Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ennalta varautumiseen perustuvan ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarjoamat mahdollisuudet ja synergiat kestävän kehityksen ja hyvän elämänlaadun edistämiseksi alueilla ja kunnissa – millaiset toimintapuitteet tätä varten tarvitaan?”

(2021/C 37/06)

Esittelijä:	Markku MARKKULA (FI, EPP), Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Viiteasiakirja:	Puheenjohtajavaltion lausuntopyyntö – työjärjestyksen 41 artiklan b kohdan i alakohta

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Maailmanlaajuinen hätätila toimien vauhdittajana

korostaa, että poliittisten päättäjien tulisi käsitellä ilmastonmuutosta hätätilana ja globaalina uhkana, johon on puututtava yhteistyössä yhteisin toimin ja normein poistamalla siiloja ja esteitä. EU:n tulisi ottaa aktiivinen johtoasema siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen ja selviytymiskykyisempään yhteiskuntaan, jotta voidaan turvata suotuisat elinolosuhteet ja varmistaa, että eurooppalaisia yrityksiä sekä julkisia ja yksityisiä laitoksia koskevia selkeitä, uskottavia ja vastaavia menettelyjä sovelletaan maailmanlaajuisesti.

painottaa, että kuntien ja alueiden on tärkeää toimia aktiivisesti ja yhdistää voimansa paikallisen ja kansainvälisen teollisuuden kanssa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi yhä kunnianhimoisempien ja realististen tavoitteiden avulla. Komitea korostaa, että on olennaista jouduttaa toimia kaikissa asiaankuuluvissa EU:n politiikoissa, lisätä sopeutumistoimien rahoitusta, kehittää yhdessä asianmukaisia sopeutumismenetelmiä ja -välineitä, tehostaa rajatylittävää yhteistyötä ja kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä vahvistaa selviytymis- ja sopeutumisvalmiuksia, luontopohjaisia ratkaisuja ja innovointimahdollisuuksia.

toteaa, että noin 800 aluehallitusta 17 jäsenvaltiossa on julistanut ilmastohätätilan. Tämä tarkoittaa, että noin 40 prosenttia EU:n kansalaisista elää paikallis- ja alueyhteisöissä, joiden poliittiset johtajat ovat erikseen korostaneet maailmanlaajuisen ilmastokriisin vakavaa tilannetta, hyväksyneet sen virallisesti ja julistaneet sen vuoksi hätätilan. Komitea tähdentää, että tämä tukee merkittävästi aktiivista johtajuutta, jonka avulla pyritään kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa korostamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa näkökulmaa (1).

painottaa, että covid-19-pandemia on lisännyt entisestään varhaisen ja koordinoidun toiminnan tarvetta. Nykyiset kokemukset pandemiasta ovat osoittaneet, että on parannettava sosiaali- ja talousjärjestelmien kykyä selviytyä laajamittaisista häiriöistä, sillä odottamattomat kriisit aiheuttavat monitahoisia riskejä erityisesti liian kapea-alaisissa talouksissa.

korostaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevat EU-politiikat on integroitava paremmin julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä kansalaisten toimiin EU:n ilmastopolitiikan aloilla; näitä ovat päästökauppajärjestelmä, taakanjakopäätös sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF). EU:n on ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä nopeutettava hiilestä irtautumista kaikilla aloilla. Kunnat ja alueet ovat yhdessä teollisuuden kanssa ensisijaisesti vastuussa taakanjakopäätökseen kuuluvista aloista. Tämä koskee erityisesti lämmitystä, jäähdytystä, maankäyttöä ja liikennettä.

