EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 9.4.2019
COM(2019) 176 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE
Akkuja koskevan strategisen toimintasuunnitelman täytäntöönpano: strategisen akkujen arvoketjun luominen Euroopassa
I.MIKSI EUROOPPA TARVITSEE AKKUJA KOSKEVAN STRATEGISEN LÄHESTYMISTAVAN
Nykyisen puhtaaseen energiaan siirtymisen odotetaan kasvattavan akkujen kysyntää tulevina vuosina hyvin nopeasti, mikä lisää globaalisti akkumarkkinoiden strategista painoarvoa. Joidenkin lähteiden mukaan Euroopan vuotuinen markkinapotentiaali voisi olla vuodesta 2025 alkaen jopa 250 miljardia euroa 1 . Kehitystä vahvistaa energiaunionin uusi ja kattava lainsäädäntö- ja hallinnointikehys, jonka nykyinen komissio on hyväksynyt vauhdittaakseen EU:n siirtymistä kestävään, turvalliseen ja kilpailukykyiseen talouteen.
Komissio onkin määrittänyt akut strategisesti tärkeäksi arvoketjuksi, johon liittyviä investointeja ja innovointia EU:n pitää lisätä osana vahvistettua teollisuuspoliittista strategiaansa, jolla tähdätään maailmanlaajuiseen, kestävään ja kilpailukykyiseen teolliseen perustaan. 2
Pitkän aikavälin visiossaan ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä (”Puhdas maapallo kaikille”) komissio kertoo, miten Eurooppa voi näyttää mallia ilmastoneutraaliuden tavoittelussa ja luoda vankan perustan, jolta ponnistaa kohti nykyaikaista ja kukoistavaa ilmastoneutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä 3 . Visiossa todetaan selvästi, että sähköistäminen on keskeisimpiä teknologisia keinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen. 4 Akut ovat tässä siirtymässä keskeisellä sijalla, koska niillä on tärkeä rooli sähköverkon vakauttamisessa ja puhtaan liikkuvuuden käyttöönotossa. 5
Akuilla voidaan konkreettisesti hyödyntää tätä perustavanlaatuista siirtymää siten, että saadaan luotua arvokkaita työpaikkoja ja lisättyä taloudellista tuotantoa. Akuista voi tulla keskeinen tekijä EU:n teollisen kilpailukyvyn ja johtajuuden kannalta, etenkin Euroopan autoteollisuudessa.
Tämä edellyttää mittavia investointeja. Arvioiden mukaan Eurooppaan on rakennettava pelkästään akkukennojen tuotantoa varten 20–30 valtavaa tehdasta ja niihin liittyvää ekosysteemiä on vahvistettava huomattavasti. 6 Kun otetaan huomioon tarvittavien investointien laajuus ja nopeus, ripeät yksityiset investoinnit ovat keskeisessä asemassa.
Tällä hetkellä Euroopan osuus akkukennojen globaalista tuotannosta on vain 3 prosenttia, kun Aasian osuus on 85 prosenttia. 7 Jos elinvoimaisen akkuteollisuuden luomista ei tueta, vaarana on, että Eurooppa jää peruuttamattomasti kilpailijoistaan jälkeen maailmanlaajuisilla akkumarkkinoilla ja siitä tulee riippuvainen arvoketjussa käytettävien akkukennojen ja raaka-aineiden tuonnista.
Jotta Eurooppa voisi estää teknologisen riippuvuuden kilpailijoistaan ja hyötyä akkujen työllistämis-, kasvu- ja investointipotentiaalista, sen täytyy vahvistaa teknologista ja teollista johtajuuttaan läpi koko arvoketjun tekemällä kansainvälisessä kilpailussa nopeita ratkaisuja. Komissio tekee parhaillaan yhteistyötä monien jäsenvaltioiden ja alan keskeisten sidosryhmien kanssa rakentaakseen Eurooppaan kilpailukykyisen, kestävän ja innovatiivisen akkuekosysteemin, joka kattaa koko arvoketjun.
Komission lokakuussa 2017 perustama toimialavetoinen EU:n akkualan yhteenliittymä (EBA), joka tukee innovatiivisten ratkaisujen ja tuotantokapasiteetin lisäämistä Euroopassa, on ottanut tämän päätavoitteekseen. EBA auttaa lisäämään eri alojen ja arvoketjun toimijoiden välistä yhteistyötä sekä EU:n että EU:n jäsenmaiden tuella. 8
Tätä lähestymistapaa voidaan pitää EU:n muilla strategisilla aloilla toteuttamien toimien viitekehyksenä, jossa hyödynnetään yhteisesti Euroopan teollisuus- ja innovaatiovahvuuksia arvoketjun puutteiden korjaamiseksi.
Toukokuussa 2018 komissio hyväksyi akkuja koskevan strategisen toimintasuunnitelman osana kolmatta Eurooppa liikkeellä -liikkuvuuspakettia. 9 Paketin toimenpiteet auttavat kansallisia, alueellisia ja teollisia toimijoita rakentamaan Eurooppaan akkujen arvoketjun, joka kattaa raaka-aineiden louhinnan, hankinnan ja jalostuksen, akkumateriaalit, kennojen valmistuksen, akkujärjestelmät sekä uusiokäytön ja kierrätyksen.
Alle vuoden kuluttua paketin hyväksymisestä strategisen toimintasuunnitelman keskeisissä toimenpiteissä on jo edistytty huomattavasti ja ala on ilmoittanut useista suurista investoinneista. Tässä kertomuksessa annetaan tilannekuva tärkeimmistä tähänastisista toimista arvoketjun eri kohdissa ja käydään läpi EU:n haasteita ja mahdollisuuksia tällä strategisesti tärkeällä alalla kohti hiilettömämpää ja ajanmukaisempaa taloutta.
Puhtaan liikkuvuuden edistäminen lisää akkukäyttöisten sähköajoneuvojen kysyntää
Keskipitkällä aikavälillä kuljetusala yleisesti ja autoteollisuus erityisesti hallitsevat akkukennojen kysynnän kasvua, aivan kuten tälläkin hetkellä. 10 Tämä luo merkittäviä mittakaavaetuja ja vaikuttaa siten keskeisesti kustannusten pienenemiseen. 11 Maailmassa on tällä hetkellä käytössä reilut neljä miljoonaa sähköajoneuvoa. Määrän ennustetaan kasvavan 50–200 miljoonaan vuoteen 2028 mennessä ja jopa 900 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 12 Akut muodostavat jopa 40 prosenttia autojen arvosta. 13
Litiumioniakkujen nykyinen ja tuleva globaali tarjonta ja kysyntä sekä Euroopan tuotanto-osuus. Lähde: JRC
Lainsäädäntöaloitteet ja toiminnan edellytyksiä parantavat toimenpiteet, jotka liittyvät komission vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevaan strategiaan sekä kolmeen Eurooppa liikkeellä -liikkuvuuspakettiin, vaikuttavat jatkossa sähköajoneuvojen kysyntään ja tarjontaan ja siten myös akkuihin. 14 Näihin kuuluvat hiljattain hyväksytty uusien autojen 15 ja useimpien raskaiden hyötyajoneuvojen 16 hiilidioksidipäästönormeja koskeva asetus sekä tarkistettu puhtaita ajoneuvoja koskeva direktiivi 17 , jossa asetetaan julkiset hankintatavoitteet vähäpäästöiselle ja päästöttömälle ajoneuvokannalle. Joissakin kaupungeissa autojen päästöt ja ilmansaasteiden suuri määrä aiheuttavat yleistä huolta, joka lisää puhtaampien ajoneuvojen kysyntää (ja pienentää huomattavasti dieselkäyttöisten ajoneuvojen kysyntää). 18 Tilanne on pakottanut hallitukset reagoimaan (esim. kieltämällä polttomoottoriautojen myynnin tulevaisuudessa tai asettamalla rajoituksia tai kieltoja dieselautojen käytölle kaupunkialueilla) ja saanut autonvalmistajat tarkistamaan liiketoiminta- ja investointistrategioitaan (esim. siirtämällä tuotantoa dieselautoista hybridi-, sähkö- ja polttokennoautoihin). Myös liikenteen maksu- ja verotusrakenteen uudistaminen vastaamaan infrastruktuurin kustannuksia ja ulkoisia kustannuksia, kuten ”saastuttaja maksaa” -periaatteen soveltaminen tiemaksuihin, ohjaa kysyntää kohti vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja. 19
Uusiutuvan energian varastointi lisää merkittävästi akkujen kysyntää
Vuoteen 2050 mennessä sähkön osuus energian loppukäytöstä vähintään kaksinkertaistuu 53 prosenttiin. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 55 prosenttia EU:ssa käytetystä sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (osuus on nyt 29 prosenttia). Vuoteen 2050 mennessä osuuden odotetaan olevan yli 80 prosenttia. 20 Uusiutuvan sähkön tehokas integrointi edellyttää monia eri sähköenergian varastointitekniikoita, kuten pumppuvoimalaitoksia, akkuvarastoja ja kemiallisia varastoja (vety). Sopiva ratkaisu valitaan sijainnin, tarvittavan kapasiteetin ja tarjolla olevien palvelujen mukaan.
Akkuihin voidaan varastoida sähköä väliaikaisesti ja akuista voidaan palauttaa sähköä sähköverkkoon, mikä auttaa yhteiskuntaa hyödyntämään paremmin vaihtelevan ja hajautetun uusiutuvan energian lähteitä, kuten tuuli- ja vesivoimaa. Akut auttavat tasapainottamaan sähköverkkoa ja tuovat joustavuutta, jota lisäävät myös paremmat liitäntäverkot, kysynnänohjaus ja muut sähköenergian varastointitekniikat. Sähköverkon tasapainottamiseen käytettävät akut voivat olla kiinteitä tai liikuteltavia (esim. sähköajoneuvojen akut, jos ne ovat kaksisuuntaisia 21 ).
Uusiutuvan energian käytön maailmanlaajuinen yleistyminen viimeisten kymmenen vuoden aikana on jo johtanut siihen, että etenkin aurinkoenergian sekä maa- ja merituulivoiman kustannukset ovat pienentyneet merkittävästi. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että miljoonat kuluttajat ympäri maailman pystyvät nyt tuottamaan omaa sähköä (enimmäkseen katoille asennettavilla aurinkopaneeleilla), varastoimaan sitä ja myymään sitä takaisin sähköverkkoon.
Sähköenergian varastoinnin sekä etenkin akkuvarastoteknologioiden rooli ja merkitys kasvavat tulevaisuudessa huomattavasti. Keskipitkällä aikavälillä kiinteiden akkujen osuuden odotetaan kasvavan noin kymmeneen prosenttiin akkumarkkinoista, mutta niiden rooli kasvaa senkin jälkeen. Vuonna 2050 sähköenergian varastointi on jo ensisijainen keino integroida uusiutuvat energianlähteet sähkövoimajärjestelmään, kun lämpövoiman merkitys ajan kuluessa heikkenee ja kysynnänohjauksen potentiaalia hyödynnetään aiempaa enemmän. Komission ”Puhdas maapallo kaikille” -strategiaa käsittelevässä tiedonannossa käsitellään skenaarioita, joiden mukaan sähköä voitaisiin varastoida vuonna 2050 ainakin kymmenkertainen määrä vuosittain verrattuna vuoteen 2015.
