P9_TA(2020)0359

Euroopan uusi pk-yritysstrategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2020 Euroopan uudesta pk-yritysstrategiasta (2020/2131(INI))

(2021/C 445/01)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan sisämarkkinoista, kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesta markkinataloudesta,

—	ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (1),

—	ottaa huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU (2) (maksuviivästysdirektiivi),

—	ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (3),

—	ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet (4),

—	ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perheyrityksistä Euroopassa (5),

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (6),

—	ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta (7),

—	ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä (8),

—	ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta (COM(2011)0078) ja siitä 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman (9),

—	ottaa huomioon 7. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi (COM(2011)0870),

—	ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Järkevä sääntely – Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet” (COM(2013)0122),

—	ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020)0067),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten (COM(2020)0103),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020)0102),

—	ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

—	ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),

—	ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon mukautetusta komission työohjelmasta vuodeksi 2020 (COM(2020)0440),

—	ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020)0274),

—	ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan vuosikertomuksen 2018/2019 marraskuulta 2019,

—	ottaa huomioon komission kevään 2020 talousennusteen,

—	ottaa huomioon 22. päivänä tammikuuta 2020 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 02/2020 ”Pk-yritysten rahoitusväline toiminnassaan: vaikuttava ja innovatiivinen ohjelma, jolla on myös haasteita”,

—	ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2020 julkaistun digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin 2020 tulokset,

—	ottaa huomioon kesäkuussa 2020 julkaistun Maailmanpankin raportin ”Global Economic Prospects 2020”,

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 julkaistun OECD:n raportin ”The Missing Entrepreneurs 2019”,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0237/2020),

ottaa huomioon, että komission tiedonanto pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten julkaistiin 10. maaliskuuta 2020, kun taas WHO julisti covid-19:n pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020 (10), mikä vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen ympäristöön, jossa pk-yritykset toimivat, ja minkä seurauksena strategiaa on tarkistettava monissa taloudellisissa, sosiaalisissa ja poliittisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2020 esitellyssä komission strategiassa ehdotetaan silti vielä ratkaisuja rakenteellisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita pk-yritykset kohtasivat ennen covid-19-kriisiä, sekä tuleviin, digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään liittyviin haasteisiin; toteaa, että komission pitäisi esittää ajantasaistettu versio tiedonannostaan pk-yrityksiä koskevasta strategiasta, jossa otetaan huomioon tässä päätöslauselmassa esiin tuodut seikat; ottaa huomioon, että Euroopan kilpailukyky on jäljessä muiden kehittyneiden talouksien kilpailukyvystä, mikä uhkaa Euroopan mahdollisuuksia luoda vaurautta ja hyvinvointia,

ottaa huomioon, että 27 jäsenvaltion EU:n 24 miljoonaa pk-yritystä ovat talouden selkäranka ja tuottivat ennen pandemiaa yli puolet Euroopan BKT:stä ja työllistivät noin 100 miljoonaa työntekijää; ottaa huomioon, että 98,9 prosenttia EU:n rahoitusalan ulkopuolisista yrityksistä on pieniä yrityksiä, joissa on vähemmän kuin 49 työntekijää (11); toteaa, että mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset ovat sekä kansallisella että EU:n tasolla hyvin monimutkaisia ja heterogeenisia ottaen huomioon niiden koon ja hyvin erilaiset toimialat; katsoo, että pk-yritykset ovat elintärkeitä Euroopan teollisuuden arvoketjujen kehittämisen ja häiriönsietokyvyn kannalta ja edistävät merkittävästi paikallisia, alueellisia ja kansallisia talouksia;

katsoo, että pk-yritysten olisi oltava keskeisessä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja digitaalistrategiassa ja että niitä olisi tuettava asianmukaisesti räätälöidyillä rahoitusvälineillä ja pk-yrityksille suotuisalla lainsäädäntöympäristöllä, jotta niillä olisi merkittävä rooli Euroopan talouden kasvussa sekä unionin laajemmissa strategisissa tavoitteissa, mukaan luettuina vuoteen 2050 ulottuvat ympäristötavoitteet; ottaa huomioon, että päätöslauselmassaan EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi parlamentti korosti, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen muutoksen olisi myötävaikutettava covid-19-pandemian jälkeisten elvytys- ja jälleenrakennusstrategioiden edistymiseen; katsoo, että pk-yritykset on otettava aktiivisesti mukaan ja niitä on tuettava EU:n digitaalistrategiassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä ja vapauttaa niiden mahdollisuudet digitalisointiin, innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon ja kiireellisten ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten huolenaiheiden ratkaisemiseen; toteaa, että pk-yritysten panos on ratkaisevan tärkeä näiden strategioiden onnistumisen kannalta;

toteaa, että pandemian aiheuttama talouskriisi ja sen aikaansaamat synkät talousnäkymät ovat ajaneet huomattavan ja määrittelemättömän määrän pk- ja startup-yrityksiä maksukyvyttömyyden partaalle; toteaa, että vuonna 2018 vain 40 prosenttia yrityksistä sai maksun ajallaan; katsoo, että maksuvalmiuskriisillä, josta monet pk-yritykset kärsivät, on kielteisiä vaikutuksia paitsi niiden päivittäiseen toimintaan myös niiden tuleviin kasvunäkymiin, mikä estää niitä suunnittelemasta asianmukaisesti pitkän aikavälin investointeja;

toteaa, että Euroopan keskuspankin (EKP) omaisuuserien ostot vastauksena pandemian aiheuttamaan talouskriisiin auttavat pääasiassa suurempia yrityksiä, koska ne ovat riippuvaisempia kaupallisista velkamarkkinoista, mutta eivät paranna pk-yritysten rahoitusolosuhteita; katsoo, että näiden yritysten katoamiseen liittyvien taloudellisten, sosiaalisten ja strategisten riskien minimoimiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toimittava rohkeasti ja nopeasti; toteaa, että pankkilainoitus on perinteisesti ollut pk-yritysten tärkein ulkopuolinen rahoituslähde unionissa, sillä sen osuus on yli kolme neljäsosaa pk-yritysten rahoituksesta, mikä tekee pk-yrityksistä erityisen haavoittuvia pankkien luotonannon supistumiselle; toteaa, että pk-yrityksillä ei ole välineitä pitkittyneeseen kriisiin vastaamiseksi ja että kansalliset toimenpiteet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti EU:n sisämarkkinoihin;

ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aiheuttaman pääomavajeen vaikutus vaihtelee eri alojen, eri yritystyyppien ja eri jäsenvaltioiden välillä, mikä johtaa eroihin sisämarkkinoilla; katsoo, että on tärkeää säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan minimoida kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla, kun taas jäsenvaltioiden väliset erot kasvussa ovat yksi syy EU:n epätasaiseen talouskehitykseen; huomauttaa, että pk-yritykset kärsivät vieläkin enemmän ylivoimaisesta ja usein sääntelemättömästä maailmanlaajuisesta kilpailusta;

ottaa huomioon, että OECD:n talouskatsauksessa pidetään uuden vakavan covid-19-aallon sattuessa mahdollisena, että vuoden 2021 loppuun mennessä tulonmenetykset kasvavat suuremmiksi kuin missään aiemmassa taantumassa viimeisimpien 100 vuoden aikana (12); toteaa, että covid-19-pandemian jälkeen valtiontuet eivät saisi johtaa eri maiden pk-yritysten välisen kilpailun vääristymiin sisämarkkinoilla; toteaa pandemian osoittaneen, että digitaalinen muutos on äärimmäisen tärkeä, ja korostaneen tarvetta digitalisoida talous, jotta voidaan varmistaa parempi selviytymis- ja palautumiskyky tulevaisuudessa, samalla kun ympäristöhaasteet ovat edelleen olemassa ja niihin on vastattava; ottaa huomioon, että EU kohtaa kovaa kilpailua maailmanlaajuisten toimijoiden taholta; toteaa, että innovointi on tehokas tapa, jolla pk-yritykset voivat rakentaa pitkän aikavälin kestävää kasvua;

