PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni on ensimmäisistä covid-19-tartunnoista lähtien työskennellyt väsymättä tukeakseen jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia kriisin hoitamisessa. Komissio on aktivoinut kriisinhallinnan koordinoimiseksi ARGUS-yleishälytysjärjestelmänsä, ja kriisinkoordinointikomitea kokoontuu säännöllisesti kaikkien asiaa käsittelevien komission pääosastojen ja EU:n virastojen toimien koordinoimiseksi. Komissio on myös perustanut poliittisen tason koordinointityöryhmän. Se koostuu viidestä komission jäsenestä, joiden vastuualueet liittyvät lähimmin asianomaisiin politiikanaloihin EU:n johtajien pidettyä covid-19-epidemian vuoksi 10., 17. ja 26. maaliskuuta 2020 videokokoukset komissio vauhdittaa toimiaan covid-19-epidemian torjumiseksi kaikilla rintamilla. Komissio julkaisi 13. maaliskuuta 2020 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan investointipankille ja euroryhmälle osoitetun tiedonannon ”Koordinoidut taloudelliset toimet covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi”. Komissio on ehdottanut koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa investointialoitetta talouden tukemiseksi. Tarkoituksena on, että EU:n rakennerahastojen avulla voidaan reagoida tarpeisiin, joita tulee nopeasti esiin kaikkein haavoittuvimmilla sektoreilla (esimerkiksi terveydenhuolto, pk-yritykset ja työmarkkinat), ja auttaa tilanteesta eniten kärsivien jäsenvaltioiden alueita ja kansalaisia. Ehdotus on sittemmin hyväksytty, ja se tuli voimaan 30. maaliskuuta. Komissio on myös hyväksynyt tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille, jotta jäsenvaltiot voisivat käyttää kaikkia valtiontukisääntöjen mukaisia joustovälineitä taloutensa tukemiseksi. Lisäksi komissio on vedonnut neuvostoon varmistaakseen, että unionin toimielimet aktivoivat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yleisen poikkeuslausekkeen soveltaakseen sitä osana unionin strategiaa reagoida covid-19-pandemiaan julkisen talouden kannalta nopeasti, määrätietoisesti ja koordinoidusti.

Covid-19-pandemiasta aiheutuvalla kriisillä on myös merkittävä inhimillinen ulottuvuus ja suuri kielteinen sosioekonominen vaikutus. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat päättäväisesti ja yhdessä yhteisvastuun hengessä viruksen leviämisen hillitsemiseksi, potilaiden auttamiseksi, taloudellisten vaikeuksien torjumiseksi ja kielteisten sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Komissio ehdotti osana näitä koordinoituja toimia, että Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalaan sisällytetään vakavat kansanterveysuhat ja määritellään rahoituskelpoiset erityistoimet. Myös tämä ehdotus on hyväksytty, millä lisätään unionin yhteisvastuuta jäsenvaltioita kohtaan hätätilanteen hallinnassa.

Kuten 13. maaliskuuta 2020 annetussa tiedonannossa ilmoitettiin, unioni on myös valmis tukemaan mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioita yksittäisiin työntekijöihin ja kriisin vaikutuksista eniten kärsiviin aloihin kohdistuvien työllisyysvaikutusten helpottamisessa. Neuvostolle esitetään ehdotus hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukivälineestä (SURE). Se on uusi väliaikainen väline, jolla unioni voi myöntää tilanteesta kärsiville jäsenvaltioille jopa 100 miljardia euroa taloudellista apua lainoina. Jotta näistä lainoista unionille aiheutuva ehdollinen velka saadaan sopimaan EU:n budjettirajoitteisiin niin, että jäsenvaltiot antavat unionin talousarvioon takaukset, jotka ovat suuruudeltaan 25 prosenttia myönnetyistä lainoista. Kunkin jäsenvaltion osuus lasketaan suhteessa sen osuuteen unionin BKTL:sta. SURE-välineen kautta annetaan taloudellista lisäapua, jolla täydennetään kansallisia toimia ja samoihin tarkoituksiin Euroopan sosiaalirahastosta annettavia tavanomaisia avustuksia.

SURE-välineen olisi oltava niiden jäsenvaltioiden käytettävissä, joiden pitää ottaa käyttöön merkittävä määrä rahoitusvaroja covid-19-epidemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi alueellaan. Välineen käyttöönotto on jälleen konkreettinen osoitus unionin yhteisvastuusta. Jäsenvaltiot sopivat tukevansa sen puitteissa toisiaan unionin kautta lainojen muodossa tarjolla olevin lisävaroin. SURE-välineellä annetaan taloudellista apua jäsenvaltioille työpaikkojen säilyttämisestä johtuvan julkisten menojen äkillisen kasvun johdosta. SURE on lisätoimenpide, jolla tuetaan työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä, jotta jäsenvaltiot voivat suojella työpaikkoja ja suojata siten työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyyden ja tulonmenetysten riskiltä. Työajan lyhentämisjärjestelyt ovat julkisia ohjelmia, joiden avulla taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset voivat tilapäisesti vähentää työtunteja ja tarjota samalla työntekijöilleen valtion tulotukea tekemättömistä työtunneista. Vastaavia järjestelyjä on olemassa myös itsenäisten ammatinharjoittajien tulojen korvaamiseksi hätätilanteissa. Edellytykset sen määrittämiseksi, milloin jäsenvaltio voi saada tukea tästä välineestä, olisi vahvistettava covid-19-epidemian aiheuttaman työpaikkojen säilyttämiseen liittyvien toteutuneiden ja mahdollisesti myös suunniteltujen julkisten menojen äkillisen voimakkaan kasvun perusteella, ja niiden olisi liityttävä suoraan työajan lyhentämisjärjestelyjen luomiseen tai laajentamiseen ja muihin vastaaviin sen vuoksi toteutettuihin toimenpiteisiin.