Valtiotasoa alempien hallintatahojen yhteydet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastosopimukseen (UNFCCC)

toteaa, että valtiotasoa alemmilla hallintotahoilla on oltava ratkaiseva rooli vahvistettaessa maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita ja että sopeutumispolitiikoilla olisi oltava keskeinen rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnissa. EU:n on luotava kunnille kannustimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

kehottaa tunnustamaan ilmastosopimuksessa virallisesti valtiotasoa alempien hallintotahojen roolin sopeutumis- ja hillitsemispolitiikoissa ja edistämään aktiivisesti niiden osallistumista sekä esittämään, että sopimusosapuolet asettaisivat kunnianhimoisia tavoitteita. Komitea muistuttaa vapaaehtoisten tarkistusten muodossa paikallistasolla annetusta panoksesta. Ne osoittavat, että kuntatasolla toteutetaan tehokkaita toimia ja että kyseisellä tasolla voidaan parhaiten arvioida kestävän kehityksen tavoitteiden synergioita ja yhteyksiä.

katsoo, että UNFCCC:n ilmastokokous (COP26) on ratkaiseva etappi vakiinnutettaessa EU:n edelläkävijäasema globaaleissa ilmastotoimissa, ja painottaa, että alueiden ja kuntien nykyisillä toimilla ja sitoumuksilla tulisi olla vahva ja näkyvä asema COP26-kokouksessa. Komitea on valmis tukemaan EU:n toimielimiä ilmastosopimuksen puitteissa tehtävässä yhteistyössä, jotta voidaan parantaa valtiotasoa alempien hallintotahojen näkyvyyttä ja tunnustamista globaalissa ilmastodiplomatiassa ja -toiminnassa. Komitea korostaa tässä yhteydessä yhteistyötä sellaisten kansainvälisten yhteisöjen ja verkko-organisaatioiden kanssa kuin paikallisviranomaisten kestävän kehityksen järjestö ICLEI, Under2 Coalition -liittouma, Regions4-verkosto, Climate Alliance -verkosto ja kuntien kansainvälinen maailmanjärjestö UCLG.

Kohti tehokkaampaa ja uusiin näkemyksiin, oppimiseen ja innovaatioihin perustuvaa EU:n sopeutumisstrategiaa

on tyytyväinen suunnitelmaan EU:n uudesta ja kunnianhimoisemmasta strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Siinä annetaan sopeutumiselle aiempaa merkittävämpi asema vuosiin 2030 ja 2050 tähtäävissä EU:n ilmastotavoitteissa parantamalla osaamista, vahvistamalla suunnittelua ja nopeuttamalla toimia sekä tunnustamalla alue- ja paikallistason sopeutumispolitiikkojen tarve. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat kysymykset on otettava tehokkaasti huomioon kaikilla politiikan aloilla. Komitea kehottaa painokkaasti komissiota laatimaan EU:n uuden sopeutumisstrategian, jolla on selkeät tavoitteet ja indikaattorit ja joka on toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen ja suhteellisuusperiaatteen mukainen.

10.

katsoo, että tukeakseen valtiotasoa alempien hallintotahojen globaaleja kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä toimia EU:n itsensä on näytettävä esimerkkiä. Tähän kuuluu myös yhteistyö mahdollisten EU:n ulkopuolisten kumppanitahojen kanssa EU:n arvojen pohjalta.

11.

tähdentää, että tarvitaan Euroopan laajuinen sopeutumisjärjestelmä ja tehokas monitasoinen hallintorakenne, jossa on määritelty selkeät vastuualueet toiminnan mahdollistamiseksi. On tärkeää laatia tehokkaita alueellisia ja paikallisia sopeutumis- ja hillitsemismekanismeja hyödyntämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisiä verkostoja sekä parantamalla osaamista ja valmiuksia ja lisäämällä rahoitusvaroja.

12.

korostaa luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sillä niiden toteuttaminen tarjoaa mahdollisuuksia ratkaista ilmastoon, luontoon ja terveyteen liittyviä, toisiinsa yhteydessä olevia kriisejä, tuottaa hyötyä sekä sosiaaliselta että ekologiselta kannalta ja edistää samalla kestävyyttä ja selviytymiskykyä. Luontopohjaiset ratkaisut voivat myös olla tärkeä keino kestävän kehityksen tavoitteiden ja YK:n ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastotoimien välisten synergioiden hyödyntämistä.

13.

toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää merkittävää muutosta ja että sopeutuminen on sisällytettävä monialaisena painopisteenä aluesuunnitteluun ja -hallintoon. Sopeutumispolitiikoilla on huomattavia vaikutuksia terveyteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

14.

toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä paikallinen valmius vaihtelee maailmanlaajuisesti ja myös Euroopassa. Ilmastoriskejä ei tällä hetkellä ole sisällytetty kattavasti kuntien yleiseen riskinhallintaan ja varautumissuunnitteluun.

