PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Se koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Perustelut ja tavoitteet

Tässä asetusluonnoksessa esitetty rahoitusohjelma ”ydinlaitosten käytöstäpoiston ja radioaktiivisen jätteen huollon” taloudellista tukea varten, jäljempänä ’ohjelma’, käsittelee ydinlaitosten poistamista käytöstä ja syntyvän jätteen huoltoa yhteisen välineen kautta synergiavaikutusten optimoimiseksi ja tietämyksen jakamiseksi, jotta varmistettaisiin asianomaisten velvoitteiden noudattaminen. Tämä erityisohjelma voi tuoda EU:n lisäarvoa muodostamalla EU:n sisällä viitekehyksen sille, kuinka käsitellä turvallisesti ydinlaitosten käytöstä poistamisen teknologisia näkökohtia ja levittää tietämystä jäsenvaltioihin. Taloudellisen tuen toimittaminen perustuu ennakkoarviointiin, jossa on määritelty erityistarpeet ja osoitettu EU:n lisäarvo.

Nykyisin ohjelma kohdistuu täsmällisesti määriteltyihin tarpeisiin:

Kozloduyn ydinvoimalaitoksen yksiköt 1–4 (Kozloduy, Bulgaria) ja Bohunice V1 -ydinvoimalaitos (Jaslovské Bohunice, Slovakia) koostuvat kuudesta alunperin Neuvostoliitossa kehitetystä painevesireaktorista (VVER 440). Kyseisten laitosten poistaminen käytöstä lisää osaltaan ydinturvallisuutta alueella ja koko EU:ssa.

Komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) omistaa ydintutkimuslaitoksia neljässä paikassa: JRC-Geel Belgiassa, JRC-Karlsruhe Saksassa, JRC-Ispra Italiassa ja JRC-Petten Alankomaissa. Jotkin mainituista laitoksista ovat edelleen käytössä, kun taas toisten käyttö on lopetettu, muutamassa tapauksessa yli 20 vuotta sitten. JRC vastaa ydinlaitoksen haltijana ja/tai omistajana 1 Belgian, Alankomaiden, Saksan ja Italian lakien mukaisesti kyseisten laitosten käytöstä poistamisesta ja tuloksena tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisesta käsittelystä sen syntymisestä loppusijoitukseen asti.

Edellä sanotun perusteella ohjelma jakautuu luonnostaan kahteen osaan:

i) kaksi toimea, joissa toimitetaan Bulgarialle ja Slovakialle rahoitustukea, jotta ne poistaisivat turvallisesti käytöstä kuusi ydinreaktoria Kozloduyn ydinvoimalaitoksen yksiköissä 1–4 ja Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksessa, jäljempänä ’Kozloduy-ohjelma’ ja ’Bohunice-ohjelma’;

ii) JRC:n toimet, joilla toteutetaan turvallisesti JRC:n laitosalueilla sijaitsevien komission omien ydinlaitosten poistaminen käytöstä ja syntyvän radioaktiivisen jätteen huolto, jäljempänä ’JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelma’ tai ’D&WM-ohjelma’.

Kozloduy-ohjelman ja Bohunice-ohjelman päätavoitteena on auttaa Bulgariaa ja Slovakiaa hallitsemaan säteilyturvallisuushaasteet, kun Kozloduyn ydinvoimalaitoksen yksiköitä 1–4 ja Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta poistetaan käytöstä.

JRC D&WM -ohjelmalla pyritään poistamaan komission JRC:n laitosalueet käytöstä turvallisesti ja selvittämään ja kehittämään vaihtoehtoja siirtää käytöstäpoistoon ja jätehuoltoon liittyviä vastuita ennakoidusti JRC:n isäntäjäsenvaltioille.

Ohjelmalla on erittäin hyvät mahdollisuudet tuottaa ja jakaa tietoa ja tukea tällä tavoin EU:n jäsenvaltioita, kun ne poistavat käytöstä omia laitoksiaan.

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat ovat olleet käynnissä usean tilikauden ajan, ja odotusten mukaan Kozloduy-ohjelma saatetaan loppuun viimeistään vuonna 2030 ja Bohunice-ohjelma viimeistään vuonna 2025. Ohjelmissa odotetaan saavutettavan merkittäviä virstanpylväitä jo nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) myönnetyllä rahoituksella, mutta varoja tarvitaan kuitenkin vielä jäljellä olevien, kyseisten laitosten käytöstä poistamiseen liittyvien keskeisten säteilyturvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi.

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat saivat alkunsa Bulgarian ja Slovakian neuvotellessa EU:hun liittymisestä. Maat sitoutuivat tuolloin sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä vanhat neuvostomalliset ydinreaktorinsa yhteisesti sovittuun päivään mennessä. Laitosten sulkemista koskevasta kyseisten kahden jäsenvaltion sitoumuksesta sekä EU:n sitoumuksesta antaa siihen taloudellista tukea määrättiin maiden liittymissopimuksissa 2 , 3 (Slovakia liittyi EU:hun vuonna 2004, Bulgaria vuonna 2007). Mainitut kaksi jäsenvaltiota sekä EU ovat täyttäneet liittymissopimukseen sisältyvät sitoumuksensa.

Euratomin perustamissopimuksen 4 203 artiklan nojalla sekä turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden jatkuvuuden varmistamiseksi EU on myöntänyt rahoitustukea 5 , 6 Bohunice V1 ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen pidempään kuin Slovakian liittymissopimuksessa 7 määrätään. Vastaavasti EU jatkoi Bulgarian liittymissopimuksen 8 soveltamisajan jälkeen rahoitustuen6 9 antamista Kozloduyn ydinvoimalaitoksen yksiköiden 1–4 poistamiseksi käytöstä turvallisesti.

JRC perustettiin Euratomin perustamissopimuksen 10 8 artiklan nojalla. Kyseisen artiklan soveltamiseksi allekirjoitettiin vuosina 1960–1962 Euroopan atomienergiayhteisön sekä Saksan, Belgian, Italian ja Alankomaiden välillä laitosalueita koskevat sopimukset. Kahden viimeksi mainitun maan tapauksessa kansalliset ydintutkimuslaitokset siirrettiin yhteisöön. Sen jälkeen on otettu neljällä laitosalueella käyttöön ydinalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan keskittyvää infrastruktuuria, joka käsittää uusia laitoksia. Osa näistä laitoksista on edelleen käytössä, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä sille, että Euratomin nykyisten ja tulevien tutkimus- ja koulutusohjelmien toteutusta voidaan jatkaa. Toisten laitosten käyttö on lopetettu, muutamassa tapauksessa yli 20 vuotta sitten, ja ne ovat enimmäkseen vanhentuneita.

Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti JRC:n on hoidettava aiemmat ydinalan vastuunsa ja poistettava käytöstä suljetut ydinlaitoksensa. Tämän vuoksi ja vuonna 1999 annetun komission tiedonannon 11 perusteella käynnistettiin D&WM-ohjelma ja perustettiin erityinen budjettikohta yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston 12 kanssa. Siitä asti komissio on raportoinut D&WM-ohjelman edistymisestä säännöllisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille ja esittänyt samalla päivitetyn talousarvioennusteen (2004, 2008 ja 2013 13 ).

Alunperin D&WM-ohjelmassa keskityttiin niin kutsuttuun menneisyyden taakkaan. Se käsittää pääasiassa Ispran ydinlaitoksia, jotka ovat lopettaneet toimintansa edellisten vuosikymmenten aikana. Tähän sisältyy myös JRC:n laitosalueilla jäljellä oleva vanha jäte. Nykyisin ohjelma kattaa myös ydinlaitokset, jotka tulevaisuudessa ovat vanhentuneita JRC:n kaikilla neljällä laitosalueella, mukaan lukien ydinmateriaalien hallinta.

•Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien tavoite on vuosien myötä muuttunut, jotta niillä voitaisiin paremmin vastata tarpeisiin ja turvata laitosten poistaminen käytöstä turvallisesti. Alunperin ja vuoteen 2013 asti EU:n tuen tarkoituksena oli auttaa Bulgariaa ja Slovakiaa toteuttamaan toimia asianomaisten reaktoreiden sulkemiseksi ja käytöstäpoistamiseksi ja selviytymään kyseisten ydinvoimalaitosten aikaistetun sulkemisen seurauksista. Myöhemmin, vuonna 2014, ohjelmien soveltamisala rajoitettiin koskemaan käytöstäpoistotoimia eli turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Ohjelmien seuraavan vaiheen osalta ehdotetaan keskittymistä entistä enemmän käytöstäpoistotoimiin, joihin liittyy säteilyturvallisuushaasteita.

Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen loppusijoitus syvälle geologiseen varastoon ei kuulu ohjelmissa toteutettaviin asioihin, vaan se on edelleen Bulgarian ja Slovakian vastuulla käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullisesta ja turvallisesta huollosta annetun neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom mukaisesti.

Koska JRC:n ydinlaitokset Karlsruhessa, Geelissä ja Pettenissä ovat edelleen erittäin tärkeitä JRC:n tutkimus- ja koulutustoiminnalle, D&WM-ohjelma on toistaiseksi liittynyt lähinnä Ispran laitosalueeseen, jolla useimpien ydinlaitosten toiminta lopetettiin ennen vuotta 1999. Tulevaisuudessa (vuosina 2020–2060) tarvitaan merkittäviä käytöstäpoistotoimia myös JRC:n laitosalueilla Karlsruhessa, Geelissä ja Pettenissä. D&WM-ohjelmasta rahoitetaan JRC:n isäntäjäsenvaltioiiden kansallisia ohjelmia, joilla pannaan täytäntöön käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullisesta ja turvallisesta huollosta annettu neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Rooman julistuksen 14 mukaisesti talousarvion avulla olisi voitava luoda Euroopan unioni, joka on turvallinen ja vakaa. Tämä on ulottuvuus, jota ydinvoiman käytöstäpoisto-ohjelmat ovat tähän mennessä tukeneet ja voivat tehdä niin jatkossakin. Ydinvoimalaitoksen sulkemisen jälkeen merkittävin myönteinen vaikutus, joka voidaan saavuttaa, on työntekijöihin, yleisöön ja ympäristöön kohdistuvan säteilyvaaran väheneminen asteittain asianomaisissa jäsenvaltioissa ja koko EU:ssa.

Ohjelma sopii EU:n ydinturvallisuuden valvontakehykseen, ja ohjelman kannalta tärkeitä ovat etenkin seuraavat säädökset: i) neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten; ii) neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom ja sitä muuttava neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta; iii) neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi.

