Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys”

(2021/C 106/06)

Yleisesittelijä:

Jácint HORVÁTH (HU, PES), Nagykanizsan kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys

COM(2020) 620 final

Ehdotus neuvoston suositukseksi romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta

COM(2020) 621 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä – Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, joka osoittaa, että komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat edelleen sitoutuneet romaniyhteisöjen (1) integroimiseen ja pyrkivät siihen, että romanien syrjinnästä ja syrjäytymisestä päästään eroon. Komitea on myös tyytyväinen asiaa koskevaan neuvoston viimeisimpään suositukseen ja tähdentää alue- ja paikallistasolle suunnatun tiedottamisen ja konkreettisten tavoitteiden asettamisen merkitystä. Komitea kehottaakin komissiota ja neuvostoa varmistamaan saavutettujen tulosten asianmukaisen seurannan.

toteaa, että romanit ovat suurin etninen vähemmistö Euroopassa. Useilta romaneilta on edelleenkin evätty perusoikeudet, he elävät köyhyydessä ja he kärsivät äärimmäisestä syrjinnästä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Koska tämä ongelma esiintyy Euroopassa ja nämä ihmiset ovat Euroopan kansalaisia, on erityisen järkyttävää, että unionin jäsenvaltiot ja hallitukset eivät ole tähän asti onnistuneet toteuttamaan menestyksekkäitä integrointi- ja osallistamispolitiikkoja, jotka antaisivat romaneille mahdollisuudet käyttää EU-kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan ja hoitaa velvollisuuksiaan.

muistuttaa, että tasa-arvon unionia, joka on yksi komission päätavoitteista (2), ei voida saavuttaa Euroopassa ilman romaniyhteisöjen aktiivista osallistumista. Näihin yhteisöihin kuuluu arvioiden mukaan noin 10–12 miljoonaa ihmistä.

toteaa, että edistyminen romanien integroinnissa on ollut vähäistä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Eräissä tiedonannossa esitetyissä alakohtaisissa painopisteissä on tapahtunut jonkin verran edistystä, mutta asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu kokonaisuudessaan. Tulevaisuudessa onkin tarpeen uudistaa alan resurssien jakoa ja lisätä niitä tarvittaessa, kehittää edelleen yhdennettyä lähestymistapaa ja kannustaa innovatiivisiin ratkaisuihin. Erityisesti on korostettava tarvetta jatkaa ammatillisen ja taloudellisen tuen antamista menestyksekkäille ohjelmille tulosten saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.

huomauttaa myös, että romanien tasa-arvoa, sosiaalista osallisuutta ja osallistumista koskevat sitoumukset on uudistettava ja niitä on vahvistettava EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, muun muassa lisäämään alue- ja paikallisviranomaisten vastuuta, kun otetaan huomioon, ettei syrjinnän ja sosiaalisen tilanteen aiheuttamien koulutus-, työmarkkina-, asunto- ja terveysongelmien ratkaisemisessa ole edelleenkään saavutettu tyydyttäviä tuloksia.

toteaa, että romaniyhteisöt ovat erittäin alttiita covid-19-pandemian vaikutuksille. Heidän tapauksessaan pandemia ja sen sosioekonomiset seuraukset ja terveysvaikutukset kärjistävät olemassa olevia eroja ja kasvattavat kuilua entisestään. Lisäksi pandemian seuraukset kumoavat osan tähän mennessä saavutetuista tuloksista. Elpymisprosessin yhteydessä onkin lisättävä romaneille osoitettavia resursseja.

huomauttaa, että romanien tasa-arvon ja integraation edistäminen on välttämätöntä perusoikeuksien kannalta, mutta sillä on myös selkeä taloudellinen merkitys. Strategian täytäntöönpanon onnistuminen on ratkaisevan tärkeää myös niiden jäsenvaltioiden taloudellisen suorituskyvyn kannalta, joissa romanien osuus väestöstä on suuri (yli 1 %).

on erityisen tyytyväinen Euroopan parlamentin vuonna 2020 antamaan mietintöön ”Romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpano: romanitaustaisiin henkilöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden torjunta Euroopassa” (3), jossa esitetään todellisia toimenpiteitä ja täsmällisiä tavoitteita. Komitea suosittaa myös, että tämän mietinnön tulevaisuuteen suuntaavat päätelmät otetaan huomioon laadittaessa romaneja koskevia kansallisia strategiakehyksiä.

