EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.7.2020

COM(2020) 606 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n huumeidenvastainen ohjelma ja toimintasuunnitelma 2021−2025

I.Johdanto − Uutta vauhtia huumausainetilanteen kokonaisvaltaiseen käsittelyyn

Komissio aikoo uuden turvallisuusunionistrategian 2020−2024 mukaisesti tehostaa huomattavasti EU:n toimia laittomien huumausaineiden torjumiseksi jykevällä uudella EU:n huumeidenvastaisella ohjelmalla. Yksittäisten ihmisten tasolla huumausaineet vaikuttavat kuolemantapauksina, terveyden heikentymisenä ja toteutumattomina mahdollisuuksina. Sen lisäksi ne aiheuttavat vahinkoa myös elämänlaadun huononemisena yhteisöissä, joihin huumeongelmat vaikuttavat. Laittomien huumausaineiden vähittäismarkkinoiden arvon arvioidaan olevan vähintään 30 miljardia euroa vuodessa. Tämä on merkittävä tulonlähde rikollisjärjestöille EU:ssa 1 . On tärkeää tiedostaa huomattavat taloudelliset vahingot, joita huumeidenkäytöstä aiheutuu. Yleisemmällä tasolla on otettava huomioon myös huumausainemarkkinoiden huomattava välillinen kielteinen vaikutus, joka johtuu siitä, että niihin liittyy laajempaa rikollisuutta, laillinen talous häiriintyy, yhteisöissä esiintyy väkivaltaa ja ympäristölle aiheutuu vahinkoa. Ne myös edistävät merkittävästi korruptiota, joka voi heikentää hyvää hallintotapaa.

Kaikki saatavilla olevat tiedot 2 osoittavat, että Euroopassa on yleisesti ottaen saatavilla paljon sekä luonnollisia että synteettisiä huumausaineita. Euroopan huumausainemarkkinoiden ominaispiirteenä on yhä enenevässä määrin se, että ihmisten saatavilla on laaja valikoima erittäin puhtaita ja erittäin voimakkaita huumausaineita, joiden hinta on reaaliarvoltaan tavallisesti sama tai pienempi kuin vuosikymmen sitten. Heroiinin ja muiden opioidien käytön osuus huumausaineisiin liittyvistä haitoista on edelleen suurin. Balkanin reitti on yhä keskeinen väylä tuoda heroiinia EU:hun. Länsi-Balkan näyttää pysyvän myös takavarikoidun marihuanan merkittävänä alkulähteenä. Kokaiinimarkkinat ovat kannabiksen jälkeen laittomien huumausaineiden toiseksi suurimmat markkinat. Konttien käyttö kokaiinin salakuljetukseen tarkoittaa, että satamissa takavarikoidaan usein suuria huumausainemääriä. Euroopassa tukkukauppatasolla takavarikoitu kokaiini on myös erittäin puhdasta, usein yli 85-prosenttista. Pohjois-Afrikan merkitys sekä ilma- että merikuljetusten kauttakulkupisteenä näyttää kasvavan Euroopan ja mahdollisesti muille markkinoille tarkoitetun kokaiinin ja hasiksen kuljetuksissa.

Myös EU:ssa on huomattavaa kannabiksen ja synteettisten huumausaineiden tuotantoa. Vaikka uusien psykoaktiivisten aineiden ensihavaintojen määrä Euroopassa on ollut vähenemässä, niitä kuljetetaan edelleen, pääasiassa Kiinasta ja Intiasta. Nämä maat ovat myös päälähde laittomien synteettisten huumausaineiden tuotannossa EU:ssa pääasiallisesti käytettäville huumausaineen lähtöaineille. Myös EU:n käyttö joidenkin muille markkinoille tarkoitettujen huumausaineiden, kuten kokaiinin, kauttakulkualueena näyttää lisääntyvän. Erittäin voimakkaiden synteettisten opioidien kaltaisia huumausaineita myös kaupataan entistä enemmän verkossa ja lähetetään postitse. Tämän päivän verkottuneessa maailmassa huumeongelmakin on entistä globaalimpi. Tämä on saanut kansainvälisen yhteisön sopimaan toiminnan tehostamisesta, yhteistyön vahvistamisesta sekä niiden yhteisten sitoumusten täytäntöönpanon nopeuttamisesta, joilla puututaan globaaliin huumausainetilanteeseen osana YK:n huumausainetoimikunnan vuoden 2019 ministerikokouksen antamaa julistusta 3 .

Rikollisjärjestöistä yli kolmasosa on suoraan mukana huumausainemarkkinoilla 4 . Nämä järjestöt ovat hyvin sopeutuvia. Covid-19-pandemia ei vaikuttanut paljoakaan suurten huumemäärien liikkumiseen jäsenvaltioiden välillä liikkumisrajoituksista huolimatta. 5 Covid-19-pandemiaan liittyvät sulkutoimenpiteet häiritsivät kuitenkin väliaikaisesti globaaleja huumausainemarkkinoita ja aiheuttivat joidenkin huumeiden osalta puutteita ja hintojen nousua 6 . Myös lähikontaktien välttäminen aiheutti häiriöitä jakelutasolla Euroopassa, ja epävakaa tilanne lisäsi väkivaltaa keskitason toimittajien ja jakelijoiden keskuudessa 7 . Huumausaineiden terveysnäkökohtien kannalta huumehoidon ja haittoja vähentävien palvelujen kysyntä voisi edelleen kasvaa. Huumeidenkäyttäjien hoidon jatkuvuus on kuitenkin osoittautunut joissakin jäsenvaltioissa haasteelliseksi henkilöstöpulan, palvelujen keskeytymisen ja sulkemisten vuoksi 8 . Koska tilanne muuttuu nopeasti, on yhtä tärkeää määrittää varhaisessa vaiheessa, miten nykyinen pandemia voi vaikuttaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä huumeidenkäyttäjien palveluihin, huumeidenkäyttöön ja huumausainemarkkinoiden toimintaan, sekä laatia asianmukaisia ratkaisuja.

EU:n huumausainestrategian (2013–2020) 9 ja siihen liittyvien kahden toimintasuunnitelman 10 arviointi vahvisti, että huumeongelmaan ja sen haasteisiin on puututtava edelleen kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Havainnoissa on merkille pantavaa muun muassa se, että laittomista huumausainemarkkinoista johtuvat turvallisuus- ja terveysnäkökohdat ovat edelleen keskeisiä käsiteltäessä huumeongelman laajempia ja monialaisia tekijöitä 11 . Tulevan työn pohjaksi on otettava EU:n erikoistuneissa oikeus- ja sisäasioiden virastoissa suunniteltu ja EU:n huumausainestrategian nojalla aiemmin tehty työ. Tämä koskee erityisesti yhteistyötä ja koordinointia, aktiivista keskustelua ja analyysia, vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamista kansainvälisellä tasolla sekä ymmärryksen lisäämistä kaikista huumeongelman näkökohdista ja toimien vaikutuksesta. EU:n huumepolitiikassa tarvitaan nyt ajattelutavan muutosta. Sen vuoksi tällä ohjelmalla vahvistetaan EU:n huumausaineita koskevaa toimintamallia. Se muodostaa rohkean huumepoliittisen ohjelman, jonka avulla saadaan aikaan konkreettinen ja määrätietoinen muutos. Sillä tehostetaan toimia huumausainepolitiikan kaikilla osa-alueilla, erityisesti turvallisuuspuolella, jossa se on erityisen vahva ja tarjoaa konkreettisia toimia aiempien puutteiden korjaamiseksi.

EU:n huumeidenvastainen ohjelma on laadittu jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen. Siinä on hyödynnetty EU:n huumausainestrategian (2013–2020) ja siihen liittyneiden kahden toimintasuunnitelman väliarviointia 12 ja loppuarviointia. Siinä käsitellään huumausainetilannetta sellaisena kuin se on kuvattu vuoden 2019 tärkeimmissä EU:n huumausaineita käsittelevissä raporteissa. Niitä ovat Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) laatima vuotuinen Euroopan huumeraportti 13 , EMCDDA:n ja Europolin laatima raportti EU:n huumausainemarkkinoista 14 sekä YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) laatima Maailman huumeraportti 15 . Tiedot, joihin EU:n huumeidenvastaisessa ohjelmassa viitataan, ovat peräisin näistä raporteista. Ohjelmassa otetaan huomioon myös huumeongelmien käsittelyä terveyden ja yhteiskunnan kannalta koskeva eurooppalainen opas 16 . Siinä tarkastellaan teknistä näyttöä siitä, miten huumeidenkäyttöön voidaan reagoida tuloksellisesti.

II.EU:n huumepolitiikan tavoitteet ja ohjaavat periaatteet

Koska huumekauppaa ja laittomien huumausaineiden käyttöä Euroopassa koskeva tilanne on vakava, EU:n huumeidenvastaisessa ohjelmassa on päätetty omaksua näyttöön perustuva yhdennetty, tasapainoinen ja monialainen toimintamalli, jolla huumeongelmaan puututaan kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla.

EU:n huumeidenvastaisen ohjelman tavoitteena on suojella kansalaisia aiempaa paremmin koordinoiduilla toimilla, joilla i) on todellinen ja mitattavissa oleva vaikutus huumeidenkäytöstä johtuviin turvallisuus- ja terveysongelmiin sekä huumausainemarkkinoiden toimintaan ja ii) joilla puututaan tästä ongelmasta johtuviin suoriin ja välillisiin seurauksiin, kuten sen yhteyksiin väkivaltaan ja muihin vakavan rikollisuuden muotoihin, siihen liittyviin terveysongelmiin ja yhteiskunnalle aiheutuviin ongelmiin sekä ympäristövaurioihin, ja lisätään kansalaisten ja päätöksentekijöiden tietoisuutta näistä ongelmista.

EU:n huumeidenvastainen ohjelma perustuu seuraaviin ohjaaviin periaatteisiin:

a. Euroopan unionin perustana olevat arvot ja EU:n oikeuden perusperiaatteet: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, yhdenvertaisuus, solidaarisuus, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet.

b. Monialainen toimintamalli: EU:n huumeidenvastaisen ohjelman täytäntöönpano edellyttää, että kaikki kumppanit kansallisella tasolla 17 , EU:n toimielimet, elimet ja virastot (erityisesti EMCDDA ja Europol, joiden asema pysyy keskeisenä) 18 sekä teollisuus ja kansalaisjärjestöt tekevät entistä enemmän ja parempaa yhteistyötä.

c. Yhdistäminen EU:n ulkoisiin toimiin: EU:n huumeidenvastaisen ohjelman toimintamallia ja tavoitteita olisi noudatettava koordinoidusti osana EU:n ulkoisia toimia. Uhkien ja turvallisuushaasteiden muuttuessa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät yhä enemmän toisiinsa. EU:n kansalaisten suojeleminen huumeisiin liittyviltä ongelmilta edellyttää siksi johdonmukaisuutta ja tarvittaessa tiivistä yhteistyötä, jossa yhdistyvät EU:n huumeidenvastaisen ohjelman tavoitteet ja EU:n ulkoinen toiminta. EU:n ulkoisen toiminnan huumausaineiden alalla olisi perustuttava toisiaan täydentäviin ja vahvistaviin periaatteisiin, joita ovat vastuun jakaminen, monenvälisyys ja koordinoidut maailmanlaajuiset ratkaisut. 19  

d. Tiedevetoiset näyttöön perustuvat toimet ja innovoinnin edistäminen: Tutkimukseen on panostettava, jotta voidaan määrittää ensisijaiset tavoitteet, saada aikaan yhteisvaikutusta sekä koordinoida ja levittää tuloksia tehokkaasti. Toimenpiteitä pitäisi tehostaa, jotta voidaan kehittää, omaksua ja käyttää uusia teknologioita, joilla voidaan parantaa laittomien huumausaineiden markkinoita koskevien suuntausten ja uhkien seurantaa ja analysointia ja niihin reagointia sekä lisätä valmiutta reagoida nopeisiin muutoksiin.

EU:n huumeidenvastaisesta ohjelmasta saadaan poliittinen ja strateginen perusta huumausaineisiin liittyvien turvallisuus- ja kansanterveysongelmien tuloksellista ja kokonaisvaltaista käsittelyä varten. Se tehdään ottamalla käyttöön kaikki asiaankuuluvat välineet paikallisella, kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Ohjelman ansiosta EU:n pitäisi pystyä myös puhumaan yhdellä äänellä, kun se edistää EU:n huumeidenvastaisen ohjelman näyttöön perustuvaa, yhdennettyä, tasapainoista ja monialaista toimintamallia. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään vahvistamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä kolmansien maiden, alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä monenvälisillä foorumeilla.

