Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen ohjausjakso ja koheesiopolitiikka – Kohti vuoden 2020 jälkeistä uutta EU:n strategiaa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 353/07)

Esittelijä: Etele BARÁTH

Toinen esittelijä: Petr ZAHRADNÍK

Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
Komitean täysistunnon päätös	20.2.2019
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	2.7.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	17.7.2019
Täysistunnon nro	545
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	154/1/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

EU:n uusi, tuleva poliittinen ja rahoituskausi tarjoaa tilaisuuden lisätä päättäväisyyttä, parantaa tuloksia ja hyödyntää uudet mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla. EU tarvitsee elinvoimaisemman, kunnianhimoisemman ja dynaamisemman vuoteen 2030 ulottuvan strategian, jossa on kyse kestävämmästä, kilpailukykyisemmästä, suojelevammasta ja oikeudenmukaisemmasta Euroopasta.

1.1.1

Yksi kriisin jälkimainingeissa viime aikoina harjoitetun EU:n talouspolitiikan hallinnan merkittävimmistä kokemuksista – ja myös saavutuksista – on ollut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käyttöönotto ja soveltaminen käytännössä. Tähän uudenlaiseen talouspolitiikan koordinointiin kuuluvat perusteellinen seuranta ja analysointi, käytännöllinen koordinoitu hallinta ja erilaiset rajoitukset ja seuraamukset (1), jotka liittyvät tiiviisti jäsenvaltioiden talouden tuloksellisuuteen. Sen annin on määrä näkyä tiukempana kurina, suurempana vastuunkantona ja selkeämpänä keskittymisenä keskeisiin strategisiin kysymyksiin. Näin ollen se voisi palvella luotettavana perustana uusille koheesiopolitiikkaan liittyville toimille.

1.2

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso täydentää jo vuosikymmenten ajan käytössä ollutta koheesiopolitiikan välineiden järjestelmää. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja EU:n koheesiopolitiikan (ja ehkäpä useimpien monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien) välisten yhteyksien hyödyntämiseen liittyy valtavia mahdollisuuksia EU:n talouspolitiikan koordinoinnin ja ohjauksen parantamiseksi. Se on osoitus paremmasta hallinnosta ja suorituspohjaisesta lähestymistavasta. Asialla on järkiperäinen ja teknokraattinen sekä poliittinen tausta (kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin vaalit, kansallisen ja vastaavasti EU-tason toimivalta, alhaalta ylös ja ylhäältä alas suuntautuvan lähestymistavan hallinnointi ja tasapainon löytäminen niiden välillä). Koordinoivan luonteensa ansiosta ohjausjaksossa yhdistyvät strategisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden täytäntöönpano, poliittiset painopisteet ja lyhyen ja pitkän aikavälin tehtävien välinen vuorovaikutus.

1.3

Jatkuvasti laajenevan toimintansa ja itsesääntelyyn perustuvan toimintatapansa ansiosta talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on ainoa työskentelyrakenne, joka on varustettu monitoimimekanismilla, jonka avulla pystytään maakohtaisia suosituksia apuna käyttäen mittaamaan hyvin erilaisten menettelyjen välistä vuorovaikutusta ja EU:n noin 32 toimintapolitiikan soveltamista. ETSK uskoo talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja ehdottaa, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden täytäntöönpanon koordinoinnissa käytettävien kannustinvälineiden ja eriytettyjen, hyvin perusteltujen ja huolellisesti harkittujen seuraamusten (2) soveltamista olisi voitava tasapainottaa paremmin mittaamalla mahdollisuuksien mukaan lyhyen aikavälin edistymistä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa.

1.4

ETSK panee merkille, että hyvin määritellystä monivaiheisesta menettelystä (vuotuiset kasvuselvitykset, maakohtaiset suositukset, kansalliset uudistusohjelmat, kumppanuussopimus) huolimatta sopimusten tuloksellisuus on valitettavan vaihtelevaa ja riippuu kunkin maan makrotaloudellisen kehityksen tilasta. Monivuotisten toimintapolitiikkojen toteuttamisaste on yleisesti ottaen alhainen (40–50 prosenttia). On merkille pantavaa, että sosiaalipoliittiset tavoitteet, kuten palkat ja palkanmuodostus, terveys ja pitkäaikaishoito, koulutus, elinikäinen oppiminen ja laadukkaat työpaikat (erityisesti nuorille), kuuluvat heikoimmin toteutettuihin sitoumuksiin.