Vuoteen 2050 mennessä akuilla odotetaan olevan paljon merkittävämpi rooli kuin pumppuvoimalaitoksiin perustuvalla varastointitekniikalla, joka on tällä hetkellä tärkein sähkövoimajärjestelmän varastointitekniikka ja johon 90 prosenttia EU:n energian varastointikapasiteetista perustuu. 22
Eroon Euroopan energia- ja raaka-aineriippuvuudesta – strateginen mahdollisuus
Globaalien talousennusteiden mukaan litiumioniakkujen tarve kasvaa huomattavasti, jopa 660 GWh:iin vuoteen 2023 mennessä, 1 100 GWh:iin vuoteen 2028 mennessä ja jopa 4 000 GWh:iin vuoteen 2040 mennessä, kun nyt tarve on vain 78 GWh. 23 Globaalien markkinoiden kasvaessa Euroopan kapasiteetin ennustetaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä 207 GWh:iin, kun taas eurooppalaisten arvioidaan tarvitsevan vuoteen 2028 tultaessa pelkästään sähköajoneuvojen akkuja noin 400 GWh:n verran 24 , mikä loisi vähintään 3–4 miljoonaa työpaikkaa 25 .
Tällä hetkellä EU on kuitenkin hyvin riippuvainen akkukennojen tuonnista, mikä voi lisätä paljon alan kustannuksia ja altistaa sen toimitusketjuriskeille sekä heikentää autoteollisuuden kilpailukykyä suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin, varsinkin jos ennustettu vaje suhteessa kysynnän kasvuun toteutuu Euroopassa.
Riippuvuus ei koske pelkästään akkukennojen tuotantoa; viiden välttämättömän akkujen raaka-aineen (litium, nikkeli, koboltti, mangaani ja grafiitti) saatavuus on suuri haaste myös Euroopan toimitusvarmuuden kannalta, koska niitä saa vain muutamasta maasta. 26 Lisäksi lähes kaikkien akuissa käytettävien materiaalien jalostus- ja käsittelylaitokset sijaitsevat tällä hetkellä enimmäkseen Kiinassa, jolla on tämän seurauksena hallitseva asema litiumioniakkujen toimitusketjussa. Sama koskee sähköajoneuvojen muiden tärkeiden raaka-aineiden arvoketjuja, varsinkin energiatiheydeltään korkeissa kestomagneeteissa tarvittavia harvinaisia maalajeja, jotka ovat nykyään välttämättömiä tehotiheydeltään parhaiden sähkömoottoreiden valmistuksessa. 27 Joissakin tapauksissa näiden raaka-aineiden saatavuus voi vaarantua poliittisen epävakauden vuoksi, mikä voi johtaa saatavuushäiriöihin (mm. altistumiseen korkeille veroille ja vientitulleille) tai siihen, että epäeettiset tai epävakaat kaivoskäytännöt vaikeuttavat saatavuutta.
Sähköajoneuvomarkkinoiden laajentuminen kasvattaa merkittävästi kaikkien näiden raaka-aineiden kysyntää seuraavien kymmenen vuoden aikana. 28 Taloudellisesta ja geostrategisesta näkökulmasta EU:n pitääkin varmistaa, ettei se tule riippuvaiseksi EU:n ulkopuolelta hankituista primaariraaka-aineista tai muista jalostetuista materiaaleista, joita tarvitaan akkujen arvoketjun eri kohdissa. EU:n pitää hankkia näitä materiaaleja monipuolisemmin eri lähteistä ja myös EU:n sisältä, varmistaa niiden kestävä ja turvallinen saanti hyödyntämällä täysimääräisesti kauppapolitiikkaansa sekä edistää siirtymää kiertotalouteen materiaalien talteenoton, uusiokäytön ja kierrätyksen avulla.
II.Euroopan akkuekosysteemi: KILPAILUKYKYISTEN, KESTÄVIEN JA INNOVATIIVISTEN STRATEGISTEN ARVOKETJUJEN LUOMINEN
Komission tavoitteena on, että EU nousee alan johtajaksi ja että se kasvattaa strategista riippumattomuuttaan akkuteollisuudessa koko arvoketjussa. Sen tavoitteena on siis luoda pohja kestävälle, kilpailukykyiselle ja innovatiiviselle EU:n akkuekosysteemille. Vaikka komissio on kuulunut akkujen kehityksen varhaisiin tukijoihin, ala muuttuu niin nopeasti, että komissio on todennut tarvitsevansa yhteistyökeskeisempää ja kattavampaa menettelytapaa.
Komission uudistetussa EU:n teollisuuspoliittisessa strategiassa korostetaan tarvetta hyödyntää ja lujittaa Euroopan vahvuuksia strategisesti tärkeissä uusien teknologioiden arvoketjuissa. 29 Komissio onkin tässä yhteydessä todennut akut strategisesti tärkeäksi arvoketjuksi ja ehdottanut toimialavetoista menettelytapaa. Se on tukenut alan keskeisten toimijoiden yhteistyön kehittämistä edistämällä eurooppalaisen tutkimus-, innovaatio- ja tuotantoyhteenliittymän perustamista sekä helpottamalla olemassa olevien rahoitusmekanismien tehokkaampaa käyttöä läheisessä yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden kanssa. Myös EU:n akkualan yhteenliittymä perustuu tähän menettelytapaan. 30
Akkuteollisuudella on Euroopassa edessään monenlaisia haasteita, jotka vaativat kattavia ja johdonmukaisia toimenpiteitä koko arvoketjussa. Siksi komission akkuja koskevassa strategisessa toimintasuunnitelmassa on esitetty toimia, jotka ulottuvat raaka-aineiden louhinnasta, hankinnasta ja jalostuksesta akkukennojen valmistukseen ja akkujärjestelmiin sekä kierrätykseen ja uusiokäyttöön. 31 Toimenpiteisiin kuuluvat akkujen primaariraaka-aineiden saannin turvaaminen EU- ja muista maista, sekundaaristen raaka-aineiden tuotannon lisääminen, tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, innovatiivisten ratkaisujen skaalattavuuden ja tuotantokapasiteetin edistäminen yhteistyössä sijoittajien kanssa sekä erityisosaamiseen investoiminen. Yksi lisämahdollisuus on maailmanlaajuisesti johtavan kierrätysteknologian ja -kapasiteetin kehittäminen. Kiertotalouden periaatteilla valmistetut kestävät akut, joiden raaka-aineet on hankittu vastuullisesti ja joilla on pienin mahdollinen hiilijalanjälki, voivat olla keskeisiä EU:n kilpailuedun kannalta. Alan kilpailukyvylle pitää luoda edellytykset kehittämällä sille EU:n laajuiset vaatimukset ja yhtenäiset standardit.
Komission akkuja koskevan strategisen toimintasuunnitelman yhteydessä annettu tuki noudattaa täysin EU:n kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti Maailman kauppajärjestössä annettuja sitoumuksia, sekä EU:n pyrkimyksiä varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja poistaa markkinoiden vääristymät.
Tutkimus, innovointi ja esittely: uuden sukupolven akkuteknologioiden suunnittelu ja käyttöönotto
Euroopan litiumioniakkuteknologioita koskevan osaamisen parantaminen ja johtoaseman saavuttaminen uuden sukupolven akkuteknologioissa edellyttää, että Eurooppa tukee pitkäaikaisilla ja koordinoiduilla toimilla investointeja edistyneitä akkumateriaaleja ja -kemikaaleja koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Tällä hetkellä kehittyneimmät akut perustuvat enimmäkseen litiumionitekniikkaan, mutta korkeamman energiatiheyden ja tehokkuuden tarve edellyttää lyhyen ja keskipitkän aikavälin parannuksia sekä radikaalimpia muutoksia kohti uutta litiumioniakkujen jälkeistä akkusukupolvea, joka perustuu uusiin, edistyneisiin materiaaleihin. EU-maiden yrityksillä on hyvät edellytykset hyödyntää näitä teknologisia edistysaskelia. 32
EU hyödyntää akkualalla kaikkia tukivälineitään, jotka kattavat innovoinnin kaikki vaiheet perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta esittelyyn, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen.
Akkuihin liittyvien tutkimustoimien koordinointi on keskeinen edellytys alan potentiaalin valjastamiselle. Komissio on käynnistänyt strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan (SET) 33 ja strategiseen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan (STRIA) 34 perustuvan yhteistyön pohjalta Euroopan teknologia- ja innovaatiofoorumin (ETIP) Batteries Europe -hankkeen 35 , jolla edistetään akkututkimuksen päämääriä tuomalla yhteen alan sidosryhmiä, tutkimusyhteisöä ja EU:n jäsenvaltioita sekä pyritään lisäämään akkuja koskevien tutkimusohjelmien välistä yhteistyötä ja synergiaa. Alusta mahdollistaa yhteistyön, jossa ovat osapuolina monet eri EU:n tason ja kansallisen tason akkututkimusohjelmat sekä yksityisen sektorin hankkeet.
Myöhemmin ETIP alkaa valmistella myös yhteissuunniteltua tutkimus- ja innovointikumppanuutta akkuteollisuuden toimijoiden kanssa, kuten komissio ehdottaa tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, joka käynnistyy vuonna 2021. Kumppanuuden tavoitteena on edistää EU:n johtajuutta siten, että kaikki Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimus- ja innovointitoiminnot kootaan yhteen, jotta voidaan laatia johdonmukainen ja strateginen ohjelma yhteistyössä teollisuuden toimijoiden ja tutkimusyhteisön kanssa.
EU:n talousarvio sisältää jo tärkeitä rahoitusmahdollisuuksia akkututkimuksen ja -innovoinnin tukemiseksi. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa vuosiksi 2014–2020 myönnettiin 1,34 miljardia euroa hankkeisiin, jotka koskevat sähköenergian varastointia sähköverkossa ja vähähiilistä liikkuvuutta. Vuonna 2019 Horisontti 2020 -ohjelma alkoi hakea EU:n akkualan yhteenliittymän kautta akkuhankkeita 114 miljoonan euron budjetilla. Vuonna 2020 tiedossa on haku liikenne- ja energia-akuille, joille on varattu 132 miljoonaa euroa.
Myös Euroopan aluekehitysrahasto edistää liikenteen energiatehokkuutta ja hiilettömyyttä tukemalla tutkimusta ja innovaatioita.
EU:n alueet ovat osoittaneet kiinnostusta kumppanuuksiin, joilla edistetään yhteishankkeita ja kehitetään edelleen akkualan vahvoja innovaatioekosysteemejä. Yksi tällainen alueidenvälinen kumppanuus, joka keskittyy sähköisessä liikkuvuudessa ja sähköenergian varastoinnissa käytettäviin edistyneisiin akkumateriaaleihin, käynnistettiin lokakuussa 2018 osana teollisuuden uudenaikaistamiseen liittyvää älykkään erikoistumisen foorumia. Tässä avoimessa kumppanuudessa 36 on jo mukana 22 aluetta, ja eri kohtiin arvoketjua on perustettu useita pilottialueita määrittämään akkuihin liittyviä hankkeita, joilla on hyvä kaupallistamispotentiaali. 37
Esittelyhankkeilla ja piloteilla on myös tärkeä rooli uusien teknologioiden testaamisessa lähes markkinaehtoisissa oloissa ennen tuotannon kasvattamista kaupalliseen mittakaavaan. Euroopan investointipankki (EIP) tukee lajissaan ensimmäisiä kaupallisen mittakaavan sähköenergian esittelyhankkeita myöntämällä lainoja, takauksia ja pääomarahoitusta InnovFin Energy Demo Projects (EDP) -välineen kautta. 38 Se on jo myöntänyt yhden 52,5 miljoonan euron lainan ruotsalaiselle esittelylaitokselle, joka valmistaa edistyneitä litiumionikennoja liikenteessä, kiinteässä varastoinnissa ja teollisuudessa käytettäviin akkuihin. 39 Myös monet kroatialaiset, ranskalaiset, kreikkalaiset ja ruotsalaiset akkuteollisuuden hankkeet ovat hyötyneet Euroopan aluekehitysrahaston tuesta. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä uuden InvestEU-rahaston odotetaan kokoavan yhteen olemassa olevat rahoitusvälineet, jotka lisäävät EU:n tuen tehokkuutta ja joustavuutta myös akkuteollisuudessa.