15.

korostaa, että kaikkien ilmastotoimien, myös sopeutumistoimien, on onnistuakseen perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan osaamiseen ja innovointiin ja että ne ovat täysin riippuvaisia kansalaisten hyväksynnästä. Paikallis- ja alueviranomaisiin luotetaan kaikista hallintotasoista eniten, sillä ne tietävät parhaiten, mitä tarvitaan ja miten vastata tehokkaasti Euroopan kansalaisten vaatimuksiin ja odotuksiin.

16.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan seuraavien tekijöiden kehittämistä:

a.	kestävyys ”uutena normaalina” kaikkien yhteisöjen, yritysten ja yksittäisten ihmisten kannalta

b.	kestävyys, hiilineutraalius, kiertotalous ja selviytymiskyky ohjaavana periaatteena kaikessa julkisessa ja yksityisessä päätöksenteossa, myös talousarvioprosesseissa

c.	kestävyyteen tähtäävä suunnittelu ja toimet, jotka perustuvat yhteistyöhön, osaamiseen ja hyviin käytäntöihin

d.	kestävyyttä koskeva tutkimus ja yhteiset – monitieteiset ja monialaiset – toimet taitotiedon lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi

e.	riittävän kapasiteetin tarjoavat digitaaliset yhteydet kaikille kansalaisille monialaisena tekijänä, jonka avulla taataan vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutuminen

f.	keinot sisällyttää kaikki nämä tekijät kaikkiin oppimisratkaisuihin Euroopan unionissa

g.	rahoitus kunnille ja alueille työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten.

17.

kehottaa pienentämään hiilijalanjälkeä minimoimalla tuotteisiin, palveluihin ja organisaatioihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Komitea kehottaa myös kiinnittämään enemmän huomiota hiilikädenjälkeen osoittamalla, minkälaisia myönteisiä vaikutuksia tuotteet, palvelut tai organisaatiot voivat tulevaisuudessa saada aikaan kestävyyden saralla.

18.

kannattaa paikallisten ilmastonmuutosta käsittelevien tieteellisten foorumien (joita on jo olemassa eri alueilla ja jotka toimivat ”paikallisen IPCC:n” roolissa) kehittämistä, jotta voidaan edistää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja tukea paikallisten vaaleilla luottamustoimiin valittujen päätöksentekoa.

19.

korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen yksilöllisellä, yhteisöllisellä ja alueellisella tasolla on keskeinen tekijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Komitea painottaa valveuttamisen, oppimisen, valmiuksien kehittämisen sekä alueiden välisen ja valtioiden välisen yhteistyön kulttuurin vahvistamiseen liittyvien toimintamallien olevan tärkeitä, jotta voidaan toimia maailmanlaajuisesti.

20.

kehottaa komissiota luomaan Euroopan laajuisia yhteistyövälineitä ja lisäämään niiden käyttöä, jotta voidaan kehittää yhdessä uusia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Komitea kehottaa myös perustamaan digitaalisia ja virtuaalisia valmennustiimejä ja toteuttamaan vertaismentorointia uuden, innovatiivisen, alueellisen ja paikallisen kestävän kehityksen tukemiseksi. Alueet ja kunnat ovat halukkaita toimimaan koeympäristöinä kehitettäessä uusia ratkaisuja, joilla voidaan vastata EU:n alueiden erilaisiin tarpeisiin.

21.

korostaa elävien laboratorioiden verkoston (Network of Living Labs) hyödyllisyyttä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen välisen kuilun umpeen kuromisessa ja kestävää kehitystä edistävän innovoinnin tehostamisessa.

22.

painottaa maa- ja metsätalouden (YMP) roolia maailmanlaajuisessa ilmastopolitiikassa, koska se on keskeisessä asemassa parannettaessa selviytymiskykyä ja kestävyyttä ja edistettäessä innovatiivisia ratkaisuja maaseutualueilla. Tässä mielessä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, erityisesti biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteet, on sisällytettävä YMP:aan siten, että poistetaan tukien ja maatalousmaan pinta-alan välinen yhteys ja kytketään tuet sen sijaan ilmastonsuojelua, biologista monimuotoisuutta, torjunta-aineiden käyttöä ja eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen ja sitovien normien noudattamiseen, lyhennettyihin toimitusketjuihin ja paikallisen tuotannon edistämiseen.

