26.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/1


OLAF VALVONTAKOMITEAN TOIMINTAKERTOMUS – 2017

(2018/C 389/01)

OLAF valvontakomitean jäsenet

 

Jan MULDER

OLAFin valvontakomitean puheenjohtaja

Komitean jäsen 23. tammikuuta 2017 alkaen, puheenjohtaja 1. maaliskuuta 2017 alkaen

Euroopan parlamentin entinen jäsen, Alankomaat

 

Colette DRINAN

Komitean jäsen 13. heinäkuuta 2016–15. marraskuuta 2017,

puheenjohtaja 7. syyskuuta 2016–1. maaliskuuta 2017

Valtion ylimmän tarkastuselimen (Office of the Comptroller & Auditor General) tarkastustoimen johtaja, Irlanti

Hyväksytty tilintarkastaja

 

Maria Helena FAZENDA

Komitean jäsen 23. tammikuuta 2017 alkaen

Sisäisen turvallisuuden järjestelmän pääsihteeri, Portugali

Yleinen syyttäjä

 

Petr KLEMENT

Komitean jäsen 23. tammikuuta 2017 alkaen

Ylimmän syyttäjän virasto, Tšekki

Yleinen syyttäjä

 

Grażyna STRONIKOWSKA

Komitean jäsen 13. heinäkuuta 2016 alkaen

Varsovan kansallisen syyttäjänviraston yleinen syyttäjä, Puola

Yleinen syyttäjä

 

Rafael MUÑOZ LÓPEZ-CARMONA

Komitean jäsen 1. joulukuuta 2017 alkaen

Ylimmän tarkastuselimen tukiyksikön johtaja korruption ja järjestäytyneen rikollisen vastaisen erityissyyttäjän virastossa, Espanja

Tilintarkastaja, lakimies, ekonomisti

VALVONTAKOMITEAN PUHEENJOHTAJAN ESIPUHE

Olen iloinen voidessani esitellä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean vuoden 2017 toimintakertomuksen.

Valvontakomitealla ja sen sihteeristöllä oli kertomuskauden aikana kädet täynnä työtä. Vuoden aikana komitean jäsenistössä tapahtui useita muutoksia. Catherine Pignonin, Johan Denolfin ja Dimitrios Zimianitisin toimikaudet päättyivät, ja heidän tilalleen tulivat 23. tammikuuta Helena Fazenda, Petr Klement ja minä, Jan Mulder. Haluan kiittää komitean jättäneitä jäseniä heidän koko Euroopan unionin sekä erityisesti valvontakomitean ja OLAFin hyväksi tekemästään työstä.

Colette Drinan luopui komitean puheenjohtajuudesta 1. maaliskuuta 2017, ja minut valittiin hänen työnsä jatkajaksi. Drinan luopui myös komitean jäsenyydestä 16. marraskuuta 2017, ja hänen tilalleen nimitettiin Rafael Muñoz López-Carmona. Koko komitea haluaa kiittää Drinania hänen työstään.

OLAFin entinen pääjohtaja Giovanni Kessler päätti lokakuussa 2017 ottaa vastaan Italiasta tarjotun tehtävän ennen Brysselin-toimikautensa päättymistä. OLAFin uuden pääjohtajan rekrytointi aloitettiin pian sen jälkeen, kun Kessler oli ilmoittanut päätöksestään. Valvontakomitean puheenjohtajana osallistuin rekrytointiprosessiin tarkkailijan asemassa. Valvontakomitea ei vastustanut komission noudattamaa menettelyä.

Valvontakomitean sihteeristö siirrettiin vuonna 2017 OLAFista Euroopan komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimistoon (PMO). Siirron tarkoituksena oli varmistaa valvontakomitean sihteeristön riippumattomuus. Kyse on kuitenkin ainoastaan hallinnollisesta järjestelystä. Hallinnollisen siirron yhteydessä sihteeristö muutti myös käytännössä OLAFin toimitiloista toiseen rakennukseen OLAFin suojatun alueen ulkopuolelle. Jälkikäteen katsottuna voidaan todeta, että muutoksen tulokset eivät ole vastanneet komitean odotuksia.

Valvontakomitea keskittyi työssään ennen kaikkea arvioimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (1), jäljempänä ”OLAF-asetus”, soveltamisen tehokkuutta asetuksen 19 artiklan mukaisesti. Arviointityö oli saatava päätökseen 2. lokakuuta 2017 mennessä.

Valvontakomitea toimitti lausuntonsa OLAF-asetuksen arvioinnista asianmukaisesti. Lausunnossa esitettiin seuraavat keskeiset päätelmät:

i)

asetukseen on sisällytettävä vaatimus siitä, että valvontakomitealla on oikeus saada tehtävänsä täyttämisen kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot, jotta OLAFin riippumattomuutta voitaisiin vahvistaa kaikilta osin

ii)

prosessuaalisia takeita on selvennettävä ja

iii)

jäsenvaltioiden yhteistyön tulisi olla OLAFin tutkimuksissa pakollisempaa.

Kertomus on saatavilla kokonaisuudessaan toimielinten välisen verkkosivuston valvontakomiteaa koskevassa osiossa seuraavassa osoitteessa: http://europa.eu/supervisory-committee-olaf/

Valvontakomitean työn painopisteenä oli kertomuskaudella uusien jäsenten perehdyttäminen OLAFin sisäisiin toimintatapoihin, tutkimatta jätettyjen tapausten analysointi, tutkimusten keston tarkastelu, arkaluonteisten tapauksien tarkastelu ja OLAFin menojen varmentaminen. Komitean puheenjohtaja ja jäsenet tapasivat OLAFin tutkijoita ja johtoa tehdäkseen heidän kanssaan yhteistyötä ja vahvistaakseen viraston hallinnointia.

Valvontakomitea katsoo, että tulevana vuonna tarvitaan enemmän prosessuaalisiin takeisiin, tutkimusten kestoon sekä kansallisille oikeusviranomaisille ja EU:n toimielimille siirrettyjen tapausten ja suositusten tuloksellisuuteen liittyviä toimia.

Aiemmissa kertomuksissa on nostettu merkittävänä ongelmana esiin se, että valvontakomitealle ei toimiteta riittävästi tietoa. Uusi komitea päätti asettaa tehtäviensä suorittamisessa etusijalle sen, että se saa pääsyn tarvitsemiinsa tietoihin. OLAFin entinen pääjohtaja Kessler toteutti tätä edistäviä toimia, ja prosessi nopeutui sen jälkeen, kun Nicholas Ilettistä tuli virkaa tekevä pääjohtaja. Ilett on parantanut OLAFin ja sen valvojan välistä vuoropuhelua ja sujuvaa yhteistyötä sekä antanut komitealle tietoa ja keskustellut sen kanssa näkemyksistään ja viraston johtoa koskevista vaihtoehdoista. Komitea on arvostanut tätä avointa vuoropuhelua.

Valvontakomitea esitti OLAFin pääjohtajalle sekä viraston ylimmälle henkilöstölle ja johdolle pysyvän kutsun osallistua kaikkiin komitean yleiskokouksiin. Tämä käytäntö on selvästi parantanut tiedonkulkua. Komitean jäsenet ovat omaksuneet rakentavaan toimintaan ja yhteistyöhön perustuvan toimintatavan, jossa OLAF ja sen valvontakomitea voivat vahvistaa toistensa asemaa viraston hallintoeliminä. Kertomuskaudella, vuonna 2017, tilanne ei kuitenkaan ollut vielä täydellinen, kuten tässä kertomuksessa selvennetään. Toimintatavan kehittämistä on vielä jatkettava ennen kuin siitä on täysi hyöty Euroopan unionille.

Kaikissa kokouksissa oli ajankohtaisena aiheena uuden Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisen edistyminen. Koska EPPO tulee vaikuttamaan myös OLAFin tulevaisuuteen, valvontakomitea on varmistanut, että se pidetään tiiviisti ajan tasalla EPPOa koskevan lainsäädännön antamisesta, sen taloudellisista vaikutuksista ja sen tulevasta toiminnasta. OLAFilla ja EPPOlla tulee olemaan EU:ssa omat tehtävänsä, ja niiden välisten synergiaetujen hyödyntäminen auttaa suojaamaan veronmaksajien, jäsenvaltioiden ja EU:n etuja entistä paremmin. OLAF on myös tiedottanut komitealle säännöllisesti OLAFin ja komission toimista EPPOa koskevan asetuksen täytäntöönpanemiseksi.

Kulunut vuosi on ollut valvontakomitealle eräänlainen siirtymävuosi. Komitean jäsenistön muutokset ja sihteeristön hallinnollinen siirto ovat ajoittain tehneet muutoksiin sopeutumisesta vaikeaa meille kaikille, etenkin sihteeristölle. Haluan kiittää kaikkia, joiden ansiosta olemme voineet jatkaa työtämme OLAF-asetuksen mukaisesti.

Jan MULDER

OLAFin valvontakomitean puheenjohtaja

SISÄLLYSLUETTELO

TEHTÄVÄNMÄÄRITTELY 5
LAINSÄÄDÄNTÖKEHYS 6
OLAFIN RESURSSIEN SEURANTA 7
VALVONTATEHTÄVIEN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN SAAMINEN 9
OLAFIN RIIPPUMATTOMUUDEN VAHVISTAMINEN 10
OLAFIN UUDEN PÄÄJOHTAJAN VALINTAMENETTELY 11
PROSESSUAALISTEN TAKEIDEN SOVELTAMISTA OLAFIN TUTKIMUKSISSA KOSKEVA SEURANTA 11
Oikeudellinen tarkastus ja valvonta 11
OLAFin tutkimuksia koskeva valitusmenettely 12
Perusoikeudet ja prosessuaaliset takeet 12
OLAFIN TUTKIMUSTEN KESTON SEURANTA 14
Yleisiä huomioita 14
Yli 12 kuukautta kestäneistä tutkimuksista annettujen 417 ilmoituksen analyysi 15
Päätelmät 16
OLAFIN TUTKIMUKSISSA NOUDATETTAVAN POLITIIKAN PAINOPISTEIDEN JA TUTKIMUSTA KOSKEVIEN OHJEIDEN ARVIOINTI 17
SELLAISTEN TAPAUSTEN SEURANTA, JOISSA OLAFIN SUOSITUKSIA EI OLE NOUDATETTU 18
EUROOPAN PETOSTENTORJUNTAVIRASTO JA EUROOPAN SYYTTÄJÄNVIRASTO 20
Hallinnollisten tutkimusten tekeminen EPPOn pyynnöstä 21
EPPOn tukeminen antamalla tietoja, tekemällä rikosteknisiä analyyseja sekä antamalla asiantuntija-apua ja operatiivista tukea 21
VALVONTAKOMITEAN HALLINTO 22
EU:n toimielinten, elinten ja muiden virastojen edustajien kanssa pidettävät kokoukset 22
Työskentelymenetelmät ja avoimuus 22
OLAFin valvontakomitean sihteeristö 22
Talousarvioasiat 23

TEHTÄVÄNMÄÄRITTELY

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 1 kohta:

”Valvontakomitea valvoo säännöllisesti viraston tutkimustehtävän toteutumista, jotta voidaan vahvistaa viraston riippumattomuutta sille tällä asetuksella uskottujen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä.

Valvontakomitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa pääjohtajan sille 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.”

1.

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean tehtävänä on vahvistaa OLAFin riippumattomuutta sille uskottujen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä (2). Tehtävän toteuttamiseksi valvontakomitea toimii EU:n lainsäätäjän tehtävänannon mukaisesti kolmessa roolissa: se valvoo säännöllisesti OLAFin tutkimustehtävän toteutumista, avustaa OLAFin pääjohtajaa tehtävänhoidossa ja raportoi EU:n toimielimille.

2.

Valvontakomitea ja OLAFin pääjohtaja ovat molemmat osa hallintojärjestelmää, jonka lainsäätäjä on luonut asetuksella (EY) N:o 1073/1999 ja vahvistanut asetuksella (EU, Euratom) N:o 883/2013. Valvontakomitea on OLAFin valvontaelin ja turvaa sen riippumattomuutta; se valvoo säännöllisesti OLAFin tutkimustehtävän toteutumista ja hallinnon toimintaa. Komitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa.

