

Demjén: Bodzás-tető, Farkas-hegy, Hangács, Nyitra, Pünkösd-tető, Szőlőhegy ja Varjasi-dűlő.

Pienempien maantieteellisen yksiköiden rajaamista ja mainitsemista koskevat säännöt (2)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

iv)

rinteiden nimet (jatkuu):

Eger: Almagyar, Áfrika, Agárdi, Almár-völgy, Bajusz, Bajusz-völgy, Bánya-tető, Békési, Benke-lápa, Birka, Braun-völgy, Cigléd, Cinege, Déllés, Dobrányi, Donát, Érseki, Erzsébet-völgy, Fehér-hegy, Felső-galagonyás, Fertő, Gőzmalmos, Grőber, Grőber-völgy, Gyilkos, Hajdú-hegy, Hergyimó, Kerékkötő, Kis-Eged, Kis-galagonyás, Kis-Kocs, Kolompos, Kolompos-völgy, Kőlyuk-tető, Kőporos, Kutya-hegy, Losonci-völgy, Makjány, Marinka, Merengő, Mész-hegy, Mezey alsó, Mezey öreg, Nagy-galagonyás, Nagy-Eged-dűlő, Nagy-Eged-hegy, Nagy-Kocs, Nyerges, Nyúzó, Öreg-hegy, Pap-hegy, Pirittyó, Posta út, Rác-hegy, Rádé, Répás-tető, Rózsás, Sík-hegy, Steiner, Szarkás, Szépasszony-völgy, Szőlőcske, Szőlőske, Tiba, Tibrik, Tihamér, Tót-hegy, Új-fogás, Vécsey-völgy, Vidra ja Vizes-hegy

Egerbakta: Dobos-lápa, Ivánka, Ivánkafő, Magyalos, Muki-lápa, Ortás, Pap-tag, Szőlő-tető, Töviskes ja Zsebe-lápa

Egerszalók: Ádám-völgy, Buk-tető, Ferenc-hegy, Juhkosár, Káptalan-völgy, Kis-határ, Kovászó, Kővágó, Magyalos, Nagy Ádám-tető, Pap-tag ja Vágás

Egerszólát: Alsó-hegy, Birka-tető, Boldogságos, Csutaj-tető, Felső-hegy, Kamra-völgy, Kántor-tag, Szarvas ja Tó-bérc

Feldebrő: Alberki, Bogár-hát, Csepegő, Csonkás, Egri út ja Szőlők háta

Felsőtárkány: Homok-hegy, Homok-lápa, Nyavalyás, Öreg-hegy ja Tiba alja.

Pienempien maantieteellisen yksiköiden rajaamista ja mainitsemista koskevat säännöt (3)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

iv)

rinteiden nimet (jatkuu):

Kerecsend: Nagy-aszó, Öreg-hegy ja Tardi-dűlő

Maklár: Nagy-aszó ja Öreg-hegy

Nagytálya: Kendervát, Nagy-aszó, Öreg-hegy, Pipis ja Vitis-dűlő

Noszvaj: Csókás, Dóc, Herceg, Hosszú-szél, Kőkötő, Nagyfai-dűlő, Nyilas-már, Perzselő, Pipis, Szeles-oldal, Szeles-tető, Tekenő-hát ja Zsidó-szél

Novaj: Halom, Hegyi-tábla, Hermány, Hodály-tető, Juhszalagos, Kis-gyepföld, Mezőkövesdi út tető, Nagy-gyepföld, Nagyút, Öreg-hegy, Pap-föld, Szeszfőzde-tető ja Vitéz

Ostoros: Bikus, Csárda-kert, Gólint, Hermány, Janó, Kutya-hegy, Pajados, Sóderbánya-tető, Szél-hegy, Szilvás-tető, Tag ja Verem-part

Szomolya: Csáj-lapos, Demecs, Galagonyás, Gyűr, Ispán-berki, Jató-tető, Kangyalló, Mácsalma, Nagy-völgy-tető, Pazsag, Proletár, Szilos-oldal, Vas-lápa ja Vén-hegy

Tarnaszentmária: Dobi-oldal, Dobi-tető ja Szőlőhegy

Tófalu: Bogár-hát ja Petes alja

Verpelét: Ácsok, Alberki, Cinege, Fekete-oldal, Hagyóka, Hosszúi-dűlő, Kecske-hát, Kerékkötő, Keresztfa, Királyi-dűlő, Kis-hegy, Kő-hegy, Közép-bérc, Majka, Ördöngős, Öreg-hegy, Padok, Pallagfő, Szent János-völgy, Szirák, Tilalmas, Tölgyes-szél, Túró-mező, Varjas ja Veres.

