EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 10.3.2020

COM(2020) 102 final

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan uusi teollisuusstrategia

1.Euroopan uusi teollinen toimintatapa

Euroopassa on aina ollut teollisuutta. Eurooppa on vuosisatojen ajan ollut edelläkävijä teollisessa innovoinnissa ja osaltaan tehostanut ihmisten tapoja tuottaa ja kuluttaa sekä harjoittaa liiketoimintaa eri puolilla maailmaa. Vahvojen sisämarkkinoiden ansiosta Euroopan teollisuus on jo pitkään vauhdittanut talouttamme, tarjonnut miljoonille vakaat elinolot ja luonut yhteisökeskuksia, joiden ympärille yhteisömme on rakennettu.

Koko pitkän historiansa ajan teollisuus osoittanut pystyvänsä johtamaan muutosta. Sen on toimittava samalla tavoin nyt, kun Eurooppa siirtyy kohti ilmastoneutraaliutta ja digitaalista johtajuutta koko ajan muuttuvassa ja yhä ennakoimattomammassa maailmassa.

Sekä ekologinen että digitaalinen siirtymä vaikuttavat kaikkiin taloutemme, yhteiskuntamme ja teollisuutemme osiin. Ne edellyttävät uutta teknologiaa sekä sitä vastaavia investointeja ja innovaatioita. Ne luovat uusia tuotteita, palveluja, markkinoita ja liiketoimintamalleja. Ne synnyttävät uudentyyppisiä työpaikkoja, joita ei vielä ole olemassa ja jotka edellyttävät taitoja, joita meillä ei vielä ole. Ne merkitsevät myös siirtymistä lineaarisesta tuotannosta kiertotalouteen.

Nämä siirtymät tapahtuvat aikana, jolloin geopoliittiset laatat liikkuvat ja vaikuttavat kilpailun luonteeseen. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että Eurooppa voimistaa ääntään, ylläpitää arvojaan ja taistelee tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Kyse on Euroopan suvereniteetista. 

Kummankin siirtymän laajuus, syvyys, nopeus, luonne ja välttämättömyys ovat ennennäkemättömiä. Tämä näkyy puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa eli painopisteissä, jotka esitettiin Euroopan parlamentin ja Eurooppaa-neuvoston strategisessa ohjelmassa vuosiksi 2019–2024. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 1 ja komission äskettäisessä Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevassa strategiassa 2 asetetaan tavoitteet, nopeus ja suunta tuleville vuosille.

Tarvitsemme Euroopalle uuden teollisen toimintatavan, joka sopii tämän päivän tavoitteisiin ja tulevaisuuden realiteetteihin. Keskiössä on Euroopan teollisuuden kyky johtaa kumpaakin siirtymää ja edistää kilpailukykyämme. Ei riitä, että teollisuus pelkästään mukautuu tilanteeseen. Siitä on nyt tultava muutoksen ja innovoinnin moottori ja mahdollistaja. Teollisuuspolitiikassamme on edistettävä tämän kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista.

Euroopan teollisuusstrategian on heijastettava arvojamme ja markkinoilla vallitsevia sosiaalisia perinteitä. Me luotamme vahvuuksiimme: monimuotoisuuteen ja kykyihin, arvoihin ja elämäntapaamme, innovoijiin ja luovan työn tekijöihin. Me tarvitsemme eurooppalaisen teollisuuspolitiikan, joka perustuu kilpailuun, avoimiin markkinoihin, maailman kärkitason tutkimukseen ja teknologiaan ja vahvoihin sisämarkkinoihin, jotka poistavat esteitä ja vähentävät byrokratiaa. Emme saa langeta yksinkertaisiin ratkaisuihin, joihin liittyy protektionismia tai markkinavääristymiä, emmekä saa jäädä sinisilmäisiksi epäterveen kilpailun tilanteessa.

Tässä strategiassa tunnustetaan Euroopan unionin vahvuus ja rooli ennen kaikkea mahdollistajana ja sääntelijänä. Kehyksen laatiminen ja poliittisten linjojen ja politiikan suunnan tarjoaminen on olennaisen tärkeää, jotta investoijille, innovoijille ja teollisuudelle voidaan tarjota tarvittava varmuus.

Uusi teollisuusstrategiamme on sekä hengeltään että toiminnaltaan yrittäjiä tukeva. Komissio on valmis suunnittelemaan ja luomaan ratkaisuja yhdessä teollisuuden sekä työmarkkinaosapuolten ja kaikkien muiden sidosryhmien kanssa. Tämän lisäksi keskitytään uudelleen teollisuuden ekosysteemeihin ja otetaan huomioon kaikki arvoketjun toimijat. Tämä on uusi lähestymistapamme, ja se heijastaa tarvetta kehittää uusia ajattelu- ja työskentelytapoja kummankin siirtymän johtamiseksi. 

Strategia osoittaa matkan suunnan ja reitin. Siinä esitetään visio siitä, mitä haluamme saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja myöhemmin, sekä tavoitteen saavuttamiseen liittyvät perusasiat. Unioni on siirtymien ja suurten muutosten edessä, mutta yksi yksinkertainen tosiasia pysyy samana: Euroopassa tulee aina olemaan teollisuutta. Tämän strategian avulla Euroopan komissio tekee kaikkensa sen varmistamiseksi, että näin tulee aina olemaan.

2.Euroopan teollisuus: tänään ja huomenna

Teollisuus on keskeisessä asemassa Euroopan tulevan kehityksen ja vaurauden kannalta. Sen osuus EU:n taloudesta on yli 20 prosenttia, ja se työllistää noin 35 miljoonaa ihmistä. Myös monet miljoonat työpaikat sekä kotimaassa että ulkomailla ovat epäsuoraan teollisuudesta riippuvaisia. Teollisuuden osuus tavaraviennistä on 80 prosenttia, ja teollisuus on pääsyy sille, että EU on ulkomaisten suorien sijoitusten päätarjoaja ja -kohde. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus on yli 99 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä, joista suurin osa on perheyrityksiä. Ne ovat taloutemme ja yhteiskunnallisen järjestelmämme selkäranka 3 .

Euroopan teollisuudella on maailmanlaajuinen kilpailuetu korkean lisäarvon tuotteiden ja palvelujen suhteen. Se näyttää esimerkkiä noudattamalla korkeimpia sosiaalisia ja työelämään ja ympäristöön liittyviä normeja, mikä antaa Euroopalle mahdollisuuden esitellä arvojaan. Vahvan innovointikapasiteetin ansiosta se on myös maailman johtava toimija vihreän teknologian patenttien ja muiden huipputeknologian alojen osalta. Sisämarkkinat antavat kaikenkokoisille eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden innovoida, kasvaa ja työllistää enemmän ihmisiä. Näitä vahvuuksia on kanavoitava siten, että voidaan saavuttaa johtoasema aloilla, joilla EU on vielä jäljessä kuten pilvipalveluissa ja datasovelluksissa.