toteaa, että ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen, innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönoton odotetaan luovan pk-yrityksille uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja parantavan samalla niiden kilpailukykyä ja vähentävän niiden kustannuksia edellyttäen, että käytössä on sopivat hallinnolliset, sääntelyyn liittyvät ja tekniset olosuhteet; ottaa huomioon, että monet pk-yritykset haluavat parantaa ympäristötehokkuuttaan, resurssi- ja energiatehokkuuttaan, digitaaliteknologian käyttöä ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä kaikki on ratkaisevan tärkeää niiden pitkän aikavälin kestävän kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että ne voivat olla keskeisessä asemassa ekoinnovaatioiden välittömässä tuottamisessa; katsoo, että tätä varten olisi parannettava rahoituksen ja teknisen tuen saatavuutta;

ottaa huomioon, että komission digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin 2020 (13) mukaan monilla pk-yrityksillä ei edelleenkään ole kaikkia mahdollisuuksia digitalisaatioon ja ne ovat jääneet jälkeen suurista yrityksistä sekä digitaalisten taitojen että toimintojensa digitalisaation osalta, mikä johtuu osittain monikansallisten yritysten epäreilusta kilpailusta; katsoo, että samoja sääntöjä olisi sovellettava sekä digitaalisilla että muilla kuin digitaalisilla sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältetään kielteiset vaikutukset työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaalisiin oikeuksiin; katsoo, että datan käyttö voi johtaa kilpailuetuun ja antaa pk-yrityksille mahdollisuuden hyötyä digitaalisesta muutoksesta, ja katsoo, että keskittymisen digilukutaitoon ja digiosaamiseen olisi kuljettava käsi kädessä EU:n digitaali-infrastruktuuriin tekemien investointien lisäämisen sekä pk-yritysten datansaannin parantamisen ja kaikentyyppisten markkinaympäristöjen eli yritysten keskisten, yritysten ja kuluttajien välisten sekä yritysten ja viranomaisten välisten oikeudenmukaisten kaupallisten ja sääntelykehysten kanssa;

katsoo, että yksi suurimmista haasteista digitalisaation potentiaalin hyödyntämisessä on osaavien työntekijöiden löytäminen; katsoo, että komission, jäsenvaltioiden ja paikallishallintojen olisi parannettava liiketoimintaympäristöä, jotta varmistetaan pk-yritysten kilpailukyky sekä unionin kestävä ja pitkän aikavälin talouskasvu; katsoo, että pk-yrityksiä koskeva unionin strategia tarjoaa tilaisuuden edistää aliedustettujen ryhmien yrittäjyyskulttuuria ja antaa niille mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti digitaalisesta muutoksesta ja vihreästä siirtymästä syntyviä mahdollisuuksia;

katsoo, että yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen voi antaa pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään sekä lisätä työpaikkojen luomista ja siten pk-yritysten vaikutusta työmarkkinoihin; toteaa, että vaikka naiset muodostavat 52 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä, heidän osuutensa itsenäisistä ammatinharjoittajista EU:ssa on vain 34,4 prosenttia ja osuus startup-yrittäjistä 30 prosenttia (14); katsoo, että naisten luovuus ja yrittäjyyspotentiaali ovat edelleen hyödyntämättä ja niitä olisi kehitettävä edelleen;

katsoo, että olisi vähennettävä sääntelytaakkaa, kuten liiallisesta sääntelystä ja liian monimutkaisista hallintomenettelyistä aiheutuvia taloudellisia ja ”turhia” kustannuksia, mukaan lukien patenttioikeudenkäynteihin liittyvät haasteet esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun alalla mutta myös rahoitusmahdollisuuksien osalta; toteaa, että innovointiin ei liity sääntelyä vaan se on seurausta yhteistyöponnisteluista, joissa yritykset ovat vuorovaikutuksessa ja vaihtavat kumppaneiden kanssa tietämystä ja tietoa ja yhdistävät ideoita ja rahoitusta osana laajempia innovaatiojärjestelmiä; toteaa, että pk-yritykset tai toiminnot, joihin pk-yritykset todennäköisemmin osallistuvat, tavoitetaan yleensä todennäköisemmin avustuksilla kuin verohyvityksillä;

ottaa huomioon, että EU:n pk-yritysten määritelmään viitataan yli sadassa EU:n säädöksessä, jotka kattavat monenlaisia politiikkoja; ottaa huomioon, että komissio tarkastelee nykyistä määritelmää edelleen ja raportoi viimeisimmässä julkisessa kuulemisessa esiin tulleista erityiskysymyksistä, kuten monimutkaisista omistusrakenteista tai mahdollisista ”lukkiutumisvaikutuksista”; ottaa huomioon, että komission on edelleen noudatettava Euroopan unionin tuomioistuimen 15. syyskuuta 2016 antamaa tuomiota, jossa edellytetään ”itsenäisyyden” ja ”riippumattomuuden” kriteerien selventämistä;

ottaa huomioon, että mikroyritykset muodostavat merkittävän osan eurooppalaisista pk-yrityksistä ja että niillä on hyvin usein vaikeuksia saada rahoitusta ja tietoa mahdollisuuksista, joita on tarjolla Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla; toteaa, että pk-yritykset ovat myös kärsineet covid-19-kriisistä erittäin paljon ja ne ansaitsevat enemmän apua ja niitä on tuettava paremmin ilman, että rajoitetaan pk-yritysten nykyistä määritelmää;

ottaa huomioon, että midcap-yritykset eli markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset antavat huomattavan panoksen työllisyydelle ja kasvulle erityisesti joissakin jäsenvaltioissa; katsoo, että komission olisi osana REFIT-aloitetta arvioitava tarvetta erilliselle midcap-yrityksen määritelmälle, jotta voidaan toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä, samalla kun varmistetaan, että tällä ei laajenneta pk-yritysten nykyistä määritelmää eikä vaaranneta pk-yritysten tukea millään tavalla;

Covid-19-kriisiä edeltäneet rakenteelliset haasteet

suhtautuu myönteisesti komission pk-yritysstrategiaan ja yhtyy sen näkemykseen, jonka mukaan pk-yritykset ovat olennaisen tärkeitä Euroopan taloudelle; korostaa, että pk-yrityksiä koskevaa strategiaa on päivitettävä covid-19-kriisin johdosta ja samalla on keskityttävä edistämään siirtymistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta selviytymis- ja palautumiskykyiseen yhteiskuntaan ja kilpailukykyiseen talouteen, ja kehottaa siksi yhdenmukaistamaan pk-yrityksiä koskevan strategian teollisuusstrategian, Euroopan datastrategian (15) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa, jotta voidaan ottaa kaikki pk-yritykset aktiivisesti mukaan digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään ja tukea niitä, niin että saavutetaan parempi kilpailukyky, pitkän aikavälin kasvu ja parempi selviytymis- ja palautumiskyky;

kehottaa lisäksi toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan ympäristöä yritysten luomista varten ja vahvistetaan yrittäjähenkeä muun muassa vähentämällä pk-yritysten hallinnollista taakkaa; kehottaa hyväksymään tätä varten pk-yrityksiä koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää selvät tavoitteet, välitavoitteet ja aikataulun ja johon liittyy säännöllinen seuranta, raportointi ja arviointi; korostaa tältä osin tarvetta vahvistaa yrittäjähenkeä unionissa ja luoda edellytykset, joiden avulla uudet yritykset ja nykyiset pk-yritykset voivat menestyä ja innovoida ja siten edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja taloudellista kilpailukykyä;