10.

kannattaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kunnanjohtajien sekä paikallis- ja aluevaltuutettujen julistusta romanivastaisuuden torjunnasta (4). Komitea kehottaa myös unionin toimielimiä tekemään entistä tiiviimmin yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa romanien aseman parantamiseksi sekä tukemaan kaupunkien ja alueiden eurooppalaista yhteenliittymää romanien osallisuuden edistämiseksi (European Alliance of Cities and Regions for Roma Inclusion) ja erittäin menestyksekästä Dosta!-kampanjaa.

11.

pitää erityisen tervetulleena ja arvostaa sitä, että romaniväestöltään suurten Länsi-Balkanin maiden pääministerit antoivat heinäkuussa 2019 julistuksen romanien integraatiosta EU:n laajentumisprosessin yhteydessä (5), jossa maat sitoutuivat parantamaan konkreettisesti romanien tilannetta ennen EU:hun liittymistä.

Romaneja koskevat kansalliset strategiakehykset ja horisontaaliset tavoitteet

12.

on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa otetaan huomioon edellisen kehyksen arvioinnin tulokset, kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa koskevat vuosittaiset arvioinnit ja analyysit aiempien toimenpiteiden vähäisen vaikuttavuuden syistä ja että se perustuu laajoihin kuulemisiin.

13.

huomauttaa kuitenkin, että tiedonannossa ei esitellä myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia aiempien kansallisten romanistrategioiden täytäntöönpanosta. Siinä ei tehdä mitään johtopäätöksiä eikä myöskään käsitellä lainkaan hyviä käytäntöjä tai mainita eri jäsenvaltioissa toteutettuja tehokkaita toimenpiteitä, joita voitaisiin ottaa käyttöön tai soveltaa muualla.

14.

huomauttaa, että yksi avaintekijä edistymisessä on se, että jäsenvaltioita vaadittaisiin ottamaan käyttöön romaneja koskeva kansallinen strategiakehys. Komitea pitää valitettavana, että edellisen syklin aikana useat jäsenvaltiot eivät laatineet strategista kehystä, koska se oli vapaaehtoista.

15.

vahvistaa tukevansa komission pyrkimyksiä. Komissio antaa ohjeet integraatiostrategioita varten ja toivoo niiden avulla voivansa auttaa EU:n jäsenvaltioita ja jäsenehdokasvaltioita laatimaan tehokkaat romaneja koskevat kansalliset strategiat. Komitea toteaa kuitenkin, että jos romaneja koskevan EU:n strategian toteuttamisesta edellisen syklin aikana saaduista lukuisista kielteisistä kokemuksista olisi otettu oppia, toimintamallia olisi voitu pohtia uudelleen johdonmukaisesti nykyisen strategian kehittämisen yhteydessä.

16.

panee huolestuneena merkille Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimusten vahvistavan, että syrjintä työmarkkinoilla on ongelma paitsi työnhaun yhteydessä myös työelämässä, sillä 22 prosenttia vastaajista katsoi joutuneensa syrjityksi etnisen alkuperänsä tai maahanmuuttajataustansa takia. Tavaroiden ja palvelujen saatavuuden (julkishallinto, julkinen liikenne, kaupat, ravintolat jne.) osalta eniten syrjintää kohtaavat romanit (28 % heistä).

17.

toteaa lisäksi, ettei tiedonannossa oteta huomioon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja asiantuntijoiden mahdollista puuttumista. Se on eräissä jäsenvaltioissa merkittävä este edistymiselle ennen kaikkea siksi, että se haittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa. Viime kädessä tämä voi vaikuttaa romanien osallistamismahdollisuuksiin.

18.

korostaa, että romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten on edistettävä osaltaan EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa sekä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä olisi mainittava erikseen yhteydet näihin asiakirjoihin sekä se, miten ja kuinka laajasti ne edistävät tavoitteita.

