Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu”

(2021/C 175/04)

Esittelijä: Willy BORSUS (BE, Renew Europe) Vallonian varapääministeri sekä taloudesta, ulkomaankaupasta, tutkimuksesta ja innovoinnista, digitalisaatiosta, maataloudesta, kaavoituksesta, IFAPME-instituutista ja osaamiskeskuksista vastaava ministeri Viiteasiakirja: COM(2021) 66 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

suhtautuu valtaosin myönteisesti Euroopan komission 18. helmikuuta antamaan tiedonantoon ”Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka”. Komitea panee merkille tiedonannossa esitetyt päätelmät ja suositukset, mutta toteaa, että siinä on myös tiettyjä heikkouksia, jotka on korjattava.

2.

katsoo, että kauppapolitiikkaa on syytä tarkastella perinpohjaisesti uudelleen, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien, kestävään ja osallistavaan kasvuun liittyvien sitoumusten kanssa, vastata digitalisaatioon liittyviin haasteisiin, lisätä EU:n teollisuuden kilpailukykyä sekä parantaa Euroopassa työllisyyttä ja kaikkien kansalaisten elintasoa. Komitea korostaa lisäksi, että kauppapolitiikalla on parannettava Euroopan unionin selviytymis- ja palautumiskykyä ja taattava sen kyky lievittää järjestelmään kohdistuvia nykyisiä ja tulevia häiriöitä, joita aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutos, geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja uusien pandemioiden ja muiden terveyskriisien riski.

3.

muistuttaa kaupan keskeisestä merkityksestä unionin taloudessa ja Euroopan ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä riippuvaisten miljoonien eurooppalaisten työpaikkojen kannalta. Ennen covid-19-kriisiä Euroopan työpaikoista 35 miljoonaa riippui viennistä ja 16 miljoonaa ulkomaisista investoinneista. Toisin sanoen joka seitsemäs työpaikka oli viennistä riippuvainen.

4.

on huolissaan covid-19-kriisin aiheuttamasta sokkiaallosta kansainvälisillä markkinoilla ja jo aiemmin heikentyneen tilanteen pahenemisesta muun muassa kriisin kärjistämien geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Kauppapolitiikan pääosaston tekemän äskettäisen kyselytutkimuksen mukaan kansainvälisen kaupan odotetaan supistuvan 10–16 prosenttia vuonna 2020 ja unionin 27 jäsenvaltion viennin EU:n ulkopuolelle vähenevän 9–15 prosenttia, mikä merkitsee noin 282–470 miljardin euron vähennystä (1). Komitea toteaa huolissaan, että ILO ennakoi 12 miljoonan työpaikan katoavan pelkästään Euroopasta vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi.

5.

huomauttaa, että sosioekonomisten vaikeuksien lisäksi kansalaiset kyseenalaistavat yhä useammin tavan, jolla globalisaation hyödyt jakautuvat arvoketjujen eri vaiheissa, kaikilla talouden aloilla ja yhteiskunnassa yleensä. Komitean mielestä onkin varmistettava, että komissio osallistaa täysimittaisesti kansalaisia lähinnä olevat hallintotahot eli paikallis- ja alueviranomaiset ja kuulee niitä EU:n kauppasopimusten yhteydessä. Komitea on tässä yhteydessä huolissaan lähestymistavasta, jota komissio on soveltanut äskettäisissä kauppaneuvotteluissa sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin antoi tuomion asiassa Singapore (lausunto 2/15, toukokuu 2017), ja jonka tarkoituksena on kiertää kauppasuhteiden ”monialaisuus” neuvottelemalla kauppasopimuksista, joissa otetaan huomioon vain EU:n yksinomaisen toimivallan alat.

6.

on vakuuttunut siitä, että ainoastaan kestäväpohjainen kauppamalli, jossa otetaan huomioon EU:n arvot, unionin lainsäädännön tinkimättömät perussäännöt ja kestävän kehityksen tavoitteet, voi edistää kaikkien hyvinvointia ja vaurautta niin unionissa kuin muualla maailmassa.

