EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.9.2019
COM(2019) 620 final
2019/0188(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä annetun päätöksen N:o 573/2014/EU muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2019) 319 final} - {SWD(2019) 1350 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Julkiset työvoimapalvelut ovat tärkeimmät sellaista työllisyyspolitiikkaa toteuttavat toimijat, joka helpottaa työnhakijoiden integroitumista työmarkkinoille. Vaikka julkisten työvoimapalvelujen rakenne on erilainen eri maissa, kaikki julkiset työvoimapalvelut edistävät kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla paikallisten, kansallisten ja EU:n laajuisten tiedotus-, työnvälitys- ja aktiivisten tukipalvelujen avulla. Julkiset työvoimapalvelut ovat myös tärkeimmät aktivointipolitiikkoja toteuttavat toimijat jäsenvaltioissa, ja niillä on tärkeä rooli työmarkkinasiirtymien ja integroinnin onnistumisessa. Niiden palvelujen laatu vaikuttaa suoraan työllisyyspolitiikan käytännön tuloksiin. Julkiset työvoimapalvelut ovat siten keskeisiä toimijoita työttömyyden torjunnassa Euroopassa ja sen varmistamisessa, että asiaankuuluvat EU:n poliittiset aloitteet pannaan täytäntöön onnistuneesti.
Julkisten työvoimapalvelujen yhteistyö Euroopan tasolla alkoi vuonna 1997, jolloin komissio perusti julkisten työvoimapalvelujen johtajien epävirallisen neuvoa-antavan ryhmän (julkisten työvoimapalvelujen johtajien eurooppalainen verkosto). Tavoitteena oli edistää yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja keskinäistä oppimista jäsenjärjestöjen välillä ja saada palautetta työllisyyspoliittisista aloitteista.
Tämän pohjalta komissio ehdotti tämän yhteistyön virallistamista vuonna 2013 innovoinnin, vertailuanalyysien ja vastavuoroisen oppimisen tukemiseksi Euroopan tasolla. Julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2014/EU perustettiin vuonna 2014 julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkosto, jäljempänä ’verkosto’, 31. joulukuuta 2020 ulottuvaksi kaudeksi.
Tämän ehdotuksen tavoitteena on jatkossakin vahvistaa julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta tarjoamalla foorumi, jolla voidaan vertailla niiden suorituskykyä Euroopan tasolla, kartoittaa hyviä käytäntöjä ja kehittää keskinäisen oppimisen järjestelmä. Lisäksi se auttaa työvoimapalveluja kehittämään innovatiivisia näyttöön perustuvia toimintalinjoja.
Verkoston olisi varmistettava, että se täydentää eikä korvaa tai toista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, IX osastossa tarkoitetulla tavalla Euroopan työllisyysstrategian puitteissa toteutettavia toimia. Tämä koskee erityisesti työllisyyskomitean toimia ja sen välineitä, kuten yhteistä arviointikehystä, samoin kuin keskinäisen oppimisen ohjelmaa. Lisäksi komission olisi synergioiden edistämiseksi varmistettava, että verkoston sihteeristö tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean sihteeristön kanssa.
