Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisotyöntekijöiden koulutuksesta

(2019/C 412/03)

NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

TOTEAVAT SEURAAVAA:

Neuvoston päätöslauselmassa Euroopan unionin nuorisostrategiasta 2019–2027 kehotetaan jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota muun muassa tukemaan laadukkaan nuorisotyön kehittämistä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, nuorisotyöntekijöiden koulutus mukaan luettuna.

Nuorisotyön monimuotoisuus ja sen erityispiirteet jäsenvaltioissa kuvastavat jäsenvaltioiden historiaa, sosioekonomisia olosuhteita ja kulttuuritaustoja sekä niiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia prioriteetteja.

Eroavuuksista huolimatta nuorisotyöntekijöiden koulutustarpeista on yhteinen ymmärrys, joka pohjautuu pitkäkestoiseen yhteistyöhön Euroopan nuorisoalalla, yhteisiin arvoihin sekä lukuisiin nuorisotyötä koskeviin tutkimuksiin, julkilausumiin, ohjelmiin, päätelmiin ja suosituksiin (1). Toimet, joiden tarkoituksena on muun muassa laatia eurooppalainen ammatillisten normien luokitus, kartoittaa nuorisotyöntekijöiden koulutus- ja urapolkuja, parantaa nuorisotyön tarjonnan laatua, tarjota nuorisotyötä koskevaa tietoa ja tukea nuorisotyöntekijöiden ammatillista kehitystä EU:n ohjelmien ja Euroopan neuvoston nuorisotyöportfolion avulla, tuovat hyödyllisiä aineksia tähän yhteneväiseen pohjaan.

Nuorisotyöntekijöiden koulutus tulisi mukauttaa vastaamaan yksittäisten jäsenvaltioiden erityistarpeita ja -olosuhteita. Nuorisotyöntekijöiden koulutus edellyttää joustavaa, käyttäjälähtöistä, monitasoista ja monialaista toimintamallia.

Nuorisotyöntekijöiden koulutusta voivat antaa muun muassa nuorisojärjestöt, nuorisotyöjärjestöt, kunnalliset tai alueelliset nuorisotyöorganisaatiot ja muut kansalaisjärjestöt sekä oppilaitokset, jotka tarjoavat nuorisotyöhön liittyvää koulutusta.

Koska nuorisotyöntekijöiden koulutus on mukautettava kansallisiin olosuhteisiin, tuloksena olevat mallit ja käytännöt eivät välttämättä ole suoraan siirrettävissä muihin jäsenvaltioihin.

Viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset (2) viittaavat siihen, että nuorisotyön alalla on pula laadukkaasta koulutuksesta eikä nuorisotyöntekijöille ole tarjolla riittävästi koulutusta Euroopassa. Tarjolla ei myöskään ole riittävästi tietoa koulutustarpeista ja eri jäsenvaltioiden nykyisestä tarjonnasta.

Laadukas, joustava ja käytännönläheinen nuorisotyöntekijöiden koulutus, jota tuetaan säännöllisellä tutkimuksella, on olennainen edellytys ja vauhdittaja nuorisotyön laadun ja merkityksen tunnustamisen edistämiselle.

PAINOTTAVAT SEURAAVAA:

Nuorisotyöntekijöille on tarpeen kehittää ja tarjota laadukasta koulutusta ottaen huomioon nuorisotyön moninaisuus Euroopassa.

10.

On tarpeen tutkia lisää palkattujen ja vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden koulutusväyliä ja oppimispolkuja. Saatavilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten virallinen ja epävirallinen koulutus kytkeytyvät käytännön nuorisotyöhön ja valmistavat nuorisotyöntekijöitä siihen. On myös tarpeen kartoittaa nuorisotyöntekijöiden urapolkuja ja tarjota syvällisempi näkemys nuorisojärjestöjen, nuorisotyöjärjestöjen ja kunnallisen tai alueellisen nuorisotyön hallinnosta työssä oppimisen ja koulutuksen tukemiseksi. Lisää tietoa tarvitaan myös siitä, miten nuorisotyöntekijöiden yhdistysten ja verkostojen vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa ja vahvistaa vertaisoppimista, vertaisneuvontaa ja vertaistukea varten.

11.

Tutkimuksella, käytännönläheisillä ja alhaalta ylöspäin suuntautuvilla näkökulmilla ja toimintatavoilla on keskeinen asema nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa.