Viraston johtamisen lisäksi OLAFin pääjohtaja varmistaa menettelyjen arvioinnin, valitusten käsittelyn, tehtäviensä hoitamisen ja tutkimusten suuntaamisen. Tämä on merkittävä vastuu, jollaista ei ole muilla Euroopan komission pääjohtajilla. Muut pääjohtajat eivät voit tutkia Euroopan unionin toimielinten henkilöstöä ja jäseniä. Komissio nimittää OLAFin pääjohtajan kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ja saatuaan valvontakomitean myönteisen lausunnon valintamenettelystä. Näin ollen OLAFin pääjohtaja on primus inter pares, eli vertaisistaan ylin, tehtävänään varmistaa tiukkojen eettisten normien noudattaminen ja rehellisyyden toteutuminen EU:n toimielimissä.

3.

Valvontakomitea toimii OLAFin pääjohtajan neuvonantajana ja auttaa pääjohtajaa tehtävänhoidossa sen eritystehtävän mukaisesti, jonka EU:n lainsäätäjä on antanut. Valvontakomitea auttaa pääjohtajaa seuraavin tavoin:

tiedottamalla pääjohtajalle seuraavien toimiensa tuloksista:

OLAFin tutkimustehtävän toteutumisen seuranta

prosessuaalisten takeiden soveltamisen ja tutkimusten keston seuranta sekä

asianmukaisten suositusten antaminen tarvittaessa

antamalla pääjohtajalle lausuntoja sekä tarvittaessa myös suosituksia muun muassa OLAFin tutkimustehtävän toteuttamiseen tarvittavista resursseista, tutkimustoiminnan painopisteistä ja tutkimusten kestosta

esittämällä näkemyksensä (ja tarvittaessa myös suosituksia) pääjohtajan asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 8 kohdan mukaisesti antamista tutkimusmenettelyjä koskevista ohjeista (ja niihin tehtävistä muutoksista)

seuraamalla OLAFin tutkimusten ja sen antamien suositusten laatua.

4.

Valvontakomitea käy vuoropuhelua EU:n toimielinten kanssa. Komitea antaa toimielimille kertomuksia toiminnastaan, voi antaa niiden pyynnöstä lausuntoja, laatii kertomuksia tutkimuksia koskevista asioista ja vaihtaa niiden kanssa näkemyksiä poliittisella tasolla. Tällä tavalla komitea tarjoaa toimielimille valvontakokemukseensa perustuvaa erityisasiantuntemusta sekä antaa niille varmuuden siitä, että OLAF toimii laillisesti ja sääntöjen mukaisesti ja että tutkimuksissa noudatetaan EU:n perusarvoja.

LAINSÄÄDÄNTÖKEHYS

19 artikla – Arviointikertomus:

”Komissio antaa viimeistään 2 päivänä lokakuuta 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään valvontakomitean lausunto ja siinä todetaan, onko tätä asetusta tarpeen muuttaa.”

5.

Tämän kertomuksen eri osissa viitataan lausuntoon nro 2/2017, jonka valvontakomitea antoi ”liitteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 883/2013 soveltamisesta annettuun komission arviointikertomukseen” (3). Kyseinen lausunto oli komitean tärkein vuonna 2017 antama lausunto. Valvontakomitea arvioi lausunnossa seuraavia aiheita: i) OLAFin oikeudellinen kehys, ii) OLAFin tutkimusten elinkaari, iii) perusoikeuksien ja prosessuaalisten takeiden kunnioittaminen Euroopan petostentorjuntaviraston johtamien tutkimusten aikana, iv) valvontakomitean tehtävä ja toiminta sekä v) Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista koskeva säädösehdotus.

6.

Valvontakomitea otti lausunnossaan sen kannan, että asetukseen (EU, Euratom) N:o 883/2013 tehtävässä tarkistuksessa olisi esitettävä yhtenäisesti OLAFin kaikkien tutkimusten perusteet. Näin voitaisiin välttää hajanaisuus ja tulkintavaikeudet, selkiyttää lainsäädäntöä ja vahvistaa prosessuaalisia takeita. Yhtenäiseen lainsäädäntökehykseen olisi sisällytettävä myös tyhjentävä säännös OLAFin toimivaltuuksista. Asetuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota OLAFin toimivaltuuksien selkeyttämiseen suhteessa EU:n toimielinten toimivaltaan ja toimivaltuuksien jakamiseen OLAFin ja tulevan EPPOn välillä.

Komitea katsoo, että tällä hetkellä sovellettavat sisäiset säännöt eivät tuo tutkimusten toteuttamiseen lainsäätäjän tavoittelemaa läpinäkyvyyttä. Moninaiset säännöt saattavat myös johtaa harhaan OLAFin henkilöstöä, ja etenkin tutkijoita. Tällaiselta tilanteelta voitaisiin välttyä, jos asetuksessa säädettäisiin kattavista tutkimusmenettelyistä. Tämä tarkoittaisi muun muassa vähemmän joustavia tutkimusten aloittamisperusteita, joiden avulla voitaisiin välttää oikeusvarmuuden vaarantuminen ja varmistaa saapuvien tietojen tasapuolinen käsittely OLAFissa. Kattaviin tutkimusmenettelyihin sisältyisi myös sellaisten mekanismien käyttöönotto, joilla tasapainotetaan harkintavallan mahdollista väärinkäyttöä tai OLAFin pääjohtajaan kohdistuvaa kohtuutonta ulkoista painetta. Tällä tavalla voitaisiin myös tasapainottaa pääjohtajalle voimassa olevalla asetuksella annettua laajaa harkintavaltaa velvoittamalla pääjohtaja ilmoittamaan valvontakomitealle säännöllisesti tutkimuksen aloittamatta jättämistä koskevista päätöksistään ja niiden perusteluista.

7.

Valvontakomitea totesi myös, että OLAF-asetuksessa olisi mainittava nykyistä paremmin OLAFin toteuttamien tutkimusten keskeiset alat, joita ovat muun muassa rakennerahastot, maatalous, omat varat, tulli, ulkoinen tuki ja korruptio. Tämä selventäisi OLAFin tutkimuksia koskevia sääntöjä ja OLAFin toimivaltuuksia kyseisillä aloilla. Tällä tavalla voitaisiin tukea OLAFin riippumattomuutta sen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä ja tarjota OLAFille vakaa perusta tehdä yhteistyötä EPPOn kanssa.

8.

Tutkimusten keston osalta valvontakomitea katsoi, että asetukseen olisi sisällytettävä OLAFin pääjohtajaa koskeva vaatimus, jonka mukaan tämän on otettava huomioon tutkintaa koskevat jäsenvaltioiden vanhentumisajat. OLAFin olisi lähetettävä asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille välikertomus viimeistään 18 kuukautta ennen vanhentumisajan umpeutumista. Välikertomus vastaisi muodoltaan ja sisällöltään loppukertomusta, eikä se sisältäisi suosituksia. Komitea kannatti myös jatkotoimista vastaavien ryhmien perustamista. Nämä ryhmät voisivat antaa suosituksia oikeudellisista jatkotoimista sekä OLAFin ja kaikkien muiden tutkimuksiin osallistuvien viranomaisten, myös tulevan EPPOn, toimien koordinoinnista.

9.

Tutkimusten päättämisen osalta valvontakomitea katsoo, että lainsäätäjän olisi harkittava selkeiden sääntöjen antamista siitä, mitä tietoja OLAFin on toimitettava komitealle. Jotta valvontakomitea voisi avustaa pääjohtajaa tehtävänhoidossa tällä osa-alueella, komitean olisi saatava OLAFilta vähintäänkin tutkimuskertomus, jonka OLAF on lähettänyt jäsenvaltion oikeusviranomaiselle, sekä kyseisen viranomaisen OLAFille laatima vastaus.

Koska valvontakomitea on saanut vahvat valtuudet kaikilta kolmelta toimielimeltä, se totesi lausunnossaan haluavansa olla merkittävä tekijä myös luotaessa yhteyksiä OLAFin ja sen kumppaneiden välille, erityisesti OLAFin ja EPPOn välille.

OLAFIN RESURSSIEN SEURANTA

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyn komission päätöksen N:o 1999/352/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä syyskuuta 2013 tehdyllä päätöksellä N:o 2013/478/EU, 6 artiklan 2 kohta:

”2.   Kuultuaan valvontakomiteaa pääjohtaja antaa talousarviosta vastaavalle pääjohtajalle virastoa koskevan alustavan talousarvioesityksen, joka otetaan Euroopan unionin yleisen talousarvion komission pääluokkaan liittyvään, virastoa koskevaan liitteeseen.

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta:

”Valvontakomitea antaa pääjohtajalle lausuntoja ja tarvittaessa suosituksia muun muassa viraston tutkimustoimien suorittamiseen tarvittavista resursseista […].”

10.

Valvontakomitea tarkasteli OLAFin vuoden 2018 alustavaa talousarvioesitystä keskittyen erityisesti kahteen kohtaan: i) OLAFin sisällönhallintajärjestelmään eli tapauksia koskevaa tietoa sisältävään tietokantaan, joka korvaa vanhan tapausten hallintajärjestelmän, sekä ii) OLAFin henkilöstöresursseihin. Komitealla oli korkeat odotukset vuosia 2017–2019 koskevan henkilöstöstrategian suhteen. OLAFin oli määrä hyväksyä strategia vuoden 2018 aikana ottaen huomioon suositukset, jotka komitea antoi OLAFin pääjohtajalle lausunnossaan nro 1/2017 OLAFin alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2018 (OLAF Preliminary Draft Budget for 2018).

11.

Asiasta antamassaan lausunnossa nro 1/2017 valvontakomitea tuki OLAFin alustavaa talousarvioesitystä vuodelle 2018 ja erityisesti OLAFin toivetta viiden hallintovirkamiehen toimen kohdentamisesta OLAFin tutkimustoimintaan viraston ydintehtävän tukemiseksi.

12.

Komitea piti sisällönhallintatietokantaa tärkeänä, kun otetaan huomioon sen toteuttamiseen osoitettujen määrärahojen määrä ja järjestelmän vaikutus OLAFin tutkimustoiminnalle. Tämän vuoksi komitea suositteli, että OLAFin pääjohtaja pyytää Euroopan komission sisäisen tarkastuksen toimialaa tekemään sisällönhallintajärjestelmän toteutuksesta jälkiarvioinnin, jossa tulisi muiden seikkojen ohella huomioida myös käyttäjien kokemuksia. OLAF vastasi lokakuussa 2017 harkitsevansa perusteellisesti tarvetta pyytää sisäisen tarkastuksen toimialaa suorittamaan tällainen jälkiarviointi. OLAF ilmoitti helmikuussa 2018, että sen tietoteknisten hankkeiden (mukaan lukien sisällönhallintajärjestelmän) hallintakäytännöistä tehdään tarkastus mahdollisimman pian.

13.

Komitea antoi lausunnossaan nro 1/2017 suosituksia OLAFin vuosien 2017–2019 henkilöstöstrategiasta. Näistä viisi oli osoitettu OLAFin pääjohtajalle, ja ne koskivat OLAFin henkilöstöhallinnon kehittämistä etenkin vähentämällä henkilöstön vaihtuvuutta, pitämällä kiinni työntekijöistä sekä rekrytoimalla ja kouluttamalla tutkijoita. OLAF vastasi osittain joihinkin näistä suosituksista.

14.

Komitea suositteli, että OLAF kiinnittäisi huomiota erityisesti yksityiskohtaiseen työvoimasuunnitteluun, jossa arvioidaan vuosien 2017–2019 henkilöstöstrategian toteutuskauden kunakin vuonna rekrytoitavien työntekijöiden määrä. OLAF vastasi 6. lokakuuta 2017, että se aikoo vuosien 2017–2019 henkilöstöstrategiaa laatiessaan kiinnittää huomiota erityisesti aiheisiin, jotka komitea nosti esiin suosituksissaan. Komitealle ei tähän mennessä ole kuitenkaan vielä toimitettu vuosia 2017–2019 koskevaa henkilöstöstrategiaa. OLAFin mukaan suosituksen toteuttaminen on yhä käynnissä. OLAF lisäsi helmikuussa 2018, että asiakirja valmistuu vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana.

15.

Komitea suositteli lausunnossaan nro 1/2017, että OLAFin tulisi harkita erityisesti seuraavia toimia: i) toimenpiteet keskimääräisen rekrytointiajan lyhentämiseksi, ii) mahdollisten henkilöstön pysymiseen tähtäävien toimenpiteiden määrittäminen lähtevien työntekijöiden haastatteluilla kerätyn tiedon avulla, iii) koulutustarpeiden yksityiskohtainen arviointi ja iv) koulutusta koskevien keskeisten tilastotietojen kerääminen ja niitä koskevat vertailuanalyysit. OLAF vastasi 6. lokakuuta 2017 kiinnittävänsä erityistä huomiota komitean suosituksissa esiin nostettuihin aiheisiin laatiessaan vuosien 2017–2019 henkilöstöstrategiaansa. OLAF myös raportoi edellä mainittujen suositusten toteutuksesta helmikuussa 2018 (4).

16.

OLAF on raportoinut komitealle useista henkilöstöasioista. OLAF laatii vuoden 2018 lopussa kertomuksen, jonka tavoitteena on kartoittaa kehityskohteita rekrytointiprosessien nopeuttamiseksi. OLAF katsoo, että komitean suosituksen täytäntöönpano on tältä osin käynnissä. Lisäksi OLAF huomautti, että henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto vastaa koko komission koulutusten hallinnoinnista. Tämän vuoksi yksittäisillä pääosastoilla ei ole tietoa koulutuskustannuksista. OLAF myös kertoi, että uusille ja kokeneille tutkijoille on olemassa koulutuspolkuja, ja antoi tietoa komission henkilöstön sisäisestä ja yleisestä koulutuksesta.

17.

Komitea katsoo, että OLAFin resurssit pitäisi keskittää sen ydintoimintaan eli laittoman toiminnan, vakavien väärinkäytösten, petosten, virkavelvollisuuksien rikkomisten ja muiden EU:n etuja vahingoittavien toimien tutkimiseen. Komitea katsoo, että tutkimusten tukeminen on osa OLAFin ydintoimintaa ja että viraston sisäiset, komissiosta riippumattomat henkilöstöresurssit ja taloudelliset valmiudet parantavat OLAFin riippumattomuutta. Tämä on erityisen tärkeää henkilöstön rekrytoinnin ja koulutuksen kannalta sekä sen varmistamiseksi, että OLAF voi reagoida uusiin ja monimutkaisiin petosmalleihin.

18.

Komitea katsoi lausunnossaan nro 1/2017, että työpaikkojen siirtämistä OLAFista EPPOon tulisi harkita ja hallinnoida huolella, jotta voidaan varmistaa, että OLAF kykenee suorittamaan sille annetut tehtävät ja erityisesti jatkamaan tutkimustoimintaansa. Jos lisää työpaikkoja siirtyy EPPOon, voi olla tarpeen supistaa OLAFin politiikkaresursseja, jotta tutkimusresurssit voidaan pitää ennallaan.

19.

Komitea totesi lisäksi, että kun EPPOn perustamista koskeva lopullinen ehdotus on hyväksytty, se voi harkita antavansa asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 9 kohdan nojalla kertomuksen EPPOn perustamisen vaikutuksesta OLAFin tutkimusresursseihin.

20.

OLAFin vuoden 2018 alustavasta talousarvioesityksestä antamansa lausunnon nro 1/2017 lisäksi komitea on analysoinut OLAFin toimittamia, vuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevia tietoja. Komitea katsoo, että säästötoimet eivät saisi heikentää viraston kykyä suorittaa tehokkaita tutkimuksia.

21.

Komitea totesi myös, että OLAFin talousarvion toteutusaste oli alhainen ja että sen henkilöstön vaihtuvuus on yhä suurta, eikä virasto ole kyennyt rekrytoimaan työntekijöitä kaikkiin avoimiin työpaikkoihin. Komitea totesi, että virkamatkoihin osoitetuissa määrärahoissa ei erotella toisistaan tutkimus- ja muita kuluja. Komitean mielestä tehokas tutkimustoiminta ja siihen liittyvä rikostekninen, oikeudellinen ja logistinen tuki saattavat edellyttää virkamatkoihin tarkoitettujen määrärahojen kasvattamista. Komitea aikoo analysoida asiaa yhdessä OLAFin kanssa kerätäkseen lisää näyttöä ja varmistaakseen, että tutkijoiden käytettävissä on kaikki tarvittavat resurssit.

22.

Komitea pitää tehokkaana keinona sitä, että OLAFin pääjohtajalla on harkintavaltaa siirtää käyttämättä jääneitä määrärahoja yhdestä budjettikohdasta toiseen, jossa tarvitaan lisävaroja. Tätä toimivaltuutta tulisi kuitenkin käyttää ensisijaisesti viraston ydintehtävien tukemiseen, erityisesti tutkimustoiminnasta vastaavien yksiköiden tukemiseen.

23.

Komitea toistaa aiemmin lausunnossaan nro 1/2017 antamansa suosituksen, jonka mukaan sisäisen tarkastuksen toimialan tulisi tarkastaa sisällönhallintatietokannan toteuttamisessa esiintyneet ongelmat, mukaan lukien kustannukset. OLAFin resurssien seurannasta vastaava komitean esittelijä pyysi 24. tammikuuta 2018 kattavaa kertomusta sisällönhallintajärjestelmää koskevan hankkeen kustannusten erittelystä hankkeen alusta alkaen. OLAF ei ole vielä toimittanut näitä tietoja komitealle.

VALVONTATEHTÄVIEN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN SAAMINEN

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 1 kohta:

”Valvontakomitea valvoo säännöllisesti viraston tutkimustehtävän toteutumista […].”

Euroopan petostentorjuntaviraston perustamisesta tehdyn komission päätöksen 4 artikla: 28. huhtikuuta 1999

”[…] [Valvonta-]komitea valvoo säännöllisesti viraston tutkimustehtävän toteuttamista.”

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden 5. syyskuuta 2016 antama yhteinen lausunto:

Yhteisessä lausunnossa korostetaan, että asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 annetaan valvontakomitealle oikeus saada OLAFin pääjohtajalta seuraavia tietoja:

tietoa tapauksista, joissa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisille on toimitettu tietoja, vaikka OLAF ei ole suorittanut tutkimusta

muuta tapauksiin liittyvää tietoa päättyneiden tutkimusten lisäksi myös kaikista muista tapauksista mukaan lukien käynnissä olevat tutkimukset

OLAFin pääjohtajalle asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla kuuluvien raportointivelvoitteiden mukaiset tiedot, sillä asetuksen nojalla OLAFilla on aktiivinen tiedonantovelvollisuus. Tässä suhteessa pelkkä passiivinen pääsyn antaminen OLAFin sähköisiin tietokantoihin ei riitä täyttämään OLAFin pääjohtajalle asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 asetettuja velvoitteita.

24.

Komitea on aiemmissa toimintakertomuksissaan korostanut, että komitean rajallinen pääsy OLAFin tapauksia koskeviin tietoihin on ongelma, joka vaatii pikaista ratkaisua. Tilanne alkoi parantua edellisen pääjohtajan kaudella, ja kehitys nopeutui vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla uuden virkaa tekevän pääjohtajan nimittämisen jälkeen.

Kertomuskauden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana komitealla oli vaikeuksia saada tutkimuksia koskevia tietoja ja päästä OLAFin tapauksia koskevaan sisällönhallintatietokantaan. Tilanne on sittemmin helpottunut.

25.

Valvontakomitealla on ollut tarkkailijan käyttöoikeus sisällönhallintajärjestelmän tietokantaan. Tapausten analysoinnista saamiensa kokemusten perusteella valvontakomitea totesi, että nykyisellään OLAFin tietokannasta saatavat tiedot eivät vastaa valvonnan tarpeita. Vaikuttaa myös, ettei sisällönhallintajärjestelmän tietokantaa ole mukautettu vastaamaan edes OLAFin oman tutkimustoiminnan tarpeita.

Komitealle on kerrottu, että OLAFissa käydään sisäistä keskustelua siitä, miten sisällönhallintajärjestelmää voidaan mukauttaa vastaamaan OLAFin tarpeita. Komitea seuraa tarkasti asian kehittymistä. Komitea on asiasta hyvin huolissaan, ja tekee OLAFin kanssa tiivistä yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi.

26.

Komitea on yllättynyt siitä, että sisällönhallintajärjestelmä – OLAFin tutkimustoiminnan merkittävä tietotekninen hanke – toteutettiin huomioimatta valvontaelimen tarpeita. Komitealla oli aiemmassa tapausten hallinnointijärjestelmän tietokannassa käytössään tiettyjä toimintoja, joita ei uudessa järjestelmässä enää ole. Nykytilanteessa komitean työ perustuu niihin tietoihin, joita OLAF sille toimittaa tai antaa sen saataville sisällönhallintajärjestelmän kautta. Komitea ei saa itse järjestelmästä tilasto- tai raportointitietoja ennen kuin järjestelmään sisällytetään lisäosa, moduuli tai toiminto, jonka avulla komitea voi käyttää seurannassaan operatiivista tietoa.

27.

Sisällönhallintajärjestelmän tietokannassa ei ole toimintoja, joiden avulla komitea voisi seurata tapauksia ja OLAFin toimintaa koskevissa tiedoissa esiintyviä kaavamaisuuksia. Komitea on huolissaan siitä, että OLAF ei voi siirtää tapauksia koskevia asiakirjoja vanhasta tapausten hallinnointijärjestelmästä uuteen sisällönhallintajärjestelmään tyydyttävällä tavalla. Tilanne on haitannut merkittävästi komitean kykyä valvoa OLAFin tutkimustehtävän toteutumista sekä perusoikeuksien ja prosessuaalisten takeiden suhteen tapahtuvaa kehitystä.

28.

Komitea sai käyttöönsä 64 OLAFin asiakirjatiedostoa: i) 60 tapausta, joissa pääjohtaja päätti, että tutkimusta ei aloiteta ja että tapaus siten hylätään, ja ii) neljä tapausta, joissa tutkimus tehtiin ja saatettiin päätökseen ja joissa annettiin tapausta koskeva loppukertomus. Komitea on analysoinut tapaukset ja julkaisee niitä koskevat päätelmänsä lähiaikoina. Osaa analyysin tuloksista on hyödynnetty myös OLAF-asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisesta annetun komission arviointikertomuksen liitteeksi laaditussa komitean lausunnossa nro 2/2017 ja muissa seurantatoimissa.

29.

Komitea totesi OLAFin vuonna 2017 toimittamien tapauskertomusten sisällöstä ja laadusta, että sellaisia tapauksia koskevat kertomukset, joiden tutkinta kesti yli 12 kuukautta, eivät sisältäneet tietoa, jonka avulla olisi voitu tehokkaasti valvoa tutkimusten kestoa. Vaikka tutkimusten kesto on pidentynyt (12 kuukaudesta 18, 24 tai 30 kuukauteen tai sen yli), useimmissa kertomuksissa ei esitetty konkreettista tietoa tutkimusten keston syistä ja tutkimusten nopeuttamiseksi toteutettavista korjaavista toimenpiteistä. Aihetta käsitellään tässä kertomuksessa tarkemmin OLAFin tutkimusten keston seurantaa koskevassa luvussa.

OLAFIN RIIPPUMATTOMUUDEN VAHVISTAMINEN

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 1 kohta:

”Valvontakomitea valvoo säännöllisesti viraston tutkimustehtävän toteutumista, jotta voidaan vahvistaa viraston riippumattomuutta sille tällä asetuksella uskottujen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä.”

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 9 kohta:

”Valvontakomitea antaa vuosittain vähintään yhden toimintakertomuksen, jossa se käsittelee erityisesti viraston riippumattomuuden arviointia, prosessuaalisten takeiden toteutumista ja tutkimusten kestoa. Kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.”

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 3 kohta:

”Pääjohtaja ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä eikä laitokselta hoitaessaan tehtäviään, jotka liittyvät ulkoisten ja sisäisten tutkimusten aloittamiseen ja suorittamiseen sekä tutkimuskertomusten laatimiseen. Jos pääjohtaja katsoo, että jokin komission toteuttama toimenpide vaarantaa hänen riippumattomuutensa, hän ilmoittaa siitä välittömästi valvontakomitealle ja päättää mahdollisen kanteen nostamisesta komissiota vastaan unionin tuomioistuimessa.”

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 9 kohta:

”Komissio kuulee valvontakomiteaa ennen kuin toteuttaa pääjohtajaan kohdistuvia kurinpitotoimia.”

30.

Valvontakomitea totesi vuoden 2016 toimintakertomuksessaan, että komissio kumosi osittain OLAFin pääjohtajan lainkäytöllisen koskemattomuuden 2. maaliskuuta 2016 Belgian oikeusviranomaisten pyynnöstä. OLAFin pääjohtaja ilmoitti valvontakomitealle 14. maaliskuuta 2016 päivätyllä asiakirjalla asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 3 kohdan nojalla pitävänsä komission 2. maaliskuuta tekemää päätöstä toimenpiteenä, joka vaarantaa pääjohtajan riippumattomuuden.

31.

Komitealle ei ole toimitettu jäljennöstä komission päätöksestä ja sen noudattamasta menettelystä siitä huolimatta, että sitä on pyydetty sekä komissiolta että OLAFin pääjohtajalta. Pääjohtaja nosti Euroopan unionin tuomioistuimen yleisessä tuomioistuimessa kanteen komission päätöksen mitätöimiseksi, mutta pääasian tuomioistuinkäsittely on yhä kesken. Tämän vuoksi komitea ei voi vielä muodostaa asiasta lopullista kantaa. Kansallisen rikosasian käsittely on Belgiassa myös yhä kesken, ja koska komitea ei ole saanut asiasta mitään tietoa, se ei voi esittää siitä muita huomioita.

32.

OLAFin pääjohtaja Giovanni Kessler jätti tehtävänsä lokakuussa 2017 ennen seitsenvuotisen toimikautensa päättymistä siirtyäkseen Euroopan komission lähettämänä Italian tulli- ja monopoliasioista vastaavan viraston pääjohtajaksi. Tämän johdosta käynnistettiin OLAFin uuden pääjohtajan nimittämisprosessi. Komitea ilmaisi komissiolle, että olisi pyrittävä varmistamaan, ettei nimitykseen liity eturistiriitoja, jotka voivat heikentää OLAFin riippumattomuutta tutkimusten suorittamisessa.

OLAFIN UUDEN PÄÄJOHTAJAN VALINTAMENETTELY

OLAF-asetuksen 17 artiklan 2 kohta:

”Saatuaan valvontakomitean myönteisen lausunnon komission soveltamasta valintamenettelystä komissio laatii luettelon ehdokkaista, jotka täyttävät [OLAFin pääjohtajalta] vaaditut kelpoisuusvaatimukset.”

33.

Euroopan komissio lähetti 25. huhtikuuta 2017 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja valvontakomitealle luonnoksen avoinna olevaa toimea koskevasta ilmoituksesta kuullakseen niitä OLAFin uuden pääjohtajan valintamenettelystä. Euroopan komissio pyysi valvontakomiteaa myös nimeämään ehdokkaan tarkkailijaksi valintamenettelyn eri vaiheissa pidettäviin haastatteluihin.

34.

Valvontakomitea kiitti komissiota 12. toukokuuta 2017 päivätyllä kirjeellä siitä, että komissio sitoutui rekrytoimaan OLAFin pääjohtajan väliaikaisena toimihenkilönä seitsemän vuoden toimikaudeksi sen sijaan, että pääjohtaja olisi pysyvä komission virkamies. Komitea painotti, että OLAFin pääjohtajan poliittista puolueettomuutta tulisi korostaa mainitsemalla, että toimen haltijalla ei saa olla toimikautensa aikana minkäänlaisia kytköksiä minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan. Työsuhteen ehtojen osalta komitea katsoi, että OLAFin pääjohtajan ”yhdeksän kuukauden koeajan” arviointi liittyy suoraan pääjohtajan riippumattomuuteen, minkä vuoksi olisi välttämätöntä kuulla komiteaa OLAFin pääjohtajan suoriutumisesta tutkimustoiminnan toteuttamisessa.

35.

Ilmoitus avoinna olevasta OLAFin pääjohtajan tehtävästä julkaistiin 28. kesäkuuta 2017 (ilmoitus COM/2017/10373). Ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C 204). Hakemusten jättämisen määräaika oli aluksi 27. heinäkuuta 2017, mutta sitä jatkettiin syyskuun 15. päivään 2017. Pääjohtajan tehtävä ilmoitettiin väliaikaisen toimihenkilön tehtävänä.

36.

Valvontakomitea nimitti Jan Mulderin edustajakseen komission järjestämään valintamenettelyyn. Mulder seurasi menettelyä tiiviisti sekä osallistui tarkkailijana esivalintalautakunnan ja neuvoa-antavan nimityskomitean työhön. Mulder raportoi menettelyn edistymisestä säännöllisesti muulle valvontakomitealle ja jakoi kaiken saamansa näytön, jotta komitean jäsenet voisivat vähitellen muodostaa käsityksen sovelletun menettelyn laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

37.

Valvontakomitea kävi asiasta kirjeenvaihtoa komission pääsihteerin ja komission jäsenen Günter Oettingerin kanssa. Komitea ilmoitti 5. maaliskuuta 2018 Oettingerille, että se ei vastusta komission noudattamaa menettelyä. Valvontakomitea voi harkita antavansa myöhemmin kertomuksen siitä, miten tulevia menettelyjä voitaisiin kehittää.

PROSESSUAALISTEN TAKEIDEN SOVELTAMISTA OLAFIN TUTKIMUKSISSA KOSKEVA SEURANTA

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta:

”Valvontakomitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista […].”

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 7 kohta:

”Pääjohtaja luo sisäisen neuvonanto- ja valvontamenettelyn, mukaan lukien oikeudellisen tarkastuksen, joka liittyy muun muassa asianomaisten henkilöiden prosessuaalisten takeiden ja perusoikeuksien […] kunnioittamiseen.”

Oikeudellinen tarkastus ja valvonta

38.

Lausunnossaan nro 2/2017 valvontakomitea tarkasteli OLAFin tutkimustoimien yhteydessä suorittamaa oikeudellista tarkastusta ja valvontaa. Tarkastelussa keskityttiin erityisesti prosessuaalisiin takeisiin ja perusoikeuksiin. Komitea on aiemmissa lausunnoissaan (5) suositellut, että OLAF kehittäisi niitä valvontahenkilöstönsä parhaita käytäntöjä, jotka koskevat prosessuaalisten takeiden kunnioittamisen tarkistamista ja tutkimusten oikeasuhteista kestoa. Lisäksi komitea suositteli, että OLAFin pääjohtaja laatisi toimenpidesuunnitelman, jolla pyritään tehokkaasti vahvistamaan sisäistä valvonta- ja neuvonantojärjestelmää, josta asetuksessa säädetään. Komitea aikoo käynnistää vuoropuhelun tällaisen pysyvän rakenteen luomiseksi OLAFiin.

OLAFin tutkimuksia koskeva valitusmenettely

39.

Komitean aiemmat kokoonpanot ovat käsitelleet tätä aihetta laajasti aiemmissa lausunnoissaan. Komitea on suositellut, että OLAFin pääjohtaja perustaisi yksittäisten valitusten käsittelyyn tehokkaan sisäisen menettelyn. Komitea on pyytänyt pääjohtajaa myös esittämään komitealle määräajoin kertomuksia OLAFille tehdyistä valituksista ja niiden jatkotoimista (6). On välttämätöntä, että tutkimukset suoritetaan asianmukaisesti. Valitusmenettely on julkaistu OLAFin verkkosivustolla, mutta komitealle ei ole vielä annettu tiedoksi OLAFin pääjohtajan virallista päätöstä menettelyn hyväksymisestä.

40.

OLAFin pääjohtaja on ryhtynyt toimiin varmistaakseen, että komitealle lähetetään kertomuksia yksittäisistä valituksista. Kaikkia OLAFin kirjaamia tai muissa elimissä OLAFia vastaan esitettyjä valituksia ei kuitenkaan jaeta automaattisesti komitealle. Valitusten taustalla olevia tapauksia ei anneta komitean saataville, ja kertomuksissa olevat selvitykset ovat yleisluonteisia. OLAF ei anna alkuperäisiä valituksia ja valituksen tekijöille antamiaan vastauksia komitean saataville. Komitea ei näin ollen voi varmistaa, että tutkimuksissa osallisina olevien henkilöiden perusoikeuksia suojellaan ja prosessuaalisia takeita sovelletaan.

Komitea aikoo käydä OLAFin kanssa pysyvää vuoropuhelua ja kehittää järjestelmän, joka tekee tehokkaammasta seurannasta vallitsevan normin.

Perusoikeudet ja prosessuaaliset takeet

OLAF-asetus

15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta:

”Valvontakomitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa pääjohtajan sille 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.”

7 artiklan 8 kohta:

”8.   Jos tutkimusta ei saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, pääjohtaja ilmoittaa asiasta valvontakomitealle tämän 12 kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein ja mainitsee tilanteen syyt sekä tutkimuksen nopeuttamiseksi suunnitellut korjaavat toimenpiteet.

9 artikla – Prosessuaaliset takeet (ei toisteta tässä yhteydessä artiklan pituuden vuoksi)

41.

Komitea kiinnitti tähän aihealueeseen erityistä huomiota sille OLAF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 8 kohdassa ja 9 artiklassa asetettujen seurantatehtävien vuoksi. Uudella OLAF-asetuksella parannettiin ja selkiytettiin OLAFin tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia sääntöjä. OLAF ei kuitenkaan ole perustanut valvontakomitean lausunnossa nro 2/2017 tarkoitettuja tehokkaita valvonta- ja seurantamekanismeja (7). Komitea pitää näitä mekanismeja erittäin tärkeinä ja aikoo seurata asiaa tiiviisti.

42.

Komitea keskittyi arvioinnissaan seuraaviin seikkoihin: i) perusoikeudet ja periaatteet, jotka voivat vaikuttaa tutkimusten riippumattomaan ja puolueettomaan suorittamiseen, sekä ii) perusoikeudet ja periaatteet, joista on olemassa OLAFia koskevaa vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja oikeusasiamiehen päätöksiä. Tällaisia oikeuksia ovat oikeus puolustukseen, oikeus tutustua asiakirjoihin, tutkimuksen luottamuksellisuus, tutkimuksen kohteena olevan henkilön oikeus saada tieto tutkimuksesta, asianosaisen oikeus ilmaista näkemyksensä kaikista häntä itseään koskevista tosiseikoista, oikeus tutustua tutkimusta koskevaan aineistoon ja/tai loppukertomukseen ja oikeus henkilötietojen suojaan.

43.

Komitea hyödynsi tarkastelussaan useita tietolähteitä: i) OLAFille tehdyt yksittäiset valitukset mahdollisista perusoikeusloukkauksista, ii) tiedot, jotka OLAF on toimittanut komitealle OLAFin päättyneitä tutkimuksia koskevissa tapausten loppukertomuksissa, iii) OLAFin OLAF-asetuksen 7 artiklan 8 kohdan nojalla toimittamat tiedot sekä iv) hylättyjen tapausten analysoinnista saadut tiedot.

i)   OLAFille tehdyt yksittäiset valitukset mahdollisista perusoikeusloukkauksista

44.

OLAF toimitti komitealle lyhyitä muistioita, joissa luetellaan OLAFin tutkimusten aikana tapahtuneeksi väitetyt oikeuksien loukkaukset, sekä OLAFin lyhyen vastineen, jonka mukaan valitus oli perusteeton (8). Joissakin tapauksissa OLAF antoi tiedon myös siitä, että väitetyt perusoikeusloukkaukset olivat unionin tuomioistuimen käsiteltävinä. Valituksia ja OLAFin niihin antamia vastineita ei annettu komitean saataville. Komitean ei myöskään ollut mahdollista tutustua OLAFin kantaa valitusmenettelyissä tukeviin asiakirjoihin, vaikka tämä olisi ollut välttämätöntä komitean tehtävien suorittamiseksi.

45.

Perusoikeudet ja prosessuaaliset takeet, joita OLAFin väitetään valituksissa loukanneen, liittyvät useisiin eri oikeuksiin. Komitea tutustui myös oikeusasiamiehen aiheesta antamaan, julkisesti saatavilla olevaan päätökseen. Päätöksessä kerrottiin väitetyistä perusoikeuksien ja prosessuaalisten takeiden loukkauksista tarkemmin kuin edellä mainituissa OLAFin muistioissa.

46.

OLAFin komitealle toimittamat tiedot eivät olleet riittäviä, jotta niiden perusteella olisi voitu analysoida, miten virasto toteuttaa tutkimustoimintaansa, tai selvittää tarkasti perusoikeuksien toteutumista. Tätä varten komitea tarvitsisi käyttöönsä ainakin valitusten ja OLAFin niihin antamien vastineiden tekstit kokonaisuudessaan. Komitea aikoo suositella, että OLAFin tulisi kehittää järjestelmä, jossa kaikista OLAFin tietoon tulevista valituksista raportoitaisiin säännöllisesti komitealle, jotta komitea saisi paremman käsityksen tilanteesta.

ii)   OLAFin komitealle asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 7 artiklan 8 kohdan nojalla toimittamat tiedot

47.

Komitea analysoi, onko OLAF noudattanut hyvää hallintoa koskevaa perusoikeutta tutkimuksissa, joita ei saatu päätökseen 12 kuukauden kuluessa niiden käynnistämisestä. Oikeus hyvään hallintoon (eli tutkimusten suorittamiseen kohtuullisessa ajassa) vahvistetaan EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklassa. Tämän oikeuden toteutuminen voi estää myös tapausten vanhentumisaikoihin liittyviä ongelmia. Komitea on tietoinen siitä, että käsiteltävän asian olosuhteisiin ja monitahoisuuteen nähden liian kauan kestävällä tutkimuksella saattaa olla vakavia kielteisiä seurauksia sekä tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden puolustusoikeuksien että tutkimuksen jatkotoimien kannalta.

48.

Komitea tarkasteli 417:ää ilmoitusta tutkimuksista, jotka olivat kestäneet yli 12, 18, 24 ja 30 kuukautta. Pisimmät tutkimukset olivat kestäneet jopa 66 kuukautta. Pääjohtaja toimitti ilmoitukset komitealle joulukuussa 2017. Ne eivät kuitenkaan sisältäneet kaikkia niitä tietoja, joita komitea olisi tarvinnut voidakseen suorittaa sille annetut tehtävät. OLAFin komitealle toimittamien ilmoitusten sisältöön on tehtävä radikaaleja muutoksia. Myös tästä tullaan keskustelemaan komitean ja OLAFin välisessä vuoropuhelussa ottaen huomioon komitean lausunnossa nro 2/2014 esitetyt tulokset. Aihetta käsitellään tarkemmin jäljempänä tämän kertomuksen luvussa, jossa keskitytään tutkimusten keston seurantaan.

iii)   Tiedot, jotka OLAF on toimittanut komitealle OLAFin päättyneitä tutkimuksia koskevissa tapausten loppukertomuksissa

49.

Tapauksia koskevat OLAFin loppukertomukset sisälsivät olennaista tietoa perusoikeuksista ja prosessuaalisista takeista, sillä kertomuksissa esitetään yhteenveto OLAFin tutkimustoimista sekä niistä alustavan tutkimuksen tärkeimmistä asiakirjoista, joille taloudelliset, hallinnolliset, kurinpidolliset tai oikeudelliset toimet perustuvat.

Kertomuskauden aikana komitea sai tästä tietolähteestä kuitenkin vain rajallisesti tietoa (9). Tämä johtui siitä, että se sai tarkasteltavakseen loppukertomukset vain neljästä OLAFin päättyneestä tutkimuksesta, jotka oli välitetty kansallisille oikeusviranomaisille.

iv)   Hylättyjen tapausten analysoinnista saadut tiedot

50.

Nämä tiedot koskevat tapauksia, jotka OLAF päätti jättää tutkimatta arvioituaan saamansa tiedot. Kyseessä eivät siis ole tutkimukset vaan tiedot hylätyistä tapauksista, joiden arvioinnista tai alustavasta arvioinnista on vastannut muu kuin tutkimushenkilöstö.

51.

Komitea tarkasteli kertomusvuoden aikana 60:tä tutkimusten valinta- ja arviointiyksikön antamaa ”tutkimuksen aloittamista koskevaa lausuntoa”, joissa OLAFin pääjohtaja oli päättänyt, ettei tutkimusta aloiteta. Näiden tietojen seuranta on erittäin tärkeää, jotta voidaan vahvistaa OLAFin riippumattomuutta siinä keskeisessä vaiheessa, jossa päätetään tutkimusten aloittamisesta. Aiheesta annetaan lausunto lähitulevaisuudessa (10).

OLAFIN TUTKIMUSTEN KESTON SEURANTA

OLAF-asetuksen 15 artiklan 1 kohta:

”Valvontakomitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa pääjohtajan sille 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.”

7 artiklan 5 kohta:

”Tutkimukset suoritetaan keskeytyksettä ajassa, joka on oikeassa suhteessa olosuhteisiin ja tutkittavan asian monitahoisuuteen nähden.”

7 artiklan 8 kohta:

”Jos tutkimusta ei saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, pääjohtaja ilmoittaa asiasta valvontakomitealle tämän 12 kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein ja mainitsee tilanteen syyt sekä tutkimuksen nopeuttamiseksi suunnitellut korjaavat toimenpiteet.”

Yleisiä huomioita

52.

OLAFin tutkimusten kesto on tärkeä indikaattori arvioitaessa tutkimusten tehokkuutta ja seurattaessa prosessuaalisten takeiden noudattamista. OLAFin tutkimusten keston avulla arvioidaan myös i) vanhentumisaikoihin liittyviä ongelmia, ii) OLAFin tutkimusten johdosta toteutettavia jatkotoimia ja iii) viraston tosiasiallista riippumattomuutta tutkimusten suorittamisessa, kuten OLAFin henkilöstöresurssien ja taloudellisten resurssien tehokasta käyttöä (11). Tutkimusten keston perustellut syyt voivat vaikuttaa myös OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteisiin.

53.

OLAFin vuotuisessa hallintosuunnitelmassa asetetaan tutkimusten keskimääräiselle kestolle ainoastaan yleinen tavoite (esim. vuonna 2017 enimmäiskestona oli 20 kuukautta (12)), mutta tavoitteella on merkitystä tilastoinnin kannalta. Komitea toteaa, että tutkimuksia koskevassa OLAFin menettelyssä ei edellytetä minkäänlaista virallista toimea tutkimuksen keston pidentämiseksi sen jälkeen, kun tutkimus on aloitettu. Tämä tarkoittaa, että tutkimukset ovat käynnissä määrittämättömän ajan. Ainoa valvontajärjestelmän kaltainen mekanismi on OLAFin pääjohtajan velvollisuus ilmoittaa valvontakomitealle tutkimuksen jatkumisesta 12 kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein (13).

54.

Komitea katsoo, että tutkimusten keston käsitteen ei voida tulkita viittaavan ainoastaan tutkimusten tilastolliseen kestoon eli siihen, kuinka monta kuukautta niihin kuluu. Tilastollinen lähestymistapa kuitenkin painottuu niissä tiedoissa, jotka OLAF tällä hetkellä komitealle raportoi. OLAF-asetuksessa edellytetään, että tutkimukset suoritetaan ”keskeytyksettä ajassa, joka on oikeassa suhteessa olosuhteisiin ja tutkittavan asian monitahoisuuteen nähden”. Voidakseen varmistaa, että tutkimuksen kesto on oikeassa suhteessa tutkittavan asian monitahoisuuteen nähden ja että tutkimus suoritetaan keskeytyksettä, tutkijoiden ja heidän esimiestensä olisi hallittava tutkimuksen elinkaarta tiukasti sen alusta lähtien. OLAFin tutkimuksen eri vaiheissa toimittamien ilmoitusten (ml. ilmoitukset 12 kuukautta, 18 kuukautta ja 24 kuukautta ja tätä kauemmin kestäneistä tutkimuksista) laatu on tärkeää, jotta komitea voi säännöllisesti seurata tutkimusten edistymistä.

55.

Komitean mielestä OLAFin tapausten hallinta helpottuisi huomattavasti, jos OLAFin henkilöstölle tarkoitettujen tutkintamenettelyjä koskevien ohjeiden mukaan kullekin aloitetulle tutkimukselle olisi pakko laatia tutkimussuunnitelma, jota olisi myös päivitettävä säännöllisesti. Tällöin voitaisiin kontrolloida paremmin tutkimusten kestoa, mutta suunnitelma tehostaisi myös tutkimuksiin kohdennettujen henkilöstöresurssien ja määrärahojen käyttöä. Pakolliset tutkimussuunnitelmat olisivatkin siis tehokas keino hallinnoida ja valvoa tutkimusten edistymistä.

Yli 12 kuukautta kestäneistä tutkimuksista annettujen 417 ilmoituksen analyysi

56.

Komitea analysoi 417 ilmoitusta (14), joissa käsiteltiin yli 12 kuukautta kestäneitä OLAFin tutkimuksia. Otokseen sisältyi ilmoituksia 12 kuukautta, 18 kuukautta ja 24 kuukautta tai sitä kauemmin kestäneitä tutkimuksia. Komitean tavoitteena oli tarkastella ilmoitusten sisältöä OLAF-asetuksen 7 artiklan 8 kohdassa (15) asetettujen oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja komitean aiempien havaintojen perusteella. Tässä yhteydessä tarkoitetaan erityisesti komitean lausuntoa nro 4/2014 Euroopan petostentorjuntaviraston toteuttamien tutkimusten keston valvonnasta.

57.

Komitea keskittyi arvioimaan seuraavia seikkoja:

a.

niiden tapausten lukumäärä, joissa OLAFin 12 kuukauden kohdalla antamassa ilmoituksessa on esitetty syitä, joiden vuoksi tutkimusta ei ole saatettu päätökseen

b.

niiden tapausten lukumäärä, joissa OLAFin 12 kuukauden kohdalla antamassa ilmoituksessa on esitetty korjaavia toimenpiteitä tutkimuksen nopeuttamiseksi

c.

niiden tapausten lukumäärä, joissa on tapahtunut kehitystä valvontakomitean lausunnossa nro 4/2014 annettujen suositusten noudattamisessa

d.

niiden tapausten lukumäärä, joissa OLAFin esittämä korjaava toimenpide ei vastaa syytä, jonka vuoksi tutkimusta ei ole saatettu päätökseen.

58.

Komitea totesi, että lähes 25 prosentissa ilmoituksista OLAF ei esittänyt aineellisia syitä sille, että tutkimusta ei ollut saatu päätökseen 12 kuukaudessa. Noin 75 prosentissa ilmoituksista ei esitetty korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi komitea totesi, että 75 prosentissa ilmoituksista tutkimuksen nopeuttamiseksi esitetyt korjaavat toimenpiteet eivät vastanneet syitä, joiden vuoksi tutkimusta ei ollut OLAFin mukaan saatu päätökseen (16). Analysoiduista ilmoituksista 70 prosentissa ei ollut saavutettu lainkaan tai oli saavutettu vain vähäistä edistystä komitean lausunnon nro 4/2014 antamisen jälkeen. Näissä tapauksissa OLAF antoi komitealle edelleen heikkolaatuista tietoa yli 12 kuukautta kestäneistä tutkimuksista.

59.

Edellisessä kohdassa kuvatun tilanteen vuoksi ilmoitusten sisältö ei komitean mielestä mahdollistanut tutkimusten keskeneräisyyden syiden ja tutkimusten nopeuttamiseksi suunniteltujen korjaavien toimenpiteiden tarkastamista ja arvioimista (17).

60.

Komitea analysoi 417 ilmoitusta, jotka koskivat yli 12 kuukautta kestäneitä tutkimuksia. Komitea tarkasteli myös myöhemmin annettuja ilmoituksia useista tutkimuksista, jotka olivat kestäneet merkittävästi yli vuoden. Komitea vertasi alkuperäisiä 12 kuukauden kohdalla annettuja ilmoituksia näistä tapauksista myöhemmin annettuihin ilmoituksiin, joita OLAFin pääjohtaja oli toimittanut komitealle kuuden kuukauden välein ensimmäisen ilmoituksen jälkeen (tapauksista, jotka kestivät yli 12, 18, 24, 30, 36 tai 42 kuukautta tai jopa 66 kuukautta). Komitea totesi, että OLAFin asetuksen (EU, Euratom) N:o 882/2013 7 artiklan 8 kohdan nojalla yksittäisestä tapauksesta toimittamien tietojen laatu ei parantunut ajan mittaan. Joissakin tapauksissa laadussa ei havaittu muutoksia, vaikka OLAFin tutkimusten kesto piteni. Tutkimusten pitkittyminen on huolestuttavaa, sillä se vaarantaa tutkimusten kohteena olevien henkilöiden perusoikeudet. Lakisääteiset rajoitukset (vanhentumisajat) puolestaan voivat vaarantaa oikeus-, hallinto-, kurinpito- ja/tai rahoitusalan viranomaisten mahdollisuudet jatkotoimiin.

61.

Edellisessä kohdassa kuvatun perusteella komitea vahvistaa vuoden 2016 toimintakertomuksessaan esittämänsä havainnon, että OLAFin käytännöissä asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 7 artiklan 8 kohtaan perustuvien viraston pääjohtajan oikeudellisten velvoitteiden noudattamiseksi ei ole tapahtunut kehitystä. Tämän vuoksi komitea ei pysty varmistamaan, että tutkimuksia edistetään keskeytyksettä ja ilman aiheetonta viivytystä tapausten olosuhteisiin ja monimutkaisuuteen nähden.

62.

Komitean tietoon ei ole tullut mitään kirjallista raportointijärjestelmää, jossa tutkija antaisi tietoa tapauksen edistymisestä, tutkimuksen suunnista sekä toteutetuista tai suunnitteilla olevista toimista eli tutkimuksen sisällöstä, eikä yhdenmukaisista lähestymistavoista ja menetelmistä, joiden nojalla olisi aluksi laadittava tutkimussuunnitelma ja päivitettävä sitä (18). OLAF kuitenkin väittää tarkastavansa tutkimusten keston järjestelmällisesti viraston sisäisistä sähköisistä tietokannoista (entinen tapausten hallinnointijärjestelmä ja nykyinen sisällönhallintajärjestelmä) saatavilla tilastoraporteilla, joista ilmenee tutkimusten kestot ja työkuorman jakautuminen.

63.

Yli 12 kuukautta kestäneitä tutkimuksia koskeneet ilmoitukset allekirjoittaneet OLAFin linjojen A j B johtajat kertoivat valvontakomitean esittelijälle, että he tarkastelevat OLAFin tutkijoiden kanssa säännöllisesti ja yksityiskohtaisesti kyseisten tapausten edistymistä ja syitä, joiden vuoksi tutkimuksia ei ole saatu päätökseen. Komitea korostaa, että yli 12 kuukautta kestäneitä tutkimuksia koskevien ilmoitusten tulisi mahdollisuuksien mukaan perustua OLAFin omiin hallintatoimenpiteisiin ja olla osa kattavaa sisäistä seurantamenettelyä. Tällä hetkellä tällaisia ilmoituksia laaditaan kuitenkin ainoastaan komiteaa varten (19) ja niiden sisältö on hyvin suppea. Ilmoitukset eivät siis ole riittäviä komitean seurantatoimia ajatellen eikä niistä ole hyötyä OLAFille tutkimusten keston hallinnassa.

Päätelmät

64.

Komitea katsoo, että asianmukaiset ilmoitukset yli 12 kuukautta kestävistä tutkimuksista ovat sekä komitealle että OLAFin johdolle hyödyllinen ja tehokas väline tutkimusten seurantaan. OLAFin tutkimusten laatua voitaisiin parantaa myös tekemällä tutkimussuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä pakollista. Komitea uskoo, että ehdotetuilla ratkaisuilla voitaisiin myös lyhentää tutkimusten kestoa.

65.

Komitea kehottaa OLAFia parantamaan yli 12 kuukautta kestäviä tutkimuksia koskevien ilmoitusten tehokkuutta ja laatua. Komitea esitti jo lausunnossaan nro 4/2014 tähän tarkoitukseen mallilomakkeen, joka perustuu OLAFia koskevaan oikeudelliseen kehykseen (20). Lomaketta on sittemmin kehitetty yhdessä OLAFin kanssa, mutta OLAF keskeytti sen toteuttamisen. Lomake kattoi muun muassa seuraavat erityisen olennaiset seikat: i) tapauksen yksityiskohtainen yksilöinti, mukaan lukien arvioitu taloudellinen vaikutus, ii) tapauksen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan lukien alustavien tietojen päivämäärä, iii) lainsäädäntö, jota väitetään rikotun, iv) mahdolliset seuraamukset ja vanhentumisaikoihin liittyvät seikat, v) toistaiseksi toteutetut operatiiviset toimet ja niiden tulokset, vi) vielä toteutettavat operatiiviset toimet ja vii) syyt siihen, ettei tapausta ole saatu päätökseen, mukaan lukien resurssien kohdentaminen, operatiivisen työn määrä, yhteystyöhön liittyvät seikat ja muut kysymykset. Komitea on valmis tekemään OLAFin pääjohtajan ja muun asiasta vastaavan ylemmän johdon kanssa yhteistyötä molempia osapuolia tyydyttävän raportointijärjestelmän kehittämiseksi.

OLAFIN TUTKIMUKSISSA NOUDATETTAVAN POLITIIKAN PAINOPISTEIDEN JA TUTKIMUSTA KOSKEVIEN OHJEIDEN ARVIOINTI

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta:

”Pääjohtaja vahvistaa vuosittain viraston tutkimuksissaan noudattaman politiikan painopisteet vuotuisessa hallintosuunnitelmassa ja toimittaa ne ennen niiden julkaisua valvontakomitealle.”

5 artiklan 1 kohta:

”Tutkimuksen aloittamista koskevassa pääjohtajan päätöksessä on otettava huomioon […] tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteet ja viraston vuotuinen hallintosuunnitelma.”

16 artiklan 2 kohta – Näkemysten vaihto toimielinten kanssa:

”2.   Näkemyksiä voidaan vaihtaa

a)

viraston tutkimuspolitiikan strategisista painopisteistä […]

66.

Valvontakomitea on viime vuosina useita kertoja korostanut suhtautuvansa hyvin varauksellisesti siihen, miten OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteet on määritelty ja miten niitä on sovellettu. Tämä on tuotu esiin erityisesti komitean lausunnoissa nro 1/2014 ja 3/2015. Useimmat komitean päätelmistä ja suosituksista ovat yhä ajankohtaisia, ja niiden täytäntöönpano on OLAFissa yhä kesken.

67.

Komitea on ilmaissut näkemyksensä OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteistä ja niiden toteutumisesta 23. marraskuuta 2017 toimielinten kanssa käymässään näkemysten vaihdossa. Komitea korosti, että OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteissä keskitytään pääasiassa OLAFin linjan B (Tutkimukset II) vastuulle kuuluviin aiheisiin, kuten tulleihin ja EU:n rakennerahastoja, maatalouspolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä koskeviin menoihin, mikä heikentää muiden alojen menoja ja tuloja koskevia toimia.

68.

OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan vuoden 2018 painopisteitä koskeva luonnos on hyvin paljon aiempien vuosien painopisteiden kaltainen. Painopisteiden luonnoksessa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

1.

tapaukset, jotka liittyvät liikenne- ja infrastruktuuriverkkoja koskeviin hankkeisiin ja erityisesti julkisissa hankinnoissa noudatettaviin menettelyihin

2.

tapaukset, jotka koskevat: i) osittain tai kokonaan Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja liittymistä valmistelevista rahastoista rahoitettuja hankkeita, joissa jäsenvaltioiden tai ehdokasmaiden toimet voivat olla riittämättömiä, tai ii) hankkeita, joissa on rajat ylittäviä ulottuvuuksia

3.

tapauksia, joissa on viitteitä mahdollisista alkuperäsääntöjä tai tariffiin luokittelua koskevista väärinkäytöksistä etuuskohtelukauppaa ja muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa kauppaa koskevissa järjestelmissä taikka arvonmääritykseen liittyvistä petoksista, joissa pyritään välttämään sopimustullit, mukaan lukien kaupan suojatoimia koskevaan EU:n politiikkaan kuuluvat toimet

4.

tupakan, alkoholin ja lääkeväärennösten salakuljetusta EU:hun koskevat tapaukset ja tupakan laitonta valmistusta koskevat tapaukset

5.

humanitaarista ja kehitysapua sekä muuta maahanmuuttajille ja pakolaisille annettavaa tukea koskevat tapaukset.

69.

Komitea on jo ilmaissut huolensa siitä, että vain 30 prosenttia OLAFin tutkimista tapauksista vastasi edellä kuvattuja painopisteitä, vaikka linjalla B on eniten tutkimushenkilöstöä ja avoimia tapauksia.

70.

Vain pieni osuus (30 %) avoimista tapauksista vastaa painopisteitä. Komitealle ilmoitettiin, että tämä johtuu OLAFin saaman tiedon laadusta, joka on rajoittanut riittävän epäilyn osoittamista. OLAF vahvisti luvut 14. helmikuuta 2018 pidetyssä komitean yleiskokouksessa ja huomautti, että painopisteet oli huomioitu tutkimusten aloittamisen yhteydessä ainoastaan silloin, jos kaikki muut OLAF-asetuksen 5 artiklan vaatimukset täyttyivät.

71.

Vaikuttaa myös siltä, että OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteet on määritelty sidosryhmien toimittaman tiedon perusteella, kuten komission petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkoston toimittamien tietojen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomusten, Euroopan parlamentin päätöslauselmien ja taloudellisten etujen suojaamista koskevien komission kertomusten perusteella.

72.

Komitea haluaa kuitenkin nostaa esiin komission petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkoston huomiot, joissa kyseenalaistetaan OLAFin toimintatapa. Vaikuttaa siltä, OLAF tekee päätökset tutkimusten aloittamisesta pääasiassa kysyntälähtöisesti ja tapauskohtaisesti.

73.

Tästä johtuen noin 70 prosenttia OLAFin tutkimuksista ei vastannut sen tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteitä. Komitea on pyytänyt OLAFilta lisätietoa näistä 70 prosentista tapauksia ja syistä, joiden perusteella niitä koskevat päätökset on tehty.

74.

Komitea on tullut siihen lopputulokseen, että OLAFin tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteiden suhteen on tehtävä radikaalimpia muutoksia sen varmistamiseksi, että ne asetetaan ja niitä sovelletaan asianmukaisesti. Keskeistä on käyttää painopisteiden asettamisessa sellaisia perusteita, jotka vastaavat realistisesti OLAFin valtuuksia ja resursseja.

75.

OLAFilla on myös tiettyjä etuoikeuksia ja valmiuksia, joiden ansiosta se voi toimia tässä asiassa ennakoivasti. Nämä johtuvat pääasiassa kahdesta seikasta:

i)

pääjohtaja voi aloittaa tutkimuksen omasta aloitteestaan (asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 5 artiklan 1 ja 2 kohta) ja

ii)

OLAF saa EU:n toimielimiltä ja komission yksiköiltä, erityisesti pääosastoilta, tukea merkittävimpien riskien ja menoalojen tunnistamisessa, monivuotinen rahoituskehys mukaan lukien.

76.

Jotta OLAF voisi todella toimia ennakoivasti, se tarvitsee muutakin kuin laajan yleiskatsauksen EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten, korruption ja sääntöjenvastaisuuksien alkuperästä. OLAF hyötyisi erityisesti sellaisesta sisäisestä elimestä, joka erikoistuisi merkittävimpiin ja eniten EU:n varoihin vaikuttaviin riskialueisiin.

77.

OLAFin määrärahat ja henkilöstöresurssit vaikuttavat merkittävästi tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteiden asianmukaiseen toteutumiseen. Siksi olisi hyvä, että molemmat tutkimuksista vastaavat linjat A ja B panostaisivat asiaan.

78.

Komitea haluaa parantaa OLAFin kanssa näistä strategisista ja käytännön asioista käymäänsä vuoropuhelua. Komitea ja OLAF ovatkin sopineet, että tutkimuksista vastaavat johtajat (linjan A ja B johtajat) osallistuvat komitean yleiskokouksiin ja esittelevät näitä asioita koskevia analyysejaan. Vertailukohtana voidaan käyttää OLAFin vuosien 2015, 2016 ja 2017 toimintakertomuksissa mainittuja toteutettujen tutkimusten määriä.

SELLAISTEN TAPAUSTEN SEURANTA, JOISSA OLAFIN SUOSITUKSIA EI OLE NOUDATETTU

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta:

”Pääjohtaja tiedottaa valvontakomitealle määräajoin

a)

tapauksista, joissa pääjohtajan antamia suosituksia ei ole noudatettu;

b)

tapauksista, joissa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisille on toimitettu tietoja; […]”

79.

Kun OLAF saa tutkimuksensa päätökseen, sen tulee toimittaa jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten toimivaltaisille viranomaisille ja jatkotoimista vastaaville elimille loppukertomus, josta käyvät ilmi tapaukseen liittyvät tosiseikat (sekä niiden tueksi esitetty näyttö ja kattava luettelo tapauksen asiakirja-aineistoon kuuluvista tiedoista), ja mahdolliset OLAFin pääjohtajan antamat suositukset.

80.

Kun tutkimus on saatu päätökseen, OLAFin pääjohtaja voi antaa neljänlaisia suosituksia: i) hallinnollisia suosituksia (avustus- ja muiden sopimusten, lainsäädännön ja hallinnollisten käytäntöjen arviointi petosten osalta), ii) taloudellisia suosituksia (aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä), iii) oikeudellisia suosituksia (kansallisten viranomaisten rikosoikeudelliset menettelyt) ja iv) kurinpidollisia suosituksia (EU:n toimielinten, virastojen ja elinten kurinpitomenettelyt).

81.

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 5 kohdan mukaan OLAFin pääjohtajan on tiedotettava komitealle määräajoin tapauksista, joissa hänen antamiaan suosituksia ei ole noudatettu. Pääjohtaja täytti velvollisuutensa tiedottaa näistä tapauksista komitealle määräajoin lähettämällä komitean puheenjohtajan tiedoksi asiaa koskevan muistion 4. syyskuuta 2017. Asiakirjan liitteessä käsiteltiin asianomaisilta viranomaisilta 1. maaliskuuta 2016 ja 28. helmikuuta 2017 välisenä aikana saatuja vastauksia, jotka koskivat OLAFin 1. lokakuuta 2013 lukien antamia suosituksia. Kyseessä oli välittömästi edellisen kertomuskauden (1. maaliskuuta 2015–29. helmikuuta 2016) jälkeen seurannut jakso.

82.

Tiedot OLAFin suosituksia koskevista jatkotoimista esitettiin kaaviona, josta kävivät ilmi i) OLAFin tapausnumero, ii) suosituksen antamispäivämäärä, iii) suosituksen saaja, iv) lyhyt yhteenveto suosituksesta, v) suosituksen noudattamatta jättämistä koskevan vastauksen päivämäärä, vi) asianomaisen viranomaisen ilmoittamat syyt ja vii) joissakin tapauksissa OLAFin selventävät lisähuomautukset.

83.

Komitean saamat tiedot eivät olleet riittävän laajoja, jotta niiden pohjalta olisi voinut tutkia perusteellisesti kansallisten viranomaisten ilmoittamia syitä, joiden vuoksi OLAFin suosituksia ei ole noudatettu. Edellä mainituista asiakirjoista kävi kuitenkin ilmi, että asianomaiset viranomaiset olivat jättäneet kyseisellä kaudella noudattamatta 22:ta OLAFin suositusta.

Komitea teki näitä 22:ta tapausta koskevien tietojen perusteella seuraavissa kohdissa esitetyt havainnot ja päätelmät.

84.

Tärkein syy OLAFin suositusten noudattamatta jättämiselle oli se, että kansalliset viranomaiset tulivat suositusten jälkeen toteuttamissaan menettelyissä erilaisiin lopputuloksiin. Joissakin tapauksissa näin kävi myös silloin, kun viranomaisena oli EU:n elin.

85.

Joissakin tapauksissa syyksi mainittiin näytön puute tai riittämätön näyttö (useimmat näistä OLAFin suositusten saajista olivat kansallisia syyttäjälaitoksia; yksi tapaus koski EU:n viranomaista).

Monissa tapauksissa asianomainen kansallinen viranomainen totesi toistuvasti, ettei tapauksessa ollut näyttöä edunsaajan suorasta syyllisyydestä. Ainakin kahdessa muussa tapauksessa kansalliset viranomaiset (saman jäsenvaltion) eivät löytäneet ketään, joka olisi ollut henkilökohtaisesti vastuussa rikkomuksista. Osa näistä syistä herättää lisäkysymyksiä EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevien EU:n säännösten (21) täytäntöönpanon laadusta jäsenvaltioissa. OLAFin ja komitean on analysoitava näitä havaintoja tarkemmin.

86.

OLAF ilmoitti komitean esittelijälle, että jäsenvaltioiden viranomaiset ovat joissakin tilanteissa jättäneet ottamatta tapauksia käsittelyyn näytön puutteen vuoksi, kun OLAFin alun perin määrittämiä asiakirjoja on hävinnyt tai tuhottu, koska niitä ei ole suojattu riittävästi eikä niitä ole voitu myöhemmin löytää esimerkiksi kansallisten viranomaisten tekemissä kotietsinnöissä. Tämä korostaa puutteita asetukseen (EU, Euratom) N:o 883/2013 liittyvien kansallisten menettelysääntöjen soveltamisessa. Asetuksessa edellytetään, että näyttö turvataan menettelyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että varmistetaan näytön hyväksyttävyys myöhemmissä vaiheissa tai menettelyissä, kuten rikosoikeudenkäynnissä. Komitea katsoo, että näytön menettäminen tuhoutumisen vuoksi tai siksi, että sitä ei voida hyväksyä menettelyllisten muotoseikkojen takia, voidaan estää vain varhaisella ja tiiviillä yhteistyöllä kansallisten viranomaisten kanssa.

87.

Muita asianomaisten viranomaisten mainitsemia syitä olivat alueellisen toimivallan puute tai se, että vahinko ei ylitä rikoskynnystä. Vain yhdessä tapauksessa ei annettu mitään syytä sille, miksi OLAFin suosituksia ei ollut noudatettu.

88.

Komitea pyysi lisätietoa tapauksista, jotka koskivat EU:n ulkopuolella toteutettuja hankkeita ja joissa OLAF oli antanut EU:n viranomaiselle suosituksen periä takaisin EU:n varoja ja/tai määrätä sakkorangaistus. Eräissä tapauksissa asianomainen EU:n viranomainen perusteli OLAFin suositusten noudattamatta jättämistä toteamalla, ettei sillä ollut oikeusperustaa, jonka nojalla se olisi voinut määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Tämä herätti kysymyksen siitä, oliko OLAF riittävän hyvin perillä asiaa koskevasta EU:n ja kansainvälisestä lainsäädännöstä. Tarkasteltuaan kaikkia kyseisiä tapauksia koskevia asiakirjoja komitea katsoo, että ottaen huomioon i) monimutkaiset suhteet muihin kansainvälisiin kumppaneihin ja ii) niiden alojen toimintaympäristöt, joilla varojen väärinkäytön riski on suuri, OLAFin on ennen suositusten antamista tärkeää analysoida lainsäädäntöä ja tarkistaa, onko seuraamusten määrääminen ja varojen takaisin periminen oikeudellisesti mahdollista, etenkin ulkoisia toimia koskevien rahoitusvälineiden tapauksessa.

89.

Perehdyttyään kaikkiin asianomaisten viranomaisten antamiin syihin komitea katsoo, että yhteistyö kansallisten ja EU:n viranomaisten kanssa on tärkeää ja sen kuuluisi olla alusta alkaen osa OLAFin tutkimuksia. OLAFin ja asianomaisten viranomaisten välinen yhteistyö ja koordinointi on paras tapa turvata näyttö, varmistaa näytön hyväksyttävyys ja välttää eriävät tulkinnat kansallisesta ja EU:n lainsäädännöstä. Tämän vuoksi komitea kannattaa kansallisen lainsäädännön ja EU:n lainsäädännön (pääasiassa asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013) muuttamista niin, että niissä velvoitettaisiin petosten ja sääntöjenvastaisuuksien tutkimiseen osallistuvat kansalliset viranomaiset sekä OLAF ja mahdollisesti muut EU:n viranomaiset tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan toimiaan.

90.

Komitea katsoo, että OLAFin tutkimusten vaikutusta on erittäin tärkeää arvioida analysoimalla viraston asianomaisille viranomaisille antamia suosituksia ja viranomaisten antamia vastauksia. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun pyritään luomaan tehokkaita viraston sisäisiä ja ulkopuolisia menettelyjä. Komitea on toistuvasti ilmaissut olevansa tyytymätön siihen, että ennakkovalvontamekanismi poistettiin asetuksesta (EU, Euratom) N:o 883/2013, ja katsoo edelleen, että komitealle on annettava enemmän tietoa, jotta se voi täyttää sille annetut tehtävät. Komitealle pitäisi toimittaa automaattisesti vähintään asianomaisille viranomaisille lähetettävät tutkimuskertomukset ja viranomaisten vastaukset, jotta komitea voisi tehdä jatkuvaa analysointia ja pyytää selvityksiä sekä asianomaisilta viranomaisilta että OLAFilta. Tällä tavalla se voisi auttaa parantamaan OLAFin tutkimusten vaikuttavuutta ja varmistamaan näytön hyväksyttävyyden.

EUROOPAN PETOSTENTORJUNTAVIRASTO JA EUROOPAN SYYTTÄJÄNVIRASTO

91.

OLAFin valvontakomitea aloitti nykyisessä kokoonpanossaan tammikuussa 2017. Nimityksestään lähtien komitea on kiinnittänyt erityistä huomiota Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisprosessiin, josta säädetään Euroopan parlamentin hyväksynnällä 12. lokakuuta 2017 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939, jäljempänä ”EPPO-asetus”.

92.

Komitea antoi 28. syyskuuta 2017 lausunnon nro 2/2017 liitteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisesta annettuun komission arviointikertomukseen. Lausunnon VI luvussa keskitytään EPPOn perustamisen vaikutukseen OLAFin toimeksiantoon ja talousarvioon. Tämän jälkeen komitea osallistui 23. marraskuuta 2017 vuotuiseen näkemysten vaihtoon toimielinten kanssa (22) ja käsitteli kahta keskeisintä OLAFin ja EPPOn tulevaa suhdetta koskevaa aihetta: i) tiedon toimittaminen OLAFista EPPOon ja ii) tuki ja täydentävyys, jota OLAFin olisi tarjottava EPPOn pyynnöstä (EPPO-asetuksen 24 ja 101 artikla).

93.

Komitea on valmis esittämään näkemyksiään komissiolle ja muille toimielimille, sillä EPPO-asetuksen soveltaminen vaikuttaa paitsi OLAFin hallintoon myös sen tutkimustoimintaan ja valvontakomitean seurantatehtäviin.

94.

Komitea kartoitti OLAF-asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisesta annettuun komission arviointikertomukseen liitteeksi antamassaan lausunnossa nro 2/2017 suurimpia haasteita, joita OLAF hallintoelimenä tulee kohtaamaan täydentäessään ja tukiessaan EPPOn työtä. Nämä koskevat erityisesti seuraavia aiheita:

EPPOlle ilmoittaminen ilman aiheetonta viivytystä kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta se voisi käyttää toimivaltaansa EPPO-asetuksen 22 artiklan, 25 artiklan 2 kohdan ja 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti  (23)

95.

Koska OLAF ei saa aloittaa rinnakkaista hallinnollista tutkimusta samoista tosiseikoista, joista EPPO jo toteuttaa rikostutkintaa, on hyvin tärkeää, että tämän velvoitteen sisältö on yhdenmukainen tapauksia koskevien tutkimusten aloittamista sekä tapausten hylkäämistä ja siirtoa koskevien OLAFin sääntöjen ja politiikan kanssa.

Tässä yhteydessä tarvitaan säännöksiä tiedoista, joita OLAFin ja EPPOn tulisi vaihtaa ennen sellaisia tutkimuksia ja sellaisten tutkimusten aikana, jotka voivat myöhemmin mahdollisesti kuulua toisen viraston toimialaan. Tarvitaan myös OLAFin ja EPPOn välistä tehokasta viestintäjärjestelmää koskevia sääntöä, jotta voidaan varmistaa, etteivät virastot tee päällekkäistä työtä ja että EPPO-asetuksen 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimivaltuutta noudatetaan. Tarvittaessa olisi muutettava myös säännöksiä, joissa säädetään, millaisia tietoja OLAFin on toimitettava valvontakomitealle.

96.

OLAF-asetuksen tulevassa uudistuksessa on selvennettävä hallinnollisten tutkimusten aloittamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskevia sääntöjä. Säännöissä on otettava huomioon OLAFin valvontakomitealle toimittamat tiedot, koska valvontakomitean tehtävänä on vahvistaa OLAFin riippumattomuutta sille uskottujen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä.

Valvontakomitea katsoo, että sen panos voi auttaa välttämään ongelmia OLAFin ja uuden EPPOn välillä niiden rakentaessa keskinäistä suhdettaan.

Hallinnollisten tutkimusten tekeminen EPPOn pyynnöstä

97.

Komitea totesi, että loppukertomuksia ja suosituksia, joita OLAF on lähettänyt jäsenvaltioiden oikeusviranomaisille, ei noudatettu noin puolessa tapauksista. Komitean seurantatyön perusteella tähän oli monia eri syitä, kuten seuraavat: i) väitettyjen tosiseikkojen ei katsottu viittaavan rikokseen, ii) tosiseikkojen tueksi ei ollut näyttöä tai näyttöä ei ollut riittävästi ja iii) tosiseikat olivat vanhentuneet.

98.

Tämän vuoksi OLAF-asetukseen on sen uudistuksen yhteydessä entistä tärkeämpää sisällyttää säännöksiä sellaisten asiantuntijaryhmien perustamisesta, jotka erikoistuvat näytön keräämisen ja oikeudellisten jatkotoimien kansallisiin tarkastuksiin. OLAFin on tarjottava EPPOlle laadukasta apua noudattaen kuitenkin todisteiden hyväksyttävyyttä koskevia kansallisia sääntöjä sekä perusoikeuksia ja prosessuaalisia takeita.

99.

Komitea on ilmoittanut komission jäsenelle Günther Oettingerille olevansa tarvittaessa halukas osallistumaan valmisteleviin kokouksiin, joissa kehitetään OLAFin ja EPPOn tulevaa suhdetta.