1.5

ETSK panee merkille, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vahvistamisen – unohtamatta kuitenkaan sen alkuperäisiä tavoitteita – olisi oltava talouspolitiikan koordinoinnin tärkein tekijä. Se mahdollistaisi vakaus- ja lähentymisohjelmien saattamisen päätökseen ja mahdollisesti ohjausjakson muodostumisen hyvin kohdennetun investointimenettelyn keskeiseksi koordinointiyksiköksi, mikä lisäisi uudistusten toteuttamista, mittaisi taloudellisen suorituskyvyn ja koheesiopolitiikan välistä tasapainoa ja täyttäisi sosiaalisia tavoitteita. Keskeisiin kysymyksiin kuuluvat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano, pysyvä työllisyys, eurooppalaisen ohjausjakson määrittämien sosiaalisten vähimmäisnormien käyttöönotto jäsenvaltioissa yhteisen eurooppalaisen kehyksen pohjalta sekä myös kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden parempi suojelu.

1.6

ETSK:n mukaan Euroopan on tarkasteltava seikkaperäisemmin ja käytettävä tehokkaammin paikallisia resursseja, mikäli se haluaa saavuttaa sellaisen kestävän kasvun, joka on sosiaalisesti ja ympäristön kannalta toteutettavissa. Uuden Eurooppa 2030 -strategian avulla on rakennettava toteuttamiskelpoinen silta yhteenliitetympää Eurooppaa koskevien paikallisten, alueellisten ja valtiollisten tavoitteiden välille.

1.7

ETSK katsoo, että EU:n rahastojen (kuten koheesiorahaston ja InvestEU-ohjelman) välisen koordinoinnin tehostaminen voisi auttaa houkuttelemaan paremmin yksityisiä osallistujia ja investointeja. Tuottavuuden ja yksityisten investointien lisäämiseksi investointiympäristöä on parannettava, minkä yhteydessä on tietysti otettava huomioon kyseessä olevissa jäsenvaltioissa sovellettavat verotusjärjestelyt. Parhaassa tapauksessa investointiympäristön parantuminen voisi vahvistaa eurooppalaisen hallintotavan ja erimuotoisen omavastuullisuuden välistä suhdetta.

1.8

ETSK ehdottaa, että EU:n vuoteen 2030 ulottuvaan strategiaan perustuvassa unionin uudistetussa hallintojärjestelmässä olisi keskityttävä enemmän tuloksiin, asetettava vähemmän painopisteitä, helpotettava hallintomenettelyjen saavutettavuutta ja luotettava enemmän komitean tietämykseen kansalaisyhteiskunnasta sekä komitean yhteistyöhön sen kanssa. Tämän kaiken rinnalla on kehitettävä seuranta- ja arviointijärjestelmiä. Yksi tärkeä eurooppalaisen hallintotavan vahvistamisen keino on tehostaa monitasoista julkista hallintoa ja antaa tilaa vapaammalle osallistumiselle.

1.9

ETSK:n on löydettävä uudelleen määritelty paikkansa EU:n politiikassa ja sen strategioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa ja omaksuttava uusi ja vahvempi asema eurooppalaisessa hallintotavassa, jotta voidaan taata erityinen välittävä rooli kansalaisyhteiskunnan todellisuuskäsityksen ja sen tulevien aikomusten välillä. ETSK pyrkii kehittämään tietämystään vahvistamalla säännöllistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

1.10

ETSK:n on opittava lisää uusista tietojärjestelmistä, kansalaisyhteiskuntaan liittyvät digitalisoidut ja sosiaaliset verkostot mukaan luettuina, sekä lisättävä niiden käyttöä. ETSK voi saavuttaa tämän tavoitteen, jos se osallistuu talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja oppii prosessoimaan saamiaan tietoja.

1.11

ETSK huomauttaa, että talouselämän eturyhmien ja työmarkkinaosapuolten sekä eurooppalaisen hallintotavan välisen tosiasiallisen, jatkuvan kommunikaation heikko taso on yksi merkittävimmistä nykyisistä esteistä unionin kehityksen vauhdittamisessa. Myös tässä asiassa meidän on käsitettävä ETSK:n suhteiden järjestelmä.

