(4)Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista 5 . Lauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Tiedonannossaan komissio oli neuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-epidemian aiheuttama vakava talouden taantuma, tämänhetkiset olosuhteet mahdollistavat lausekkeen aktivoinnin. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä, lieventää sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa, että työpaikoilla on asianmukaiset terveys- ja turvallisuusolosuhteet, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kaikki kriisistä saadut kokemukset.

(7)Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoita toimimasta normaalisti, on kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palvelujen ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia, joihin kuuluvat muun muassa parannetut hankintastrategiat, monipuoliset toimitusketjut ja välttämättömien tarvikkeiden strategiset varastot. Niillä on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön 6 . Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Latviaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin haasteet eniten vaikuttavat.

(9)Pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy riski, että eriarvoisuus kasvaa Latviassa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)Latvia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)Latviaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota.

(12)Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,2 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 9,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan BKT:hen suhteutettuna 5,0 prosenttiin vuonna 2021 ja 2,7 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, jos politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhde supistui 36,9 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman perusteella sen odotetaan olevan suurimmillaan noin 53 prosenttia vuonna 2022. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(13)Latvia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluu veronmaksun lykkäysvaihtoehtoja enintään kolmeksi vuodeksi, valtion korvaaman sairausloman kattavuuden laajentaminen, tiettyjen alojen tukeminen ja terveydenhuoltomenojen lisääminen. Lisäksi Latvia on myöntänyt yrityksille maksuvalmiustukea takauksin ja lainoin, joiden vaikutus on 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Latvian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on antanut covid-19-epidemian johdosta toteutettavia koordinoituja taloudellisia toimia koskevassa tiedonannossaan. Toteuttamalla nämä toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamisen keskipitkällä aikavälillä, edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Latvian julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –7,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,5 prosenttia vuonna 2021, jos politiikka säilyy muuttumattomana. Tämä vastaa pitkälti vakausohjelmassa esitettyjen elvytystoimenpiteiden vaikutusta, mutta työllisyyden heikentymisen ennustetaan olevan vähäisempää ja menopuolella myös automaattisten vakauttajien vaikutuksen oletetaan olevan pienempi. Julkisen talouden velan ennustetaan vuosina 2020 ja 2021 jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

(15)Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen, koska Latvian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei noudateta.

(16)Latvia julisti poikkeustilan 13 päivänä maaliskuuta 2020 ja jatkoi sitä 9 päivään kesäkuuta 2020 saakka. Hallitus rajoitti ilmateitse, rautateitse ja meritse tapahtuvaa henkilöiden liikkumista Latvian rajojen yli, sulki koulut ja yliopistot, kielsi kaikki yleisötapahtumat, otti käyttöön toimenpiteitä lähikontaktien välttämiseksi, rajoitti myyntiä viikonloppuisin ja edisti digitaalisia julkisia palveluja. Epidemiologisen tilanteen parannuttua viranomaiset höllensivät kansallisia rajoituksia 12 päivästä toukokuuta 2020 alkaen ja sopivat rajojen avaamisesta uudelleen Liettuan ja Viron kanssa 15 päivästä toukokuuta 2020 alkaen. Komission ennusteessa työttömyyden odotetaan vuonna 2020 kasvavan 8,6 prosenttiin ja vuonna 2021 hieman vähenevän 8,3 prosenttiin. Talouden ennustetaan vuonna 2020 supistuvan 7 prosenttia. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat investointeihin ja vientiin, kun ulkomainen kysyntä supistuu ja epävarmuus kasvaa. Työllisyyden odotetaan heikkenevän 2,5 prosenttia, kun otetaan huomioon, että työllisyyteen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia lievennetään huomattavasti valtion tukemalla työntekijöiden lomautusjärjestelyllä ja vientiin suuntautuneisiin aloihin kohdistuvia vaikutuksia palkkatuilla. Latvia on laatinut kriisin johdosta kattavan finanssi- ja talouspoliittisten toimien paketin. Viranomaiset ovat kohdistaneet toimet kolmeen kohteeseen: 1) työntekijöiden tukemiseen; 2) yritysten tukemiseen ja 3) eniten kärsineiden talouden alojen tukemiseen. Työllisyyden säilyttämiseen ja sosiaalisen turvaverkon vahvistamiseen tähtääviä työmarkkinatoimenpiteitä ovat olleet muun muassa palkkatuet, jotka ovat enintään 75 prosenttia työntekijän bruttopalkasta, sairausloman kattaminen, jos työntekijällä on diagnosoitu covid-19-tauti tai hän on joutunut karanteeniin, sekä työttömyysetuuksien laajentaminen. Tukemalla tilapäisistä vaikeuksista kärsiviä yrityksiä on pyritty tarjoamaan likviditeettiä elinkelpoisille yrityksille ja lisäämään nopeasti elintärkeiden tuotteiden ja palvelujen tarjontaa.