EU:n huumeidenvastaisessa ohjelmassa esitetään EU:n huumepolitiikan kahdeksan strategista painopistettä viideksi seuraavaksi vuodeksi. Ne on jaettu kolmeen päälinjaan. Ensinnäkin EU:n huumeidenvastainen ohjelma on kokonaisvaltainen paketti parannettuja turvallisuustoimenpiteitä, joissa keskitytään kaikkiin laittomien huumausaineiden kaupan näkökohtiin rikollisjärjestöistä ulkorajojen valvontaan sekä laittomaan jakeluun ja tuotantoon EU:ssa. Toiseksi sillä pyritään ehkäisemään muita huumausaineiden haitallisia vaikutuksia ja valistamaan niistä. Tämä koskee myös niiden yhteyttä väkivaltarikollisuuteen ja muihin rikollisuuden muotoihin. Kolmanneksi ja yhtä tärkeänä käsitellään huumausaineisiin liittyviä haittoja. On varmistettava, että apua tarvitsevien saatavilla on tehokkaita hoitoja ja että käytössä on vankka riskejä ja haittoja vähentävä järjestelmä, jolla voidaan vähentää huumeidenkäytön kielteisiä vaikutuksia sekä huumeidenkäyttäjien että heidän perheidensä ja yhteisöjensä kannalta. Uudessa EU:n huumeidenvastaisessa ohjelmassa annetaan erityisesti tukea tasapainoiselle ja kokonaisvaltaiselle toimintamallille, jolla huumeidenkäyttöä koskevaa ongelmaa käsitellään vankiloissa. Tämä erityisalue edellyttää strategista, jäsenneltyä ja koordinoitua toimintamallia.

EU:n huumeidenvastaisen ohjelman liitteessä 1 esitetään huumeidenvastainen toimintasuunnitelma, jossa on konkreettisia operatiivisia vaiheita ja toimia, joiden tarkoituksena on helpottaa kahdeksan strategisen painopisteen täytäntöönpanoa.

III.Strategiset painopisteet

a)Turvallisuuden parantaminen − huumausainemarkkinoiden häirintä

1. Häiritään EU:n jäsenvaltioissa toimivien, niistä peräisin olevien tai niitä kohteenaan pitävien huumausaineisiin liittyvien ja suuren riskin aiheuttavien rikollisjärjestöjen toimintaa ja hajotetaan ne sekä puututaan niiden yhteyksiin muihin turvallisuusuhkiin 

Huumausainemarkkinat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, ja tunnistetut huumausaineisiin liittyvät rikollisjärjestöt harjoittavat usein monenlaista rikollista toimintaa. EU:ssa yli kolmasosa niistä on suoraan mukana huumausainemarkkinoilla, ja noin kahdella kolmasosalla on yhteyksiä laajempiin rikollisiin toimiin, muun muassa korruptioon 20 ja rahanpesuun, joiden avulla niiden toiminta on mahdollista. Laittomien huumausaineiden kaupalla on yhteyksiä myös muihin vakavan rikollisuuden aloihin, esimerkiksi ihmiskauppaan 21 , siirtolaisten salakuljetukseen ja asekauppaan sekä väärennettyjen, huonolaatuisten ja luvattomien lääkkeiden kauppaan. Muutamissa tapauksissa on havaittu mahdollisia yhteyksiä terrorismin rahoitukseen tai terrorismiin.

EU:n tasolla pitäisi siksi puuttua ensisijaisesti huumeiden määrän tai voittojen kannalta laajamittaiseen toimintaan sekä pienimuotoisempaan toimintaan, joka on erityisen haitallista kohteena olevien huumeiden, esimerkiksi synteettisten opioidien, voimakkuuden vuoksi. Tämä pitäisi priorisoida synergiassa järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin (EMPACT) 22 kanssa. Siinä määritetään uhkia, asetetaan niitä tärkeysjärjestykseen ja käsitellään niitä hyödykeperusteisella toimintamallilla. Lisäksi ensisijaisia ovat rikollisjärjestöjen toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät ylätason kohteet ja vakiintuneet keskitason kohteet, jotta näiden järjestöjen komentorakennetta voidaan häiritä. Toimia olisi kohdistettava kaikkiin ketjun toimijoihin, joilla on riittävästi kokemusta rikollisen toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Toiseksi olisi keskityttävä huumekaupasta ja siihen liittyvistä rikoksista peräisin olevan valtavan rikoshyödyn jäljittämiseen, jäädyttämiseen ja menetetyksi tuomitsemiseen, jotta rikollisjärjestöt eivät kykenisi jatkamaan rikollista toimintaa ja soluttautumaan lailliseen talouteen. Huumekaupan tehokas torjunta edellyttää sen varmistamista, että rikoshyöty ei palaa takaisin huumausaineiden toimitusketjuun eikä sillä edistetä rikollista toimintaa, kuten korruptiota tai väkivaltaa, tai muita vakavan järjestäytyneen rikollisuuden muotoja, kuten ihmiskauppaa tai jopa terrorismia. Lisäksi olisi pohdittava toimenpiteitä, joilla voidaan rajoittaa huumekaupan mahdollistavien välineiden rikollista käyttöä. Niitä ovat muun muassa huumausaineiden tuotantoon käytettävät laboratoriovälineet, aseet, asiakirjaväärennökset ja salausteknologia. Huumausaineisiin liittyvistä rikoksista takavarikoituja ja menetetyksi tuomittuja rikoksentekovälineitä ja rikoshyötyä voitaisiin myös käyttää tukemaan toimenpiteitä, joilla vähennetään huumausaineiden tarjontaa ja kysyntää.

Kolmanneksi olisi lujitettava nykyistä yhteistoimintaa ja pyrittävä tekemään jäsenneltyä yhteistyötä huumausaineiden lähtö- ja kauttakulkumaiden ja ‑alueiden sekä asiaankuuluvien alueellisten organisaatioiden kanssa. Tämä toteutetaan muun muassa entistä kohdennetummilla tuki- ja yhteistyöohjelmilla, joissa on järjestelmällisesti mukana asiaankuuluvia EU:n virastoja, erityisesti Europol ja EMCDDA. Ohjelmissa käsitellään huumausaineisiin liittyvien rikosten ennaltaehkäisyä ja lainvalvontayhteistyötä sekä puututaan yhteyksiin muihin järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin. Europolin ja EMCDDA:n vahvistaminen asiaankuuluvilla resursseilla on tärkeää, jotta ne voivat tukea jäsenvaltioita huumausaineisiin liittyvissä operatiivisissa toimissa. Tässä yhteydessä on vahvistettava myös EMPACTin operatiivisia toimia. Kansainvälisen lainvalvonnan ja huumausaineiden seurantakeskusten yhteistyön edistämisen ja tukemisen lisäksi tähän painopisteeseen kuuluvilla toimilla pyritään jatkuvasti puuttumaan järjestäytyneen rikollisuuden perussyihin ja tärkeimpiin liikkeellepaneviin tekijöihin sekä edistämään paikallisyhteisöjen vastustuskykyä sitä vastaan.

Painopistealueet:

1.1. Kohteena EU:ssa ja rajatylittävillä huumausainemarkkinoilla toimivat rikollisjärjestöt: häiritään niiden rikostoiminnan mallia, erityisesti toimintamalleja, jotka edistävät eri rikollisjärjestöjen yhteistoimintaa 1.2. Huumausainemarkkinoilla toimivien rikollisjärjestöjen tuotot ja rikoksentekovälineet; menetetyiksi tuomittujen varojen sosiaalinen uudelleenkäyttö 1.3. Kansainvälinen yhteistyö kolmansien maiden tai alueiden kanssa ja asiaankuuluvien EU:n virastojen osallistuminen

2. Parannetaan huumausaineiden ja huumausaineen lähtöaineiden laittoman tukkukaupan havaitsemista EU:n rajanylityspaikoilla 

EU:n huumausainemarkkinoita on tarkasteltava sekä maailmanlaajuisesta että alueellisesta näkökulmasta. 23 Eri alueisiin liittyy erityisiä haasteita, joiden vuoksi tietyt EU:n rajanylityspaikat merellä, maalla ja ilmassa ovat ensisijaisia huumausaineiden ja niiden lähtöaineiden laittomassa tukkukaupassa. Osa lähtöaineista on uusia kemikaaleja, joita ei valvota eikä seurata. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä niin sanottuihin design-lähtöaineisiin 24 , koska näitä kemikaaleja käytetään tällä hetkellä huomattavasti EU:n laittomien synteettisten huumausaineiden tuotannossa, ja ne aiheuttavat erityisiä haasteita lainvalvontaviranomaisille. Huumeiden kuljettamiseen konteissa tai rahtina käytettävät tulo- ja lähtöpisteet (jakelukeskukset) voivat aiheuttaa häiriötä EU:n kaupalle, lisätä korruptiota ja heikentää hyvää hallintoa. EU:n ulkorajoilla (merellä, maalla ja ilmassa) on lisäksi niille ominaisia haavoittuvuustekijöitä, joita huumekaupassa voidaan hyödyntää. Etenkin EU:n rajojen lähellä olevat merialueet ja ilmatilat ovat strategisesti tärkeitä huumekauppiaiden harjoittamien väärinkäytösten seurannassa. Yli 70 prosenttia EU:n ulkorajoista on merirajoja.

Siksi EU:n tärkeimmät tiedossa olevat satamat, lentoasemat ja maarajojen rajanylityskohdat, joita käytetään huumausaineiden tukkukaupan keskuksina, olisi asetettava tärkeysjärjestyksessä korkealle huumausaineiden kaupan vastaisissa toimissa. Toimenpiteisiin pitäisi kuulua konttien ja rahdin riskianalyysin parantaminen tullissa, tiedustelutietojen jakaminen ja tehokas yhteistyö asiaankuuluvien EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten, tullin ja rajavalvonnan sekä kumppanimaiden asiaankuuluvien virastojen välillä. Tietojen vaihdon parantaminen ja tulli- ja poliisiviranomaisten yhteistyön tiivistäminen on määritetty kriittisiksi huumausaineiden salakuljetuksen torjunnassa. Huomiota olisi kiinnitettävä myös tällaisia keskuksia koskevien korruptionvastaisten toimenpiteiden kehittämiseen ja laajentamiseen edelleen sekä siihen, että havaitaan, jos toimintaa siirretään muualle tuloksellisten vastatoimien vuoksi.

Toiseksi meri-, maa- ja ilmarajoilla on tärkeää valvoa huumekauppaan liittyviä laittomia rajanylityksiä. Tässä yhteydessä olisi vahvistettava kaikkien EU:n ulkorajojen tilannetietoisuutta koskevia toimia, myös Frontexissa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Ensisijaisina olisi pidettävä ilma- ja merirajoja niille ominaisten haavoittuvuustekijöiden ja niiden rajallisen valvonnan vuoksi ja koska yleisilmailu 25 sekä Atlantin valtameri ja Välimeri ovat strategisesti tärkeitä. Covid-19-pandemian aikana merikuljetukset jatkuivat melko esteettä ja huumeita laajamittaisesti Eurooppaan kuljettavien rikollisjärjestöjen käytettävissä oli koko ajan kuljetusmahdollisuuksia 26 . Muun muassa huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskuksen (MAOC-N) toimia olisi vahvistettava ja laajennettava. Näitä toimia ovat esimerkiksi laittomia huumausaineita avomerellä ja ilmassa kuljettavien alusten ja ilma-alusten seuranta sellaisten EU:n merirajojen ja ilmatilan läheisyydessä, joilla väärinkäyttöä tiedetään tapahtuvan. Näin ne voidaan pysäyttää ennen kuin ne pääsevät ensimmäiseen EU:n maahantulopaikkaan tai sinne saapuessaan. Tässä yhteydessä myös yleisilmailu aiheuttaa EU:n turvallisuudelle riskin. Huumekauppiaat väärinkäyttävät sitä koko ajan enemmän, eikä sitä valvota. Kansainvälinen yhteistyö meri- ja ilmaliikenteen alalla pysyy keskeisenä, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden ja rajaturvallisuudesta vastaavien EU:n virastojen tiedustelua ja valmiutta reaaliaikaiseen toimintaan.