SURE on lainajärjestely, jonka taustalla on jäsenvaltioiden antamien takauksien järjestelmä. Järjestelmän avulla unioni voi

(1)kasvattaa SURE-välineen kautta taloudellista apua pyytäville jäsenvaltioille välineestä tarjottavien lainojen volyymiä;

(2)varmistaa, että välineestä johtuva ehdollinen velka vastaa unionin budjettirajoituksia.

Jotta lähestymistapa soveltuisi aiottuun tarkoitukseen, jäsenvaltioiden on annettava unionille uskottavat, peruuttamattomat ja vaadittaessa maksettavat takaukset suhteessa niiden osuuteen unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Takausjärjestelmällä vältetään suoraan käteisvaroina maksettavien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien tarve ja se muodostaa erillistakauksen, jolla voidaan varmistaa korkea luottoluokitus ja suojata unionin talousarviovaroja.

Jäsenvaltioiden takausten lisäksi järjestelmään liitetään muita suojatoimia, joilla varmistetaan järjestelyn rahoitusvakaus. Näitä ovat

·tiukka ja varovainen varainhoito;

·lainasalkun kokoaminen siten, että rajoitetaan keskittymisriskiä, vuotuista riskiä ja liiallista altistumista yksittäisten jäsenvaltioiden riskeille ja varmistetaan, että suurimmassa tarpeessa oleville jäsenvaltioille voitaisiin myöntää riittävästi varoja ja

·mahdollisuus velan jälleenrahoitukseen.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämän ehdotuksen lisäksi unionilla on toinen säädös, jonka nojalla jäsenvaltioille annetaan tukea hätätilanteissa: Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/461, jolla edellä mainittua säädöstä muutetaan sen soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan vakavat kansanterveysuhat sekä rahoituskelpoisten toimien määrittämiseksi, annettiin 30. maaliskuuta.

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) on pysyvä väline, kun taas SURE olisi tilapäinen. Maantieteellinen kattavuus on erilainen, sillä SURE-välinettä sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioihin, ei maihin, jotka neuvottelevat parhaillaan unioniin liittymisestä. Välineiden temaattinen soveltamisala on sen sijaan sama eli kansanterveydellisistä uhista johtuvien suurten kriisien hoitaminen, mutta EUSR:n tukea voi saada aina, kun taas SURE-välinettä käytetään ainoastaan covid-19-epidemian erityistapauksessa. Lisäsi EUSR:n tuki perustuu avustuksiin ja sitä voidaan antaa ennakkomaksuina. SURE-väline perustuu lainoihin.

SURE-välineeseen perustuva unionin taloudellinen apu voitaisiin käynnistää, kun komissio ehdottaa tätä neuvostolle. Asianomaisen jäsenvaltion olisi pyydettävä tukea. Ennen kuin neuvosto antaa taloudellista apua SURE-välineestä, komission olisi kuultava asianomaista jäsenvaltiota, jotta se voisi arvioida työpaikkojen suojelemiseen liittyvien julkisten menojen (toteutuneen tai odotettavissa olevan) äkillisen ja voimakkaan kasvun laajuuden. Jäsenvaltion olisi tukea pyytäessään näytettävä toteen, että sen toteutuneet ja mahdollisesti myös suunnitellut menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti. Neuvosto antaa täytäntöönpanopäätöksen taloudellisen avun hyväksymisestä määräenemmistöllä, jos välineen edellytykset täyttyvät. Komissio ja tukea saava jäsenvaltio tekevät täytäntöönpanosopimuksen. Menojen äkillistä lisääntymistä tarkasteltaessa olennaisia ovat ainoastaan työpaikkojen suojeluun liittyvät, covid-19-epidemiasta johtuvat julkiset hätätoimet. Näillä lainoilla autetaan jäsenvaltioita rahoittamaan työajan lyhentämisjärjestelyistä ja vastaavista toimenpiteistä johtuva julkisten menojensa lisääntyminen, jotta ne voivat suojella työpaikkoja ja suojata siten työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyysriskiltä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus kuuluu toimenpiteisiin, joita on laadittu meneillään olevan covid-19-pandemian johdosta. Tällainen on esimerkiksi koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite. Sillä täydennetään muita työllisyyden tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) ja InvestEU-ohjelmaa. Se perustuu tekniikkaan, jota unioni käytti aiemmin finanssikriisissä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin osalta. Unioni antoi tällöin lyhyellä varoitusajalla taloudellista tukea jäsenvaltioille tilanteissa, joissa poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voinut vaikuttaa, aiheuttivat tai vakavasti uhkasivat aiheuttaa jäsenvaltiolle vaikeuksia. Ehdotus perustuu myös vuonna 2018 annetussa varainhoitoasetuksessa säädettyyn uuteen ehdollisten velkojen hallinnan puitteisiin. Välineessä käytetään lainanantoa ja -ottoa jäsenvaltioiden tukemiseen covid-19-epidemian yhteydessä. Jäsenvaltiot voisivat käyttää sitä erityisesti lisätoimenpiteenä, jolla rahoitetaan työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä työpaikkojen suojelemiseksi ja siten työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien suojaamiseksi työttömyysriskiltä.

Tässä covid-19-kriisin aiheuttamassa hätätilanteessa eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä toteutuu tämän välineen muodossa. Se ei kuitenkaan estä mahdollisen myöhemmän pysyvän välineen perustamista jotakin muuta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa olevaa oikeusperustaa käyttäen.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän välineen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 122 artikla. Se perustuu sekä SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 että 2 kohtaan.