On suoritettu arviointi, jossa tarkastellaan edellisen päätöksen täytäntöönpanotilannetta sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia jatkaa verkoston toimintaa 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Arviointi osoittaa, että päätös on pantu onnistuneesti täytäntöön ja että erityisesti vertailuoppimisaloite on hedelmällinen esimerkki EU:n yhteisestä välineestä, jolla edistetään vertailukelpoisuutta ja oppimista EU:n julkisten työvoimapalvelujen keskuudessa ja lisätään niiden kypsyyttä toimijoina. Siinä todetaan myös, että verkosto on toiminut tehokkaasti päätöksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päätöksen N:o 573/2014/EU muuttamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on näin ollen hyödyntää arvioinnin päätelmistä ilmeneviä verkoston myönteisiä saavutuksia. Samalla halutaan vastata verkoston sidosryhmien tarpeisiin ja antaa niille vahvaa tukea, jotta tätä arvokasta yhteistyötä voidaan jatkaa vuoden 2020 jälkeen. Sen tarkoituksena on näin ollen jatkaa verkoston toimintakautta 31. joulukuuta 2027 saakka.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Verkoston oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 149 artikla, ja se perustettiin edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukemaan niiden toimintaa työllisyyden alalla. Verkosto on osa EU:n työllisyyspolitiikan kehystä, jota kehitetään vastaamaan työmarkkinoiden uusiin painopisteisiin ja muutoksiin. Neuvosto hyväksyi perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksellä 2010/707/EU jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka on päivitetty (16. heinäkuuta 2018 annettu neuvoston päätös (EU) 2018/1215) ja jotka ovat voimassa vuonna 2019.
Työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa annetaan yhdessä talouspolitiikan suuntaviivojen kanssa jäsenvaltioille ohjeita niiden kansallisten uudistusohjelmien määrittelemisestä ja uudistusten toteuttamisesta. Suuntaviivassa 7 korostetaan, että ”jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaampiin ja toimivampiin julkisiin työnvälityspalveluihin varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja ottamalla käyttöön suoritusperusteinen hallinnointi”. Yhdennetyt suuntaviivat muodostavat perustan niille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Viime vuosina on annettu erityisiä suosituksia julkisten työvoimapalvelujen toiminnasta ja valmiuksista samoin kuin jäsenvaltioiden aktiivisen työvoimapolitiikan tehokkuudesta. Työttömille suunnattavat yksilöllisemmät räätälöidyt palvelut, kattavampi suorituskyvyn mittaamisen järjestelmä, kohdentamisen ja priorisoinnin kohentaminen sekä keskus- ja aluehallinnon välisen koordinoinnin parantaminen ovat kaikki tarpeen.
Työllisyyden aktiivinen tukeminen on myös yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensisijaisista tavoitteista (periaate 4). Siinä vahvistetaan painopistettä, joka koskee kohdennettua tukea niille, jotka tarvitsevat apua päästäkseen työmarkkinoille esimerkiksi julkisten työvoimapalvelujen kautta. Esimerkkinä tästä on julkisten työvoimapalvelujen roolin suurempi painottaminen pyrittäessä tavoittamaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa väestöä.
Verkoston yhtenä tavoitteena on edistää työllisyyttä koskevien EU:n poliittisten aloitteiden toteuttamista, kuten nuorisotakuun perustamisesta 22. huhtikuuta 2013 annettua neuvoston suositusta ja pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille 15. helmikuuta 2016 annettua neuvoston suositusta. Julkiset työvoimapalvelut ovat näissä aloitteissa keskeisessä asemassa. Lisäksi verkoston olisi tuettava sellaisten EU:n aloitteiden täytäntöönpanoa, joilla pyritään parantamaan osaamisen kohtaantoa, edistämään ihmisarvoista ja kestävää työtä, lisäämään työvoiman vapaaehtoista liikkuvuutta ja helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Verkosto toimii julkisten työvoimapalvelujen vastuukenttään kuuluvilla aloilla, ja se täydentää muiden sidosryhmien tekemiä aloitteita ja edistää tällä toimintalohkolla toteutettujen yleisten toimien täytäntöönpanoa. Verkoston arviointi osoittaa tämän täydentävyyden ja sen, etteivät verkoston aloitteet ole korvanneet muita aloitteita.
Euroopan työnvälitysverkostolla (EURES) ja verkostolla on joitakin toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka liittyvät työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Verkoston tavoitteena on julkisten työvoimapalvelujen yhteistyö julkisten työvoimapalvelujen toiminnan parantamiseksi, ja se edistää työllisyyden alalla toteutettavien poliittisten aloitteiden täytäntöönpanoa. EURES puolestaan keskittyy avointen työpaikkojen ja työhakemusten kohdentamiseen toisiinsa ja tarjoaa liikkuvuuspalveluja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi ja työmarkkinoiden yhdentymisen edistämiseksi.
