PERUSTELUT

1.JOHDANTO

Covid-19-pandemia on aiheuttanut laajalle levinneen vaikean kansanterveyskriisin, jolla on vakavia vaikutuksia kansalaisiin, yhteiskuntiin ja talouteen kaikkialla maailmassa. Kriisi ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat poikkeuksellisen mittavia. Tämän vuoksi on hyvin vaikea arvioida, miten syvällekäyviä sosioekonomisia vaikutuksia kriisillä on. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että se aiheuttaa ennennäkemättömiä ja akuutteja haasteita jäsenvaltioiden rahoitus- ja talousjärjestelmille. Komission kevään talousennusteen 1 mukaan EU:n BKT supistuu tänä vuonna noin 7,5 prosenttia – eli huomattavasti enemmän kuin maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009 – ja kasvaa vain 6 prosenttia vuonna 2021. EU:n työttömyysasteen ennustetaan nousevan 9 prosenttiin vuonna 2020, minkä vuoksi vaarana on köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Jäsenvaltiot ovat kriisin johdosta ottaneet käyttöön poikkeuksellisia päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ja nk. automaattiset vakauttajat eli maksut, jotka suoritetaan työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien perusteella, ja verotulojen menetykset rasittavat huomattavasti jäsenvaltioiden julkista taloutta. Seurauksena on, että sekä euroalueella että koko EU:ssa yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen kasvaa tänä vuonna jyrkästi 8,5 prosenttiin, kun se vuonna 2019 oli 0,6 prosenttia.

EU:n talouteen kohdistuva häiriö on symmetrinen, koska pandemia on levinnyt kaikkiin jäsenvaltioihin. Pandemian vaikutukset vaihtelevat kuitenkin huomattavasti jäsenvaltioittain. Myös eri jäsenvaltioiden kyky selviytyä talouteen ja julkiseen talouteen kohdistuvasta häiriöstä ja reagoida siihen vaihtelee huomattavasti niiden talouden rakenteiden ja lähtötilanteen mukaan. Tämän vuoksi vaarana on, että kriisi kasvattaa eroja unionin sisällä ja uhkaa unionin kollektiivista taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä. Tätä yleiskuvaa tukee myös perusteellinen tarvearviointi 2 .

Unioni on toiminut nopeasti tavoitteenaan reagoida koordinoidusti, tehokkaasti ja yhteisin toimin kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin nykyisen vuonna 2020 päättyvän monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa puitteissa. Unionin toimet täydentävät jäsenvaltioiden toteuttamia päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä.

Kriisi voi aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa unionin talouden rakenteille, jos siihen ei puututa unionin tasolla riittävän voimakkain lyhyen ja keskipitkän aikavälin politiikkatoimin. Tämän haasteen voittamiseksi on kiireellisesti tarjottava heti käytettävissä olevaa lisärahoitusvalmiutta, jotta voidaan tukea elpymistä ja selviytymiskykyä kaikkialla unionissa.

Kriisin johdosta toteutettavien toimien on oltava kokonaisvaltaisia, päättäväisiä ja kestäviä. Kattava suunnitelma Euroopan elpymiseksi edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja Euroopan tasolla, jotta unioni saadaan vakaasti kestävän ja palautumista tukevan elpymisen tielle luomalla laadukkaita työpaikkoja ja korjaamalla covid-19-pandemian aiheuttamia välittömiä vahinkoja ja samaan aikaan tukemalla unionin vihreitä ja digitaalisia painopisteitä. Tärkein väline on EU:n pitkän aikavälin talousarvio, jota vahvistetaan uudella Euroopan unionin elpymisvälineellä.

Poikkeuksellinen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä talouksien elpymisen ja häiriönsietokyvyn tukemiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionilla on oltava tarvittavat varat ja sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta se voi ratkaista covid-19-pandemian aiheuttamat haasteet. Tästä syystä on asianmukaista sallia, että osa tarvittavasta rahoituksesta otetaan käyttöön lainanotolla pääomamarkkinoilta. Lainat maksetaan takaisin sen jälkeen, kun unionin kasvunäkymät ovat jälleen myönteiset.