Covid-19-epidemia on äkillinen ja poikkeuksellinen tapahtuma, joka aiheuttaa valtavan häiriön jäsenvaltioiden taloudellisiin järjestelmiin ja edellyttää kollektiivisia toimia yhteisvastuun hengessä. SURE-välineestä annettavan taloudellisen avun taustalla oleva takausjärjestelmä, joka perustuu jäsenvaltioiden unionille suorittamiin vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, perustuu SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan. Tällainen toimi osoittaisi, että jäsenvaltiot vastaavat yhteisvastuun hengessä covid-19-epidemian aiheuttamaan ennenkokemattomaan taloudelliseen tilanteeseen aiheellisilla toimenpiteillä. Tämän vuoksi on perusteltua, että SURE-välineen tukena oleva takausjärjestely perustuu SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan.

Lainajärjestelyn organisointi ja hallinta perustuu SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohtaan. Sen mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle tilapäisesti ja tapauskohtaisesti unionin taloudellista apua, jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Tämä oikeusperusta olisi SURE-välineen lainaosion taustalla.

SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohtaa on käytetty kerran aikaisemmin. Se oli oikeusperustana finanssikriisin aikaan perustettaessa tilapäistä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismia (ERVM) niiden jäsenvaltioiden avuksi, jotka menettivät kokonaan tai osittain mahdollisuudet saada markkinoilta rahoitusta vahvasti heikentyneiden lainanoton edellytysten vuoksi. Unioni käytti kyseistä välinettä, jotta Irlanti ja Portugali saattoivat saada lainoja ja Kreikka väliaikaisrahoitusta.

SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohtaa voidaan käyttää kaikentyyppisissä poikkeuksellisissa kriisitilanteissa, ei pelkästään taloudellisissa tai talouden vakauteen liittyvissä kriiseissä. Neuvostolla on laaja harkintavalta arvioidessaan, täyttyvätkö tämän oikeusperustan edellytykset. Ne täyttyvät selvästi niiden jäsenvaltioiden kohdalla, joihin covid-19-epidemian aiheuttama merkittävä kansanterveydellinen uhka ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset vaikuttavat eniten.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita, joilla on vakavia taloudellisia häiriöitä covid-19-epidemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Jäsenvaltioille, joihin tilanne vaikuttaa voimakkaasti, tarjotaan unionin taloudellista apua tilapäisinä lainoina ja osoitetaan näin eurooppalaista yhteisvastuuta. Tällaisella taloudellisella avulla autetaan jäsenvaltioiden hallituksia rahoittamaan työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden vuoksi tilapäisesti lisääntyneitä julkisia menoja, jotta ne voivat suojella työpaikkoja ja suojata siten työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyysriskiltä ja tulonmenetyksiltä.

Tällainen apu auttaisi tilanteesta kärsivää väestöä, edistäisi nopeaa paluuta tavanomaisiin elinolosuhteisiin kyseisillä alueilla ja lieventäisi covid-19-kriisin aiheuttamaa välitöntä yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusta.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen välineelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Uusi säädös annetaan asetuksena, koska sillä perustetaan uusi kohdennettu ja tilapäinen väline, jota kaikki jäsenvaltiot voivat käyttää ja jonka on oltava kaikilta osiltaan velvoittava ja sovellettavissa jäsenvaltioissa sellaisenaan. SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohdan nojalla on aiemmin annettu neuvoston asetus taloudellisen avun antamisesta jäsenvaltioille finanssikriisin yhteydessä, jotta voitiin vahvistaa menettelyt ja käytännöt asianomaisten jäsenvaltioiden pyyntöjen valmistelemiseksi ja arvioimiseksi ja panna taloudellinen apu täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Antamalla asetus varmistetaan, että myöhemmät neuvoston täytäntöönpanopäätökset, joilla annetaan taloudellista apua jäsenvaltioille, pannaan täytäntöön asianmukaisissa ja johdonmukaisissa puitteissa. Asetus, jota sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin, on myös asianmukaisin säädöstyyppi SURE-välineen lainanannon taustalla olevan takausjärjestelyn organisoinnilla, kun otetaan huomioon, että järjestely perustuu kaikkien jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus on pitänyt valmistella kiireellisesti, jotta neuvosto voi hyväksyä sen ajoissa. Tämän vuoksi sidosryhmiä ei ole voitu kuulla.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi vaikutustenarviointia ei ole tehty.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission olisi pystyttävä ottamaan lainaa rahoitusmarkkinoilta varojen lainaamiseksi eteenpäin jäsenvaltioille, jotka pyytävät taloudellista apua SURE-välineen kautta.

SURE on lainajärjestely, jossa lainaa voidaan myöntää enintään 100 miljardia euroa ja jonka tukena on jäsenvaltioiden takausten järjestelmä. Järjestelmän avulla unioni voi

(1)kasvattaa niiden lainojen volyymiä, joita voidaan antaa SURE-välineen kautta taloudellista apua pyytäville jäsenvaltioille;

(2)varmistaa, että välineestä johtuva ehdollinen velka vastaa unionin budjettirajoituksia.

Jotta toimintatapa soveltuisi aiottuun tarkoitukseen, jäsenvaltioiden on toimitettava unionille uskottavat, peruuttamattomat ja vaadittaessa maksettavat takaukset suhteessa niiden osuuteen unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Takausjärjestelmällä vältetään suoraan käteisvaroina (maksettuna pääomana) maksettavien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien tarve ja se muodostaa erillistakauksen, jolla voidaan varmistaa korkea luottoluokitus ja suojata unionin talousarviovaroja.