19.

toteaa, että komissio asettaa tiedonannossaan ja ehdotuksessaan neuvoston suositukseksi aidosti kunnianhimoisia mutta myös tarpeellisia, monipuolisia ja tasapainoisia tavoitteita sekä horisontaalisella että alakohtaisella tasolla. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin todella saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten suunnitteluun, täytäntöönpanoon, valvontaan ja seurantaan olisi otettava mukaan mahdollisimman laajasti paikallisia ja kansallisia romanien kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, niihin olisi sisällytettävä tehdyt ehdotukset ja strategiaa olisi voitava tarkastella uudelleen säännöllisesti.

20.

huomauttaa, että tiedonannossa ei oteta huomioon tilannetta, jossa strategiakehyksiin sisältyvät toimenpiteet jäisivät kuolleeksi kirjaimeksi. Edellisestä syklistä saatujen kokemusten pohjalta komitea on vakavasti huolissaan siitä mahdollisuudesta, että jotkut jäsenvaltiot eivät pane täytäntöön kansallisia strategiakehyksiä. Komitea kehottaakin komissiota seuraamaan edistymistä tiiviisti jäsenvaltioiden tasolla, valvomaan asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön soveltamista ja arvioimaan pikaisesti lisälainsäädännön tarvetta, sillä seuraamusten puuttuminen uhkaa viivästyttää romanien integrointi- ja osallistamisprosessia entisestään. Komitea kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen eurooppalaisen neuvottelukunnan perustamista, joka koostuisi muun muassa romanipolitiikan asiantuntijoista ja johon osallistuisi myös paikallis- ja alueviranomaisten edustajia, joilla on käytännön kokemusta romanikysymyksistä. Lisäksi komitea korostaa tarvetta parantaa romanien edustusta romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

21.

kannattaa yhteistyön jatkamista Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten säännöllisen uudelleentarkastelun yhteydessä. Asianmukaisten tietojen saatavuus on ensiarvoisen tärkeää sekä nykytilanteen arvioinnin että edistymisen mittaamisen kannalta. Tähän asiaan olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota, sillä usein on ilmennyt, että romanien integrointiin tarkoitettuja varoja on käytetty muiden kohderyhmien kuin romanien hyväksi.

22.

korostaa, että romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä vahvistetuissa tavoitteissa ja toimenpiteissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden alueelliset erityispiirteet ja epäedullisessa asemassa olevat mikroalueet, jotka vaativat erityistoimia.

23.

on samaa mieltä siitä, että romanien tasa-arvoon, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyvät haasteet vaihtelevat suuresti ja niihin vaikuttavat muun muassa romaniväestön koko ja osuus kokonaisväestöstä sekä laajempi taloudellinen tilanne ja syrjäytymisen ja syrjinnän saama jalansija. Haasteet vaihtelevat myös sen mukaan, missä ja miten romanit elävät (maaseudulla, kaupungeissa, liikkuen, eriytyneillä alueilla), ja erityispiirteiden, kuten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden, muuttoliikkeen tai kansalaisuusasiakirjoihin liittyvien ongelmien, mukaan.

24.

tähdentää kuitenkin, että kansallisessa strategiakehyksessä on otettava huomioon paikalliset ja alueelliset erot, yksilöitävä alueet, joilla on erityisiä ongelmia, ja edistettävä räätälöityjen ratkaisujen käyttöönottoa.

25.

on tyytyväinen siihen, että komissio kehottaa niitä jäsenvaltioita, missä on merkittävä romaniväestö, sisällyttämään romaneja koskeviin kansallisiin strategiakehyksiinsä kunnianhimoisempia sitoumuksia, joiden joukkoon tulisi kuulua romanien tasa-arvon ja osallistamisen valtavirtaistaminen alueellisella ja paikallisella tasolla.

26.

kannattaa komission jäsenvaltioille esittämää kehotusta raportoida romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanosta kahden vuoden välein niin, että näitä tietoja täydennetään kansalaisyhteiskunnalta ja perusoikeusvirastolta saatavilla tiedoilla. Komitea kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että romanikysymyksiä käsittelevät kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mahdollisimman laajasti mukaan toimintaan.