Painopistealueet:

2.1. Huumeiden salakuljetus EU:sta ja EU:hun vakiintuneita kauppakanavia (laillisia kanavia) käyttämällä 2.2. Laittomat tai ilmoittamattomat EU:n rajojen ylitykset

3. Tehostetaan määrältään pienessä ja keskisuuressa huumeiden jakelussa käytettävien logististen ja digitaalisten kanavien seurantaa ja lisätään näiden kanavien kautta salakuljetettujen laittomien aineiden takavarikkoja tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa

Digitaalisuus lisääntyy huumausainemarkkinoilla jatkuvasti. Huumausaineiden verkkomyynnissä käytetään sekä näkyvän verkon että pimeän verkon markkinoita sekä sosiaalista mediaa ja mobiiliviestinnän sovelluksia. Näiden teknologioiden käyttö on helpottanut huomattavasti huumausaineiden, uusien psykoaktiivisten aineiden, lähtöaineiden ja huumeidentuotannossa tarvittavien laitteiden jakelua ja luonut uusia haasteita lainvalvonnalle ja kansanterveydelle. Huumausainekauppa postin ja kuriiripalvelujen avulla vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin, ja useissa maissa huumeita sisältävien kirjeiden ja pakettien määrä on lisääntynyt huomattavasti. 27 Postilähetysten reititys voi vaihdella huomattavasti. Ne voivat kulkea suoraa reittiä lähtöpaikasta määränpäähän tai EU:n jakelukeskusten tai EU:n ulkopuolisten paikkojen kautta. Tällaiset postilähetykset voivat joko olla peräisin EU:sta tai EU:n ulkopuolelta.

Tämän vuoksi on parannettava ja koordinoitava niiden uhkien seurantaa ja analyysia, joita huumeiden saatavuus sosiaalisen median alustoilla, sovelluksissa ja verkon / pimeän verkon kauppapaikoissa 28 sekä verkkomaksujen (myös kryptovaluuttojen) ja salatun digitaalisen viestinnän käyttö aiheuttavat. Tässä yhteydessä on lisättävä yksityisen sektorin osallistumista.

Toiseksi, laittomia aineita sisältävien lähetysten seurantaa on tiukennettava yhteistyössä posti- ja kuriiripalvelujen kanssa. Uusien teknologioiden ja tekoälyn roolia postilähetysten tarkastusten ja menettelyjen, myös riskinarviointien, parantamisessa voidaan selvittää 29 . Siinä voidaan myös ottaa kokonaisvaltaisesti käyttöön kehittyneet sähköiset tiedot kaikissa lähetyksissä, jotka tulevat keskeisistä lähtömaista (kansainvälisesti ja EU:ssa).

Kolmanneksi rajatylittäviä raide- ja jokiväyliä ja yleisilmailua voidaan käyttää mahdollisina huumekaupan kanavina. Tällä hetkellä lainvalvontaviranomaiset eivät valvo niitä riittävästi. Tietoisuutta on lisättävä, jotta voidaan tehostaa valvontaa ja kohdennettua riskiin perustuvaa tutkintaa pienemmissä meri- ja jokisatamissa, pienillä/paikallisilla lentokentillä ja rautatieasemilla.

Painopistealueet:

3.1. Digitaaliset huumausainemarkkinat 3.2. Posti- ja kuriiripalvelut 3.3. EU:n sisäiset raide- ja jokiväylät ja yleisilmailu

4. Hajotetaan huumausaineiden tuotanto- ja jalostustilat, estetään lähtöaineiden ohjautuminen ja kauppa laittomien huumausaineiden tuotantoa varten ja lopetetaan laittomat viljelmät

Huumausaineiden tuotanto aiheuttaa terveys- ja turvallisuusriskejä sekä ympäristövahinkoja. Huumausaineiden tuotannon estäminen Euroopassa ja kumppanimaissa vähentää huomattavasti huumausaineiden tarjontaa ja saatavuutta EU:n kotimarkkinoilla ja vientiä varten. EU:n asema synteettisten huumeiden ja kannabiksen huomattavana tuotantoalueena aiheuttaa vahinkoa myös ympäristölle, koska kemikaalijätettä lasketaan ympäristöön. Siten aiheutetaan riskejä sekä tuotantoon osallistuville että yhteisöille, joissa tuotantopaikka sijaitsee. Laittomille kaatopaikoille hävitetään vuosittain tonneittain synteettisten huumeiden tuotannossa syntyvää kemikaalijätettä. Arvioiden mukaan esimerkiksi yhden amfetamiinikilon tuottamisesta syntyy 20−30 kiloa jätettä 30 . Joidenkin vaihtoehtoisista kemikaaleista peräisin olevien lähtöaineiden tuotanto saa myös aikaan huomattavan määrän jätettä jopa ennen kuin itse huumausaineen tuotantoprosessi alkaa.

Siksi tarvitaan lisää lainvalvontaviranomaisten toimenpiteitä, jotta laittomat synteettisten huumeiden laboratoriot voidaan löytää ja hajottaa sekä lopettaa EU:ssa valmistettujen huumeiden vienti. Ympäristövahinkojen kannalta on olennaisen tärkeää puuttua ympäristövaikutuksiin, terveysvaaroihin ja synteettisten huumeiden tuotannossa syntyneeseen kemikaalijätteeseen liittyviin kustannuksiin. Tämä on todettu myös EMPACTissa. Ympäristölle kokonaisuudessaan aiheutuva vahinko tiedostetaan suureksi. Se kuitenkin edellyttää lisäinvestointeja seurantaan ja tutkimukseen, jotta tähän liittyviä kasvavia haasteita voidaan ymmärtää entistä paremmin. 31 EU:n tasolla on käsiteltävä myös ongelmia, jotka liittyvät huumausaineiden lähtöaineiden väärinkäyttöön ja design-lähtöaineiden kehittämiseen.

Toiseksi EU:ssa ja sen lähinaapurustossa havaitaan ja hajotetaan jatkuvasti enemmän kannabisviljelmiä 32 . Lainvalvontaviranomaisten olisi tehostettava toimenpiteitä, jotta laittomien huumausaineiden viljelyyn voidaan puuttua entistä paremmin. Lisäksi olisi puututtava myös EU:hun mahdollisesti vaikuttavaan huumekasvien, etenkin heroiinin valmistuksessa käytettävän oopiumiunikon ja kokaiinin valmistuksessa käytettävän kokapensaan, viljelyyn kolmansissa maissa erityisesti sitoutumalla vieläkin voimakkaammin vaihtoehtoisiin kehitystoimenpiteisiin. Laittomaan huumausainekauppaan perustuvien talouksien peruslähtökohtiin on puututtava soveltamalla integroitua toimintamallia, jossa yhdistyvät maaseudun kehittäminen, köyhyyden vähentäminen, sosioekonominen kehitys, maan ja maaoikeuksien saatavuuden edistäminen, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos, oikeusvaltioperiaatteen, turvallisuuden ja hyvän hallintotavan edistäminen täysin kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti sekä sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon. Mahdollisia uusia uhkia ja niiden mahdollisia vaikutuksia EU:hun on myös arvioitava. Niitä voivat olla muun muassa metamfetamiinin valmistus uuttamalla efedriiniä ja pseudoefedriiniä perinteisillä oopiumintuotantoalueilla kasvavista kasveista sekä uusien, muokattujen tai voimakkaampien kantojen valmistaminen kasvipohjaisista huumausaineista, kuten kannabiksesta ja kokasta.

Painopistealueet:

4.1. Synteettisten huumeiden tuotanto ja ympäristövahingot 4.2. Viljely EU:ssa ja EU:n ulkopuolella

b)Ennaltaehkäisy ja tietoisuuden lisääminen

5. Ehkäistään huumeiden käytön aloittamista, edistetään rikosten ehkäisyä ja annetaan kansalaisille ja yhteisöille valistusta huumeiden haitallisista vaikutuksista

Huumeiden kysyntä on kasvussa. Huumausainemarkkinoiden laittomuus tarkoittaa, että huumeita käyttävät voivat altistua monenlaisille haitoille, jotka voivat vaikuttaa myös heidän perheisiinsä ja yhteisöihinsä. Siksi kokonaisvaltaiset ennaltaehkäisy- ja valistusohjelmat ovat olennaisen tärkeitä. Saatavilla on jo useita ohjelmia, joissa keskitytään varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen, terveiden elintapojen edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tällaisia ohjelmia rahoitetaan myös EU:n eri rahastoista 33 . Tarvitaan kuitenkin lisää strategioita, joilla lisätään yleisen väestön vastustuskykyä ja kohdennetaan toimia haavoittuvimpiin. Jo käytössä olevista ohjelmista huolimatta tällaisissa strategioissa on joitakin puutteita tai niihin kuuluu toimenpiteitä, joiden tuloksellisuudesta ei ole pitävää näyttöä. Huumekaupasta kumpuava väkivalta, mukaan lukien henkirikokset, lisäävät turvattomuuden tunnetta yhteisöissä, aivan kuten avoin huumekaupan harjoittaminenkin. Huumausaineisiin liittyviä henkirikoksia koskevat tiedot viittaavat siihen, että ne ovat merkittävä ilmiö useissa maissa eri puolilla EU:ta. 34 Rikollisjärjestöjen toimintatapa on muuttumassa, mikä pahentaa uhkaa siitä, että eurooppalaiset huumausainemarkkinat lisäävät väkivaltaa yhteisöissämme ja korruptiota EU:ssa. Covid-19-pandemiasta johtuvat sulkutoimet saattavat vahvistaa tätä suuntausta, koska huumejengien välinen kilpailu kovenee.

Näin ollen etusijalle olisi asetettava sellaisille ryhmille kohdistetut näyttöön perustuvat ehkäisy- ja tukitoimenpiteet, joilla on riski huumekokeiluihin ja huumeidenkäytön aloittamiseen. Perusteena olisi käytettävä tieteellistä tietoa siitä, ketkä ovat suurimmassa riskissä, sekä toimiviksi osoittautuneista toimintamalleista. Ehkäisytoimenpiteiden tärkeä kohderyhmä ovat koulut ja nuoret henkilöt. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä myös erityisen haavoittuviksi määritettyihin ryhmiin. Niihin kuuluvat muun muassa lapset ja nuoret, joiden vanhempien taustalla on aineiden väärinkäyttöä, mielenterveysongelmaiset, erilaisista kroonisista kivuista tai väsymysoireyhtymistä kärsivät henkilöt, asunnottomat, maahanmuuttajat ja vailla huoltajaa olevat alaikäiset sekä rikosoikeusjärjestelmässä olevat nuoret. Huomiota on kiinnitettävä myös niiden naisten tarpeisiin, jotka ovat alttiita huumeongelmille.

Toiseksi on tärkeää tiedostaa huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden vaikutus ja torjua tällaisten rikosten, kuten väkivallan ja uhkailun, uhkaa sekä korruptiota ja siihen liittyviä kielteisiä vaikutuksia lailliseen talouteen. Lisäksi on torjuttava rikollisjärjestön harjoittamaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja huumeongelmaisten hyväksikäyttöä. Näiden uhkien torjunta ja ehkäisy ovat merkittävä haaste, joka edellyttää yhteistoimintaa EU:n tasolla ja monilla eri aloilla.

Kolmanneksi on tärkeää kohdentaa valistustoimia, muun muassa terveeseen elämäntapaan tähtääviä valintoja, nuorille ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta väestön vastustuskykyä huumeongelmien osalta voidaan lisätä. Yhtenä valistuksen päämääränä voisi olla yleisen tietoisuuden lisääminen huumeiden ja yleisesti riippuvuuksien vaikutuksista. Myös huumeiden käyttöön liittyvään leimaamiseen pitäisi puuttua erityisesti siksi, että tällä leimaamisella voi olla haitallista vaikutusta huumeidenkäyttäjien henkiseen ja fyysiseen terveyteen, ja se voi myös estää hoitoon hakeutumista. Toimiakseen huumevalistuksen olisi oltava lapsiystävällistä, jotta lapset ymmärtäisivät paremmin aineiden väärinkäytön vaaroja ja pitkän aikavälin seurauksia, ja siinä olisi hyödynnettävä kaikkia uusia ja innovatiivisia digitaalisia viestintäkanavia. Sen olisi myös sovelluttava paikallisiin sosiaalisiin oloihin ja kohdeväestön tarpeisiin sekä perustuttava tieteelliseen näyttöön ja arvioihin.