Jäsenvaltioiden takausten lisäksi järjestelmään liitetään muita suojatoimia, joilla varmistetaan järjestelyn rahoitusvakaus. Näitä ovat

·tiukka ja varovainen varainhoito;

·lainasalkun kokoaminen siten, että rajoitetaan keskittymisriskiä, vuotuista riskiä ja liiallista altistumista yksittäisten jäsenvaltioiden riskeille ja varmistetaan, että apua eniten tarvitseville jäsenvaltioille voidaan myöntää riittävästi varoja ja

·mahdollisuus velan jälleenrahoitukseen.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun neuvoston asetuksen 1 artiklalla perustetaan eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline covid-19-epidemian seurauksena (SURE-väline). Väline olisi oikeusperustansa perusteella tapauskohtainen ja tilapäinen. Sen kautta annettaisiin varainhoitoasetuksen 220 artiklan mukaista rahoitusapua jäsenvaltioille, joilla on vakavia taloudellisia häiriöitä covid-19-epidemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi.

Asetusehdotuksen 2 artiklassa korostetaan SURE-välineen täydentävää luonnetta. Sillä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamia toimia, ja se kattaa osan jäsenvaltioiden äkillisesti ja voimakkaasti kasvaneista julkisista menoista, jotka johtuvat pyrkimyksistä puuttua covid-19-kriisin välittömiin kielteisiin seurauksiin. SURE-välineen käyttö ei estä soveltamasta muita asianmukaisia EU:n välineitä, joilla pyritään puuttumaan merkittävien kansanterveydellisten uhkien eri osatekijöihin, ja taloudellisen avun välineitä, kuten Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa.

Asetusehdotuksen 3 artiklassa vahvistetaan välineen käyttöönoton edellytykset. Jäsenvaltio voi pyytää rahoitusapua, jos sen toteutuneet ja mahdollisesti suunnitellut julkiset menot ovat äkillisesti ja voimakkaasti kasvaneet työllisyyden alalla covid-19-epidemiaan liittyvien kansallisten toimien vuoksi. SURE-välineestä annettavalla tuella olisi helpotettava erityisesti sellaisista työajan lyhentämisjärjestelyistä ja toimenpiteistä johtuvaa jäsenvaltioiden taloudellista taakkaa, joilla suojellaan työpaikkoja ja suojataan siten työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyyden ja tulonmenetysten riskeiltä.

Asetusehdotuksen 4 artiklassa määritetään ensinnäkin, että SURE-välineestä annettava rahoitusapu on muodoltaan asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettyä lainaa. Toiseksi sen mukaan komissiolle annetaan valtuudet ottaa rahoitusmarkkinoilta lainaa varojen lainaamiseksi eteenpäin asianomaisille jäsenvaltioille.

Asetusehdotuksen 5 artiklassa vahvistetaan enimmäismäärä, joka SURE-välineen kautta voidaan antaa rahoitusapua. Tämä määrä on 100 miljardia euroa.

Asetusehdotuksen 6 artiklassa vahvistetaan menettely, jolla rahoitusapua voidaan antaa jäsenvaltioille nopeasti. Pyynnön vastaanotettuaan komissio on yhteydessä pyynnön esittäneeseen jäsenvaltioon tarkistaakseen, missä määrin julkiset menot ovat kasvaneet suoraan työajan lyhentämisjärjestelyjen luomisen tai laajentamisen taikka vastaavien, itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettujen toimenpiteiden seurauksena. Jäsenvaltiota kuultuaan komissio voi arvioida asianmukaisesti lainaehtoja, esimerkiksi lainan määrää, sen keskimääräistä enimmäismaturiteettia, hinnanmuodostusta, tuen saatavuusaikaa ja teknistä toteutusta.

Asetusehdotuksen 7–10 artikla sisältää SURE-välineen lainatuen noston ja täytäntöönpanon menettelysäännöt. Kyseessä ovat lainan nostoa, lainanotto- ja lainanantotoimia, lainasalkkuun sovellettavaa toiminnan vakautta ja lainojen hallinnointia koskevat säännöt.

Asetusehdotuksen 11 artiklassa käsitellään välineen rahoitusmekanismia. Jäsenvaltioille välineestä myönnettäviä lainoja tuettaisiin jäsenvaltioiden unionille antamien vapaaehtoisten takausten järjestelmällä. Tämän järjestelyn ansiosta unioni voi lisätä SURE-välineen puitteissa jäsenvaltioille lainoina myönnettävän rahoitusavun volyymiä. Unionille annettava takaukset olisivat peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand). Ne vahvistettaisiin komission ja jäsenvaltion välisissä sopimuksissa. Tällaiset rahoitusosuudet olisivat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

Asetusehdotuksen 12 artiklassa vahvistetaan säännöt välineen ottamiselle käyttöön. SURE-välineen kautta annettava unionin rahoitusapu asetetaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat antaneet takauksensa unionille.

Asetusehdotuksen 13 ja 14 artiklassa säädetään valvontaa ja tarkastuksia sekä raportointia koskevat säännöt.

Ehdotetun asetuksen 15 artiklassa selvennetään, ettei välinettä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sillä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 1 143 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta unionin ehdollisista rahoitusvastuista niihin ehdollisiin vastuisiin, jotka johtuvat unionin ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamispäivää toteuttamista rahoitustoimista. Asetuksen mukaisesta rahoitusavusta aiheutuva unionin ehdollinen velka syntyisi sen päivän jälkeen, jona Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistuisi tämän asetuksen mukaiseen rahoitusapuun.

2020/0057 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19-epidemian seurauksena

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvosto voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 122 artiklan 1 kohdan nojalla komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä, joilla voidaan vastata covid-19-epidemian jälkeiseen sosioekonomiseen tilanteeseen.

(2)SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa annetaan neuvostolle mahdollisuus myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia.

(3)SARS-koronavirus-2 (SARS-CoV-2) on uusi koronaviruskanta, jota ei ole aiemmin tavattu ihmisillä. Se aiheuttaa koronavirustautia, jonka Maailman terveysjärjestö (WHO) on nimennyt covid-19:ksi. Taudin maailmanlaajuisesti aiheuttama epidemia leviää nopeasti, ja WHO on julistanut sen pandemiaksi. Taudin puhjettua unionissa jäsenvaltiot ovat 30 päivään maaliskuuta 2020 mennessä ilmoittaneet 334 396 tartunnasta ja 22 209 kuolemantapauksesta.