EU:n päästökauppajärjestelmän osana perustetun innovaatiorahaston odotetaan tukevan noin 10 miljardilla eurolla vähähiilisten teknologioiden, kuten sähköenergian varastoinnin, esikaupallisia esittelyhankkeita vuosina 2020–2030. 40 Innovaatiorahasto mahdollistaa innovatiivisten akkuteknologioiden laajamittaisen valmistuksen, testauksen ja esittelyn, mikä auttaa kuromaan umpeen (esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa saavutettujen) tutkimus- ja innovaatiotulosten sekä akkuteollisuuden kaupallisen käyttöönoton välistä kuilua EU:n akkualan yhteenliittymän tavoitteiden mukaisesti. Rahasto toteutetaan koordinoidusti muiden asiaankuuluvien EU:n ohjelmien kanssa, ja rahoituslähteitä yhdistämällä sillä voidaan rahoittaa myös InvestEU-hankkeita.
Investointihaasteen mittavuuden vuoksi siihen ei voida vastata pelkästään julkisella rahoituksella; näin ollen tarvitaan tehokkaita mekanismeja yksityisen pääoman houkuttelemiseksi. Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmä on siksi olennaisen tärkeä. 41
Käytössä on innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusjärjestelyjä EU:n puhdasta energiaa koskevan innovaatiotavoitteen mukaisesti. Lokakuussa 2018 komissio ja Breakthrough Energy sopivat käynnistävänsä uuden julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyömallin, joka lisää suoria yksityisiä investointeja edistyksellisiin eurooppalaisiin vähähiilisiin teknologiayhtiöihin ja innovoijiin, jotka etsivät ratkaisuja ilmastonmuutokseen. 42 On suunnitteilla, että yhteisinvestointivälineen pääomasitoumus on aluksi 100 miljoonaa euroa. Summasta 50 miljoonaa euroa tulee Breakthrough Energyltä (tai sen tytäryhtiöiltä) ja 50 miljoonaa euroa komissiolta InnovFinin kautta, joka on Euroopan investointipankin hallinnoima Horisontti 2020 -rahoitusväline.
Lisäksi EU:n akkualan yhteenliittymä kartoittaa mahdollisuuksia rajat ylittäviin innovatiivisiin hankkeisiin, joissa hyödynnettäisiin julkista rahoitusta EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) 43 puitteissa. Monet EU:n jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet etsimään potentiaalisia yhteenliittymiä ja suunnittelemaan yhteistyössä yhtä tai useampaa alan IPCEI-hanketta. 44 Ne pyrkivät saamaan komission hyväksynnän mahdollisimman pian.
Investoiminen innovatiivisten ratkaisujen teolliseen käyttöönottoon akkujen arvoketjussa
EU:n akkualan yhteenliittymän pyrkimyksenä on luoda Eurooppaan akkujen arvoketju. Verkostoon on liittynyt noin 260 teollista toimijaa ja innovointitoimijaa. Verkostoa ohjaava EIT InnoEnergy (Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisö) on ilmoittanut jo yhteensä 100 miljardin euron yksityisistä sijoituksista, jotka kattavat koko arvoketjun. 45
Sijoittajat ovat ilmoittaneet primaaristen ja sekundaaristen raaka-aineiden tuotannon aloittamisesta Euroopassa, ja useat eurooppalaiset yhteenliittymät suunnittelevat investointeja akkutuotantoon. Yksi yhteenliittymä on aloittamassa pilottilinjan rakentamista Ruotsiin Euroopan investointipankin tuella. Toinen investoi edistyneiden litiumioniakkujen kehittämiseen ja on siirtymässä niiden jälkeen kiinteisiin elektrolyytteihin perustuviin litiumioniakkuihin, joiden tuotanto voisi alkaa lähivuosina. Materiaaleihin ja kierrätykseen keskittyneet ryhmät rakentavat Puolaan ja Suomeen tehtaita, joissa aiotaan valmistaa vuoteen 2020 mennessä sähköajoneuvojen akkujen tärkeimpiä materiaaleja.
Standardien luominen puhtaille, turvallisille, kilpailukykyisille ja eettisesti valmistetuille akuille
Euroopan nousun johtavaksi kestävien akkujen valmistajaksi on ensisijaisesti perustuttava vankkaan oikeudelliseen kehykseen, jota täydennetään yhtenäisillä eurooppalaisilla standardeilla. Oikeudelliset vaatimukset, joita akuille ja niiden valmistusprosesseille asetetaan, jotta ne voidaan tuoda EU:n markkinoille, vaikuttavat merkittävästi akkuteknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon sekä siihen, millainen vaikutus niillä on kansanterveyteen, yhteiskunnan turvallisuuteen, ilmastoon ja ympäristöön.
Tulevat säännökset koskevat todennäköisesti esimerkiksi akkujen turvallisuutta, liitettävyyttä, suorituskykyä, kestävyyttä, kaksisuuntaisuutta, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä sekä resurssitehokkuutta tai jopa elinkaarivaikutuksia, kuten hiilijalanjälkeä. 46 Säännöksiä pitää täydentää laajemmilla arvoketjuun liittyvillä vaatimuksilla, jotka koskevat vastuullista hankintaa, kuljetusta ja varastointia sekä jätteiden keräystä ja kierrätystä. Akkujen tapauksessa nämä vaatimukset voisi sisällyttää esimerkiksi ekologista suunnittelua koskevaan asetukseen tai EU:n akkudirektiiviin 47 . Komissio on laatinut arvion jälkimmäisestä vaihtoehdosta, ja sen tulokset julkaistaan tämän kertomuksen yhteydessä. 48
Komissio on myös alkanut kehittää akkujen vähimmäissuorituskykyä ja -kestävyyttä koskevia vaatimuksia. Näiden vaatimusten pitää sopia yhteen tieteeseen perustuvien yhtenäisten standardien kanssa. Näillä standardeilla ala voi osoittaa, että se noudattaa EU:n lainsäädännön vaatimuksia. Komissio ja eurooppalaiset standardointielimet (CEN/CENELEC) varmistavat läheisessä yhteistyössä, että standardien kehittäminen tapahtuu koordinoidusti ja aikataulussa.
Eurooppalaiset akkuvalmistajat ovat jo ilmaisseet halukkuutensa yhdenmukaistaa ympäristövaatimuksia, jotta ne pystyvät laskemaan tuotteidensa ympäristöjalanjäljen akkujen koko elinkaaren osalta. Nämä sovitut säännöt ovat rohkaiseva perusta kestävälle eurooppalaiselle akkuteollisuudelle. 49
Työmarkkinat ja ammattitaitoinen työvoima: investoidaan ihmisiin
EU:n työvoima on erittäin pätevää, mutta sillä ei ole riittävästi akkuihin liittyviä erityistaitoja, etenkin sovellettuun prosessisuunnitteluun ja akkukennojen valmistukseen liittyviä taitoja. EU ja jäsenmaat ovatkin ryhtyneet toimiin, jotta osaamisvaje saadaan kurottua umpeen ja Euroopasta tulee houkutteleva kohde akkujen suunnittelun ja valmistuksen maailmanluokan asiantuntijoille.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 50 mukaisesti tämä edellyttää oppilaitosten ja koulutuskeskusten, työmarkkinaosapuolten ja akkujen arvoketjun sidosryhmien välistä yhteistyötä koulutuksen, uudelleenkoulutuksen sekä osaamisen kehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa. 51
Komissio onkin nostanut akut keskeiseksi rahoituskohteeksi osana Erasmus+ -ohjelman alaista alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevaa suunnitelmaa, ja nelivuotisen projektin pitäisi alkaa vuoden 2019 loppuun mennessä. 52
Vastaavasti EIT InnoEnergy kehittää osaavien toimijoiden (yliopistot, koulutuskeskukset ym.) muodostaman verkoston kanssa vaativia maisteritasoisia energiamurrokseen liittyviä opinto-ohjelmia ja tutkintoja sekä esimiestason koulutusta yritysten henkilökunnalle.
Koulutus- ja tutkimuslaitosten saatavuuden parantamiseksi komission akkuja koskevassa strategisessa toimintasuunnitelmassa pyydettiin, että tutkimuskeskukset avaisivat pääsyn akkulaboratorioihinsa. Tässä tarkoituksessa komission yhteinen tutkimuskeskus onkin jo avannut pääsyn ylläpitämiinsä EU:n akkujen testauslaboratorioihin.
Akkujen raaka-aineiden kestävän saatavuuden strateginen varmistaminen
Akkujen raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen on välttämätöntä, jotta EU voi saavuttaa tavoitteensa nousta kilpailukykyiseksi toimijaksi maailmanlaajuisilla akkumarkkinoilla. Viimeaikaisten arvioiden mukaan jo yksin sähköisen liikkuvuuden lisääntyminen voi kasvattaa hybridi- ja sähköajoneuvoissa käytettävän litiumin, koboltin ja luonnon grafiitin kysyntää EU-maissa vuoteen 2030 mennessä huomattavasti vuoden 2015 tasosta. 53 Pienentääkseen riippuvuuttaan akkujen raaka-aineiden tuonnista EU:n pitää helpottaa eurooppalaisten lähteiden primaari- ja sekundaarituotannon hyödyntämistä sekä varmistaa raaka-aineiden turvallinen ja kestävä saatavuus EU:n ulkopuolelta maista, joissa on runsaasti luonnonvaroja. Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa sovittujen velvoitteidensa mukaisesti EU:n pitää varmistaa, että raaka-aineita hankitaan EU:n ulkopuolelta oikeudenmukaisesti, kestävästi ja eettisesti ja että toiminta edistää erilaisia kestävän kehityksen tavoitteita. 54 Kestävästi tuotettujen raaka-aineiden käyttö on ratkaisevan tärkeää akun ja koko sähköajoneuvon ympäristöjalanjäljen kannalta.
Mitä kauppapolitiikkaan ja kahdenvälisiin sopimuksiin tulee, EU:lla on Kanadan ja Meksikon kaltaisten kumppanien kanssa solmimissaan vapaakauppasopimuksissa (FTA) raaka-aineisiin liittyviä ehtoja, minkä lisäksi se on ehdottanut raaka-aineiden kestävää hankintaa koskevia ehtoja käynnissä olevissa vapaakauppasopimusneuvotteluissaan tärkeiden akkumateriaalikumppaneiden, kuten Chilen ja Australian, kanssa. Komissio neuvottelee myös raaka-aineita koskevien vientitullien ja määrällisten rajoitusten poistamisesta kahdenvälisissä neuvotteluissa Indonesian kanssa. Monenvälisellä tasolla EU on jo onnistuneesti kyseenalaistanut Maailman kauppajärjestössä Kiinan käyttöön ottamat vientirajoitukset. 55
Lisäksi komissio käsittelee kaikki tariffisuspensiota koskevat pyynnöt tapauskohtaisesti varmistaakseen, että niitä myönnetään unionin politiikkojen mukaisesti väliaikaisesti ja että niille pystytään osoittamaan selvästi hyviä taloudellisia perusteita myös niiden käynnissä olevien teollisuushankkeiden valossa, joilla täytetään EU:n arvoketjun aukkoja.