1.12

ETSK katsoo, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso voi osoittautua päteväksi tulevien kriisien vaaran pienentämiseen ja kestäväpohjaisen, merkityksellisen ja olosuhteet huomioivan taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön luomiseen, kun arvioidaan alati monimutkaisia tavoitteita, hyödynnetään kattavia kumppanuussopimuksia, hankitaan kansalaisten vankka tuki ja tarkkaillaan Euroopan unionin globaalia ympäristöä.

2.   Yleistä ja erityistä

2.1    Eurooppa on saavuttanut käännekohdan.

2.1.1

Eurooppa on saavuttanut uuden käännekohdan. Syvästä talouskriisistä on kulunut kymmenen vuotta. Vaikka EU on elpynyt vahvasti, elämme yhä poliittisen ja yhteiskunnallisen myllerryksen ja uuden lisääntyvän maailmanlaajuisen epävarmuuden keskellä. Yksi kriisin jälkimainingeissa viime aikoina harjoitetun EU:n talouspolitiikan hallinnan merkittävimmistä kokemuksista – ja myös saavutuksista – on ollut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käyttöönotto ja soveltaminen käytännössä. Tähän uudenlaiseen talouspolitiikan koordinointiin kuuluvat perusteellinen seuranta ja analysointi, käytännöllinen koordinoitu hallinta ja erilaiset rajoitukset ja seuraamukset, jotka liittyvät tiiviisti jäsenvaltioiden talouden tuloksellisuuteen. Sen annin on määrä näkyä tiukempana kurina, suurempana vastuunkantona ja selkeämpänä keskittymisenä keskeisiin strategisiin kysymyksiin. Näin ollen se voisi palvella luotettavana perustana uusille koheesiopolitiikkaan liittyville toimille.

2.1.2

Tämän ajanjakson aikana – kun eurooppalaisen hallintotavan uusi viisivuotinen poliittinen sykli ja koordinoidun EU:n hallintotavan uusi seitsemänvuotinen rahoituskausi ovat alkamaisillaan ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategian päätepiste lähestyy nopeasti – EU:n on pohdittava hallintojärjestelmät uuteen uskoon: jotta ne voivat toimia suunnannäyttäjinä kestävällä pohjalla olevaan tulevaisuuteen, niiden on perustuttava uuteen ja kattavaan, seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi laadittuun täytäntöönpanostrategiaan.

2.1.3

Laajaa kannatusta nauttii ajatus, että yksi uuden ”monitasoisen ja monitoimijaisen hallinnon” menestyksekkään toteuttamisen tärkeimmistä edellytyksistä on talouselämän eturyhmien ja työmarkkinaosapuolten esteetön osallistuminen päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosessiin (3).

2.1.4

Vahvan kumppanuusperiaatteen koheesiopolitiikassa tuottamasta lisäarvosta saadun kokemuksen pohjalta ETSK muistuttaa jälleen monitasoisen hallinnon tärkeydestä ja siitä, että on tehostettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien järjestelmällistä osallistumista varojen käytön suunnitteluun, täytäntöönpanoon, arviointiin ja seurantaan. Samaa olisi sovellettava makrotalouden suunnitteluun kaikissa jäsenvaltioissa.

2.1.5

Tämän vuoksi ETSK korostaa, että on luotava EU:n rakennerahastoja koskevien kumppanuussopimusten kaltainen EU:n yhteinen kehys, joka takaa sen, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta yleensä voivat osallistua kaikissa vaiheissa tehokkaasti ja mielekkäästi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tämä edellyttää kansallisten viranomaisten vastuuvelvollisuuden vahvistamista sekä politiikkojen ja suositusten tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa täytäntöönpanoa.

2.1.6

Euroopan renessanssi on rakennettava saman jatkuvuuden voiman pohjalle, joka tukee eurooppalaisia arvoja, kuten vapautta, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, samalla kun tehostetaan käynnissä olevaa uudistumista, jonka tulee täyttää kestävän kehityksen kriteerit.