(4)Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet poikkeuksellisia toimenpiteitä covid-19-epidemian ja sen vaikutusten rajoittamiseksi. Pidetään hyvin todennäköisenä, että covid-19 jatkaa leviämistään unionissa. Sen lisäksi, että covid-19-epidemialla on kansanterveydellisiä vaikutuksia, joilla on kohtalokkaita seurauksia, sillä on ollut voimakas vaurioittava vaikutus jäsenvaltioiden talousjärjestelmiin, ja se on aiheuttanut yhteiskunnallisia häiriöitä ja lisännyt julkisia menoja yhä useammissa jäsenvaltioissa.

(5)Tämä poikkeuksellinen tilanne, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa ja joka on pakottanut huomattavan osan niiden työvoimasta kotiin, on johtanut jäsenvaltioissa siihen, että työntekijöiden lyhennettyä työaikaa koskevista järjestelyistä ja vastaavista muun muassa itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevista toimenpiteistä aiheutuvat julkiset menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti. On tarpeen antaa jäsenvaltioille mahdollisuus vastata tähän julkisten menojen äkilliseen ja voimakkaaseen kasvuun siihen saakka, kunnes covid-19-epidemia ja sen vaikutus jäsenvaltioiden työvoimaan on hallinnassa.

(6)Perustamalla eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen covid-19-epidemian seurauksena, jäljempänä ’SURE-tukiväline’, unioni voisi reagoida työmarkkinoiden kriisiin koordinoidusti, nopeasti ja tuloksellisesti ja jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä. Näin voitaisiin lieventää vaikutusta yksittäisten henkilöiden ja eniten kärsivien talouden alojen työllisyyteen ja näin pienentää tämän poikkeuksellisen tilanteen suoria vaikutuksia jäsenvaltioiden julkisiin menoihin.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 2 220 artiklan mukaan unioni voi antaa jäsenvaltioille rahoitusapua lainojen muodossa. Tällaisia lainoja olisi myönnettävä jäsenvaltioille, joissa covid-19-epidemia on johtanut toteutuneiden ja mahdollisesti myös suunniteltujen julkisten menojen äkilliseen ja voimakkaaseen kasvuun 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden vuoksi. Päivämäärällä varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläinen kohtelu, ja se antaa mahdollisuuden kattaa niiden toteutunut ja mahdollisesti suunniteltu työmarkkinavaikutuksiin liittyvien menojen kasvu riippumatta siitä, milloin covid-19-epidemia on kussakin jäsenvaltiossa puhjennut. Kyseisestä päivästä alkaen hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden olisi liityttävä suoraan työajan lyhentämisjärjestelyjen luomiseen tai laajentamiseen sekä vastaaviin muun muassa itsenäisiä ammatinharjoittajia koskeviin toimenpiteisiin. Työajan lyhentämisjärjestelyt ovat julkisia ohjelmia, joiden avulla taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset voivat tietyissä olosuhteissa tilapäisesti vähentää työntekijöidensä työtunteja, jolloin tekemättömistä työtunneista maksetaan julkista tulotukea. Vastaavia järjestelyjä on myös itsenäisten ammatinharjoittajien tulojen korvaamiseksi. Rahoitusapua pyytävän jäsenvaltion olisi näytettävä toteen, että työajan lyhentämisjärjestelyihin tai vastaaviin toimenpiteisiin liittyvät toteutuneet ja mahdollisesti myös suunnitellut menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

(8)Jotta asianomaisille jäsenvaltioille voidaan tarjota riittävästi varoja, joiden avulla ne voivat selviytyä covid-19-epidemian vaikutuksista työmarkkinoillaan, SURE-tukivälineeseen liittyvän unionin lainanotto- ja lainanantotoiminnan olisi oltava riittävän laajaa. Siksi unionin myöntämät lainat olisi rahoitettava turvautumalla kansainvälisiin pääomamarkkinoihin.

(9)Covid-19-epidemialla on valtava vaurioittava vaikutus jäsenvaltioiden talousjärjestelmiin. Sen vuoksi tarvitaan jäsenvaltioilta kollektiivisia panoksia unionin talousarviosta myönnettäville lainoille myönnettävien takausten muodossa. Nämä takaukset ovat tarpeen, jotta unioni voi myöntää riittävän suuria lainoja jäsenvaltioille suurimpien paineiden kohteena oleviin työmarkkinatoimenpiteisiin. Jotta unionin SURE-tukivälineestä myöntämistä lainoista johtuva ehdollinen velka olisi sopusoinnussa sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen ja omien varojen enimmäismäärien kanssa, jäsenvaltioiden antamien takausten olisi oltava peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand), ja järjestelmän vakautta olisi vahvistettava lisäsuojatoimilla.

(10)Järjestelmän vakautta lisäävien suojatoimien olisi muodostuttava varovaisesta varainhoidosta, riskien vuotuisesta enimmäismäärästä ja lainasalkun riittävästä hajauttamisesta.

(11)Tästä tukivälineestä myönnetyt lainat ovat asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 220 artiklassa tarkoitettua rahoitusapua. Asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 282 artiklan 3 kohdan g alakohtaa noudattaen tämän tukivälineen puitteissa myönnettyihin lainoihin sovelletaan 220 artiklaa vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen. On kuitenkin asianmukaista soveltaa asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 220 artiklan 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia lainanotto- ja lainanantotoimiin jo tämän asetuksen voimaantulosta alkaen.