Huomioita alakohtaisista tavoitteista

27.

toteaa, että komission tavoitteiden määrittelyn yhteydessä yksilöimillä neljällä keskeisellä aihealueella – koulutus, työllisyys, asuminen ja terveydenhuolto – on tärkeä rooli romanien integraatioprosessissa, kuten myös sosiaalipalveluilla, erityisesti paikallis- ja aluetasolla.

28.

muistuttaa, että Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskevan toisen tutkimuksen (EU-MIDIS II) (6) mukaan romanilapset ovat jäljessä muista lapsista kaikkien koulutusindikaattorien osalta. Vain noin puolet (53 %) nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle oppivelvollisuusikäisistä romanilapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Keskimäärin 18 prosenttia 6–24-vuotiaista romaneista on ikäänsä alemmalla koulutustasolla. Koulunkäynnin keskeyttäneiden romaninuorten osuus on suhteettoman suuri koko väestöön verrattuna. Komitea tuomitsee romanilasten eriyttämisen koulussa. Tätä tapahtuu edelleen eräissä jäsenvaltioissa, vaikka käytäntö on kielletty lailla ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä.

29.

on tyytyväinen Euroopan neuvoston heinäkuussa 2020 antamaan suositukseen romanien ja/tai kiertolaisten historian sisällyttämisestä koulujen opetussuunnitelmiin ja opetusmateriaaleihin (7). Tämä on erityisen tärkeää niissä jäsenvaltioissa, missä on suuri romaniväestö.

30.

suosittaa, että kehyksen tavoitteisiin kirjataan romanien historiaa ja kulttuuria koskevan tiedon sisällyttäminen perus- ja keskiasteen oppikirjoihin ja asiaa koskevien indikaattorien asettaminen. Tavoitteena on varmistaa, että erityisesti maissa, joissa romanien osuus väestöstä on yli prosentin, oppilaat saavat kaikkina kouluvuosinaan romaneista myönteistä tietoa historian, kirjallisuuden ja taiteen aloilla. Romaneihin kohdistuvan rasismin ehkäiseminen koulutuksen avulla olisi asetettava etusijalle kaikissa jäsenvaltioissa romaniväestön osuudesta riippumatta.

31.

toteaa, että covid-19-pandemian seurauksena käyttöön otetut digitaalisen koulutuksen mallit vaikuttavat osaltaan oppivelvollisuusikäisten romanilasten koulunkäynnin keskeyttämiseen, sillä useimmilla heistä ei ole käytössään tarvittavia tietoteknisiä välineitä eikä nopeita internetyhteyksiä tai he eivät pysty selviytymään opetusohjelmaan kuuluvista aineista itsenäisesti, ilman vanhempien apua.

32.

tähdentääkin, että kun covid-19-pandemian vuoksi koulutuksessa käyttöön otetut rajoitukset on poistettu, tukiopetusohjelmat ovat äärimmäisen tärkeitä.

33.

toteaa, että Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskevan toisen tutkimuksen (EU-MIDIS II) (8) mukaan vain neljännes yli 16-vuotiaista romaneista on palkansaajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Romaninaisten työllisyysaste (16 %) on huomattavasti alhaisempi kuin miesten (34 %). Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että ansiotyössä olevien 20–64-vuotiaiden romanien osuus on 43 % eli selvästi alle EU:n keskiarvon (70 % vuonna 2015).

34.

huomauttaa, että edellä mainitun Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan terveydenhuollon alalla syrjintä oli suurinta romanien keskuudessa (8 %). Lisäksi heidän elinajanodotteensa on muuta väestöä alhaisempi.

35.

kannattaa Euroopan parlamentin kehotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tehokkaat ja oikea-aikaiset oikeussuojakeinot kaikille pakkosteriloinnin uhreille, myös ottamalla käyttöön tehokkaita korvausjärjestelmiä.

36.

kiinnittää huomiota siihen, että suuri osa romaneista asuu kotitalouksissa, joilla ei ole mahdollisuuksia saada tarvittavia julkisia palveluja ja perusvarustusta. He ovat näin ollen vakavassa vaarassa joutua elämään puutteellisissa asuinoloissa.