2.MUUTETUN EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

EU:n tarve hankkia varat tavoitteensa saavuttamiseksi

Muutetun ehdotuksen mukaan komissio saa lainata unionin puolesta varoja pääomamarkkinoilta enintään 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina. Tuotot siirretään unionin ohjelmiin Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti. Koska Euroopan unionin elpymisväline on poikkeuksellinen keino selvitä tilapäisistä mutta äärimmäisistä olosuhteista, komissiolle tässä päätöksessä myönnettävien lainanottovaltuuksien suurusluokka, kesto ja laajuus on selvästi rajoitettu. Näin estetään mahdollisuus käyttää tässä ehdotetun päätöksen mukaisia poikkeuksellisia valtuuksia muihin tarkoituksiin kuin covid-19-pandemiasta suoraan johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten seurausten korjaamiseen.

Omien varojen enimmäismäärien kasvattaminen

Omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetut enimmäismäärät määrittävät niiden omien varojen enimmäismäärän, joita unioni voi pyytää jäsenvaltioilta menojensa rahoittamiseen tiettynä vuonna.

Komissio ehdotti 2. toukokuuta 2018, että vuotuisten maksusitoumusmäärärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen enimmäismäärä on 1,35 prosenttia ja vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen enimmäismäärä on 1,29 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista koskevan asetuksen luonnoksessa määritellyt enimmäismäärät, jotka on ilmaistu euroina, koskevat niitä määrärahojen enimmäismääriä, jotka voidaan sitoa tai käyttää kaudella 2021–2027. Omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettujen enimmäismäärien ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien välisen liikkumavaran on oltava riittävän suuri, jotta unioni kykenee kattamaan kaikki taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna ja kaikissa olosuhteissa, myös silloin kun talouden kehitys on epäsuotuisaa.

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu vuonna 2020 ennätykselliset 7,75 prosenttia ja EU:n talous supistuu 7,5 prosenttia vuonna 2020. EU:n ja euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin noin 9 prosenttiyksikköä verrattuna syksyn 2019 talousennusteeseen. Vaikka kevään talousennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, on selvää, että omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetut enimmäismäärät, jotka ilmoitetaan prosenttiosuutena EU:n bruttokansantulosta, vähenevät absoluuttisina lukuina ilmaistuina.

Jotta omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuihin enimmäismääriin nähden jäisi riittävästi liikkumavaraa, jonka avulla unioni voi kattaa kaikki taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna, omia varoja koskevan päätöksen mukaisia enimmäismääriä, jotka ilmoitetaan prosenttiosuutena unionin bruttokansantulosta, on kasvatettava.

Tätä varten komission 2. toukokuuta 2018 tekemää ehdotusta on muutettava siten, että sekä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärää että maksumäärärahojen enimmäismäärää voidaan kasvattaa vielä 0,11 prosenttiyksikköä. Lisäys täydentää jo ehdotettuja mukautuksia, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettujen enimmäismäärien absoluuttisen määrän automaattinen väheneminen Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen ja eron aiheuttaman unionin bruttokansantulon supistumisen johdosta. Näin ollen vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismäärä on 1,40 prosenttia EU:n bruttokansantulosta ja vuotuisten maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä on 1,46 prosenttia EU:n bruttokansantulosta.

Omien varojen enimmäismäärien poikkeuksellinen ja väliaikainen kasvattaminen covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi

Muutetussa ehdotuksessa valtuutetaan komissio ottamaan unionin puolesta varoja lainaksi enintään 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina. Tuotot kohdennetaan ehdotetun Euroopan unionin elpymisvälineen puitteissa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 310 artiklan 4 kohdan mukaisesti unioni ei anna sellaisia säädöksiä, joilla saattaa olla huomionarvoisia vaikutuksia talousarvioon, ellei se esitä vakuuksia sille, että näistä säädöksistä aiheutuvat menot voidaan rahoittaa unionin omilla varoilla. SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan.