(12)Jotta unionin tämän tukivälineen nojalla myöntämistä lainoista johtuva ehdollinen velka olisi sopusoinnussa sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen ja omien varojen enimmäismäärien kanssa, on tarpeen vahvistaa toiminnan vakautta koskevat säännöt, mukaan lukien mahdollisuus jälleenrahoittaa unionin lukuun otettuja lainoja.

(13)Tämän asetuksen mukaiset unionin rahoitusavun myöntämistä koskevat päätökset edellyttävät erityisen taloudellisen vaikutuksensa vuoksi, että käytetään täytäntöönpanovaltaa, joka olisi siirrettävä neuvostolle.

(14)Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 3 143 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta sen osuudesta unionin ehdollisista rahoitusvastuista niihin ehdollisiin vastuisiin, jotka johtuvat unionin ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamispäivää toteuttamista rahoitustoimista. Tämän asetuksen mukaisesta rahoitusavusta aiheutuva unionin ehdollinen velka syntyisi sen päivän jälkeen, jona Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistuisi tämän asetuksen mukaiseen rahoitusapuun.

(15)Koska tukiväline on luonteeltaan tilapäinen ja se liittyy covid-19-epidemiaan, komission olisi kuuden kuukauden välein tarkasteltava uudelleen vakavia talouden häiriöitä aiheuttaneiden poikkeuksellisten olosuhteiden olemassaoloa jäsenvaltioissa.

(16)Kun otetaan huomioon covid-19-epidemian vaikutus ja tarve reagoida sen seurauksiin kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, perustaminen

1. Perustetaan eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE), jäljempänä ’tukiväline’, covid-19-epidemian vaikutuksen ja sen sosioekonomisten seurausten käsittelemiseksi.

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti unioni voi antaa jäsenvaltiolle, jonka taloudessa on tai jonka taloutta uhkaa covid-19-epidemian aiheuttama vakava häiriö, rahoitusapua työajan lyhentämisen tai vastaavien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien suojelemiseen ja sitä kautta työttömyyden ja tulonmenetysten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden rahoittamiseen.

2 artikla

Tukivälineen täydentävä luonne

Tukivälineellä täydennetään asianomaisten jäsenvaltioiden toteuttamia kansallisia toimenpiteitä myöntämällä rahoitusapua, jolla autetaan jäsenvaltioita selviytymään toteutuneiden ja mahdollisesti myös suunniteltujen julkisten menojen äkillisestä ja voimakkaasta kasvusta covid-19-epidemian aiheuttaman poikkeuksellisen tapahtuman suorien taloudellisten ja kielteisten sosiaalisten vaikutusten lieventämisen seurauksena.

3 artikla

Tukivälineen käytön edellytykset

1. Jäsenvaltio voi pyytää unionin rahoitusapua, jos sen toteutuneet ja mahdollisesti myös suunnitellut julkiset menot ovat äkillisesti ja voimakkaasti kasvaneet 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen sen seurauksena, että on hyväksytty suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyviä kansallisia toimenpiteitä, joilla puututaan covid-19-epidemian aiheuttaman poikkeuksellisen tapahtuman taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

2. Tukea saavien jäsenvaltioiden on käytettävä tämän tukivälineen puitteissa myönnetty unionin rahoitusapu kansallisten työajan lyhentämisjärjestelyjen tai vastaavien toimenpiteiden tukemiseen.

4 artikla

Rahoitusavun muoto

Edellä 3 artiklassa tarkoitettu rahoitusapu on muodoltaan asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettyä lainaa. Komissiolle annetaan tätä varten ja 6 artiklan 1 kohdan nojalla annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti valtuudet ottaa unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta lainaa sopivimpana ajankohtana, jotta rahoituskustannukset voidaan optimoida ja komissio voi säilyttää markkinoilla maineensa unionin liikkeeseenlaskijana.

5 artikla

Unionin rahoitusavun enimmäismäärä

Edellä 3 artiklassa tarkoitetun rahoitusavun enimmäismäärä on kaikkien jäsenvaltioiden osalta 100 000 000 000 euroa.

6 artikla

Menettely rahoitusavun hakemiseksi

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettu rahoitusapu asetetaan saataville täytäntöönpanosäädöksellä, josta neuvosto tekee päätöksen komission ehdotuksesta.

2.Ennen kuin komissio tekee neuvostolle ehdotuksen, se kuulee asianomaista jäsenvaltiota ilman aiheetonta viivytystä varmistaakseen, että toteutuneet ja mahdollisesti myös suunnitellut julkiset menot, jotka liittyvät suoraan covid-19-epidemian aiheuttamaan poikkeukselliseen tapahtumaan liittyviin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, ovat kasvaneet tukea pyytävässä jäsenvaltiossa äkillisesti ja voimakkaasti. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tästä asianmukainen näyttö. Lisäksi komissio varmistaa, että 9 artiklassa tarkoitetut toiminnan vakautta koskevat säännöt täyttyvät.

3.Päätökseen, joka tehdään 3 artiklassa tarkoitetun rahoitusavun asettamista saataville, on sisällytettävä:

(a)lainan määrä, sen keskimääräinen enimmäismaturiteetti, hinnoittelukaava, nostoerien enimmäismäärä, saatavuusaika ja muut rahoitusavun myöntämisen edellyttämät yksityiskohtaiset säännöt;

(b)arvio siitä, miten jäsenvaltio täyttää 3 artiklassa tarkoitetut edellytykset;

(c)kuvaus kansallisista työajan lyhentämisjärjestelyistä tai vastaavista toimenpiteistä, joita voidaan rahoittaa.

7 artikla
Lainan nosto

Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu laina maksetaan erissä.

8 artikla
Lainanotto- ja lainanantotoimet

1.Edellä 4 artiklassa tarkoitetut lainanotto- ja lainanantotoimet toteutetaan euroina.