Euroopan teollisuudessa on jo käynnissä merkittävä muutos. Meneillään on selvä siirtymä tuotteista palveluihin ja tuotteiden ja palvelujen yksinomistuksesta jaettuun omistukseen. Luonnonvaroihin kohdistuva paine johtaa jo nyt enemmän kiertotalouteen perustuvaan lähestymistapaan valmistusteollisuudessa. 3D-tulostuksen kaltaisten murroksellisten teknologioiden vuoksi Euroopan on myös hyödynnettävä lokalisointia mahdollisuutena tuoda lisää valmistusteollisuutta takaisin EU:hun joillakin aloilla.

Tavoitteidemme saavuttamiseksi Eurooppa tarvitsee teollisuutta, joka muuttuu vihreämmäksi ja digitaalisemmaksi säilyttäen samalla kilpailukykynsä maailmanlaajuisella tasolla. Näin edistetään perinteisten ja uusien teollisuudenalojen muutosta ja kasvua, tuetaan pk-yrityksiä ja edistetään kilpailukykyistä kestävyyttä kaikkialla EU:ssa. Tämä on yhtä tärkeää palvelujen kuin tavaroiden osalta.

Euroopan sosiaalisen markkinatalouden ansiosta talouskasvu kulkee käsi kädessä paremman sosiaalisen suojelun, korkeamman elintason ja hyvien työolojen kanssa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on jatkossakin ohjenuoramme, jolla varmistetaan, että kummatkin siirtymät ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Vahvan, innovatiivisen ja integroidun teollisen perustansa ansiosta Euroopalla on hyvät mahdollisuudet ottaa kansainvälinen johtoasema.

2.1 Maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja maailman johtava teollisuus

Uudet ja jatkuvasti muuttuvat geopoliittiset realiteetit vaikuttavat syvällisesti Euroopan teollisuuteen. Maailmanlaajuinen kilpailu, protektionismi, markkinoiden vääristyminen, kaupan jännitteet ja sääntöihin perustuvan järjestelmän haasteet ovat lisääntymässä. Syntyy uusia voimia ja kilpailijoita. Vakiintuneemmat kumppanit valitsevat uusia reittejä. Yhdessä näköpiirissä olevan globaalin taloudellisen epävarmuuden kanssa nämä suuntaukset aiheuttavat uusia haasteita Euroopan teollisuudelle sen aloittaessa ekologista ja digitaalista siirtymää.

Eurooppa ei voi vastata näihin haasteisiin luomalla lisää esteitä, suojelemalla kilpailukyvyttömiä teollisuudenaloja tai jäljittelemällä muiden harjoittamaa protektionistista tai vääristävää politiikkaa. Kilpailukyky edellyttää kilpailua niin kotimaassa kuin muuallakin maailmassa. Tarvitaan oikeat edellytykset, jotta yrittäjät voivat muuttaa ideansa toimiviksi ja kaikenkokoiset yritykset voivat menestyä ja kasvaa.

Samaan aikaan EU:n on vahvistettava strategisia etujaan ulkomailla talouskysymyksiin liittyvän kontaktoinnin ja diplomatian avulla. EU:n on käytettävä sisämarkkinoidensa vaikutusta, kokoa ja yhdentymistä vipuvartena maailmanlaajuisten normien asettamiseksi. Euroopan arvoja ja periaatteita noudattavien maailmanlaajuisten ja laadukkaiden normien kehittäminen on omiaan vahvistamaan strategista riippumattomuuttamme ja teollista kilpailukykyämme.

Eurooppa tukeutuu jatkossakin vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppaan eri puolilta maailmaa tulevien kumppaneiden kanssa. Sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä ja Maailman kauppajärjestö ovat välttämättömiä avointen markkinoiden ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. EU jatkaa ponnistelujaan maailman kauppajärjestelmän tukemiseksi, päivittämiseksi ja parantamiseksi, jotta järjestelmä voi vastata nykyisiin haasteisiin ja tulevaisuuden realiteetteihin.

2.2 Teollisuus, joka tasoittaa tietä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan uusi kasvustrategia. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Teollisuudella on johtava rooli tässä aikamme suurimmassa haasteessa ja mahdollisuudessa. Kaikki teollisuuden arvoketjut, mukaan lukien energiaintensiiviset alat, ovat keskeisessä asemassa. Niiden kaikkien on pyrittävä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään mutta myös vauhditettava siirtymää tarjoamalla kohtuuhintaisia ja puhtaita teknologiaratkaisuja ja kehittämällä uusia liiketoimintamalleja.

Jotta teollisuuden kilpailukyky paranisi samaan aikaan kun teollisuus muuttuu vihreämmäksi ja enemmän kiertotalouteen perustuvaksi, teollisuus tarvitsee takeet puhtaan ja kohtuuhintaisen energian ja raaka-aineiden toimitusvarmuudesta. Tutkimukseen, innovointiin, toimintavalmiuteen saattamiseen ja ajantasaiseen infrastruktuuriin tehtävien investointien lisääminen edistää uusien tuotantoprosessien kehittämistä ja työpaikkojen luomista.

Strategian yrittäjähengen mukaisesti EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, alueiden, teollisuuden ja kaikkien muiden asiaankuuluvien toimijoiden olisi tehtävä yhteistyötä puhtaiden teknologioiden johtavien markkinoiden luomiseksi ja sen varmistamiseksi, että teollisuutemme on maailmanlaajuinen edelläkävijä. Sääntelypolitiikat, julkiset hankinnat, terve kilpailu ja pk-yritysten täysipainoinen osallistuminen ovat tältä osin olennaisen tärkeitä.

Näitä pyrkimyksiä olisi tuettava EU:n ja kansallisen tason politiikoilla ja rahoitusvälineillä sekä yksityisen sektorin toimilla. Suurin kilpailuetu on niillä, jotka toimivat ensin ja nopeimmin.

2.3Teollisuus, joka rakentaa Euroopan digitaalista tulevaisuutta

Digitaaliteknologiat muuttavat teollisuutta ja liiketoimintatapojamme. Ne luovat uusia liiketoimintamalleja, tekevät teollisuudesta tuottavamman, tarjoavat työntekijöille uusia taitoja ja tukevat talouden irtautumista hiilestä. Digitaaliala edistää myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tarjoamalla puhtaan teknologian ratkaisuja ja pienentämällä omaa hiilijalanjälkeään.

Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevassa strategiassa komissio esitti visionsa siitä, miten Eurooppa voi säilyttää teknologisen ja digitaalisen suvereenisuutensa ja olla johtava digitaalialan toimija. Skaalattavuus on avainasemassa digitaalitaloudessa, minkä vuoksi digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistaminen tukee Euroopan siirtymää.

Euroopan on myös vauhditettava investointeja tutkimukseen ja teknologian käyttöönottoon tekoälyn, 5G:n ja data- ja metadata-analyytikan kaltaisilla aloilla. Vuonna 2018 vain noin joka kymmenes EU:n yritys analysoi massadataa, ja vain joka neljäs käytti pilvipalveluja.