Kauppapolitiikan ja muiden Euroopan unionin toimintapolitiikkojen johdonmukaisuuden parantaminen elpymisen yhteydessä

7.

katsoo, että on varmistettava nykyistä parempi johdonmukaisuus Euroopan unionin kauppapolitiikan ja maatalous-, teollisuus-, digitaali-, kilpailu-, vero-, sosiaali-, ympäristö-, liikenne-, ilmasto-, energia-, kehitys- ja koheesiopolitiikan sekä unionin perusoikeuksien välillä. Komitea pitää valitettavana, että komission tiedonannossa ei painoteta riittävästi tätä EU:n eri alakohtaisten toimintapolitiikkojen välisen johdonmukaisuuden tarvetta.

8.

korostaa periaatteellista sitoutumista paikallis- ja alueviranomaisten taloudelliseen vapauteen yleisten taloudellista etua koskevien palvelujen tarjoamisessa, tilaamisessa ja rahoittamisessa.

9.

painottaa, että kauppasopimuksissa on tärkeää suojella julkisia palveluja ja kriittistä infrastruktuuria (yleishyödyllisiä julkisia palveluja), ja kehottaa sen vuoksi sulkemaan nämä kattavasti ja oikeusvarmuuden takaavalla tavalla kaikkien vapaakauppa- ja investointisopimusten ja siten myös kaikkien investointisuojaa koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle esimerkiksi noudattamalla positiiviseen luetteloon perustuvaa lähestymistapaa markkinoillepääsyä koskevien sopimusmääräysten, suosituimmuuskohtelun ja kansallisen kohtelun osalta.

10.

katsoo, että kauppapolitiikan uudelleentarkastelun on oltava samanaikaista EU:n kilpailupolitiikan eräiden osatekijöiden kohdennetun uudistamisen ja Euroopan teollisuus- ja innovaatiopolitiikan uudelleensuuntaamisen kanssa, jotta voidaan tukea EU:n asemaa maailmanlaajuisena johtajana keskeisen tärkeillä aloilla. Komitea odottaakin mielenkiinnolla EU:n ajantasaistettua teollisuuspoliittista strategiaa, joka on määrä julkaista huhtikuussa 2021.

11.

korostaa, että EU:n olisi pyrittävä löytämään digitaalipalvelujen verotukseen maailmanlaajuinen ratkaisu, johon liittyisi asianmukainen maailmanlaajuinen hallinnointijärjestelmä ja säännöstö. Jos kansainvälistä ratkaisua ei lähikuukausina löydetä varsinkaan OECD:n tasolla, EU:n on harkittava yksin toimimista.

12.

kannattaa vaatimusta, jonka mukaan unionin kauppa- ja taloussopimuksiin on sisällytettävä WTO:n periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti luku, jossa asetetaan verorikosten, rahanpesun ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia lausekkeita ja määrätään yhteistyöstä veroviranomaisten välillä. Komission olisi sisällytettävä tällainen luku parhaillaan käytäviin neuvotteluihin ja jo voimassa oleviin sopimuksiin niitä tarkistettaessa.

13.

korostaa, että ellei maatalousalalla varmisteta kauppapolitiikalla sitä, että unionin ulkopuolisilla markkinoilla noudatetaan tiukkoja eurooppalaisia kestävyys- ja elintarviketurvallisuusvaatimuksia, saatetaan heikentää vakavasti sisämarkkinoita ja vaarantaa maatalousala, erityisesti jos se on jo vaikeuksissa, ja uhata näin EU:n elintarvikehuoltoa, joka on yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen tavoite, ja unionin maa-alueiden hallinnointia, johon alan työntekijät vaikuttavat ratkaisevasti. Komitea katsoo, että uudistetulla kauppapolitiikalla olisi edistettävä yhdessä maatalouspolitiikan kanssa yleistä työllisyyttä, maatalouden säilymistä ja alan oikeudenmukaista palkkausta. Kauppapolitiikalla olisi varmistettava maatalousalalle tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoiden ja ulkopuolisten markkinoiden välillä ja asetettava Euroopan unionin sisäinen tarjonta ulkopuolisten markkinoiden tuotannon edelle. Lisäksi sisäisillä markkinaohjaussäännöillä tulisi vauhdittaa sisämarkkinoiden monipuolistamista kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tämä ei saa kuitenkaan viedä pohjaa pyrkimyksiltä lujittaa oikeudenmukaisia kauppasuhteita Afrikan maihin.