12.

Vertaisoppimisen, vertaisohjauksen, mentoroinnin sekä valvotun käytännön työskentelyn ja pohtivan työotteen merkitys ja mahdollisuudet nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa.

13.

On tunnustettava ne moninaiset taidot (3), joita nuorisotyöntekijät tarvitsevat työskennellessään nuorten kanssa, kun näiden elämäntilanteet muuttuvat.

14.

Nuorisotyöntekijöiden perus- ja jatkokoulutus on tärkeää, jotta he voivat vastata nuorten kannalta merkityksellisiin esiin nouseviin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi digitalisaatio, muuttoliike, ilmastonmuutos, työmarkkinoiden muutokset, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvat uhkat sekä epävarmuuden lisääntyminen, ja käsitellä niitä.

15.

Nuorisotyöntekijöiden koulutusta olisi voitava pitää välineenä, jolla pannaan täytäntöön Euroopan nuorisopolitiikan tavoitteita ja nuorisotyöstrategioita, erityisesti Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027.

16.

On tärkeää perustaa tai tarpeen mukaan vahvistaa kestäviä rakenteita ja resursseja, joiden avulla voidaan kehittää nuorisotyöntekijöiden koulutusta Euroopassa,

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN:

17.

Tekemään nykyisen kartoituksen pohjalta lisätutkimuksia tämänhetkisistä nuorisotyöntekijöiden koulutusjärjestelmistä Euroopassa, jotta saadaan tarkempaa tietoa siitä, mitä vaikutuksia Euroopan tasolla kehitetyillä nuorisotyöntekijöiden koulutukseen jäsenvaltioissa sovellettavilla politiikoilla, menetelmillä ja välineillä on. Aina kun se on mahdollista, tiedot olisi kerättävä saatavilla olevien välineiden avulla, kuten nuorisopolitiikan eurooppalaisen tietokeskuksen ja nuorisoasioiden wikisivuston kautta.

18.

Kehittämään jäsenvaltioiden välistä yhteisymmärrystä laadukkaasta nuorisotyöntekijöiden koulutuksesta ja sen tavoitteista ja edistämään joustavien, käytäntöön perustuvien ja monitasoisten toimintamallien kehittämistä nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa kansallisten, alueellisten ja paikallisten tarpeiden ja odotusten täyttämiseksi kussakin jäsenvaltiossa.

19.

Luomaan virallista ja epävirallista nuorisotyökoulutusta varten pätevyyteen perustuvat puitteet, joissa otetaan huomioon erot työsuhteessa olevien / palkattujen nuorisotyöntekijöiden, niiden, jotka haluavat hakeutua nuorisotyöhön, ja vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden ja -ohjaajien koulutustarpeissa, ja jotka perustuvat vertaisoppimiseen ja joissa hyödynnetään digitaalista oppimista ja muita innovatiivisia menetelmiä. Tällaisissa puitteissa ei aseteta mitään muodollisia vaatimuksia kansallisille koulutusohjelmille, ja niissä kunnioitetaan kaikilta osin kansallista toimivaltaa.

20.

Kannustamaan jäsenvaltioita tekemään tarvittaessa maakohtaisen nuorisotyön osaamistarpeiden ja näiden keskeisten osatekijöiden kartoituksen ja sen mukaisesti arvioimaan, päivittämään ja kehittämään edelleen nuorisotyöntekijöiden koulutusohjelmia, joita paikalliset, alueelliset tai kansalliset oppilaitokset taikka nuorisotyökoulutusta tarjoavat organisaatiot järjestävät sekä peruskoulutuksen että jatkokoulutuksen tarjoamiseksi.

21.

Kannustamaan jäsenvaltioita, Euroopan komissiota ja asiaankuuluvia kansallisia laitoksia ja nuorisoalan sidosryhmiä tekemään yhteistyötä Euroopan neuvoston, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaan liittyvien organisaatioiden ja verkostojen kanssa nuorisotyöntekijöiden koulutuksen kehittämiseksi edelleen Euroopan tasolla.

22.