Viinityyppien merkitsemistä koskevat säännöt (1)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Classicus bikavér (”härän veri”, klassinen):

Perinteinen merkintä ”Bikavér” voidaan lisätä vain heti ”Eger”-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini), ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella), ”ó” (vuosikerta) ja ”muzeális bor” (historiallinen viini).

Classicus muskotály (Muscat, klassinen):

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”cuvée”, ”első szüret” (ensimmäinen sato), ”virgin vintage” (uuden istutuksen ensimmäinen viini), ”újbor” (uusi viini), ”primőr” (primööri-viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Merkintää ”Muskotály” voidaan käyttää vain sillä tavalla, että se ei kirjasinlajin, ‐koon tai ‐värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Classicus siller ja Classicus rozé (Siller, klassinen, ja roseeviini, klassinen):

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”cuvée”, ”első szüret” (ensimmäinen sato), ”virgin vintage” (uuden istutuksen ensimmäinen viini), ”újbor” (uusi viini), ”primőr” (primööri-viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Classicus fehér (valkoviini, klassinen):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini), ”első szüret” (ensimmäinen sato), ”virgin vintage” (uuden istutuksen ensimmäinen viini), ”újbor” (uusi viini), ”primőr” (primööri-viini), ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella), ”ó” (vuosikerta) ja ”muzeális bor” (historiallinen viini).

Viinityyppien merkitsemistä koskevat säännöt (2)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Classicus csillag (”tähti”, klassinen):

Merkintä ”csillag” voidaan lisätä vain heti ”Eger”-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini), ”első szüret” (ensimmäinen sato), ”virgin vintage” (uuden istutuksen ensimmäinen viini), ”újbor” (uusi viini), ”primőr” (primööri-viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Classicus vörös (punaviini, klassinen):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini), ”első szüret” (ensimmäinen sato), ”virgin vintage” (uuden istutuksen ensimmäinen viini), ”újbor” (uusi viini), ”primőr” (primööri-viini), ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella), ”ó” (vuosikerta) ja ”muzeális bor” (historiallinen viini).

Superior bikavér (”härän veri”, superior):

Perinteinen merkintä ”Bikavér” voidaan lisätä vain heti Eger-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Superior fehér (valkoviini, superior):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini), ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella) ja ”főbor” (prime-viini).

Viinityyppien merkitsemistä koskevat säännöt (3)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Superior csillag (”tähti”, superior):

Merkintä ”csillag” voidaan lisätä vain heti ”Eger”-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Superior vörös (punaviini, superior):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini), ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella) ja ”főbor” (prime-viini).

Superior késői szüretelésű (myöhään korjatuista rypäleistä valmistettu superior):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Grand superior bikavér (”härän veri”, grand superior):

Perinteinen merkintä ”Bikavér” voidaan lisätä vain heti ”Eger”-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Viinityyppien merkitsemistä koskevat säännöt (4)

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Grand superior fehér (valkoviini, grand superior):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Grand superior csillag (”tähti”, grand superior):

Merkintä ”csillag” voidaan lisätä vain heti ”Eger”-alkuperänimityksen ”Egri”-muodon jälkeen samalle riville ja samanlaisella typografialla.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Grand superior vörös (punaviini, grand superior):

Rypälelajikkeiden nimet voidaan ilmoittaa vain sillä tavalla, että ne eivät kirjasinlajin, koon tai värin vuoksi erotu alkuperänimitystä paremmin.

Muut lajikenimet voidaan ilmoittaa vain niin, että niiden merkkien koko on enintään puolet alkuperänimitysmerkinnän kirjasinkoosta.

Perinteiset merkinnät ja muut rajoitetut merkinnät, jotka voidaan ilmoittaa: ”barrique”, ”cuvée”, ”fahordós érlelésű bor” (tynnyrissä kypsytetty viini) ja ”termőhelyen palackozva” (pullotettu tuotantoalueella).