14.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komission tiedonannossa esitetä ratkaisuja siihen, miten voidaan lievittää kauppasopimusten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia eräisiin maatalouden sektoreihin, jotka ovat jo nyt paineiden alla tai sisäisesti haavoittuvassa asemassa. Komitea kehottaa harkitsemaan tukimekanismin käyttöönottoa niitä tuotannonaloja varten, joihin kohdistuu eniten vaikutuksia, ja on tässä yhteydessä erityisen huolissaan kielteisistä vaikutuksista, joita luonnosvaiheessa oleva EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimus voi kiistatta aiheuttaa tietyille maataloustuotannon sektoreille.

15.

muistuttaa koheesiopolitiikan tärkeästä asemasta pyrittäessä parantamaan unionin alueiden kilpailukykyä, sillä sen avulla voidaan tehdä kohdennettuja ja kunkin alueen tarpeisiin mukautettuja investointeja – erityisesti syrjäisillä ja kaukana sijaitsevilla alueilla, missä infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen on olennaisen tärkeää – sellaisilla keskeisillä aloilla kuin verkkoinfrastruktuurit, yhteenliitettävyys, tutkimus ja innovointi, pk-yritykset, tietotekniikkapalvelut, ympäristö- ja ilmastotoimet, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen osallisuus.

16.

katsoo, että EU:n kauppapolitiikka ei saa viedä pohjaa kolmansien maiden kanssa toteutettavilta unionin kehitysyhteistyötoimilta, ja kehottaa soveltamaan vapaakaupassa tasapainoista ja oikeudenmukaista lähestymistapaa, kun on kyse taloudellisesti heikoimmissa kantimissa olevista maista.

17.

pitää tervetulleena sitä, että Euroopan komissio esittää oikeudellista välinettä ulkomaisten tukien EU:n sisämarkkinoilla aiheuttamien vääristymien korjaamiseksi, ja korostaa tarvetta uudistaa eurooppalaiset kilpailusäännöt ja saattaa ne ajan tasalle.

18.

kehottaa Euroopan komissiota osoittamaan, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen kunnianhimoinen nykyaikaistaminen on mahdollista lyhyellä aikavälillä siten, että sopimus vastaisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja että siihen sisällytettäisiin EU:n uudistettu lähestymistapa investointisuojaan, sillä muussa tapauksessa on pohdittava sitä vaihtoehtoa, että EU vetäytyy sopimuksesta hallitusti.

19.

kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jäljellä olevat EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset irtisanotaan nopeasti ja hallitusti.

Kohti avoimen strategisen riippumattomuuden mallia

20.

pitää tärkeänä, että EU:n talous säilyy avoimena ja että jatkossakin edistetään vapaata, oikeudenmukaista, kestäväpohjaista, sääntöihin perustuvaa ja kaikkia kauppakumppaneita hyödyttävää kansainvälistä kauppaa. Komitea kannattaakin Euroopan komission pyrkimyksiä uudistaa WTO:ta. Uudistuksen tavoitteena on oltava WTO:n elvyttäminen ja vahvistaminen muun muassa ajanmukaistamalla sen toimintatapaa keskeisillä aloilla ja korjaamalla sen sääntöjen puutteet, jotta se voi reagoida asianmukaisesti nykyisiin kauppapoliittisiin haasteisiin.

21.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdottamaan avoimen strategisen riippumattomuuden malliin, jonka on merkittävä avointa, kestävää ja määrätietoista kauppapolitiikkaa, jossa arvostetaan ja suojellaan Euroopan taloudellisia vahvuuksia, turvataan markkinoille pääsy ja keskeisten raaka-aineiden saanti ja varmistetaan elintärkeiden tavaroiden ja palvelujen toimitukset. Komitea varoittaa kuitenkin protektionismin vaaroista ja korostaa, että Euroopan unionin tulee olla jatkossakin strateginen globaali toimija, joka noudattaa kansainvälisiä sääntöjä ja on myös valmis valvomaan niiden noudattamista.