toteaa, että liian suuri hallinnollinen ja sääntelyyn liittyvä taakka haittaa pk-yritysten menestymistä, koska niiltä puuttuvat tarvittavat resurssit monimutkaisten byrokraattisten vaatimusten täyttämiseksi;

suhtautuu näin ollen myönteisesti komission sitoumukseen ottaa käyttöön ”yksi sisään, yksi ulos” -periaate mutta muistuttaa, että tämä vain säilyttää lainsäädännön tilanteen ennallaan, mikä ei ole riittävä tavoite, ja painottaa, että jäsenvaltioiden on vältettävä ylisääntelyä ensimmäisenä askeleena kohti uuden sääntelyn kierteen pysäyttämistä; muistuttaa, että julkishallinnolla on sekä Euroopan että kansallisella tasolla keskeinen rooli liiketoiminnan sujuvuuden varmistamisessa ja esimerkiksi taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien investointien edistämisessä, samalla kun se varmistaa mahdollisimman korkeat avoimuutta ja työntekijöiden terveyttä, oikeuksia ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskevat standardit;

kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota tunnustamaan, että tarvitaan parempaa sääntelyä ja yksinkertaistamista, ja hyväksymään etenemissuunnitelman, jossa asetetaan konkreettisia ja sitovia tavoitteita ja indikaattoreita, tärkeänä edellytyksenä talouden elpymiselle ja innovoinnille sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn turvaamiselle; panee merkille, että useat jäsenvaltiot ovat asettaneet hallinnollisen taakan vähentämiselle jopa 30 prosentin määrällisiä tavoitteita (16), ja kehottaa komissiota asettamaan EU:n tasolla kunnianhimoisia ja sitovia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita hallinnollisen taakan vähentämiselle mahdollisimman pian vaikutustenarvioinnin jälkeen ja joka tapauksessa viimeistään kesäkuussa 2021 ja ennen komission tiedonantoa;

toteaa, että tässä etenemissuunnitelmassa olisi yksilöitävä alat, joilla pk-yritysten hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää taakkaa olisi vähennettävä huomattavasti, jotta voidaan vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, byrokratia mukaan luettuna, ja tukea jäsenvaltioita sääntöjen määrän nopeassa vähentämisessä siten, että samalla varmistetaan työntekijöiden oikeudet, sosiaali- ja terveysnormit ja ympäristönsuojelu; korostaa, että byrokratian vähentämisen tehokkuuden seuraamiseksi on myös tärkeää arvioida tällaisia toimenpiteitä jälkikäteen ottaen huomioon pk-yritysten näkökulma ja heikentämättä työntekijöiden oikeuksia;

kehottaa huolehtimaan sääntelyn yhdenmukaistamisen yhteydessä älykkäästä digitalisaatiosta sekä lisäämään käyttäjäystävällisyyttä ja varmistamaan virtaviivaisemmat menettelyt ja turvallisemmat ja yksityisemmät datamenettelyt; vaatii tässä yhteydessä lisää ja kohdennetumpaa teknistä ja hallinnollista apua kansallisella ja EU:n tasolla, parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja koulutusmahdollisuuksia pk-yrityksille; kehottaa komissiota hallinnoimaan todellista keskitettyä digitaalista asiointipistettä kaikkia EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevia pk-yritysten tiedusteluja varten ja varmistamaan, että EU:n tukijärjestelmiin, myös covid-19-pandemian vaikutuksiin liittyviin järjestelmiin, sisältyy vahva pk-yrityskomponentti;

on tyytyväinen parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden soveltamisen tähänastisiin saavutuksiin; toteaa, että on saavutettava lisäedistystä erityisesti lomakkeiden ja menettelyjen yksinkertaistamisen ja standardoinnin alalla ja pantava johdonmukaisesti täytäntöön yhden kerran ja oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteet sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla sekä hallinnollisen taakan vähentäminen yleisellä tasolla;

kehottaa komissiota analysoimaan huolellisesti covid-19-kriisin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset pk-yrityksiin ja ottamaan kriisistä johtuvat pk-yritysten huolenaiheet huomioon, kun se tekee uusia vaikutustenarviointeja lainsäädäntöä valmistellessaan;

10.

kehottaa siksi ottamaan käyttöön pakollisen testin, jonka avulla voidaan arvioida lainsäädäntöehdotusten kustannuksia ja hyötyjä pk-yritysten kannalta, mukaan lukien niiden taloudellinen vaikutus ja vaikutus pk-yritysten työntekijöihin; odottaa, että pk-yritystestin tulokset otetaan täysimääräisesti huomioon kaikissa lainsäädäntöehdotuksissa ja osoitetaan selvästi, miten yksinkertaistaminen saavutettaisiin, ja laaditaan mahdollisuuksien mukaan lisäsuosituksia pk-yrityksille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen tai sääntelyyn liittyvän taakan välttämiseksi; muistuttaa, että EU:n lainsäädäntöprosessissa olisi keskityttävä ensisijaisesti vaikutustenarviointien laatuun eikä siihen, miten nopeasti aloitteet saatetaan päätökseen; kehottaa jäsenvaltioita keräämään ja edistämään parhaita käytäntöjä ja laatimaan ohjeita pk-yritystestien järjestelmällisestä käytöstä myös kansallisella tasolla;

11.

kehottaa komissiota huolehtimaan sääntelyntarkastelulautakunnan tehokkuudesta ja moitteettomasta toiminnasta varmistamalla, että enemmistö sen asiantuntijoista on ulkopuolisia ja että se saa tukea yhteiseltä tutkimuskeskukselta; muistuttaa, että sääntelyntarkastelulautakunnan ja sen työn riippumattomuus, avoimuus ja objektiivisuus on varmistettava ja että sen jäseniin ei saisi kohdistua minkäänlaista poliittista valvontaa, eturistiriitaa tai puolueellisuutta; kehottaa komissiota takaamaan suurten ja pienten yritysten tasapainoisen edustuksen kaikissa asiaankuuluvissa elimissä ja komiteoissa, jotka liittyvät EU:n päätöksentekoon, sääntelyntarkastelulautakunta mukaan luettuna; katsoo, että nykyinen edellytys, jonka mukaan sääntelyntarkastelulautakunnassa on vain yksi pk-yritysten edustaja koko pk-sektoria kohden, on riittämätön, kun otetaan huomioon, että Euroopassa on hyvin monenlaisia pk-yrityksiä;

12.

kehottaa panemaan jälleen täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (SBA); korostaa, että on jatkuvasti sovellettava ”pienet ensin” -periaatetta ja vahvistettava ”suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni” -periaatetta, jotta varmistetaan asianmukainen keskittyminen pk-yrityksiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä, ja katsoo, että näitä periaatteita on pidettävä perustana uudelle toimielinten väliselle sitoumukselle hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi;

13.

panee merkille komission aikomuksen nimittää erityinen EU:n pk-yritysedustaja, jotta voidaan lisätä pk-yrityksiin liittyvien kysymysten näkyvyyttä, ja kehottaa lisäksi komissiota sijoittamaan pk-yritysedustajan komission puheenjohtajan alaisuuteen keskitettyyn yksikköön, jotta pk-yrityksiä koskevia kysymyksiä voidaan valvoa kaikissa pääosastoissa; kehottaa komissiota hyödyntämään nykyistä pk-yritysten suorituskyvyn tarkasteluprosessia ja käymään vuosittain keskustelua ”pk-yritysunionin tilasta” Euroopan parlamentin täysistunnossa; korostaa mahdollisuutta vahvistaa pk-yritysedustajien verkoston ja pk-yrityksiä edustavien kansallisten ja paikallisten järjestöjen välistä yhteistyötä;