Euroopan työviranomainen, joka on uusi EU:n elin, tukee jäsenvaltioita sääntöjen täytäntöönpanossa työvoiman liikkuvuuden alalla. Se helpottaa yksityishenkilöiden ja työnantajien mahdollisuuksia saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asiaan liittyvistä palveluista muun muassa yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta. Euroopan työviranomainen toimii lisäksi välittäjänä kansallisten viranomaisten välisissä rajat ylittävissä riita-asioissa. Näin ollen verkostolla ja Euroopan työviranomaisella on erilaiset mutta toisiaan täydentävät tavoitteet toimissa, joilla pyritään parantamaan Euroopan työmarkkinoiden toimintaa.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Eurooppa 2020 -strategia on EU:n kasvu- ja työllisyysohjelma tällä vuosikymmenellä. Yleisesti ottaen päätöksen N:o 573/2014/EU arviointi osoitti, että päätös ja EU:n poliittinen kehys ovat keskenään hyvin johdonmukaiset. Synergiaa voitaisiin parantaa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä muiden työmarkkinoilla toimivien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muut työvoimapalvelujen tarjoajat ja tarvittaessa työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen alalla toimivat EU:n virastot, työmarkkinaosapuolet, työttömiä tai muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä edustavat järjestöt, työllisyysalalla toimivat kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset. Yksikään sidosryhmä ei kuitenkaan havainnut toimien päällekkäisyyttä.
EU:lla on tärkeä rooli Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Verkosto edistää kestävää ja osallistavaa talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä ihmisarvoista työtä kaikille (kestävän kehityksen tavoite 8).
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotuksen oikeusperusta on sama kuin päätöksen N:o 573/2014/EU oikeusperusta.
Oikeus toteuttaa toimia perustuu SEUT-sopimuksen 149 artiklaan, jossa määrätään, että ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat [– –] toteuttaa edistämistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukea niiden toimintaa työllisyyden alalla aloittein, joilla pyritään kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, tarjoamaan vertailevaa analyysia ja neuvontaa sekä edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia etenkin kokeiluhankkeita hyväksi käyttämällä”.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sillä pyritään tukemaan jäsenvaltioita julkisten työvoimapalvelujen uudistamisessa, jotta saavutettaisiin Euroopan yleiset työllisyystavoitteet.
Tässä vaiheessa ei ole tietoa siitä, miten julkisten työvoimapalvelujen välinen yhteistyö voitaisiin järjestää, jos päätöksen N:o 573/2014/EU voimassaoloa ei jatketa. Vaikka on todennäköistä, että yhteistyö jatkuu jonkinasteisena ilman verkostoakin, päätöksellä tuettu virallinen rooli sekä komission tarjoama tekninen ja taloudellinen tuki ovat sidosryhmien mielestä ratkaisevan tärkeitä. Näin ollen on todennäköistä, että julkisten työvoimapalvelujen välinen yhteistyö ei olisi yhtä tehokasta ja järjestelmällistä, jos päätöksen voimassaoloa ei jatkettaisi.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sitä ehdotetaan julkisia työvoimapalveluja koskevana edistämistoimenpiteenä ja sen kesto on rajattu vuoden 2027 loppuun.
Jäsenvaltiot vastaavat jatkossakin julkisten työvoimapalvelujensa järjestämisestä, henkilöstöstä ja toiminnasta. Tällä ehdotuksella kuitenkin jatkettaisiin julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaisen verkoston toimintakautta foorumina, jolla voidaan vertailla työvoimapalvelujen toimivuutta Euroopan tasolla, kartoittaa hyviä toimintamalleja ja edistää keskinäistä oppimista palvelukapasiteetin ja tehokkuuden vahvistamiseksi. Kokemus on osoittanut, että julkiset työvoimapalvelut eivät itse osallistu riittävästi keskinäiseen oppimiseen ja vertailuanalyyseihin. Tämän vuoksi julkisten työvoimapalvelujen heikkoa suorituskykyä kansallisella tasolla ja tästä johtuvia mahdollisia rakenteellisia työmarkkinaongelmia on vaikea havaita varhaisessa vaiheessa.