2.2    Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja sen kompleksisuus

2.2.1

Komission toimet viimeisten kymmenen vuoden aikana monitasoisen talouden ohjausjärjestelmän eli talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perustamiseksi ovat olleet erinomaisia ja vaikuttavat onnistuneen hyvin. Niihin on sisältynyt erilaisia politiikkoja ja strategioita, jotka kattavat koko alaa koskettavia ja horisontaalisia kysymyksiä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kaikilla osa-alueilla. Tämä Euroopan komission uusi prosessi menee pidemmälle kuin avoimeen koordinointimenetelmään perustuva vanha järjestelmä.

2.2.2

Talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa on vahvistettu ja täydennetty muutaman viime vuoden aikana, ja Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tärkeitä osa-alueita on yhdistetty suoraan koheesiopolitiikkaa koskeviin suosituksiin (4). Talouden ohjausjärjestelmän, koheesiopolitiikan täytäntöönpanon ja EU:n hallintotapaan liittyvän uuden Euroopan investointiohjelman (5) välillä on nähtävissä vahva yhteys.

2.2.3

ETSK on useissa lausunnoissaan puolustanut sellaisia rakenneuudistuksia, jotka parantavat tuottavuutta, kasvua, työpaikkojen laatua, työsuhdeturvaa ja sosiaalista suojelua ja samalla edistävät investointeja ja lisäävät keskitettyä sopimista, joka perustuu työmarkkinaosapuolten riippumattomuuteen, sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua (6). ETSK ”katsoo lisäksi, että uudistusten tukiohjelman ja eurooppalaisen ohjausjakson välinen yhteys voisi olla vielä vahvempi ja suorempi kuin asetusehdotuksessa esitetään” (7).

2.3    Euroopan kestävä tulevaisuus

2.3.1

Komissio julkaisi tämän vuoden alussa Euroopan kestävää tulevaisuutta käsittelevän pohdinta-asiakirjansa, jolla raivattiin tietä vuoteen 2030 ulottuvalle kattavalle täytäntöönpanostrategialle. Pohdinta-asiakirjassa esitetään etenemistapa pitäen silmällä sitä, miten EU:n kestävän kehityksen visiota ja alakohtaisten politiikkojen painotuksia voidaan kehittää vuoden 2020 jälkeen, ja valmistellaan siten kestävän kehityksen tavoitteiden toteutusta pitkällä aikavälillä. Komitea perää kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, jotka integroitaisiin osaksi talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, sillä ohjausjakso on suhteellisen heikko ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien ja EU:n oman Pariisin tavoitteista suoriutumisen osalta (8). Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailmaan huomioon ottaen ETSK on lisäksi toistuvasti suosittanut luonnon monimuotoisuuden ja olemassaolollemme elintärkeiden luonnonvarojen suojelun tehostamista (9).

2.3.2

Pohdinta-asiakirjassa esitetään kolme skenaariota keskustelun virittämiseksi siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tulisi EU:ssa pyrkiä: — kestävää kehitystä koskeva EU:n kokonaisvaltainen strategia, joka ohjaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimia — komissio ottaa strategiat edelleen huomioon kaikissa asiaankuuluvissa EU:n politiikkatoimissa, mutta jäsenvaltioita ei pakoteta toimintaan — ulkoisten toimien korostaminen ja kestävään kehitykseen liittyvän nykyisen tavoitetason lujittaminen EU:n tasolla.

2.3.3

Kahden ensiksi mainitun kehitysmallin nivominen oivaltavasti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon tulisi ottaa ratkaisevaksi ohjenuoraksi toteutettaessa EU:n talousarvioita ja siihen liittyviä rahoituskehyksiä (kuten EU:n rakenne- ja investointirahastoja), ja uuden monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta tulisi käyttää mahdollisimman laajasti tiiviin kytköksen luomiseksi koheesiopolitiikan ja muiden toimintapolitiikkojen välille.

2.3.4

Voitaisiin harkita mahdollisuutta antaa uuden osallistavan mallin mukaiselle talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle tehokkaampi ja vaikuttavampi rooli unionin kehittämisessä.

2.3.5

Sekä EU:n investointisuunnitelma – mikäli sitä rahoitetaan asianmukaisesti – että EU:n koheesiopolitiikka voivat antaa tähän panoksensa, kun niitä koordinoidaan maakohtaisten suositusten kanssa. Tämä edellyttää, että vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa sallitaan asianmukainen joustavuus. Kuten komitean aiemmassa lausunnossa todetaan, tämä merkitsee myös, että koheesiopolitiikan asianmukaista rahoittamista EU:n talousarviosta jatketaan (10).