22.

katsoo, että tätä varten on tehtävä eurooppalaisten arvoketjujen kartoitus, johon osallistuvat toimivaltaiset alueelliset elimet, jotta voidaan määrittää strategisten alojen riippuvuudet ja vähentää niitä sekä parantaa häiriönsietokykyä haavoittuvimmissa teollisuuden ekosysteemeissä (erityisesti syrjäisimpien alueiden kaltaisilla kaukana sijaitsevilla ja eristyneillä alueilla) ja terveyden, puolustuksen, avaruuden, elintarvikkeiden, digitalisaation ja kriittisten raaka-aineiden kaltaisilla aloilla. Komitea aikoo pitää tarkasti silmällä tuloksia, joita saadaan komission parhaillaan tekemästä työstä strategisten riippuvuuksien ja herkimpien teollisuusekosysteemien kartoittamiseksi.

23.

korostaa, että tähän tavoitteeseen tähtääviin toimenpiteisiin voi kuulua tuotannon ja hankintaketjujen monipuolistamista, strategisten varastojen muodostamista, kannustamista investointeihin ja tuotantoon Euroopassa, korvaavien ratkaisujen etsimistä ja jäsenvaltioiden välisen teollisuusyhteistyön edistämistä.

24.

toteaa, että covid-19-kriisi on tuonut esille alueellisten ekosysteemien luovuus- ja innovointipotentiaalin ja kannustanut soveltamaan uusia yhteistyötapoja hankintahaasteiden ratkaisemiseksi esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden alalla. Komitea katsoo, että EU:n tulisi pyrkiä vahvistamaan paikallistaloutta tietyillä teollisuudenaloilla sekä edistää eurooppalaisia innovatiivisia arvoketjuja ekosysteemien välisen täydentävyyden pohjalta tukemalla muun muassa toimijoiden välistä yhteistyötä. Komitea pitää klusteripolitiikkaa ja klusterien välistä yhteistyötä hyödyllisenä kriittisen massan muodostamiseksi ja pk-yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Komitea katsoo, että kriittisen massan muodostaminen tiettyjen strategisten tuotteiden kysynnässä ja sen näkyminen sisämarkkinoilla voi auttaa palauttamaan tiettyjä tuotantosektoreita Eurooppaan ja kehittämään kilpailukykyistä tuotantoa EU:n alueella muun muassa nopeuttamalla innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista.

25.

muistuttaa tarpeesta kehittää kaikille unionissa strategisiksi määritellyille arvoketjuille omat toimintasuunnitelmat Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) toteuttamiseksi, sillä ne ovat keskeinen väline vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta ja pyrittäessä vahvistamaan unionin teknologista johtoasemaa erityisesti muun muassa akkujen, mikroelektroniikan ja vedyn alalla.

Kestäväpohjainen kaupallinen malli – ainoa malli, joka voi edistää kaikkien hyvinvointia ja vaurautta niin unionissa kuin muualla maailmassa

26.

panee merkille, että tiedonannossa viitataan kauppasopimuksissa olevien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tuloksellista täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevan 15-kohtaisen EU:n toimintasuunnitelman uudelleentarkasteluun, ja on tyytyväinen siihen, että uudelleentarkastelu kattaa kaikki näiden lukujen tuloksellisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan kannalta olennaiset näkökohdat, joita ovat sitoumusten laajuus, seurantamekanismit, mahdollisuus määrätä seuraamuksia noudattamisen laiminlyönnistä, olennaisia osia koskeva lauseke (ihmisoikeuslauseke) sekä institutionaalinen rakenne ja tarvittavat resurssit. Komitea pitää valitettavana, että uudelleentarkastelua ja tiedonantoa ei ole voitu ajoittaa koordinoidusti, mutta on hyvillään siitä, että uudelleentarkastelua on kuitenkin aikaistettu niin, että se on tehtävä ennen vuoden 2021 loppua. Komitea toivoo, että uudelleentarkastelu toteutettaisiin mahdollisimman avoimesti ja osallistavasti.

27.

on sitä mieltä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaiset eurooppalaiset ympäristö- ja ilmastonsuojeluvaatimukset ja sosiaalinormit olisi sisällytettävä kaikkiin EU:n neuvottelemiin kauppasopimuksiin vähimmäisvaatimuksina, joihin osapuolet sitoutuvat. Komitea katsoo, että tämä tukee näitä vaatimuksia noudattavien eurooppalaisten pk-yritysten ja teollisuusyritysten menestystä ja kannustaa myös niiden kauppakumppaneita toimimaan samoin.