Kuten komission äskettäin laatimassa Euroopan datastrategiassa 4 esitettiin, Eurooppa tarvitsee puitteet, joilla yritykset voivat luoda, yhdistää ja käyttää tietoja parantaakseen tuotteita ja kilpaillakseen kansainvälisesti tavalla, joka kunnioittaa arvojamme ja jokaisen oikeuksia ja yksityisyyttä.

EU:n on myös parannettava teollisia valmiuksiaan kriittisen digitaalisen infrastruktuurin alalla. Huolellisesti suojatun ja huippuluokan 5G-verkon onnistunut käyttöönotto on merkittävä tulevaisuuden digitaalisten palvelujen mahdollistaja, ja se on teollisuuden data-aallon keskiössä. Euroopan on nyt tehtävä investointeja, jos se haluaa olla edelläkävijä 6G-verkkojen osalta.

Teollisuusstrategian yrittäjähengen mukaisesti Euroopan on yhdistettävä vahvuutensa ja tehtävä yhdessä sitä, mitä kukaan ei voi tehdä yksin. Viimeaikaiset esimerkit tästä ovat osoittaneet tämän lähestymistavan potentiaalin ja arvon. Euroopassa on nyt yksi maailman kolmesta nopeimmasta supertietokoneesta ja mikroelektroniikka-ala on taas kasvussa.

Euroopalla on kaikki tarvittava tämän uuden teknologiakilpailun voittamiseksi. Sen on hyödynnettävä vahvuuksiaan kuten vahvaa teollista perustaa, korkealaatuista tutkimusta, ammattitaitoisia työntekijöitä, elinvoimaista startup-ekosysteemiä, kypsää infrastruktuuria ja johtavaa asemaa teollisen datan käytössä.

3.Euroopan teollisen muutoksen perustekijät

3.1 Lisää varmuutta teollisuudelle: syvemmät ja digitaalisemmat sisämarkkinat

Ainutlaatuiset sisämarkkinat tarjoavat EU:n yrityksille ponnahduslaudan osallistua maailmanlaajuiseen kilpailuun. Koska sääntely on sisämarkkinoilla yhteistä ja yhtenäistä, sisämarkkinat parantavat kilpailukykyä ja helpottavat kaikenkokoisten yritysten integroitumista eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin arvoketjuihin.

Jotta sisämarkkinat voisivat vauhdittaa teollisuutemme kehitystä, on pantava täytäntöön lainsäädäntöä ja sen noudattamista on valvottava. Tänään hyväksyttävässä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa koskevassa toimintasuunnitelmassa 5 esitetään konkreettisia ehdotuksia yhteisten toimien tehostamiseksi tällä alalla. Erityisesti esitetään sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän perustamista. Sisämarkkinoiden esteitä koskeva kertomus 6 osoittaa, että on tarpeen poistaa esteet, joita yritykset kohtaavat myydessään tavaroita tai tarjotessaan palveluja yli rajojen. Verotuksen parempi yhdenmukaistaminen auttaisi poistamaan yhden suurimmista esteistä, jonka yritykset kohtaavat toimiessaan rajojen yli. Tämä tapahtuisi erityisesti ottamalla käyttöön yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja.

Sisämarkkinalainsäädäntöä on myös tarkistettava ja päivitettävä sen varmistamiseksi, että se soveltuu digitaaliseen aikakauteen. Tähän sisältyy EU:n tuoteturvallisuussääntöjen tarkistaminen, Euroopan datastrategian täytäntöönpano ja digitaalisia palveluja koskevan säädöksen hyväksyminen.

Pk-yritysten välisiä yhteyksiä koskeva lähestymistapa on myös olennaisen tärkeä. Teknologian alalla syntyy lisää uusia pk-yrityksiä, mikä voi auttaa vakiintuneempia teollisuusyrityksiä mukauttamaan liiketoimintamallejaan ja kehittämään uusia digitaaliaikaan soveltuvia työn muotoja. Tämä on jo luonut uusia mahdollisuuksia, ja startup-yrityksiä olisi tuettava alustatalouden kehittämisessä. Uusiin työn muotoihin on kuitenkin liityttävä nykyaikaisia ja parannettuja suojelumuotoja, myös verkkoalustoille työtä tekevien osalta.

Strategian toteuttaminen ÆSisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa koskeva toimintasuunnitelma ja sisämarkkinoiden esteitä koskeva kertomus hyväksytään tänään. ÆPerustetaan sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevä työryhmä joka koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista. ÆKestävää ja digitaalista Eurooppaa koskeva pk-yritysstrategia hyväksytään tänään. ÆEU:n kilpailusääntöjen arviointi, tarkastelu ja tarvittaessa sääntöjen mukauttaminen vuodesta 2021, mukaan lukien yrityskeskittymien valvonnan jatkuva arviointi ja valtiontuen suuntaviivojen toimivuustarkastus. ÆTeollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma, jotta voidaan arvioida tarvetta parantaa oikeudellista kehystä, varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien älykäs käyttö ja torjua paremmin teollis- ja tekijänoikeusvarkauksia. ÆEuroopan datastrategian jatkotoimenpiteet EU:n datavetoisen talouden kehittämiseksi, mukaan lukien yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien perustaminen tietyillä aloilla ja arvoketjuissa. ÆDigitaalisia palveluja koskeva säädös digitaalisten palvelujen sisämarkkinoiden oikeudellisen kehyksen päivittämiseksi ja lujittamiseksi. ÆAloite alustatyöntekijöiden työolojen parantamiseksi.

3.2 Maailmanlaajuisten tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen

Euroopan talouden avoimuus on Euroopan vaurauden ja kilpailukyvyn perusta. Vaikka EU:n teollisuus on vahvasti integroitunut maailmanlaajuisiin arvoketjuihin ja toimii maailmanlaajuisesti, EU:n ei pidä olla sinisilmäinen reilua kilpailua ja kauppaa uhkaavien riskien suhteen.

EU pyrkii pitämään markkinat avoimina tekemällä kauppasopimuksia kumppanimaiden tai -alueiden kanssa tai työskentelemällä kansainvälisillä foorumeilla kaikkia hyödyttävien sääntöjen löytämiseksi. Meidän on jatkossakin omaksuttava koordinoitu eurooppalainen lähestymistapa kaikkia osapuolia hyödyttävän kaupan turvaamiseksi ja poistettava kaikki esteet, jotka yrityksemme kohtaavat yrittäessään päästä asianmukaisesti muille maailman markkinoille. Tähän sisältyy eriarvoisia toimintaedellytyksiä luovien aggressiivisten verosuunnittelujärjestelmien torjuminen.

EU hyödyntää kaikkia kaupan suojamekanismejaan. Komissio tutkii vuoden 2020 puoliväliin mennessä, kuinka voidaan parhaiten lujittaa tukien vastaisia mekanismeja ja välineitä. Komissio laatii tältä osin asiakirjan Valkoinen kirja ulkomaisia tukia koskevasta välineestä, jossa käsitellään ulkomaisten tukien sisämarkkinoilla aiheuttamia vääristäviä vaikutuksia. Jatkotoimenpiteenä esitetään vuonna 2021 ehdotus oikeudellisesta välineestä.