Toisaalta komissio on kartoittanut akkujen raaka-aineiden, kuten koboltin, litiumin, luonnon grafiitin ja nikkelin, saatavuutta Euroopassa aloittamalla vuoropuhelun EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Tulokset osoittavat, että vaikka akkujen raaka-aineiden louhinta Euroopassa on geologisesti mahdollista, se on tällä hetkellä vähäistä ja keskittyy muutamaan Euroopan maahan. Potentiaalin parempi hyödyntäminen pienentäisi akkujen raaka-aineiden toimituksiin liittyviä turvallisuusriskejä. 56 Lisäksi Euroopassa on jalostuskapasiteettia vain koboltille ja nikkelille eikä lainkaan akuissa käytettäville litiumyhdisteille tai luonnon grafiitille. Se tarkoittaa, että vaikka litiumin ja luonnon grafiitin louhintaa voidaan Euroopassa lisätä, kaikki raaka-aineet pitäisi ainakin lyhyellä aikavälillä kuljettaa Euroopan ulkopuolisiin maihin akkuja varten jalostettaviksi. Komissio pyrkii kuromaan tämän arvoketjun aukon umpeen yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP), alan keskeisten toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa. 57
Kestävä kaivostoiminta on puhtaiden akkujen arvoketjujen edellytys. Komissio auttaa laatimaan Eurooppaan yhteiset periaatteet sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle kaivostoiminnalle ja kehottaa jäsenvaltioita integroimaan ne omiin raaka-ainestrategioihinsa. Komissio tarkastelee myös mahdollisuutta, että sijoittajia ohjataan korkeita kestävyysstandardeja noudattaviin kaivoshankkeisiin lisäämällä olemassa olevat kestävän kaivostoiminnan vertailuarvot kestävän rahoituksen taksonomiaan.
Koska ala on hyvin riippuvainen tuonnista, jatkojalostusteollisuudella on suuri rooli tarvittavien markkinaodotusten luomisessa puhtaiden akkujen raaka-aineille esimerkiksi hankkimalla ne vastuullisesti. Komissio auttaa kehittämään kestävän johtamisen säännöstön eurooppalaisille akkuvalmistajille, jotka sitoutuvat tunnustettuihin kansainvälisiin vastuullista liiketoimintaa ja kestävyyttä koskeviin standardeihin, kuten OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja OECD:n mineraalien toimitusketjujen vastuullisuutta koskeviin due diligence -ohjeisiin. Se tutkii mahdollisuutta laatia mallisopimuslauseke puhtaiden akkujen arvoketjujen toimittajille edistääkseen vastaavia sitoumuksia akkujen arvoketjun eri kohdissa. Komissio tarkastelee myös, voisiko se lisätä muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaan direktiiviin akkumineraalien hankkimisen kestävyyttä koskevia elementtejä ja tuoda komission pk-yrityksille suunnatun konfliktimineraaleja koskevan due diligence -tukijärjestelmän myös niiden akkujen arvoketjuun osallistuvien yritysten saataville, jotka käyttävät muita metalleja ja mineraaleja. 58 Horisontti 2020 -ehdotuspyyntö, joka koskee ”raaka-aineiden vastuullista hankkimista globaaleissa arvoketjuissa”, tarjoaa tulevaisuudessa asiantuntemusta siitä, miten olemassa olevia järjestelmiä voidaan vahvistaa, miten puhtaiden akkujen arvoketjuissa varmistetaan tietojen läpinäkyvyys ja miten edistymistä voidaan seurata. Komissio jatkaa tällä alueella tiivistä yhteistyötä OECD:n kanssa.
Kiertotaloutta syventämässä: akkujen sekundaaristen materiaalien saatavuuden varmistaminen
Käytettyjen akkujen kierrättäminen voi auttaa merkittävästi akkujen raaka-aineiden saatavuuden varmistamisessa. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätys voi vuonna 2030 tyydyttää 10 prosenttia EU:n koboltin tarpeesta, mikä ylittää EU:n kaivosteollisuuden osuuden, jos käytössä on asiaankuuluva sääntelykehys. 59
Euroopalla on edellytykset tulla alan maailmanlaajuiseksi johtajaksi käytettyjen akkujen turvallisessa ja ekologisesti vastuullisessa käsittelyssä. Keskeisten akkutyyppien, kuten sähköajoneuvoissa käytettävien litiumioniakkujen (joita ei tällä hetkellä kierrätetä käytännössä lainkaan), markkinat kasvavat nopeasti, ja vastaavasti Euroopassa ja muualla maailmassa kertyy suuret määrät käytettyjä akkuja, mikä luo tarpeen hallita näitä jätevirtoja oikein ja hyödyntää arvokkaat materiaalit. Komissio on arvioinut mahdollisuuksia luoda Eurooppaan näitä akkuja hyödyntävä kiertotalous. 60 Esimerkiksi paristo- ja akkudirektiivissä asetetaan keräämistavoitteita käytetyille kannettaville paristoille ja määritellään vähimmäistehokkuustasot käytettyjen paristojen kierrätykselle, jotta suuri osa materiaaleista saadaan hyödynnettyä. Komissio on arvioinut paristo- ja akkudirektiivin tavoitteiden toteutumista ja sitä, kattaako direktiivi asiaankuuluvasti uudet akkuteknologiat ja akkukemian (esim. litiumioniakut), akkujen uudet käyttötarkoitukset ja uusiokäytön. 61 Komissio arvioi myös direktiivin säännösten sekä EU:n kiertotaloutta ja raaka-aineita koskevien poliittisten linjojen keskinäistä johdonmukaisuutta. Samalla komissio on arvioinut direktiivin vaikutusta resurssien rationaaliseen käyttöön ja vähähiilisten toimintatapojen käyttöönottoon. Tarvittaessa komissio ehdottaa direktiivin tarkistamista.
Paristojen ja akkujen uusiokäyttö kiinteissä sovelluksissa voi pienentää elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. 62 Komissio on esimerkiksi tehnyt akkuja koskevan innovaatiosopimuksen ottaakseen selville, salliiko nykyinen lainsäädäntö akkujen uusiokäytön EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. 63 Lisäksi komissio seuraa jatkuvasti muiden kierrätetyistä akuista saatavien raaka-aineiden kannalta oleellisten sääntelyvälineiden (esim. REACH-asetuksen ja aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun CLP-asetuksen) johdonmukaisuutta.
Sääntelylliset ja toiminnan edellytyksiä parantavat toimenpiteet varastoinnissa ja sähköisessä liikkuvuudessa käytettyjen akkujen kysynnän kasvattamiseksi
Energiaunionin tilaa koskevassa vuoden 2019 kertomuksessa osoitetaan, miten EU on edistynyt monissa sääntelyllisissä ja toiminnan edellytyksiä parantavissa toimenpiteissä, joilla edistetään EU:n siirtymistä vähähiiliseen, turvalliseen ja kilpailukykyiseen talouteen. 64 Näihin toimiin kuuluvat aloitteet, jotka on hyväksytty osana vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevaa strategiaa ja Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -pakettia ja jotka liittyvät akkuihin niin sähköenergian varastoinnin kuin puhtaan liikkuvuudenkin näkökulmasta.
Tarkistettu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, joskin tavoitetta mahdollisesti vielä nostetaan vuonna 2023. 65 Tämä todennäköisesti lisää akkujen kysyntää, sillä akut voivat edistää tuuli- ja aurinkovoiman kaltaisten vaihtelevien uusiutuvien energian lähteiden käyttöä esimerkiksi suurissa tuotantolaitoksissa ja pienten laitosten omassa käytössä, vaikkapa katoille asennettavina aurinkopaneeleina. Sekä kiinteät että liikuteltavat akut täydentävät parempien liitäntäverkkojen, kysynnänohjauksen ja muiden sähköenergian varastointitekniikoiden joustavuutta.
EU:n hiilidioksidipäästönormit vuoden 2020 jälkeiselle ajalle ohjaavat alaa kehittämään päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja, kuten hybridiajoneuvoja ja täysin sähköisiä ajoneuvoja. Sähköajoneuvojen kysyntää kasvattaa sekin, että EU:n jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit lisäävät kansalaisilleen tarjoamia puhtaita liikennepalveluja tukemalla julkisissa hankinnoissa sähköbussien kaltaisia puhtaita kulkuneuvoja. Samalla uusiutuvaa energiaa koskeva uusi lainsäädäntö, joka perustuu Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -pakettiin, takaa sen, että sähkön kokonaistuotannossa irtaudutaan vähitellen hiilestä. Tämä on keskeinen edellytys liikenteen ja varsinkin tieliikenteen hiilestä irtautumiselle.
Päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen kysyntä ja infrastruktuurin käyttöönotto kulkevat käsi kädessä. Päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen, kuten sähköajoneuvojen, käyttöönoton nopeutuminen riippuu helppokäyttöisen, kattavan ja yhteentoimivan latausinfrastruktuurin saatavuudesta. Yhteinen toimenpidekehys sisältyy jo direktiiviin 2014/94/EY 66 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta. Komissio julkaisee arvionsa direktiivin tehokkuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä ja on valmis tarkistamaan sitä tarvittaessa. Se laatii arvion siitä, kuinka hyvin nykyinen suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta direktiivin kansallisten toimintakehysten mukaisesti on linjassa vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen käyttöönoton odotetun nopeutumisen kanssa vuoden 2020 jälkeen. Se myös arvioi, kuinka hyvin infrastruktuuri vastaa yhteentoimivuustarpeisiin esimerkiksi maksujärjestelmissä ja kuinka kuluttajaystävällisiä infrastruktuurin käyttöpalvelut ovat.
Komissio on myös hyväksynyt lisätoimenpiteitä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton nopeuttamiseksi. Vuoden 2017 toisen liikkuvuuspaketin osana komissio hyväksyi toimintasuunnitelman, johon sisältyi 800 miljoonan euron lisäsumma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rahoittamiseen Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen (CEF) kuuluvissa solmukohdissa. 67 Komissio on myöntänyt 317 miljoonaa euroa 31 toimenpiteelle, jotka liittyvät innovointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin, mikä nostaa kokonaisinvestoinnin 2 miljardiin euroon. Vuoden 2021 jälkeen CEF ja uusi InvestEU-rahasto tukevat puhtaan energian ja liikenteen infrastruktuuria. Lisäksi hiljattain muutetussa rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä 68 vaaditaan kehittämään infrastruktuuria, jota tarvitaan sähköajoneuvojen älykkääseen lataukseen ja lopulta sähkön syöttöön ajoneuvosta rakennukseen tai ajoneuvosta sähköverkkoon.
Sähköajoneuvojen akkuja voidaan hyödyntää sähköverkossa, ja ne auttavat integroimaan uusiutuvaa energiaa sähkövoimajärjestelmään sekä pienentämään kuluttajien ajoneuvojen käyttökustannuksia. Merkittävä edistysaskel otettiin joulukuussa 2018, kun lainsäätäjät helpottivat puhtaaseen energiaan siirtymistä sopimalla uudesta sähköasetuksesta ja sähködirektiivistä, joissa vahvistetuilla uusilla säännöillä EU:n sähkömarkkinoista pyritään tekemään toimivammat. Säännösten myötä uusien markkinatoimijoiden, kuten sähköenergian varastoinnin harjoittajien, pitäisi tuoda järjestelmään kaivattua joustavuutta ja hyötyä uusista liiketoimintamahdollisuuksista etenkin uusiutuvan energian alalla. Kuitenkin yhteentoimivuus ja ajoneuvojen akkutietojen käytettävyys voivat vaatia lisätarkastelua EU:n tasolla.