14.

katsoo, että EU:n kestävyys- ja digitalisaatiotavoitteita olisi täydennettävä niitä täysin vastaavilla taloudellisilla ja muilla resursseilla, jotta jäsenvaltiot voivat edistää pk-yritysten muutosprosessia kummallakin alalla, ja toteaa, että tämä on erityisen tärkeää vähemmän kehittyneillä alueilla; korostaa, että tällaiset tavoitteet eivät voi olla ristiriitaisia ja että niiden on päinvastoin vahvistettava toisiaan ja niihin on liitettävä toimenpiteitä, joilla turvataan työntekijöiden oikeudet huomioon ottava työllisyys ja parannetaan työoloja;

15.

pitää valitettavana, että pk-yrityksillä on ollut suurempia vaikeuksia rahoituksen saannissa kuin suuremmilla yrityksillä muun muassa erilaisten rahapoliittisten toimenpiteiden ja sääntelykehyksen vuoksi; ehdottaa tältä osin, että ryhdytään toimiin pk-yritysten, myös mikroyritysten ja startup-yritysten, luotonsaannin parantamiseksi; muistuttaa, että pk-yrityksillä ei yleensä ole riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja, jotta ne voisivat hyödyntää rahoitusvälineitä yhdenvertaisesti muiden sidosryhmien, erityisesti monikansallisten yritysten, kanssa;

16.

on huolissaan useimpien, erityisesti rajallisen pääoman, pk-yritysten vaikeuksista saada EIP:n rahoitusta ja kehottaa ottamaan rahoituksen saantia koskevissa edellytyksissä huomioon pk-yritysten kasvaneet rahoitustarpeet; pitää valitettavana, että monet pk-yritykset, mikroyritykset ja startup-yritykset mukaan luettuina, eivät voi saada EU:n rahoitusta, koska ne eivät ole tietoisia saatavilla olevista varoista, mutta myös siksi, että asianomaiset menettelyt ovat hitaita ja tukikelpoisuuskriteerit liian mutkikkaita; kehottaa komissiota poistamaan tällaiset esteet yksinkertaistamalla menettelyjä, varmistamalla tiedonsaannin verkossa ja tukemalla edelleen räätälöityjä kannustimia pk-yrityksille ja mikroyrityksille;

17.

muistuttaa jäsenvaltioita ja komissiota tässä yhteydessä siitä, että pk-yritysten maksuvalmius on välittömästi palautettava niiden perustoiminnan varmistamiseksi, ja varoittaa, että pk-yritysten ja erityisesti mikroyritysten selviytyminen covid-19-pandemian jälkeen riippuu nopeasta päätöksenteosta, riittävästä rahoituksesta ja nopeasti käytettävissä olevasta likviditeetistä, kun otetaan huomioon niiden rakenteelliset heikkoudet suurempiin yrityksiin verrattuna;

18.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tulevia EU:n välineitä parhaalla mahdollisella tavalla paikallisyhteisöjen erityistarpeiden mukaisesti ja ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon nykyiset alakohtaiset ja kansalliset erityispiirteet; muistuttaa, että niiden odotetaan muun muassa kanavoivan investointeja pk-yrityksiin;

19.

pitää valitettavana, että elpymissuunnitelmassa ei juurikaan huomioitu pk-yrityksiä, ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla myös pk-yritykset pääsisivät helposti sen piiriin;

20.

kehottaa komissiota räätälöimään EU:n rahoitusta tarkemmin, jotta voidaan houkutella muita kuin digitaalisia, korkean teknologian ja innovatiivisia pk-yrityksiä osallistumaan enemmän, ja kehottaa lisäksi ottamaan EU:n uusien välineiden suunnittelussa huomioon, voivatko pk-yritykset käyttää rahoitusta järkevästi ja soveltuuko se niiden tarpeisiin, ja varmistamaan, että pk-yritykset voivat hyötyä yhtä paljon kuin kaikki muutkin arvoketjuun osallistuvat kumppanit, mikä koituu Euroopan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn hyväksi; muistuttaa, että startup-yritysten menestymisen tukemiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa sellaisen ”kärsivällisen pääoman” tarjonta, jolla pyritään saamaan pitkäaikaisille investoinneille ominaiset edut ja jonka tarjoajat kykenevät säilyttämään investointinsa myös epäsuotuisissa lyhyen aikavälin olosuhteissa;

21.

korostaa, että EU:n elinten on lähestyttävä ennakoivasti pk-yritysten verkostoja ja organisaatioita paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista tietoa ja ohjausta käytettävissä olevien ja suunniteltujen EU:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi; muistuttaa, että komission olisi käytettävä kaikkia saatavilla olevia viestinnän menetelmiä sekä opiskelijoille ja nuorille yrittäjille suunnattuja kilpailuja;

22.

kehottaa jäsenvaltioita takaamaan syrjimättömät mahdollisuudet pankkilainan saamiselle pk-yrityksille, myös niille, joiden liiketoimintamalli keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin; muistuttaa, että rahoituksen saatavuus on kasvun, kestävän muutoksen ja innovoinnin avaintekijä, ja kehottaa tukemaan edelleen innovatiivisia liiketoimintamalleja; pitää valitettavana eri EU-maissa sijaitsevien pk-yritysten luottoehtojen välisiä eroja ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä rahoitus- ja pankkialan kanssa ajatellen sen velvoitetta varmistaa pk-yrityksille pankkilainojen täysimääräinen ja oikeudenmukainen saatavuus;

23.

korostaa, että pelkästään pääomamarkkinoihin perustuva rahoitus ei riitä tarjoamaan asianmukaisia ratkaisuja pk-yrityksille, ja katsoo, että rahoituspalvelualan on oltava vakaa ja tarjottava pk-yrityksille, mikroyrityksille ja itsenäisille elinkeinonharjoittajille monipuolisia räätälöityjä rahoitusvaihtoehtoja kustannustehokkaasti; painottaa tässä yhteydessä perinteisten pankkitoiminnan mallien kuten pienten alueellisten pankkien ja säästöosuuskuntien merkitystä; kehottaa EIP:tä tekemään tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien rahoituksen välittäjiensä kanssa olennaisten tietojen levittämiseksi pk-yrityksille niiden rahoituksen saannin helpottamiseksi;

Covid-19-pandemian aiheuttamat uudet haasteet

24.

muistuttaa, että pk-yritysten maksuvalmiutta on parannettava nopeasti ja että pk-yritysten pääoman korottamista koskevia toimenpiteitä olisi myös vahvistettava; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota puuttumaan maksuviivästysongelmaan, sillä se aiheuttaa edelleen merkittäviä maksuvalmiushaasteita pk-yrityksille, ja kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole niin tehneet, panemaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöön erityisesti julkishallintojen ja yritysten keskisten suhteiden osalta;

25.

kehottaa komissiota tehostamaan maksuviivästysdirektiivin seurantaa ja täytäntöönpanoa ja arvioimaan tarvetta sen tarkistamiseen, jotta voidaan varmistaa, että nopeat maksut ovat sisämarkkinoilla normi sekä yritysten välisissä liiketoimissa, erityisesti suuremmilta yrityksiltä pienemmille, että viranomaisten ja yritysten välisissä liiketoimissa; kehottaa EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisia näyttämään oikeaa esimerkkiä ja maksamaan pk-yrityksille aina ajoissa ja kannustaa tässä yhteydessä käyttämään aktiivisesti rikkomusmenettelyjä tapauksissa, joissa direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön;