37.

kannattaa jäsenvaltioille esitettyä kehotusta varmistaa, että romaneille on tarjolla riittävästi eriytymättömiä asuntoja, ja sisällyttää jokaiseen romaneja koskevaan kansalliseen strategiakehykseen tavoite estää häädöt, ellei samalla tarjota vaihtoehtoista asuntoa, kuten neuvoston suosituksessa ja tiedonannon liitteessä 1 edellytetään. Komitea painottaa, että tämä tavoite olisi saavutettava mieluiten kehyksen kattaman kauden puoliväliin mennessä, koska Euroopan unionissa monet romanit ovat menettäneet asuntonsa häädön takia ja elävät epäinhimillisissä oloissa.

Huomioita institutionaalisesta kehyksestä

38.

painottaa, että jos resurssien kohdentamista ei uudisteta kattavasti eikä institutionaalisia valmiuksia ja vastaanottokykyä kehitetä, resurssien käyttöön ei voida tehdä merkittäviä muutoksia. Jotta tasaamisohjelmat olisivat tehokkaita, on myös järkeistettävä ja yksinkertaistettava menettelyjä ja muutettava välittävien elinten toimintatapoja. Tasaamispolitiikkaa on yksinkertaistettava ja selkiytettävä, siitä on tehtävä avoimempaa, ja sitä on tuotava lähemmäs kansalaisia.

39.

toteaa, että syrjäytymisestä erityisesti kärsivät romanit, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkumiseen asuakseen ja/tai työskennelläkseen muissa jäsenvaltioissa, kohtaavat siellä usein syrjintää ja hyväksikäyttöä. Komitea korostaa valtio-, alue- ja paikallistasolla tehtävän kansainvälisen yhteistyön merkitystä rajatylittävän järjestäytyneen hyväksikäytön estämiseksi.

40.

kehottaa harkitsemaan turvautumista ensisijaisesti muihin tukimuotoihin (ensisijaiset hankkeet, neuvottelumenettelyt, yleiskattava tuki, sääntelytuki) hankintaohjelmien sijaan, sillä ne luovat epätasapuolisia edellytyksiä kilpailulle integrointiohjelmien tukemisessa.

41.

ehdottaa, että yhteisen nimityksen ”romanit” käyttäminen lopetettaisiin, koska siinä ei tunnusteta romanitaustaisen väestön monimuotoisuutta. Komitea ehdottaa, että sen sijaan otetaan käyttöön ilmaus ”henkilöt, joilla on romani-identiteetti”.

42.

suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat asianmukaisten ammatillisten takeiden lisäksi jatkuvan ja esteettömän rahoituksen menestyksekkäiksi osoittautuneille sosiaalisen osallistamisen aloitteille ja asiaan liittyville hankkeille. On käynyt ilmi, että useat jo menestyneet hankkeet ovat saaneet uutta rahoitusta vasta sen jälkeen, kun ne on voitu esitellä ainutlaatuisina innovaatioina ja ennennäkemättömänä kehityksenä. On myös olennaisen tärkeää varmistaa jatkuva rahoitus sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toteuttamille tehokkaille hankkeille, joilla ei ole omia varoja, omaisuuseriä eikä rahoitusvarantoja.

43.

pitää erityisen tärkeänä, että integraation edistämiseen sitoutuneilla romanijärjestöillä on mahdollisuus lisätä vähitellen valmiuksiaan asteittaisen kehityksen ja kasvun periaatteen mukaisesti. Olisi myös voitava toteuttaa alkuhankkeita, jotka vaativat vain hyvin vähän rahaa, jotta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat paikkakunnat voivat osallistua romanien integrointiin tähtäävään tietoiseen kehittämiseen. Tätä prosessia on edistettävä ja tuettava hankevalmisteluohjelmalla, ja sen toteutuksessa on hyödynnettävä mentorien tukea.

44.

korostaa, että kansallisten strategiakehysten rahoittaminen edellyttää myös yhdennettyä lähestymistapaa suhteessa eri kehitysrahastoihin. On aiheellista korostaa tarvetta koordinoida tehokkaammin infrastruktuurin ja inhimillisten valmiuksien kehittämishankkeita, jotta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoja voitaisiin käyttää yhdessä integroidun kehittämisen ohjelmien puitteissa monimutkaisiin hankkeisiin, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näiden resurssien koordinointi edellyttää sellaisten asianmukaisten täytäntöönpanovälineiden kehittämistä, jotka tukevat strategista lähestymistapaa.

