5.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 39/78


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Älykkäät kaupungit: uusia haasteita oikeudenmukaiseen siirtymään kohti ilmastoneutraaliutta – miten kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan todellisissa olosuhteissa?”

(2020/C 39/17)

Yleisesittelijä

:

Andries GRYFFROY (BE, EA), Flaamilaisen parlamentin jäsen

Viiteasiakirja

:

Puheenjohtajavaltio Suomen lausuntopyyntökirje

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

toteaa, että älykäs kaupunki on paikka, jossa perinteisiä verkkoja ja palveluja tehostetaan hyödyntämällä digitaali- ja televiestintäteknologiaa kaupungin asukkaiden ja yritysten hyödyksi. Sen lisäksi, että älykkäässä kaupungissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa resurssien käytön tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, sillä on vuorovaikutteisempi ja herkemmin reagoiva hallinto, joka tarjoaa kansalaisilleen parempia palveluja älykkäiden kaupunkiliikenneverkostojen, parannetun vesi- ja jätehuollon ja rakennusten tehokkaampien valaisu- ja lämmitystapojen ansiosta jättämättä ketään oman onnensa nojaan. Älykkäässä kaupungissa on myös painotettava osallistavien ja saavutettavien koulutusrakenteiden luomista kansalaisten valmiuksien ja taitojen kehittämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että he voivat osallistua yhteisönsä kehittämiseen. Juuri tästä syystä komitea on tyytyväinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden suurempaan painotukseen. Näin kiinnitetään nimittäin huomio siihen, että kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä kaikista tavoitteiden kattamista näkökohdista.

2.

toteaa lausunnossa ”Monitasoinen hallinto ja monialainen yhteistyö energiaköyhyyden torjumisen välineinä” (1) (esittelijä Kata Tüttő – HU, PES) esittämänsä mukaisesti, että energiaköyhyys on tärkeä ottaa huomioon eri alojen politiikkaa laadittaessa ja että yksi viime vuosien merkittävimmistä poliittisista edistysaskeleista on se, että on tunnustettu erikseen tarve huomioida myös sosiaaliset seuraukset laadittaessa energia- ja ilmastopolitiikkaa nyt ja tulevaisuudessa.

3.

vahvistaa Ilmar Reepalun (SE, PES) laatimassa lausunnossa ”Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus” todetun tapaan, että on tärkeää tunnustaa urbaanien yhdyskuntien – olipa kyse kaupungeista tai ei – nykyinen suuri monimuotoisuus ja se, miten suuri merkitys on niiden suhteilla ja täydentävyydellä ympäröiviin maaseutualueisiin nähden. Kuten Enda Stensonin (IE, EA) laatimassa lausunnossa ”Maaseudun elävöittäminen älykkäiden kylien avulla” todetaan, komitea katsoo niin ikään, että älykäs kaupunki -mallin mukaisesti myös älykäs maaseutu -aloitteessa olisi omaksuttava laaja lähestymistapa kehitykseen ja innovointiin, jotta se kattaisi seuraavat kuusi ulottuvuutta:

älykäs, innovatiivinen, yrittäjähenkinen ja tuottelias talous

parempi liikkuvuus ja saavutettavat, nykyaikaiset ja kestäväpohjaiset liikenneverkot

ympäristöystävällinen ja kestävä energiavisio

koulutetut ja aktiiviset kansalaiset

kulttuuriin, terveyteen, turvallisuuteen ja koulutukseen liittyvä elämänlaatu

tehokas, avoin ja kunnianhimoinen hallinto.

Komitea painottaa kuitenkin, että olennainen lisätekijä älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen edistämisessä on kansalaisten osallistaminen ja edellytysten luominen sille, että he voivat kehittää potentiaaliaan. Tämä voidaan hoitaa koulutuksen avulla sekä tukemalla tutkimusta, innovointia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja se edellyttää myös tietosuojaa ja tietojen käyttöä koskevaa tehokasta, avointa ja luotettavaa sääntelyä.