26.

toteaa, että valtiontukisääntöjä on lievennettävä väliaikaisesti ja että ne ovat johtaneet toimenpiteiden epätasaiseen täytäntöönpanoon eri puolilla unionia; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan nopeasti, jotta varmistetaan tasapuoliset kilpailuedellytykset jäsenvaltioiden välille;

27.

toteaa, että valtiontukisääntöjen mahdollisessa tulevassa arvioinnissa ja tarkistamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon niiden pk-yritysten erityispiirteet ja maantieteelliset haitat, jotka sijaitsevat uloimmilla alueilla, kuten saaret, syrjäisimmät alueet ja vuoristoalueet, sekä muilla alueilla, joilla esiintyy ennennäkemättömiä luonnonkatastrofeja, muut kuin syrjäisimmät alueet mukaan luettuina;

28.

on erittäin huolissaan siitä, että sellaiset alat kuin matkailu- ja majoitusala, kulttuuri, luovat alat, liikenne, messu- ja tapahtuma-alat, joilla toimii lähinnä pk-yrityksiä, ovat olleet covid-19-kriisistä eniten kärsineitä aloja; korostaa, että on tärkeää toteuttaa nopeasti jatkuvia toimenpiteitä, joilla pyritään palauttamaan ja säilyttämään matkustajien ja toimijoiden luottamus; korostaa, että näiltä aloilta on poistettava hallinnollista taakkaa ja kustannuksia lisäävää sääntelyä, selvitettävä keinot elpymiseen ja varmistettava työntekijöiden oikeuksien suojelu kyseisillä aloilla; muistuttaa, että on tärkeää parantaa kulttuuri- ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten digitaaliteknologioiden saatavuutta ja niiden pääsyä tukiohjelmien piiriin, koska covid-19-kriisi on osoittanut, kuinka tärkeitä ne ovat taloutemme ja sosiaalisen elämämme kannalta;

29.

kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan ensisijaisiksi poliittisiksi painopisteiksi työllisyyden suojelun sekä pk-yritysten ja startup-yritysten selviytymisen esittämällä konkreettisia toimenpiteitä maksukyvyttömyyden uhkaamien taloudellisesti elinkelpoisten pk-yritysten ja startup-yritysten tukemiseksi ottaen erityisesti huomioon vakavaraisuustukivälineen peruuttamisen, jota Eurooppa-neuvosto ehdotti; suhtautuu myönteisesti hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE), jolla pyritään kattamaan kansallisten työajan lyhentämisjärjestelyjen kustannukset; kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti jäsenvaltioita uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskevan direktiivin (17) saattamisessa osaksi kansallisia lainsäädäntöjään, jotta taataan vaikeuksissa oleville pk-yrityksille todellinen toinen mahdollisuus;

30.

panee merkille, että covid-19-kriisi on ajanut pk-yrityksiä ottamaan käyttöön innovatiivisia teknologioita, uusia työn organisoinnin muotoja ja digitaalisia liiketoimintamalleja, kuten sähköinen kaupankäynti, jakamistalous ja etätyö; huomauttaa, että monilla pk-yrityksillä on ollut vaikeuksia sopeutua uusiin olosuhteisiin, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan, että tutkimus- ja innovointi-investoinnit suunnataan pk-yritysten osallistumiseen ja että samalla pyritään tasapainoon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisen ja innovoinnin edistämisen välillä; kehottaa lisäksi kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia koko tämän prosessin ajan;

31.

muistuttaa, että pk-yritysten innovointi on keskeinen tuottavuutta ja kestävää kasvua edistävä tekijä ja että se voi auttaa ratkaisemaan maailmanlaajuisia ja yhteiskunnallisia haasteita ja tarjota paremmat työolot; muistuttaa, että teknologinen kehittyminen ja digitalisaatio lisäävät pk-yritysten mahdollisuuksia innovoida ja menestyä, nopeuttavat tiedon leviämistä ja uusien liiketoimintamallien syntymistä ja lisäävät niiden kykyä laajentaa toimintojaan nopeammin;

32.

korostaa, että innovointiin tehtävissä investoinneissa olisi asetettava etusijalle pk-yrityksiä osallistavat ekosysteemit, jotka vahvistavat huipputeknologian yhteiskehittämistä, jalostamista ja siirtämistä teollisuuteen sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa; korostaa siksi kohdennettujen julkisten politiikkojen merkitystä mikroyritysten ja pk-yritysten digitaalista muutosta koskeviin prosesseihin liittyvien horisontaalisten tarpeiden, kuten raportointivelvoitteiden yksinkertaistamisen, tukemisessa ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään pilottialoitteita, joilla nopeutetaan sähköisen kaupankäynnin ratkaisujen käyttöönottoa pk-yrityksissä esimerkiksi koulutuksen ja neuvonnan, teknisen avun, parhaiden käytäntöjen tai osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovointi) integroinnin avulla ja ottamalla mukaan kaikki asianomaiset sidosryhmät ja paikallisviranomaiset;

33.

suhtautuu myönteisesti siihen, että pk-yrityksiä on otettu mukaan EU:n avaruusohjelmaan, esimerkiksi monien tuotantoketjun loppupään palveluiden ja sovellusten kehittämiseen; panee merkille pk-yritysten keskeisen aseman puolustusalan toimitusketjuissa Euroopassa;

34.

suhtautuu myönteisesti komission lupaukseen järjestää nopeutettua koulutusta mikroyritysten ja pk-yritysten työntekijöille digitaalialan intensiivikursseilla, jotka auttavat heitä pätevöitymään tekoälyn, kyberturvallisuuden tai hajautetun tilikirjan teknologian kaltaisilla aloilla; korostaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa pk-yritysten digitaalisia tehokursseja olisi pohjustettava tuetuilla ohjelmilla, joiden avulla pk-yritysten omistajat ja johtajat voivat tunnistaa yritysten digitaaliset tarpeet ja mahdollisuudet; huomauttaa, että osaava työvoima on olennaisen tärkeää, jotta pk-yritykset voivat menestyä ja jotta ne voivat selviytyä menestyksekkäästi paitsi ekologisesta ja digitaalisesta muutoksesta myös näiden yritysten kohtaamista perinteisistä haasteista;

35.

pitää valitettavana, että vain 17 prosenttia pk-yrityksistä on tähän mennessä onnistuneesti integroinut digitaaliteknologian liiketoimintaansa; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla pyritään torjumaan osaamisen kohtaanto-ongelmia ja osaamisvajetta ja varustamaan pk-yritykset digilukutaidolla ja digiosaamisella sekä parantamaan julkisiin hankintoihin ja talousvalistukseen liittyviä taitoja ja luoton ja toimitusketjun hallintataitoja nopeasti muuttuvia työmarkkinoita varten, myös covid-19-kriisin aiheuttaman kiihtymisen vuoksi;

36.

painottaa, että on edistettävä investointeja ammatilliseen jatkokoulutukseen ja oppisopimuskoulutusohjelmiin pk-yrityksissä; kehottaa tältä osin kehittämään mikroyrityksille räätälöidyn lähestymistavan digitaitoihin; korostaa, että komission osaamisohjelmalla voi olla tähän liittyvä rooli, ja huomauttaa, että digitaali- ja innovointialoilla olevan kuilun kuromiseksi umpeen on tarpeen lisätä STEM-tieteistä valmistuneiden osuutta ja puuttua naisten vähäiseen määrään näillä aloilla; pitää tässä yhteydessä Euroopan osaamisohjelmaa myönteisenä;

37.