Painopistealueet:

5.1. Ennaltaehkäisytoimenpiteet, joilla vähennetään huumeille altistumista ja parannetaan niiden ryhmien suojaa ja vastustuskykyä, jotka ovat altteimpia saamaan pitkäaikaisia ongelmia / tulemaan riippuvaisiksi 5.2. Huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden ehkäisy kiinnittäen erityisesti huomiota tarpeeseen ehkäistä väkivaltaa ja korruptiota 5.3. Vastustuskyvyn lisääminen ja leimaamisen vähentäminen

c)Huumausaineisiin liittyvien haittojen käsittely

6. Edistetään hoitovaihtoehtojen tarjontaa niiden ihmisten erilaisiin terveys- ja kuntoutustarpeisiin, joille on aiheutunut haittaa aineiden käytöstä

Aineiden ongelmakäyttö on krooninen ja usein uusiutuva sairaus, joka voi aiheuttaa huomattavaa haittaa sekä käyttäjälle itselleen että hänen perheelleen ja yhteisölle laajemmin. Huumausaineiden käyttäjien keskuudessa usean huumausaineen käyttö on yleistä. Se voi sekä lisätä terveysriskejä että vaikeuttaa tehokkaiden vastatoimenpiteiden toteuttamista. Niillä, joilla huumeidenkäyttö on edennyt riippuvuudeksi, mielenterveysongelmat ja sairauksien yhteisesiintyminen ovat yleisiä. Monilla on myös vaikeuksia säilyttää työpaikka tai asunto. Monissa maissa huumehoidon saatavuus on kuitenkin edelleen liian vähäistä, ja hoitoa tarvitsevat törmäävät usein esteisiin hoidon aloittamisessa. 35 On myös tärkeää tiedostaa, että huumehoidon on toimittava yhdessä muiden terveydenhuolto- ja sosiaalitukipalvelujen kanssa. Tarvitaan kokonaisvaltaisia ja integroituja palveluja, joissa aineiden käyttö tunnustetaan terveydenhuollon asiaksi ja joissa myös hyödynnetään useita muita terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja esimerkiksi asumis-, työllisyys- tai koulutustarpeisiin. Tämä on entistäkin tärkeämpää covid-19-pandemian sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi.

Tämän vuoksi hoitoon pääsyn esteisiin on puututtava varmistamalla, että sekä terveydenhuolto- että sosiaalipalveluja on riittävästi saatavilla ja että ne soveltuvat niiden kohderyhmien tarpeisiin. Pääsyn esteitä olisi vähennettävä kunkin kohderyhmän keskeisten ominaisuuksien mukaan, joita ovat esimerkiksi väestötekijät (esim. ikä, sukupuoli, koulutus, kulttuuritausta), tilanteeseen liittyvät tekijät (esim. köyhyys, perhesuhteet, sosiaalinen ympäristö, maahanmuutto) ja henkilökohtaiset tekijät (esim. fyysinen ja henkinen terveys, henkinen hyvinvointi). Olisi myös harkittava lasten erityistarpeisiin liittyvää neuvontaa ja hoitoa.

Toiseksi tarvitaan toimia, jotta voidaan tunnistaa aiempaa paremmin esteet, joita naisilla on hoito- ja kuntoutuspalveluihin pääsyssä ja niihin sitoutumisessa, sekä puuttua niihin. 36 Niitä ovat muun muassa lähisuhdeväkivalta, traumat, leimautuminen, fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat ongelmat sekä raskauteen ja lastenhoitoon liittyvät kysymykset, joita edellä mainitut väestötekijät sekä tilannekohtaiset ja henkilökohtaiset tekijät voivat pahentaa. Jotta tarjonta olisi toimivaa, siinä olisi otettava huomioon huumeongelmaisten naisten erityiset tarpeet ja kokemukset. Siinä olisi myös tiedostettava, että huumeidenkäyttötavat ja huumeongelmat saattavat olla erilaisia kuin miehillä, muun muassa siten, että reseptilääkkeiden käyttöön liittyvät ongelmat voivat olla naisilla yleisempiä. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että tarjolla olisi vain naisille tarkoitettuja palveluja tai muunlaisia erikoisjärjestelyjä, kuten tiiviitä kumppanuuksia haavoittuvassa asemassa olevien naisten tai lähisuhdeväkivallan uhrien parissa työskentelevien hoidontarjoajien kanssa.

Kolmanneksi olisi tiedostettava, että huumeidenkäyttäjiä on monenlaisia. Siksi olisi toteutettava toimenpiteitä sellaisten palvelujen tarjoamiseksi, joilla vastaa tätä moninaisuutta ja eri ryhmien tarpeita huumausaineiden ongelmakäytön osalta. Erityisiä ryhmiä, joiden tarpeet ovat muita monimutkaisempia, ovat muun muassa väestön ikääntyvä osa, johon kuuluu aineita pitkään käyttäneitä, ihmiset, joilla on yhtä aikaa mielenterveysongelmia ja aineiden käyttöön liittyviä ongelmia, asunnottomat ihmiset ja haavoittuvassa asemassa olevat naiset. Näiden ryhmien tehokas sitouttaminen edellyttää hoitomalleja, joissa tiedostetaan, että tarvitaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen väliset rajat ylittäviä kumppanuuksia sekä potilaiden ja hoitajien ryhmiä.

Painopistealueet:

6.1. Hoito- ja kuntoutuspalveluihin pääsy ja niiden kattavuus yksilöllisten tarpeiden mukaan 6.2. Naisten erityisiin tarpeisiin puuttuva hoito 6.3. Hoitomallit ryhmille, joille on muita monimutkaisempia tarpeita

7. Tehostetaan riskien ja haittojen vähentämistoimenpiteitä huumeidenkäyttäjien ja suuren yleisön terveyden suojelemiseksi

Huumausaineiden käyttäjien ja suuren yleisön suojelu huumeiden käyttöön liittyviltä haitoilta edellyttää erilaiset mahdolliset haitat ja riskit kattavaa toimenpidekokonaisuutta, joka voi ajan myötä auttaa saavuttamaan aiempaa parempia terveydellisiä ja sosiaalisia tuloksia. Tällä alalla tärkeitä mahdollisia kohteita ovat toimenpiteet, joilla vähennetään HIV:n/aidsin tai hepatiittivirustartuntojen riskiä huumausaineita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa ja ehkäistään yliannostuksia. Tärkeitä ovat myös toimintamallit, joilla kannustetaan huumeiden käyttäjiä vähemmän riskialttiiseen käytökseen ja edistetään terveys- ja turvallisuustavoitteiden saavuttamista. Tärkeä kysymys on myös huumeiden käytön pitkäaikainen vaikutus nuorten, kuten murrosikäisten, edelleen kehittyviin aivoihin. Toimenpiteitä, joilla rajoitetaan liikenneonnettomuuksien riskiä huumausaineiden tai sekä huumausaineiden että alkoholin vaikutuksen alaisena ajavien ihmisten keskuudessa, on vahvistettava. Haittoja vähentävien toimenpiteiden kokonaisuudessa olisi ensisijaisesti tarjottava pakkotoimille vaihtoehtoja, jotka voivat auttaa vähentämään aineiden käyttöä. Ne voivat myös alentaa toistuvien rikkomusten määrää sekä lievittää taloudellista ja hallinnollista taakkaa ja yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Siksi haittoja lieventäviä aloitteita on laajennettava. Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat, opioidikorvaushoidot ja piikitystilat sekä muut innovatiiviset haittoja vähentävät toimenpiteet, joiden toimivuudesta on näyttöä, sekä helposti saatavilla oleva hepatiitti C ‑testaus, voivat olla tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään tautien tarttuminen veriteitse huumausaineita suonensisäisesti käyttävillä ihmisillä. Nämä ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla pyritään päättämään HIV/aids-epidemia ja poistamaan hepatiittivirus suonensisäisten huumausaineiden käyttäjien kansanterveysuhkana. Ne estävät uusia tartuntoja ja tarjoavat tilaisuuden saada suuren riskin ryhmiä testeihin ja ohjatuksi hoitoon.

Toiseksi valvottujen reseptilääkkeiden väärinkäyttö voi koskea ihmisiä kaikenlaisista taustoista ja yhteisöistä. Tämän osalta erityistä huolta aiheuttaa se, että opioidiriippuvuuden hoitoon käytettäviä korvauslääkkeitä on huumehoidon sijaan päätynyt muuhun kuin lääketieteelliseen käyttöön ja myytäväksi laittomien huumausaineiden markkinoilla. Huolta aiheuttaa myös muiden psykoaktiivisten lääkkeiden, erityisesti kivunlievitykseen käytettävien lääkkeiden, mahdollinen väärinkäyttö. Lisäksi huolena on se, että lääkkeenkaltaisia aineita valmistetaan toisinaan laittomasti EU:n ulkopuolella tai hankitaan sieltä verkkolähteistä. Aineiden käyttö muuhun kuin lailliseen tarkoitukseen on yhdistetty jopa kuolemaan johtaviin yliannostuksiin ja riippuvuustapausten, usein opioidiriippuvuuden, lisääntymiseen. Toimintamalleissa tämän ongelman suhteen on kuitenkin samalla tärkeää varmistaa, että lääkkeitä ja muita valvottuja aineita on saatavilla asianmukaiseen hoitoon ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Kolmanneksi huumeongelman terveyteen liittyviin näkökohtiin pitäisi puuttua myös yhteistyössä kolmansien maiden, alueiden ja asiaankuuluvien alueellisten organisaatioiden kanssa. Tämä koskee erityisesti kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimenpiteiden vaikutuksia huumeiden käyttäjiin ja suureen yleisöön. Hoidon, haittojen vähentämisen ja pakkokeinoseuraamuksia koskevien vaihtoehtojen olisi oltava pysyviä aiheita huumausaineista kolmansien maiden ja alueiden kanssa käytävissä vuoropuheluissa, jos tällaisia toimenpiteitä ei vielä ole käytössä.

Neljänneksi huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen on liikenneturvallisuusongelma, koska se heikentää ajokykyä ja lisää onnettomuusriskiä. Huumausaineiden vaikutuksen alaisten kuljettajien testausta on parannettava. Lisäksi tarvitaan valistusta huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamiseen liittyvistä riskeistä. Tämä ala edellyttää lisätutkimusta ja -kehittämistä toimivien poliittisten ja operatiivisten toimien määrittämiseksi ja arvioimiseksi, mukaan lukien testausmenetelmien ja halvempien välineiden kehittäminen huumeiden havaitsemiseksi.

Viidenneksi, vaikka kaikilla jäsenvaltioilla on käytössä vähintään yksi pakkokeinoseuraamusten vaihtoehdoksi katsottu toimenpide 37 , toimia on tehostettava ja toimivia vaihtoehtoja huumeiden käyttörikoksiin syyllistyneiden pakkokeinoseuraamuksille on otettava yleisesti käyttöön. Tästä aiheesta tarvitaan kattavampaa ja perusteellisempaa tietoa.

Kuudenneksi huumeiden käyttö voi viime kädessä johtaa yliannostukseen ja muihin huumeiden käyttöön liittyviin, vältettävissä oleviin kuolemiin. 38 Nykyisissä toimissa on selkeä puute yliannostusten ehkäisemisen osalta, ja kuolemaan johtavien yliannostusten määrä on pysynyt suurena monissa maissa ja joissakin maissa se jopa kasvaa. Viime aikoina on saatu aikaan mahdollisesti merkittävää edistystä, esimerkiksi laajentamalla opioidien vastavaikuttajalääkkeiden, kuten naloksonin, käyttöä. Sen saatavuuden varmistaminen ja asianmukaisen käytön edistäminen huumeiden yliannostustapauksissa on kuitenkin ehdottoman tärkeää. Haasteena on lisäksi saada yliannostuskuolemista kattavia tietoja koko EU:sta, koska järjestelmällistä raportointia ei tehdä riittävästi, toksikologiset valmiudet ovat puutteelliset ja tapausten kirjausprosessit viivästyttävät raportointia.

Painopistealueet:

7.1. Huumausaineisiin liittyvät tartuntataudit 7.2. Lääkkeiden väärinkäyttö ja valvottujen aineiden saatavuus yksinomaan lääkinnällisiä ja tieteellisiä tarkoituksia varten ja niiden mahdollinen väärinkäyttö 7.3. Kansainvälinen yhteistyö huumeidenkäyttäjien terveyden suojelemiseksi 7.4. Huumausaineiden heikentämä ajokyky 7.5. Pakkokeinoseuraamusten vaihtoehdot 7.6. Yliannostus ja huumekuolemat

8. Laaditaan huumeidenkäyttöä vankilassa koskeva tasapainoinen ja kokonaisvaltainen toimintamalli (jolla vähennetään kysyntää ja rajoitetaan tarjontaa)

Huumeidenkäyttäjät muodostavat suuren osan vankien kokonaismäärästä. Valtaosa vangeista on käyttänyt laittomia huumausaineita jossakin elämänsä vaiheessa, ja monilla on kroonisia ja ongelmallisia huumeidenkäyttötapoja. Vaikka jotkut henkilöt lopettavatkin huumeidenkäyttönsä vankilaan joutuessaan tai vähentävät sitä, toiset aloittavat huumeidenkäytön tai alkavat käyttää niitä entistä vahingoittavammalla tavalla vankilaan joutumisen myötä. Huomattavien huumeongelmien lisäksi vangeilla on myös muuta väestöä huonompi terveys, enemmän veriteitse tarttuvia sairauksia sekä useammin mielenterveysongelmia. Opioidien käyttäjillä yliannostuskuoleman riski kasvaa huomattavasti vankilasta vapautumisen jälkeen, koska käyttö alkaa usein uudelleen ja opioidien sietokyky on aiempaa matalampi. Monenlaiset kanavat, joiden kautta huumausaineita toimitetaan vankiloihin, sekä näiden kanavien ylläpitämiseen osallistuvat tahot olisi tunnistettava ja kanavat rikottava.