4.

korostaa olemassa olevaa kuilua alueiden, suurten ja pienten kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä, kun tarkastellaan taloudellisia ja henkilöresursseja, taitoja ja digitalisaatiota. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että älykkään kehityksen strategiat on mukautettava yhteisön kokoon ja lähestymistapa hienosäädettävä kunkin yhteisön erityistilanteen mukaan, niin että tarjotaan infrastruktuuri ja annetaan tarvittavaa tukea, jotta kaikilla ryhmillä on riittävät mahdollisuudet käyttää tieto- ja digitaalisia palveluja.

5.

huomauttaa Euroopan komission peränneen suosituksissaan, jotka se antoi arvioituaan vuosia 2021–2030 koskevia eri EU-maiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, että ryhdyttäisiin entistä kunnianhimoisempiin toimiin, joilla varmistetaan Pariisin sopimuksessa asetettujen, vuoteen 2030 ulottuvien ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parantamalla energiatehokkuutta ja nykyaikaistamalla taloutta.

6.

toteaa, että haasteen laajuus ja ilmastonmuutoksen monialaisuus edellyttävät yhdennettyjä ongelmalähtöisiä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon useita toisiinsa liittyviä ja toisiinsa vaikuttavia dynaamisia tekijöitä ja tavoitteita.

7.

korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet on tärkeää kytkeä vahvasti koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja niistä erityisesti tavoitteeseen 2, joka koskee vihreämpää ja vähähiilistä Eurooppaa, joka edistää puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä. Tämä voisi helpottaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista asetusehdotuksissa esitettyjen erityistavoitteiden puitteissa.

8.

toteaa, että siirtymiseen kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta sisältyy energia-, rakennus- ja kuljetusalan hiilestä irtautumisen lisäksi paitsi väistämätön sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin myös kiertotalouteen siirtyminen, maatalouden ja elintarvikejärjestelmien kestäväpohjainen muutos sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, ja näin ollen kannattaa eurooppalaisen ilmastoneutraaliuden seurantakeskuksen mahdollista perustamista.

9.

arvostaa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen sekä Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloitteen puitteissa toteutettuja toimia paikallisviranomaisten, paikallisten yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä paikallisyhteisöjen järjestöjen saamiseksi mukaan hiilestä irtautumista koskevien strategioiden kehittämiseen ja kehottaa Euroopan paikallis- ja alueviranomaisia sitoutumaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloitteen mukaisiin toimiin ja toteuttamaan ja valvomaan niitä.

10.

kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan myös älykkäitä yhteisöjä ja ottamaan huomioon niiden tarjoamat huomattavat mahdollisuudet kustannus- ja energiatehokkuuden edistämiseen ja päästöjen vähentämiseen.

Älykkäiden yhteisöjen älykäs hallinto

11.

korostaa, että älykkäät kaupungit ja yhteisöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden ottaa käyttöön älykkään hallinnon mekanismeja ja siten parantaa paikallisviranomaisten valmiuksia tehdä päätöksiä yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.

12.

painottaa tarvetta nopeuttaa siirtymistä älykkääseen hallintomalliin paikallisella ja alueellisella tasolla kehittämällä ja ottamalla käyttöön sähköisiä palveluja, jotka tarjoavat kansalaisille pääsyn sähköisen hallinnon palveluihin yhdeltä tililtä.

13.

kehottaa mieltämään eurooppalaisen ohjausjakson EU:n talouspolitiikkojen koordinoinnin välineeksi, jonka kautta voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteita ja edistää niiden toteuttamisen suunnittelua, seurantaa ja arviointia kaikkialla EU:ssa.

14.

vahvistaa pitävänsä monitasoisen hallinnon roolia ratkaisevana sen varmistamisessa, että paikallisviranomaiset voivat tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta ja toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita, ja katsoo, että älykkäät kaupungit ovat tässä yhteydessä vahva kehitystä vauhdittava tekijä.