panee merkille tekoälyä koskevan komission valkoisen kirjan (COM(2020)0065) ja siinä esitetyn näkemyksen, jonka mukaan kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi digitaali-innovaatiokeskittymä, joka olisi pitkälle erikoistunut tekoälyyn;

38.

kannustaa komissiota tukemaan pk-yritysten pyrkimyksiä muun muassa päivittää vanhentuneet laitteet, tehostaa tietämyksen siirtoa ja määrittää teknologioiden, kuten teollisen tekoälyn, tehokkaimmat käyttötavat sekä tarjota työvoimalle välittömästi tarvittavien taitojen päivittämistä, jotta mahdollistetaan etänä tapahtuva omaisuuden hallinta, tuotannon seuranta ja työntekijöiden yhteistyö sekä ympäristön kannalta kestävät liiketoimintamallit, kiertotalouden lähestymistavat ja energia- ja resurssitehokkuus eli alat, joilla digitaalinen osaaminen on usein ratkaisevan tärkeää ja antaa pk-yrityksille mahdollisuuden pysyä kilpailukykyisinä; kehottaa komissiota harkitsemaan myös pk-yritysseteliohjelman luomista edellä sanotun tukemiseksi;

39.

kehottaa toteuttamaan toimia, joilla puututaan pk-yritysten tieto- ja osaamisvajeisiin, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestäviin teknologioihin, käytäntöihin ja liiketoimintamalleihin, erityisesti aloilla, joilla kestävään energiaan ja ympäristöön liittyvät EU:n tavoitteet edellyttävät perusteellisia muutoksia;

40.

palauttaa mieliin Yritys-Eurooppa-verkoston ja eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien kaltaisten välineiden merkityksen, sillä ne voivat edistää pk-yritysten kansainvälistymistä, digitalisaatiota ja innovaatioihin pyrkimistä paikallisella tasolla, myös ympäristöalalla, ja auttaa varmistamaan, että ne ovat tarkoituksenmukaisia; kehottaa komissiota tekemään näistä välineistä perusteellisen väli- ja jälkiarvioinnin kuulemalla pk-yritysten edustajia koko arviointiprosessin ajan, jotta varmistetaan, että nämä verkostot tavoittavat tehokkaasti pk-yritykset;

41.

korostaa muiden kuin henkilötietojen ja tiedemaailmasta pk-yrityksiin tapahtuvan teknologian siirron keskeistä roolia ja korostaa, kuinka tärkeää on luoda eurooppalaisia data-avaruuksia syrjimätöntä, luotettavaa ja turvallista muiden kuin henkilötietojen jakamista varten, jotta voidaan lisätä tietovirtoja yritysten välillä ja hallitusten kanssa käyttäen avoimen datan mallia;

42.

kehottaa hyväksymään samansuuntaisen ja vahvemman toimintapolitiikan syrjäisempien alueiden pk-yritysten internetinfrastruktuurin ja yhteyksien parantamiseksi, koska se on perusedellytys digitalisaation parantamiselle ja tehokkaan muutoksen omaksumiselle; kehottaa komissiota harkitsemaan yhteyksiä koskevia sitovia tavoitteita;

Elpymisstrategia

43.

korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on prioriteetti ja se tarvitsee vankkaa kokonaisrahoitusta; kehottaa asettamaan huomattavan osan siitä pk-yritysten, myös Euroopan innovaationeuvoston pk-yrityskomponettien, saataville ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tutkimukseen ja innovointiin liittyvät välineet, kuten Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-väline, tarjoavat mahdollisuuksien mukaan nopeutettuja mahdollisuuksia pk-yrityksille ja startup-yrityksille, jotka kehittävät innovatiivisia teknologioita;

44.

kehottaa pitämään EU:n laaja-alaiset tutkimus- ja innovointipolitiikat ja -välineet mahdollisimman sektorineutraaleina ja tarjoamaan enemmän tukea paitsi niille pk-yrityksille ja mikroyrityksille, jotka jo pyrkivät aktiivisesti tekemään innovaatioita, myös kehityksessä jälkeen jääneille yrityksille tarpeidensa mukaan, erityisesti perinteisessä valmistusteollisuudessa; vaatii enemmän unionin tason tutkimus- ja innovointirahoitusta muille kuin digitaalisille pk-yrityksille ja niille pk-yrityksille, jotka haluavat parantaa ympäristö- ja resurssitehokkuuttaan;

45.

korostaa, että yhteistoiminta ja yhteistyö ovat keskeisiä ulottuvuuksia pk-yritysten suorituskyvyn parantamisessa; toteaa, että tämän vuoksi olisi edistettävä ja kannustettava paremmin kaikkien osaamiskolmion toimijoiden (koulutus, tutkimus ja innovointi) välisten klustereiden ja kumppanuuksien perustamista vähentämällä hallinnollista taakkaa, yksinkertaistamalla menettelyjä ja perustamalla yhteisiä palveluja pk-yritysten klusterien osallistumista varten; kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot ovat avoimia ja osallistavia koko niiden täytäntöönpanon ajan, erityisesti pk-yritysten osallistumisen ja niiden strategisen tutkimusohjelman ja vuotuisten työohjelmien laatimisen osalta; korostaa lisäksi tarvetta varmistaa havaintojen ja lopullisten tulosten jakamista koskevat oikeudenmukaiset järjestelyt noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”;

46.

korostaa edelleen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalia, koska ne ovat tehokas tapa lisätä pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä paikallisen yrittäjyyden edistämiseksi ja aikamme kiireellisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi;

47.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan muun muassa datatalouteen, tekoälyyn, älykkääseen tuotantoon, esineiden internetiin ja kvanttilaskentaan sekä varmistamaan vahvan pk-yrityskomponentin kyseisillä aloilla; pitää valitettavana, että useimmat pk-yritykset eivät saa käyttöönsä tuottamaansa dataa; suhtautuu tältä osin myönteisesti Euroopan datastrategiaan, jonka tavoitteena on luoda aidot datamarkkinat, jotka mahdollistavat pk-yrityksille helpon pääsyn dataan ja sen käytön kaikentyyppisissä markkinaympäristöissä eli yritysten ja kuluttajien välisissä, yritysten keskisissä sekä yritysten ja viranomaisten välisissä markkinaympäristöissä;

48.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pk-yrityksillä on tarvitsemansa tuki innovointimahdollisuuksien osalta, ja maksimoimaan synergiat EU:n ohjelmien kanssa kansallisissa innovaatiostrategioissaan; painottaa tässä yhteydessä uraauurtaviin teknologioihin erikoistuneiden innovatiivisten pk-yritysten roolia;

49.

korostaa tarvetta lisätä pk-yritysten omistajien ja johtajien, pk-yritysten yhdistysten ja tukiorganisaatioiden tietoisuutta ympäristötehokkaampien teknologioiden rahoitusmahdollisuuksista, ekologiseen suunnitteluun ja tehokkaaseen resurssien käyttöön ja hallintaan liittyvistä ulkoistuspalveluista (esimerkiksi konsultointi, valmennus ja koulutus) sekä vihreästä yrittäjyydestä ja vihreistä teknologioista, tuotteista ja palveluista;

50.

painottaa, että uuteen samoin kuin ympäristöä säästävään teknologiaan tehtävät investoinnit voivat muuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman uudeksi kasvustrategiaksi, jonka kautta pk-yritykset voivat hyötyä innovointipotentiaalistaan ja lisätä sitä;

51.