2.Tukea saava jäsenvaltio ja komissio sopivat 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun lainan ominaisuuksista lainasopimuksessa. Sopimuksessa on oltava asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 220 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut määräykset.

3.Komissio voi jälleenrahoittaa koko alkuperäisen lainansa tai osan siitä taikka järjestää rahoitusehdot uudelleen, jos tukea saava jäsenvaltio sitä pyytää ja olosuhteet mahdollistavat lainan koron parantamisen.

4.Talous- ja rahoituskomitealle on ilmoitettava 3 kohdassa tarkoitetusta jälleenrahoituksesta tai uudelleenjärjestelystä.

9 artikla
Lainasalkkuun sovellettavat toiminnan vakautta koskevat säännöt

1.Niiden kolmen jäsenvaltion lainojen osuus, joiden lainaosuudet ovat myönnetyistä lainoista suurimmat, saa olla enintään 60 prosenttia 5 artiklassa tarkoitetusta määrästä.

2.Määrät, jotka unionin on maksettava tiettynä vuonna, saavat olla enintään 10 prosenttia 5 artiklassa tarkoitetusta määrästä.

3.Jos jäsenvaltio laiminlyö takaisinmaksun, komissio voi jälleenrahoittaa jäsenvaltiolle myönnettyyn lainaan liittyvät unionin lukuun otetut lainat.

10 artikla
Lainojen hallinnointi

1.Komissio toteuttaa tarvittavat lainojen hallinnointijärjestelyt EKP:n kanssa.

2.Tukea saavan jäsenvaltion on avattava erityinen tili kansallisessa keskuspankissaan unionilta saadun rahoitusavun hallinnointia varten. Sen on myös siirrettävä lainan erääntyvä pääoma ja korot EKP:ssä olevalle unionin tilille kaksikymmentä TARGET2-pankkipäivää ennen kutakin eräpäivää.

11 artikla
Rahoitusosuudet jäsenvaltioilta takausten muodossa

1.Jäsenvaltiot voivat rahoittaa tukivälinettä antamalla unionin kantamalle riskille vastatakauksen.

2.Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet toteutetaan peruuttamattomina, ehdottomina ja vaadittaessa maksettavina (on demand) takauksina.

Komissio tekee osallistuvan jäsenvaltion kanssa sopimuksen peruuttamattomista, ehdottomista ja vaadittaessa maksettavista (on demand) takauksista. Sopimuksessa on vahvistettava maksuehdot.

3.Jäsenvaltioiden myöntämiin takauksiin kohdistuvat maksuvaatimukset esitetään pari passu -periaatteella. Jos jäsenvaltio ei vastaa vaatimukseen määräajassa, komissiolla on oikeus kohdistaa pari passu -periaatteella lisävaatimuksia muiden jäsenvaltioiden antamiin takauksiin niiden kokonaismäärään asti. Tällaiset ylimääräiset rahoitusosuudet palautetaan jäsenvaltioille takaisin perityistä määristä.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia pidetään tämän tukivälineen asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

12 artikla
Tukivälineen asettaminen käyttöön

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettu rahoitusapu asetetaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat osoittaneet tukivälineeseen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia määrän, joka on vähintään 25 prosenttia 5 artiklassa tarkoitetusta määrästä, edellyttäen, että kunkin jäsenvaltion rahoitusosuuksien suhteellinen osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärästä vastaa jäsenvaltioiden suhteellista osuutta unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta, joka esitetään varainhoitovuodeksi 2020 vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion, sellaisena kuin se hyväksyttiin 27 päivänä marraskuuta 2019 4 , tulopuolen osassa A ”Johdanto ja unionin yleisen talousarvion rahoitus” olevan taulukon 3 sarakkeessa 1.

2.Komissio ilmoittaa neuvostolle, kun tukiväline on käytettävissä.

13 artikla
Valvonta ja tarkastukset

Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa on oltava asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 220 artiklan 5 kohdassa edellytetyt valvontaa ja tarkastuksia koskevat määräykset.

14 artikla
Raportointi

Komissio antaa Euroopan parlamentille, talous- ja rahoituskomitealle, työllisyyskomitealle sekä neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 250 artiklaan liittyen kertomuksen rahoitusavun käytöstä ja sellaisten poikkeuksellisten tapahtumien jatkumisesta, joiden perusteella tätä asetusta sovelletaan.

15 artikla
Soveltaminen

Tätä asetusta ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Viittaukset jäsenvaltioihin tässä asetuksessa eivät sisällä Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

16 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19-epidemian seurauksena

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 5

Ei sovelleta

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 6

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ei sovelleta.

Ehdotettu asetus on hätätoimenpide, jota komissio ehdottaa neuvostolle unionin rahoitusavun antamiseksi jäsenvaltioille yhteisvastuun hengessä, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa suojelemaan työllisyyttä tukemalla työntekijöiden työajan lyhentämisjärjestelyjä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia vastaavanlaisia toimenpiteitä covid-19-epidemian seurauksena.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro

Ei sovelleta

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Ei sovelleta

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotetun SURE-välineen tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joiden nojalla unioni voi antaa rahoitusapua jäsenvaltiolle, joka kärsii covid-19-kriisin aiheuttamista vakavista taloudellisista häiriöistä tai jota tällaiset häiriöt vakavasti uhkaavat. Rahoitusavulla on tarkoitus rahoittaa työajan lyhentämistoimenpiteitä tai vastaavia toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia ja siten vähentämään työttömyyttä.