15.

katsoo, että verotusta ja julkisia hankintoja voidaan käyttää välineenä, jolla vauhditetaan innovatiivisen ja kestäväpohjaisen teknologian saamista markkinoille, kun samalla varmistetaan, että niiden soveltamista ohjaa kysyntä ja ne mahdollistavat haasteisiin vastaamisen hajautetuilla paikallisratkaisuilla.

16.

katsoo, että standardimuotoinen avoin data on keskeinen väline, jolla voidaan tukea älykkäiden kaupunkien luomista ja kehittämistä, ja korostaa, että sen lisäksi ”avointen komponenttien” (eli avoimen ohjelmointirajapinnan) tarjoaminen on merkittävä osa älykkäiden kaupunkiratkaisujen entistä nopeampaa ja joustavampaa kehittämistä ja lisäämistä.

17.

tiedostaa reaalimaailman käyttöliittymistä, kuten kansalaisten mobiililaitteista ja älykkäistä mittauslaitteista, saatujen tietojen potentiaalin ja kehottaa kehittämään kattavat puitteet, joissa käyttäjiltä saatua tietoa yhdistellään ja käytetään älykkään hallinnoinnin tarkoituksiin niin, että samalla taataan tietojen omistajien tarvittava suoja.

18.

muistuttaa, että alue- ja paikallistasolla on tärkeää tukea sekä suoraan asetettujen että ylemmän tason tavoitteista johtuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista vankkojen teknisten ja tieteellisten paikallisten siirtymämallien avulla.

19.

korostaa, että älykäs, kestäväpohjainen kaupunkihallinto merkitsee siirtymistä lyhytjänteisestä sirpaleisesta politiikasta kohti pitkän aikavälin systeemisiä ja oppimiseen perustuvia lähestymistapoja. Tällainen muutos edellyttää strategista ja jatkuvaa muutoksenhallintaa, jota tulee soveltaa sellaisiin olemassa oleviin kaupunkien hallintorakenteisiin, jotka voisivat johtaa lyhytjänteiseen ja siiloutuneeseen päätöksentekoon.

20.

korostaa, että tavoitteiden asettamisen lisäksi on myös laadittava tarvittavat käytännön toimenpiteet ja varmistettava niiden seuranta, jotta niitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Tätä tavoitteiden ja toimenpiteiden välistä ”oppimisprosessia” voidaan tehostaa perustamalla oppimisverkostoja muiden toimijoiden ja osaamiskeskusten kanssa.

Älykkäät kaupungit, kunnat ja kylät ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano

21.

muistuttaa, että AK on viime vuosina työskennellyt tiiviisti kestävän kehityksen tavoitteiden parissa ja että äskettäisissä lausunnoissa aiheista ”Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle Euroopan saattamiseksi kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä” (esittelijä: Arnoldas Abramavičius – LT, EPP) (2) ja ”Kestävä Eurooppa vuoteen 2030 mennessä: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ekologisen siirtymän ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimet” (esittelijä: Sirpa Hertell – FI, EPP) (3) esitetään yhteenveto alueiden komitean näkemyksistä.

22.

vahvistaa, että ”tarvitaan välttämättä kuntien, kaupunkien ja alueiden yhdessä sopimia konkreettisia välitavoitteita, indikaattoreita ja ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän tiedon reaaliaikaista mittaamista, jotta taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset kestävyystavoitteet voidaan saavuttaa”, kuten Sirpa Hertellin (FI, EPP) laatimassa lausunnossa ”Kestävä Eurooppa vuoteen 2030 mennessä: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ekologisen siirtymän ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimet” (4) todetaan. Komitea korostaa, että älykkäät kaupungit ja yhteisöt voivat hyödyntämiensä älykkäiden teknologioiden ja täytäntöönpanemiensa tiedonkeruuprosessien ansiosta olla tässä edelläkävijöitä.