toteaa, että vaikka monet pk-yritykset ovat halukkaita investoimaan energiatehokkaisiin, kiertotaloutta hyödyntäviin ja ympäristöystävällisiin prosesseihin, tuotteisiin ja palveluihin, on olemassa merkittäviä esteitä, erityisesti taloudellisia esteitä, jotka estävät niitä tekemästä niin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sääntelytaakkaa vähennettäessä poistamaan tällaiset esteet ottamalla käyttöön mahdollistavan sääntelykehyksen ja teknisiä ja taloudellisia tukijärjestelmiä, myös yksityisten investointien avulla, jotta pk-yritykset voivat ottaa menestyksekkäästi ja nopeasti käyttöön vihreitä käytäntöjä, tuotteita, prosesseja ja palveluja; on sitä mieltä, että kohdennetun teknisen ja taloudellisen tuen lisääminen on olennaisen tärkeää vihreiden mahdollisuuksien edistämisessä kyseisissä pk-yrityksissä, mikroyritykset mukaan luettuina; painottaa, että tällaisen tuen olisi mahdollistettava, että pk-yritykset ja mikroyritykset voivat täysimääräisesti hyödyntää vihreän kehityksen ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia niiden rakenteen, liiketoimintamallin ja yleisesti ottaen niiden tarpeiden mukaisesti, koska ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa; korostaa tässä yhteydessä, että pk-yritysjärjestöjen edustajat on otettava aktiivisesti mukaan;

52.

pitää tervetulleina aloitteita, jotka tarjoavat pk-yrityksille parhaat työllistämis- ja kilpailukykymahdollisuudet, kuten kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, jolla luodaan paikallisia työpaikkoja ja joka tarjoaa pk-yrityksille merkittäviä liiketoiminta- ja innovointimahdollisuuksia; panee merkille niin kutsutun perusparannusaallon aloitteiden tarjoamat mahdollisuudet, mukaan luettuina kaupunkialueiden elvyttämishankkeet; huomauttaa, että sen lisäksi, että korjauttamisoikeus hyödyttää kuluttajia, se voi myös saada pk-yritykset siirtymään rakennusten kunnostamisen markkinasegmenttiin ja että rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät politiikat auttavat paitsi rakennusalan pk-yrityksiä myös kaikkia pk-yrityksiä edistämään energiatehokkuutta ja siten vähentävät osaltaan niiden toimintakustannuksia; kehottaa kehittämään energiapalveluyrityksille (ESCO) kilpailukykyisemmät markkinat;

53.

korostaa, että julkiset hankinnat ovat strateginen väline, jolla edistetään kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja; katsoo, että tämä väline, kun siihen liittyy oikeanlaista tukea ja apua, voi myös tarjota huomattavia mahdollisuuksia paikallisille innovatiivisille pk-yrityksille; panee merkille ympäristöä säästävien ja kiertotalouteen perustuvien julkisten hankintojen samankaltaisen roolin ja muistuttaa tässä yhteydessä, että niiden täytäntöönpanoon kansallisella tasolla olisi liityttävä julkisten elinten ja pk-yritysten kouluttaminen ja tukeminen;

54.

toteaa, että tasapainoista teollis- ja tekijänoikeuksien kehystä on pitkään pidetty merkittävänä askelena kohti sisämarkkinoiden toiminnan parantamista; kehottaa siksi komissiota asettamaan etusijalle ilmoitetun teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman, jotta voidaan varmistaa EU:n tason suoja tekijänoikeudella suojatuille tuotteille ja patentoiduille keksinnöille ja vahvistaa eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten innovointikykyä vahvojen ja tasapainoisten teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien pohjalta, mikä hyödyttää innovatiivisten pk-yritysten maailmanlaajuista kilpailukykyä ja minimoi hallinnollisten menettelyjen kustannukset ja mutkikkuudet samalla, kun puututaan patenttioikeudenkäynteihin liittyviin haasteisiin ja tarjotaan avoimen lähdekoodin ja avoimen datan malleja tulevaa innovointia varten;

55.

muistuttaa ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkityksestä, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä, kun pyritään ratkaisemaan osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä kohtaanto-ongelmaa, ja kannustaa sisällyttämään yrittäjyyteen liittyvät taidot koulutuksen varhaisvaiheisiin ja edistämään työttömien työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista, jotta mahdollistetaan heidän integroitumisensa työmarkkinoille ja varmistetaan, että pk-yritykset voivat luottaa asianmukaisesti koulutettuun henkilöstöön;

56.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan ja laajentamaan aloitteita osaamistarpeiden tunnistamiseksi ja työmarkkinoiden puutteiden korjaamiseksi pk-yrityksille suunnatun koulutuksen, ammatillisten koulutusstrategioiden ja osaamisen kehittämisohjelmien avulla ja pitää valitettavana, että naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten rahoituksen saannissa on edelleen puutteita ja että yrittäjyydessä vallitsee edelleen sukupuolten välinen kuilu; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan esteitä, jotka edelleen estävät naisia perustamasta yrityksiä ja ryhtymästä niiden johtajiksi; korostaa, että sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen käyttö auttaa tekemään tästä arvioinnista perusteellisemman ja parantaa päätöksentekoprosessin yleistä laatua; vaatii naisille tarkoitettuja koulutus- ja ammattitaidon parantamista koskevia aloitteita, joilla autetaan heitä parantamaan yrittäjyystaitojaan ja itseluottamustaan; katsoo lisäksi, että sähköisen hallinnon välineitä ja digitaalisia taitoja olisi edistettävä julkisella sektorilla, jotta julkishallinnosta tehtäisiin yritys- ja kansalaisystävällisempää, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kansallisten ja alueellisten parhaiden käytäntöjen vaihdon alalla, myös julkishallinnon ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön osalta, taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseksi;

57.

muistuttaa, että pk-yritysstrategian on katettava erikokoiset ja -tyyppiset pk-yritykset riippumatta siitä, toimivatko ne perinteisillä, sosiaalisilla vai korkean teknologian aloilla; katsoo, että perinteisten käsityöalojen ja matkailu-, kulttuuri- ja luovien alojen pk-yritykset sekä yhteisötalouden pk-yritykset ovat erityisen haavoittuva osa pk-yritysverkostoa; tunnustaa niiden historiallisen, kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen arvon ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan näiden alojen kilpailukyvyn muun muassa edistämällä sukupolvenvaihdoksia ja itsenäistä yrittäjyyttä, edistämällä mahdollisuuksia saada tietoa innovointimahdollisuuksista ja tukemalla näiden alojen suojelua ja kehittämistä;

58.

kehottaa komissiota kiinnittämään pk-yrityksiä tukevien EU:n ohjelmien ja erityisesti sisämarkkinaohjelman yhteydessä erityistä huomiota myös yhteisötalouden yrityksiin, sillä ne ovat paikallisia, tarjoavat laajan valikoiman tuotteita ja palveluja EU:n sisämarkkinoilla ja luovat laadukkaita työpaikkoja ja edistävät sosiaalista innovointia;

59.

kehottaa komissiota esittämään hallinnollisen taakan vähentämistä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy toimien aikataulu ja väliarviointeja, ja sitoutumaan siihen ja kehottaa komissiota panemaan täytäntöön pk-yritysstrategian, joka on esitettävä vuosittain keskustelussa ”pk-yritysunionin tilasta” Euroopan parlamentin täysistunnossa; panee merkille, että WHO:n pandemiavaroituksen ja covid-19-pandemian leviämisen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen monet eurooppalaiset yritykset joutuivat lopettamaan tuotantonsa tai hidastamaan sitä kaupan rajoitusten, toimitusketjun häiriöiden ja kolmansista maista peräisin olevien raaka-aineiden ja komponenttien puutteen vuoksi, mikä osoittaa jälleen kerran, että Euroopan teollisuuden on päästävä strategiseen riippumattomuuteen ja vähennettävä riippuvuuttaan EU:n ulkopuolisista maista sekä varmistettava, että strategisten arvoketjujen keskeiset osat, myös valmistusteollisuudessa, sijaitsevat paremmin sen rajojen sisäpuolella; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että lääkintätarvikkeita toimittavat yritykset eivät kohtaa sisämarkkinoilla uudelleen samoja vaikeuksia kuin aiemmin, ja ottamaan oppia covid-19-kriisin alkuvaiheissa ilmenneistä ongelmista;