Vääristymään liittyy usein se, että eurooppalaisilla yrityksillä ei ole vastavuoroista pääsyä ulkomaisten valtionyritysten kotimaanmarkkinoille. Erityisesti EU:n hankintamarkkinat ovat enimmäkseen avoimet sellaisten maiden yrityksille, joissa EU:n yrityksiä syrjitään tai ne suljetaan kokonaan pois markkinoilta. Sen vuoksi valkoisessa kirjassa käsitellään myös ulkomaisten valtionyhtiöiden pääsyä julkisten hankintojen markkinoille ja EU:n rahoitukseen. On myös olennaisen tärkeää, että ehdotetusta kansainvälisten julkisten hankintojen välineestä sovitaan nopeasti, jotta vastavuoroisuutta voidaan lisätä ja antaa EU:lle lisää vaikutusvaltaa neuvotteluissa.

Euroopan teollisuuden ei pitäisi joutua kohtaamaan epäreilua kilpailua sellaisten eri puolilla maailmaa toimivien kilpailijoiden taholta, jotka noudattavat erilaisia normeja tai periaatteita esimerkiksi ilmastokysymyksissä. Uusi kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvova virkamies pyrkii parantamaan kauppasopimustemme noudattamista ja täytäntöönpanoa ja raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille. Komissio ehdottaa, että Pariisin sopimuksen noudattamisesta tehdään olennainen osa kaikkia tulevia laaja-alaisia kauppasopimuksia.

Tullitarkastusten tehostaminen on myös olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että tuontituotteet ovat EU:n sääntöjen mukaisia.

Strategian toteuttaminen ÆValkoinen kirja ulkomaisia tukia koskevasta välineestä vuoden 2020 puoliväliin mennessä. Siinä tarkastellaan myös ulkomaisten tahojen pääsyä julkisiin hankintoihin ja EU:n rahoitukseen. ÆTeollisuustukia koskevien maailmanlaajuisten sääntöjen vahvistaminen Maailman kauppajärjestössä. ÆKansainvälisten julkisten hankintojen välineen nopea hyväksyminen. ÆTulliliittoa koskeva toimintasuunnitelma vuonna 2020 tullitarkastusten tehostamiseksi, mukaan lukien lainsäädäntöehdotus EU:n keskitetystä asiointipisteestä, joka mahdollistaisi täysin digitaaliset tulliselvitysprosessit rajalla.

3.3 Teollisuuden tukeminen sen siirtyessä kohti ilmastoneutraaliutta

Euroopan siirtyessä ilmastoneutraaliuteen tiettyjen alojen on muututtava muita enemmän ja syvällisemmin. Energiaintensiiviset teollisuudenalat ovat välttämättömiä Euroopan taloudelle, ja muut alat luottavat niihin. Ensisijaisena tavoitteena on sen vuoksi oltava energiaintensiivisten teollisuudenalojen nykyaikaistaminen ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi uusien markkinoiden luominen ilmastoneutraaleille ja kiertotalouden tuotteille kuten teräkselle, sementille ja peruskemikaaleille. Jotta Eurooppa voisi johtaa tätä muutosta, se tarvitsee uusia teollisuusprosesseja ja puhtaampia teknologioita kustannusten vähentämiseksi ja markkinavalmiuden parantamiseksi.

Komissio tukee esimerkiksi puhtaan teräksen läpimurtoteknologioita, jotka johtavat hiilipäästöttömään teräksenvalmistusprosessiin. EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahasto edistää muiden laajamittaisten innovatiivisten hankkeiden toteuttamista puhtaiden tuotteiden tukemiseksi kaikilla energiaintensiivisillä aloilla.

Uusi kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia auttaa suojelemaan ihmisiä ja ympäristöä paremmin vaarallisilta kemikaaleilta ja kannustaa alan innovointiin turvallisten ja kestävien vaihtoehtojen kehittämiseksi.

Euroopan on myös puututtava rakennustuotteiden kestävyyteen ja parannettava rakennetun käyttöomaisuuden energia- ja ympäristötehokkuutta. Kestävämpi rakennettu ympäristö on olennainen edellytys Euroopan siirtymiselle ilmastoneutraaliuteen.

Siirtymän nopeutuessa Euroopan on varmistettava, että kukaan ei jää jälkeen. Uutta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia 7 koskevalla ehdotuksella otetaan käyttöön 100 miljardia euroa oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi hiili-intensiivisille alueille niiden jatkaessa teollisuutensa ja taloutensa muuttamista.

Päästöjen vähentäminen koko teollisuudessa riippuu ”energiatehokkuus etusijalle” -periaatteesta ja vähähiilisen energian varmasta ja riittävästä tarjonnasta kilpailukykyisin hinnoin. Tämä edellyttää suunnittelua ja investointeja vähähiiliseen tuotantoon, kapasiteettiin ja infrastruktuuriin. Meidän on sovellettava strategisempaa lähestymistapaa uusiutuviin energiamuotoihin liittyvään teollisuuteen, kuten merellä tapahtuvaan energiantuotantoon, ja sitä tukevaan toimitusketjuun. Sen avulla voidaan myös vastata siirtymien vuoksi merkittävästi kasvavaan sähköntarpeeseen. Tätä olisi tuettava toimilla, joilla parannetaan Euroopan sähköjärjestelmien yhteenliitettävyyttä sähkön toimitusvarmuuden lisäämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseksi.

Kaikkia energiankantajia, myös sähköä, kaasua ja nestemäisiä polttoaineita, on käytettävä tehokkaammin eri aloja yhdistämällä. Tämä on alojen älykästä integroitumista koskevan uuden strategian tavoitteena, ja siinä esitetään myös komission visio puhtaasta vedystä. Euroopan laajuisten energiaverkkojen käyttö tukee myös siirtymää ilmastoneutraaliuuteen.

Olisi kiinnitettävä huomiota myös kestäviin ja älykkäisiin liikkuvuutta koskeviin aloihin. Niillä on sekä vastuu että mahdollisuudet johtaa molempia siirtymiä, tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja parantaa liitettävyyttä. Näin on erityisesti auto-, ilmailu- ja avaruusalan, rautateiden ja laivanrakennusteollisuuden sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja älykkään ja verkottuneen liikkuvuuden osalta.

Tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa pysyminen, tarvittavan infrastruktuurin nopea käyttöönotto ja vahvat kannustimet, myös julkisissa hankinnoissa, ovat avainasemassa sen varmistamisessa, että EU:n liikkuvuustoimialat säilyttävät maailmanlaajuisen teknologisen johtoasemansa. Alan koko arvoketjun on oltava mukana laatimassa uusia kansainvälisiä standardeja turvallista, kestävää, esteetöntä, turvattua ja sopeutumiskykyistä liikkuvuutta varten. Kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevassa kattavassa strategiassa esitetään kattavia toimenpiteitä, joiden avulla alan potentiaalia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos eri puolilla maailmaa vallitsevat erot tavoitteissa säilyvät, komissio ehdottaa vuonna 2021 hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia hiilivuodon riskin pienentämiseksi täysin WTO:n sääntöjen mukaisesti. Tätä olisi tuettava lujittamalla nykyisiä välineitä hiilivuodon torjumiseksi.