23.

vahvistaa, että ”tarvitaan luotettavaa ilmastotietoa valtiotasoa alemmilta tasoilta ja että on tärkeää hyödyntää uutta teknologiaa, kuten tekoälyä, paikallisyhteisöjen ilmastotoiminnan apuna. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että on niin ikään tärkeää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tietokantaa ja mahdollisuutta luoda yhteys paikallistason tietojen ja kansallisesti määriteltyjen panosten välille ottamalla käyttöön paikallisesti määritellyt panokset.” (5) Komitea huomauttaa jälleen kerran, että on ratkaisevan tärkeää tarjota älykkäille kaupungeille ja yhteisöille välineitä, joilla parannetaan niiden kykyä kerätä ja analysoida tietoja ja käyttää niitä päätöksentekoprosessien parantamiseen.

24.

katsoo, että älykäs lähestymistapa on keskeinen väline pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteeseen 11 ”kestävät kaupungit ja yhteisöt” sekä tavoitteeseen 13 ”ilmastoteot” liittyvät alatavoitteet.

25.

toteaa, että älykkäiden kaupunkien on osallistettava kansalaisensa, jotta nämä voivat osallistua aktiivisesti paikallisen ympäristönsä muokkaamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan tukemien ja täydentämien, ihmisen tekemien aloitteiden sekä kansalaisten tarpeisiin vastaavien paikallispalvelujen avulla voidaan yksilöidä ja panna täytäntöön älykkäitä ratkaisuja ja yhteisiä ideoita, joilla kehitetään kaupunkeja ja parannetaan niiden kestävyyttä ja luodaan siten sosiaalista pääomaa ja selviytymiskykyisiä yhteisöjä samalla kun otetaan huomioon tarve puuttua energiaköyhyyden ongelmaan. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää kuroa umpeen digitaalinen kuilu ja parantaa kansalaisten taitoja, jotta voidaan varmistaa, etteivät älykkäät yhteisöt syrji haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, sekä välttää kaikenlaista sosiaalista syrjäytymistä. Lisäksi on edistettävä energiatehokkuutta ja innovatiivisen teknologian soveltamista myös sosiaalisessa asuntotuotannossa, jotta voidaan vähentää energiaköyhyyttä.

Älykkäät kaupungit, kunnat ja kylät ja siirtyminen kohti resurssitehokasta, ilmastoneutraalia ja biologisesti monimuotoista Eurooppaa

26.

katsoo, että älykkään siirtymän mahdollistamiseksi on strategisesti tärkeää kehittää eri ikäryhmiä ja ammatillisia tilanteita varten erityisiä ohjelmia, joilla parannetaan väestön digitaalisia taitoja. Tässä yhteydessä tulee hyödyntää älykkäiden kaupunkien kehittämishankkeisiin verrattavissa olevia kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.

27.

pitää myönteisenä niitä uraauurtavia kokemuksia, joita on saatu eräissä älykkäissä yhteisöissä, jotka ovat jo siirtymässä rakennuksia, liikkuvuutta, tuotteita, jätehuoltoa sekä aluesuunnittelua ja -hallintoa koskeviin kiertotalousratkaisuihin, ja kannustaa Euroopan komissiota edistämään tätä näkökohtaa edelleen kaikkien älykkäiden yhteisöjen osalta. Näillä panoksilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

28.

toteaa, että älykkäät teknologiat ovat keskeisessä asemassa puhtaan energian säädöspaketin täytäntöönpanossa ja onnistuneessa siirtymisessä puhtaaseen energiaan. Komitea huomauttaakin, että älykkäät kaupungit ja yhteisöt ovat tehokas väline sen varmistamisessa, että näitä teknologioita sovelletaan johdonmukaisesti ja yhdenmukaisella tavalla hyödyntäen potentiaalisia synergioita mahdollisimman tehokkaasti.

29.

katsoo, että paikalliset energiayhteisöt ovat tehokas voimavara oikeudenmukaisen puhtaaseen energiaan siirtymisen varmistamiseksi, ja kannattaa kansalaisten osallistamista älykkäisiin kaupunkeihin ja yhteisöihin. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä asiaa koskevassa lausunnossa (6) esittämistään ehdotuksista.