Jotta voidaan varmistaa kyseisten säännösten noudattaminen minä tahansa vuonna ja kaikissa olosuhteissa, jäsenvaltioiden on tarpeen osoittaa unionille varat, jotka tarvitaan tästä poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvien taloudellisten velvoitteiden ja ehdollisten velkojen kattamiseen. Näin ollen omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuja enimmäismääriä on mukautettava väliaikaisesti ylöspäin 0,6 prosenttiyksikköä. Lisämäärärahoja voidaan käyttää ainoastaan poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvien taloudellisten velvoitteiden ja ehdollisten velkojen kattamiseen. Lisämäärärahojen mahdollinen käyttö vähenee ajan myötä, kun niihin liittyvät taloudelliset velvoitteet ja ehdolliset velat supistuvat lainaksi otettujen varojen takaisinmaksun ja lainojen erääntymisen seurauksena. Lisämäärärahojen voimassaolo päättyy, kun kaikki asianomaiset vastuut ovat lakanneet eli kun kaikki lainaksi otetut varat on maksettu takaisin – viimeistään 31. joulukuuta 2058 – ja kaikki ehdollisiin velkoihin liittyvät riskit ovat poistuneet.

2018/0135 (CNS)

Muutettu ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä

Muutetaan komission ehdotus COM(2018) 325 seuraavasti:

(1)Poistetaan johdanto-osan 13 kappaleen viimeinen virke.

(2)Lisätään johdanto-osaan 13a–13k kappale seuraavasti:

”(13a) Jotta omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuihin enimmäismääriin nähden jäisi riittävästi liikkumavaraa, jonka avulla unioni voi kattaa kaikki taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna, omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua enimmäismäärää olisi kasvatettava 1,40 prosenttiin jäsenvaltioiden yhteenlasketusta markkinahintaisesta bruttokansantulosta maksumäärärahojen osalta ja 1,46 prosenttiin maksusitoumusmäärärahojen osalta.

(13b) Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset korostavat sitä, että on tärkeää varmistaa unionin riittävä rahoituskapasiteetti talouden häiriöiden varalta. Unionin on hankittava varat tavoitteensa saavuttamiseksi. Covid-19-kriisin seurauksiin puuttuminen vaatii poikkeuksellisen mittavia taloudellisia varoja. Samalla ei kuitenkaan pidä lisätä jäsenvaltioiden talouteen kohdistuvaa painetta, sillä niiden talousarvioihin kohdistuu jo valtavia paineita rahoittaa kriisiin liittyviä kansallisen tason taloudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä. Sen vuoksi olisi toteutettava poikkeuksellisia toimia unionin tasolla. Tästä syystä on asianmukaista antaa unionille poikkeuksellisesti valtuudet ottaa pääomamarkkinoilta väliaikaisesti 750 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) lainaa, ja tämä määrä käytettäisiin pelkästään kattamaan 500 miljardin euron (vuoden 2018 hintoina) suuruiset menot sekä 250 miljardin euron (vuoden 2018 hintoina) suuruiset lainat, joilla puututaan covid-19-kriisin seurauksiin

(13c) Näillä poikkeuksellisilla toimilla olisi puututtava covid-19-pandemian seurauksiin ja estettävä sen uudelleen ilmaantuminen. Sen vuoksi tuen olisi oltava ajallisesti rajoitettua, ja suurin osa rahoituksesta olisi myönnettävä lähes välittömästi pandemian jälkeen.

(13d) Omien varojen enimmäismäärää on kasvatettava poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti, jotta unioni voi ottaa vastatakseen lainanottoon liittyvistä veloista. Komission valtuuttaminen ottamaan unionin puolesta varoja lainaksi pääomamarkkinoilta yksinomaan covid-19-pandemian seurauksiin liittyvien toimenpiteiden rahoittamista varten liittyy tiiviisti tämän päätöksen nojalla toteutettavaan omien varojen enimmäismäärän kasvattamiseen ja viime kädessä unionin omien varojen järjestelmän toimintaan. Tällainen valtuutus olisi näin ollen sisällytettävä tähän päätökseen. Tämän toimen ennennäkemätön luonne ja siihen liittyvien varojen poikkeuksellinen määrä edellyttävät varmuutta unionin velan kokonaismäärästä ja sen takaisinmaksua koskevista keskeisistä seikoista sekä yhden ainoan lainanottostrategian noudattamista.