Strategian toteuttaminen ÆAlojen älykästä integroitumista koskeva strategia ÆYhteinen eurooppalainen energian data-avaruus hyödyntää datan potentiaalia energia-alan innovointikapasiteetin lisäämiseksi. ÆOikeudenmukaisen siirtymän foorumin perustaminen teknisen tuen ja neuvonnan tarjoamiseksi hiili-intensiivisille alueille ja teollisuudenaloille. ÆPuhdasta terästä koskeva EU:n strategia ja kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia. ÆEuroopan laajuista energiaverkkoa koskevan asetuksen uudelleentarkastelu. ÆAvomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskeva EU:n strategia. ÆKestävää ja älykästä liikkuvuutta koskeva kattava strategia. ÆKunnostamiseen kannustava aloite ja rakennettua ympäristöä koskeva strategia. ÆHiilidioksidipäästöjen tullimekanismi hiilivuodon vähentämiseksi täysin WTO:n sääntöjen mukaisesti.

3.4 Kiertotalouden kehittäminen

Euroopan uusi kasvustrategia antaa enemmän kuin se ottaa, ja sen mukaisesti Euroopan teollisuudella on oltava johtava rooli ekologisessa siirtymässä. Tämä tarkoittaa hiili- ja materiaalijalanjäljen vähentämistä ja kiertotalouden sisällyttämistä koko talouteen.

Tämän vuoksi meidän on luovuttava vanhasta mallista, jossa valmistetaan tuotteita, joita sitten käytetään ja jotka heitetään pois. Meidän on mullistettava tapa suunnitella, valmistaa, käyttää ja heittää pois tuotteita, ja se tapahtuu teollisuudenaloja kannustamalla.

Kiertotalouteen perustuva lähestymistapa varmistaa puhtaamman ja kilpailukykyisemmän teollisuuden siten, että sillä vähennetään ympäristövaikutuksia ja kilpailua niukoista resursseista ja alennetaan tuotantokustannuksia. Kiertotalous on yhtä tärkeää yritysten kuin ympäristön ja moraalisen velvollisuuden kannalta. Kiertotalouden periaatteiden soveltaminen kaikilla aloilla ja teollisuudessa mahdollistaa vuoteen 2030 mennessä 700 000 uuden työpaikan luomisen koko EU:ssa, ja monet työpaikoista ovat pk-yrityksissä.

EU:lla on tällä alalla jo hyvä perusta, ja sen olisi nyt keskityttävä vakiinnuttamaan edelläkävijäetunsa. Uudessa kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 8 esitetään joukko toimenpiteitä, joiden avulla EU:n teollisuus voi tarttua näihin mahdollisuuksiin.

Toimintasuunnitelman keskiössä on uusi kestävä tuotepoliittinen kehys, jonka avulla laaditaan kaikkia tuotteita koskevat kestävyysperiaatteet Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Etusija annetaan vaikutuksiltaan merkittäville tuoteryhmille ja toimiin kuuluvat yleislaturialoite, kiertoelektroniikka-aloite, paristojen kestävyysvaatimukset ja tekstiilialan uudet toimenpiteet.

Toimintasuunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla lisätään kuluttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisemmin kiertotalouteen. Kuluttajien olisi saatava luotettavaa ja merkityksellistä tietoa uudelleenkäytettävien, kestävien ja korjattavien tuotteiden valitsemiseksi. Komissio aikoo ehdottaa tapoja parantaa kuluttajien oikeuksia ja kuluttajansuojaa muun muassa pyrkimällä vahvistamaan kuluttajien ”korjauttamisoikeuden”.

Viranomaisten, myös EU:n toimielinten, olisi näytettävä esimerkkiä valitsemalla ympäristöä säästäviä tavaroita, palveluja ja työurakoita. Nämä ympäristöä säästävät hankinnat voivat edistää siirtymistä kestävään kulutukseen ja tuotantoon. Komissio aikoo ehdottaa uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista.

Strategian toteuttaminen ÆKiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, joka hyväksytään tämän strategian rinnalla ja johon sisältyy uusi kestävä tuotepoliittinen kehys. ÆKestävien akkujen uusi sääntelykehys. ÆEU:n tekstiilistrategia. ÆKiertoelektroniikka-aloite ÆLisätään kuluttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti kiertotalouteen tehostamalla tuotteita koskevaa tiedotusta ja parantamalla kuluttajien oikeuksia.

3.5 Teollisen innovoinnin hengen luominen

Eurooppalaisten yritysten osuus maailmanlaajuisista tutkimus- ja kehitysmenoista on vähentynyt viiden viime vuoden aikana, kun taas yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten yritysten osuus on kasvanut. Avainasemassa tämän suuntauksen kääntämiseksi ovat innovaatioihin tehtävien investointien vapauttaminen ja käsitys siitä, mihin halutaan keskittyä sekä selkeä reitti markkinoille tuotteille/palveluille, jotta investointi kääntyy voitolliseksi. Tähän liittyen pk-yrityksiä olisi kannustettava ja tuettava innovoimaan ja tuomaan ideoita markkinoille.

Kumpaakin siirtymää koskeva maailmanlaajuinen kilpajuoksu perustuu enenevässä määrin tieteen eturintamassa tehtävään tutkimukseen ja syväteknologioiden tuntemiseen. Seuraavalla teollisella aikakaudella fyysinen, digitaalinen ja biologinen maailma yhdistyvät. Jos Eurooppa haluaa johtaa kumpaakin siirtymää, teollisuusstrategian on oltava ensi sijassa teollisuuden innovointistrategia. 

Se tarkoittaa myös sitä, että kun lisätään investointeja läpimurtotutkimukseen ja -innovointiin, myös epäonnistumiset on hyväksyttävä. Tämä auttaa meitä oppimaan, mukautumaan ja tarvittaessa muuttamaan toimintatapojamme, jotta voimme mennä eteenpäin. Meidän on muutettava ajattelutapaamme riskien välttämisestä epäonnistumisten sietämiseen. Tämä on otettava huomioon kautta linjan ja innovointi olisi sisällytettävä poliittiseen päätöksentekoon. Osana parempaa sääntelyä ja strategista ennakointia koskevaa työtä varmistetaan, että politiikat ovat innovointia edistäviä.

Teollisuudenaloja olisi kehotettava ja kannustettava määrittämään omat etenemissuunnitelmansa ilmastoneutraaliutta tai digitaalista johtajuutta varten. Ne olisi laadittava korkealaatuisen tutkimuksen avulla ja ammattitaidolla, ja EU:n olisi tuettava niitä. Monet alat ovat jo alkaneet soveltaa tätä lähestymistapaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman käynnistämisen jälkeen. Strategian yhteisen suunnittelun ja yrittäjähengen mukaisesti tätä olisi tuettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, jotta teollisuutta voidaan auttaa kehittämään teknologioita tavoitteidensa saavuttamiseksi. Näin on jo tehty menestyksekkäästi teollisissa alliansseissa.