23.

korostaa myönteisiä synergioita biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevien politiikkojen ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien politiikkojen välillä, sillä ne ovat peruspilareita, joihin maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen torjunta perustuu.

24.

toteaa, että yhteisöperusteisissa vaara- ja riskiarvioinneissa on tärkeää hyödyntää Galileon ja Copernicuksen kaltaisia ennaltaehkäiseviä tietojärjestelmiä. Tämä edellyttää järjestelmällisempiä ja kattavampia alueellisia ja paikallisia tiedonlouhinta- ja tietojenkäsittelyratkaisuja, kuten satelliittien ja anturien käyttö yhdessä paikkatietojärjestelmäpohjaisten välineiden kanssa erilaisiin ilmastoriskeihin liittyvien haavoittuvuuksien kartoittamiseksi. Komitea kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia käyttämään ja hyödyntämään saatavilla olevia tietoja ja palveluja, erityisesti Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevaa palvelua (C3S).

25.

korostaa tarvetta investoida edelleen avaruusteknologian merkitykseen, sillä se on kestävän ja sopeutumiskykyisen kehityksen keskeinen osatekijä tarjoten asianmukaista tietoa ilmastoriskeistä ja niihin liittyvistä sopeutumistoimenpiteistä. Komitea on valmis tekemään tällä alalla yhteistyötä komission, Yhteisen tutkimuskeskuksen ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa kartoittaakseen toimia, joiden tarkoituksena on tuoda nämä teknologiat lähemmäs paikallis- ja alueviranomaisia.

26.

toteaa, että sopeutuminen olisi tunnustettava yhtä merkittäväksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pilariksi kuin EU:n uusi kasvustrategia. Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotettuun eurooppalaiseen ilmastolakiin keinona tarjota kattava kehys sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiselle että siihen sopeutumiselle.

Kunnille ja alueille vahvempi rooli sopeutumispolitiikoissa

27.

korostaa, että kunnat ja alueet ovat innovoijia ja tiennäyttäjiä ilmastotoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja että ne osallistuvat usein tutkimus- ja innovointihankkeisiin, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman piiriin kuuluviin hankkeisiin, minkä ansiosta ne voivat toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen lähettiläinä kaikkialla Euroopassa ja edistää valtiotasoa alempien tasojen välistä rajatylittävää yhteistyötä ilmastohaasteisiin vastaamisessa.

28.

toteaa, että paikallishallintotahojen osuus ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteistä on yli 70 prosenttia ja sopeutumistoimenpiteistä jopa 90 prosenttia ja että sopeutumispolitiikat voivat olla tehokkaita vain, jos niissä otetaan huomioon alueiden ja kuntien tarpeet, näkemykset ja asiantuntemus. Komitea toteaa, että yli 150 000 asukkaan kaupungeista koko EU:ssa noin 40 prosenttia on ottanut käyttöön sopeutumissuunnitelmia (2).

29.

katsoo, että digitaaliset sovellukset voivat auttaa paikallis- ja alueviranomaisia panemaan täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastotavoitteet ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Näin ollen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen yhteydessä on aina harkittava kestäväpohjaisia digitaalisia ratkaisuja. Tällöin on vaihdettava esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja arvioitava aina digitaalisten ratkaisujen todellista tehokkuutta.

30.

muistuttaa, että ilmastonmuutoksen näkyvimmät seuraukset Euroopassa ja maailmanlaajuisesti johtuvat äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten helleaalloista, tulvista, veden niukkuudesta, maastopaloista ja taudeista, jotka aiheuttavat paljon kuolonuhreja ja merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja heikentävät elämänlaatua. Komitea toteaa myös, että maaseudun väestökato, hedelmällisen maaperän menettäminen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen aiheuttavat sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia, joista on tulossa kasvava maailmanlaajuinen ongelma, jolla tulee olemaan massiivisia seurauksia Euroopassa (3).