(13e) Lainanoton pääomamarkkinoilta on oltava merkittävää, ja sen on tapahduttava suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Komission olisi toteuttaessaan toimia hajautetun rahoitusstrategian mukaisesti hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla markkinoiden kykyä antaa näin merkittäviä lainamääriä, joiden erääntymisajat ovat erilaiset, ja varmistettava lainoille mahdollisimman edulliset takaisinmaksuehdot.

(13f) Lainaksi otettavilla varoilla tarjotaan tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, ja takaisin maksettavaa tukea rahoitusvälineiden kautta tai rahoitetaan talousarviotakauksia, ja lainaksi otettujen varojen takaisinmaksu ja lainakorot olisi rahoitettava unionin talousarviosta. Sellaiset lainaksi otetut varat, jotka myönnetään lainoina jäsenvaltioille, olisi maksettava takaisin lainansaajina olevilta jäsenvaltioilta saaduilla määrillä. Tarvittavat varat on tarpeen osoittaa ja asettaa unionin käyttöön, jotta se voi kattaa kaikki poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa tiettynä vuonna ja kaikissa olosuhteissa SEUT-sopimuksen 310 artiklan 4 kohdan ja 323 artiklan mukaisesti.

(13g) Talousarviosta suoritettavat takaisinmaksut olisi aloitettava vuonna 2028, ja kaikki tästä poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat velat olisi maksettava takaisin kokonaisuudessaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2058. Jotta varmistetaan lainaksi otettujen varojen takaisinmaksun kattamiseen tarvittavien määrärahojen tehokas talousarviohallinto, on asianmukaista säätää mahdollisuudesta jakaa asianomaiset talousarviositoumukset vuotuisiin eriin. Takaisinmaksuaikataulussa olisi otettava huomioon moitteettoman varainhoidon periaate, mukaan lukien riskien vuotuinen enimmäismäärä, siten, että velat vähenevät tasaisesti ja ennakoitavasti koko takaisinmaksukauden ajan.

(13h) Ottaen huomioon covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi tarvittavia varoja koskevan poikkeuksellisen, väliaikaisen ja rajoitetun lainanottovaltuuden erityispiirteet olisi tarpeen selventää, että unioni ei saisi periaatteessa käyttää pääomamarkkinoilta lainaksi otettuja varoja toimintamenojen rahoittamiseen.

(13i) Yksinomaan sen vuoksi, että voidaan kattaa poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat ylimääräiset taloudelliset velvoitteet ja ehdolliset velat ja varmistaa rahoitusvakaus myös talouden laskusuhdanteen aikana, sekä maksumäärärahojen enimmäismäärää että maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärää olisi kasvatettava 0,6 prosenttiyksiköllä.

(13j) Lisäys on tarpeen, sillä nykyiset enimmäismäärät eivät riitä tarjoamaan lisämäärärahoja, joita unioni tarvitsee voidakseen kattaa poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuudesta aiheutuvat velat. Lisämäärärahojen tarve on väliaikaista, sillä niihin liittyvät taloudelliset velvoitteet ja ehdolliset velat vähenevät ajan mittaan lainaksi otettujen varojen takaisinmaksun ja lainojen erääntymisen seurauksena. Sen vuoksi lisämäärärahojen voimassaolon olisi päätyttävä, kun kaikki lainaksi otetut varat on maksettu takaisin ja kaikki kyseisten varojen perusteella myönnetyistä lainoista aiheutuneet ehdolliset velat ovat lakanneet eli viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2058.

(13k) Sen varmistamiseksi, että unioni kykenee aina täyttämään oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan, komissiolle olisi SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksytyissä asetuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti annettava lupa pyytää väliaikaisen määrärahalisäyksen aikana jäsenvaltioita asettamaan käyttöön asiaankuuluvat käteisvarat, mikäli talousarviossa hyväksytyt määrärahat eivät ole riittävät.”