2.4    Koheesiopolitiikka ja talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso

2.4.1

Ehdotukset vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskeviksi asetuksiksi (ehdotus yleisasetukseksi ja alakohtaisia asetuksia koskevat ehdotukset) sisältävät eräitä uusia tekijöitä, jotka voisivat auttaa parantamaan EU:n talouspolitiikan koordinointia ja suorituskykyä ja koheesiopolitiikkaan liittyvien toimien tehokkuutta (11). Tärkeimpiä tekijöitä ovat selvän suhteen määritteleminen koheesiopolitiikan ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välillä ja useat asiaan kuuluvat toimintavaiheet (12).

2.4.2

Toisaalta asetusehdotukset ovat melko avoimia sille, että jätetään riittävästi tilaa kekseliäisyyttä ja luovuutta varten, jotta tämä kysymys voidaan ratkaista käytännöllisellä tavalla. Käsillä olevassa lausunnossa voitaisiin esittää ideoita siitä, miten tämä voitaisiin toteuttaa. Ensinnäkin koheesiopolitiikka ja talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso voitaisiin nähdä toisiinsa liittyvinä asioina: ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, ja niillä on valtavasti potentiaalia nykyisen tilanteen parantamiseen.

2.4.3

Koheesiopolitiikan investoinnit ja toimet olisi voitu keskittää vahvemmin talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa korostuneille aloille erityisesti siellä, missä havaittiin investointivajeita tilastoalustojen, kuten sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, avulla. Muutoksia tarvitaan poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoaikatauluihin (koheesiopolitiikan yleensä seitsemän vuotta kestävä jakso verrattuna maakohtaisten suositusten lyhyempään, tavanomaisesti yhden vuoden tai puolentoista vuoden aikajaksoon).

2.4.4

Kunkin jäsenvaltion osalta ne voitaisiin määritellä vuosittain marraskuussa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson uuden syklin käynnistyessä julkaistavien ja myöhemmin maakohtaisiksi suosituksiksi muokattavien keskeisten makrotaloudellisten, finanssipoliittisten ja rakenteellisten indikaattoreiden tulostaulun avulla hyödyntämällä erityisesti kansallisten uudistusohjelmien menettelyä.

2.4.5

Uutta vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen on määrä perustua myös suurempaan joustavuuteen ja temaattiseen keskittämiseen. Koheesiopolitiikan välineitä voitaisiin siten mukauttaa joustavasti kunkin jäsenvaltion todellisiin tarpeisiin.

2.4.6

Keskinäisten suhteiden vastakkainen suunta saattaa kuitenkin viitata siihen, että tuloksekkuus talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa voi toimia välineenä, jolla edistetään hyvää suoriutumista tai joka tarjoaa selvästi eriytetyn oikeasuhteisen lähestymistavan seuraamuksiin (13), jos suoriutuminen on ollut huonoa (14). Hyviä tuloksia talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa saavuttaneita toimijoita, jotka noudattavat makrotaloudellista kuria ja reagoivat myönteisesti maakohtaisiin suosituksiin, voitaisiin kannustaa eräänlaisilla bonuksilla myöntämällä koheesiopolitiikan rahastoista (EAKR, ESR+ tai koheesiorahasto) lisämäärärahoja; heikosti menestyneiden ja maakohtaiset suositukset huomiotta jättäneiden toimijoiden määrärahoja voitaisiin puolestaan vähentää vastaavasti (15).

2.4.7

Uutta vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa on myös kyse hyvin paljon useiden monivuotisen rahoituskehyksen tekstilukujen ja ohjelmien välisistä synergioista. Talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa määritellään tärkeimmät uudistustarpeet kunkin jäsenvaltion näkökulmasta. Yhteen ehdotukseen sisältyy jopa uusi uudistusten tukiohjelma; koheesiopolitiikan välineitä ja uudistusten tukiohjelmia (16) varten olisi käytännössä enemmän kuin tarpeen hyväksyä yhteinen hallinnointijärjestelmä. Se onnistuisi parhaiten kunkin koheesiopolitiikkaan liittyvän toimintaohjelman tasolla. Tässä tapauksessa voitaisiin luoda parhaat mahdolliset olosuhteet synergioiden saavuttamista varten (17).