III.PÄÄTELMÄT: TULEVAT TOIMET
Komission akkuja koskeva strateginen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että toisiinsa kytkeytyneillä eri osa-alueilla tapahtuu edistystä samanaikaisesti ja koordinoidusti. Näitä osa-alueita ovat verkottuneet ja automatisoidut ajoneuvot, sähköenergian varastointi, infrastruktuurin käyttöönotto, kuluttajaystävällinen yhteentoimivuus, raaka-aineet, kauppa ja investoinnit sekä työpaikat ja osaaminen. Lisäksi toimintatapa helpottaa eri tason keskeisten toimijoiden – julkisen ja yksityisen sektorin, EU:n, kansallisen tason ja paikallisen tason toimijoiden – yhteistyötä mainittujen päämäärien saavuttamiseksi. Uudet teollisuudelle ja sidosryhmille tarkoitetut yhteistyöfoorumit ja -kumppanuudet, joissa otetaan huomioon kaupunkien ja alueiden rooli, ovat osoittautumassa olennaisiksi päämäärien saavuttamisessa.
Luvassa on uusia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät uusiin liiketoimintamalleihin sekä energia- ja ajoneuvoalan integrointiin. EU:n jäsenvaltioiden on nyt toteutettava merkittäviä toimia Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketin ja etenkin sähkömarkkinoiden suunnittelua koskevan lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Niiden avulla uudet markkinatoimijat, kuten varastoinnin harjoittajat, pystyvät hyötymään uusista liiketoimintamahdollisuuksista, ja ne myös antavat kuluttajalle itselleen tärkeän roolin uusiutuvan energian tuottajana ja varastoijana.
Samalla komission akkuja koskeva strateginen lähestymistapa näyttää, miten EU:n 2000-luvun teollisuusstrategia toimii. Maaliskuussa 2019 Eurooppa-neuvosto kutsui komission esittelemään vuoden 2019 loppuun mennessä pitkän aikavälin visionsa EU:n teollisuuden tulevaisuudesta ja käytännön toimista sen toteuttamiseksi. EU:n globaalin kilpailukyvyn säilyttäminen keskeisissä teknologioissa ja strategisesti tärkeissä arvoketjuissa edellyttää sitä, että EU rohkaisee aiempaa enemmän riskinottoon, lisää investointeja tutkimukseen ja innovointiin sekä helpottaa Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden toteuttamista. Samalla sen pitää taata kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset ja laatia innovointia edistävä sääntely-ympäristö ja valtiontukikehys. Akkuteollisuus ja sähköenergian varastointiala ovat hyvä esimerkki siitä, miten tiukat ja kunnianhimoiset ekologiset ja ilmastoystävälliset standardit voidaan yhdistää eri alojen ja arvoketjujen kilpailukyvyn lisäämiseen sekä kestävien työpaikkojen ja kestävän kasvun luontiin. Kuluttajat voivat hyötyä kehityksestä siten, että kaikkien liikkuvuus on tulevaisuudessa puhtaampaa ja edullisempaa. Samalla voidaan huomata, että ilmastotoimet ja talouden nykyaikaistaminen kohti kiertotaloutta ovat saman kolikon kaksi puolta.
Lisäksi ala on esimerkki päätöksenteon eri tasojen (EU:n, kansallisen tason, paikallisen tason ja kaupunkien) välisestä uudesta yhteistyöstä, johon osallistuvat hyvin monenlaiset teollisuuden toimijat ja yksityiset sijoittajat arvoketjujen eri kohdissa, ja sillä on yksi tavoite ylitse muiden: varmistaa, että Eurooppa pysyy globaalina edelläkävijänä tällä strategisesti tärkeällä alalla sen sijaan, että se seuraisi muiden kannoilla, ja luoda siten pitkäaikaisia, laadukkaita työpaikkoja ja palveluja Euroopan kansalaisille.
EIT InnoEnergy on yksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöistä.
Eurooppa-neuvoston päätelmät, 21.–22. maaliskuuta 2019.
COM(2018) 773 final, 28. marraskuuta 2018: Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta.
https://ec.europa.eu/epsc/publications/other-publications/10-trends-reshaping-climate-and-energy_en
https://ec.europa.eu/epsc/publications/strategic-notes/towards-low-emission-mobility_en
EIT InnoEnergy.
Tsiropoulos I, ym., Li-ion batteries for mobility and stationary storage applications – Scenarios for costs and market growth, EUR 29440 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018.
https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/european-battery-alliance_en
COM(2018) 293 final, 17. toukokuuta 2018
Nykyisin sähköistäminen on yleisintä maanteiden henkilöliikenteen, lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen alalla, mutta uusien teknologioiden kehittymisen myötä useampia liikennemuotoja odotetaan sähköistettävän tulevaisuudessa.
Massatuotannon lisääntyessä akkuyksiköiden kustannusten odotetaan putoavan ainakin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (JRC).
Tsiropoulos I, ym., Li-ion batteries for mobility and stationary storage applications – Scenarios for costs and market growth, EUR 29440 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018.
Environmental and Energy Study Institute (2017). Factsheet – Plug-in Electric Vehicles. Linkki: https://www.eesi.org/papers/view/fact-sheet-plug-in-electric-vehicles-2017#5
COM(2016) 501 final, 20. heinäkuuta 2016.
COM(2017) 0676 final, 8. marraskuuta 2017.
COM(2018) 284 final, 17. toukokuuta 2018.
COM(2017) 0653 final, 8. marraskuuta 2017.
Ilmansaasteet ovat Euroopassa yhteydessä noin 400 000 ennenaikaiseen kuolemaan joka vuosi.
COM(2017) 0280 final, 31. toukokuuta 2017.
COM(2018) 773, 28. marraskuuta 2018.
Kaksisuuntainen akkuteknologia mahdollistaa sen, että virta siirtyy sähköverkosta sähköajoneuvoon ja päinvastoin (ajoneuvosta verkkoon).
Benchmark Mineral Intelligence, lokakuu 2018.
Reuters, kesäkuu 2018.
Yhteinen tutkimuskeskus.
Kiina tuottaa 69 prosenttia maailman luonnon grafiitista, kun taas 64 prosenttia maailman koboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Report on raw materials for battery applications, SWD(2018) 245/2 final.
JOIN(2019) 5 final, 12. maaliskuuta 2019.
Blagoeva. D., ym., Assessment of potential bottlenecks along the materials supply chain for the future deployment of low-carbon energy and transport technologies in the EU, EUR 28192 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018.
COM(2017) 479 final, 13. syyskuuta 2017.
Toiminnan käynnistämisessä komissiota on tukenut EIT InnoEnergy.
Lokakuussa 2018 EU:n akkualan yhteenliittymän tapaamisessa EU:n jäsenvaltiot ja alan johtavat yritykset olivat tyytyväisiä komission akkuja koskevassa strategisessa toimintasuunnitelmassa ehdotettuun toimintatapaan ja kehottivat kaikkia toimijoita ottamaan sen nopeasti käyttöön.
Useat eurooppalaiset valmistajat pyrkivät esimerkiksi aloittamaan kiinteisiin elektrolyytteihin perustuvien akkujen valmistuksen vuoteen 2025 mennessä.
https://ec.europa.eu/research/energy/index.cfm?pg=policy&policyname=set
https://trimis.ec.europa.eu/stria-roadmaps/transport-electrification
Tätä ETIP-hanketta johtavat Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä (EERA), Euroopan energiavarastointialan liitto (European Association for Storage of Energy, EASE) ja EIT InnoEnergy. Se käynnistettiin helmikuussa 2019 puhtaan energian teollisuusfoorumin alaisuudessa.
Kumppanuuteen voivat liittyä myös muut siitä kiinnostuneet alueet.
Northvolt ETT-large scale battery plant, EIP:n lehdistötiedote, 19.9.2018.
Tähän on pyritty nykyisellä investointiohjelmalla, jonka tavoitteena on hankkia yksityistä rahoitusta EU:n budjetista tarjottavien takausten avulla. (Investointiohjelmaa seuraa InvestEU-ohjelma.)
Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI) ovat hankkeita, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio, jotka edistävät unionin strategisia tavoitteita ja tuottavat myönteisiä heijastusvaikutuksia Euroopan taloudelle ja koko yhteiskunnalle. Tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeiden kohdalla kyseisten hankkeiden on oltava erittäin innovatiivisia ja mentävä kehityksen nykytasoa pidemmälle – ks. komission tiedonanto 2014/C 188/02, toukokuu 2014.
Kiinnostuksenilmaisupyyntöjä on esitetty Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.
Osa näistä yksityisistä toimijoista laatii tällä hetkellä sijoitussuunnitelmaa hankkeiden ja sijoittajien kokoamiseksi yhteen.
Bobba S., ym., Sustainability Assessment of Second Life Application of Automotive Batteries (SASLAB): Final technical report, 2018, JRC112543.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1).
SWD(2019) 1300, 9. huhtikuuta 2019.
Ladattavien akkujen ympäristöjalanjälkeä koskevat tuoteryhmäsäännöt (PEFCR) ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/pdf/PEFCR_Batteries.pdf
EIT InnoEnergy on kartoittanut arvoketjun kunkin segmentin tarpeet ja järjestänyt akkualan työvoiman kouluttamista käsitelleen työpajan joulukuussa 2018, ja parhaillaan se suunnittelee erilaisia akkuja ja sähköenergian varastointia käsitteleviä koulutuksia.
https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/erasmus-programme-guide-2019_fi
Lähde: D. T. Blagoeva, ym., Assessment of potential bottlenecks along the materials supply chain for the future deployment of low-carbon energy and transport technologies in the EU. Wind power, photovoltaic and electric vehicles technologies, time frame: 2015–2030; EUR 28192 EN; Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2016.
Ks. Mancini, L. ym., Mapping the role of Raw Materials in Sustainable Development Goals, EUR 29595 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2019.
Suunnitelmien mukaan EU:n litiumtuotanto kattaisi jopa 30 prosenttia koko maailman tuotannosta vuonna 2025, jos suotuisat sääntelylliset ja toiminnan edellytyksiä parantavat puitteet toteutuvat ja oletetaan, että EU:n kaikkia nykyisiä hankkeita jatketaan.
EIT Raw Materials -yhteisön tuella
Alves Dias P., ym., Cobalt: demand–supply balances in the transition to electric mobility, EUR 29381 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018.
Vrt. yhteisen tutkimuskeskuksen raportti kiertotalouden mahdollisuuksista sähköajoneuvojen akkujen hallinnassa.
SWD(2019) 1300, 9. huhtikuuta 2019.
Bobba S., ym., Sustainability Assessment of Second Life Application of Automotive Batteries (SASLAB): Final JRC technical report, 2018, JRC112543.
https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/law-and-regulations/innovation-friendly-legislation/identifying-barriers_en
COM(2019) 175 final, 9. huhtikuuta 2019.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82–209).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1–20).
COM(2017) 652 final, 8. marraskuuta 2017. Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma ja 10 artiklan 2 kohdan mukainen kansallisten toimintakehysten arviointi
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75–91).