(3)Korvataan 3 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,40 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

2. Unionin talousarvioon otettujen maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään 1,46 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.”

(4)Lisätään 3 a, 3 b ja 3 c artikla seuraavasti:

”3 a artikla
Pääomamarkkinoilta lainaksi otettujen varojen käyttö

Unioni ei käytä pääomamarkkinoilta lainaksi otettuja varoja toimintamenojen rahoittamiseen.

3 b artikla
Poikkeukselliset ja väliaikaiset lisämäärärahat covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi

(1)Yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi

(a)komissiolle annetaan valtuudet ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi varoja enintään 750 000 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina). Lainanottotoimet toteutetaan euroina;

(b)lainaksi otettuja varoja voidaan käyttää lainojen myöntämiseen enintään 250 000 000 000 euroon asti (vuoden 2018 hintoina) ja 3 a artiklasta poiketen menojen kattamiseen enintään 500 000 000 000 euroon asti (vuoden 2018 hintoina).

(2)Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin käytettyjen varojen pääoman takaisinmaksu ja pääomasta maksettavat korot katetaan unionin yleisestä talousarviosta. Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin usealle vuodelle asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Takaisinmaksuaikataulu on laadittava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti siten, että varmistetaan velkojen tasainen ja ennakoitavissa oleva väheneminen 1 päivästä tammikuuta 2028 alkaen 31 päivään joulukuuta 2058 asti. Määrät, jotka unionin on maksettava tiettynä vuonna lainapääoman takaisinmaksuna, saavat olla enintään 7,5 prosenttia 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä.

(3)Komissio vahvistaa lainanottotoimien hallinnointia varten tarvittavat järjestelyt.

3 c artikla
Omien varojen enimmäismäärien poikkeuksellinen ja väliaikainen kasvattaminen covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi tarvittavien varojen osoittamista varten

Edellä 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja määriä kasvatetaan väliaikaisesti 0,6 prosenttiyksiköllä yksinomaan kaikkien 3 b artiklassa tarkoitetusta unionin lainanottotoiminnasta aiheutuvien velkojen kattamiseksi siihen asti, kun kaikki nämä velat ovat lakanneet, ja viimeistään 31 päivään joulukuuta 2058 saakka.

Lisämääriä ei saa käyttää unionin muiden velkojen maksamiseen.”

(5)Lisätään 6 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos talousarviossa hyväksytyt määrärahat eivät riitä kattamaan 3 b artiklassa tarkoitetusta lainanotosta aiheutuvia unionin velvoitteita, jäsenvaltioiden on asetettava tätä varten tarvittavat varat komission käyttöön.

Käteisvarat on asetettava käyttöön SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen, tuolloin sovellettavien asetusten mukaisesti ja samoin edellytyksin, joita sovelletaan siinä tapauksessa, että neuvoston tai Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien asetusten ja päätösten nojalla otetun lainan takaisinmaksu laiminlyödään.”

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA

1.1.Ehdotuksen nimi

Muutettu ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)325 final).

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 3

EU:n talousarvion tulot (Osasto 1, omat varat)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 4

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Covid-19-pandemia on aiheuttanut laajalle levinneen vaikean kansanterveyskriisin, jolla on vakavia vaikutuksia kansalaisiin, yhteiskuntiin ja talouteen kaikkialla maailmassa. Kriisi ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat poikkeuksellisen mittavia. Tämän vuoksi on hyvin vaikea arvioida, miten syvällekäyviä sosioekonomisia vaikutuksia kriisillä on. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että se aiheuttaa ennennäkemättömiä ja akuutteja haasteita jäsenvaltioiden rahoitus- ja talousjärjestelmille. Komission kevään talousennusteen mukaan EU:n BKT supistuu enemmän kuin maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009.

Jäsenvaltiot ovat hätätilanteen johdosta ottaneet käyttöön poikkeuksellisia taloudellisia toimenpiteitä, joilla on huomattava vaikutus niiden julkiseen talouteen. Vaikutukset eri jäsenvaltioissa eivät kuitenkaan ole symmetrisiä, ja vaarana on, että kriisi kasvattaa eroja unionin sisällä ja uhkaa unionin kollektiivista taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä. EU on toiminut nopeasti tavoitteenaan reagoida koordinoidusti, tehokkaasti ja yhteisin toimin kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin nykyisen vuonna 2020 päättyvän monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa puitteissa.