(17)Covid-19-pandemia on edellyttänyt ennennäkemättömiä toimenpiteitä taudin leviämisen ja vaikutusten hillitsemiseksi. Covid-19 on kärjistänyt Latvian terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät suoraan sen käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien vähäisyyteen sekä vain hitaasti eteneviin uudistuksiin. Julkisen rahoituksen niukkuus vaikuttaa laadukkaan ja kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen. Tämä johtaa siihen, että itse ilmoitetut, täyttämättä jääneet terveydenhuoltotarpeet ovat suuria ja että palvelujen käyttäjiltä peritään huomattavia maksuja. Tämä koskee etenkin heikossa asemassa olevia väestöryhmiä. Myös palvelujen saatavuudessa on laajaa eriarvoisuutta. Toinen tärkeä huonojen terveystulosten syy ovat epäterveelliset elämäntavat. Lisäksi monimutkaisena haasteena on terveydenhuoltoalan työvoimapula, joka haittaa terveyspalvelujen järjestämistä. Terveydenhuollon tehokkuuden ja laadun parantamiseksi on olennaista vauhdittaa käynnissä olevia uudistuksia, jotka ovat edelleen alkuvaiheessaan. Lisäksi olisi toteutettava tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä, vahvistettava perusterveydenhuoltoa, järkeistettävä sairaalasektoria ja toteutettava kohdennettua laadunhallintaa. Myös näiden uudistusten vaikutusten laajuus ja mahdollisuudet parantaa terveystuloksia riippuvat merkittävässä määrin terveydenhuoltoon suunnatun julkisen rahoituksen suuruudesta. Vastaavien kriisien hallitsemiseksi tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia investoinneista tehokkaisiin ja hyvin resursoituihin kansanterveystoimenpiteisiin, joilla ehkäistään, hillitään ja lievennetään infektiotautien leviämistä ja hallitaan niiden vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmän toimintakykyyn. Investoinneilla voitaisiin pyrkiä järjestämään tarvittavat laitteet, vankat sähköiset terveyspalvelut, terveydenhuollon tilat ja henkilöresurssit ja varmistamaan valmiudet tarjota kaikki odotettavissa olevat tavanomaiset terveyspalvelut covid-19-potilaiden hoidon ohella.

(18)Latvia on toteuttanut toimenpiteitä laajentaakseen työntekijöille myönnettävää toimeentulotukea ja välttääkseen irtisanomisia hätätilanteen aikana. Tuen kattavuus ja riittävyys ovat kuitenkin rajalliset pääasiassa siksi, että se riippuu sosiaaliturvamaksuista ja rajoittavista kelpoisuusvaatimuksista. Järjestelmässä ei myöskään sallita osittaista työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämistä. Asteittaisempi siirtyminen toimeentulotuesta työtuloon mahdollistaisi työmarkkinoiden suuremman joustavuuden talouden häiriötilan ja elpymisen aikana. Jotta voidaan parantaa sosiaalisen turvaverkon riittävyyttä, etuusjakson kestoa ja kattavuutta kaikkien osalta, tarvitaan jatkuvia toimia. Toimia jarruttaa kuitenkin verotulojen vähäisyys suhteessa BKT:hen. Taatun vähimmäistulon, vähimmäiseläkkeiden ja vammaisten toimeentulotuen riittävyys on parantunut hiukan mutta on edelleen heikko. Latvia on ottanut käyttöön heikoimmassa asemassa oleville ryhmille kohdennetun työttömyysetuuden, mutta työttömät ovat suuressa köyhyysvaarassa erityisesti työttömyyden jatkuessa pitkään. Sosiaalisen suojelun, kuten työttömyysvakuutuksen, saatavuudessa on itsenäisten ammatinharjoittajien ja epätyypillisen työn tekijöiden osalta aukkoja, jotka voitaisiin paikata. Pimeän työn ja pimeästi maksettujen palkkojen osuus on supistumassa mutta ne ovat edelleen yleisiä, mikä heikentää kyseisten työntekijöiden sosiaaliturvaa ja lisää työperäisiä riskejä. Heikossa asemassa olevilla väestöryhmillä on todennäköisesti eniten vaikeuksia löytää uutta työtä. Työvoima-, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteentoimivuus sekä sosiaalipalvelujen tarjonta on edelleen vähäistä. Erittäin puutteellisissa asuinoloissa ja ahtaasti asuvien osuus on unionin suurimpia, koska sosiaalisen asuntotuotannon asuntoja on vähän.

(19)Kriisin vaikutusten lieventämisessä merkittävää apua saattaa olla tuen osoittamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta ne voivat nopeasti kehittää joustavia työjärjestelyjä ja etätyövalmiuksia. Erityisen huolestuttava piirre on julkisiin työvoimapalveluihin rekisteröitymisen vähäisyys ja työttömien heikko osallistuminen aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin. Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden toteutusta ja koostumusta on vahvistettava ja mukautettava, jotta saadaan lyhennettyä työttömyysjaksojen kestoa ja voidaan helpottaa työelämään paluuta. Työvoiman selviytymiskyvyn parantamiseksi talouden laskusuhdanteen aikana on entistäkin tärkeämpää varustaa kansalaiset oikeilla taidoilla. Entistä useammat voisivat saada työmarkkinoilla tarvittavat taidot, jos tehokas ja helposti saatavilla oleva aikuiskoulutus, uudelleenkoulutustoimet ja ammatillinen täydennyskoulutus yhdistettäisiin sosiaalipalvelujen tarjontaan ja liikkuvuuden tukemiseen. Lisäksi on parannettava latvialaisten digiosaamista, sillä vain 43 prosentilla heistä on vähintään perustasoiset digitaaliset taidot. Covid-19-taudin aiheuttamassa hätätilanteessa on noussut esiin myös tarve kehittää laadukasta digitaalista koulutusta ja varmistaa, että kaikilla oppijoilla on siihen yhtäläiset mahdollisuudet. Tärkeää on myös vahvistaa työmarkkinaosapuolten valmiuksia, jotta voidaan varmistaa niiden tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen osallistuminen covid-19-kriisin johdosta toteutettaviin toimiin ja kriisistä toipumiseen.