Siksi huumeita käyttäneiden vankien hoidon jatkuvuudesta, kuntoutuksesta ja toipumisesta on huolehdittava sekä vankilassa että vapautumisen jälkeen. Myös heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan olisi tuettava. Kullekin jäsenvaltiolle sekä vankilalle ja ehdonalaispalvelulle sopivan jatkuvan hoidon mallin kehittäminen voisi olla olennaisen tärkeää, jotta vangit voisivat saada monenlaista tukea, jota he tarvitsevat saavuttaakseen omat toipumistavoitteensa vankilassa, riskejä voitaisiin vähentää ja pysyvää sitoutumista hoitoon ja kuntoutukseen vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen voitaisiin edistää.

Toiseksi olisi tärkeää rikkoa kanavat, joita pitkin huumeet (ja muut laittomat tavarat) tulevat vankilaan, ja tunnistaa kanavissa mukana olevat henkilöt. Tässä yhteydessä toimivien toimenpiteiden perustana voisivat olla yhteistyö lainvalvonnan kanssa, tietojen jakaminen, korruption torjunta, tiedustelutietojen käyttö ja huumetestaus.

Painopistealueet:

8.1. Hoidon jatkuvuus vankilassa ja ehdonalaispalveluissa 8.2. Huumeiden tarjonnan vähentäminen vankiloissa

IV.EU:n huumeidenvastaisen ohjelman hallinnointi, täytäntöönpano ja seuranta

EU:n huumeidenvastaisen ohjelman tukena on samaa ajanjaksoa koskeva toimintasuunnitelma, jonka avulla EU:n huumeidenvastaisen ohjelman strategiset painopisteet voidaan muuntaa konkreettisiksi operatiivisiksi toimiksi ja toimenpiteiksi. Toimintasuunnitelmassa yhdistyvät sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, joita tarvitaan EU:n huumeidenvastaisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Jotta turvallisuutta ja terveyttä voidaan parantaa huumeongelman yhteydessä, toimintasuunnitelmassa tarkoitetuilla toimilla olisi myös edistettävä turvallisuusunionia koskevan strategian täytäntöönpanoa ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tähän yhteyteen soveltuvien tavoitteiden saavuttamista.

Kaaviossa 1 esitetään huumepolitiikan päätoimijat, joiden vastuulla on EU:n huumeidenvastaisen ohjelman poliittisten painopisteiden laatiminen ja niiden edistäminen; taktinen ja operatiivinen täytäntöönpano (huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa ensisijaisiksi määritettyjen toimien täytäntöönpano); seuranta (saavutetun edistyksen seurannan tukeminen); ja täytäntöönpanon koordinointi.

Koordinointia on parannettava EU:n toimielimissä, elimissä ja asiaankuuluvissa EU:n virastoissa, jäsenvaltioissa ja kansalaisyhteiskunnassa sekä niiden välillä. Lisäksi, jotta voidaan edistää EU:n huumeidenvastaisen ohjelman toimintamallia ja tavoitteita, kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan lisää EU:n, kolmansien maiden ja alueiden sekä kansainvälisten järjestöjen välillä ja monenvälisellä tasolla. 39 Euroopan ulkosuhdehallinnolla (EUH) on keskeinen rooli näiden toimien tukemisessa muun muassa EU:n edustustojen ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) välineiden, kuten yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden ja terrorismin torjunnan asiantuntijoiden verkoston, avulla.

Lisäksi olisi varmistettava EU:n huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin osallistuminen EU:n ja kansainvälisen tason huumepolitiikkojen toteutukseen, arviointiin ja laadintaan.

Ennen kuin EU:n huumeidenvastainen ohjelma päättyy vuonna 2025, Euroopan komissio tekee EU:n huumeidenvastaisesta ohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta riippumattoman arvioinnin, jossa otetaan huomioon kaikkien sen hallinnointiin osallistuneiden toimijoiden sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien palaute EU:n huumepolitiikan kehittämiseksi edelleen.

Kaavio 1: Neljä hallinnon tasoa

Resursseja pitäisi kohdentaa oikeassa suhteessa niille strategisille painopisteille, alueille ja toimenpiteille, joilla todennäköisimmin täytetään EU:n huumeidenvastaisen ohjelman tavoitteet EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla. Siksi on tärkeää, että huumeongelman vastatoimien yleistä tuloksellisuutta on mahdollista mitata. Tässä ohjelmassa asetettujen painopisteiden tukemista olisi rahoitettava monialaisista EU:n rahoituslähteistä, kuten erityisesti sisäisen turvallisuuden rahastosta, EU4Health-ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, oikeusalan ohjelmasta, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman turvallisuustutkimusosasta, koheesiopolitiikan rahastoista, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta.

EU:n huumeidenvastaisen ohjelman ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisen seurantaa tuetaan koordinoidulla seuranta-, arviointi- ja tutkimusjärjestelmällä. Strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien toteuttamisessa saavutettu edistymistaso määritetään kuhunkin strategiseen painopisteeseen liittyvillä tulosindikaattoreilla 40 . Euroopan komissio seuraa ja koordinoi EU:n huumeidenvastaisen ohjelman täytäntöönpanoa tarvittaessa EMCDDA:n ja muiden EU:n virastojen ja EU:n elinten tuella.

V.Päätelmät

Komissio asettaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeongelmia koskevat EU:n toimet EU:n poliittisen ohjelman ytimeen. Ne ovat huumausaineita koskevan uuden strategisen toimintamallin perustana. Yhdessä toimiminen tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää. Se edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken sekä paikallisen, kansallisen ja EU:n tason viranomaisten kesken. Voimia yhdistetään jatkossakin maailmanlaajuisten kumppanien kanssa. EU:n tasolla komissio antaa uutta pontta EMCDDA:lle, jotta virastolla olisi entistä vahvempi rooli kaikilla huumepolitiikan painopistealoilla. Komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään EU:n huumeidenvastaisen ohjelman ja toimintasuunnitelman ja tukemaan kaikkien esitettyjen strategisten painopisteiden potentiaalia ja hyödyntämään sitä. Tämä on yhteinen ponnistus kaikkien kansalaisten eduksi.

(1)    EMCDDA ja Europol (2019), EU Drug Markets Report.

(2)      Ks. alaviite 1.

(3)      YK:n huumausainetoimikunnan ministerikokouksen antama julistus toimien tehostamisesta kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan nopeuttaa maailman huumeongelmaan puuttumiseksi ja sen torjumiseksi tehtyjen yhteisten sitoumusten täytäntöönpanoa.

(4)      Ks. alaviite 1.

(5)      EMCDDA ja Europol, EU Drug Markets – Impact of COVID-19, toukokuu 2020.

(6)      Lisätietoa alaviitteessä 5.

(7)      Ks. alaviite 5.

(8)      Lisätietoa, ks. EMCDDA (maaliskuu 2020). The implications of COVID-19 for people who use drugs (PWUD) and drug service providers.

(9)      EUVL C 402, 29.12.2012, s. 1.

(10)      EUVL C 351, 30.11.2013, s. 1, ja EUVL C 215, 5.7.2017, s. 21.

(11)      Arvioinnin tuloksiin voi tutustua komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Evaluation of the EU Drugs Strategy 2013-2020 and EU Action Plan on Drugs 2017-2020, heinäkuu 2020, SWD(2020) 150.

(12)      COM(2017) 195.

(13)       file:///C:/Users/offorma/AppData/Local/Temp/1/20191724_TDAT19001FIN_PDF-1.pdf

(14)       http://www.emcdda.europa.eu/publications/joint-publications/eu-drug-markets-report-2019

(15)      UNODC, World Drug Report 2020.

(16)      Health and social responses to drug problems: a European guide, EMCDDA. http://www.emcdda.europa.eu/responses-guide_en  

(17)      Esimerkiksi lainvalvonta, tulli, mukaan lukien tullilaboratoriot, rajavalvonta, oikeuslaitos, vankilat ja rangaistuslaitokset, siviili-ilmailu- ja merenkulkuviranomaiset, postipalvelut, tutkimukseen ja innovointiin osallistuvat sidosryhmät, sosiaali- ja huumehoitopalvelut, myös terveydenhuollon ammattilaiset, koulutus ja ennaltaehkäisy.

(18)      Muita huumeongelman käsittelyssä mukana olevia EU:n virastoja ja elimiä ovat esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskus (MAOC-N), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL), Euroopan perusoikeusvirasto (FRA), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus (ECDC).

(19)      EU toistaa myös pitkäaikaisen sitoumuksensa YK:n yleiskokouksen maailman huumeongelmaa käsitelleen vuoden 2016 erityisistunnon loppuasiakirjassa esitettyyn toimintamalliin https://undocs.org/A/RES/S-30/1

(20)      Korruptiolla on huumekaupan yhteydessä kahdenlainen merkitys. Rikollisjärjestöt helpottavat korruption avulla huumausaineiden salakuljetusta, ja laittomista huumausaineista saatavia valtavia tuloja käytetään lisäämään rikollisjärjestöjen yleisiä korruptiovalmiuksia laillisessa taloudessa.

(21)      Huumausaineet ja ihmiskauppa voivat olla toisiinsa yhteydessä kolmella laajalla, toisinaan päällekkäisellä, tavalla: Kun samat rikollisjärjestöt harjoittavat sekä huume- että ihmiskauppaa. Kun ihmiskaupan uhrit pakotetaan toimimaan huumekaupassa. Kun huumausaineilla on osansa ihmiskauppaprosessissa, koska niillä helpotetaan haavoittuvien henkilöiden hyväksikäyttöä ja jatketaan sitä. Ks. COM(2018) 777; Implementation of the Eurojust Action Plan against Trafficking in Human Beings 2012-2016 Final evaluation report, Eurojust 2017.

(22)       https://www.europol.europa.eu/empact  

(23)      Latinalaisen Amerikan ja Afganistanin huumetuotannon kehityksellä on selkeä vaikutus EU:n huumemarkkinoihin. Kiina (vähemmässä määrin myös Intia) on tärkeä lähtömaa huumausaineiden lähtöaineille ja uusille psykoaktiivisille aineille. Joissakin naapurimaissa, kuten Marokossa, Turkissa ja Länsi-Balkanin maissa, on rikollisjärjestöjä, joilla on tiiviit yhteydet EU:n oleskeleviin etnisesti muotoutuneisiin ryhmiin, mikä muuttaa huumausaineiden toimituksen dynamiikkaa. Afrikka on tärkeä, koska sen merkitys kauppa- ja kauttakulkualueena kasvaa. Ks. alaviite 1.

(24)      Design-lähtöaineet ovat luetteloitujen huumausaineiden lähtöaineiden läheisiä kemikaaleja, jotka on tarkoituksella valmistettu kiertämään viranomaisten tarkastukset.

(25)      Ilmailu kattaa tässä sekä reittilennot, muun muassa matkustaja- ja rahtilennot säännöllisesti toimivilla reiteillä, että yleisilmailun, joka sisältää kaikki muut kaupalliset ja yksityiset siviililennot.

(26)      Ks. alaviite 5.

(27)      Lisätietoa alaviitteessä 1.

(28)      Arvioiden mukaan esimerkiksi noin kaksi kolmasosaa pimeän verkon kauppapaikkojen tarjouksista liittyy huumeisiin ja loput erilaisiin muihin laittomiin tavaroihin ja palveluihin. Alaviitteessä 1 on lisätietoa digitaalisista huumausainemarkkinoista.

(29)      Postilähetys: postipalvelun tarjoajan kuljetettavaksi annettu valmis lähetys, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle. Tällaiset lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät tavaraa, jolla joko on tai ei ole kaupallista arvoa.