SURE-väline toimii lisätoimenpiteenä, jolla tuetaan työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä jäsenvaltioiden auttamiseksi, kun ne suojelevat työpaikkoja ja siten työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyyden riskiltä. Edellytykset sen määrittämiseksi, milloin jäsenvaltio voi saada tukea tästä välineestä, olisi vahvistettava covid-19-epidemian aiheuttaman julkisten menojen toteutuneen ja mahdollisesti myös suunnitellun äkillisen voimakkaan kasvun perusteella, ja tämän kasvun olisi liityttävä suoraan työajan lyhentämisjärjestelyjen luomiseen tai laajentamiseen ja muihin vastaaviin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan epidemian johdosta.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Ei sovelleta

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ehdotettu SURE-väline perustuu SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 ja 2 kohtaan.

Tämän oikeusperustan mukaan

- unioni voi toteuttaa taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisia toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä;

- unionin taloudellista apua voidaan myöntää tietyin edellytyksin, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille vaikeuksia.

Covid-19-epidemia aiheuttaa tällä hetkellä jäsenvaltioille vakavia taloudellisia häiriöitä, ja sillä on merkittäviä kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia jäsenvaltioissa.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Ehdotuksen tarkoituksena on antaa taloudellista tukea eurooppalaisen yhteisvastuun hengessä niille jäsenvaltioille, joihin epidemia vaikuttaa voimakkaasti. Tällaisella rahoitusavulla tuetaan tilapäisesti jäsenvaltioiden julkisten menojen kasvua lainajärjestelyillä työajan lyhentämisjärjestelyjen ja muiden vastaavien toimenpiteiden luomista tai laajentamista varten. Se muodostaa lisätoimenpiteen niiden jäsenvaltioiden auttamiseksi, joiden julkiset menot kasvavat työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työpaikkojen säilyttämisen vuoksi. Tällaisella EU:n tuella autetaan epidemian koettelemien jäsenvaltioiden väestöä, edistetään nopeaa paluuta normaaleihin elinoloihin kyseisillä alueilla ja lievennetään covid-19-kriisin suoria yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kun unioni joutui vakavaan finanssikriisiin kymmenen vuotta sitten, oikeusperusta (SEUT-sopimuksen 122 artikla) osoitti, että on hyödyllistä myöntää lyhyellä varoitusajalla unionin rahoitusapua jäsenvaltioille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi, johon ne eivät voi vaikuttaa. Unioni hyväksyi tämän oikeusperustan nojalla Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010. Välineestä myönnettiin unionin rahoitusapua Portugalille ja Irlannille sekä väliaikaisrahoitusta Kreikalle back-to-back-lainoina. Oikeusperusta ja tekniikka eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään finanssikriiseihin vaan ne koskevat kaikkia poikkeuksellisia tapahtumia, joihin jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa. Sen vuoksi niitä voitaisiin käyttää myös tässä covid-19-epidemian aiheuttamassa kriisitilanteessa.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotettu SURE-väline täydentää koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa investointialoitetta, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalan ehdotettua laajentamista ja muita työllisyyttä tukevia välineitä, kuten Euroopan sosiaalirahastoa ja InvestEU-ohjelmaa.

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 7

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ehdotettu asetus perustuu SEUT-sopimuksen 122 artiklaan. Sen vuoksi se voi olla vain tilapäinen. Nykyisissä covid-19-epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa on kuitenkin mahdotonta tietää, kuinka kauan tämä tilanne kestää ja kuinka kauan se aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia työssäkäyville ihmisille jäsenvaltioissa.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Ehdotetussa asetuksessa on raportointia koskeva lauseke (14 artikla). Komissio antaa talous- ja rahoituskomitealle, työllisyyskomitealla ja neuvostolle vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen tarvittaessa vuosittain kertomuksen rahoitusavun käytöstä ja niiden poikkeuksellisten tapahtumien jatkumisesta, joiden perusteella tämä asetus on annettu ja sitä sovelletaan.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan toiminnan vakautta koskevat säännöt lainasalkkuun liittyvien riskien hallitsemiseksi (6 ja 9 artikla).

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan valvonta- ja tarkastussäännöt (13 artikla). Komissio varmistaa, että SURE-välineestä myönnettävän unionin rahoitusavun täytäntöönpanoa varten tuensaajajäsenvaltion kanssa tehdyssä sopimuksessa on tarvittavat valvontaa ja tarkastuksia koskevat määräykset. Varainhoitoasetuksen 220 artiklan sääntöjä sovelletaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero
[...] [Otsake...............................................]

JM/ EI-JM 8

EFTA-mailta 9

Ehdokas-mailta 10

Kolman-silta mailta

asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…][XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Meno-laji

Rahoitusosuudet

Numero
[...] [Otsake............................................]

JM/EI-JM

EFTA-mailta

Ehdokas-mailta

Kolman-silta mailta

asetuksen (EU, Euratom) 1046/2018 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…][XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettavaa neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen 11 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarvittavat määrät otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

Pääosasto: <…….>			Vuosi N 12	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1)
	Maksut	(2)
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2 a)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13
Budjettikohdan numero		(3)
Pääosaston <...> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3
	Maksut	=2+2 a+3

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <...> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	-
	Maksut	-

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Pääosasto: <…….>
•Henkilöresurssit
•Muut hallintomenot
Pääosasto <…….>YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N 14	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset
	Maksut

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–X◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi N

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 15

Keski-määr. kustan-nukset

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Luku-määrä yhteen-sä

Kustan-nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1… 16

– tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2

– tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–X ◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi N 17

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 18 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X ◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		2	2	2	2
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
•Ulkopuolinen henkilöstö 19 (kokoaikaiseksi muutettuna)
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)		1	1
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 20	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		3	3	2	2

Budjettipääosasto on kyseessä oleva toimintalohko eli talousarvion osasto.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Arvopapereiden liikkeeseenlasku pääomamarkkinoilla (markkina-analyysi, esite, rekisteröinti, sijoittajasuhteet), tuottojen, maksujen ja takaisinmaksujen hallinta
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–X ◻ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

[…]

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 21
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….