Kriisin johdosta toteutettavien toimien on oltava kokonaisvaltaisia, päättäväisiä ja kestäviä. Kattava suunnitelma Euroopan elpymiseksi edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja Euroopan tasolla talouden piristämiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja covid-19-pandemian aiheuttamien välittömien vahinkojen korjaamiseksi. Tärkein väline on EU:n pitkän aikavälin talousarvio, jota vahvistetaan uudella Euroopan unionin elpymisvälineellä.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Omien varojen enimmäismääriä on korotettava väliaikaisesti, jotta EU voi täyttää taloudelliset velvoitteensa. Lisäys on tarpeen, jotta voidaan kattaa taloudelliset velvoitteet ja ehdolliset velat, jotka johtuvat tästä poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lainanottovaltuutuksesta.

Liikkeeseenlasku aiheuttaa unionille taloudellisia vastuita, jotka katetaan kokonaisuudessaan tarvittavilla talousarviositoumuksilla ja määrärahoilla niiden voimassaoloaikana. Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin usealle vuodelle.

1.4.4.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Muutetussa päätöksessä komissio valtuutetaan ottamaan lainaa rahoitusmarkkinoilta enintään 750 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) ja siirtämään tuotot EU:n talousarvioon EU:n elpymissuunnitelman tueksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Lainanottotoimien tuotot ohjataan EU:n elpymisvälineeseen. Välineestä myönnetään rahoitusta EU:n elpymissuunnitelman kattamille eri politiikoille.

1.4.5.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Omia varoja koskevan päätöksen ratifiointi ja voimaantulo

Elpymisvälineen puitteissa hankitun pääoman kokonaismäärä

Se, missä määrin pääomaa hankitaan elpymisvälineen voimassaolon aikaisessa vaiheessa ja kuinka nopeasti väline asetetaan tuettavien rahoitusvälineiden saataville

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lainanottotoiminnan ennennäkemätön luonne ja lainaksi otettavien varojen poikkeuksellinen määrä edellyttävät kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää niiden valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Pääomamarkkinoilta lainaksi otettujen varojen takaisinmaksu EU:n talousarviosta käynnistyy vuonna 2028. Kaikki ehdotetun säädöksen pohjalta unionille aiheutuvat velat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. Takaisinmaksuaikataulussa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta siten, että velat vähenevät tasaisesti ja ennakoitavasti koko takaisinmaksukauden ajan. Määrät, jotka unionin on maksettava tiettynä vuonna lainapääoman takaisinmaksuna, saavat olla enintään 7,5 prosenttia menoja varten lainaksi otettujen määrien enimmäismäärästä.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Covid-19 -kriisi edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä. EU:n on hankittava varat tavoitteensa saavuttamiseksi eli EU:n talouksien pitkän aikavälin kasvun ja häiriönsietokyvyn palauttamiseksi.

Jotta voitaisiin helpottaa kriisistä kärsineiden jäsenvaltioiden julkisten talouksien tilannetta, tällä päätöksellä valtuutetaan EU ottamaan lainaa poikkeukselliselta ja väliaikaiselta pohjalta. Jotta tämä olisi mahdollista, omien varojen enimmäismäärää on korotettava väliaikaisesti, jotta voidaan kattaa tästä poikkeuksellisesta lainanottovaltuutuksesta aiheutuvat taloudelliset velvoitteet.

Lainanottotoimien tuotot ohjataan EU:n elpymisvälineeseen. Tältä pohjalta välineestä myönnetään rahoitustukea eurooppalaisen solidaarisuuden hengessä niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin kriisi on vaikuttanut. Kun otetaan huomioon kriisin laajuus ja sen rahoitukselliset ja taloudelliset vaikutukset, EU:n tason yhteiset toimet ovat asianmukaisempia sen varmistamiseksi, että saadaan käyttöön riittävät resurssit tehokkaiden toimien toteuttamiseksi ja covid-19-kriisin suorien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Unionilla on kokemusta lainanotosta rahoitusavun rahoittamiseksi erityisesti Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) puitteissa ja maksutasetuen yhteydessä.