30.

muistuttaa, että luonto on tärkeässä asemassa niissä kestävän kehityksen tavoitteissa, jotka koskevat köyhyyttä, nälkää, terveyttä, hyvinvointia ja kestäviä kaupunkeja. Älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen olisi harkittava luontoon perustuvia ratkaisuja ja vihreää infrastruktuuria olennaisina täydentävinä toimintaperiaatteina, joilla turvataan ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistetään niiden kestävää käyttöä sekä rajoitetaan maa-alan ottamista keinotekoiseen käyttöön.

31.

muistuttaa, että ilmastoneutraaliuden toteutumiseen vuoteen 2050 mennessä tähtäävässä EU:n pitkän aikavälin strategiassa tunnustetaan älykkäiden teknologioiden ja kaupunkien keskeinen rooli ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa.

32.

muistuttaa paitsi kehotuksista enentää ilmastopoliittisten kysymysten valtavirtaistamista talousarvion näkökulmasta myös kehotuksista toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, joilla tehdään vähitellen loppu fossiilisten polttoaineiden tuista, jotta voidaan luoda tasapuoliset edellytykset uusiutuville energialähteille, edistää käyttäytymisen muutosta ja hankkia tarvittavat resurssit oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi.

33.

toteaa, että siirryttäessä ilmastoneutraaliuteen syntyy laadukkaita työpaikkoja kiertotalouteen, puhtaan energian alalle ja elintarvike- ja maatalousalalle, ja kehottaa EU:ta parantamaan ilmastotavoitteiden johdonmukaisuutta koheesiopolitiikan, Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) ja InvestEU-ohjelman kautta.

34.

huomauttaa, että ”älykkäät vesiratkaisut” ovat yhä tärkeämpi osa ilmaston kannalta kestäviin ratkaisuihin tähtäävää kattavaa älykkäiden kaupunkien politiikkaa.

35.

muistuttaa älykkäiden infrastruktuurien täytäntöönpanon merkityksestä ja pitää älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä luonnollisina edelläkävijöinä tällä alalla.

36.

muistuttaa, että rakennusten energiatehokkuus vaikuttaa olennaisesti siihen, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen onnistuu, ja että älykkäiden ratkaisujen on tarkoitus olla merkittävässä asemassa. Komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että tällaiset älykkäät ratkaisut ovat todennäköisesti tehokkaita vain, jos niitä sovelletaan älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen puitteissa eikä irrallisena ratkaisuna. Komitea muistuttaa niin ikään Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille -aloitteen tärkeästä roolista rahoitusmekanismien tarjoamisessa tätä tarkoitusta varten.

37.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kestäväpohjaista asuntopolitiikkaa toteutettaessa ja että ne vaikuttavat merkittävästi siihen, että EU:n poliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa käytännössä.

38.

kehottaa tarjoamaan kannustimia, joilla tähdätään mahdollisimman suureen energiatehokkuuteen uusissa rakennuksissa ja peruskorjauksissa passiivitalostandardia noudattavien standardien mukaisesti yhdistettynä tarvittaessa älykkään teknologian käyttöön.

39.

muistuttaa AK:n tukevan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, jotka perustuvat multimodaalisuuteen ja vähäpäästöisen tai päästöttömän kaupunkiseutuliikenteen ja -logistiikan koordinoituun käyttöön, ja korostaa rautatie- ja vesiliikenteen johtavaa roolia päästöjen vähentämisessä.

40.

muistuttaa, että kaupunkiliikenteen ala on muovautumassa ja käy parhaillaan läpi ajatusmallin muutosta ja että yhtäaikaisia siirtymiä tapahtuu sekä energian käytössä (sähköistyminen, vaihtoehtoiset polttoaineet) ja teknologioissa (ITS) että käyttäytymismalleissa (jakamistalous, aktiivisen liikkumisen painottaminen). Muutokset vaikuttavat niin matkustaja- ja tavaraliikenteeseen kuin työmatkoihin ja vapaa-ajan matkoihin. Ajatusmallin muutosta voidaan ohjata kohti sellaisten älykkäisiin kaupunkeihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista kuin paikallisten innovaatiomarkkinoiden piristäminen, parhaiden saatavilla olevien teknologioiden yleinen käyttöönotto ja tietoon perustuva päätöksenteko.