Esillepanoa koskevat säännöt

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

a)

Superior- ja grand superior ‐viinit (kaikki viinityypit) sekä Classicus Bikavér- ja csillag-viinit voidaan saattaa markkinoille vain lasipulloissa. Kaikki muut viinityypit voidaan saattaa markkinoille vain lasipulloissa tai hanapakkauksessa.

b)

Viinien esillepanon voivat suorittaa vain pullottajat, jotka Egerin viinialueen viiniyhteisöjen neuvosto on rekisteröinyt. Pullotusvelvollisuutta ei sovelleta tuotantoalueella viineihin, jotka viininviljelijät valmistavat omassa kellarissaan omissa tiloissaan kulutettavaksi.

c)

Viini voidaan pakata rajatun alueen ulkopuolella vain, jos siitä ilmoitetaan 48 tuntia ennen pakkaamista. Pakkaamisen on tapahduttava 90 vuorokauden kuluessa siitä, kun viini on lähetetty valmistuspaikasta, jotta aistinvaraiset ominaisuudet säilyvät.

Aikaisin myyntipäivä

Oikeudellinen kehys:

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

a)

Classicus-viinit:

i)

Bikavér: 1. syyskuuta satovuotta seuraavana vuotena

ii)

csillag: 15. maaliskuuta satovuotta seuraavana vuotena

iii)

kaikki muut viinityypit: ei sääntelyä.

b)

Superior-viinit:

i)

Bikavér: 1. marraskuuta satovuotta seuraavana vuotena

ii)

csillag: 15. maaliskuuta satovuotta seuraavana vuotena

iii)

kaikki muut viinityypit: ei sääntelyä.

c)

Grand superior ‐viinit:

i)

Bikavér: 1. marraskuuta satovuotta seuraavana vuotena

ii)

csillag: 1. heinäkuuta satovuotta seuraavana vuotena

iii)

kaikki muut viinityypit: ei sääntelyä.

Tuotanto rajatun tuotantoalueen ulkopuolella

Oikeudellinen kehys:

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Kompoltin kunnassa sekä Bogácsin, Bükkzsércin ja Cserépfalun kunnissa, jos rypäleet ovat kasvaneet Dóc dűlőn rinteessä Noszvajin kunnassa.

Siirtymäsäännöt

Oikeudellinen kehys:

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

a)

Tuottajien, jotka ovat saattaneet markkinoille ennen 31. joulukuuta 2009 viljellyistä rypäleistä valmistettua Egri bikavér ‐viiniä, jonka etikettiin on merkitty rinne, ja jotka ovat täyttäneet maataloudesta ja maatalouden kehittämisestä vastaavan ministerin 5. elokuuta 2009 antaman määräyksen N:o 102/2009 20 pykälän Egerin viinialueen suojatulla alkuperänimityksellä varustettuja viinejä koskevat vaatimukset, on myöhempinä vuosina samalta viinitarhalta ja samasta rinteestä peräisin olevista rypäleistä valmistettua Egri Bikavériä sekoittaessaan sovellettava edellisiä Egri Bikavérin sekoitussääntöjä, jotka on vahvistettu maataloudesta ja maatalouden kehittämisestä vastaavan ministerin 31. joulukuuta 2003 antamassa määräyksessä N:o 103/2003, niin kauan kuin viinitarha on toiminnassa tai kunnes tuottaja muuttaa viinitarhan lajikevalikoimaa.

b)

Viininviljelijät, jotka valmistavat Classicus Egri Bikavér ‐viiniä luonnonmukaisen tuotannon standardien mukaisesti luonnonmukaisesti viljellyillä viinitarhoilla tuotetuista rypäleistä ja jotka pystyvät todistamaan, etteivät tiettynä vuotena voi sekoittaa viinejä neljästä rypälelajikkeesta III kohdan mukaisesti, voivat valmistaa kyseisenä vuotena luonnonmukaisesti tuotettua Classicus Egri Bikavériä sekoittamalla kolmesta rypälelajikkeesta valmistetut viinit sekoitussääntöjen mukaisesti.

c)

Siirtymäsäännökset kumotaan viinivuodesta 2021/2022 alkaen.

Linkki eritelmään

https://boraszat.kormany.hu/download/f/5d/82000/Eger_OEM_v4_boraszat_200215.pdf


(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.