Nämä kokemukset liittyvät kuitenkin pääasiassa siihen osaa ehdotetun valtuutuksen mukaisesta lainanotosta, joka on tarkoitus käyttää lainojen rahoittamiseen.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Omia varoja koskevassa päätöksessä valtuutetaan komissio ottamaan lainaa unionin puolesta. Näin Euroopan elpymisväline saa tarvittavat varat rahoituksen tarjoamiseksi EU:n elpymissuunnitelman kattamia eri politiikkoja varten.

Välineen puitteissa otetut velat ovat pitkäkestoisia, ja sen vuoksi EU:n talousarvion enimmäismääriin on sisällytettävä nämä kasvaneet vastuut pitkällä aikavälillä. EU:n ottaman velan keskimääräinen maturiteetti on [5–20] vuotta, ja myös pidemmät maturiteetit (enintään 30 vuotta) ovat mahdollisia. Ehdotuksessa säädetään myös EU:n mahdollisuudesta pidentää velkojen takaisinmaksuaikaa, jos se osoittautuu edulliseksi velkojen hallinnoinnin kannalta.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–X Rahoitusvaikutukset ulottuvat päätöksen voimaantulosta viimeisten lainojen erääntymiseen useamman monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana; lainoja ei eräänny maksettavaksi ennen vuotta 2028.

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu omien varojen enimmäismäärään pysyvältä pohjalta ehdotetun korotuksen osalta

–Käynnistysvaihe alkaa päätöksen voimaantulosta

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 5

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti komissio laatii vuosittain kertomuksen kaikista välineen nojalla toteutetuista lainanottotoimista.

2.1.1.Todetut riskit

Täytäntöönpano toteutetaan muun muassa laskemalla liikkeeseen suuria velkamääriä kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Liikkeeseenlaskun äkillinen lisääntyminen aikana, jolloin myös valtiot ja muut laitokset todennäköisesti turvautuvat laajalti pääomamarkkinoihin, aiheuttaa riskin unionille tarjolla olevien ehtojen heikkenemisestä. Tätä riskiä on tarkoitus hallita toteuttamalla uutta velanhoitostrategiaa, jolla autetaan unionia saamaan markkinoilla parhaat mahdolliset ehdot niin, että samalla turvataan sen erittäin korkea luottoluokitus.

Jäsenvaltioille uudistus- ja selviytymiskyvyn kehittämistä varten myönnettyjen lainojen osalta takaisinmaksun laiminlyönnin riskiä pidetään vähäpätöisenä, koska on hyvin epätodennäköistä, että EU:n jäsenvaltion olisi keskeytettävä velkojen takaisinmaksu.

Näiden rahoitus- ja lainanantopuolen riskien hallinta edellyttää huomattavia investointeja komission lainanotto- ja lainanantokapasiteetin sekä velanhoitokyvyn kehittämiseen. Tämän investoinnin vuoksi tästä toimesta aiheutuu hallintomenoja, koska on tarpeen rekrytoida asiantuntijahenkilöstöä, myös kansallisista velanhoitoon erikoistuneista elimistä. Lisähenkilöstöä tarvitaan myös tukipalveluihin, kuten kirjanpitoon, back-office-palveluihin ja tietotekniseen tukeen.

Omien varojen enimmäismäärien korottaminen mahdollistaa sen, että unioni voi täyttää taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset velkansa. Se päättyy, kun kaikki kyseiset velat ovat lakanneet olemasta eli kun kaikki lainaksi otetut varat on maksettu takaisin ja kaikki ehdollisiin velkoihin liittyvät riskit ovat poistuneet.

2.1.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

Tässä yhteydessä sovelletaan Euroopan komission voimassa olevaa sisäisen valvonnan järjestelmää, jotta voidaan varmistaa, että EU:n elpymisvälineen varat käytetään asianmukaisella tavalla ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Järjestely on seuraava:

1. Sisäisen valvonnan ryhmät keskittyvät hallinnollisten menettelyjen ja voimassa olevan lainsäädännön noudattamisen valvontaan. Tässä käytetään komission sisäisen valvonnan kehystä.