41.

katsoo myös, että älykkään liikkuvuuden teknologiat voivat auttaa löytämään kestäviä liikenneratkaisuja harvaan asutuilla alueilla, maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla sekä edistämään aktiivista liikkuvuusmallia, joka voi parantaa kansalaisten terveyttä.

Uusien mahdollisuuksien luominen älykkäille yhteisöille innovatiivisten ratkaisujen rahoittamiseksi ja nopeuttamiseksi

42.

muistuttaa, että syrjäisimmät ja muut saarialueet, joita pidetään myös ”elävinä laboratorioina”, sopivat ihanteellisesti vaihtoehtoisten teknologioiden, energiamuotojen ja menettelyjen kokeiluun. Eristyneisyys, etäisyys keskisestä Euroopasta, suuri biologinen monimuotoisuus, meren läheisyys ja pääsy merelle, äärimmäiset (ilmakehään liittyvät ja geologiset) ympäristöilmiöt ja geotermisen energian saatavuus eivät ole niinkään rajoitteita kehitettäessä ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi vaan ennemminkin maantieteellisiä etuja, jotka tarjoavat mahdollisuuden testata prototyyppejä valvotuissa mutta äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa.

43.

painottaa sellaisten paikallisten vyöhykkeiden potentiaalia, joissa voidaan testata joustavia ja innovatiivisia sääntelyvälineitä tai sääntelyn vaihtoehtoja tosielämän kaupunkiympäristössä ja jotka voivat mahdollistaa kestäväpohjaisten innovaatioiden tutkimisen ja käyttöönoton (esimerkiksi asuntoalalla). Kaupunki ”oppimisjärjestelmänä” helpottaa sosiaalista oppimista ja mahdollistaa yhteistyön, joka voi vähentää sosiaalisia riskejä.

44.

korostaa, että hajauttaminen verotuksen alalla on tärkeää, jotta voidaan helpottaa alueellisten ja (suur)kaupunkiympäristön verotuksellisten ilmastotoimenpiteiden parempaa sopeuttamista paikallisiin olosuhteisiin.

45.

korostaa, että on tärkeää tarjota paikallisyhteisöille välineitä ja parantaa niiden valmiuksia, jotta ne voivat kehittyä älykkäiksi yhteisöiksi, sekä kuroa umpeen digitaalinen kuilu ja varmistaa, ettei yksikään kansalainen eikä mikään alue jää jälkeen.

46.

muistuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ratkaisevasta merkityksestä älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen toteuttamisessa ja kehottaa Euroopan komissiota ponnistelemaan enemmän luodakseen suurille ja pienille paikallisyhteisöille edellytykset soveltaa tätä välinettä.

47.

muistuttaa älykkäiden yhteisöjen roolista älykkään ja osallistavan energiakäänteen edistäjinä ja kehottaa Euroopan komissiota tukemaan edelleen älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen toimia kohdennettujen ja helposti saatavilla olevien rahoitusvälineiden avulla.

48.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission päätökseen nimetä ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit yhdeksi tutkimuksen painopistealueeksi uudessa Horisontti Eurooppa –puiteohjelmassa

49.

vaatii kokonaisvaltaista EU:n ilmastopolitiikkaa, joka nojaa systeemiseen ja yhdennettyyn toimintatapaan. Komitea toteaa, että EU:n ja kansalliset toimintapolitiikat ovat monissa tapauksissa sektoreittain ja luokittain pilkkoutuneita ja jakautuvat kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan.

Bryssel 9. lokakuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ


(1)  COR-2018-05877-00-01-AC-TRA (EUVL C 404, 29.11.2019, s. 53).

(2)  COR-2019-00239-00-00-AC-TRA (EUVL C 404, 29.11.2019, s. 16).

(3)  COR-2019-00965-00-01-PAC-TRA. (katso tämän virallisen lehden sivu 27)

(4)  COR-2019-00965-00-01-PAC-TRA.

(5)  COR-2019-00965-00-01-PAC-TRA.

(6)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 36.