Niin kauan kuin JRC on luvanhaltija, sillä on päävastuu (neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 7 artikla) oman käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta (neljässä isäntävaltiossa), ja tältä osin JRC D&WM -ohjelma on edelleen välttämätön, jotta komission velvoitteet kyseisten laitosten luvanhaltijana voidaan täyttää. Vapautumalla mahdollisimman pian vanhentuneista ydintutkimuslaitoksista, joihin ei liity säteilystä johtuvia rajoitteita, se vie eteenpäin tavoitetta turvallisesta ja vakaasta Euroopasta ja muodostaa koko unionissa hyvän vertailukohteen radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen turvalliselle ja vastuulliselle huollolle. Prosessin vieminen päätökseen aikataulussa riippuu kuitenkin suuresti isäntäjäsenvaltiosta, ja sen vuoksi komission yksiköt ovat tehneet laaja-alaisesti työtä JRC:n kanssa kartoittaakseen vaihtoehtoisia tapoja parantaa hallinnointia vaikuttavuuden parantamiseksi ohjelman toteutuksessa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ohjelman oikeusperusta on Euratomin perustamissopimus, erityisesti sen 203 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Kozloduy-ohjelman perustana on Bulgarian ja Bohunice-ohjelman perustana Slovakian liittymissopimus, ja niissä on kyse EU:n kummallekin maalle antamasta sitoumuksesta. Ohjelmien EU-tason lisäarvo on niiden alusta asti määritelty ydinturvallisuutena. EU:n yhteisrahoituksen puuttuminen vaikuttaisi todennäköisesti kielteisellä tavalla itse ydinvoimaloiden käytöspoistoprosessiin, millä puolestaan voisi olla suoria vaikutuksia työntekijöiden ja yleisön turvallisuuteen. Ohjelmien vaikutus säteilyturvallisuutta koskeviin haasteisiin luonnollisesti vähenee, kun laitosten käytöstä poistaminen etenee 15 .

JRC:n laitosten käytöstä poistaminen ja syntyvän jätteen käsittely kuuluvat komission (JRC) yksinomaiseen toimivaltaan luvanhaltijana.

Ohjelma kokonaisuudessaan voi tuoda EU:n tasolla lisäarvoa painottumalla entistä enemmän tiedon jakamiseen, millä on suuri merkitys vastaavien haasteiden käsittelemisessä, kun muut jäsenvaltiot etenevät käytöstäpoistosuunnitelmiensa kanssa. Euroopassa on nyt suljettu pysyvästi yli 90 ydinreaktoria, mutta ainoastaan kolme on täysin poistettu käytöstä. Kokemusta ydinreaktoreiden purkamisesta Euroopassa (ja myös kansainvälisesti) on näin ollen vain vähän. Kokemusta tarvitaan lisää myös muiden ydinlaitosten käytöstä poistamisesta. Sen vuoksi ohjelmassa saatu erittäin hyödyllinen kokemus ja siinä hankittu osaaminen voivat hyödyttää muita käytöstäpoistohankkeita ja lisätä turvallisuutta EU:ssa.

•Suhteellisuusperiaate

Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana ohjelmassa keskitytään ydinlaitosten käytöstäpoiston säteilyturvallisuushaasteisiin, joiden osalta voidaan saavuttaa suurin EU:n lisäarvo (eli vähennetään asteittain työntekijöihin, muuhun väestöön ja ympäristöön kohdistuvia säteilyvaaroja asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä koko EU:ssa ja saatetaan Bohunice- ja Kozloduy-ohjelmat päätökseen).

•Toimintatavan valinta

Ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille Bulgariassa, Slovakiassa (ja Liettuassa) tehdyn väliarvioinnin mukaan nykyinen menettely eli erityisen rahoitusohjelman käyttö on osoittautunut keinoksi taata ohjelman tuloksellinen ja tehokas toteutus. Tärkeimpiä menestykseen johtavia tekijöitä ovat roolien ja vastuiden selkeä määrittely sekä tehostettu seurantakehys. Koska kaikki kolme ohjelmaa koskevat ydinlaitosten käytöstä poistamista, joka on suuren mittakaavan teollista toimintaa, päätettiin, että niiden yhdistäminen johtaisi parempaan tietämyksen jakoon ja samalla ohjelmat voisivat hyötyä toistensa kokemuksista.

Vuosia kestänyt saumaton riippumaton asiantuntija-arvio JRC D&WM-ohjelmasta on osoittanut, että ohjelmaa voidaan johtaa tehokkaammin, jos talousarvion ja henkilöstön suhteen on käytettävissä joustoa. Ohjelma tuottaa myös tärkeää tietoa tutkimuslaitosten käytöstäpoistosta ja niveltyy alalla toteutettaviin koulutusohjelmiin. Sen vuoksi komission yksiköiden sisäisen pohdinnan tuloksena pääteltiin, että JRC:n käytöstäpoisto-ohjelma soveltuisi osaksi tällaista joustovälinettä. Näin JRC saisi tarvittavat resurssit ohjelmansa toteuttamiseen voidessaan hyödyntää välineeseen liittyvää joustoa (eli se voisi hallinnoida talousarviota seitsenvuotisen kauden ajalta, kun nyt on käytössä vuotuinen ohjelmasykli, jossa määrärahat myönnetään vuodeksi kerrallaan pyynnöstä.

Näin myös lisättäisiin JRC:n ohjelman synergiavaikutuksia ja tietämyksen jakamista muiden edistyneempien käytöstäpoisto-ohjelmien kanssa. EU:n jäsenvaltiot hyötyvät kyseisissä kahdessa ohjelmassa syntyneestä tietämyksestä, ja ohjelmilla taas voi olla hyötyä toisistaan.

Tästä syystä komissio esittää, että toimintaa jatketaan yhden välineen puitteissa: i) Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat toteutetaan käyttäen välillistä hallinnointia pilariarvioinnin läpäisseen täytäntöönpanoelimen (eli Bulgariassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, EBRD, ja Slovakiassa innovointi- ja energiaviraston (Slovak Innovation and Energy Agencyn, SIEA) toimesta; ja ii) JRC D&WM-ohjelma toteutetaan käyttäen suoraa hallinnointia.

Tämän ratkaisun odotetaan helpottavan myös neuvottelujen aloittamista JRC:n isäntäjäsenvaltioiden kanssa ydinalaa koskevien komission vastuiden ennakoidusta siirrosta. Kyseisiä siirtoja on aiemmin esiintynyt joissakin kyseessä olevista jäsenvaltioista. Tällainen taloudellinen selvitysratkaisu voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa, se voidaan esimerkiksi maksaa usean monivuotisen rahoituskehyksen aikana, käytöstäpoistoprosessin pituus huomioon ottaen.

On tärkeää pitää mielessä, että nykyistä tilannetta on eriytettävä. Belgiassa, Saksassa ja Alankomaissa jätteidenhyväksyntäkriteerit on määritelty, ja tilanne on sen vuoksi vakaampi kuin Italiassa, jonka kansallisessa ohjelmassa jätteiden kulkureitit eivät ole selviä. JRC Ispran käytöstäpoistosuunnitelmaan liittyvät suuremmat epävarmuudet johtuvat pääasiassa siitä, että jätteidenhyväksyntäkriteerit ja loppusijoitusvarasto puuttuvat

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Kozloduy-ohjelma (BG) ja Bohunice-ohjelma (SK)

Ohjelmia koskevassa väliarvioinnissa katsottiin, että nykyiset ohjelmat vastaavat niitä EU:n politiikkoja, joilla pyritään varmistamaan ydinturvallisuuden korkein taso. EU:n tuella varmistetaan, että Bulgaria ja Slovakia toteuttavat vakaasti välittömän käytöstäpoiston strategiaa, ja estetään kohtuuttoman taakan siirtyminen tuleville sukupolville. Historiallisista syistä poiketaan siitä, että viime kädessä on jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa riittävä rahoitus ydinlaitosten käytöstäpoistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten.

Bulgaria ja Slovakia ovat edenneet tuloksellisesti ja tehokkaasti reaktoreidensa käytöstä poistamisessa vuonna 2014 sovitun lähtötason (eli käytöstäpoistosuunnitelmien) mukaisesti. Ohjelman monimutkaisuuden vuoksi haasteita ja viivästyksiä on ollut, mutta hallinnointijärjestelmä on osoittanut kykynsä selvitä niistä. Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat ovat jo johtaneet siihen, että väestöön kohdistuva säteilyvaara on pienentynyt merkittävästi, kun tärkeimpiä säteilyvaaran lähteitä käsitellään monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) (esim. reaktorin jäähdytyspiirin (primaaripiirin) ja sydämen dekontaminointi ja purkaminen ja jätehuollon reittien suunnittelu loppuun asti).

Vuoden 2020 jälkeisen ajan monivuotisen rahoituskehyksen talousarviolaskelmat Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien jatkamisen ja loppuunsaattamisen osalta ovat alle yksi neljäsosa vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja varmistavat, että käytöstäpoistoprosessin sovittu lopullinen vaihe saavutetaan.

Väliarviointi osoitti, että kansallisen rahoituksen kasvava osuus tukee edunsaajien vastuuvelvollisuuden kasvamista ja lisää näiden säästöhakuisuutta. Arvioinnin päätelmänä oli myös, että kansallisen rahoitusosuuden kasvattaminen on välttämätön mutta ei riittävä edellytys oikeiden kannustimien asettamiseksi sille, että ydinlaitosten poistaminen käytöstä tapahtuu oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Oikeusperustassa ei aiemmin määritelty yhteisrahoitusosuuksia, mikä loi epävarmuutta. Tämä on korjattu seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021–2027) koskevassa luonnoksessa.

Hallintorakenne on taannut ohjelmien toimivan ja tehokkaan toteutuksen ja kompensoinut edellä mainittua epävarmuutta yhteisrahoituksessa. Tärkeimpiä menestykseen johtavia tekijöitä ovat olleet roolien ja vastuiden selkeä määrittely sekä tehostettu seurantakehys. Arvioinnissa määriteltiin lisäparannuksia tarvitseviksi aloiksi

i) jäsenvaltion osallistumisen syventäminen (ohjelmakoordinaattori ja rahoituskoordinaattori) yhteisen sitoutumisen vahvistamiseksi ja käytöstäpoistosta vastaavan toimijan (lopullisen edunsaajan) vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

ii) menettelyjen sujuvoittaminen oikean ajoituksen ja vaikuttavuuden parantamiseksi hallinnoinnin kaikissa vaiheissa;

iii) vertailtavuuden parantaminen muiden käytöstäpoisto-ohjelmien tuloksiin nähden.