•Toimintatavan valinta
Valittu väline on päätös, kuten alkuperäinen muutettava säädöskin.
Julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä annettu päätös N:o 573/2014/EU on SEUT-sopimuksen 149 artiklassa tarkoitettu edistämistoimenpide. Tämän edistämistoimenpiteen luonteen vuoksi päätös on edelleen tarkoituksenmukaisin valinta oikeudelliseksi välineeksi.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Päätöksen N:o 573/2014/EU täytäntöönpanosta on tehty arviointi, jotta on voitu arvioida täytäntöönpanon tilannetta ja astetta sekä tarkastella Euroopan julkisten työvoimapalvelujen mahdollista tulevaa yhteistyötä vuoden 2020 jälkeen. Tätä arviointia ei edellytetty päätöksessä N:o 573/2014/EU, mutta se on toteutettu hyvän hallinnon varmistamiseksi ”arvioidaan ensin” -periaatteen mukaisesti, jotta aiemmista EU:n toimista saadut kokemukset voidaan ottaa huomioon. Siinä arvioidaan, onko verkosto täyttänyt oikeudelliset velvoitteensa ja saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Se kattaa sääntelyn parantamista koskevissa vaatimuksissa asetetut viisi kriteeriä, jotka ovat merkityksellisyys, vaikuttavuus, tehokkuus, johdonmukaisuus ja EU:n tason lisäarvo.
Päätös on edelleen erittäin merkityksellinen julkisten työvoimapalvelujen kannalta. Päätöksen 3 ja 4 artiklassa esitetyt verkoston tavoitteet ja aloitteet kattavat julkisten työvoimapalvelujen keskeiset vastuualat ja tarjoavat vankan kehyksen verkoston poliittisille ja konkreettisille toimille. Tarjoamalla verkoston toiminnalle laajat puitteet tavoitteet mahdollistavat joustavan toimintamallin, jonka avulla voidaan käsitellä toiminnan painopisteitä työmarkkinoiden kehityksen mukaan.
Arviointi osoittaa, että verkoston toiminta on ollut vaikuttavaa siinä, miten se on onnistunut tavoitteidensa ja aloitteidensa toteuttamisessa. Verkosto on osoittanut olevansa toimiva väline, jolla tuetaan kansallisia työvoimapalveluja niiden haasteissa ja edistetään eurooppalaista yhteistyötä. Erityisesti vertailuoppimisaloite (jossa yhdistetään vertailuanalyysi ja vastavuoroinen oppiminen) on hyödyllinen esimerkki EU:n yhteisestä välineestä, jolla edistetään vertailukelpoisuutta ja oppimista EU:n julkisten työvoimapalvelujen keskuudessa ja lisätään niiden kypsyyttä toimijoina. Ne ovat ottaneet vertailuoppimisarviointien tulokset huomioon ja kehittyneet organisaatioina. Vaikuttavuuden voidaan ennen kaikkea katsoa johtuvan vertailuoppimisaloitteesta ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien tapahtumien, raporttien ja julkisten työvoimapalvelujen parhaiden käytäntöjen kautta tapahtuvasta tietämyksen jakamisesta.