31.

painottaa kahden ilmastoon liittyvän aloitteen – ”ilmastonmuutosta paremmin kestävä Eurooppa” ja ”100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä” – keskeistä merkitystä. Komitea on halukas tekemään komission kanssa yhteistyötä pyrittäessä kannustamaan Euroopan alueiden laajaa maantieteellistä, sosiaalista ja taloudellista kirjoa edustavia yhteisöjä, kuntia ja alueita esittämään hakemuksia ja ehdokkaita. Komitea on valmis kehittämään yhdessä näiden aloitteiden, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja muiden tahojen kanssa täytäntöönpanokehyksen ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamiseksi.

32.

suosittaa, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) esittää säännöllisesti yhdessä erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Yhteisen tutkimuskeskuksen, kaupunkiagendan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kumppanuuden (4) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (5), kanssa päivitettyä tutkimustietoa sekä esittelee erityisiä hankkeita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, sen vaikutuksiin ja siitä johtuvaan haavoittuvuuteen Euroopan tärkeimmillä luonnonmaantieteellisillä alueilla.

33.

painottaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa epätasaisesti ja että alueellisilla tekijöillä on ratkaiseva rooli soveltuvan politiikan valinnassa. Asianmukaiset sopeutumistoimet riippuvat myös erityisistä haavoittuvuuksista esimerkiksi EU:n syrjäisimmillä alueilla, saarilla, vuoristoalueilla, rannikkoalueilla sekä arktisella alueella.

34.

kehottaa ryhtymään kiireellisiin toimiin arktisella alueella, missä talvilämpötilat ovat jo 2,5 celsiusastetta korkeammat kuin esiteollisella kaudella, mikä tarkoittaa, että merijää ja lumi sulavat ennennäkemättömällä vauhdilla, kuten on äskettäin havaittu esimerkiksi MOSAiC-tutkimusmatkalla. Erityistä huomiota tarvitaan arktisen alueen erityisen herkkyyden vuoksi (polaarinen amplifikaatio).

35.

korostaa Välimeren alueen luonnon poikkeuksellista rikkautta ja sen erityistä haavoittuvuutta luonnonkatastrofien, ilmastonmuutoksen ja sosioekonomisen kehityksen suhteen. Komitea katsoo, että tarvitaan erityistoimia luonnonvarojen kestävyyden lisäämiseksi ja erityisesti biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi.

36.

toteaa, että ilmastonmuutos liittyy vahvasti kaupungistumisen kaltaisiin sosioekonomisiin muutoksiin. Komitea painottaa, että Euroopan kaupunkialueilla, joilla asuu kolme neljäsosaa väestöstä, on vastassaan ilmastohaasteita, jotka edellyttävät räätälöityjä ratkaisuja ja tukea EU:lta ja jäsenvaltioilta (6). Lisäksi komitea korostaa maaseutualueiden ja kaupunkien lähialueiden merkitystä. Näillä alueilla päästöjen vähentäminen on toisinaan vieläkin vaikeampaa, ja komitea kehottaa löytämään asianmukaisia ratkaisuja myös niitä varten.

37.

tähdentää, että monitasoisesta ilmasto- ja energiavuoropuhelusta saattaa tulla vaikuttava väline, jonka avulla varmistetaan sopeutumispolitiikkojen tehokas vertikaalinen integraatio ja valtavirtaistaminen. Se tulisi laajentaa kattamaan koko vihreän kehityksen ohjelma.

38.

painottaa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja vastaavien aloitteiden keskeistä roolia tuotaessa sopeutumispolitiikkoja lähemmäs kuntia ja alueita sekä sopimuksen allekirjoittajatahojen roolia pantaessa täytäntöön kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelmia.