2.4.7.1

Sama pätee InvestEU-ohjelmaan (joka perustuu myös osittain jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti tätä keskitettyä rahoitusvälinettä varten osoittamaan koheesiorahoitukseen).

2.4.8

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kannalta merkittävä puute voi olla se, että Eurooppa 2020 -strategialle ei ole enää jatkajaa. Vakavaa pohdintaa vaativa kysymys on se, onko Euroopan kestävästä tulevaisuudesta annettu pohdinta-asiakirja tarpeeksi kunnianhimoinen tähän rooliin. Se oli hiljattain merkittävässä roolissa koheesiopolitiikan seuraavia maakohtaisia investointiprioriteetteja (maaraportit, julkaistu helmikuussa 2019 (18)) ja investointitarpeita (kevään ennuste, toukokuu 2019 (19)) määritettäessä.

2.4.8.1

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja muiden politiikkavälineiden tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu tällä hetkellä edistyksen keskeiset mittauskohdat, ja ne toimivat uuden vuoteen 2030 ulottuvan strategian lähtökohtana.

2.4.9

Jos uusi vuoteen 2030 ulottuva strategia valmistuu myöhässä, siirtymäaikana voisi olla suositeltavaa soveltaa käytäntöä, jonka mukaan laadittaisiin keskipitkän (tai pitkän) aikavälin strategia osana talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perustana olevia vaiheita (esimerkiksi hahmotelma tällaisesta 2021+ -strategiasta julkaistaisiin vuonna 2020 ja tilannekatsauksia todellisesta suoriutumisesta ja tuloksista julkaistaisiin myöhemmin kahden tai kolmen vuoden välein).

2.4.10

Tämän perusteella ETSK harkitsee uutta strategista lähestymistapaa, jonka tuloksena syntyvä koheesiopolitiikka olisi kohdennettu tarkasti todellisiin (suorituspohjaisiin ja tuloksiin suuntautuneisiin) painopisteisiin, jotka ovat temaattisesti keskitettyjä, tasapainoisia, yhtenäisiä, uskottavia (analyysiin perustuvia) ja asiantuntevasti toteutettuja ja joissa on otettu huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien omavastuullisuus.

2.5    Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa

2.5.1

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja eurooppalaisten luottamuksen palauttaminen kulkevat asioina käsi kädessä.

2.5.2

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla annetaan merkittävä panos näissä molemmissa tarkoituksissa muun muassa tarjoamalla tukea ja ohjausta jäsenvaltioille, jotka toteuttavat uudistuksia luodakseen pysyviä, laadukkaita työpaikkoja, joilla on suuri lisäarvo.

2.5.3

Tässä yhteydessä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua ja sen indikaattoreita olisi käytettävä keskeisenä välineenä paitsi alueen tai jäsenvaltion tuloksien mittaamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kattamilla aloilla myös mahdollisten investointivajeiden määrittämiseen ja ESR+-rahoituksen kohdentamiseen mahdollisimman tehokkaasti.

2.5.4

Tilastollisia viitearvoja olisi käytettävä kunkin jäsenvaltion investointivajeiden määrittämiseen ja investointien ja poliittisten suositusten kohdentamiseen sinne, missä niistä on sosiaalisen osallisuuden kannalta eniten hyötyä.

2.5.5

Runsaasti huomiota olisi kiinnitettävä ihmisarvoiseen työhön, sukupuolten tasa-arvoon (20), työttömyyden torjumiseen ja varsinkin nuoriin sekä työmarkkinoilta kauimmas etääntyneisiin, kuten vammaisiin ja henkilöihin, joilla on erityistarpeita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös ihmisiin, joilla on vähäinen tai olematon tietotekniikan ja digitaalisen teknologian osaaminen.

2.5.6

Sosiaalisten oikeuksien pilaria tulisi käyttää välineenä jäsenvaltioille suunnattujen suositusten mittaamiseen. Pilarin 20:tä periaatetta olisi käytettävä mittapuina arvioitaessa, miten maat ovat onnistuneet ottamaan talouspolitiikoissaan huomioon sitoutumisensa sosiaaliseen pilariin.