Edistämään ja helpottamaan erityisesti tieteidenvälistä kahden- ja monenvälistä yhteistyötä jäsenvaltioiden julkishallintojen, yliopistojen ja oppilaitosten välillä, mukaan lukien ammatilliset oppilaitokset ja organisaatiot, joilla on jo koulutus- ja harjoitteluohjelmia nuorisotyöntekijöille, sekä organisaatiot, jotka haluavat kehittää tällaisia ohjelmia.

23.

Edistämään jatkuvaa yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden koulutukseen osallistuvien julkisten nuorisotyön tarjoajien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia ja levittää ideoita kaikkialla Euroopassa. Tätä varten olisi tarpeen mukaan hyödynnettävä EU:n eri ohjelmien, kuten Erasmus+-ohjelman, tarjoamia mahdollisuuksia.

24.

Tehostamaan nuorisotyöntekijöiden koulutusta, nuorisotyöhön liittyvää tutkimusta ja epävirallisen oppimisen tunnustamista nuorisotyössä tarjoamalla mahdollisuuksia vaihtoon, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen ja hyödyntämällä tehokkaasti EU:n ohjelmien ja rahastojen, kuten Erasmus+-ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia.

PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA:

25.

Tutkimaan vaihtoehtoja vuoden 2021 loppuun mennessä nuorisotyöntekijöiden koulutuksen kehittämiseksi edelleen, mukaan lukien tästä aiheesta laadittavan neuvoston suosituksen valmistelu.

26.

Lisäämään digitaalista osaamista epävirallisen oppimisen ja koulutuksen avulla ottaen huomioon nykyisen digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ajantasaistamisprosessi sen laajentamiseksi koskemaan myös nuorisotyötä.

(1) Ks. liitteessä olevat viiteasiakirjat.

(2) Ks. liitteessä mainittu viiteasiakirja 4.

(3) Youth work (education) in flux: contemporary challenges in an erratic Europe, EU:n nuorisokonferenssin raportti, Helsinki, 1.–3. heinäkuuta 2019, Tomi Kiilakoski & Marko Kovacic.

LIITE

1. Viiteasiakirjat

Nämä päätelmät antaessaan neuvosto palauttaa mieleen erityisesti seuraavat:

1.	Neuvoston päätelmät nuorten kulttuurimahdollisuuksista (2010/C 326/02);

2.	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisotyöstä (2010/C 327/01);

3.	Neuvoston päätelmät nuorison osallistumisen ja liikkuvuuden itäisestä ulottuvuudesta (2011/C 372/03);

4.	Euroopan komissio, Nuorten kanssa työskentely: nuorisotyön merkitys Euroopan unionissa (2014);

5.	Neuvoston päätelmät nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi (2015/C 170/02);

6.	Neuvoston päätöslauselma nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa (2015/C 417/02);

7.	Toisen eurooppalaista nuorisotyötä koskeneen kokouksen julkilausuma, 27.–30. huhtikuuta 2015;

8.	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisoalan roolista nuorten väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevässä ja torjuvassa integroidussa ja monialaisessa lähestymistavassa (2016/C 213/01);

9.	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisotyön uusien toimintatapojen edistämisestä nuorten potentiaalin esiin saamiseksi ja kehittämiseksi (2016/C 467/03);

10.	Neuvoston päätelmät nuorisotyön roolista sellaisten keskeisten elämäntaitojen kehittämisen tukemisessa, jotka helpottavat nuorten onnistunutta siirtymistä aikuisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämään (2017/C 189/06);

11.	Neuvoston päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä (2017/C 418/02);

12.	Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2017) 4 jäsenvaltioille nuorisotyöstä;

13.	Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (2018/C 456/01);

14.	Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta, COM(2018) 22 final;

15.	Euroopan komission ja Euroopan neuvoston kumppanuus nuorisoalalla: Mapping the educational and career paths of youth workers. Part I. Report.

2. Määritelmä

Näissä neuvoston päätelmissä käytetään seuraavaa määritelmää:

’Nuorisotyöntekijällä’ tarkoitetaan ammatillista tai vapaaehtoista nuorisotyöntekijää taikka nuoriso-ohjaajaa, joka tukee nuorten oppimista, henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä ja motivoi heitä sekä auttaa heitä kasvamaan itsenäisiksi, aktiivisiksi ja vastuullisiksi yksilöiksi ja kansalaisiksi. Nuorisotyön toteuttamista tukevat nuorten vapaaehtoisen ja aktiivisen osallistumisen periaatteet.