45.

on erityisen tyytyväinen siihen, että komissio sitoutui EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa 2020–2025 näyttämään esimerkkiä muille toimielimille toteuttamalla työntekijöiden rekrytointiin ja valintaan sovellettavia toimia, joilla parannetaan merkittävästi vähemmistöjen edustusta komission henkilöstössä. Näiden toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä komissio huolehtii siitä, että niitä sovelletaan myös romaneihin, ja kehottaa muita EU:n toimielimiä tekemään aloitteita monimuotoisuuden ja työelämään integroitumisen edistämiseksi. Komitea kannattaa tätä pyrkimystä ja katsoo, että se pätee myös siihen itseensä.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli

46.

kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten laatimiseen. Nämä viranomaiset ovat romaneja lähimpänä oleva viranomaistaho ja eturintamassa ongelmien ratkaisemisessa, ja niillä on todellisia keinoja toimintaa varten ja resursseja parantaa tilannetta.

47.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat hallintotaso, jolla on eniten vastuuta romaniväestöjen integraatiosta. Niiden olisikin tuettava romaniväestöjen osallisuutta holhoamattoman, alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti.

48.

kehottaa perustamaan kaikkiin jäsenvaltioihin paikallisia ja/tai alueellisia foorumeita ja käynnistämään niiden toiminnan. Foorumeiden tarkoituksena olisi seurata kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanoa, jotta voidaan vahvistaa vuoropuhelua ja varmistaa tietty yhteistyön taso. Vain vakiintuneet yhteistyösuhteet kaikkien sidosryhmien välillä voivat johtaa tehokkaaseen integrointiin, ja hajautetun lähestymistavan vahvistaminen varmistaa ohjelmien tehokkaamman täytäntöönpanon.

49.

suosittaa, että niiden paikallisyhteisöjen viranomaiset, joissa on romaniväestöä, tukevat paikallisyhteisöjen kehittämisohjelmia, jotka tarjoavat romaniryhmille ja pienille romaniyhteisöille mahdollisuuden saada olennaista, arkielämässä tarvittavaa käytännön perustietoa.

50.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia varmistamaan, että niiden hallinnoimassa mediassa julkaistaan sisältöä, joka auttaa hälventämään ennakkoluuloja romaneja kohtaan.

51.

kiinnittää paikallis- ja alueviranomaisten huomion siihen, että tietämyksen lisääminen romanien historiasta ja kulttuurista sekä kulttuurienvälinen oppiminen ovat omiaan vähentämään tehokkaasti rasismia.

Bryssel 5. helmikuuta 2021.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) Termi ”romanit” kattaa tässä lausunnossa komission tiedonannon tapaan yläkäsitteenä laajan ryhmän erilaisia romanitaustaisia ihmisiä, kuten romat, sintit, kaaleet, romanichalit ja boyashit/rudarit. Se kattaa myös ashkalit, ”egyptiläiset”, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät sekä liikkuvat ryhmät, kuten nk. etniset travellerit tai ranskankielisellä hallinnollisella termillä ”gens du voyage” tarkoitetut ryhmät, sekä henkilöt, jotka samastuvat nimillä ”Gypsies”, ”Tsiganes” tai ”Tziganes” kutsuttaviin ryhmiin. Käyttämällä termiä ”romani” ei kielletä minkään edellä mainitun ryhmän erityispiirteitä.

(2) Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, COM(2020) 565 final.

(3) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2020-0147_FI.html

(4) http://a.cs.coe.int/team81/congress_form/Inscriptions/Declaration_Against_anti_gypsyism.aspx

(5) https://www.romaeducationfund.org/wp-content/uploads/2019/07/Western-Balkans-Declaration-on-Roma-Integration-and-EU-enlargement.pdf

(6) https://fra.europa.eu/en/project/2015/second-european-union-minorities-and-discrimination-survey

(7) https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectId=0900001680a0039f

(8) https://fra.europa.eu/en/project/2015/second-european-union-minorities-and-discrimination-survey