Joitakin verkoston toimintoja on vaikea esittää määrällisesti, ja neljä vuotta on lyhyt ajanjakso tiettyjen saavutusten, kuten organisaatiokulttuurin muutosten, toteuttamiseksi ja niiden tekemiseksi näkyviksi. Julkisten työvoimapalvelujen halukkuus osallistua vertailuoppimiseen ja keskinäiseen oppimiseen sekä julkisten työvoimapalvelujen antama myönteinen palaute osoittavat kuitenkin, että verkoston tulokset ovat erittäin tehokkaita ja kaikkien verkoston jäsenten arvostamia. Vähemmän kehittyneet julkiset työvoimapalvelut ovat yleisesti ottaen hyötyneet enemmän verkostoon osallistumisesta sikäli kuin on kyse niiden suorituskyvyn parantumisesta, mutta myös kehittyneet julkiset työvoimapalvelut ovat edistyneet. Joillakin osa-alueilla todettiin tehostamismahdollisuuksia, esimerkkeinä keskittyminen pienempiin ja kohdennetumpiin oppimistapahtumiin ja mahdollisuudet käyttää enemmän digitaalisia ratkaisuja.
Arviointi osoitti, että päätös N:o 573/2014/EU ja EU:n poliittinen kehys ovat keskenään hyvin johdonmukaiset. Verkostolla on ollut laaja-alaisin vaikutus EU:n poliittisiin aloitteisiin nuorisotakuun täytäntöönpanossa ja pitkäaikaistyöttömien integroimisessa työmarkkinoille. Verkosto on osoittautunut voivansa paneutua joustavasti uusiin aiheisiin, kuten maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamiseen, työttömyyden ehkäisemiseen ja osaamisvajeen ratkaisemiseen. Nämä tuotokset ovat myös selvästi parantaneet jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyskehityksen analysointia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.
Lisäksi verkosto tukee kansallisia työvoimapalveluja niiden pannessa täytäntöön jäsenvaltioille osoitettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat aktiivista työvoimapolitiikkaa ja julkisia työvoimapalveluja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Koska julkiset työvoimapalvelut ovat keskeisiä toimijoita Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpanossa, niillä on aktiivinen rooli myös kehitettäessä aktiivista työvoimapolitiikkaa koskevia kattavia poliittisia puitteita omissa jäsenvaltioissaan, ja ne edistävät näin EU:n varojen tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä.
Yksi julkisten työvoimapalvelujen verkoston toiminnan tuottama lisäarvo on jäsennelty kehys, jonka avulla voidaan arvioida julkisten työvoimapalvelujen toimintaa ja valmiuksia sekä helpottaa vertailua, vertaisoppimista ja parannuksia. Arviointi osoittaa useita muita päätöksen pohjalta syntyneitä tuloksia, joita ei ollut olemassa ennen verkoston perustamista vuonna 2014 ja joita ei olisi voitu saavuttaa kansallisten julkisten työvoimapalvelujen vapaaehtoisella yhteistyöllä. Joitakin tärkeitä saavutuksia ovat vastuunoton lisääminen, yksittäisten julkisten työvoimapalvelujen oppimisen ja kollektiivisen vastavuoroisen oppimisen järjestäminen, sen varmistaminen, että toimijoiden ääni saadaan kuuluville ja poliittisessa päätöksenteossa on käytössä virallinen foorumi EU:n tasolla, sekä osallistuminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Arviointi osoittaa myös, että EU:n tason rahoitus, organisatorinen tuki ja asiantuntemus ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa kaikkien julkisten työvoimapalvelujen jatkuva osallistuminen.
•Sidosryhmien kuuleminen
Sen varmistamiseksi, että asianomaisten sidosryhmien näkemykset otetaan arvioinnissa hyvin huomioon, kuulemisprosessiin otettiin mukaan laaja joukko sidosryhmiä. Kohteena olleisiin sidosryhmiin kuului seuraavien tahojen edustajia: verkostoon osallistuvat 32 julkista työvoimapalvelua, asiaankuuluvat EU:n tason organisaatiot ja elimet (esim. työllisyyskomitea, EU:n tason yksityiset työvoimapalvelut ja vuokratyöyritykset, eurooppalainen elinikäisen ohjauksen politiikkaverkosto), asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt (esim. ILO, OECD, Maailmanpankki, WAPES) sekä julkisten työvoimapalvelujen sihteeristö, toimeksisaajat, julkisten työvoimapalvelujen verkoston entiset jäsenet ja julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöhön ennen vuotta 2014 osallistuneet henkilöt. Julkisten työvoimapalvelujen Eurooppa-asioiden neuvonantajien (AFEPA) kanssa järjestettiin arviointia koskeva seminaari. Kaikki asianomaiset ja yleisö saattoivat osallistua internetissä avoimeen julkiseen kuulemiseen.