2.5.7

Esille voi nousta kysymys siitä, mitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilta olisi vaadittava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanon aikana prosessin vahvistamiseksi ja tehostamiseksi ylikuormittamisen sijaan.

2.5.8

Yksi myönteinen vastaus nousee jatkuvasti esiin: tarvitsemme hyvin määritellyn strategian, jolla on horisontaaliset ja monialaiset yhteydet edellä mainittuihin toimintapolitiikkoihin. Tämä uusi kattava Euroopan kestävää tulevaisuutta koskeva EU:n strategia voisi varmistaa täytäntöönpanon ohjausjakson vahvojen koordinointimekanismien avulla.

2.6    Meidän on varmistettava järjestys monimuotoisuuden keskellä

2.6.1

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (21) liitteeseen on koottu kattava joukko erilaisia EU:n toimintapolitiikkoja, joiden koordinointi – 17 kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti – vaikuttaa lähes mahdottomalta. Sen lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyy 20 tavoitetta. Tilanteen selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi vuoden 2020 yli ulottuva aluekehitys- ja koheesiopolitiikka on keskitetty tiukasti seuraavaan viiteen investointiprioriteettiin: — älykkäämpi Eurooppa innovoinnin, digitalisoinnin, talouden muutoksen ja pienten ja keskisuurten yritysten tuen avulla — vihreämpi hiilineutraali Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Pariisin sopimus ja investoidaan energiakäänteeseen, uusiutuviin energialähteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan — yhteenliitetympi Eurooppa, jossa on strategiset liikenne- ja digitaaliset verkostot — sosiaalisempi Eurooppa, joka panee täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja tukee laadukasta työllisyyttä, koulutusta, osaamista (ETSK:n mielestä ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat erityisen tärkeitä), sosiaalista osallisuutta ja terveydenhuollon yhdenvertaista saatavuutta — lähempänä kansalaisiaan oleva Eurooppa, joka tukee paikallisesti johdettuja kehitysstrategioita ja kestävää kaupunkikehitystä (ETSK korostaa syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden ulottuvuutta) koko EU:n alueella.

2.6.2

EU:n uuden ja kattavan, vuoteen 2030 tähtäävän strategian laatimisen mutkikkuutta kuvastavat seuraavat pohdinta-asiakirjassa määritellyt EU:n kestävän kehityksen vision keskeiset asiat: — kestävällä kehityksellä parempaa toimeentuloa (ETSK korostaa tältä osin työolojen ja -ehtojen merkitystä): Euroopan kilpailuedut — EU ja maailmanlaajuiset haasteet — kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä — EU maailmanlaajuisena kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä — skenaariot tulevaisuutta varten (22).

2.7    Hallinnon uudenlaisen koordinoinnin tarve

2.7.1

Uuden komission tarjoaman merkittävän tilaisuuden hyödyntävä ja kattava vuoden 2020 jälkeiseen aikaan ulottuva strategia, joka antaa uuden sysäyksen ja keskittyy kestävään kehitykseen, tarjoaa todellisen toimintavälineen ja pohjautuu talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja komission uuteen hallintorakenteeseen.

2.7.2

Kun nykyisin vallitseva demokraattinen ja täytäntöönpanoon liittyvä vaje on pantu merkille entistä useammin, yhä suurempi joukko sidosryhmiä on ilmaissut, että Eurooppa 2030 -strategiassa tarvitaan huomattavasti enemmän osallistavaa demokratiaa, parempia työmarkkinasuhteita (työntekijöiden osallistumisen parantamista), kaikkien talouden alojen demokratiaa ja strategian tavoitteiden tehokasta toteuttamista. Uudistetulla pitkän aikavälin strategialla voisi olla keskeinen rooli kilpailukyvyn ja kehityksen lisäämistä varten suunnatun EU:n talouden ohjausjärjestelmän täytäntöönpanossa edellyttäen, että strategiaa koordinoidaan asianmukaisesti ohjausjakson puitteissa.