28.

katsoo, että EU:n tulee vaatia tiukemmin toisaalta ihmisoikeuksien ja toisaalta sosiaalinormien ja ympäristö- ja ilmastonsuojeluvaatimusten noudattamista ja edistämistä kauppasopimuksissaan. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut käyttöön valitusmekanismin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten loukkauksista ilmoittamiseksi. Komitea vaatii, että kansainvälisesti tunnustettuja työelämän perusnormeja, sellaisina kuin ne on määritelty ILO:n keskeisissä yleissopimuksissa, noudatetaan, edistetään ja sovelletaan tosiasiallisesti kukin sopimuspuolen lainsäädännössä ja käytännöissä ja kaikkialla niiden alueella.

29.

kannattaa komission ehdotusta tehdä Pariisin ilmastosopimuksesta keskeinen osa kaikkia tulevia kauppa- ja investointisopimuksia ja antaa näissä sopimuksissa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tosiasialliselle täytäntöönpanolle ensisijainen asema.

30.

kehottaa edistämään kauppasopimusten tehokasta täytäntöönpanoa palkitsemalla kumppanimaita, jotka noudattavat kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksia. Osapuolten olisi tarvittaessa sovellettava tariffialennusta asteittain kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun määräysten tosiasiallisen täytäntöönpanon perusteella ja täsmennettävä edellytykset, joiden täyttyessä maat ovat oikeutettuja alennuksiin, sekä myös mahdollisuus peruuttaa kyseiset tullinimikkeet siinä tapauksessa, että määräyksiä rikotaan.

31.

katsoo, että tasa-arvon ja kestävän kehityksen takaaminen kaikille on ainoa tapa edistää maailmanlaajuisia muutoksia, joita suuri joukko kansalaisia vaatii.

32.

odottaa kiinnostuneena vuonna 2021 esitettävää komission ehdotusta tehokkaasta, ulkorajoilla sovellettavasta hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista, joka on WTO:n sääntöjen mukainen ja kykenee takaamaan oikeudenmukaisen kilpailun sisämarkkinoilla toimiville yrityksille sekä tukemaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Tällaisen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin tulisi ensin täydentää järjestelmää, jossa myönnetään ilmaisia hiilidioksidin päästöoikeuksia ja kompensoidaan sähkön hintaa perusteollisuudelle, ja sitten korvata se pidemmällä aikavälillä.

33.

katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä myös vastuullisen yrittäjyyden ja avoimuuden edistämiseen toimitusketjuissa. Komitea kannattakin Euroopan tason aloitteita, joilla lujitetaan huolellisuusvelvoitemekanismeja. Komitean mielestä tämä on tarpeen myös tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi EU:n sisämarkkinoilla.

34.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on nimennyt kauppasopimusten täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen, jonka tehtävänä on muun muassa valvoa kestävään kehitykseen liittyvien sitoumusten, kuten ilmasto-ohjelmaan ja työelämän oikeuksiin liittyvien sitoumusten, moitteetonta soveltamista. Komitea toivoo, että valvoja luo kattavat ja pysyvät viestintäkanavat paikallis- ja alueviranomaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan, ja aikoo seurata tarkasti, osoitetaanko tälle riittävät resurssit, jotta tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista.

Tasapuolisten kilpailun edellytysten turvaaminen EU:n yrityksille

35.

pitää tarpeellisena ottaa käyttöön lisätakeita ihmisoikeuksien ja sosiaalinormien kunnioittamisesta EU:n ja Kiinan laaja-alaisen investointisopimuksen ratifioinnin yhteydessä.

36.

korostaa, että on tärkeää turvata tasapuoliset kilpailun edellytykset, jotta yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä sisämarkkinoilla ja kansainvälisellä tasolla maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Komitea katsoo, että huomiota on kiinnitettävä erityisesti voimassa olevien sääntöjen noudattamiseen ja kaupan suojatoimien määrätietoisempaan hyödyntämiseen kolmansissa maissa käytössä olevien markkinoita vääristävien käytäntöjen torjumiseksi.