EPPOn tukeminen antamalla tietoja, tekemällä rikosteknisiä analyyseja sekä antamalla asiantuntija-apua ja operatiivista tukea

100.

Komitea totesi, että OLAF-asetuksen muuttaminen on mahdollisuus uudistaa OLAFin tutkintavaltuuksia, jotta se kykenisi kaikilta osin vastaamaan EPPOn tarpeisiin. Tämä olisi erityisen tärkeää erityisesti niiden tutkimustoimenpiteiden kannalta, joita OLAFilla olisi oikeus toteuttaa. Samalla voitaisiin varmistaa, että se noudattaa samoja prosessuaalisia takeita kuin EPPO, jotta vältettäisiin epäonnistumiset kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä tulevissa rikosoikeudenkäynneissä. OLAF-asetuksen uudistuksen yhteydessä on käsiteltävä myös oikeutta saada tietoa rahansiirroista kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä tiiviin yhteistyön edistämistä rahanpesun selvittelykeskusten kanssa.

VALVONTAKOMITEAN HALLINTO

EU:n toimielinten, elinten ja muiden virastojen edustajien kanssa pidettävät kokoukset

101.

Valvontakomitea osallistui aktiivisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 16 artiklassa tarkoitettuun näkemysten vaihtoon toimielinten kanssa. Komitea piti myös säännöllisesti kokouksia seuraavien tahojen kanssa ja tarjosi niille asiantuntija-apua: i) OLAFista vastaava komission jäsen, ii) Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta, iii) petostentorjuntaa käsittelevä neuvoston työryhmä ja iv) Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Työskentelymenetelmät ja avoimuus

102.

Vuonna 2017 valvontakomitea piti kymmenen yleiskokousta. Puheenjohtaja, esittelijät ja valvontakomitean sihteeristön jäsenet kokoontuivat myös säännöllisesti käsittelemään erityiskysymyksiä. Komitea nimitti jokaiselle tutkimalleen merkittävälle kysymykselle esittelijän. Esittelijät laativat yhdessä valvontakomitean sihteeristön kanssa alustavia kertomuksia, lausuntoja tai asiakirjoja, joita käsiteltiin komitean yleiskokouksissa. He tapasivat myös OLAFin johtoa ja henkilöstöä komitean lausuntojen ja kertomusten valmisteluvaiheessa. Komitea käsitteli lausuntojaan aina seikkaperäisesti OLAFin kanssa ennen niiden viimeistelyä.

103.

Varmistaakseen, että sen työskentely on mahdollisimman avointa, komitea julkaisee yleisen edun kannalta merkitykselliset ei-luottamukselliset asiakirjat omassa osiossaan toimielinten yhteisellä verkkosivustolla: http://europa.eu/supervisory-committee-olaf/

OLAFin valvontakomitean sihteeristö

104.

Valvontakomitean sihteeristö koostuu lakimiehistä ja hallintoavustajista, jotka huolehtivat OLAFin tutkintatoimien päivittäisestä seurannasta ja avustavat komitean jäseniä näiden tehtävien hoidossa.

105.

Sihteeristön tehtävänä on auttaa valvontakomiteaa hoitamaan sille annetut ja erityisesti seurantaan liittyvät tehtävät tehokkaasti tavalla, joka samalla vahvistaa OLAFin riippumattomuutta. Sihteeristö vastaa myös valvontakomitean jäsenten oikeudellisesta neuvonnasta. Sihteeristössä oli vuonna 2017 kaiken kaikkiaan kahdeksan virkaa, joista viisi oli hallintovirkamiehiä (lakimiehiä), kaksi hallintoavustajaa ja yksi sopimussuhteinen toimihenkilö. Viroista kolme oli kuitenkin täyttämättä (kaksi hallintoavustajaa ja yksi lakimies), mikä heikensi sihteeristön valmiuksia tukea komitean työtä.

106.

Asetukseen (EU, Euratom) N:o 883/2013 tehdyn muutoksen (24) myötä komitean sihteeristötehtävistä huolehtii nykyään komissio tiiviissä yhteistyössä valvontakomitean kanssa. Sihteeristö toimii OLAFista riippumatta ja valvontakomitean ohjeiden mukaan. Tämän vuoksi sihteeristö on hallinnollisesti osa Euroopan komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimistoa. Vuosi hallinto- ja maksutoimiston osaksi siirtymisen jälkeen voidaan todeta, että muutoksen tulokset eivät ole vastanneet komitean odotuksia. Komitea on ilmoittanut Euroopan komissiolle, että komitean sihteeristölle on löydettävä sopivampi paikka. Muutoksen yhteydessä komissio ja komitea voivat harkita kaikkia vaihtoehtoja, jotta sihteeristölle löydetään paras mahdollinen sijoituspaikka. Yhtenä vaihtoehtona on selvitettävä alkuperäistä vaihtoehtoa eli sihteeristön siirtämistä takaisin osaksi OLAFia, joskin eri ehtojen mukaisesti.

107.

Valvontakomitean työjärjestyksen (25) ja OLAF-asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaan sihteeristö voi ottaa vastaan ohjeita ainoastaan komitealta (26). Euroopan komissio on sihteeristöstä vastaava EU:n toimielin, joka huolehtii komitean ja sihteeristön toimeksiantonsa suorittamisessa tarvitsemista määrärahoista ja muista resursseista.

Talousarvioasiat

108.

Tässä kertomuksessa käsiteltynä vuonna komitean talousarvio oli 200 000 euroa, ja sen toteutusaste oli 99,63 prosenttia. Menoista vastaava edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(2)  Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 artikla.

(3)  Ks. OLAFin valvontakomitean verkkosivusto: http://europa.eu/supervisory-committee-olaf/sites/default/files/opinion_2_2017.pdf

(4)  OLAFin asiakirja ”OLAF’s reporting for 2017 on its implementation of the Supervisory Committee recommendations”, Ares(2018)781022.

(5)  Valvontakomitean lausunto nro 2/2015 OLAFin oikeudellisesta tarkastuksesta ja valvonnasta (Legality check and review in OLAF).

(6)  Valvontakomitean lausunto nro 2/2013 OLAFin sisäisen valitusmenettelyn perustamisesta (Establishing an internal OLAF procedure for complaints) sekä valvontakomitean vuosien 2014–2016 toimintakertomukset.

(7)  Ks. valvontakomitean lausunto nro 2/2017, II luku ja erityisesti sen 11 ja 24 kohta.

(8)  OLAFin pääjohtajan valvontakomitealle toimittamat muistiot prosessuaalisia takeita koskevista valituksista, joita OLAFille on tehty vuosina 2014–2017 viraston valitusmenettelyn puitteissa.

(9)  Yhteensä neljä OLAFin tapauksia koskevaa loppukertomusta.

(10)  Ks. OLAFin pääjohtajan asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 17 artiklan 8 kohdan nojalla antamat OLAFin henkilöstölle tarkoitetut tutkintamenettelyjä koskevat ohjeet (I luku, 1–7 artikla).

(11)  Ks. valvontakomitean lausunto nro 4/2014 Euroopan petostentorjuntaviraston toteuttamien tutkimusten keston valvonnasta (Control of the duration of investigations conducted by the European Anti-fraud Office), s. 3, ja lausunto nro 2/2009, jossa käsitellään OLAFin ilmoituksia tutkimuksista, jotka ovat olleet vireillä yli yhdeksän kuukautta (OLAF’s Reports of Investigations that have been in progress for more than nine months).

(12)  Käynnissä olevien, yli 20 kuukautta kestävien tutkimusten prosenttiosuutta koskeva tavoite oli vuonna 2017 alle 30 prosenttia. Ks. OLAFin hallintosuunnitelma vuodeksi 2017 (Management Plan 2017 – European Anti-Fraud Office [OLAF]), s. 5.

(13)  Tämä seurantamekanismi vahvistaa OLAFin riippumattomuutta sille uskottujen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä ja poikkeaa luonteeltaan OLAF-asetuksen 17 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista sisäisistä valvontamenettelyistä, jotka sisältyvät pääjohtajan hyväksymiin OLAFin henkilöstölle tarkoitettuihin tutkintamenettelyjä koskeviin ohjeisiin (mukaan lukien 21 artiklassa tarkoitettu tutkimusten valinta- ja arviointiyksikön loppuarviointi).

(14)  OLAFin komitealle vuonna 2017 toimittamat ilmoitukset.

(15)  OLAF-asetuksen 7 artiklan 8 kohta: ”Jos tutkimusta ei saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, pääjohtaja ilmoittaa asiasta valvontakomitealle tämän 12 kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein ja mainitsee tilanteen syyt sekä tutkimuksen nopeuttamiseksi suunnitellut korjaavat toimenpiteet.”

(16)  Sen sijaan, että niissä olisi täsmennetty tutkimuksen elinkaaren aikana tutkimuksen nopeuttamiseksi toteutetut korjaavat toimenpiteet, osassa 12 kuukauden kohdalla annetuista ilmoituksista ainoastaan selvitettiin tapauksen silloista tilannetta (esim. loppukertomus oli toimitettu johdon hyväksyttäväksi, loppukertomusta laadittiin parhaillaan tai tutkimusta jatkettiin tavalliseen tapaan). Komitea havaitsi myös lukuisia tapauksia, joissa OLAFin mukaan ei ole tarvetta korjaaville toimenpiteille tai tapausta koskeva loppukertomus tullaan hyväksymään taikka joissa kertomuksessa mainittiin vain viitteellisesti, mitä toimia tapauksessa olisi toteutettava (esim. kääntäminen, tutkijan rekrytointi tai yhteyden ottaminen tietolähteisiin).

(17)  OLAF toimitti valvontakomitealle 417 ilmoitusta, jotka oli annettu tutkimuksen kestettyä 12 kuukautta. Näistä komitea löysi ainakin seitsemän esimerkkiä (yli 24 kuukautta kestäneistä tutkimuksista), joissa se katsoo noudatettujen käytäntöjen olleen erityisen huonoja, ja viisi esimerkkiä, joissa noudatetut käytännöt ovat parempia, vaikka komitea ei tietojen perusteella voinutkaan arvioida, oliko tutkimuksen kesto oikeassa suhteessa olosuhteisiin ja tutkittavan asian monitahoisuuteen nähden.

(18)  Komitea pääsi vuonna 2017 tarkastelemaan neljää päättynyttä tutkimusta. Niistä vain kahdessa asiakirja-aineistoon kuului tutkimuksen alussa laadittu suunnitteluasiakirja, joka voitaisiin tulkita OLAFin henkilöstölle tarkoitettujen tutkintamenettelyjä koskevien ohjeiden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tutkimussuunnitelmaksi (valintamenettelyssä kerätyn tiedon alustava tarkastelu). Kolmannessa tapauksessa oli laadittu tilannekatsaus tiedoksi tai tapauksen eteenpäin luovuttamista varten. Neljännessä tapauksessa ei ollut laadittu mitään vastaavaa asiakirjaa.

(19)  OLAFin linjojen A ja B johtajien komitealle 14. joulukuuta 2017 pidetyssä työkokouksessa antamat selvitykset ja OLAFin virkaa tekevän pääjohtajan komitealle 23. tammikuuta 2018 pidetyssä kokouksessa antamat selvitykset.

(20)  Ks. Euroopan petostentorjuntaviraston toteuttamien tutkimusten keston valvonnasta annetun komitean lausunnon nro 4/2014 liite 2. Mallilomaketta voidaan helposti muokata vastaamaan OLAF-asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 7 artiklan 8 kohdan sisältöä.

(21)  Pääasiassa Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskeva yleissopimus ja siihen liittyvät pöytäkirjat.

(22)  OLAF-asetuksen 16 artikla, ”Näkemysten vaihto toimielinten kanssa”.

(23)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa, 24 artiklan 1 kohta (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2016/2030, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean sihteeristön osalta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 1). Asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2017.

(25)  Ks. valvontakomitean työjärjestyksen 11 artikla (EUVL L 308, 24.11.2011, s. 114).

(26)  OLAF-asetuksen 15 artiklan 8 kohta: ”Sen [valvontakomitean] sihteeristötehtävistä huolehtii komissio virastosta riippumatta ja tiiviissä yhteistyössä valvontakomitean kanssa. Ennen henkilöstön nimittämistä sihteeristöön kuullaan valvontakomiteaa ja sen näkemykset otetaan huomioon. Sihteeristö toimii valvontakomitean ohjeiden mukaan ja komissiosta riippumatta. Komissio ei puutu valvontakomitean valvontatehtäviin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission harjoittamaa valvontakomitean ja sen sihteeristön talousarvion valvontaa.”