Euroopan innovaationeuvosto, joka aloittaa toimintansa kokonaisuudessaan vuonna 2021, pyrkii myös hyödyntämään Euroopan vahvaa tutkimuspohjaa. Se kartoittaa seuraavan sukupolven teknologioita, nopeuttaa niiden kaupallista soveltamista ja auttaa niitä tukemaan startup-yritysten nopeaa kasvua.

Sisämarkkinoiden on myös tehtävä osansa kannustamalla innovointia mittakaava-, nopeus- ja kattavuusetujen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Paikkakohtaista lähestymistapaa innovointiin ja kokeiluihin olisi kannustettava. Tämä mahdollistaisi sen, että alueet voisivat kehittää ja testata uusia ratkaisuja pk-yritysten ja kuluttajien kanssa paikallisten ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja erikoistumisensa pohjalta. Poliittiset päättäjät ja sääntelyviranomaiset voisivat elinikätestata uudet teknologiat ja ratkaisut innovatiivisten liiketoimintamallien mahdollistamiseksi.

Kun ratkaisut on testattu ja niitä on parannettu, niitä voidaan laajentaa eurooppalaisille ja maailmanlaajuisille markkinoille samalla varmistaen, että EU pysyy edelläkävijänä. Digitaali-innovointikeskittymät, jotka toimivat yritysten keskitettyinä asiointipisteinä teknologian testausta varten, ovat hyvä pohja, jolle rakentaa.

Strategian toteuttaminen ÆTutkimuksen ja innovoinnin tulevaisuutta ja eurooppalaista tutkimusaluetta koskeva tiedonanto, jossa kehitetään uusi lähestymistapa innovointiin ja varmistetaan, että EU:n talousarviota käytetään siten, että sillä on mahdollisimman suuri vaikutus. ÆJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käynnistäminen Euroopan horisontti -ohjelmassa.

3.6 Koulutus ja uudelleenkoulutus

Kilpailukykyinen teollisuus on riippuvainen pätevän työvoiman saannista ja sen säilyttämisestä. Kummankin siirtymän edetessä yhä nopeammin Euroopan on varmistettava, että koulutus pysyy vauhdissa mukana. Elinikäisen oppimisen tekemisestä todellisuutta kaikille tulee entistäkin tärkeämpää: pelkästään seuraavien viiden vuoden aikana 120 miljoonan eurooppalaisen on hankittava täydennys- tai uudelleenkoulutusta.

Tämä kuvastaa taitojen merkitystä kummankin siirtymän kannalta ja mahdollisuuksia, joita ne voivat tarjota ihmisille. Siirtymisen vähähiiliseen talouteen odotetaan luovan yli miljoona työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, ja jo nykyisin Euroopassa on miljoonaa avointa työpaikkaa digitaaliteknologian asiantuntijoille. Samaan aikaan 70 prosenttia yrityksistä ilmoittaa lykkäävänsä investointeja, koska ne eivät löydä työntekijöitä, joilla on oikeanlaista osaamista.

Digitalisaatio, automaatio ja tekoälyn kehitys edellyttävät ennennäkemätöntä muutosta teollisuustyöntekijöiden osaamisessa. Uudelleenkoulutuksen ja osaamisen uudistamisen on oltava merkittävä osa sosiaalista markkinatalouttamme. Korkea- ja ammattikoulutusjärjestelmien on myös tarjottava lisää tutkijoita, insinöörejä ja teknikoita työmarkkinoille. Osaavien ja lahjakkaiden työntekijöiden houkutteleminen ulkomailta auttaa myös vastaamaan EU:n työmarkkinoiden tarpeisiin.

Lahjakkuuksista kilpaillaan maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi Euroopan on lisättävä investointeja osaamiseen, ja elinikäisestä oppimisesta olisi tultava arkipäivää. Tämä edellyttää teollisuudelta, jäsenvaltioilta, työmarkkinaosapuolilta ja muilta sidosryhmiltä kollektiivisia toimia uuden osaamissopimuksen puitteissa, jotta voidaan edistää täydennys- tai uudelleenkoulutusta ja saadaan kohdistettua julkisia ja yksityisiä investointeja työvoimaan. Sopimuksessa keskitytään aloihin, joilla on suuri kasvupotentiaali Euroopassa tai joilla on meneillään merkittävin muutos. Eurooppalainen koulutusalue tukee myös näitä pyrkimyksiä.

On myös olennaisen tärkeää, että teollisuudessa työskentelevien naisten ja miesten määrää saadaan tasapainotettua. Tähän sisältyy naisten kannustaminen opiskelemaan tieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa, harkitsemaan uraa teknologian alalla ja panostamaan digitaalisiin taitoihin. Tämä puolestaan parantaa sukupuolijakauman tasapainoa yritysten perustamisessa ja johtamisessa.

Strategian toteuttaminen ÆEuroopan osaamisohjelman päivitys vuonna 2030, johon sisältyy suositus ammatillisesta koulutuksesta. ÆEuroopan osaamissopimuksen käynnistäminen. ÆTiedonanto eurooppalaisen koulutusalueen strategisesta kehyksestä. ÆDigitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma. ÆMaaliskuussa 2020 hyväksytyn Euroopan sukupuolistrategian täytäntöönpano.

3.7 Siirtymään investointi ja siirtymän rahoitus

Useat EU:n tulevista ohjelmista, kuten Euroopan horisontti -ohjelma, digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sisämarkkinaohjelma, innovaatiorahasto, InvestEU-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan puolustusrahasto ja EU:n avaruusohjelma sekä kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastot edistävät EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuuden tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta sovitaan nopeasti.

Julkiseen talouteen kohdistuu tällä hetkellä paineita, minkä vuoksi tarvitaan uusia keinoja yksityisten investointien vapauttamiseksi. Niitä ovat EU:n varojen käyttäminen vipuvartena ja yhdistäminen jäsenvaltioiden ja muiden institutionaalisten kumppanien varojen kanssa sekä yksityisten sijoittajien houkutteleminen. InvestEU-ohjelma ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma auttavat vapauttamaan yksityisiä investointeja sinne, missä niitä tarvitaan. Euroopan investointipankilla ja kansallisilla kehityspankeilla ja -laitoksilla on tärkeä rooli.

Investointeja koko rahoitusjärjestelmän kilpailukykyiseen kestävyyteen on myös kannustettava. Äskettäin tehty sopimus EU:n luokitusjärjestelmästä ja eurooppalaisen ilmastolain 9 tarjoama varmuus ovat merkittäviä askeleita oikeaan suuntaan.