39.

pitää tärkeänä, että tehostetaan sellaisen innovatiivisen digitaaliteknologian käyttöä, laajentamista ja omaksumista, joka vahvistaa integroitumisvalmiuksia ja yhteenkuuluvuutta ja edistää älykkään alueen strategian käyttöönottoa. Tällaista teknologiaa, jolla tarkoitetaan muun muassa 5G-teknologiaa, esineiden internetiä ja data-analytiikkaa, on pidettävä alueiden ja kuntien digitaalista ja vihreää siirtymää edistävänä osatekijänä ja ennen kaikkea läpimurtojen mahdollistajana digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamisessa, energiatehokkuudessa sekä kulttuurin ja matkailun ja sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

40.

korostaa energiajärjestelmien roolia sopeutumisessa ja niiden välisiä yhteyksiä samaan tapaan kuin tiedonannossa EU:n energiajärjestelmän integrointistrategiasta (7) ja kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan näitä yhteyksiä edelleen kyseisen tiedonannon jatkotoimissa.

41.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa alueiden ja kuntien välisiä eurooppalaisia kumppanuuksia hyödyntämällä älykkään erikoistumisen malleja. Komitea suosittaa kuntien ja alueiden roolin vahvistamista ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevässä Climate Adapt -foorumissa (8) ja on valmis syventämään yhteistyötä erityisesti Euroopan ympäristökeskuksen, EIT:n ilmastoon keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön (Climate KIC) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa.

42.

korostaa, että alueiden ja kuntien täytäntöönpanovalmiuksia on parannettava ja että on tärkeää, että niillä on riittävästi pätevää henkilöstöä. Erityisesti kuntatasolla on järjestelmällisesti tarjottava tarvittavaa työvoimaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastotoimitavoitteiden toteuttamiseen liittyvien monien eri alojen ja vastuualueiden koordinoimiseksi.

Rahoitus ja maailmanlaajuiset säännöt

43.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmään. Ilmastoalan siirtymä edellyttää uusia investointeja erityisesti yksityissektorilla sopeutumis- ja hillitsemistoimia varten. Tarvittavien investointien houkuttelemiseksi hiilidioksidin hinta olisi asetettava ennakoitavalle ja asianmukaiselle tasolle. Tällaisella järjestelmällä olisi kannustettava energiayhtiöitä ja muita yrityksiä omaksumaan vahva rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja uusien hiilineutraalien ratkaisujen luomisessa.

44.

korostaa, että tarvitaan nykyistä tehokkaampi hiilidioksidipäästöjen hinnoittelujärjestelmä, johon sisältyy hiilitullimekanismi, jotta hiilidioksidi olisi selkeä osa talousjärjestelmää ja jotta edistettäisiin siirtymistä hiilineutraaliuteen. Näin luotaisiin uudet tasapuoliset toimintaedellytykset kestävällä pohjalla olevalle toiminnalle. Lisäksi tämä on ratkaisevan tärkeä väline, jonka avulla hiilidioksidipäästöjen järjestelmästä pystytään tekemään avoin kaikilla tasoilla ja aloilla.

45.

tukee Euroopan parlamentin kehotusta laatia hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viimeisimpien tieteellisten laskelmien pohjalta EU:n 27 jäsenvaltion kasvihuonekaasunettotase, joka edustaa unionin oikeudenmukaista osuutta jäljellä olevista maailmanlaajuisista päästöistä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja ohjaa unionin kehityskulkua kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

46.

kehottaa EU:ta ottamaan maailmanlaajuisesti vahvan johtoaseman, jotta saadaan kehitettyä tarvittavat hiilidioksidin hinnoittelu- ja budjetointijärjestelmät vuoteen 2030 mennessä ja voidaan neuvotella samanlaisista järjestelyistä globaalien kauppakumppanien kanssa.

47.

ehdottaa, että edistetään EU:n rahoittamia, sopeutumiseen liittyviä pitkän aikavälin infrastruktuuri-investointeja. Komitean mielestä on erittäin tärkeää, että kaikilla hallintotasoilla on asianmukaisia rahoitusmahdollisuuksia ilmastonmuutokseen sopeutumista varten ja että tutkitaan uusia potentiaalisia vaihtoehtoja nykyisten järjestelyjen tilalle ja tarkastellaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.

48.

suosittaa, että EU ja jäsenvaltioiden hallitukset varmistavat vakaan ja systemaattisen julkisen rahoituksen sopeutumistoimille, kuten yleishyödyllisille palveluille, hätä- ja pelastuspalvelulle ja terveydenhuollolle. Ennalta varautuva sopeutuminen edellyttää kattavia investointeja infrastruktuuriin ja pelastusvälineisiin, joissa yhdistetään ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen yleisiin kestävyyttä edistäviin toimiin.