(30)      Katso alaviite 1, s. 162−163.

(31)      Ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY mukaisesti.

(32)      Lisätietoa alaviitteessä 1.

(33)    Huumausaineisiin liittyvistä toimintaohjelmista on tarkempi katsaus EMCDDA:n huumausaineisiin liittyviä toimia, myös ehkäisytoimenpiteitä, koskevassa todistetietokannassa, joka kuuluu parhaiden käytäntöjen portaaliin: https://www.emcdda.europa.eu/best-practice/evidence-summaries  

(34)      Lisätietoa alaviitteessä 1.

(35)      Tämä on tunnustettu kansainvälisesti vahvistamalla aineiden väärinkäytön ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Ne kuuluvat Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin (tavoite 3.5).

(36)      Komission 5. maaliskuuta 2020 antaman tiedonannon COM(2020) 152 ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” mukaisesti.

(37)      Pakkokeinojen vaihtoehdoiksi määritellään toimenpiteet, joissa on jokin kuntouttava tekijä tai joissa jätetään toimenpide toteuttamatta (päätetään esimerkiksi olla esittämättä kannetta tai syytettä), sekä ne, joita käytetään vankilan tai muun rangaistuksen sijasta (esimerkiksi huumehoitoa edellyttävä ehdollinen rangaistus). Ks. neuvoston maaliskuussa 2018 annetut päätelmät huumeita käyttäviin rikollisiin kohdistettavien pakkokeinoseuraamuksien vaihtoehdoista, asiakirja 6931/18.

(38)      Vuonna 2017 EU:ssa tapahtui vähintään 8 238 yliannostuskuolemaa, joihin liittyi yksi tai useampi laiton huumausaine. Ks. EMCDDA (2019). Euroopan huumeraportti, s. 79.

(39)    Huumausaineita koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien osoittaminen jäsenvaltioille ei vaikuta perussopimuksissa määrättyyn toimivallan jakoon etenkään huumausainepolitiikkaa koskevien ulkoisten toimien osalta.

(40)      Ks. liite 2.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.7.2020

COM(2020) 606 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n huumeidenvastainen ohjelma ja toimintasuunnitelma 2021−2025

Liite 1

EU:n huumeidenvastainen toimintasuunnitelma 2021−2025

A)    TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN − HUUMAUSAINEMARKKINOIDEN HÄIRINTÄ

Strateginen painopiste 1. Häiritään EU:n jäsenvaltioissa toimivien, niistä peräisin olevien tai niitä kohteenaan pitävien huumausaineisiin liittyvien ja suuren riskin aiheuttavien rikollisjärjestöjen toimintaa ja hajotetaan ne sekä puututaan yhteyksiin muihin turvallisuusuhkiin.

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 1. Tehdään parannuksia i) järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevaan EU:n toimintapoliittiseen sykliin (EMPACT) siitä vuonna 2020 tehdyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon vuoden 2021 SOCTA-arvio 1 ; ii) EMCDDA:n vuotuisten EU:n huumeraporttien 2 sekä EMCDDA:n ja Europolin EU:n huumausainemarkkinoita koskevan raportin havaintojen ja suositusten perusteella; ja iii) covid-19-pandemian vaikutuksista huumausainemarkkinoihin saatujen kokemusten pohjalta. Lisätään koordinointia ja yhteistyötä, jotta rikostutkinnassa saadaan entistä konkreettisempia tuloksia, muun muassa EMPACTin avulla, lisätään tietojen vaihtoa huumausaineisiin liittyvistä EU:n ja kansainvälisistä rikollisjärjestöistä, sekä lisätään suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen (SIENA) käyttöä.	1.1	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol EMCDDA
Toimi 2: Vahvistetaan tietojen jakamista ja analyysia huumausainemarkkinoihin liittyvän rikollisuuden (tuotanto, kauppa ja jakelu) ja i) muiden vakavan rikollisuuden muotojen, kuten ihmiskaupan, siirtolaisten salakuljetusten, asekaupan ja terrorismin, välisistä yhteyksistä; ii) sitä tukevan vakavan rikollisuuden, kuten huumeväkivallan/-murhien, korruption ja rahanpesun, välisistä yhteyksistä.	1.1 1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol EMCDDA Frontex
Toimi 3. Asetetaan etusijalle sellaisia huumausaineisiin liittyviä rikollisjärjestöjä ja ‑verkostoja koskevat tutkimukset, jotka aiheuttavat suurimman turvallisuusriskin EU:ssa. Se tehdään jäsenvaltioiden Europolin tuella määrittämän merkittävien kohteiden valintaprosessin avulla. Tällaisten tutkimusten olennaisena osana pitäisi olla varojen jäljittäminen ja talousrikostutkinta, jotta huumerikosten tuotot saataisiin tuomittua menetetyiksi. Lisätään yhteistyötä ja operatiivisten toimien koordinointia EU:ssa sekä jäsenvaltioiden, asiaankuuluvien kolmansien maiden ja Europolin välillä. Lisätään yhteistyötä myös Eurojustin kanssa asiaan liittyvässä syytteeseen asettamisessa.	1.1 1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol Frontex Eurojust
Toimi 4. Varmistetaan, että jäsenvaltiot antavat ripeästi lainvalvontaviranomaisten saataville rahoitustiedot, jotta ne voivat tehdä tehokasta talousrikostutkintaa huumeisiin liittyvistä rikollisjärjestöistä, muun muassa i) hyödyntämällä kokonaisvaltaisesti rahanpesun selvittelykeskusten tietoja rahoitustietojen käyttöä koskevassa direktiivissä (EU) 2019/1153 esitettyjen ehtojen mukaisesti; ii) hyödyntämällä aiempaa tehokkaammin varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen keräämiä tietoja, jotta voidaan tunnistaa ja jäljittää huumekauppaan liittyviä tuloja ja mahdollisesti jäädyttää ja tuomita ne menetetyiksi. Lisätään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sekä rikoksen tuottaman hyödyn takavarikoinnista vastaavien paikallisten ja alueellisten erikoisyksikköjen koulutusta.	1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol Eurojust CEPOL
Toimi 5. Lisätään yhteistyötä ja parannetaan yhteyksiä vero-/tulliviranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten välillä, jotta voidaan i) edistää tutkimuksia, ii) havaita laittomaan kauppaan perustuvat rahanpesutoimet, iii) häiritä rikollista toimintaa ja iv) estää huumausainemarkkinoiden tuottamaa hyötyä ruokkimasta lisää rikollista toimintaa tai soluttautumasta lailliseen talouteen. Jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään asiantuntemusta vaihtoehtoisista pankki- ja rahansiirtojärjestelmistä, joita huumeisiin liittyvät rikollisjärjestöt käyttävät (esim. hawala), ja niihin keskittyviä resursseja.	1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol Frontex
Toimi 6. Määritetään huumausaineiden tuotannon ja salakuljetuksen kannalta suuren riskin maat ja priorisoidaan yhteistyötä niiden kanssa, jotta voidaan i) helpottaa jäsenvaltioiden pääsyä rahoitus- ja muihin tietoihin toimivaltaisten viranomaisten talousrikostutkintavalmiuksien parantamiseksi, ja ii) jäljittää ja tunnistaa huumeisiin liittyvä rikoshyöty ja varmistaa, että EU:n takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevat määräykset pannaan täytäntöön.	1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol Eurojust
Toimi 7. Pohditaan, miten voidaan puuttua entistä paremmin salausmenetelmiin ja muihin uusiin teknologioihin liittyviin menetelmiin, joita huumausainemarkkinoilla toimivat rikollisjärjestöt hyödyntävät välttyäkseen paljastumasta ja piilottaakseen viestintänsä. Lisätään kanteen tai syytteen nostamiseen käytettävien tietojen reaaliaikaista jakamista jäsenvaltioissa, Europolissa ja Eurojustissa ja niiden välillä.	1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol Eurojust EMCDDA
Toimi 8. Omaisuuden tosiasiallisen takavarikoinnin jälkeen harkitaan takavarikoitujen ja menetetyksi tuomittujen rikoksentekovälineiden turvallista uudelleenkäyttöä huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimenpiteiden tukena. Euroopan komissio pohtii tätä asiaa lisää rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa annetun direktiivin 2014/42/EU mahdollisen tarkistuksen yhteydessä.	1.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot
Toimi 9. Varmistetaan, että EU:lla on käytössä huumausaineita koskevia maailmanlaajuisia yhteistyöohjelmia ja että niitä pannaan täytäntöön kolmansien maiden ja alueiden kanssa. Lisätään yhteistä strategista ja operatiivista analysointia i) ottamalla mukaan asiaankuuluvat EU:n virastot, kuten EMCDDA ja Europol, ja ii) varmistamalla asiaankuuluvien ja operatiivisten tietojen säännöllinen ja oikea-aikainen raportointi yhteistyöohjelmien ja näiden EU:n virastojen välillä.	1.3	2021–2025	Euroopan komissio EUH Europol EMCDDA
Toimi 10. Parannetaan huumausaineita koskevia EU:n vuoropuheluja, joissa keskitytään tiettyihin huumekaupan reitteihin ja joissa käsitellään tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamarkkinoita. Säännöllisiä vuoropuheluja pitäisi käydä Länsi-Balkanin alueen ja maiden, itäisen kumppanuuden maiden, Keski-Aasian alueen ja maiden, Venäjän, Yhdysvaltojen, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueiden ja maiden kanssa. Huumausaineista pitäisi käynnistää vuoropuhelut myös Kiinan, Iranin ja Kolumbian kanssa. Tarvetta vuoropuheluun muiden maiden tai alueiden kanssa tarkastellaan huumetarjonnan alkuperän ja reittien sekä kansainvälisen kehityksen mukaan.	1.3	2021–2025	Euroopan komissio EUH

Strateginen painopiste 2. Lisätään huumausaineiden ja huumausaineen lähtöaineiden laittoman tukkukaupan havaitsemista EU:n rajanylityspaikoilla

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 11. Tuetaan toimia tärkeimmillä huumausaineiden rajanylityspaikoilla vahvistamalla ja edistämällä tullin riskianalyysin, tutkimusmenetelmien ja muiden asiaankuuluvien toimintalinjojen laatimista, tarkastuksia ja menettelyjä, joilla torjutaan huumekauppaa. Varmistetaan jäsennelty koordinointi ja yhteistyö sekä rikoksia koskevien tiedustelutietojen reaaliaikainen vaihto ja koordinoidut tutkimukset EU:ssa käyttämällä asiaankuuluvien EU:n virastojen, kuten Europolin ja Frontexin, palveluja jäsenvaltioiden tukena. Lisäksi käytössä pitäisi olla Maailman tullijärjestön suojattu viestintäsovellus, jotta suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen (SIENA) kanssa voitaisiin vaihtaa tietoja järjestelmien välisenä viestintänä.	2.1	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Frontex Europol
Toimi 12. Tuetaan jäsenvaltioita sellaisten tehokkaiden seulontatekniikoiden kehittämisessä, joilla voidaan havaita huumausaineet ja niiden lähtöaineet konteissa, rekoissa ja laivoissa keskittyen erityisesti tärkeimpiin satamiin, lentoasemiin, rautatieasemiin ja tärkeimpiin maarajojen ylityspaikkoihin.	2.1	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Frontex Europol
Toimi 13. Parannetaan jäsenneltyä koordinointia ja yhteistyötä tullin ja Frontexin, Europolin ja EMCDDA:n välillä sekä tullitietojen vaihtoa, jotta ne ovat yhteentoimivia ja ne voidaan yhdistää lainvalvonnan ja rajavalvonnan tietoihin. Lisätään tulliasiantuntijoiden määrää Europolissa ja vahvistetaan Frontexin rajavartijoiden valmiuksia havaita huumekauppa EU:n rajoilla.	2.1	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Frontex Europol EMCDDA
Toimi 14. Luodaan tarvittavat yhteydet ja yhteistyösuhde asiaankuuluvien siviili-ilmailu- ja merenkulkuviranomaisten kanssa, jotta voidaan tehdä tuloksellisia ja tehokkaita tutkimuksia ja havaita huumausaineet lentoasemilla ja satamissa. Lujitetaan kansainvälistä yhteistyötä keskeisten kumppanimaiden merenkulku- ja siviili-ilmailuviranomaisten kanssa tärkeimmillä huumekauppareiteillä.	2.1 2.2	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Frontex EUH
Toimi 15. Jatketaan huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskuksen (MAOC-N) rahoittamista ja tarjotaan sille kestävä pitkäaikainen hallintomalli. Varmistetaan tietojen vaihto ja yhteistyö asiaankuuluvien EU:n virastojen kanssa.	2.2	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot MAOC-N Europol Frontex EMCDDA
Toimi 16. Luodaan Europolin kanssa yhteinen huumausaineita koskevien tiedustelutietojen koontialusta, jossa ovat mukana jäsenvaltioiden edustajat ja jolla on suojatuin tiedonvaihtovalmiuksin varustettuja yhteyspisteitä kolmansissa maissa ja alueilla, jotka ovat huumekaupan keskuspaikkoja. Varmistetaan tiedustelutietojen reaaliaikainen vaihtaminen ja analysointi sekä tuki operaatioille, joiden kohteena ovat EU:hun vaikuttavat, huumausainekauppaa käyvät kansainväliset rikollisjärjestöt.	2.2	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol Frontex EMCDDA
Toimi 17. Tehdään sopimuksia Euroopan unionin ja sellaisten kolmansien maiden välillä, joissa sijaitsee huumekaupan keskuksia, jotta asiaankuuluvat EU:n virastot, kuten Europol ja Frontex, voivat vaihtaa tietoja, myös henkilötietoja ja operatiivisia tietoja.	2.2	2021	Euroopan komissio