60.

vaatii vahvistamaan kilpailusääntöjä pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja niiden suojaamiseksi epäreiluilta käytännöiltä, jotka voisivat johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja työvoimaa koskevan sääntelyn purkamiseen; kehottaa komissiota varmistamaan unionin kilpailulainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon rajoittamatta kuitenkaan työntekijöiden oikeuksia; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua pk-yrityksiä koskevan politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa ja taata pk-yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan varmistaa, että ne hyötyvät sisämarkkinoista oikeudenmukaiselta pohjalta ja kykenevät hyödyntämään laajentumismahdollisuuksia;

61.

kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yritykset menestyvät ekosysteemeissä, jotka takaavat osallistavan lähestymistavan ja joissa kootaan yhteen kaikki arvoketjun toimijat, jotta voidaan edistää Euroopan johtoasemaa strategisilla aloilla ja sen kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

62.

katsoo, että EU:n pk-yritysstrategiassa olisi aina otettava täysimääräisesti huomioon pk-yritysten kansalliset erityispiirteet ja siksi yleisemmässä unionin kehyksessä on otettava huomioon jäsenvaltioiden laaja kansallisen autonomian tarve;

63.

pitää valitettavana, että korkeintaan 600 000 pk-yritystä harjoittaa tällä hetkellä vientiä EU:n ulkopuolelle; muistuttaa, että maailmanmarkkinoille pyrkivät pk-yritykset voivat parantaa kilpailukykyään vain, jos niitä tuetaan sekä paikallisesti että kansainvälisesti strukturoidulla ja ennakoitavalla, mahdollistavalla sääntelykehyksellä, jäsennellyillä verkostoilla, luotettavilla tietoresursseilla ja investointimahdollisuuksien saatavuudella sekä ammattitaitoisella työvoimalla; korostaa, että on tärkeää lisätä pk-yritysten tietoisuutta sekä sisämarkkinoista että kansainvälisistä markkinoista ja niiden säännöistä ja välineistä myös yksinkertaistamalla viitekehystä ja parantamalla viestintää räätälöidyistä mahdollisuuksista; muistuttaa tässä yhteydessä pk-yritysten kattojärjestöjen ja verkostojen ja kauppakamarien roolista jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti sekä EU:n edustustojen roolista;

64.

kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön välineitä, kuten keskitetyn digitaalisen asiointipisteen, jotta voidaan helposti kartoittaa mahdollisuuksia, joita pk-yrityksille syntyy kansainvälisistä kauppasopimuksista; pitää tässä yhteydessä tervetulleena tullimenettelyjä ja -muodollisuuksia koskevan komission uuden Access2Markets-portaalin käyttöönottoa ja kehottaa komissiota varmistamaan tämän välineen monikielisen saatavuuden;

65.

muistuttaa tarpeesta ottaa pk-yritykset aktiivisesti mukaan kansainvälisiin kauppasopimuksiin ja pyrkiä vastavuoroisuuteen, jotta varmistetaan niiden mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin kolmansissa maissa; kehottaa siksi sisällyttämään kauppasopimuksiin erillisen pk-yrityksiä koskevan luvun, jossa esitetään muiden lukujen mikro- ja pk-yrityksille suotuisat määräykset ja joka tarjoaa mikro- ja pk-yritysten omistajille nopean keinon tunnistaa sopimuksen olennaiset ja hyödylliset näkökohdat;

66.

kehottaa komissiota pyrkimään tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja sääntely-ympäristöön, jossa pk-yritykset voivat menestyä ja kilpailla maailmanlaajuisesti, ja harkitsemaan kaupan suojatoimien käyttöönottoa kolmansien maiden laittomista tai epäterveistä kauppatavoista johtuvan vilpillisen kilpailun vähentämiseksi, mukaan luettuina kaupan suojatoimenpiteet, jotka epäreilusti estävät EU:n yrityksiä saamasta vapaata pääsyä kolmansien maiden markkinoille;

67.

katsoo, että kansallisten ja EU:n tason julkishallintojen olisi näytettävä esimerkkiä ja helpotettava ja lisättävä pk-yritysten ja mikroyritysten osallistumista julkisiin hankintoihin yksinkertaistamalla tarjouspyyntöjä ja -menettelyjä koskevien tietojen saantia välttäen samalla kohtuuttomia vaatimuksia ja syrjiviä käytäntöjä, kuten tarjouskilpailun kriteereitä, joissa asetetaan vaatimuksia tai edellytyksiä muille kuin ostettavien palvelujen tai tavaroiden perusominaisuuksille, ja siten osaltaan lyhennettävä ja monipuolistettava toimitusketjuja;

68.

kehottaa antamaan viranomaisille ja pk-yrityksille enemmän ohjeistusta nykyisistä joustomahdollisuuksista sekä mukauttamaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tätä varten;

69.

toteaa, että suurempien hankintasopimusten jakaminen pienempiin osiin voisi osaltaan lyhentää ja monipuolistaa toimitusketjuja ja tarjota parempia kannustimia paikallisille pk-yrityksille muun muassa helpottamalla pk-yritysten osallistumista innovaatio- ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat yleensä vain suurempien ryhmien saatavilla;

70.

kehottaa palkitsemaan ”nollakilometrisopimuksia” siten, että noudatetaan paikallisille yrityksille edullisia kriteereitä käyttäen tältä osin mallina maataloutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja lyhyempiä toimitusketjuja; vaatii poliittisille päättäjille mahdollisuutta suosia tietyssä määrin paikallisten pk-yritysten kanssa tehtäviä sopimuksia;

71.

korostaa, että on tärkeää toimia kumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä kansallisten hallintojen kanssa, jotta voidaan luoda eurooppalaiset julkisten hankintojen markkinat, jotka perustuvat kooltaan kohtuullisiin tarjouskilpailuihin, mikä mahdollistaa pk-yritysten osallistumisen hankintaprosessiin, muun muassa jakamalla suuremmat sopimukset pienempiin eriin, ja jotka mahdollistavat todellisen ja reilun kilpailun markkinatoimijoiden välillä, ja korostaa, että yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan on oltava paremmin pk-yritysten saatavilla;

o o

72.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(2) EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.

(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.

(4) EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 40.

(5) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 57.

(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.

(9) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 102.

(10) WHO:n pääjohtajan avauspuheenvuoro tiedotustilaisuudessa covid-19-pandemiasta 11. maaliskuuta 2020.

(11) https://ec.europa.eu/growth/smes_en

(12) OECD Economic Outlook, Volume 2020, Issue I.

(13) https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/desi

(14) Euroopan komissiolle ja Euroopan investointipankille laadittu raportti, Innovation Finance Advisory, Funding women entrepreneurs – How to empower growth, kesäkuu 2020.

(15) Komission tiedonanto ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066), annettu 19. helmikuuta 2020.

(16) Centre for European Policy Studies -tutkimuskeskuksen raportti Saksan talous- ja energiaministeriölle, Feasibility Study: Introducing ”one-in-one-out” in the European Commission, 5. joulukuuta 2019.

(17) Direktiivi (EU) 2019/1023, 20. kesäkuuta 2019, ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ja direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta. EUVL L 172, 26.6.2019, s. 18.