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 9.4.2019
COM(2019) 176 final
LIITE
Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille
Strategisen akkujen arvoketjun luominen Euroopassa
LIITE
Keskeisten toimien eteneminen 1
1.RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN
|
Komissio aloittaa vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa raaka-aineiden saatavuutta käsittelevän ryhmän ja raaka-aineita koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden korkean tason ohjausryhmän puitteissa. |
Alustava analyysi esiteltiin marraskuussa 2018 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Report on Raw Materials for Battery Applications” 2 . Analyysia täydennetään ja syvennetään yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa raaka-aineiden saatavuutta käsittelevässä ryhmässä. Suositukset esiteltiin eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien (EIP) korkean tason konferenssissa 14. marraskuuta 2018, ja täytäntöönpano on aloitettu erityisesti mineraalien etsintää koskevien kannustimien ja tietojen keruun osalta. Akkujen raaka-aineiden, kuten koboltin, litiumin, luonnongrafiitin ja nikkelin, nykyisen sekä tulevan arvoketjun mallintamisesta vastaa yhteinen tutkimuskeskus. 3 Akkujen raaka-aineisiin liittyvän teollistuotannon EU-tilastotietojen (PRODCOM) parantamistyö on myös aloitettu, ja muuhun kuin energiantuotantoon käytettävien raaka-aineiden ja akkujen (ensiö- ja toisioakut; kemialliset yhdisteet; akkujen osat) uudet koodit on hyväksytty PRODCOM-jäsenvaltioiden työryhmässä. Uusi kansainväliseen energiajärjestöön (IEA) kuuluva hybridi- ja sähköajoneuvoja (HEV) käsittelevä työryhmä 40 on perustettu käsittelemään sähköajoneuvojen kriittisiä raaka-aineita. Kyseessä on järjestön teknologisen yhteistyön ohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa täsmällistä, uskottavaa ja ajantasaista tietoa materiaaleista, joita pidetään (mahdollisesti) kriittisinä sähköisten ajoneuvojen myynnin nopeuttamisen kannalta. Akkujen raaka-aineilla ja harvinaisilla maametalleilla (joita käytetään sähkömoottorien pysyvissä magneeteissa) on tässä keskeinen merkitys. Raportti on määrä antaa vuonna 2019. Yhteisellä tutkimuskeskuksella on yhteistyösopimus eurooppalaisen geologian tutkimuslaitosten yhteenliittymän (EuroGeoSurveys, EGS) kanssa. Yksi yhteistyön aiheista on raaka-aineisiin liittyvien geotieteellisten tietojen jakaminen, mukaan lukien tietojen jakaminen raaka-aineita koskevan tietojärjestelmän kautta. EGS käsittää 37 kansallista geologian tutkimuslaitosta ja joitakin alueellisia eurooppalaisia tutkimuslaitoksia. Näin voidaan varmistaa jäsenvaltioiden laaja edustus raaka-aineita koskevassa tietojenvaihdossa. Yksi komission ensimmäisen raaka-aineiden kartoitustyön keskeisistä tuloksista on se, ettei Euroopassa ole litiumin käsittelylaitosta. EIT RawMaterials -innovointiyhteisö on vuoden 2019 alusta rahoittanut kahta alan hanketta: EuGeLi-hankkeen tavoitteena on litiumin uuttaminen sivutuotteena sähköntuotannossa käytettävistä geotermisistä suolavesistä. LiRef-hankkeen tavoitteena on perustaa useita syötteitä yhdistelevä käsittelylaitos eurooppalaisista lähteistä saatavalle litiumille. |
2.AKKUJEN ARVOKETJUN ERI OSAT KATTAVIEN HANKKEIDEN TUKEMINEN, MUKAAN LUKIEN KENNOJEN VALMISTUS
|
Komissio jatkaa kumppanuuteen perustuvaa työtään eri sidosryhmien kanssa akkujen arvoketjussa edistääkseen ja helpottaakseen uuden sukupolven akkujen valmistukseen johtavia laajamittaisia hankkeita ja luodakseen Eurooppaan innovatiivisen, yhdennetyn, kestävän ja kilpailukykyisen akkujen arvoketjun. |
Useita hankkeita ja investointeja on julkistettu EU:n akkualan yhteenliittymän puitteissa. Yhdessä hankkeessa 4 ollaan jo aloittamassa pilottituotantolinjan rakentamista Ruotsiin Euroopan investointipankin tuella, toisessa taas investoidaan edullisempien ja tehokkaampien kiinteiden akkujen kehittämiseen, jotta tuotanto voitaisiin aloittaa seitsemän vuoden kuluessa, ja yksi materiaali- ja kierrätysryhmä rakentaa Puolaan sähköajoneuvojen akuissa käytettävien katodimateriaalien tuotantolaitosta, jonka on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Lisätietoja akkuihin liittyvistä hankkeista löytyy seuraavasta tiedotteesta: https://ec.europa.eu/growth/content/eu-battery-alliance-major-progress-establishing-battery-manufacturing-europe-only-one-year_en Kaksi eurooppalaisyhtiötä on tehnyt päätöksen merkittävistä investoinneista, joilla Suomeen rakennetaan vuoteen 2021 mennessä kaksi akkujen väliaineita tuottavaa raaka-aineiden käsittelylaitosta. Toinen akkuja käsittelevä korkean tason kokous järjestettiin 15. lokakuuta 2018. Mukana oli 13 jäsenvaltiota ja 18 johtavaa teollisuuden edustajaa. Kokouksessa pantiin merkille, että yhteenliittymän toiminnan aloittamisen jälkeen oli saavutettu merkittävää edistystä. Jäsenvaltiot ja teollisuuden edustajat esittelivät suunniteltuja investointeja. Myös komission strateginen toimintasuunnitelma sai vahvaa tukea. Katso Euroopan komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6114_en.htm . Työtä jatketaan 30. huhtikuuta 2019 järjestettävässä seuraavassa jäsenvaltioiden ja teollisuuden edustajien korkean tason kokouksessa. EIT InnoEnergy, joka tukee komissiota akkuihin liittyvän eurooppalaisen teollisen ekosysteemin kehittämisessä, järjesti 29. tammikuuta 2019 viidennen kokouksensa, jonka erityisenä tarkoituksena oli saattaa yhteen teolliset hankkeet ja sijoittajat (julkiset/yksityiset sijoittajat). Kokoukseen osallistui 220 henkilöä. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus edistää näiden kahden sidosryhmän välisiä sopimuksia. |
|
Komissio käy säännöllistä vuoropuhelua asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa selvittääkseen tehokkaita keinoja, joilla tuetaan yhdessä innovatiivisia valmistushankkeita, jotka menevät kehityksen nykytasoa pidemmälle ja yhdistävät parhaiten EU:n ja kansalliset resurssit tähän tarkoitukseen. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen muodossa. |
EU:n akkualan yhteenliittymä selvittää mahdollisuutta innovaatiohankkeisiin, jotka liittyvät akkujen strategiseen arvoketjuun, kuten kennoteknologiaan ja ensimmäiseen teolliseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on saada julkista rahoitusta, joka noudattaisi EU:n kansainvälisiä sitoumuksia ja valtiontukisääntöjä Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) 5 mukaisesti. On rohkaisevaa, että jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat käynnistäneet prosesseja mahdollisten yhteenliittymien perustamiseksi ja tekevät yhteistyötä yhden tai useamman alaan liittyvän, yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen suunnittelussa. 6 Hankkeille pyritään saamaan komission hyväksyntä mahdollisimman pian. Toukokuussa 2018 perustetussa Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden strategisessa foorumissa on määritelty yhdeksän keskeistä strategista arvoketjua, jotka ovat erityisen tärkeitä teollisen kilpailukyvyn ja hiilipäästöjen vähentämisen kannalta. EU:n tasolla on jo käynnistetty merkittäviä hankkeita, jotka koskevat kolmea näistä arvoketjuista. Yksi niistä on akkujen arvoketju. Kuuden muun keskeisen strategisen arvoketjun osalta strategisessa foorumissa on tarkoitus laatia suosituksia useiden jäsenvaltioiden välisille hyvin koordinoiduille tai yhteisille investoinneille sekä toimille kesäkuuhun 2019 mennessä. Akkujen ja liikenteen kannalta oleellisessa asemassa on kaksi arvoketjua: verkotetut, puhtaat ja automatisoidut ajoneuvot sekä vetyteknologiat. Komission tarkoituksena on strategisen foorumin aloitteen puitteissa helpottaa jäsenvaltioiden ja teollisuuden välistä yhteistyötä ja siten kannustaa innovointiin ja teolliseen hyödyntämiseen kohdistuviin mittaviin investointeihin. |
|
Komissio helpottaa asianomaisten alueiden pyynnöstä ja yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa alueiden välisen akkuihin liittyvän kumppanuuden kehittämistä olemassa olevien energiaan tai teollisuuden uudenaikaistamiseen liittyvien älykkään erikoistumisen temaattisten foorumien puitteissa. |
Slovenia tarjoutui syyskuussa 2018 johtamaan uutta alueiden välistä kumppanuutta, joka koskee sähköisessä liikkuvuudessa ja energian varastoinnissa käytettävien akkujen edistyksellisiä materiaaleja, yhdessä Kastilian ja Leónin, Andalusian, Baskimaan, Auvergne-Rhône-Alpesin, Eindhovenin ja Uusi-Akvitanian kanssa.