49.

on tyytyväinen ilmoitukseen vihreistä joukkovelkakirjoista ilmastotoimien rahoittamiseksi. Komitea varoittaa, että julkiset varat eivät välttämättä riitä vastaamaan kaikkiin sopeutumistarpeisiin ja että olisi edistettävä sopeutumistoimien yksityistä rahoitusta. Kestävyysperiaatteiden mukaisena ja vahinkoa aiheuttamattomana pidettävän toiminnan luokituskriteerit ja hallinta on tärkeää suunnitella siten, että niistä ei tule hallinnollisia rasitteita niille, jotka haluavat tehdä kestäväpohjaisia investointeja. Tämä pätee erityisesti silloin, kun nämä pyrkimykset menevät EU:ssa ja jäsenvaltioissa voimassa olevaa lainsäädäntöä pidemmälle.

50.

toteaa, että uusi vuosien 2021–2027 kehys keskittyy voimakkaasti innovoinnin avulla saavutettavaan älykkäämpään Eurooppaan sekä vihreämpään ja vähähiiliseen Eurooppaan. Komitea kehottaa antamaan AK:lle suuremman roolin ohjattaessa alueellisia julkisia ja yksityisiä investointeja yhdistävien välineiden käyttöä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. Tähän sisältyy tuki paikallistason strategioille sekä paikallisviranomaisten valmiuksien parantaminen EU:n, kansallisten, alueellisten ja paikallisten varojen hallinnoinnissa. Komitea huomauttaa, että EU:n ohjelmilla on edistettävä hyvien ilmastoratkaisujen luomista ja jakamista eri kokoisten kuntien hyväksi.

51.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat parhaiten kansalaisten tarpeet ja haasteet ja ovat vastuussa EU:n politiikkojen täytäntöönpanosta paikallis- ja aluetasolla. Siksi jäsenvaltioiden on otettava paikallis- ja alueviranomaiset mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöön liittyvään päätöksentekoprosessiin. AK kannustaa jäsenvaltioita myös siirtämään rahastojen ja rahoitusvälineiden hallinnointia paikallis- ja alueviranomaisille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

52.

panee merkille, että Euroopan investointipankki (EIP) on sitoutunut uudella tasolla lisäämään osuutta rahoituksesta, joka on tarkoitettu ilmastotoimien ja ympäristön kestävyyden edistämiseen vuoteen 2025 mennessä sekä ilmastopankkia koskevan etenemissuunnitelman kehittämiseen (9). Komitea on tyytyväinen EIP:n kehittämän ilmastoriskien arviointijärjestelmän käyttöönottoon fyysisten ilmastoriskien järjestelmällistä arviointia varten.

53.

toteaa, että EU:n uuden sopeutumisstrategian kehittämisen on pohjauduttava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteisiin. Komitea kehottaa painokkaasti komissiota tunnustamaan kunnat ja alueet täysivaltaisiksi kumppaneiksi tässä kehyksessä ja kuromaan tehokkaammin umpeen paikallisten, alhaalta ylöspäin suuntautuvien ja kansallisten sopeutumisstrategioiden välistä kuilua.

Johdonmukaisuuden ja toimien parantaminen kaikkialla Euroopassa

54.

painottaa, että ilmastosopimuksen tavoitteet perustuvat toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen ja monitasoiseen hallintoon. AK on valmis antamaan poliittisen tukensa ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon (10) ja tuomaan sopimuksen Euroopan kaikkien kuntien ja alueiden tasolle. Komitea kehottaa tässä yhteydessä komissiota lukemaan sopeutumistoimet yhdeksi tämän tärkeän aloitteen toimista.

55.

korostaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen potentiaalia yhtäältä innovatiivisena hallinnointivälineenä, jolla tehostetaan paikallis- ja alueviranomaisten ja EU:n toimielinten välistä yhteistyötä, ja toisaalta kokoavana aloitteena, jolla edistetään paikallisten ilmastosopimusten luomista kaikkialla EU:ssa ja helpotetaan hyvien käytäntöjen soveltamista, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen alalla.