37.

suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen ehdotuksesta asetukseksi, jolla vahvistetaan kauppasääntöjen täytäntöönpanoa ja ratkaistaan WTO:n valituselimen toiminnassa nykyisin vallitseva lukkiutunut tilanne ja jota sovelletaan myös kahdenvälisissä tai alueellisissa kauppasopimuksissa silloin, kun kumppani määrää yksipuolisesti pakotteita EU:ta vastaan ja keskeyttää sopimuksissa määrätyn riitojenratkaisumenettelyn. Komitea korostaa, että asetus laajentaisi EU:n mahdollisuuksia ottaa käyttöön tullien ja määrällisten rajoitusten sekä julkisia hankintoja koskevien määräysten kaltaisia vastatoimia myös palvelujen ja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Komitea kannattaa myös Euroopan komission käyttöön ottamaa keskitettyä yhteyspistettä, joka käsittelee kaikkia työntekijöiden oikeuksia, ilmastonmuutosta tai ihmisoikeuksia koskevien säädösten loukkauksia samalla tasolla kuin EU:n kauppakumppaneiden markkinoille pääsyä koskevia valituksia.

38.

pitää kilpailusääntöjen uudelleentarkastelua tarpeellisena ottaen huomioon ulkoisen kilpailukyvyn haasteet, kolmansien maiden käytännöt ja innovaatioekosysteemien uudet realiteetit. Sisämarkkinoiden kilpailun ja pk-yritysten pääsyn osaksi eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia arvoketjuja on säilyttävä tasapainoisten, tehokkaiden ja riippumattomien eurooppalaisten kilpailusääntöjen olennaisina osatekijöinä.

39.

yhtyy näkemykseen siitä, että EU:n on vaadittava vastavuoroisuutta nykyistä jämerämmin ja puututtava protektionismiin muiden maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyssä.

40.

korostaa, että suorat ulkomaiset investoinnit ovat merkittävä kasvun, työpaikkojen ja innovaation lähde, mutta ne voivat myös vaarantaa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen Euroopan unionissa kriittisillä aloilla. Tästä syystä on tarpeen ottaa käyttöön investointien seurantajärjestelmiä kansallisella tasolla.

Kansainväliseen kauppaan osallistumisen kielteisten ulkoisvaikutusten parempi ennakointi ja huomioon ottaminen

41.

panee huolestuneena merkille, että vapaakauppasopimusten hyödyt eivät tällä hetkellä jakaudu kaikille alueille, että vaikutukset tiettyihin talouden aloihin ovat usein kielteisiä ja että pk-yritykset eivät hyödynnä täysimittaisesti vapaakauppasopimusten potentiaalia ja kärsivät enemmän eräiden kolmansien maiden käyttöön ottamien toimenpiteiden seurauksena ilmenevän epäreilun kilpailun vaikutuksista. Komitea pitää valitettavana, ettei komission tiedonannossa ehdoteta keinoja kauppasopimusten mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, mutta kannattaa kuitenkin komission aikomusta perustaa useita digitaalisia välineitä ja verkkoportaaleja erityisesti pk-yrityksille, jotta helpotetaan niiden osallistumista sopimuksiin ja avataan uusia mahdollisuuksia, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin osallistumiseen, sekä korjataan mainittua epäoikeudenmukaisen kilpailun tilannetta.

42.

kannattaa komission aikomusta ehdottaa erityistä säädöstä, joka on tarpeen muun muassa kauppaa koskevien EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimukseen sisältyvien määräysten noudattamisen valvomiseksi.

43.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio laatii pakottamisen vastaisen välineen.

44.

korostaa pk-yritysten tärkeää roolia EU:n kansainvälisissä kauppasuhteissa, sillä ne kattavat yli 58 prosenttia kaikesta EU:n viennistä ja yli 46 prosenttia kaikesta EU:hun suuntautuvasta tuonnista (2). Tässä yhteydessä komitea korostaa, että tarvitaan tehokasta EU:n kauppapolitiikkaa pk-yritysten suojelemiseksi, koska ne ovat paljon haavoittuvampia ja alttiimpia kansainvälisten kauppasuhteiden epävakaudelle kuin suuret yritykset. Komitea onkin tyytyväinen siihen, että pk-yritykset ovat tärkeällä sijalla komission tiedonannossa.