EU:n rahoitustuki on pantu alusta lähtien täytäntöön välillistä hallinnointia käyttäen 16 . Komissio ehdottaa, että ohjelman talousarvion toteutus uskotaan jatkossakin pilariarvioinnin läpäisseille täytäntöönpanoelimille (välillinen hallinnointi) eli Bulgariassa EBRD:lle ja Slovakiassa SIEA:lle.

JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelma

JRC arvioi säännöllisesti D&WM-ohjelman edistymistä ja tuloksia, riippumattomia ulkopuolisia tahoja (D&WM-ohjelman asiantuntijaryhmä, ulkopuoliset konsultit) käyttäen.

Ohjelmassa on käynnistämisen jälkeen edistytty merkittävästi ja saatu hyviä tuloksia valmistelutöissä laitosten tosiasialliselle käytöstä poistamista ja laitosten ydin- ja radioaktiivisten aineiden vähentämistä varten.

Ohjelmalle tehdään myös komission sisäinen tarkastus. Kustannusarvioiden parantamista koskevien viimeisimmän sisäisen tarkastuksen suositusten 17 johdosta ja koska käytöstäpoistotoimia on tarkoitus lisätä eri laitosalueilla, JRC ja ulkopuoliset konsultit ovat arvioineet uudelleen luettelon jätteistä sekä tarkistaneet käytöstäpoistosuunnittelua. Odotettavissa olevien kustannusten määrittämisessä kunkin JRC:n laitosalueen osalta on noudatettu yhdenmukaista toimintatapaa, ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistokustannusten arvioimista koskevien tuoreiden kansainvälisten suositusten mukaisesti. Uusi talousarvioennuste (joulukuusta 2017) käsittää myös ennakoimattomat menot, joiden suuruus riippuu kyseessä olevaan toimintaan liittyvän epävarmuuden asteesta ja eri paikoissa sijaitsevien laitosten ulkoisista olosuhteista. D&WM-ohjelman asiantuntijaryhmä arvioi uutta strategiaa ja talousarvioennustetta ja antoi niistä puoltavan lausunnon vuonna 2017. Aikatauluihin ja kustannusarvioon liittyy kuitenkin eri laitosalueilla huomattavaa epävarmuutta, johon ovat syynä ydinlaitosten käytöstä poistamiseen kuluva pitkä aika sekä isäntäjäsenvaltiosta johtuvat viivästykset.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjesti 10. tammikuuta 2018 ja 9. maaliskuuta 2018 välisenä aikana julkisen kuulemisen EU:n varojen käytöstä turvallisuusalalla.

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien väliarviointia varten komissio käynnisti kesäkuussa 2017 avoimen julkisen kuulemisen, jonka kesto pidennettiin 14 viikoksi. Kuuleminen herätti vain vähän kiinnostusta (20 vastausta). Kuulemisen lisäksi käynnistettiin heinäkuussa 2017 kohdennettu verkkokysely. Siihen saatiin vielä 17 vastausta (1 Bulgariasta, 4 Liettuasta ja 12 Slovakiasta) sidosryhmiltä, joita kyselyssä oli mukana kaikkiaan 90. Saaduissa vastauksissa ohjelmaa arvioitiin yleisesti ottaen myönteisesti, mutta ne eivät sisältäneet ohjelmasta minkäänlaista uutta tietoa. Mainittuja kahta kuulemista täydennettiin kohdennetuilla kuulemisilla, jotka toteutettiin noin 100:lla ydinlaitosten käytöstäpoistosta vastaavien toimijoiden sekä sidosryhmien haastattelulla.

•Ulkopuoliset asiantuntijat

Ohjelman valmistelussa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten käytettiin apuna seuraavia asiakirjoja:

–Support to the mid-term evaluation of the Nuclear Decommissioning Assistance Programmes, EY, Euroopan komission energian pääosastolle laadittu arviointi, 2018

–Nuclear Decommissioning Assistance Programme (NDAP) – Assessment of the robustness of the financing plans considering the economic-financial-budgetary situation in each concerned Member State and of the relevance and feasibility of the detailed decommissioning plans, Deloitte, NucAdvisor, VVA Europe, Euroopan komission energian pääosastolle laadittu selvitys, 2016

–Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 22/2016 Ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa koskevat EU:n avustusohjelmat: vuoden 2011 jälkeen on edistytty jonkin verran mutta edessä on suuria haasteita.

JRC D&WM -ohjelman hallinnoinnissa JRC:tä on säännöllisesti ohjeistanut ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoa käsittelevä riippumaton eurooppalainen asiantuntijaryhmä (puolivuosittain pidettävät sekä ad hoc -kokoukset). Se antaa ohjeita laitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisten jätteiden käsittelyä koskevasta strategiasta, käytettävissä olevasta teknologiasta, järjestelyjen teknisistä näkökohdista ja mahdollisista muista ohjelmaan liittyvistä seikoista.

•Vaikutustenarviointi

Varainhoitoasetuksen sekä komission paremman sääntelyn politiikan vaatimusten mukaisesti nykyiselle ohjelmalle on tehty ennakkoarviointi (komission yksiköiden valmisteluasiakirjan muodossa).

•Yksinkertaistaminen

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmia toteutetaan nyt kyseisissä jäsenvaltioissa käyttäen välillistä hallinnointia pilariarvioinnin läpäisseiden täytäntöönpanoelinten toimesta (eli Bulgariassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, EBRD, ja Slovakiassa Slovak Innovation and Energy Agency, SIEA). Ohjelman väliarviointi vahvisti, että nykyisellä järjestelyllä on voitu taata ohjelman toteutus tehokkaasti ja tuloksellisesti, ja sen vuoksi sitä jatketaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana tehden siihen joitakin yksinkertaistuksia väliarvioinnin tulosten perusteella.

Ohjelmassa on esimerkiksi tarkoitus käyttää hyödyksi tarkistetun varainhoitoasetuksen mukaista monivuotista ohjelmasuunnittelua. Näin monivuotista yksityiskohtaista käytöstäpoistosuunnitelmaa voidaan parhaiten käyttää ohjelmasuunnittelun ja seurannan pohjana ja parantaa tehokkuutta ja aikataulussa pysymistä ohjelmakaudella. Toisena esimerkkinä on selkeämmän yhteisrahoituskehyksen käyttöönotto. Sillä vähennetään rahoituslähteisiin liittyvää epävarmuutta, poistetaan tarve neuvotella ja sopia vuosittain kansallisesta rahoitusosuudesta ja vahvistetaan jäsenvaltion sitoutumista ohjelmaan.

Lisäksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja koheesiorahastosta voidaan tukea Bulgariassa ja Slovakiassa toimenpiteitä, jotka liittyvät asiaankuuluvaan sosiaaliseen ja taloudelliseen siirtymään, mukaan lukien energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät toimenpiteet ja tietyt muut, säteilyturvallisuuteen kytkeytymättömät toimenpiteet. Näin edellä mainitut rahastot voivat auttaa luomaan kyseisille alueille uutta toimintaa ja käyttämään paikallista asiantuntemusta keskeisenä tekijänä työpaikkojen luomista, kestävää kasvua ja innovointia ajatellen. Vastaavasti olisi selvitettävä mahdollisuuksia synergiaan 9. puiteohjelman ja/tai Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman kanssa etenkin teknologisen kehityksen ja testauksen sekä koulutuksen aloilla.

Tarkoitus on, että ohjelmien välisiä synergioita ja täydentävyyksiä selvitettäessä käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteistä ohjekirjaa.

JRC jatkaa ohjelman toteutusta käyttäen suoraa hallinnointia ja hyödyntäen mahdollisimman laajasti JRC:n ydinalan asiantuntemusta siihen asti, kun laitosten ja vastuiden luovutus isäntäjäsenvaltioille on saatu kokonaan päätökseen. JRC D&WM -ohjelma toteutetaan kokonaisuudessaan uuden välineen kautta. JRC parantaa ja sujuvoittaa edelleen nykyistä ohjelmasuunnittelun, seurannan ja valvonnan järjestelmäänsä ja tehostaa hankehallintoaan ottamalla käyttöön ansaitun arvon menetelmän ja määrittelemällä perustason (lopullinen käytöstäpoistosuunnitelma), johon edistymistä verrataan. Tähän kuuluvat myös monivuotisen työohjelman ja rahoituspäätöksen hyväksyminen, väliarviointi (neljän vuoden kuluttua) ja loppuarviointi vuoden 2027 jälkeen. Näin ohjelman läpinäkyvyyden odotetaan kasvavan komission yleisen tavoitteen mukaisesti.

•Perusoikeudet

Ohjelmalla ei ole vaikutuksia perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Yhdistämällä talousarviot yhden rahoitusohjelman alle voitaisiin lisätä rahoituksen joustavuutta toimien välillä eli se olisi keino siirtää tarvittaessa määrärahoja edistymisen mukaan.

Vuodesta 1999 JRC on kattanut laitosten käytöstäpoistotoiminnasta aiheutuvat kustannukset erityisestä budjettikohdasta, jota voidaan käyttää ulkoistettuja palveluja ja urakoita varten. Ohjelman toteuttamisessa (hallinnointiin ja valvontaan) tarvittaviin laitosten omiin henkilöresursseihin liittyvät kustannukset eivät ole kyseisen budjettikohdan osalta avustuskelpoisia, ja sen vuoksi ne rahoitetaan Euratomin tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta.

Kozloduy-ohjelma (BG) ja Bohunice-ohjelma (SK)

Ehdotetusta rahoitusohjelmasta yhteisrahoitettavat toimet perustuvat asianomaiseen neuvoston asetuksessa (Euratom) N:o 1368/2013 vahvistettuun käytöstäpoistosuunnitelmaan. Kyseisissä suunnitelmissa on jo määritelty ohjelmien soveltamisala sekä käytöstäpoistoprosessin lopullinen vaihe ja päättymispäivät. Ne kattavat käytöstäpoistotoimet sekä niiden aikataulun, kustannukset ja tarvittavat henkilöresurssit.