Tulokset ovat johdonmukaisia erityyppisten sidosryhmien välillä. On olemassa joitakin eroja, jotka koskevat verkoston eri toimintojen tehokkuuden arviointia tai sitä, missä määrin ne edistävät kunkin tavoitteen saavuttamista. Useimmat sidosryhmät ilmoittivat esimerkiksi, että verkoston ja muiden asianomaisten työmarkkinoiden sidosryhmien (ks. päätöksen N:o 573/2014/EU 5 artikla) välillä on jonkin verran yhteistyötä mutta että tulevaisuudessa on varaa kehittää vahvemmat suhteet kumppaneihin EU:n ja kansallisella tasolla. Sidosryhmien palaute on tärkeää, jotta verkoston tulevat painopisteet voidaan määrittää päätöksen N:o 573/2014/EU tavoitteiden mukaisesti.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Näytön, sidosryhmien näkemysten ja lausuntojen keräämiseksi sekä arvioinnin analyyttisen osan tueksi tilattiin ulkopuolinen tutkimus.
•Vaikutustenarviointi
Päätöksen N:o 573/2014/EU voimassaolon jatkaminen merkitsee nykyisten puitteiden ja aloitteiden jatkamista. Tämä ehdotus rajoittuu verkoston toimintakauden jatkamiseen 1 artiklan mukaisesti ja joihinkin teknisiin päivityksiin. Ehdotukseen liittyy edellä mainittu arviointi. Tätä rutiininomaista ehdotusta pidetään vähäisenä aloitteena paremman sääntelyn sääntöjen mukaisesti.
Erillistä vaikutustenarviointia ei tehty, koska
–arviointi osoittaa, että julkisia työvoimapalveluja koskeva päätös toimii hyvin, eikä siinä ehdoteta merkittäviä muutoksia nykyiseen politiikkaan
–arvioinnin tulokset tukevat julkisia työvoimapalveluja koskevan päätöksen voimassaolon jatkamista
–arviointi (yhdessä kansallisten julkisten työvoimapalvelujen ja verkoston johtokunnan näkemysten kanssa) antaa jo riittävästi näyttöä siitä, että määräajan pidentämättä jättämisellä olisi kielteisiä vaikutuksia
–ehdotettu aloite on looginen ja yhdenmukainen arvioinnin tulosten kanssa.
•Perusoikeudet
Päätöksessä N:o 573/2014/EU kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Päätöksessä pyritään erityisesti varmistamaan, että oikeutta maksuttomiin työnvälityspalveluihin noudatetaan tarkasti, ja edistämään perusoikeuskirjan 29 artiklan soveltamista. Tämä ehdotus ei aiheuta tähän muutoksia.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotus ei edellytä lisävaroja, kuten henkilöstöä, EU:n talousarviosta.
Unionin laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa koskeva rahoitustuki on jo otettu huomioon ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi ESR+-asetukseksi EaSI-toimintalohkolle ehdotetussa talousarviossa. Vastaavat menot koskevat nykyisen ohjelmakauden 2014–2020 puitteissa jo myönnetyn verkoston tuen jatkamista.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Verkoston vuosikertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaistaan.
Arviointi ehdotuksen soveltamisesta toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään syyskuussa 2026.