Strateginen painopiste 3. Tehostetaan määrältään pienessä ja keskisuuressa huumeiden jakelussa käytettävien logististen ja digitaalisten kanavien seurantaa ja lisätään näiden kanavien kautta salakuljetettujen laittomien aineiden takavarikkoja tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 18. Seurataan näkyvän verkon ja pimeän verkon huumausaineiden kauppapaikkoja toteuttamalla Euroopan parlamentin ehdottama valmistelutoimi ympärivuorokautisesta pimeän verkon seurannasta, jotta voidaan saada kokonaisvaltaisia tuloksia 3 . Vahvistetaan EMCDDA:n ja Europolin valmiuksia tällä alalla.	3.1	2021	Euroopan komissio Europol EMCDDA
Toimi 19. Operatiivinen toteutettavuusanalyysi siitä, miten posti- ja kuriiripalveluissa voidaan havaita ja estää laittomien aineiden jakelua postilähetyksissä 4 . Tehdään yhteisymmärryspöytäkirja, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä lainvalvonnan, tullin, posti- ja kuriiripalvelujen ja sähköisten maksupalvelujen tarjoajien välillä.	3.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol EMCDDA
Toimi 20. Edistetään jäsenvaltioiden keskuudessa epäilyttävien postilähetysten seurannan parhaiden käytäntöjen ja välineiden kehittämistä, käyttöä ja vaihtoa hyödyntämällä esimerkiksi huumekoiria ja/tai läpivalaisulaitteita. Muun muassa uusien teknologioiden ja erityisesti tekoälyn asemaa pitäisi selvittää.	3.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot
Toimi 21. Lisätään tietoisuutta siitä, että toimissa on kiinnitettävä huomiota sellaisiin huumekaupan kanaviin, joita lainvalvonta ei tällä hetkellä valvo riittävästi, laatimalla pienempiä meri- ja jokisatamia, lentokenttiä ja rautatieasemia varten valvonta- ja tutkintamenetelmiä. Otetaan asiaankuuluvat EU:n virastot mukaan jäsenvaltioiden tueksi näissä toimissa.	3.3	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol EMCDDA

Strateginen painopiste 4. Hajotetaan huumausaineiden tuotanto- ja jalostustilat, estetään lähtöaineiden ohjautuminen ja kauppa laittomien huumausaineiden tuotantoa varten ja lopetetaan laittomat viljelmät

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 22. Tehostetaan lainvalvontaviranomaisten operatiivisia toimia ja niiden yhteistyötä hallintoviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien osapuolten kanssa laittomien huumausaineiden tuotantoon ja kauppaan liittyvien ympäristörikosten torjunnassa. Kehitetään havaitsemistekniikoita, tietojen vaihtoa ja koordinoituja tutkimuksia ottamalla asiaankuuluvat EU:n virastot mukaan jäsenvaltioiden tueksi.	4.1	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Europol EMCDDA
Toimi 23. Vastataan huumausaineiden lähtöaineita koskevan lainsäädännön arvioinnissa määritettyihin keskeisiin haasteisiin ja erityisesti design-lähtöaineiden aiheuttamaan haasteeseen.	4.1	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot
Toimi 24. Tunnistetaan, jäljitetään ja hajotetaan laittomien huumausaineiden tuotantotilat EU:ssa muun muassa kohdentamalla toimia lähtöaineisiin ja design-lähtöaineisiin, parantamalla teknistä rikostutkintaa ja tiedustelutietoja ja hyödyntämällä niitä paremmin sekä kehittämällä ja laajentamalla havaitsemistekniikoita.	4.1	2021–2025	Jäsenvaltiot Europol EMCDDA
Toimi 25. Harkitaan selvityksen käynnistämistä laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS tehokkuudesta mahdollisesti vanhentuneiden kohtien muuttamista ja tiettyjen alojen vahvistamista silmällä pitäen.	4.1	2022	Euroopan komissio
Toimi 26. Jatketaan vaihtoehtoisten kehitysohjelmien ja niihin liittyvien kehityskeskeisten huumepolitiikan toimien tukemista ja tulosten seuraamista laittomien huumausaineiden lähtömaissa, muun muassa vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja teknistä asiantuntemusta, vertaisoppimisella ja aktiivisuudella globaalilla tasolla ja kansainvälisissä järjestöissä.	4.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EUH

B)    ENNALTAEHKÄISY JA TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

Strateginen painopiste 5. Ehkäistään huumeiden käytön aloittamista, edistetään rikosten ehkäisyä ja annetaan kansalaisille ja yhteisöille valistusta huumeiden haitallisista vaikutuksista

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 27. Vanhemmille, opettajille ja paikallisille päätöksentekijöille kohdistetut EU:n laajuiset kampanjat, joissa annetaan valistusta heidän mahdollisuuksistaan estää nuoria ihmisiä ja muita kohderyhmiä kokeilemasta laittomia huumausaineita, aloittamasta riskikäyttäytymistä ja menemästä mukaan huumausainemarkkinoihin liittyvään rikollisuuteen/toimintaan.	5.1 5.3	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 28. Otetaan Euroopan ennaltaehkäisyn opetusohjelman (EUPC) koulutukset entistä laajempaan käyttöön ja päivitetään käsikirja tarvittaessa.	5.1.	2022–2025	Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 29. Laajennetaan ennaltaehkäisymallien ja muiden ennaltaehkäisyn alan käytännöllisten ja luotettavien tietojen osaa EMCDDA:n parhaiden käytäntöjen portaalissa, ja kannustetaan omaksumaan entistä laajemmin toimiviksi osoittautuneita ehkäisyohjelmia.	5.1	2022–2025	Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 30. Otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmän kohdennetut riskitiedonannot ja tiedustelutietoilmoitukset, kun vaarallisia aineita, muun muassa uusia psykoaktiivisia aineita, tai muita kehittyviä uhkia tulee markkinoille.	5.1	2021–2025	EMCDDA Europol
Toimi 31. i) Edistetään ja tuetaan Euroopan unionin rikoksentorjuntaneuvoston ja muiden asiaankuuluvien hankkeiden työtä ja parhaita käytäntöjä, jotta nuorten huumerikosten uusimista voidaan vähentää; ii) kannustetaan toteuttamaan kokonaisvaltaisia strategioita sellaisten lähiöiden suhteen, joissa on paljon huumausaineita ja niihin liittyvää rikollisuutta, ja iii) tuetaan toimenpiteitä, joilla luodaan turvatumpi ympäristö yhteisöille, joihin huumausaineiden käyttö ja myynti tai huumausaineisiin liittyvä rikollisuus vaikuttaa.	5.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EUCPN

C)    HUUMAUSAINEISIIN LIITTYVIIN HAITTOIHIN PUUTTUMINEN

Strateginen painopiste 6. Edistetään hoitovaihtoehtojen tarjontaa niiden ihmisten erilaisiin terveys- ja kuntoutustarpeisiin, joille on aiheutunut haittaa aineiden käytöstä

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 32. Kehitetään toimivia huumehoitoja, haittoja vähentäviä toimia ja kuntoutuspalveluja, myös ihmisille, joilla esiintyy useita sairauksia, ja parannetaan niihin pääsyä, jotta voidaan vähentää i) laittomien huumausaineiden ja uusien psykoaktiivisten aineiden käyttöä; ii) huumeiden ongelmakäyttöä; iii) huumeriippuvuuden ja huumausaineiden terveys- ja sosiaaliriskien ja ‑haittojen yleisyyttä ja iv) tukea huumeiden ongelmakäyttäjien ja huumeriippuvaisten toipumista ja sopeutumista yhteiskuntaan.	6.1 6.2 6.3	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA Euroopan lääkevirasto
Toimi 33. i) Tuetaan innovointia hoidon toteuttamisessa; ii) parannetaan ja edistetään terveydenhuollon sähköisten ja mobiilivaihtoehtojen ja uusien lääkehoitojen käyttöä, jotta voidaan lisätä huumehoidon saatavuutta kaikille kohderyhmille; iii) arvioidaan tällaisten ratkaisujen vaikuttavuutta ja toimivimmiksi osoittautuneiden toimenpiteiden mahdollista laajennettavuutta.	6.1 6.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA Euroopan lääkevirasto
Toimi 34. Tunnistetaan sukupuolierot huumeriippuvuuden suhteen. Tunnistetaan huumeita käyttävien naisten hoidon ja muiden palvelujen käytön esteet ja vähennetään niitä sekä edistetään hoitovaihtoehtoja, joissa sukupuoli otetaan huomioon. Varmistetaan, että kyseisissä palveluissa otetaan huomioon naisten tarpeet, esim. lastenhoidon tuki. Käynnistetään etsiviä toimenpiteitä, jotta voidaan tavoittaa huumeita käyttävät naiset ja saada heidät tietoisiksi saatavilla olevista naisiin keskittyvistä hoidoista.	6.2	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 35. Laajennetaan näyttöpohjaa hoidon toteuttamisessa, muun muassa parantamalla ymmärrystä piristeiden ja kannabiksen ongelmakäytön laajuudesta ja suuntauksista. Parannetaan myös ymmärrystä sekä hoitotarpeista että tehokkaista toimenpiteistä käsiteltäessä piristeisiin tai kannabikseen liittyviä ongelmia.	6.1 6.2 6.3	2021–2025	Jäsenvaltiot EMCDDA Euroopan lääkevirasto
Toimi 36. Hyödynnetään monialaista hoitohenkilöstöä (sekä erikoistuneissa palveluissa että huumekysymyksiä käsittelevässä yleisterveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa), jonka taidot ovat ajan tasalla ja vastaavat kohdeväestön muuttuvia tarpeita ja tuloksellista hoitoa koskevan ymmärryksen kehitystä. i) Kannustetaan jakamaan parhaita käytäntöjä sekä perus- että erikoisosaamisen osalta; ii) tuetaan koulutuksen laatustandardien laatimista; Iii) kannustetaan kumppanuuksia koulutuksen tarjoajien välillä; ja iv) laaditaan opetusohjelmia, jotka kattavat sekä ydinosaamisen että edistyneen osaamisen.	6.1 6.2 6.3	2021–2025	Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 37. Jatketaan neuvoston vuonna 2015 hyväksymien EU:n vähimmäislaatuvaatimusten 5 täytäntöönpanoa ja kansallisia huumepolitiikkoja ja ‑ohjelmia koskevien näyttöön perustuvien ohjeiden täytäntöönpanoa ja edelleen kehittämistä.	6.1 6.2 6.3	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA

Strateginen painopiste 7. Tehostetaan riskien ja haittojen vähentämistoimenpiteitä huumeidenkäyttäjien ja suuren yleisön terveyden suojelemiseksi