45.

uskoo vakaasti, että on syytä tarkistaa vaikutustenarviointimallia ja tehdä jokaisesta voimassa olevasta sopimuksesta kattava ja perusteellinen vaikutustenarviointi (aloittain ja alasektoreittain, maantieteellisesti – EU:n eri maissa ja alueilla –, ottaen huomioon vaikutukset pk-yrityksiin ja sosiaalialaan, ympäristöön, ilmastoon ja ihmisoikeuksien noudattamiseen) sekä kaikista voimassa olevista sopimuksista yhdistettyjä vaikutusanalyyseja (samojen kriteerien perusteella), jotta Euroopan unionin kauppapolitiikkaa voidaan luotsata kaikkien, niin yritysten kuin kansalaistenkin, etujen mukaisesti. Komitea pitää valitettavana komission tiedonannon vaisuutta tässä asiassa. Komitea toteaa, että komission tiedonannon mukaan tarkoituksena on vain tehdä jälkiarviointi EU:n sopimusten vaikutuksesta keskeisiin ympäristönäkökohtiin, kuten ilmastoon, sekä parantaa ymmärrystä kauppapolitiikan eri osien vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja tehdä muita analyyseja – täsmentämättä sen tarkemmin – kauppapolitiikan vaikutuksista työllisyyteen ja sosiaalisen kehityksen eri näkökohtiin.

46.

katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yritysten vaikeuksiin. Komitea kannattaa komission toimia kauppasopimusten tulkitsemista helpottavien välineiden kehittämiseksi erityisesti alkuperäsääntöjen osalta. Komitea pitää tarpeellisena, että pk-yritysten tarpeeseen saada asiantuntijaneuvoja EU:n ulkopuolisille markkinoille pääsemiseksi vastataan hyödyntämällä jäsenvaltio- ja aluetasolla ja kauppakamareissa jo tarjolla olevia neuvonta- ja tukipalveluja ja helpottamalla ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä.

47.

katsoo, että 60 maassa toimivaa Yritys-Eurooppa-verkostoa (Enterprise Europe Network) sekä kaikkiaan 180 maassa toimivaan ETPOAan (European Trade Promotion Organisations’ Association) kuuluvien kansallisten ja alueellisten kaupanedistämiselinten verkostoa voitaisiin hyödyntää enemmän, sillä yhtenä niiden tehtävistä on auttaa pk-yrityksiä pääsemään ulkomaisille markkinoille. Lisäksi EU:hun olisi perustettava vapaakauppasopimusten yhteyspisteitä mahdollisimman lähelle pk-yrityksiä ”ajatellaan pienesti, toimitaan alueellisesti” -periaatteen mukaisesti ja alueellisilla kaupanedistämiselimillä tulee olla tässä johtava rooli.

48.

katsoo, että kansainvälistymistä tavoitteleviin innovatiivisiin pk-yrityksiin olisi hyvä soveltaa erityistä lähestymistapaa InvestEU-hankkeen puitteissa, jotta voitaisiin kattaa asianmukaisesti tällaisten yritysten riskit ja edistää niiden kansainvälistä kasvua.

49.

katsoo, että olemassa olevaa IPEEC-tyyppistä valtiontukikehystä olisi tarkistettava EU:n vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, jotta voitaisiin helpottaa tällaisten yritysten investointitoimintaa ja korvata niiden toteuttamien yhteistyö- tai kansainvälisten hankkeiden toimintakustannukset. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen komission 23. helmikuuta 2021 käynnistämään julkiseen kuulemiseen, johon voi osallistua 20. huhtikuuta 2021 asti ja jossa kaikkia sidosryhmiä pyydetään esittämään näkemyksiään ehdotuksesta, joka koskee Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävästä valtiontuesta annetun tiedonannon kohdennettua tarkistamista (ICPEI-tiedonanto) (3).

---

(1)  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/may/tradoc_158764.pdf

(2)  https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/International_trade_in_goods_by_enterprise_size#Share_of_SMEs_in_total_trade_.28intra_.2B_extra-EU.29

(3)  https://ec.europa.eu/competition/consultations/2021_ipcei/draft_communication_fi.pdf – Linkki julkiseen kuulemiseen: http://bit.ly/3dEFgeM.