2019/0188 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä annetun päätöksen N:o 573/2014/EU muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2014/EU perustetaan julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkosto, jäljempänä ’verkosto’, 17 päivän kesäkuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.
(2)Verkoston tavoitteena on vahvistaa julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta tarjoamalla foorumi, jolla voidaan vertailla niiden suorituskykyä Euroopan tasolla, kartoittaa hyviä käytäntöjä ja kehittää keskinäisen oppimisen järjestelmä. Lisäksi verkosto auttaa työvoimapalveluja kehittämään innovatiivisia näyttöön perustuvia toimia, jotka tukevat unionin poliittisia tavoitteita.
(3)Verkosto on ollut avainasemassa pyrittäessä lisäämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla sekä edistämään julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista ja vahvistamista. Päätöksen N:o 573/2014/EU täytäntöönpanon edistymistä koskevasta arvioinnista käy ilmi, että verkostolla on ollut myönteinen vaikutus ja että eri toiminnoista ja kokemuksista on otettu oppia.
(4)Tähän mennessä saavutettujen tulosten hyödyntämiseksi ja julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön edistämiseksi verkoston toimintakautta olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2027.
(5)Verkoston toimintakauden jatkamisen pitäisi auttaa panemaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jonka periaatteisiin sisältyy työllisyyden aktiivinen tukeminen. Sen olisi myös edistettävä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteen 8 saavuttamista edistämällä osallistavaa ja kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille.
(6)Verkoston olisi jatkossakin järjestettävä yhteistyötä ja luotava yhteyksiä muihin työmarkkinoiden sidosryhmiin, jotta voidaan edistää niiden välistä synergiaa, mukaan lukien erityisesti yhteistyö unionin virastojen kanssa työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen alalla johdonmukaisen poliittisen kehyksen varmistamiseksi.
(7)Verkostolle myönnettävä unionin rahoitustuki olisi asetettava saataville vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.
(8)Päätöstä N:o 573/2014/EU olisi näin ollen muutettava.
(9)Jotta voidaan varmistaa verkoston toiminnan saumaton jatkuminen, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätös N:o 573/2014/EU seuraavasti:
(1)Korvataan 1 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Perustetaan unionin laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto, jäljempänä ’verkosto’, 31 päivään joulukuuta 2027 saakka ulottuvaksi kaudeksi.”
(2)Korvataan 3 artiklan johdantokappale seuraavasti:
”Tämän päätöksen tavoitteena on kannustaa verkoston avulla jäsenvaltioita työllisyysalan yhteistyöhön julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla unionin työllisyyspolitiikan täytäntöönpanon edistämiseksi. Näin edistetään myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa ja tuetaan siten”
(3)Korvataan 4 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
”c) julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisen ja vahvistamisen edistäminen keskeisillä aloilla unionin työllisyyspolitiikan, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;”
(4)Korvataan 5 artikla seuraavasti:
”Yhteistyö
Verkosto kehittää yhteistyötä asiaankuuluvien työmarkkinoiden sidosryhmien kanssa, mukaan luettuina muut työvoimapalvelujen tarjoajat ja tarvittaessa työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen alalla toimivat EU:n virastot, työmarkkinaosapuolet, työttömiä henkilöitä tai haavoittuvia ryhmiä edustavat järjestöt, työllisyysalalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset ottamalla ne mukaan asiaankuuluviin verkoston toimiin ja kokouksiin ja vaihtamalla tietoja.”
(5)Korvataan 7 artikla seuraavasti:
”Rahoitustuki
Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat kokonaismäärärahat asetetaan saataville seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 mukaisesti, ja sen vuotuiset määrärahat hyväksyvät Euroopan parlamentti ja neuvosto rahoituskehyksen rajoissa.”
(6)Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 8 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”
(7)Korvataan 10 artikla seuraavasti:
”Uudelleentarkastelu
Komissio esittää viimeistään syyskuussa 2026 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arvioinnin tämän päätöksen soveltamisesta.”
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja