Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Yhdenmukaistetut standardit: avoimuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen täysin toimivilla sisämarkkinoilla”

(COM(2018) 764 final)

(2019/C 228/11)

Esittelijä: Gerardo LARGHI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.2.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	7.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	125/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti yhdenmukaistettuja standardeja käsittelevään komission tiedonantoon, jonka tavoitteena on parantaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan niiden tehokas toiminta. Komitea vahvistaa erityisesti tukevansa yhdenmukaistettujen standardien laatimisen periaatetta, sillä tällaiset standardit tarjoavat kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, vahvistavat kuluttajien luottamusta tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen ja antavat avaimet ympäristön parempaan suojelemiseen ja ovat siten keskeinen väline sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseksi.

1.2

ETSK katsoo, että yhdenmukaistettuja standardeja koskevalla tehokkaalla strategialla on pyrittävä nopeuttamaan standardien laadintaa ja julkaisemista EU:n virallisessa lehdessä sekä vahvistamaan hallintoa, joka perustuu avoimuuteen ja sidosryhmien osallistumiseen sekä eurooppalaisten standardien puolustamiseen kansainvälisellä tasolla, koska tuotantojärjestelmämme, kasvuun ja työllisyyteen liittyvät mahdollisuudet ja myös tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat riippuvaisia standardeista.

1.3

ETSK pitää komission ehdottamia toimenpiteitä, jotka tähtäävät yhdenmukaistettujen standardien laadinnan nopeuttamiseen, oikeansuuntaisina ja yleisesti ottaen hyväksyttävinä. Avoimuuden ja osallisuuden lisäämiseksi voitaisiin sitä vastoin tehdä enemmän, sillä vielä on hyvin paljon sidosryhmiä, joita asia ehkä koskee mutta jotka eivät käytännössä ole mukana standardointiprosessissa. Tämä rajoitus vaikuttaa ilmiselvästi siihen, että EU:n on vaikea puolustaa standardejaan järjestelmällisesti globaalilla tasolla Kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä (ISO) käytävissä neuvotteluissa.

1.4

Komitea toistaa näin ollen kehotuksensa tukea nykyistä voimakkaammin sidosryhmien osallistumista mm. tehostamalla ja parantamalla tiedotusta jo nyt saatavilla olevista rahoitusvälineistä (Horisontti 2020). Kyseiset rahoitusmahdollisuudet olisi säilytettävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, ja niitä olisi mahdollisesti lisättävä. Sama suositus pätee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1025/2012 (1) liitteessä III tarkoitettujen sidosryhmien rahoitukseen. ETSK vahvistaa lisäksi olevansa valmis tarjoamaan standardointiprosessin osallistavuuden parantamiseksi puitteet vuotuiselle sidosryhmäfoorumille, jossa voidaan arvioida edistymistä tässä asiassa ja joka voi myös edistää eri tuotantoalojen välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa.

1.5

ETSK katsoo, että aloitteet, joita komissio on jo käynnistänyt standardoinnin ruuhkan purkamiseksi, antavat myönteisiä signaaleja. Tietyillä strategisilla aloilla, kuten digitaalikehityksessä, on kuitenkin edelleen selviä merkkejä vakavista viivästyksistä hienovaraisuutta vaativissa kysymyksissä, jotka vaikuttavat laajasti kaikkien kansalaisten, yritysten ja työntekijöiden elämään. Yksi tällainen on lohkoketju. Komitea kehottaakin komissiota laatimaan yhä konkreettisempia työohjelmia, joilla on selkeästi määritelty aikataulu. Se odottaa kiinnostuneena myös standardoinnin taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin tuloksia ja toivoo, että tässä yhteydessä otetaan asianmukaisesti huomioon myös välilliset näkökohdat, kuten työllisyys ja työntekijöiden turvallisuus.

2.   Johdanto

2.1

Yhdenmukaistetut standardit ovat erityinen eurooppalaisten standardien laji: niitä laativat eurooppalaiset standardointiorganisaatiot (2) Euroopan komission pyynnöstä (toimeksiannosta) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. Noin 20 % kaikista eurooppalaisista standardeista laaditaan Euroopan komission esittämän standardointipyynnön johdosta. Yhdenmukaistettuja standardeja voidaan käyttää sen osoittamiseen, että tietyt markkinoille tuotavat tuotteet tai palvelut täyttävät niitä koskevassa EU:n lainsäädännössä asetetut tekniset vaatimukset.

2.2

EU:n lainsäädännössä asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on pakollista, kun taas yhdenmukaistettujen standardien käyttö on yleensä vapaaehtoista. Kuitenkin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on niin hankala saada vahvistettua omia vaihtoehtoisia standardejaan, että käytännössä kaikki yritykset noudattavat yhdenmukaistettuja standardeja ja ottavat ne huomioon.

2.3

Vaikka yhdenmukaistettujen standardien käyttö on siis teoriassa vapaaehtoista, kyseinen väline on käytännössä ratkaisevan tärkeä sisämarkkinoiden toiminnan ja kehityksen kannalta, sillä tällaisia standardeja soveltamalla pääsee nauttimaan vaatimuksenmukaisuusolettamasta ja siten oikeusvarmuudesta ja mahdollisuudesta asettaa markkinoilla saataville uusia tuotteita ilman lisäkustannuksia. Asianmukaisen yhdenmukaistettuja standardeja koskevan järjestelmän kehittämisen voidaan siis odottaa hyödyttävän kaikkia, sillä tällaisen järjestelmän avulla tuotetaan kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, taataan kuluttajien terveys ja turvallisuus ja edistetään ympäristönsuojelua kiertotaloutta silmällä pitäen.

2.4

Eurooppa-neuvosto pyysi maaliskuussa 2018 komissiota arvioimaan sisämarkkinoiden toteuttamisen tilannetta ja sen tiellä vielä olevia esteitä. Komissio vastasi pyyntöön tiedonannolla COM(2018) 772 final (3). Arvioinnissa kiinnitettiin paljon huomiota standardointiin, jolla on keskeinen merkitys teknisten kaupan esteiden poistamisessa, koska sen avulla voidaan varmistaa toisiaan täydentävien tuotteiden ja palveluiden yhteentoimivuus, helpottaa innovatiivisten tuotteiden tuloa markkinoille ja lujittaa kuluttajien luottamusta.

2.5

Standardointijärjestelmästä tulee kuitenkin teknologian nopean muuttumisen, digitalisaation ja yhteistyötalouden kehittymisen vuoksi tehdä entistä nopeampi, nykyaikaisempi, tehokkaampi ja joustavampi. Yhdenmukaistetut standardit ovat tässä avaintekijä. Unionin tuomioistuin on sitä paitsi todennut hiljattain antamassaan tuomiossa (4), että yhdenmukaistettu standardi kuuluu täysin unionin oikeuteen, vaikka se olisi riippumattoman yksityisen organisaation laatima ja sen käyttö pysyisi vapaaehtoisena. Tästä seuraa, että komissiolla on velvollisuus valvoa standardointiprosessia ja varmistaa, että standardit laaditaan ripeästi ja pannaan tehokkaasti täytäntöön.

2.6

Tämän vuoksi komissio on julkaissut nyt tarkasteltavan tiedonannon, jossa luodaan katsaus yhdenmukaistettujen standardien laadintaan liittyen jo toteutettuihin toimiin ja siihen, mitä on vielä tehtävä, jotta varmistetaan standardointiasetuksen (EU) N:o 1025/2012 aukoton täytäntöönpano.

3.   Komission ehdotuksen pääsisältö

3.1

Komission ehdotuksessa esitetään neljä toimea, joita on tarkoitus alkaa toteuttaa välittömästi lisäedistyksen saavuttamiseksi yhdenmukaistettujen standardien osallistavuudessa, oikeusvarmuudessa ja ennustettavuudessa sekä niistä sisämarkkinoille koituvien etujen nopeassa saavuttamisessa.

3.2   Ensimmäinen toimi: Puretaan jäljellä oleva ruuhka mahdollisimman nopeasti.

3.2.1

REFIT-foorumi totesi vuonna 2017 standardointiprosessissa selviä viivästyksiä (ruuhkaa), ja useat sidosryhmät ovat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota samaan asiaan (5). Viivästykset koskevat erityisesti digitaalisessa murroksessa olevia talouden aloja. Ruuhkan purkamiseksi onkin laadittu strategia yhteisymmärryksessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.

3.3   Toinen toimi: Järkeistetään menettelyjä, jotka liittyvät yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen julkaisemiseen virallisessa lehdessä.

3.3.1

Komissio käy toimen yhteydessä kattavasti läpi toimintatapansa. Siihen liittyen on muodostettu konsulttiryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa mahdollisia ongelmia standardointiprosessin varhaisessa vaiheessa. Lisäksi käynnistettiin jäsennelty vuoropuhelu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa sekä toimielinten välinen vuoropuhelu, johon osallistuivat Euroopan unionin keskeiset toimielimet (myös ETSK) ja sidosryhmät. Tämän pohjalta sovittiin, että komissio tekee päätökset yhdenmukaistetuista standardeista 1. joulukuuta 2018 alkaen nopeutetulla kirjallisella menettelyllä.

3.4

Kolmas toimi: Laaditaan standardointiasetuksen soveltamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä koskeva ohjeasiakirja.

3.4.1

Ohjeasiakirjan avulla selkeytetään eri toimijoiden roolia ja vastuuta yhdenmukaistettujen standardien laatimisen kaikissa vaiheissa. Asiakirjassa on erityisesti tarkoitus selostaa standardointipyynnön uuteen formaattiin liittyviä sisällöllisiä ja menettelyllisiä näkökohtia. Komissio kehittää uutta formaattia parantaakseen standardoinnin avoimuutta ja ennustettavuutta. Asiakirjassa aiotaan myös selkeyttää komission ja sen asiantuntijakonsulttien roolia. Se tarjoaa lisäohjeistusta yhdenmukaistettujen standardien arviointiprosessin johdonmukaisuuden ja nopeuden parantamiseksi kaikilla asianomaisilla sektoreilla.

3.5   Neljäs toimi: Vahvistetaan konsulttijärjestelmää, jotta yhdenmukaistetut standardit saadaan arvioitua nopeasti ja luotettavasti ja julkaistua oikea-aikaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.5.1

Koordinoidakseen eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimien yhdenmukaistettujen standardien arviointia entistä paremmin jo prosessin varhaisessa vaiheessa komissio hyödyntää jatkossakin Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellistä panosta ja aikoo samalla lujittaa yhteyksiään standardien laatimisesta vastaaviin teknisiin komiteoihin jokin aika sitten käyttöön otetun asiantuntijakonsulttijärjestelmän välityksellä. Tavoitteena on maksimoida arviointien nopeus, laatu ja tarkkuus koko prosessin tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot julkaistaan virallisessa lehdessä mahdollisimman pian.

4.   Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti yhdenmukaistettuja standardeja käsittelevään komission tiedonantoon, jonka tavoitteena on parantaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan niiden tehokas toiminta. Ehdotusta on ilmeisten sisällöllisten yhtymäkohtien vuoksi analysoitu rinnakkain eurooppalaisen standardoinnin vuoden 2019 työohjelman (6) kanssa, josta komitea laatii lausuntoa asiakokonaisuudessa INT/878 (7). Näin huolehditaan siitä, että komitean näkemykset ilmaistaan yhtenäisesti, koordinoidusti ja johdonmukaisesti.

4.2

ETSK toistaa antavansa täyden tukensa yhdenmukaistettujen standardien laatimisen periaatteelle, sillä tällaiset standardit tarjoavat kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, vahvistavat kuluttajien luottamusta tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen ja antavat avaimet ympäristön parempaan suojelemiseen ja ovat siten keskeinen väline sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseksi (8). Komitea katsoo myös, että yhdenmukaistettuja standardeja koskeva strategia ei saa olla irrallaan maailmanlaajuisista prosesseista, sillä niiden yhteydessä tulee varmistaa tarvittava vastaavuus puolustamalla EU-tasolla vahvistettuja standardeja. Jos eurooppalaisessa standardoinnissa tapahtuu viivästyksiä tai eurooppalaisten standardien puolustaminen ISO:ssa käytävissä neuvotteluissa jää liian heikoksi, seurauksena voi itse asiassa olla, että EU:n standardit ohitetaan tai että ne eivät vastaa kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjä standardeja, mistä aiheutuu ilmeistä vahinkoa yrityksille ja kuluttajille.

4.3

ETSK arvostaa komission aloitetta, jonka ansiosta on saatu purettua osa yhdenmukaistettujen standardien laadinnassa vuosien kuluessa syntyneestä ruuhkasta (9). Komitea huomauttaa kuitenkin, että tietyillä strategisilla digitaalikehityksen aloilla, esimerkkinä lohkoketju, on vasta nyt käynnistymässä asiaa käsittelevän erityisryhmän työskentely, mikä on merkki huomattavasta viivästyksestä. Koska innovointiin liittyvän standardoinnin oikea ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa, olisi paikallaan laatia nykyistä selkeämpi ja konkreettisempi työohjelma, jolle vahvistetaan aikataulu ja tietyt toteuttamismuodot.

4.4

ETSK pitää komission sisäisten menettelyjen järkeistämistä päätöksenteon ja virallisessa lehdessä julkaisemisen nopeuttamiseksi eittämättä tarkoituksenmukaisena, koska näin korjataan yksi syy siihen, että yhdenmukaistettujen standardien laadinta on viivästysten takia ruuhkautunut vuosien kuluessa. Erityisen tärkeää on, että yhdenmukaistettujen standardien järjestelmä on markkinoiden uusien haasteiden tasalla, jotta ei kävisi niin, että yksittäiset jäsenvaltiot tekevät irtiottoja, jotka saattavat johtaa ristiriitoihin eri maiden normistojen välillä.

4.5

Komission kaavailemassa laajemmassa yksinkertaistamisprosessissa on perustavan tärkeää taata avoimuus ja varsinkin hallinnoinnin osallistavuus. Tämä tarkoittaa, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tulee – muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tavoin – päästä vastaisuudessakin täysipainoisesti mukaan prosessiin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, kuten tapahtui kesäkuussa 2018 järjestetyssä toimielinten välisessä vuoropuhelussa (10).

4.6

ETSK toteaa, että asianomaisten sidosryhmien aktiivinen osallistuminen kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla on omiaan parantamaan standardeja ja niiden laatua ja sitä olisi kannustettava ja tuettava. Sidosryhmien osallistumiselle yhdenmukaistettujen standardien määrittelyprosesseihin on nimittäin tänä päivänäkin lukuisia esteitä. Ongelmia on erityisesti tiedonsaannissa ja tietoisuudessa tämän välineen merkityksestä ja osallistumismenettelyistä, ja lisäksi on osallistumista rajoittavia vaatimuksia ja kustannukset ovat pienille organisaatioille tai yrityksille liian suuria.

4.7

Komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -ohjelmasta saatavilla olevasta rahoituksesta, jolla voidaan tukea sidosryhmien osallistumista standardointiprosesseihin, ei juurikaan tiedetä. Kyseistä rahoitusta pitäisi olla helpompi hakea, ja rahoitusmahdollisuuksista olisi tiedotettava paremmin (11). On myös tärkeää, että kaikki tällä hetkellä tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet säilytetään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 ja että niitä mahdollisesti lisätään. Sama suositus pätee asetuksen N:o 1025/2012 liitteessä III tarkoitettujen sidosryhmien rahoitukseen.

4.8

Komitea suosittelee, että Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin sisällytetään standardoinnin tukitoimien tehostamiseksi sidosryhmien osallistuminen myös sellaisten innovaatioiden standardointiin, jotka liittyvät tiedon levittämiseen.

4.9

ETSK kehottaa aiempien lausuntojensa (12) mukaisesti seuraamaan tarkasti keskeisten standardointitahojen toimia, jotta Euroopan standardointijärjestelmän osallistavuus paranisi. Komitea voisi perustaa tätä varten kyseisen järjestelmän osallistavuutta tarkastelevan erityisfoorumin, jonka tehtävänä olisi järjestää vuosittain julkinen kuuleminen asiassa saavutetun edistyksen arvioimiseksi ja myös eri tuotantoalojen välisen hyvien käytäntöjen vaihdon edistämiseksi.

5.   Erityistä

5.1

Komitea katsoo, että sisäisten menettelyjen järkeistämiseen ja konsulttien määrän lisäämiseen liittyviä toimia, joita komissio ehdottaa, voitaisiin toteuttaa vielä useammilla toimintatasoilla ja ne voisivat kattaa sekä henkilöstön että sisäisen organisaatiorakenteen toiminnan. Kyseiset parannustoimet ovat tarpeen, mutta niitä varten on oltava riittävä rahoitus. ETSK kehottaakin komissiota selventämään tätä seikkaa edelleen ja korostaa tarvetta varata tarkoitukseen määrärahat, jotka ovat oikeassa suhteessa alan haasteisiin ja vastaavat asetuksen (EU) N:o 1025/2012 tavoitteita (13).

5.2

ETSK toteaa jälleen, että eurooppalaista standardointikulttuuria olisi vahvistettava järjestämällä erityisiä tiedotuskampanjoita, jotka on suunnattu kansalaisille kouluikäisistä aina poliittisiin päättäjiin, ja että tämän pitäisi näkyä myös kansainvälisten sopimusten yhteydessä (14). Olisi niin ikään paikallaan kehittää erityisesti pk- ja startup-yrityksille tarkoitettuja tiedotuskampanjoita.

5.3

ETSK toivoo, että tehtäessä eurooppalaista standardointia koskevaan työohjelmaan 2019 sisältyvää arviointia standardoinnin taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista varataan yhdenmukaistetuille standardeille oma erityinen sijansa ja pohditaan realistisesti, mitä huonoja puolia niillä voi olla ja millaisia mahdollisuuksia ne voivat tarjota paitsi sisämarkkinoilla myös maailmanlaajuisesti. Tämä tarkoittaa, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös standardoinnin välilliset vaikutukset mm. työllisyyteen ja työntekijöiden turvallisuuteen (15).

---

(1)  EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2)  Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI).

(3)  COM(2018) 772 final: Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa – Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista.

(4)  Tuomio asiassa C-613/14, James Elliott Construction vastaan Irish Asphalt Limited.

(5)  REFIT-foorumin lausunto XXII.2.b.

(6)  COM(2018) 686 final.

(7)  INT/878 – Eurooppalainen standardointi vuonna 2019 (katso tämän virallisen lehden sivu 74).

(8)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40.

(9)  Tietolähde: Euroopan komissio.

(10)  EUVL C 34, 2.2.2017, s. 86; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40.

(11)  Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvän LEIT-työohjelman (”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”) turvin rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään sidosryhmien osallistumista standardointiin. Yksi näistä hankkeista on kaksivuotinen StandICT.eu (www.standict.eu), jossa tavoitteena on laatia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioihin liittyviä standardeja. Hankkeen budjetti on 2 miljoonaa euroa, ja se kattaa noin 300 mahdollista tuensaajaa, jotka valitaan säännöllisin väliajoin järjestettävillä hakukierroksilla. Vuosien 2019–2020 LEIT-työohjelmaan sisältyy vastaava hankeilmoitus: ”ICT-45-2020: Reinforcing European presence in international ICT standardisation: Standardisation Observatory and Support Facility” (Eurooppalaisten toimijoiden vahvempi osallistuminen tieto- ja viestintätekniikan alan kansainväliseen standardointiin: standardoinnin seurantakeskus ja tukijärjestely), mutta määrärahat on kaksinkertaistettu kahdesta neljään miljoonaan euroon ja hankkeen on määrä kestää 2–3 vuotta.

(12)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81; EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(13)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(14)  Ks. alaviite 10.

(15)  Ks. alaviite 8.