Uusi kumppanuus käynnistettiin onnistuneesti Euroopan komission tuella komission 8. lokakuuta 2018 järjestämässä työpajassa. Työryhmä keräsi yli 25 aluetta, jotka olivat kiinnostuneita akkujen tutkimus- ja innovointiyhteistyöstä jäsenvaltioiden älykkäiden erikoistumisstrategioiden puitteissa (teollisuuden nykyaikaistamisen temaattinen alusta). Hankkeeseen kutsuttiin mukaan muitakin kiinnostuneita alueita Euroopasta. Vuoden 2019 alkuun mennessä kumppaniyhteistyöhön oli liittynyt jo 22 aluetta Euroopasta. Kumppanuuden tarkoituksena on nopeuttaa kehittyneiden materiaalien ja akkukennojen suurimittaista valmistusta ja hyödyntämistä liikuteltavissa akuissa ja kiinteissä akuissa koko Euroopassa vuoteen 2025 mennessä kestävien ja kilpailukykyisten teknologioiden avulla. Tätä varten luodaan yritysinvestointihankkeiden jatkumo hyödyntämällä nykyisiä alueellisia resursseja, joita täydennetään saatavilla olevilla resursseilla kumppaniyhteistyön ajan. Tarkoituksena on tunnistaa alueellisesta ekosysteemistä ja teollisuuden arvoketjusta puuttuvat tärkeimmät elementit loppukäyttäjien hyödyksi. Kumppaniyhteistyön tavoitteena on edustaa Euroopan akkualan yhteenliittymän sidosryhmien alueellista ulottuvuutta. Kumppaniyhteistyössä tehdään parhaillaan selvitystyötä, ja tähän mennessä on tunnistettu muun muassa seuraavat yhteiset intressialueet: 1Innovatiivinen 4. sukupolven (kiinteiden) kennojen valmistus – kehittyneet materiaalit, valmistus ja kennojen tuotanto (johtava alue: Baijeri). Kumppanialueet: Auvergne-Rhône-Alpes ja Uusi-Akvitania (Ranska), Flanderi ja Bryssel (Belgia), Baskimaa, Valencia ja Aragonia (Espanja), Viken (Norja) ja Baden-Würtemberg (Saksa). 2Kestävä raaka-aineiden louhinta ja käsittely (johtava alue: Kastilia ja León). Kumppanialueet: Uusi-Akvitania (Ranska), Suomi, Vestland (Norja), Valencia (Espanja). 3Nykyisten litiumioniakkujen kierrätys (johtava alue: Baijeri). Kumppanialueet: Flanderi (Belgia). 4Nestepohjaiset akut (kiinteät) (johtavat alueet: Baskimaa, Valencia). Kumppanialueet: Baskimaa, Valencia, Aragonia (Espanja), Slovenia, Suomi, Baijeri (Saksa). 5Tutkimus- ja testauskeskusten verkosto (johtava alue: Slovenia). Kumppanialueet: Zahodna Slovenija (Slovenia), Hordaland ja Viken (Norja), Andalusia (Espanja). 6Paremmat litiumioniakut (3b-sukupolven) – (johtava alue: Auvergne-Rhône-Alpes). Kumppanialueet: Auvergne-Rhône-Alpes ja Uusi-Akvitania (Ranska), Flanderi ja Bryssel (Belgia), Baden-Würtemberg (Saksa). Tavoitteena on siirtyä kohti konkreettisia yhteisiä innovaatioinvestointeja edellä mainituilla alueilla (ja mahdollisesti muillakin). Kumppanuus on avoin kaikille siitä kiinnostuneille Euroopan alueille. |
3.KILPAILUKYKYISTÄ AKKUJEN ARVOKETJUA TUKEVA TUTKIMUS JA INNOVOINTI
|
Komissio saattaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa akkuihin liittyvien innovointihankkeiden saataville tutkimus- ja innovointirahoitusta (Horisontti 2020) ennalta määriteltyjen lyhyen ja pitkän aikavälin tutkimuksen painopisteiden mukaisesti koko akkujen arvoketjussa. Tähän tulisi sisältyä myös innovatiivisia käyttöönottohankkeita, mukaan lukien akkujen valmistuksen pilottituotantolinjat ja primaaristen/uusioraaka-aineiden jalostus. |
Katso jäljempänä Horisontti 2020 -ohjelman työohjelma 2018–2020. Komission Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle ehdottamassa lainsäädäntöpaketissa määritellään selkeitä mahdollisuuksia energian varastointiin (sähköinen liikkuvuus, jonka osuus markkinoista on 90 %, ja kiinteät sovellukset) klusterissa 4 (ilmasto, energia, liikkuvuus) ja klusterissa 3 (teollisuus). Seuraava välietappi on strategisen suunnitelman luonnos, joka hyväksytään vuoden lopulla (SWD). EIT RawMaterials käynnisti aihekohtaisen Lighthouse-innovaatio-ohjelman, jonka nimi on ”Sustainable Materials as Key Enablers for Future Mobility” (”Kestävät materiaalit tulevan liikkumisen tärkeimpinä mahdollistajina”). Ohjelmaan sisältyy vuotuinen yhteensovittamistapahtuma, startup-toiminnan tukiohjelma, koulutustyöryhmät sekä innovaatio- ja koulutushankkeiden rahoitus. EIT InnoEnergy julkaisi syyskuussa 2018 sähkön varastointia koskevan aihekohtaisen ehdotuspyynnön, johon on kertynyt yli 220 hakemusta. Lopullinen valinta tapahtuu Amsterdamissa 21. maaliskuuta 2019 ( https://eit.europa.eu/newsroom/eit-innoenergy-call-electrical-storage-start-ups ). |
|
Komissio käynnistää vuosina 2019 ja 2020 ehdotuspyynnöt, jotka koskevat yhteensä 110 miljoonan euron lisärahoitusta akkuihin liittyviin tutkimus- ja innovointihankkeisiin (Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa jo myönnettyjen 250 miljoonan euron lisäksi), ja 270 miljoonan euron rahoitusta, jolla tuetaan älykkäisiin verkkoihin ja energian varastointiin liittyviä hankkeita, kuten ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketissa ilmoitettiin. |
Uusi aihekohtainen monialainen ehdotuspyyntö ”Building a low carbon, climate resilient future: next-generation batteries” sisällytettiin heinäkuussa 2018 julkaistuun tarkistettuun Horisontti 2020 -ohjelman työohjelmaan 2019 (liite 20). Vuonna 2019 julkaistaan 7 aihealuetta, joiden budjetti on 114 miljoonaa euroa. Hakemuksia aletaan ottaa vastaan 24. tammikuuta 2019 lähtien. Viimeinen jättöpäivä on 25. huhtikuuta 2019. Hankkeiden arvioidaan käynnistyvän tammikuussa 2020. Akkuja koskeva päivitetty vuoden 2020 ehdotuspyyntö koostuu kahdesta osasta: ensinnäkin julkaistaan neljä liikenne- ja energia-akkuja koskevaa aihealuetta (90 miljoonaa euroa) ja toiseksi suunnitteilla on neljä aihealuetta (yhteensä 42 miljoonaa euroa), joiden avulla valmistaudutaan tulevia akkuteknologioita koskevaan laajamittaiseen pitkäaikaiseen tutkimushankkeeseen (ks. jäljempänä). Työohjelma 2020, jossa näistä aihealueista ilmoitetaan, julkaistaan kesäkuussa 2019. |
|
Komissio tukee sellaisen uuden eurooppalaisen teknologia- ja innovaatiofoorumin perustamista, jonka tarkoituksena on edistää akkututkimuksen painopisteitä, määrittää pitkän aikavälin visioita ja laatia strateginen tutkimusohjelma ja etenemissuunnitelmia. Euroopan teknologia- ja innovaatiofoorumin johdossa ovat teollisuuden sidosryhmät, tutkimusyhteisö ja jäsenvaltiot, kun taas komission yksiköt tukevat perustamisprosessia ja osallistuvat toimintaan omilla vastuualueillaan. |
Siirtyminen akkuihin liittyvästä SET-suunnitelman työryhmästä Euroopan teknologia- ja innovointifoorumiin (ETIP; EU:n akkualan yhteenliittymän tutkimus- ja innovointifoorumi) tapahtui tammikuussa 2019, ja foorumin toiminta alkoi virallisesti teollisuuspäivillä: https://ec.europa.eu/info/news/consolidating-industrial-basis-batteries-europe-launch-european-technology-and-innovation-platform-batteries-2019-feb-05_en . Komissio rahoittaa uuden ETIP-foorumin sihteeristöä palvelusopimuksen kautta. Uusi ETIP jatkaa siitä, mihin SET-suunnitelmassa on päästy, ja sen tavoitteena on yhdistää kaikki olennaiset toimintalinjat, kuten liikennealan strategisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman (STRIA) akkuja koskeva toimintalohko, akkuihin liittyvät tulevien ja nousevien teknologioiden lippulaivahankkeet ja kehittyneitä akkumateriaaleja koskeva alueiden välinen yhteistyökumppanuus. ETIP laatii strategisen tutkimusohjelman ja teknologiaa koskevat etenemissuunnitelmat. Uusia osallistujia kutsutaan mukaan erityisesti teollisuuden sidosryhmien edustuksen vahvistamiseksi. Muiden sidosryhmien suoran osallistamisen jälkeen julkaistaan avoin kiinnostuksenilmaisupyyntö. Jäsenvaltioita ja alueellisia edustajia kutsutaan mukaan ETIPiin kansallisten sidosryhmien joukkoon, jotta voidaan varmistaa kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden parempi koordinointi. ETIPin teknisten työryhmien väliaikaisia johtajia ollaan valitsemassa, ja heihin kuuluu useita asiantuntijoita aiemmasta SET-suunnitelman työryhmästä. Näin voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus. Suurempaa aloitustapahtumaa on suunniteltu kesäkuulle 2019, jolloin ETIP-jäsenet ovat selvillä. |
|
Komissio valmistautuu käynnistämään laajamittaisen tulevien ja nousevien teknologioiden lippulaivatutkimusaloitteen, jonka avulla voitaisiin tukea pitkän aikavälin kehittyneitä akkuteknologioita koskevaa tutkimusta vuoden 2025 jälkeen. Nämä tulevien ja nousevien teknologioiden lippulaivahankkeet toimivat tyypillisesti kymmenen vuoden ajan, ja niiden kokonaistuki on noin 1 miljardi euroa, joka rahoitetaan osittain EU:n talousarviosta. |
Valmistelun ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen joulukuussa 2018 julkaistun Battery 2030+ -manifestin myötä, jossa on hahmoteltu tämän tulevia akkuteknologioita koskevan laajamittaisen ja pitkäaikaisen tutkimushankkeen visiota, perusteluja, tavoitteita ja prioriteetteja. Battery 2030 -manifesti on julkaistu sivustolla http://battery2030.eu/ ). Se perustuu vuonna 2018 pidettyihin lukuisiin akateemisen ja teollisen tutkimuksen sidosryhmien työpajoihin sekä kokouksiin. Heinäkuussa 2018 julkaistiin koordinointi- ja tukitoimipyyntö osana tulevien ja nousevien teknologioiden työohjelmaa 2019 (0,5 miljoonaa euroa). Tämä vuoden mittainen hanke käynnistyi maaliskuussa 2019. Sen yhteydessä laaditaan yksityiskohtainen tutkimuksen etenemissuunnitelma Battery 2030 -hankkeelle ja edistetään akateemista sekä teollista tutkimustyötä. Rahoitusta suunnitellaan osana Horisontti 2020 -työohjelmaa, jotta hanke saadaan alkuun ja Battery 2030+ -manifestissa määriteltyjä ensisijaisia tutkimus- ja innovaatiokohteita voidaan tukea. Tässä yhteydessä esitetään 42 miljoonan euron budjettia osana päivitettyä vuoden 2020 monialaista ehdotuspyyntöä, joka koskee uuden sukupolven akkuja. Myös ERA-NET-järjestelmästä saatavasta lisärahoitustuesta (5 miljoonaa euroa) keskustellaan. Lisätukea harkitaan osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaa keskustelua. |
|
Komissio tukee murroksellista, markkinoita luovaa innovointia esimerkiksi akkualalla Euroopan innovointineuvoston pilottihankkeen kautta. Kaudella 2018–2020 on käytettävissä 2,7 miljardin euron määräraha, jolla tuetaan 1 000 mahdollisesti läpimurron tekevää hanketta ja 3 000 toteutettavuusavustusta. Tämä pilottihanke voi olla hyödyllinen akkujen läpimurtoteknologialle (sen odotetaan olevan osa liikenteen, energiajärjestelmän, valmistuksen jne. sovelluksiin liittyviä hankkeita). |
Euroopan innovointineuvoston pilottihankkeen osana on julkistettu sähköautojen innovatiivisia akkuja (”Innovative Batteries for eVehicles”) koskeva 10 miljoonan euron Horisontti-palkinto. Määräaika päättyy joulukuussa 2020. |
|
Komissio tutkii yhteisten teknologia-aloitteiden ja Euroopan teknologiainstituutin / osaamis- ja innovointiyhteisöjen kokemuksia hyödyntäen erilaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteutettavuutta ja soveltuvuutta, mukaan lukien akkujen kehittämiseen liittyvät kumppanuudet. |