56.

muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää sopeutumispolitiikka alueelliseen infrastruktuuriin sekä maisemansuunnitteluun ja -hoitoon (11). Kuntien ja alueiden tulisi toteuttaa tätä varten merkittäviä toimia.

57.

on tyytyväinen ehdotukseen kunnianhimoisesta ilmastotavoitesuunnitelmasta vuodelle 2030 ja kehottaa komissiota sisällyttämään siihen myös sopeutumistoimia ja -tavoitteita.

58.

painottaa, että useilla aloitteilla, kuten kansalaisvuoropuhelulla, alueellisten vaikutusten arvioinneilla, ilmasto- ja energia-alan monitasoisella vuoropuhelulla ja alueellisten keskusten RegHub-verkostolla sekä vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan eurooppalaisella kaupunkialoitteella, voidaan tukea sekä sopeutumistoimien arviointia että strategisen ohjelman laatimista osallistamalla tahot, joihin ilmastonmuutos ja sopeutumistoimet vaikuttavat suoraan.

59.

suhtautuu myönteisesti rakennusten perusparannusaallon julkistamiseen, sillä se on tulevaisuuteen suuntautuva hanke, jolla tehostetaan EU:n toimia yhdellä ilmastotavoitteidemme saavuttamisen kannalta keskeisistä aloista. Komitea kehottaa tässä yhteydessä komissiota kehittämään edelleen rakennusten kunnostamisen roolia sopeutumistavoitteiden hiomisessa ja rakennetun ympäristön iskunkestävyyden parantamisessa.

60.

toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutus kansalaisiin vaihtelee näiden sosiaalisen ja taloudellisen haavoittuvuuden, iän ja sukupuolen mukaan. Sopeutumispolitiikkojen sosiaaliset näkökohdat tulisi näin ollen ottaa tarkkaan huomioon uudessa EU:n strategiassa Euroopan ympäristökeskuksen tällä alalla tekemän työn pohjalta (12).

61.

muistuttaa, että jäsenvaltiot laativat parhaillaan erilaisia suunnitelmia ja strategioita, kuten strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, kansalliset pitkän aikavälin strategiat ja kestävän kehityksen strategiat sekä esimerkiksi biologista monimuotoisuutta, metsätaloutta, maataloutta ja aluesuunnittelua koskevat muut alakohtaiset toimintalinjat. Komitea katsoo, että tämä saattaa aiheuttaa sekaannusta kunnille ja alueille, ja kehottaa Euroopan komissiota pohtimaan kokonaiskehystä uudelleen johdonmukaisemman toimintamallin edistämiseksi.

62.

kehottaa komissiota suosittamaan painokkaasti, että jäsenvaltiot ottaisivat valtiotasoa alemmat hallintotahot mukaan sopeutumisstrategioidensa laadintaan sekä edistämään paikallisten ja alueellisten strategioiden kehittämistä ja kansallisten strategioiden alueellista jakautumista. AK on valmis järjestämään tätä tarkoitusta varten ilmasto- ja energia-alan monitasoista vuoropuhelua.

Bryssel 10. joulukuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) https://climateemergencydeclaration.org/climate-emergency-declarations-cover-15-million-citizens/

(2) Kertomus ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final).

(3) https://www.eea.europa.eu/themes/climate-change-adaptation

(4) https://ec.europa.eu/futurium/en/climate-adaptation

(5) https://www.eumayors.eu/

(6) https://www.eumayors.eu/

(7) COM(2020) 299 final.

(8) https://climate-adapt.eea.europa.eu/

(9) https://www.eib.org/en/about/partners/cso/consultations/item/cb-roadmap-stakeholder-engagement.htm

(10) Ks. lausunto 1360/2020 aiheesta ”Eurooppalainen ilmastosopimus” (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 99), esittelijä Rafał Trzaskowski (PL, EPP), saatavilla osoitteessa https://cor.europa.eu/FI/our-work/Pages/OpinionTimeline.aspx?opId=CDR-1360-2020

(11) https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/adaptation/what/docs/swd_2013_137_en.pdf

(12) https://www.eea.europa.eu/publications/unequal-exposure-and-unequal-impacts