2.7.3

Tämä voidaan toteuttaa ainoastaan ryhtymällä päättäväisiin ja huolellisesti suunniteltuihin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen tähän prosessiin. Siksi osaksi ETSK:n rakennetta voitaisiin hallinnollista tai taloudellista rasitetta lisäämättä perustaa keskitetyn asiointipisteen mallin mukainen tietokeskus (23), alusta tietojen vaihtamista varten tai jonkinlainen virtuaalinen tai fyysinen osaamiskeskus, jonka tehtävänä olisi keskittyä ratkaisemaan EU2030-strategian täytäntöönpanoon liittyviä huolestuttavia kysymyksiä (kuten heikko kansallinen omavastuullisuus, epäselvät institutionaaliset kehykset ja sosiaalisen pilarin alisteisuus). Tehokkaan koordinoinnin ja järkeistämisen varmistamiseksi asiaankuuluvia tehtäviä, menettelyjä ja toimielinten välisen yhteistyön hallinnointia olisi koordinoitava unioninlaajuisesti ja jäsenvaltioiden tasolla.

2.7.4

Keskitetyn asiointipisteen mallia voitaisiin soveltaa parhaiten tietojen jakamisen ja kuulemisen yhdennetyn alustan perustana kaikilla niillä aloilla, minne yksi ja sama yhteyspiste on järjestetty, mikä helpottaisi politiikan valmistelua ja päätöksentekoa jatkossa. ETSK:lle osoitettujen tehtävien neuvoa-antavan luonteen ja komitean kansallisten sosiaali- ja talousneuvostojen verkoston ja toimielinten välisten hyvien suhteiden ansiosta keskitetyn asiointipisteen malli voisi olla ainutlaatuinen väline kuulemisten järjestämiseksi ja EU:n vuoteen 2030 ulottuvan strategian täytäntöönpanon edistämiseksi. Siihen voitaisiin osallistaa mahdollisimman laaja joukko kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä EU:n vuoteen 2030 ulottuvan strategian painopisteiden saavuttamiseen liittyvien tietojen keräämistä ja jakamista varten alueellisella ja valtiollisella tasolla sekä unioninlaajuisella tasolla.

2.7.5

ETSK:n keskitetyn asiointipisteen mallin mukainen tietokeskus voisi käsitellä täytäntöönpanoa ja EU:n toimintatapoihin liittyviä demokratiavajetta koskevia huolestuttavia kysymyksiä. Talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän perustaminen ECO-jaoston yhteyteen olisi ensimmäinen askel uudenlaisen tietokeskuksen perustamisessa, jotta ETSK:n erottuvuus toimielinkentässä paranisi.

---

(1)  Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 2021–2027 (COM(2018) 375 final).

(2)  Euroopan komission ja yksittäisten EU-valtioiden väliset sopimukset; niissä vahvistetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varojen käyttöä koskevat kansallisten viranomaisten suunnitelmat.

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 2021–2027” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 83) ja ETSK:n lausunto aiheesta ”Koheesiopolitiikan tulevaisuus” (EUVL, C 228, 5.7.2019, s. 50).

(4)  Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2019: tiedonanto maaraporteista (COM(2019) 150 final).

(5)  Euroopan investointiohjelma ja InvestEU-ohjelma (2021–2027).

(6)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys” (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

(7)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Uudistusten tukiohjelma” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 121).

(8)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n tulevaisuus: kansalaisten saamat hyödyt ja eurooppalaisten arvojen kunnioitus” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 57).

(10)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Koheesiopolitiikan tulevaisuus” (EUVL C 228, 15.2.2019, s. 50).

(11)  Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 (COM(2018) 321 final) ja Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 liite.

(12)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys” (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37), kohta 11.4.

(14)  Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 2021–2027 (COM(2018) 375 final).

(15)  The legal nature of Country-Specific Recommendations, Euroopan parlamentti, kesäkuu 2017.

(16)  Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uudistusten tukiohjelman perustamisesta (COM(2018) 391 final).

(17)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Uudistusten tukiohjelma” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 121).

(18)  Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2019: tiedonanto maaraporteista, COM (2019) 150 final.

(19)  European Economic Forecast. Spring 2019.

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan työmarkkinoilla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26) ja aiheesta ”Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä”, kohta 1.4 (EUVL C 240, 6.12.2018, s. 3).

(21)  Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat yleiset säännökset ja rahoitussäännöt sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevat rahoitussäännöt (COM(2018) 375 final).

(22)  Pohdinta-asiakirja – Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä (COM(2019) 22 final).

(23)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Edistyminen Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ja keinot sen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä” (EUVL C 251, 31.7.2015, s. 19).