Vuosien 2021–2027 talousarviomäärärahat määritellään käytöstäpoistosuunnitelmien mukaisten vuosimaksujen perusteella, ottaen huomioon ehdotetut EU:n yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärät. Bohunice-ohjelman osalta loppurahoitus olisi suunniteltava jo monivuotisen rahoituskehyksen alkuvaiheessa, jotta ohjelma saadaan päätökseen viimeistään vuonna 2025. Kozloduy-ohjelman osalta perustaso määrittelee lähes lineaarisen edistymiskäyrän ja siis lähes vakiona pysyvät vuotuiset sitoumukset ja maksusuunnitelmat on ennakoitu säädökseen liittyvän rahoitusselvityksen mukaisesti.

Komission ohjelman hallinnoinnissa tarvitsemat henkilö- ja hallintoresurssit ovat samat kuin edellisessä ohjelmassa.

JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelma

Menojen vaihteleva ja ennakoimaton määrä jonain tiettynä vuonna (liittyy nyt kansallisten viranomaisten pitkiin lupamenettelyihin ja monimutkaiseen hankintojen ja sopimusten hallinnointiin) tekee vaikeaksi hallinnoida ohjelmaa nykyisen, vuotuisperiaatteeseen perustuvan talousarvio- ja rahoitusjärjestelyn mukaisesti, sillä aina ei ole mahdollista ennakoida, mitkä maksut on suoritettava tiettynä vuotena. Esimerkiksi viime vuosina maksut ovat olleet ennakoitua pienemmät.

Ottaen huomioon D&WM -ohjelmaan liittyvä epävarmuus, joka saattaa kasvattaa määrärahatarpeita ja tehdä ne epämääräisemmiksi, tarvitaan lisää talousarvion joustavuutta.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Nykyistä ohjelmasuunnittelun, seurannan ja valvonnan järjestelmää parannetaan ja sujuvoitetaan. Yksinkertaistamisen ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi käytetään arviointien tuottamaa tietoa.

Vuonna 2014 komissio muutti ohjelman hallinnointia monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 osalta erityisesti Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmissa selkeyttääkseen rooleja ja vastuita ja ottaakseen käyttöön lisää tuensaajiin sovellettavia suunnittelu-, seuranta- ja raportointivaatimuksia. Tämän tarkistetun hallinnointimallin mukaisesti kumpikin asianomaisista jäsenvaltioista nimitti ohjelmakoordinaattorin (varaministeri tai valtiosihteeri), joka vastaa käytöstäpoisto-ohjelman ohjelmasuunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta kansallisella tasolla. On muodostettu seuranta- ja raportointitehtäviä hoitava komitea, jonka puheenjohtajina toimivat komission edustaja ja ohjelmakoordinaattori.

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien osalta komissio aikoo jatkossakin uskoa ohjelman talousarvion toteutuksen pilariarvioinnin läpäisseelle täytäntöönpanoelimelle (välillinen hallinnointi), eli Bulgariassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille, EBRD, ja Slovakiassa Slovak Innovation and Energy Agencylle, (SIEA). Lisäksi, kuten aikaisemminkin, komission yksiköt seuraavat tiiviisti hankkeiden toteutusta puolivuosittain asiakirjatarkastuksilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla ja täydentävät ohjelmasuunnittelun, seurannan ja valvonnan säännöllistä sykliä riskinarviointiin perustuvilla temaattisilla tarkistuksilla.

Kyseiset arvioinnit tehdään noudattaen 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 18 22 ja 23 kohtaa, joissa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinneille. Arvioinneissa tarkastellaan ohjelman käytännön vaikutuksia ohjelman indikaattoreiden/tavoitteiden valossa, ja analysoidaan seikkaperäisesti, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää merkityksellisenä, tuloksellisena ja tehokkaana, tuottaako se riittävästi EU:n lisäarvoa ja onko se johdonmukainen EU:n muiden politiikkojen kanssa. Kokemusten valossa määritellään mahdolliset puutteet ja ongelmat tai edellytykset parantaa toimia tai niiden tuloksia edelleen ja auttaa hyödyntämään niitä tai saavuttamaan niillä vaikutuksia mahdollisimman hyvin.

JRC D&WM -ohjelma toteutetaan suoraa hallinnointia käyttäen ja sitä hallinnoi JRC:n ylempi johto korkean tason ohjauskomitean kautta (puheenjohtajana JRC:n pääjohtaja) 19 . Korkean tason ohjauskomitea kokoontuu kolmesti vuodessa tekemään strategisia päätöksiä, asettamaan tavoitteita ja seuraamaan ohjelman etenemistä. Strategisiin päätöksiin kuuluu esimerkiksi päätös JRC:n ydinlaitosten sulkemisaikataulusta, ja niissä otetaan asianmukaisesti huomioon JRC:n tutkimuksen ja koulutuksen työohjelman infrastruktuuritarpeet.

Korkean tason ohjauskomiteaa tukee toiminnallisen tason ohjauskomitea, joka koostuu D&WM-ohjelman laitosedustajista sekä D&WM-ohjelman oikeudellisen tuen sekä rahoitukseen ja hankintoihin liittyvän tuen vastuuhenkilöistä. Kyseinen komitea kokoontuu kolmesti vuodessa, ja sen tarkoituksena on koordinoida ja seurata D&WM-ohjelman toimintaa eri laitosalueilla. Se keskustelee D&WM-ohjelman teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen ja hankintoihin liittyvistä kysymyksistä ja seuraa sekä teknistä edistymistä että talousarvion toteutusta.

Euroopan parlamentin vuonna 1999 antaman päätöslauselman 20 mukaisesti JRC:tä on D&WM -ohjelman alusta asti säännöllisesti ohjeistanut ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoa käsittelevä riippumaton eurooppalainen asiantuntijaryhmä (puolivuosittain pidettävät sekä ad hoc -kokoukset), D&WM -ohjelman asiantuntijaryhmä. Se antaa ohjeita laitosten käytöstä poistamista ja jätteiden käsittelyä koskevasta strategiasta, käytettävissä olevasta teknologiasta, järjestelyjen teknisistä näkökohdista ja mahdollisista muista ohjelmaan liittyvistä seikoista. Vuoteen 2016 asti komissio nimitti asiantuntijat JRC:n johtokunnan jäsenten tai JRC:n itsensä tekemien ehdotusten pohjalta. Asiantuntijoita valitessaan komissio pyrki välttämään mahdolliset eturistiriidat ja varmistamaan analyysien riippumattomuuden ja kiinnitti huomiota sukupuoli- ja maantieteelliseen jakaumaan. Komission annettua uuden päätöksen komission asiantuntijaryhmien perustamisesta 21 JRC on julkaissut uuden asiantuntijahaun ja perustanut asiantuntijaryhmän, joka on kaikilta osin komission uusien sääntöjen mukainen.

D&WM-ohjelman alusta asti komissio on raportoinut säännöllisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille sen edistymisestä ja tilasta ja samalla esittänyt päivitetyn talousarvioennusteen (2004, 2008 ja 2013)13.

Lisäksi JRC raportoi vuosittain välitavoitteista ja saavutetusta edistymisestä (JRC Management Plan, JRC Activity Report) 22 .

Seuraavalla rahoituskaudella laitosten käytöstäpoiston monivuotinen luonne otetaan huomioon sekä Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien että JRC D&WM -ohjelman yhteydessä hyväksymällä monivuotinen työohjelma ja monivuotinen rahoituspäätös suunnitellun uuden varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämä ohjelmasuunnittelu sovitetaan yhteen arviointiaikataulun kanssa (väliarviointi neljän vuoden kuluttua ja loppuarviointi vuoden 2027 jälkeen, kun paikalla suoritettavat tehtävät on saatu päätökseen).

Nykyisen käytännön mukaista vuosittaista raportointia Euroopan parlamentille ja neuvostolle jatketaan.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun perussäädöksen 3 artiklassa määritellään ohjelman tavoitteet monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 varten. Artiklassa tulee näkyville ohjelman yleisen tavoitteen kahtalainen luonne – yhtäältä EU:n lisäarvona lisätään ydinturvallisuutta, ja toisaalta kasvatetaan EU:n jäsenvaltioiden tietämystä ydinlaitosten käytöstä poistamisesta.

Säädöksen 3, 6 ja 7 artiklassa yhteisesti määritellään kehys sen varmistamiseksi, että EU:n rahoitus kohdennetaan toimiin, jotka todella edistävät ohjelman tavoitetta. Ne selkeyttävät EU:n ja asianomaisten jäsenvaltioiden yhteisten toimien tasoa, kun Kozloduyn ydinvoimalaitoksen yksiköitä 1–4 ja Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta poistetaan käytöstä. Kyseiset säännökset ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 mukainen yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma määrittelevät EU:n rahoitusosuuden poistettaessa käytöstä Kozloduyn ydinvoimalaitoksen yksiköitä 1–4 ja Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta.

Säädöksen 8 artiklassa yksinkertaistetaan merkittävästi nykyisiä ohjelmia ottamalla käyttöön monivuotinen työohjelma, joka kuvastaa käytöstäpoisto-ohjelmien luonnetta. Vaikka ohjelmasuunnittelussa otetaan käyttöön monivuotinen lähestymistapa, jatketaan nykyisen käytännön mukaista vuotuista raportointia Euroopan parlamentille ja neuvostolle, kuten 9 artiklassa kuvataan.

Säädöksen 10 artiklassa määritellään menettely monivuotisen työohjelman tarkistamista varten ohjelman luonteeseen sovitetun ajan kuluttua ja taataan komissiolle sopivat välineet, jotta se voi toteuttaa korjaavia toimenpiteitä tarvittaessa.

2018/0252 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Rooman julistuksen 23 mukaisesti unionin talousarvion avulla olisi voitava luoda Eurooppa, joka on turvallinen ja vakaa; tämä on ulottuvuus, jota ydinvoiman käytöstäpoisto-ohjelmat ovat tähän mennessä tukeneet ja voivat tehdä niin jatkossakin. Ydinlaitoksen sulkemisen jälkeen merkittävin myönteinen vaikutus, joka voidaan saavuttaa, on työntekijöihin, muuhun väestöön ja ympäristöön kohdistuvan säteilyvaaran väheneminen asteittain asianomaisissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

(2)Menoja koskeva erityinen rahoitusohjelma voi tuoda EU:n lisäarvoa muodostamalla unionin sisällä viitekehyksen sille, kuinka käsitellä turvallisesti ydinlaitosten käytöstä poistamisen teknologisia näkökohtia ja levittää tietämystä. Tällaisen taloudellisen tuen toimittamisen olisi perustuttava ennakkoarviointiin, jossa on määritelty erityistarpeet ja osoitettu ydinlaitosten käytöstä poistamisen ja radioaktiivisen jätteen huollon tukemiseen liittyvän tavoitteen yhteydessä saavutettava unionin lisäarvo.

(3)Tämän asetuksen mukaisissa toimissa olisi noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja kansallista lakia. Tällaisen rahoitustuen olisi oltava edelleenkin poikkeuksellista, eikä se saisi haitata ydinturvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön, eli neuvoston direktiiviin 2009/71/Euratom 24 , ja jätehuoltoa koskevaan lainsäädäntöön, eli neuvoston direktiiviin 2011/70/Euratom 25 , perustuvien periaatteiden ja tavoitteiden edistämistä. Viime kädessä vastuu ydinturvallisuudesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuudesta kuuluu jäsenvaltioille.

(4)Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan 26 mukaan Bulgaria sitoutui sulkemaan Kozloduyn ydinvoimalaitoksen reaktorit 1 ja 2 joulukuun 31 päivään 2002 mennessä ja reaktorit 3 ja 4 joulukuun 31 päivään 2006 mennessä sekä poistamaan nämä reaktorit myöhemmin käytöstä. Velvoitteidensa mukaisesti Bulgaria sulki kaikki kyseessä olevat reaktorit määräajassa.

(5)Vuoden 2003 liittymisasiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktorista tehdyn pöytäkirjan 27 N:o 9 mukaisesti Slovakia sitoutui sulkemaan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen reaktorin 1 joulukuun 31 päivään 2006 mennessä ja reaktorin 2 joulukuun 31 päivään 2008 mennessä sekä poistamaan sen jälkeen kyseiset reaktorit käytöstä. Velvoitteidensa mukaisesti Slovakia sulki kaikki kyseessä olevat reaktoriyksiköt määräajassa.

(6)Liittymissopimuksen mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja unionin tuella Bulgaria ja Slovakia ovat edistyneet huomattavasti Kozloduy- ja Bohunice V1-ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisessa. Lisätyötä tarvitaan, jotta käytöstäpoiston loppuvaihe voidaan saavuttaa turvallisesti. Nykyisten käytöstäpoistosuunnitelmien perusteella laitosten käytöstä poistamista koskeva työ on tarkoitus saattaa päätökseen Kozloduyn ydinvoimalaitoksen osalta vuoden 2030 loppuun mennessä ja Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen osalta viimeistään vuonna 2025.

(7)Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) perustettiin Euratomin perustamissopimuksen 8 artiklalla. Kyseisen artiklan soveltamiseksi allekirjoitettiin vuosina 1960–1962 yhteisön sekä Saksan, Belgian, Italian ja Alankomaiden välillä laitosalueita koskevat sopimukset. Kahden viimeksi mainitun maan tapauksessa kansalliset ydintutkimuslaitokset siirrettiin yhteisöön. Neljällä laitosalueella otettiin käyttöön ydintutkimukseen suunnattua infrastruktuuria, joka käsittää uusia laitoksia. Jotkin näistä laitoksista ovat edelleen käytössä, kun taas toisten käyttö on lopetettu, muutamassa tapauksessa yli 20 vuotta sitten, ja ne ovat nyt enimmäkseen vanhentuneita.

(8)Euratomin perustamissopimuksen 8 artiklan nojalla ja neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom24 7 artiklan mukaisesti JRC:n olisi hoidettava aikaisemmat ydinalan vastuunsa ja poistettava käytöstä ydinlaitoksensa, joiden toiminta on pysäytetty. Tämän mukaisesti vuonna 1999 käynnistettiin ydinlaitosten käytöstä poistamista ja jätehuoltoa koskeva JRC:n ohjelma ja annettiin asiasta tiedonanto Euroopan komissiolle ja neuvostolle 28 , ja sen jälkeen komissio on esittänyt säännöllisesti ajantasaiset tiedot ohjelman etenemisestä 29 .

(9)Euroopan komissio on arvioinut, että paras tapa täyttää neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 5 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 7 artiklan vaatimukset, joiden mukaan JRC:n on järjestettävä ja pidettävä yllä riittävät resurssit voidakseen täyttää käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevat velvoitteensa, on käyttää kahden lähestymistavan strategiaa, jossa laitosten käytöstä poistamista ja jätehuoltoa koskevat toiminnot yhdistetään JRC:n isäntäjäsenvaltioiden kanssa käytäviin neuvotteluihin käytöstäpoistoa sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevien vastuiden siirtämisen ennakoimiseksi.

(10)Tässä asetuksessa vastataan monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) ajalle määriteltyihin tarpeisiin, ja siinä vahvistetaan Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalaitoksen reaktoreiden 1–4 ja Slovakiassa sijaitsevan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamisen avustusohjelmat (Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat) sekä komission omien ydinlaitosten käytöstä poistamista sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevat rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 30 17 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(11)Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero] 31 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(12)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 32 , neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95 33 , (Euratom, EY) N:o 2185/96 34 ja (EU) 2017/1939 35 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetusten (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 36 mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(13)Tämä asetus ei vaikuta valtiontukimenettelyihin, joita tulevaisuudessa mahdollisesti toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti.

(14)Ohjelmaan osoitettujen määrärahojen määrää sekä ohjelmointikautta ja varojen jakamista toimien kesken voidaan tarkastella uudelleen väli- ja loppuarviointikertomusten tulosten perusteella. Talousarvioon voidaan saada lisää joustavuutta jakamalla tarvittaessa varoja uudelleen toimien kesken toimien edistymisen mukaisesti.

(15)Ohjelmassa olisi myös varmistettava ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessia koskevan tietämyksen levitys unionissa, koska tällaisilla toimenpiteillä saavutetaan suurin unionin lisäarvo ja parannetaan työntekijöiden ja muun väestön turvallisuutta.

(16)Tässä asetuksessa tarkoitettu ydinlaitosten käytöstä poistaminen olisi suoritettava parasta mahdollista teknistä asiantuntemusta käyttäen ja käytöstä poistettavien laitosten luonne ja tekniset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta varmistetaan turvallisuus ja suurin mahdollinen tehokkuus, ottaen näin ollen huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.

(17)Bulgarian, Slovakian ja komission olisi varmistettava tehokas seuranta ja valvonta käytöstäpoistoprosessin edetessä sen takaamiseksi, että tämän asetuksen nojalla osoitettu rahoitus tuottaa mahdollisimman suuren unionin lisäarvon, vaikka lopullinen vastuu käytöstä poistamisesta onkin kahdella kyseessä olevalla jäsenvaltiolla. Tähän sisältyy saavutusten tehokas mittaaminen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen tarvittaessa.

(18)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(19)Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmissa toteutettavat toimet olisi määriteltävä Bulgarian ja Slovakian neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 nojalla toimittamissa käytöstäpoistosuunnitelmissa asetetuissa rajoissa. Kyseisissä suunnitelmissa määritellään ohjelmien soveltamisala sekä ydinlaitosten käytöstäpoiston lopulliset vaiheet ja päättymispäivät; ne kattavat käytöstäpoistotoimet sekä niiden aikataulun, kustannukset ja tarvittavat henkilöresurssit.

(20)Kozloduy-ohjelman toimet olisi toteutettava unionin ja Bulgarian yhteisrahoituksella ja Bohunice-ohjelman toimet unionin ja Slovakian yhteisrahoituksella. Unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä olisi vahvistettava edellisissä ohjelmissa vakiintuneiden yhteisrahoituskäytäntöjen mukaisesti.

(21)Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1368/2013 37 olisi kumottava.

(22)Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 22/2016 ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitetusta unionin taloudellisesta tuesta Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle, sen suositukset sekä komission antama vastaus on otettu asianmukaisesti huomioon.

(23)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen 3 artiklan täytäntöönpanoa koskevat yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 38 mukaisesti.

(24)Horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla, sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksytyt säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle.

(25)Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla unionin talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen sen väliarvioinnin yhteydessä.

(26)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan ”Ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja radioaktiivisen jätteen huoltoa”, jäljempänä ’ohjelma, koskeva erityinen rahoitusohjelma, jonka painopisteenä ovat nykyiseltä pohjalta yksilöidyt tarpeet. Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana siitä tuetaan Bulgariaa ja Slovakiaa, jotta ne poistaisivat turvallisesti käytöstä ensimmäisen sukupolven ydinreaktorinsa, sekä komission omien ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessin toteutusta ja radioaktiivisen jätteen huoltoa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) laitosalueilla.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’käytöstäpoistolla’ hallinnollisia ja teknisiä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan ydinlaitosten viranomaistarkastusten lopettaminen kokonaan tai osittain ja joilla pyritään varmistamaan väestön ja ympäristön suojelu pitkäaikaisesti; niihin kuuluu myös radionuklidijäämien vähentäminen materiaaleissa ja laitosalueella;

2)’käytöstäpoistosuunnitelmalla’ asiakirjaa, johon sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot ehdotetusta käytöstäpoistosta ja jossa esitetään valittu käytöstäpoistostrategia; käytöstäpoistotoimien aikataulu, tyyppi ja järjestys; sovellettava jätehuoltostrategia, mukaan lukien jätteiden vapauttaminen valvonnasta; ehdotettu lopullinen vaihe; käytöstäpoiston yhteydessä syntyvän jätteen varastointi ja loppusijoitus; käytöstäpoiston määräaika; käytöstäpoiston päätökseen saattamista koskeva kustannusarvio; sekä tavoitteet, odotetut tulokset, välitavoitteet, määräajat sekä vastaavat keskeiset tulosindikaattorit, mukaan lukien ansaittuun arvoon perustuvat indikaattorit. Suunnitelman laatii ydinlaitoksen luvanhaltija, ja se otetaan huomioon ohjelman monivuotisissa työohjelmissa;

3)’Bohunice-ohjelmalla’ Slovakian Jaslovské Bohunicessa sijaitsevan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen reaktoreiden 1 ja 2 käytöstä poistamista koskevaa ohjelman osaa;

4)’Kozloduy-ohjelmalla’ Bulgarian Kozloduyssa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalaitoksen reaktoreiden 1, 2, 3 ja 4 käytöstä poistamista koskevaa ohjelman osaa;

5)’JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmalla’ komission pääosaston Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) operoimien komission laitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevaa ohjelman osaa.

3 artikla
Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleisenä tavoitteena on rahoittaa ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa yksilöityjen tarpeiden mukaisesti.