Ehdotuksesta, joka koskee Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvaa yhteissuunniteltua akkualan tutkimuskumppanuutta, keskustellaan parhaillaan EU:n tasolla. Aihekohtaista tiedotustilaisuutta kumppanuuksista ja eurooppalaisesta akkujen tutkimuksesta ja innovoinnista on suunniteltu Brysselissä 24.–26. syyskuuta 2019 pidettävien tutkimus- ja innovaatiopäivien yhteyteen. |
4.KORKEASTI KOULUTETUN TYÖVOIMAN KEHITTÄMINEN JA VAHVISTAMINEN KAIKISSA ARVOKETJUN OSISSA
|
Komissio avaa pääsyn yhteisen tutkimuskeskuksensa ylläpitämiin EU:n akkujen testauslaboratorioihin osaamisen ja pätevyyden kehittämiseksi. Muita tutkimuskeskuksia kannustetaan toimimaan samoin. |
Ehdotuspyyntö pääsyn avaamiseksi yhteisen tutkimuskeskuksen akkujen testausinfrastruktuuriin Alankomaiden Pettenissä on julkistettu – https://ec.europa.eu/jrc/en/research-facility/open-access/calls/relevance/2018-1-RD-BESTEST . Ensimmäisen pyynnön määräaika on 29. maaliskuuta 2019, minkä jälkeen tiedotetaan ehdotusten arvioinnista. |
|
Komissio ehdottaa akkuja yhdeksi rahoituksen pääkohteista alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman puitteissa, jotta voidaan vastata lyhyen ja keskipitkän aikavälin osaamistarpeisiin akkujen koko arvoketjussa. |
Kun oli päästy yksimielisyyteen siitä, että akut sisällytetään Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvan suunnitelman täytäntöönpanon kolmanteen aaltoon, ehdotuspyyntö julkistettiin 24. lokakuuta 2018, ja sen määräaika oli 28. helmikuuta 2019. Saatujen ehdotusten arviointi on käynnissä, ja voittava hanke päästäneen valitsemaan kesällä 2019. Näin nelivuotinen hanke voitaisiin aloittaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeessa tehdään tiiviisti yhteistyötä myös nykyisen autoteollisuuden osaamista koskevan DRIVES-suunnitelmahankkeen sekä äskettäin käynnistetyn COSME-hankkeen kanssa, jossa selvitetään parhaita käytäntöjä autoteollisuuden pk-yritysten tueksi ja kartoitetaan niiden taitojen parantamistarpeita. EIT InnoEnergy järjesti 5. marraskuuta 2018 akkualan työvoiman kehittämistä käsittelevän työpajan: http://www.innoenergy.com/event/eba-skills-brokerage-event/ . Alan osaaminen on jo ennestään tärkeä prioriteetti InnoEnergy-innovointiyhteisössä, joten arvoketjun eri osien tarpeet on kartoitettu ja koulutusohjelmia laadittu. |
5.EUROOPAN NOSTAMINEN JOHTOASEMAAN TURVALLISESSA JA KESTÄVÄSSÄ AKKUTEKNOLOGIASSA JA TIEN RAIVAAMINEN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ SUOSIVILLE AKUILLE KIERTOTALOUDESSA
|
Komissio käynnistää tutkimuksen turvallisten ja kestävien (”vihreiden”) akkujen valmistuksen ratkaisevista tekijöistä. |
Komissio käynnisti syyskuussa 2018 valmistelevan tutkimuksen ja vaikutustenarviointitutkimuksen, joiden on määrä kestää 10 kuukautta. |
|
Komissio esittää akkujen kestävyyden suunnittelua ja käyttöä koskevat vaatimukset, jotka kaikkien EU:n markkinoille saatettavien akkujen on täytettävä (tämä käsittää erilaisten sääntelyvälineiden, kuten ekosuunnitteludirektiivin, energiamerkintäasetuksen ja EU:n paristo- ja akkudirektiivin, arvioinnin ja soveltuvuuden tarkistamisen). |
Komission taustaselvitys on meneillään, ja siitä saatavia päätelmiä on tarkoitus käyttää pohjana eurooppalaisten yhdenmukaistettujen ja muiden standardien laatimisessa uuden lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanon tueksi. Standardointipyyntö eurooppalaisille standardointiorganisaatioille esitetään, kun komissio on määritellyt lainsäädäntöehdotuksensa vaikutusalan. Siinä huomioidaan myös komission yhteisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2018 julkaisema tekninen raportti, jossa kuvattiin sähköajoneuvojen akkujen suorituskykyä, heikentymistä ja käyttöikää koskevia nykyisiä sekä kehitteillä olevia standardeja. Raportissa määriteltiin myös mittaus- ja testausmenetelmät, joita voidaan käyttää sähköajoneuvojen akkujen vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa ja vaatimusten täyttämisen varmistamisessa. Myös puutteita ja tarpeita, joita nykyiset standardit eivät kata, selvitetään parhaillaan. Sekä eurooppalaisen että kansainvälisen tason standardeja on analysoitu, jotta voidaan arvioida EU:n lainsäädännön hyödynnettävyyttä, tätä tuoteryhmää koskevat erityisvaatimukset mukaan lukien. EIT RawMaterialsin rahoittama CERA-hanke kehittää raaka-aineiden sertifiointiohjelmia kolmesta näkökulmasta eli valmiutta, suorituskykyä ja toimitusketjua koskevien standardien osalta. Järjestelmän puitteissa voidaan sertifioida koko mineraalivarojen talteenottoketju. |
|
Komissio edistää vuorovaikutusta sidosryhmien ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa eurooppalaisten normien kehittämiseksi, jotta akkujen turvallinen ja kestävä valmistus, (uusio-)käyttö ja kierrätys voidaan mahdollistaa muun muassa käyttämällä ennen standardointia tapahtuvaa tutkimusta. |
Komissio ja CEN/CENELEC pääsivät heinäkuussa 2018 sopuun siitä, että akkualan strategisen toimintasuunnitelman tavoitteiden tueksi täytyy laatia asianmukaiset standardit, jotta Eurooppaan voidaan luoda vahva, kilpailukykyinen ja kestävä akkujen arvoketju. Osana prosessia sovittiin, että yhteinen tutkimuskeskus ja CEN/CENELEC kartoittaisivat jo käytettävissä olevia standardeja (EU:n tasolla tai maailmanlaajuisesti). Yhteinen tutkimuskeskus julkaisi oman tutkimuksensa 15. lokakuuta 2018, ja CENin/CENELECin energianhallintasektorin foorumi julkaissee täydellisen raporttinsa piakkoin. Kartoituksen jälkeen CEN/CENELEC, yhteinen tutkimuskeskus ja EIT InnoEnergy järjestivät standardointia käsittelevän työpajan. Ratkaiseva seuraava vaihe on akkujen standardointitarpeita koskevasta komission tutkimuksesta saatavat ehdotukset. Niitä käytetään pohjana, kun CENille/CENELECille laaditaan uusia tunnistettuja standardivaatimuksia koskeva standardointipyyntö. CENin/CENELECin eMobility-koordinointiryhmä on perustanut työryhmän, joka käsittelee sitä, miten sähköistä liikkuvuutta koskeva tieteellinen tieto voidaan muuntaa standardeiksi. Ryhmän tavoitteena on selvittää, kuka tekee mitä ja mihin mennessä, jotta voidaan puuttua akkujen standardoinnissa ja esinormatiivisessa tutkimuksessa piileviin puutteisiin. Se kattaa neljä aluetta: akkujen suorituskyvyn, turvallisuuden, uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Komissio on lisäksi pyytänyt eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan eurooppalaiset standardit käytettyjen akkujen ja elektroniikkajätteen materiaalitehokkaalle kierrätykselle, jotta kriittisten raaka-aineiden laadukasta kierrätystä voitaisiin lisätä. Toimenpide on yhteinen kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman kanssa. |
|
Komissio analysoi sitä, kuinka kehittyneiden akkujen uusiokäyttöä ja kaksisuuntaisten akkujen käyttöä voidaan parhaiten edistää. |
Osa paristo- ja akkudirektiivin arviointia ja mahdollisia seurantatutkimuksia. Komissio julkaisee arviointiraporttinsa huhtikuussa 2019. Yhteinen tutkimuskeskus on saanut valmiiksi autonakkujen uudelleenkäytön kestävyysarviointiin liittyvän hankkeen. Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin asiaan liittyville komission yksiköille 5. kesäkuuta 2018 pidetyssä työpajassa, jotta yksiköt voisivat pohtia niiden mahdollisia poliittisia seurauksia. Komissio ja (kansallisten viranomaisten ja yksityisten yritysten edustama) yhteenliittymä allekirjoittivat maaliskuussa 2018 innovaatiosopimuksia koskevaa mallia hyödyntäen yhteisen julistuksen ”From e-mobility to recycling: the virtuous loop of the electric vehicle”. Tarkoituksena on selvittää akkujen uudelleenkäytön mahdollisesti estävät lakisääteiset tekijät. Jätteitä ja energiaa koskevaa EU:n ja kansallisen tason sääntelyä on määrä selvittää. |
|
Komissio arvioi akkujen nykyiset keräys- ja kierrätystavoitteet niiden elinkaaren lopussa EU:n paristo- ja akkudirektiivin tarkistamisen yhteydessä, mukaan luettuna materiaalien talteenotto. |
Komissio hyväksyy paristo- ja akkudirektiivin täytäntöönpanoa ja sen ympäristöön sekä sisämarkkinoihin kohdistuvia vaikutuksia koskevan raportin huhtikuussa 2019. Direktiiviä koskevan komission arvioinnin tulokset liitetään mukaan raporttiin. Nykyisten keräys- ja kierrätystavoitteiden sekä niiden hyötyjen ja rajoitusten arviointi on olennainen osa arviointiraporttia. Paristo- ja akkudirektiivin vaikutusten tehostamistoimia ja niiden toteutettavuutta koskeva tutkimus on käynnistetty (sen on tarkoitus valmistua vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä). |
|
Komissio kartoittaa mahdollisuudet kehittää EU-tason standardoitu akkujen elinkaaren arviointijärjestelmä, ottaen huomioon erityisesti tuotteiden ympäristöjalanjälkeen liittyvän pilottihankkeen tulokset tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa. |
Osa paristo- ja akkudirektiivin arviointia ja mahdollisia seurantatutkimuksia. Komissio julkaisee arviointiraporttinsa huhtikuussa 2019. EIT RawMaterialsin rahoittaman SUPRIM-hankkeen tarkoituksena on tuottaa elinkaarivaikutusten arviointimenetelmiä. Keskeisellä sijalla on metallintuotannon elinkaari-inventaariota koskevan aineiston sekä kaivosyhtiöiden tietojenkeruumallien parantaminen. Hanke päättyy vuonna 2019. |
|
Komissio edistää raaka-aineiden eettistä hankintaa akkuteollisuudessa. |
Komissio 1) kartoittaa Euroopan kestävää kaivostoimintaa ja arvioi yhteisten periaatteiden laatimismahdollisuuksia; 2) edistää kestäviä hankintasitoumuksia eurooppalaisten akunvalmistajien keskuudessa; 3) tuottaa tietoa kestävästä ja vastuullisesta hankinnasta kestävää rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman elementteinä; 4) tuottaa poliittisia suosituksia ja verkoston Horisontti 2020 -ehdotuspyynnön ”Responsible sourcing of raw materials in global value chains” (käynnistyy vuoden 2019 lopulla) kautta; ja 5) tuottaa pk-yrityksille toimitusketjujen kestävyyden kehittämisjärjestelmän pk-yrityksille suunnatun, konfliktimineraalien due diligence -selvitystä koskevan tukijärjestelmän kautta (käynnistyy vuonna 2020). |
Tässä liitteessä on ajantasaiset tiedot niistä strategiseen toimintasuunnitelmaan sisältyvistä keskeisistä toimista, joissa on edetty merkittävästi.
SWD(2018) 245/2 final
Alves Dias P., et., al., Cobalt: demand - supply balances in the transition to electric mobility, EUR 29381 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018.
Northvolt ETT-large scale battery plant, EIP:n tiedote, 19.9.2018.
Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet ovat hankkeita, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio, jotka edistävät unionin strategisia tavoitteita ja tuottavat myönteisiä heijastusvaikutuksia Euroopan taloudelle ja koko yhteiskunnalle. Tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeiden kohdalla kyseisten hankkeiden on oltava erittäin innovatiivisia ja mentävä kehityksen nykytasoa pidemmälle – ks. komission tiedonanto 2014/C 188/02, toukokuu 2014.
Mukaan lukien Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa julkistetut kiinnostuksenilmaisupyynnöt