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 38. Kehitetään ja laajennetaan tuloksellisia haittojen vähentämistoimenpiteitä ja parannetaan niiden saatavuutta. Laajennetaan edelleen tämän alan parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken sekä kolmansien maiden, alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kaltaisten kumppanien kanssa.	7.1 7.3	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 39. Parannetaan ja lisätään valmiuksia havaita ja arvioida epidemioiden puhkeamisia sekä merkittäviä käyttäytymismuutoksia huumeiden ja uusien psykoaktiivisten aineiden käytössä ja reagoida niihin jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, muun muassa tekemällä yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen (ECDC) kanssa ja EU:n varhaisvaroitusjärjestelmän avulla.	7.1	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA ECDC
Toimi 40. Edistetään ja tuetaan huumausaineiden havaitsemisvälineitä koskevaa tutkimusta ja innovointia, jotta ajaminen huumausaineiden vaikutuksen alaisena voidaan estää.	7.4	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 41. Määritetään mahdolliset politiikkavaihtoehdot, jotka koskevat huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamista, muun muassa arvioimalla, sisällytetäänkö huumausaineita koskevat näkökohdat kuljettajien veren sallittua alkoholipitoisuutta koskevaan EU:n suositukseen.	7.4	2022	Euroopan komissio
Toimi 42. Lisätään huumerikoksissa pakkokeinoseuraamuksille vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja niiden tehokasta täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia, kuten (ehdonalaisrangaistuksen edellyttämä) hoito, vieroitus ja kuntoutus sekä sosiaalinen kuntoutus. Toteutetaan jatkotoimia pakkokeinoseuraamusten vaihtoehdoista huumerikosten ja huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden osalta vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen pohjalta, esimerkiksi komission aiheesta mahdollisesti antamalla suosituksella. Sisällytetään tämä ulottuvuus kumppanimaiden kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön.	7.5	2021–2025	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 43. Otetaan käyttöön ja edistetään toimenpiteitä, joilla vähennetään kuolemaan johtavia ja muita yliannostuksia. Lisätään muun muassa opioidien vastavaikuttajalääkkeiden (naloksonin) sekä muiden haittoja vähentävien keinojen ja politiikkatoimien saatavuutta ja käyttöä, myös yhteisötasolla, ja tuetaan toimivien toimintamallien arviointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa tällä alalla.	7.2 7.6	2021	Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 44. Vahvistetaan toimenpiteitä rikosteknisten ja toksikologisten tietojen jakamiseksi: i) parannetaan analysointimenetelmiä ja testejä sekä edistetään uusia tekniikoita; ii) vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja kehitetään yhteistä koulutusta; iii) lisätään yhteistyötä komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja EMCDDA:n kanssa ja olemassa olevissa verkostoissa, kuten rikosteknisten tutkimuslaitosten eurooppalaisen verkoston huumausainetyöryhmässä ja tullilaboratorioiden eurooppalaisessa verkostossa. Laaditaan eurooppalaiset rikosteknisen toksikologian ohjeet huumausaineisiin liittyvien kuolemantapausten tutkimuksia varten ja suositellaan niiden noudattamista.	7.6	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA

Strateginen painopiste 8. Laaditaan huumeidenkäyttöä vankilassa koskeva tasapainoinen ja kokonaisvaltainen toimintamalli (jolla vähennetään kysyntää ja rajoitetaan tarjontaa)

Toimet	Vastaava painopisteala	Aikataulu	Vastuu
Toimi 45. Annetaan jäsenvaltioille ohjeita huumeidenkäyttöä vankiloissa koskevan tasapainoisen ja kokonaisvaltaisen toimintamallin laatimisen helpottamiseksi.	8.1 8.2	2024	Euroopan komissio EMCDDA
Toimi 46. Annetaan vankilahenkilöstölle koulutusta, jotta vankiloihin saapuvat huumausaineet voidaan havaita aiempaa paremmin, annetaan valistusta ongelmasta ja pannaan täytäntöön näyttöön perustuvia terveyteen liittyviä ja huumausaineita koskevia toimenpiteitä vankilaympäristössä.	8.2	2023	Jäsenvaltiot CEPOL EMCDDA Eurojust

 

EU:n huumeidenvastaisen ohjelman hallinnointi, täytäntöönpano ja seuranta

Toimet	Aikataulu	Vastuu
Toimi 47. Parannetaan EU:n huumausainetilanteeseen ja huumausainemarkkinoihin liittyvää seurantaa, tietojen keräämistä, tutkimusanalyysia ja raportointia sekä laaditaan niistä kokonaisvaltaisia analyyseja, mukaan lukien kannabista koskevaan kansainväliseen politiikan kehitykseen liittyvät, sekä laillisuutta että laittomuutta koskevat uudet haasteet i) Vahvistetaan EMCDDA:ta ja sen analyysivalmiuksia, myös uusien ja innovatiivisten teknologioiden ja menetelmien osalta. ii) Edistetään politiikkojen ja toimien näyttöön perustuvia arviointeja kansallisesti, EU:n tasolla ja kansainvälisesti. iii) Annetaan riittävää tukea EMCDDA:n Reitox-huumausainetietoverkostolle kansainterveyden ja turvallisuuden aloilla, myös varhaisvaroitusjärjestelmän osalta.	Meneillään	Euroopan komissio EMCDDA Europol
Toimi 48. Tehostetaan toimia ja parannetaan valmiuksia mahdollisten uusien haasteiden varalta kartoittamalla covid-19-pandemiasta saadut kokemukset ja seuraamalla sen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutusta palvelujen tarjontaan, huumausainemarkkinoihin, huumeidenkäyttötapoihin ja huumeisiin liittyviin haittoihin.	2021	Euroopan komissio Jäsenvaltiot EMCDDA
Toimi 49. Edistetään ja vahvistetaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä sen osallistumista huumepolitiikan täytäntöönpanoon, arviointiin ja sen kehittämistä koskevien kannanottojen esittämiseen jäsenvaltioiden, EU:n ja kansainvälisellä tasoilla.	Meneillään	Euroopan komissio Jäsenvaltiot Huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi
Toimi 50. Osallistutaan huumepolitiikkaa koskevan kansainvälisen agendan laatimiseen EU:n huumeidenvastaisen ohjelman toimintamallin ja tavoitteiden mukaisesti, muun muassa nopeuttamalla yhteisten monenvälisten sitoumusten, kuten YK:n yleiskokouksen maailman huumeongelmaa käsitelleen vuoden 2016 erityisistunnon loppuasiakirjan, täytäntöönpanoa huumausainetoimikunnan ministerikokouksen antaman julistuksen väliarvioinnin yhteydessä vuonna 2024.	Meneillään	Euroopan komissio EUH
Toimi 51. Varmistetaan, että ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen kaikilta osin sisällytetään EU:n suhteisiin kolmansien maiden, alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sekä niille annettavaan ulkoiseen tukeen. Erityisesti todetaan, että EU vastustaa vahvasti ja yksiselitteisesti kuolemanrangaistusta kaikissa olosuhteissa, myös huumausaineisiin liittyvissä rikoksissa.	Meneillään	Euroopan komissio EUH
Toimi 52. Tarkistetaan EMCDDA:n toimeksiantoa vuonna 2019 tehdyn arvioinnin 6 perusteella.	2021	Euroopan komissio
Toimi 53. Käynnistetään EU:n huumeidenvastaisen toimintaohjelman ja toimintasuunnitelman arviointi.	2024	Euroopan komissio

Liite 2

Tulosindikaattorit

Tulosindikaattori 1. Huumausaineisiin liittyvät järjestäytynyt rikollisuus ja jengiväkivalta (Europol, EMCDDA, huumausaineisiin liittyviä murhia koskevat tiedot/indikaattori ja selvitykset jengeihin liittyvästä väkivallasta ja uhkailusta sekä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta).

Tulosindikaattori 2. Kehittyvät uhat ajankohtaisista ja ennakoivista lähteistä (kun niitä on saatavilla) saatujen tietojen perusteella, muun muassa yhteisössä/kaupungeissa käytettyjen huumausaineiden määrät jätevesianalyysiin tällä hetkellä osallistuvien kaupunkien tietojen perusteella. (EMCDDA:n Euroopan tason yhdistelmäindikaattori, joka perustuu EMCDDA:n raportointiin ja barometriin; SCORE-ryhmä ja EMCDDA; ensiapupoliklinikoiden tiedot ja kohdennetut tutkimukset.

Tulosindikaattori 3. Suuntaukset varojen takaisin hankinnassa, ja huumausaineisiin liittyvien rikosten perusteella toteutettujen talousrikostutkimusten määrä. (Europol, EMCDDA ja kohdennetut lähteet)

Tulosindikaattori 4. Suuntaukset laittomien huumausaineiden, uusien psykoaktiivisten aineiden ja lähtöainekemikaalien takavarikkojen lukumäärässä ja niissä takavarikoitujen aineiden määrissä − indikaattorissa olisi erotettava selkeästi toisistaan pienet ja suuret takavarikot (EMCDDA:n ja Europolin ainekohtaiset huumetakavarikkotiedot: kannabis, myös marihuana, heroiini, kokaiini, crack-kokaiini, amfetamiini, metamfetamiini, MDMA ja uudet psykoaktiiviset aineet; Euroopan komissio, EMCDDA ja Europol lähtöaineista).

Tulosindikaattori 5. Uusia psykoaktiivisia aineita koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä (EMCDDA/Europol) ja uusia psykoaktiivisia aineita koskeva riskinarviointi (EMCDDA) 

Tulosindikaattori 6. Kansalaisten turvallisuudentunne prosenttiosuuksina huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden ja väkivallan suhteen sekä huumausaineiden suhteen, ja kansalaisten näkemys laittomien huumausaineiden ja uusien psykoaktiivisten aineiden tarjonnasta ja saatavuudesta Euroopassa, myös verkon välityksellä (iän ja sukupuolen mukaan). (Kaksi eurobarometritutkimusta vuosien 2021 ja 2025 alussa)

Tulosindikaattori 7. Niiden henkilöiden prosentuaalinen osuus väestöstä, jotka käyttävät tällä hetkellä (viimeisen kuukauden aikana), ovat käyttäneet viime aikoina (viimeisen vuoden aikana) tai ovat joskus käyttäneet (koko elinaikana) huumeita, huumeen ja iän mukaan jaoteltuna (EMCDDA General Population Survey)

Tulosindikaattori 8. Suuntaukset laittomien huumausaineiden ensikäyttäjien iässä koulujen kyselytutkimuksen perusteella ja ottaen huomioon tutkimukset European School Survey Project on Alcohol and Drugs (ESPAD), Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) tai muut asiaankuuluvat tutkimukset ja soveltuvin osin General Population Drug Use Survey (EMCDDA Key Epidemiological Indicator).

Tulosindikaattori 9. Suuntaukset huumausaineisiin liittyvässä sairastuvuudessa ja kuolleisuudessa. EMCDDA:n kootut raportit ja barometri huumeidenkäytön terveysvaikutuksista. Kattaa analyysin sekä vakiintuneista että uusista lähteistä saaduista tiedoista, jotka koskevat suuntauksia huumausaineisiin liittyvissä kuolemantapauksissa, tartuntataudeissa ja terveysongelmiin liittyvässä käyttäytymisessä, kuten huumeiden suonensisäisessä käytössä ja muussa riskialttiissa huumeidenkäytössä tai siihen liittyvässä käytöksessä. (EMCDDA)

Tulosindikaattori 10. Hoidon ja haittoja vähentävien palvelujen saatavuutta koskevat toimenpiteet. Opioidien korvaushoidon saatavuus ja kattavuus, neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien tarjonta ja hepatiitti C ‑testauksen kattavuus sekä huumeita suonensisäisesti käyttävien hoito. (EMCDDA)

Tulosindikaattori 11. Jäsenvaltiot, joilla on kokonaisvaltainen ja tasapainoinen huumausaineita vankilassa koskeva toimintamalli − perustuu niiden jäsenvaltioiden määrään, joilla on tasapainoinen huumausaineita vankilassa koskeva strategia. (Jäsenvaltiot raportoivat)

Tulosindikaattori 12. Sovellettavien Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. (Eurostatin vuotuinen seurantaraportti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistymisestä EU:ssa)

(1)

     Vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio.

(2)

   Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus.

(3)

     Lisätietoja on budjettikohdassa 18 02 77 04 − Valmistelutoimi – EU:n koordinoitu pimeän verkon seuranta rikollisen toiminnan torjumiseksi, pilottitoimien ja valmistelutoimien talousarviota koskevien huomautusten liitteen 3 sivulla 61. 

(4)

     Postilähetys: postipalvelun tarjoajan kuljetettavaksi annettu valmis lähetys, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle. Tällaiset lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät tavaraa, jolla joko on tai ei ole kaupallista arvoa.

(5)

     Neuvoston päätelmät EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman 2013–2016 täytäntöönpanosta huumausaineiden kysynnän vähentämistä Euroopan unionissa koskevien vähimmäislaatuvaatimusten osalta 11985/15.

(6)

     Lisätietoa on sivustolla Huumausaineet ja niiden väärinkäyttö – Euroopan seurantakeskuksen toimeksiannon laajentaminen: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12432-Revision-of-the-mandate-of-the-European-Monitoring-Centre-for-Drugs-and-Drug-Addiction