2.Nykyisten, kaudelle 2021–2027 määriteltyjen tarpeiden perusteella ohjelmalla pyritään erityisesti auttamaan Bulgariaa ja Slovakiaa Kozloduyn ja Bohunicen käytöstäpoisto-ohjelmien toteuttamisessa painopisteen ollessa erityisesti niiden säteilyturvallisuushaasteiden hallinnassa sekä tukemaan JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmaa varmistaen samalla, että tässä yhteydessä tuotettua tietämystä ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisesta levitetään laajasti EU:n kaikille jäsenvaltioille.

Erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)toteutetaan Kozloduyn ja Bohunicen reaktoreiden dekontaminaatio ja purkaminen ja jatketaan niiden vapauttamista viranomaistarkastuksista asianomaisten käytöstäpoistosuunnitelmien mukaisesti;

b)tuetaan käytöstäpoistosuunnitelmaa komission ydinlaitosalueella sijaitsevien ydinlaitosten purkamiseksi ja dekontaminoimiseksi ja niitä koskevien ydinalan vastuiden siirtämiseksi JRC:n isäntäjäsenvaltioille;

c)kehitetään unionissa toimivien sidosryhmien kesken ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alan suhteita ja vuorovaikutusta mahdollisten synergioiden aikaansaamiseksi unionin tasolla.

3.Erityistavoitteet esitetään yksityiskohtaisesti liitteissä I, II ja III. Jäljempänä 10 artiklassa tarkoitetun arvioinnin perusteella komissio voi muuttaa liitteitä I ja II täytäntöönpanosäädöksillä 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4 artikla
Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 466 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

a)63 000 000 euroa Kozloduy-ohjelmassa toteutettaville toimille;

b)55 000 000 euroa Bohunice-ohjelmassa toteutettaville toimille;

c)348 000 000 euroa JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmassa toteutettaville toimille.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrällä voidaan kattaa ohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

4.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

5 artikla
Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa.

6 artikla
Avustuskelpoiset toimet

Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan 3 artiklassa tarkoitettujen ja liitteissä I, II ja III kuvattujen tavoitteiden toteuttamiseen.

7 artikla
Yhteisrahoitusosuudet

Ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoisia kustannuksia liitteissä I ja II esitettyyn enimmäismäärään asti. Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmissa sovellettava unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä on 50 prosenttia. Jäljelle jäävän osan yhteisrahoituksesta toimittavat tapauksen mukaan Bulgaria ja Slovakia.

8 artikla
Työohjelmat

1.Bohunice- ja Kozloduy-ohjelmat toteutetaan monivuotisilla työohjelmilla varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti. Monivuotisissa työohjelmissa otetaan huomioon käytöstäpoistosuunnitelmat, joita käytetään perustana ohjelmien seurannassa ja arvioinnissa.

2.JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelma toteutetaan monivuotisella työohjelmalla yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä tehdyn komission päätöksen 96/282/Euratom 4 artiklassa selostetun menettelyn mukaisesti.

9 artikla
Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä IV.

2.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja (tarvittaessa) jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.Komissio laatii kunkin vuoden lopussa kertomuksen edellisinä vuosina toteutetun työn edistymisestä ja esittää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

10 artikla
Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun 1 artiklassa mainittu ajanjakso on alkanut. Väliarvioinnissa käsitellään myös mahdollisuuksia 8 artiklassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman muuttamiseen.

3.Komissio suorittaa ohjelman lopullisen arvioinnin ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.

4.Komissio toimittaa arviointien johtopäätökset ja niihin liittyvät huomautuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

11 artikla
Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden ja kansallisen rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

12 artikla
Komitea

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

13 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

14 artikla
Kumoaminen

Kumotaan asetus (Euratom) N:o 1368/2013.

15 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä toimia voidaan jatkaa tai muuttaa noudattaen asetusta (EU) N:o 1368/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen Kozloduy- ja Bohunice -ohjelmien ja niiden edeltäjän, asetuksella (Euratom) N:o 1368/2013 perustetun ohjelman, puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi sisällyttää tarvittaessa määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

16 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Neuvoston asetus ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Ydinturvallisuus

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 39

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ohjelma liittyy Euratomin perustamissopimuksen ydinturvallisuusvaatimusten noudattamiseen.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Edellytyksenä liittymiselleen EU:hun Bulgaria ja Slovakia sitoutuivat sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä kuusi neuvostomallista ensimmäisen sukupolven ydinreaktoria. Vastaavasti EU sitoutui Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan puitteissa tukemaan käytöstä poistamista taloudellisesti. Laitosten käytöstä poistaminen etenee, mutta sitä ei ole vielä saatu päätöksen, minkä ennakoidaan tapahtuvan vuonna 2025 Slovakian Bohunicessa ja vuonna 2030 Bulgarian Kozloduyssa. On unionin edun mukaista jatkaa käytöstäpoiston tukemista taloudellisesti, sillä siten autetaan varmistamaan mahdollisimman hyvä turvallisuus toimenpiteen yhteydessä. Ohjelmasta tuetaan merkittävällä ja kestävällä panoksella työntekijöiden ja muun väestön terveyttä, ehkäistään ympäristön pilaantumista ja varmistetaan todellinen edistyminen ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen osalta.

Myös komissio on JRC:n kautta omistamiensa ydinlaitosten omistajana velvollinen poistamaan käytöstä vanhentuneet ydinlaitoksensa sekä tulevaisuudessa vanhenevat laitokset, joita nykyisin on toiminnassa JRC:n kaikilla neljällä laitosalueella. Tähän sisältyy myös ydinmateriaalien hallinta.

JRC:n käytöstäpoistoprosessi alkoi vuonna 1999 käynnistetyllä ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmalla. Sen lisäksi, että ohjelman kautta täytetään ydinlaitosten omistajalle kuuluvia velvoitteita ja noudatetaan asiaankuuluvaa kansallista ja EU:n tason oikeudellista kehystä, ohjelman jatkaminen on tärkeää tietämyksen lisäämiseksi EU:n tasolla. JRC jakaa jäsenvaltioiden kanssa tietämyksen, jota kertyy poistettaessa käytöstä hyvin erilaisia kokeellisia ydinlaitoksia (esim. tutkimusreaktoreita, kuumakammioita, radiokemian laboratorioita). Siihen sisältyy innovatiivisten teknologioiden soveltaminen ”eksoottisen” ydinmateriaalin turvalliseen hallintaan sekä vanhan jätteen talteenottoon ja käsittelyyn, ja näin edistetään yhdenmukaistamista ja parhaita käytänteitä. JRC jatkaa koulutusohjelmaansa, johon sisältyy vierailukäyntejä parhaillaan käytöstä poistettaviin ydinlaitoksiin.

Ohjelmalla on hyvät mahdollisuudet muodostaa EU:n sisällä viitekehys ydinlaitosten käytöstäpoiston hallinnointiin ja johtamiseen liittyville haasteille ja teknologisille kysymyksille.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kozloduy-ohjelma ja Bohunice-ohjelma

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avustusohjelmille (NADP) tehtiin väliarviointi. Siinä tarkasteltiin ja arvioitiin tuloksia ja vaikutuksia, resurssien käytön tehokkuutta ja unionin toiminnalla saavutettua lisäarvoa. Komissio keräsi väliarviointia varten tietoa keskeisiltä toimijoilta hyvin laajasti (eli ministeriöiltä, täytäntöönpanoelimiltä, käytöstäpoistosta vastaavilta toimijoilta, NDAP-komitean jäseniltä).

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avustusohjelmien väliarvioinnin päätelmät voidaan esittää tiivistetysti seuraavasti:

Johdonmukaisuus suhteessa EU:n politiikkoihin. EU:n tuella varmistetaan, että välittömän käytöstäpoiston strategiaa toteutetaan Bulgariassa ja Slovakiassa vakaasti ja että estetään kohtuuttoman taakan siirtyminen tuleville sukupolville. Historiallisista syistä poiketaan osittain siitä, että viime kädessä on jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa riittävät taloudelliset resurssit ydinlaitosten käytöstäpoistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten. Bulgarian käytöstäpoistostrategiaa muutettiin vuonna 2013 nykyistä monivuotista rahoituskehystä valmisteltaessa, ja tällöin aikaistettiin ohjelman suunniteltua päättymisajankohtaa seitsemällä vuodella vuodesta 2037 vuoteen 2030.

Edistyminen. Bulgaria ja Slovakia ovat edistyneet tuloksellisesti ja tehokkaasti reaktoreidensa käytöstä poistamisessa sovitun lähtötason (käytöstäpoistosuunnitelmien) mukaisesti.

Turvallisuus. Laitosalueilla saavutetaan merkittävästi parempi turvallisuustaso unionin tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä myöntämän rahoituksen ansiosta.

Rahoituksen määrä. Sekä Bulgariassa että Slovakiassa vuoden 2020 jälkeen jäljellä oleva rahoitusvaje on 80–90 miljoonan euron luokkaa.

Kansallinen rahoitusosuus. Kansalliset rahoitusosuudet näyttävät saavutetun tasoisina takaavan riittävän tehokkuuden, mutta yhteisrahoitusta ei kuitenkaan vahvisteta oikeusperustassa ja tämä luo epävarmuutta, joka olisi poistettava. Lisäksi analyysi osoitti, että kansallisen rahoitusosuuden kasvattaminen on välttämätön mutta ei riittävä edellytys oikeiden kannustimien asettamiseksi sille, että ydinlaitosten poistaminen käytöstä tapahtuu sopivassa aikataulussa ja tehokkaasti. Tässä tarkoituksessa voimakkaammin vaikuttaisi riskien (kustannusten ylitykset, viivästykset) siirtäminen selkeästi asianomaisille jäsenvaltioille, ja käytäntö onkin otettu mahdollisuuksien mukaan käyttöön tietyssä laajuudessa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Hallinto. Hallintorakenne on taannut ohjelmien toimivan ja tehokkaan toteutuksen ja kompensoinut edellä mainittua kansalliseen rahoitusosuuteen liittyvää epävarmuutta.

Tavoitteet. Kaikki vuoden 2020 jälkeinen rahoitus olisi kohdennettava selkeästi määriteltyihin turvallisuustavoitteisiin, joiden toteutumista seurataan erityisillä suoritusindikaattoreilla.

Tietämyksen kasvu. Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien hankkeista tähän mennessä saatu kokemus muodostaa EU:ssa vankan tietopohjan tulevien VVER-tyypin reaktoreita koskevien käytöstäpoisto-ohjelmien toteutukselle (esim. Saksassa, Suomessa, Tšekissä, Unkarissa). Näistä EU:n yhteisrahoittamista ohjelmista (ml. Iganalina-ohjelma Liettuassa) voi kehittyä vankka viitekehys hallintotapaan liittyville kysymyksille ja hallinnointimenettelyille (kuten kustannusarvioinnin menetelmät ja suunnittelu).