(20)Latvian kehityslaitoksen Altumin kautta saatiin nopeassa tahdissa perustettua ja otettua käyttöön mittava maksuvalmiutta tukeva ohjelma. Sen avulla on voitu muokata yritysten lainojen takaisinmaksuaikatauluja ja parantaa maksuvalmiutta uusien lainojen avulla. Toisaalta useimmat pankkilainojen uudelleenjärjestelyt toteutetaan ilman valtiontakauksia. Valtiontakausten kelpoisuusehdot ovat kuitenkin suhteellisen tiukat. Sen vuoksi vaarana on, että pienemmät yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikompi tai jotka eivät ole maksaneet verojaan ajoissa, eivät saa tukea. Ravintoloilla ja hotelleilla, jotka kuuluvat kriisin pahiten koettelemiin toimialoihin, on vaikeuksia saada likviditeettiä heikkojen vakuuksiensa ja huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Samalla on tärkeää pitää yllä pankkisektorin häiriönsietokykyä.

(21)Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Latvian digitaalista muutosta ja vihreää siirtymää tukevissa politiikkatoimissa olisi otettava huomioon merkittävät alueelliset erot. Useimmilla Latvian kaupunkialueilla on erinomainen digitaalinen infrastruktuuri, mutta maaseudulla kiinteän laajakaistan kattavuus on alhainen, erityisesti yhteyden viimeisten osuuksien osalta. Digitaalista infrastruktuuria voidaan parantaa toteuttamalla jatkuvia ja tehostettuja toimia erittäin nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottamiseksi. Jotta voidaan vastata haasteisiin, joita ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen aiheuttaa, tarvitaan investointeja, joilla monipuolistetaan ja nykyaikaistetaan taloutta ja parannetaan sen kilpailukykyä. Investointeja olisi lisättävä muun muassa tutkimukseen ja innovointiin sekä inhimilliseen pääomaan. Näin voidaan myös keventää siirtymän sosioekonomisia kustannuksia. Latvian ympäristökestävyys perustuu edistymiseen energiatehokkuuden parantamisessa, kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanoon, erityisesti liikenteen ja rakennusten alalla, sekä siihen, että ympäristökestävyysnäkökohdat sisällytetään muihin talouden aloihin, erityisesti maa- ja metsätalouteen. Työvoiman liikkuvuutta voitaisiin helpottaa ja henkilöautojen kasvavaa energiankulutusta hillitä parantamalla intermodaalista liikenneinfrastruktuuria Riiassa ja sen ympäristössä. Latvian keskeisiä investointiprioriteetteja ovat Rail Baltica -hanke ja energiaverkkojen yhteenliittämishankkeet, joilla pyritään parantamaan energiaturvallisuutta ja yhdentymistä sisämarkkinoihin. Sekä ympäristöön liittyviä että taloudellisia tuloksia voidaan parantaa ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevia tavoitteita edistää myös tekemällä lisäinvestointeja uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuulivoimaan, ja edistämällä siirtymistä merkittävästi korkeampaan kierrätysasteeseen perustuvaan kiertotalouteen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva ohjelmasuunnittelu vuosiksi 2021–2027 voisi auttaa Latviaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Latvia voisi hyödyntää rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(22)Latvia on vähentänyt merkittävästi pankkien kautta kulkevaa riskialtista rahaliikennettä ja uudistanut rahanpesun torjuntajärjestelmänsä. Latvia on kieltänyt erityisesti kaupallisten palvelujen tarjoamisen ulkomaille sijoittautuneille pöytälaatikkoyhtiöille ja muuttanut joitakin lakeja. Keskeisten valvonta-, rahanpesun selvittely- ja lainvalvontaelinten valmiuksia on vahvistettu. Rahoituslaitosten valvontaa on tiukennettu huomattavasti, mutta riskinarviointia parantamalla se voitaisiin kohdentaa paremmin ja sitä voitaisiin tehostaa. Vaikka lainvalvontaviranomaisten valmiuksia ja yhteistyötä on parannettu, niiden kapasiteettia tutkia rahanpesutapauksia ja nostaa niiden perusteella syytteitä voitaisiin vahvistaa edelleen.

(23)Vaikka näissä suosituksissa keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymät vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Nämä suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja suosituksia. Viimeksi mainitut suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.