Saavutettu edistyminen huomioon ottaen uudistetussa kestävän rahoituksen strategiassa otetaan käyttöön selkeät säännöt sijoittajien ohjaamiseksi kohti kestäviä sijoituksia. Osana jatkuvaa työtä talous- ja rahaliiton syventämiseksi komission uuteen pääomamarkkinaunionia koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy aloite vahvistaa EU:n sisäistä investointisuojaa ja toimet tuoda enemmän erilaisia rahoituslähteitä eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, saataville. Digitaalisen rahoituksen strategialla helpotetaan innovointia rahoituspalvelujen alalla, jotta voidaan laajentaa uusia palveluja ja liiketoimintamalleja ja torjua uusia riskejä.

Strategian toteuttaminen ÆTyöskentely Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa sen varmistamiseksi, että seuraava pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään ja pannaan täytäntöön nopeasti. ÆHarkitaan jäsenvaltioiden ja teollisuuden koordinoituja investointeja uusien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden muodossa sekä akkuihin ja mikroelektroniikkaan liittyvien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden jatkotoimia. ÆEuroopan yhteistä etua koskevista tärkeistä hankkeista, mukaan lukien energiasiirtymähankkeista, annettujen valtiontukisääntöjen tarkistaminen. ÆUudistettu kestävän rahoituksen strategia. ÆUusi digitaalisen rahoituksen strategia. ÆPääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma vuonna 2020, mukaan lukien toimenpiteet yhdennettyjen pääomamarkkinoiden tukemiseksi sekä kansalaisten ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

4.Euroopan teollisen ja strategisen itsenäisyyden vahvistaminen

Euroopan strateginen itsenäisyys tarkoittaa sitä, että vähennämme riippuvuutta toisista eniten tarvitsemiemme asioiden osalta, joita ovat kriittiset materiaalit ja teknologiat, elintarvikkeet, infrastruktuuri, turvallisuus ja muut strategiset alat. Tämä antaa Euroopan teollisuudelle myös mahdollisuuden kehittää omia markkinoitaan, tuotteitaan ja palvelujaan, mikä edistää kilpailukykyä.

Eurooppa kukoistaa avoimessa investointiympäristössä, joka mahdollistaa muiden investoinnit Euroopan kilpailukykyyn. Mutta Euroopan on myös oltava strategisempi siltä osin, miten se suhtautuu ulkomaisiin sijoituksiin liittyviin riskeihin. Ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettuja puitteita 10 sovelletaan täysimääräisesti lokakuusta 2020 alkaen, ja niillä suojataan Euroopan etuja turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Komissio tekee ehdotuksia tämän välineen lujittamiseksi.

Euroopan siirtyminen digitalisaatioon, turvallisuus ja tuleva teknologinen suvereniteetti riippuvat strategisista digitaalisista infrastruktuureistamme. Komission viimeaikaisen 5G-verkkoa ja kyberturvallisuutta koskevan työn lisäksi EU kehittää kriittistä kvanttiviestintäinfrastruktuuria. Tarkoituksena on ottaa seuraavien 10 vuoden aikana käyttöön koko käyttöketjultaan tietoturvallinen, kvanttiavaimen jakamiseen perustuva varmistettu infrastruktuuri EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisten digitaalisten voimavarojen suojaamiseksi.

EU tukee myös sellaisten keskeisten mahdollistavien teknologioiden kehittämistä, jotka ovat strategisesti tärkeitä Euroopan teollisuuden tulevaisuuden kannalta. Näihin kuuluvat robotiikka, mikroelektroniikka, suurteholaskennan ja datapilven infrastruktuuri, lohkoketju, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia, biolääketiede, nanoteknologiat, lääkeaineet, kehittyneet materiaalit ja teknologiat.

Euroopan puolustus- ja avaruusala ovat olennaisen tärkeitä Euroopan tulevaisuuden kannalta. Puolustusteollisuuden hajanaisuus asettaa kuitenkin kyseenalaiseksi Euroopan kyvyn rakentaa kriittisten puolustusvoimavarojen seuraavaa sukupolvea. Tämä heikentäisi EU:n strategista suvereniteettia ja sen kykyä toimia turvallisuuden takaajana.

Euroopan puolustusrahasto auttaa rakentamaan yhdennetyn puolustusteollisen perustan kaikkialle EU:hun. Se investoi kaikkiin Euroopan puolustusteollisuuden arvoketjuihin, helpottaa rajatylittävää yhteistyötä ja tukee avoimia ja dynaamisia toimitusketjuja, joihin sisältyvät pk-yritykset ja uudet toimijat. Se tukee myös murroksellisia teknologioita, minkä ansiosta yritykset voivat ottaa enemmän riskejä. Yhdenmukaisuus muiden puolustusaloitteiden kanssa on olennaisen tärkeää.

Avaruusteknologiat, -data ja -palvelut voivat vahvistaa Euroopan teollista perustaa tukemalla innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen, mukaan lukien huipputason innovatiivisten teknologioiden, kehittämistä.

Puolustus- ja avaruusteollisuus kohtaavat ennennäkemätöntä maailmanlaajuista kilpailua muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä, mutta myös uusia mahdollisuuksia nopeasti kehittyvien teknologioiden ja uusien toimijoiden ilmaantuessa. Pyrkiessään löytämään EU:n ohjelmissa synergioita siviili-, avaruus- ja puolustusteollisuuden välillä EU tehostaa resurssien ja teknologioiden käyttöä ja luo mittakaavaetuja.

Kun Euroopan teollisuus siirtyy ilmastoneutraaliuteen, riippuvuus saatavilla olevista fossiilisista polttoaineista saattaa korvautua riippuvuudella raaka-aineista, joita ei käytetä energiantuotantoon, joista monet ovat peräisin ulkomailta ja joiden osalta maailmanlaajuinen kilpailu on voimistumassa. Kierrätyksen ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen auttaa vähentämään tätä riippuvuutta.

Raaka-aineiden kysynnän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi hankintalähteiden monipuolistaminen on olennaisen tärkeää Euroopan toimitusvarmuuden parantamiseksi. Kriittiset raaka-aineet ovat myös ratkaisevan tärkeitä esimerkiksi sähköisen liikkuvuuden, akkujen, uusiutuvien energialähteiden, lääkeaineiden, ilmailu- ja avaruusalan, puolustuksen ja digitaalisten sovellusten markkinoilla.

Lääkevalmisteiden ja farmaseuttisten tuotteiden saatavuus on nykyään samoin yhtä tärkeää Euroopan turvallisuuden ja riippumattomuuden kannalta.

Uudessa Euroopan lääkestrategiassa keskitytään saatavuuteen, kohtuuhintaisuuteen, kestävyyteen ja toimitusvarmuuteen. Tämä on korostunut viime aikoina koronavirusepidemian (COVID-19) puhjettua vuonna 2019.

Strategian toteuttaminen Æ5G-tiedonannon 11 ja 5G-verkkojen kyberturvallisuutta koskevan suosituksen 12 jatkotoimet. ÆSiviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskeva toimintasuunnitelma myös ohjelmien, teknologioiden, innovoinnin ja startup-yritysten tasolla.  ÆUusi Euroopan lääkestrategia vuonna 2020, mukaan lukien toimet toimitusten turvaamiseksi ja innovoinnin varmistamiseksi potilaita ajatellen. ÆKriittisiä raaka-aineita koskeva toimintasuunnitelma, mukaan lukien toimet raaka-aineiden saatavuutta koskevien kansainvälisten kumppanuuksien laajentamiseksi.