JRC D&WM -ohjelma

JRC arvioi säännöllisesti D&WM-ohjelman edistymistä ja tuloksia käyttäen siinä riippumattomia ulkopuolisia tahoja (D&WM-ohjelman asiantuntijaryhmä, ulkopuoliset konsultit). D&WM-ohjelman suurista toimintariskeistä, kuten viivästyksiin ja riittäviin resursseihin liittyvistä riskeistä, johtuen ohjelma on valittu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana kahteen komission sisäisen tarkastuksen (IAS) tarkastukseen, joista toinen käynnistettiin hiljattain.

Niiden tärkeimmät tulokset ja suositukset sekä JRC:n toimesta toteutettavat jatkotoimet esitetään lyhyesti seuraavassa:

D&WM -ohjelman asiantuntijaryhmän antama keskeytymätön tekninen ohjeistus

D&WM -ohjelman hallinnoinnissa JRC:tä ohjeistaa säännöllisesti ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoa käsittelevä riippumaton eurooppalainen asiantuntijaryhmä (puolivuosittain pidettävät kokoukset ja ad hoc -kokoukset). Se antaa ohjeita laitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisten jätteiden käsittelyä koskevasta strategiasta, käytettävissä olevasta teknologiasta, järjestelyjen teknisistä näkökohdista ja mahdollisista muista ohjelmaan liittyvistä seikoista.

Ulkopuolisiin arviointeihin ja aiempiin tarkastuksiin perustuvat havainnot

Ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat säännöllisesti ohjelman edistymistä ja sen talousarviota. Asiantuntijat korostivat, että on tärkeää arvioida odotettavissa olevat jätemäärät yksityiskohtaisesti, ja kehottivat JRC:tä selvittämään hallinnollisia ja teknisiä toimenpiteitä, joita olisi toteutettava jätemäärien rajoittamiseksi ja niiden tulevan loppusijoituksen kustannuksiin liittyvien epävarmuuksien vähentämiseksi siinä määrin kuin se on mahdollista

Kaudella 2014/2015 IAS tarkasti D&WM -ohjelman rahoitusnäkökohtia. Se päätteli, että nykyiset toiminnalliset rakenteet antavat lyhyellä aikavälillä kohtuullisen varmuuden siitä, että JRC:n tavoitteet saavutetaan. Tällainen lyhytaikainen tae ei kuitenkaan riitä kattamaan tällaisen pitkäaikaisen ja monimutkaisen ohjelman tarpeita. Muista suosituksista mainittakoon, että IAS vahvisti tarvittavan säännöllisiä perusteellisia arviointeja, joissa tarkastellaan kohdennetusti käytöstäpoiston talousarviota kiinnittäen erityistä huomiota kiinteiden kustannusten arvioimiseen ja nykyarvioiden parantamiseen. IAS tarkasteli myös keskipitkän aikavälin suunnittelun tarpeita henkilöresurssien osalta.

Vuonna 2018 käynnistettiin uusi tarkastus. Sen alustavien tulosten mukaan yksi tärkeimmistä tunnistetuista riskeistä liittyy suunnitellun toiminnan kehittymiseen vuosina 2021–2060, mikä ei näytä sopivan yhteen tasasuurina erinä myönnettävien talousarviomäärärahojen kanssa. Useampia JRC:n laitosalueita koskevan D&WM -ohjelman toiminnan kasvattaminen vaikuttaa myös yleiseen hallinnointistrategiaan ja JRC:n sisäisten resurssien tarpeeseen. Menojen määrän vaihtelevuus ja ennakoimattomuus tekevät talousarvion hallinnoimisen vaikeaksi.

Viimeaikaiset parannukset.

Kustannusarvioita koskevien suositusten perusteella ja ottaen huomioon tuleva käytöstäpoistotoiminta JRC-Karlsruhessa ja JRC-Pettenissä JRC:n laitosalueilla on ulkopuolisten konsulttien tuella arvioitu uudelleen aiempaa yksityiskohtaisemmin jäteluettelot ja tarkistettu käytöstäpoistosuunnittelua. Odotettavissa olevien kustannusten määrittämiseksi kunkin laitosalueen osalta käytettiin yhdenmukaista toimintatapaa, joka perustuu käytöstäpoistokustannusten arvioimista koskeviin tuoreisiin kansainvälisiin suosituksiin. Uusi talousarvioennuste (joulukuusta 2017) käsittää myös ennakoimattomat menot, joiden suuruus riippuu kyseiseen toimintaan liittyvän epävarmuuden asteesta ja eri laitosten ulkoisista olosuhteista. D&WM-ohjelman asiantuntijaryhmä arvioi uutta strategiaa ja talousarvioennustetta ja antoi niistä puoltavan lausunnon vuonna 2017.

Aikatauluihin ja kustannusarvioon liittyy kuitenkin eri laitosalueilla huomattavaa epävarmuutta. Prosessin vieminen päätökseen aikataulussa riippuu kuitenkin suuresti isäntäjäsenvaltiosta, ja sen vuoksi komission yksiköt ovat tehneet laaja-alaisesti työtä JRC:n kanssa kartoittaakseen vaihtoehtoisia tapoja parantaa ohjelman toteutuksen hallinnoimista.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Muita käytettävissä olevia EU:n välineitä, kuten Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) ja koheesiorahastoa voidaan käyttää Kozloduyn ja Bohunicen alueilla varmistamaan täydentävyys kyseisen kahden ydinlaitoksen käytöstäpoisto-ohjelman kanssa. Mainituista rahastoista voitaisiin esimerkiksi tukea toimenpiteitä, jotka liittyvät asiaankuuluvaan sosiaaliseen ja taloudelliseen siirtymään, mukaan lukien energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät toimenpiteet ja tietyt muut, säteilyturvallisuuteen kytkeytymättömät toimenpiteet. Näin mainitut rahastot voivat luoda kyseisille alueille uutta toimintaa ja käyttää olemassa olevaa paikallista asiantuntemusta merkittävänä tekijänä työpaikkojen luomista, kestävää kasvua ja innovointia ajatellen. Vastaavasti olisi selvitettävä mahdollisuuksia synergiaan 9. puiteohjelman ja/tai Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman kanssa etenkin teknologisen kehityksen ja testauksen sekä koulutuksen aloilla.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ kesto on rajattu

–☑ toiminta alkaa vuonna 2021 ja päättyy vuonna 2027

–☑ rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2033 maksumäärärahojen osalta.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 40

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään;

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi (Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat), jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–☑ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

JRC D&WM -ohjelma toteutetaan suoraa hallinnointia käyttäen.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, EBRD, on ollut aikaisemmin sekä Kozloduy-ohjelman että Bohunice-ohjelman täytäntöönpanoelin. Jatkossa EBRD on Kozloduy-ohjelman täytäntöönpanoelin.

Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 kaudella Bohunice-ohjelman uudeksi pilariarvioinnin läpäisseeksi täytäntöönpanoelimeksi on perustettu Slovakian innovointi- ja energiavirasto (Slovak Innovation and Energy Agency, SIEA), ja se on Bohunice-ohjelman täytäntöönpanoelin monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Kozloduy-ohjelma ja Bohunice-ohjelma

Ohjelmien toteutusta seuraa komissio pilariarvioinnin läpäisseiden täytäntöönpanoelinten kanssa tehtyjen valtuutussopimusten kautta sekä asiakirjatarkastuksilla. Komissio tekee säännöllisesti ja riskiarvioinnin pohjalta riippumattomia temaattisia tarkistuksia.

Todellisen edistymisen ja tuloksen jäljittämisessä käytetään myös ansaittuun arvoon perustuvaa hallinnoinnin menetelmää.

Jäsenvaltio osallistuu seurantatoimiin seurantakomiteassa, jonka puheenjohtajina toimivat komission edustaja ja ohjelmakoordinaattori (varaministeri tai valtiosihteeri). Yksi seurantakomiteoiden päätehtävistä on puolivuosittain laadittavien seurantakertomusten tarkastus ja hyväksyminen.

Kahdesti vuodessa komission virkamiehet tekevät tarkastuskäynnin laitosalueille konkreettisen edistymisen toteamiseksi.

Väliarviointi tehdään viimeistään vuonna 2024.

Loppuarviointi tehdään viimeistään vuonna 2032.

JRC D&WM -ohjelma

D&WM -ohjelman toteuttaa komissio. JRC johtaa ja hallinnoi ohjelmaa korkean tason ohjauskomitean kautta. Komitea kokoontuu kolmesti vuodessa tekemään strategisia päätöksiä, tarkistamaan tavoitteita ja seuraamaan ohjelman etenemistä.

Korkean tason ohjauskomiteaa tukee toiminnallisen tason ohjauskomitea, joka koostuu D&WM-ohjelman teknisistä laitosalueiden edustajista sekä oikeus- ja rahoitusosastojen edustajista. Komitea kokoontuu kolmesti vuodessa varmistamaan, että teknisiä, oikeudellisia sekä rahoitusta ja hankintoja koskevia tehtäviä yksinkertaistetaan. Se seuraa sekä teknistä prosessia että talousarvion toteutusta.

Euroopan parlamentin vuonna 1999 antaman päätöslauselman (KOM(1999)–114–C5-0214/1999–1999/2169(COS)) mukaisesti JRC:tä on D&WM -ohjelman alusta asti säännöllisesti ohjeistanut ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoa käsittelevä riippumattomien eurooppalaisten asiantuntijoiden ryhmä (D&WM -ohjelman asiantuntijaryhmä). Se antaa ohjeita laitosten käytöstä poistamista ja jätteiden käsittelyä koskevasta strategiasta, käytettävissä olevasta teknologiasta, järjestelyjen teknisistä näkökohdista ja mahdollisista muista ohjelmaan liittyvistä seikoista.

D&WM-ohjelman alusta asti komissio on raportoinut säännöllisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille ohjelman edistymisestä ja tilasta ja samalla esittänyt päivitetyn talousarvioennusteen (2004, 2008 ja 2013).

Lisäksi JRC raportoi vuosittain välitavoitteista ja saavutetusta edistymisestä (JRC Management Plan, JRC Activity Report).

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Kozloduy-ohjelma ja Bohunice-ohjelma

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avustusohjelman (NADP) väliarvioinnin mukaan nykyinen hallintorakenne on osoittautunut soveltuvaksi takaamaan ohjelmien toteutus tuloksellisesti ja tehokkaasti. Tärkeimpiä menestykseen johtavia tekijöitä ovat roolien ja vastuiden selkeä määrittely sekä tehostettu seurantakehys.