2. Välineen perusteella myönnettävät avustukset ja tehtävät sopimukset tarkastetaan säännöllisesti ulkopuolisten tarkastajien toimesta vuotuisten tarkastussuunnitelmien mukaisesti.

3. Ulkopuoliset evaluoijat suorittavat kaikkien toimien evaluoinnin.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuin voivat tarkastaa toteutetut toimet.

2.1.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Ei sovelleta.

2.2.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

EU:n varojen käyttöä on valvottava asianmukaisesti ja mahdollisimman avoimesti. Jäsenvaltioilla, muilla tuensaajilla ja komissiolla on raportointivelvoite.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa ei ole ennestään budjettikohtia

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta	kolmansilta mailta	asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
2	06.200301 Euroopan unionin elpymisväline – kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä	JM	EI	EI	EI	EI
2	06.012001 Euroopan elpymisvälineen tukimenot	EI-JM	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin. Talousarviomenettelyssä luodaan budjettikohta, johon merkitään pro memoria (p.m.).

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Pääosasto: BUDG			Vuosi 2021	Vuosi 2022		Vuosi 2023		Vuosi 2024		Vuosi 2025		Vuosi 2026		Vuosi 2027		YHTEENSÄ
•Toimintamäärärahat
06.200301 Euroopan unionin elpymisväline – kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä 6	Sitoumukset vuoden 2018 hintoina	(1)	202 757	726 570		1 402 108		2 525 035		3 070 263		4 104 667		5 359 447		17 390 847
	Maksut vuoden 2018 hintoina	(2)	202 757	726 570		1 402 108		2 525 035		3 070 263		4 104 667		5 359 447		17 390 847
06.200301 Euroopan unionin elpymisväline – kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä	Sitoumukset käypinä hintoina		215 168	786 463		1 548 040		2 843 599		3 526 767		4 809 272		6 405 035		20 134 344
	Maksut käypinä hintoina		215 168	786 463		1 548 040		2 843 599		3 526 767		4 809 272		6 405 035		20 134 344
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 7
06.012001	Sitoumukset = Maksut vuoden 2018 hintoina	(3)	4 712		924		906		888		871		853				9 153
06.012001	Sitoumukset = Maksut käypinä hintoina	(3)	5 000		1 000		1 000		1 000		1 000		1 000				10 000
Otsakkeeseen 2 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset vuoden 2018 hintoina	=1+ 3	207 469		727 494		1 403 013		2 525 923		3 071 133		4 105 521		5 359 447		17 400 000
	Maksut vuoden 2018 hintoina	=2+ 3	207 469		727 494		1 403 013		2 525 923		3 071 133		4 105 521		5 359 447		17 400 000
	Sitoumukset käypinä hintoina	=1+ 3	220 168		787 463		1 549 040		2 844 599		3 527 767		4 810 272		6 405 035		20 144 344
	Maksut käypinä hintoina	=2+ 3	220 168		787 463		1 549 040		2 844 599		3 527 767		4 810 272		6 405 035		20 144 344

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Budjettipääosasto
•Henkilöresurssit
•Muut hallintomenot
Budjettipääosaston määrärahat YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 (2020) ja OTSAKKEESEEN 7 (2021–2027) kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset
	Maksut

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja varainhoitovuosina 2020–2027 seuraavasti: korkomaksut edellä olevan taulukon mukaisesti

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 (7 vuodesta 2021)
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 (7), välisumma
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 8
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma
YHTEENSÄ

2020:

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 9	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

Budjettipääosasto viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Velan liikkeeseenlasku, lainojen hallinnointi ja kirjanpito. maksaminen.
Ulkopuolinen henkilöstö	Velan liikkeeseenlasku, lainojen hallinnointi ja kirjanpito. maksaminen.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–X Ehdotus/aloite on nykyisen ja ehdotetun seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
vuoden 2018 kiinteinä hintoina
käypinä hintoina