5. Hallinnon yhteen sovittaminen kumppanuusajattelun avulla

Euroopan teollisuuden on otettava huomioon ainutlaatuiset ominaisuutensa ja vahvuutensa: sen yhdentyminen arvoketjujen ja rajojen yli, sen monimuotoisuus, perinteet ja ihmiset. Kummankin siirtymän vauhdin kiihtyessä ja maailmanlaajuisen kilpailun lisääntyessä Euroopan teollisuuden on myös muututtava. Tähän liittyy tuotteiden ja palvelujen välisten yhteyksien lisääntyminen eri aloilla.

Euroopan on keskityttävä tiettyihin teknologioihin, mutta tarkasteltava myös huolellisesti teollisuuden ekosysteemien mahdollisuuksia ja haasteita. Näihin ekosysteemeihin kuuluvat kaikki arvoketjussa toimivat toimijat: pienimmistä startup-yrityksistä suurempiin yhtiöihin, korkeakouluista tutkijoihin, palveluntarjoajista tavarantoimittajiin. Niillä kaikilla on omat erityispiirteensä.

Teollisuusasioita käsittelevän korkean tason pyöreän pöydän ”Teollisuus 2030” -konferenssin, Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden strategiafoorumin ja muiden elinten tekemän työn pohjalta komissio analysoi systemaattisesti eri ekosysteemejä ja arvioi teollisuuden erilaisia riskejä ja tarpeita kummankin siirtymän alkaessa maailmassa, jossa kilpailu yhä kovenee. Komissio tarkastelee muun muassa tutkimus- ja innovointitaitoja, pk-yritysten ja suurten yritysten roolia sekä mahdollisia ulkoisia paineita tai riippuvuussuhteita.

Analyysia tehdessään komissio tekee tiivistä yhteistyötä osallistavan ja avoimen teollisuusfoorumin kanssa, joka koostuu teollisuuden, pk-yritysten, suurten yritysten, työmarkkinaosapuolten, tutkijoiden sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten edustajista. Tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita pyydetään jakamaan tietämystään.

Tarkastelu saattaa osoittaa, että jotkin ekosysteemit tarvitsevat erityisluonteensa tai -tarpeidensa vuoksi kohdennettua ja räätälöityä tukea. Tuki voisi olla muodoltaan sääntelytoimia, rahoituksen vapauttamista tai kaupan suojatoimien hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Toimet muodostaisivat siten erityisen tukivälineen. Edistymistä seurataan jatkuvasti yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

Teollisten allianssien muodostaminen voisi tarvittaessa olla asianmukaisin väline. Tämä on jo osoittautunut hyödylliseksi ratkaisuksi akkujen, muovien ja mikroelektroniikan alalla. EU:n akkualan allianssi on onnistunut siirtämään EU:n tämän keskeisen teknologian edelläkävijäksi. Allianssit voivat ohjata työtä ja auttaa rahoittamaan laajamittaisia hankkeita, joilla on myönteisiä heijastusvaikutuksia kaikkialla Euroopassa. Ne voivat käyttää hyväkseen pk-yritysten, suurten yritysten, tutkijoiden ja alueiden tietämystä innovoinnin esteiden poistamiseksi ja politiikkajohdonmukaisuuden parantamiseksi.

Puhdas vety on erinomainen esimerkki saadusta todellisesta lisäarvosta. Se on luonteeltaan murroksellista ja edellyttää vahvempaa koordinointia koko arvoketjussa. Komissio aikoo sen vuoksi lähiaikoina ehdottaa uuden eurooppalaisen puhtaan vedyn alan allianssin perustamista. Allianssin tarkoituksena on tuoda investoijat yhteen valtiollisten, institutionaalisten ja teollisten kumppanien kanssa. Allianssi hyödyntää jo tehtyä työtä teknologiatarpeiden, investointimahdollisuuksien ja sääntelyesteiden sekä mahdollistavien tekijöiden kartoittamiseksi. Olisi perustettava myös vähähiilisten teollisuudenalojen, teollisten pilvipalvelujen ja alustojen sekä raaka-aineiden allianssit.

Strategian toteuttaminen ÆTeollisten allianssien onnistuneen mallin pohjalta käynnistetään uusi eurooppalainen puhtaan vedyn alan allianssi. Sen jälkeen käynnistetään vähähiilisten teollisuudenalojen, teollisten pilvipalvelujen ja alustojen sekä raaka-aineiden allianssit. ÆKomissio tarkastelee ja analysoi perusteellisesti teollisuuden tarpeita ja yksilöi räätälöityä lähestymistapaa edellyttävät ekosysteemit. ÆTyö tukemiseksi perustetaan osallistava ja avoin teollisuusfoorumi syyskuuhun 2020 mennessä.

6.Päätelmä

Tällä strategialla luodaan perusta teollisuuspolitiikalle, jolla tuetaan kumpaakin siirtymää, parannetaan EU:n teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä ja lisätään Euroopan strategista riippumattomuutta.

Koska tulevilla muutoksilla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on olennaisen tärkeää. Komission vuotuiset teollisuuden päivät ovat jatkossakin tärkeä tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaikki toimijat. Komissio ehdottaa, että neuvoston puheenjohtajavaltiot ja asiasta kiinnostuneet jäsenvaltiot järjestävät teollisuuden päiviä omissa maissaan.

Komissio pyrkii lisäämään poliittista strategiaan sitoutumista ja ehdottaa tilanteen säännöllistä tarkistamista kilpailukykyneuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Strategian täytäntöönpanoa seurataan ja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita analysoidaan säännöllisesti.

Ainoastaan EU:n, sen jäsenvaltioiden ja alueiden, teollisuuden, pk-yritysten ja kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien yhteinen sitoutuminen uudistettuun kumppanuuteen antaa Euroopalle mahdollisuuden hyödyntää teollista muutosta parhaalla mahdollisella tavalla. Maaliskuussa 2020 kokoontuva Eurooppa-neuvosto tarjoaa tilaisuuden tukea tätä uudistettua kumppanuutta yhteisen vision ja yhteisten tavoitteiden pohjalta.

(1)

COM(2019) 640 final.

(2)

COM(2020) 67 final.

(3)

Tämän tiedonannon rinnalla hyväksytään erityinen pk-yrityksiä koskeva strategia, Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten, COM (2020) 103 final.

(4)

COM(2020) 66 final.

(5)

Tiedonanto ja siihen liittyvä kertomus Sisämarkkinoiden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, COM(2020) 93 final.

(6)

Pitkän aikavälin toimintasuunnitelma sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamisesta, COM(2020) 94 final.

(7)

COM(2020) 22 final.

(8)

COM(2020) 98 final.

(9)

COM(2020) 80 final.

(10)

Asetus (EU) 2019/452.

(11)

COM(2020) 50 final.

(12)

   C(2019) 2335 final.