JRC D&WM -ohjelma

Ulkopuolisissa arvioissa ja tarkastuksissa on myönnetty, että ohjelmassa on saavutettu käynnistämisensä jälkeen merkittäviä edistysaskelia ja tuloksia tiettyjen ulkoisten ja sisäisten rajoitteiden puitteissa. Komission yksiköiden sisäisen pohdinnan tuloksen mukaan on tarkoituksenmukaista toteuttaa JRC:n käytöstäpoisto-ohjelma samasta käytöstäpoiston rahoitusohjelmasta kuin Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat, jolloin siinä voidaan hyötyä synergioista ja tietämyksen jakamisesta muiden, pidemmälle edenneiden käytöstäpoisto-ohjelmien kanssa.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Kozloduy-ohjelma ja Bohunice-ohjelma

Ohjelmien toteutukseen liittyvät riskit kartoitetaan asiakirjatarkastusten, puolivuosittain paikalle tehtävien seurantakäyntien ja ulkopuolisten tarkastusten perusteella sekä käyttäen ansaittuun arvoon perustuvaa menetelmää, jonka avulla voidaan havaita viivästykset ja kustannusten ylitykset. Sen jälkeen arvioidaan riskit kvantitatiivista tarkastelua tukevaa menettelyä noudattaen. Riskirekisteriä ja asianomaisia toimia tutkitaan ja ne kirjataan ylös vähintään kahdesti vuodessa. Tärkeimpiä hankkeiden toteutukseen liittyviä riskejä seurataan samanaikaisesi kuin niitä seurataan täytäntöönpanoelinten ja edunsaajien olemassa olevien riskinhallintajärjestelmissä.

Riskiarviointi tuottaa tietoa riskiperustaisen seurannan ja valvonnan kehittämiselle, mukaan lukien raportointivaatimusten ajantasaistaminen riskialueille keskittymistä varten, prioriteettien määrittely seurantakäyntejä varten ja täydentävien temaattisten tarkistusten käyttöönotto.

JRC D&WM -ohjelma

Tärkein tunnistettu ja JRC:n riskirekisterissä dokumentoitu riski liittyy viivästyksiin hankkeiden toteutuksessa.

Riskiä voidaan vähentää tai lieventää seuraavin toimenpitein:

- käytetään ansaittuun arvoon perustuvaa hallinnoinnin menetelmää, jonka avulla voidaan havaita viivästykset ja siten pysyä paremmin aikataulussa;

- jatketaan seurantaa kolme kertaa vuodessa korkean tason ohjauskomiteassa ja toiminnallisen tason ohjauskomiteassa yhdistettynä laitosalueelle tehtäviin käynteihin varmistaen näin ohjelman toteutuksen tiivis seuranta;

- jatketaan JRC:n riskirekisterin käyttöä, mihin liittyy neljännesvuosittain tehtävä riskiarviointi, jossa seurataan tiiviisti tärkeimpiä riskejä, sekä mahdollisuus tehdä tarvittaessa temaattisia tarkastuksia.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Kozloduy-ohjelma ja Bohunice-ohjelma

Energian pääosasto on arvioinut valvontajärjestelmän kustannustehokkuutta ja yleistä tehokkuutta kaikkein tarkoituksenmukaisimpia pääindikaattoreita koskevan arvion ja valvontatulosten perusteella ja päätynyt myönteiseen päätelmään vuoden 2017 osalta. Samankaltaiset edellytykset saavutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana.

Kustannustehokkuuden indikaattorissa otetaan huomioon eri yksiköiden valvonnan kustannukset komission tasolla (kattaa näihin tehtäviin osoitetun henkilöstön työajan sekä tapauksen mukaan valvontatehtäviin suoraan liittyvät erillissopimukset).

Vuonna 2017 kustannustehokkuutta koskevan yhdistetyn indikaattorin (eli kaikki tehtäviä hoitavat yksiköt yhteensä) arvio pysyi yleisesti ottaen vakaana.

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avun täytäntöönpanoelinten (EBRD, SIEA) valvontakustannuksissa havaitut vaihtelut ilmentävät vähittäistä siirtymistä kansallisiin täytäntöönpanokanaviin Slovakiassa sekä sen tuloksena kasvanutta ohjelman valvontaa ja seurantaa.

Vuonna 2016 ja sitä ennen arvioihin sisältyivät yhteisöille, joille täytäntöönpanotehtäviä on siirretty NDAP:n puitteissa, maksetut palkkiot. Kyseiset palkkiot sisältyvät nyt jäljempänä esitettyihin yhteisökohtaisiin kustannuksiin, mutta ne on myös otettu yhtenäisyyden säilyttämiseksi huomioon valvonnan kustannustehokkuutta laskettaessa.

Yhteisö	Valvonnan kustannukset komission tasolla	Valvottu määrä
EBRD	0,32 miljoonaa euroa (+ maksetut palkkiot 2,14 miljoonaa euroa)	239,8 miljoonaa euroa
SIEA	0,13 miljoonaa euroa (+ maksetut palkkiot 0,84 miljoonaa euroa)	26,72 miljoonaa euroa

Odotetut virheriskitasot arvioidaan 0,5 prosentiksi. Vuonna 2017 energian pääosasto teki täytäntöönpanoelinten toteuttamien hankintamenettelyjen osalta temaattisen tarkistuksen, jonka tulokset olivat myönteiset.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Kozloduy-ohjelma ja Bohunice-ohjelma

Energian pääosasto on laatinut oman petostentorjuntastrategiansa, jota se on soveltanut marraskuusta 2013 lähtien, OLAFin menetelmissä annettujen ohjeiden mukaisesti. Strategiaa on päivitetty lokakuussa 2015 (kattaa vuodet 2016–2017) ja joulukuussa 2017 (2018–2019). Strategia on tarkistetun sisäisen valvontakehyksen (C(2017) 23730) mukainen. Energian pääosasto on sitoutunut päivittämään petostentorjuntastrategiaansa joka toinen vuosi.

Nykyinen strategia perustuu petosriskiä koskevaan haavoittuvuusanalyysiin, jotta voitaisiin osoittaa erityisesti energian pääosastoon liittyvät petosriskit ja ymmärtää niitä laajemmassa yhteydessä. Analyysin päätelmänä oli, että energian pääosastoon kohdistuu petosten osalta enimmillään kohtalaisen tai alhaisen tason riskejä, toisin sanoen merkittävän tai kriittisen tason riskejä ei todettu.

Liiketoimien laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi tehtäviä tarkastuksia täydentää strategiaan liitetty toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelmalla varmistetaan erityisesti, että

käytössä on sisäiset säännöt petosepäilyjen käsittelemistä ja niistä raportoimista varten;

petostentorjuntatoimia koskevat vastuut on jaettu selvästi yksiköiden ja toimintojen välillä;

mahdollisia petosriskejä tarkastellaan JRC:n hallintosuunnitelmaan liittyvän vuotuisen riskinarvioinnin yhteydessä;

·ollaan säännöllisesti läsnä petostenehkäisy- ja -havaitsemisverkostossa ja petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia käsittelevän komitean kokouksissa ja pidetään yhteyttä muihin pääosastoihin ja yksiköihin;

·petostentorjunnan paikallisen yhteyshenkilön tehtävää hoidetaan, tutkimusalan yksiköiden yhteisen toimintasuunnitelmien mukaisesti;

·varmistetaan tarkoituksenmukainen yhteistyön taso OLAFin kanssa.

Edellinen, vuotta 2017 koskeva petostentorjunnan toimintasuunnitelma pantiin täytäntöön onnistuneesti. Energian pääosaston peräkkäisissä petostentorjuntastrategioissa on pidetty tärkeänä henkilöstön valveutuneisuutta, suhteita täytäntöönpanoelimiin sekä yhteistyöverkoston kehittämistä OLAFin ja komission välille ja energian pääosaston ja muiden tutkimusalan pääosastojen välille. Strategian täytäntöönpanoa seurataan ja siitä raportoidaan energian pääosaston johdolle vähintään kahdesti vuodessa.

Indikaattorit, jotka liittyvät strategian ylläpitoon ja päivittämiseen, johdolle raportoimisen säännöllisyyteen ja henkilöstön valveutuneisuuden parantamiseen, osoittavat strategian olevan tehokas väline petosten ehkäisemisessä ja havaitsemisessa. Henkilöstön valveutuneisuuden parantamiseksi olisi kuitenkin tehtävä edelleen jatkuvaa työtä. Vuosina 2016–2017 laadittiin valistustoimia käsittävä ohjelma, johon sisältyy energian pääosaston ydintoimintoihin ja politiikan tavoitteisiin liittyviä erityisaloitteita. Vuonna 2017 aloitteissa painotuttiin kohdennettuihin tapaamisiin ja haavoittuvuusanalyysejä koskeviin työpajoihin. Petosten torjunnasta keskusteltiin säännöllisesti myös sisäisen valvonnan uutiskirjeessä. Tietopaketti oli käytettävissä intranetsivustolla.

JRC D&WM -ohjelma

Varainhoitoasetuksen sekä ennakko- ja jälkitarkastusten suorittamista koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti JRC on perustanut julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan työryhmän varapääjohtajan alaisuuteen. Se tekee ennakkotarkastuksia hankintamenettelyjen oikeudellisten ja sääntelynäkökohtien osalta ja antaa ohjeita edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle ennen myöntämispäätöksen tekemistä. Työryhmän tekemien tarkastusten tarkoituksena on vähentää komission oikeudellista ja maineeseen kohdistuvaa riskiä. Tarkastukset täydentävät muita, JRC:n rahoitus- ja hankintayksikön ja resurssien hallinnasta vastaavien yksiköiden tekemiä ennakkotarkastuksia.

Jälkitarkastuksia koskevaa JRC:n strategiaa toteutetaan käyttäen ositettua otantamenetelmää laitosalue- tai sektoritasolla. Vuonna 2017 jälkitarkastuksia tehtiin vuoden kuluessa tehtyjen oikeudellisten sitoumusten osalta 120:lle otokseen valitulle maksulle ja 59:lle niihin liittyvälle hankinta-aineistolle. Tarkastuksiin perustuvia suosituksia tarkastellaan ja ne pannaan täytäntöön kohtuullisessa ajassa.

JRC:n petostentorjuntastrategia päivitettiin joulukuussa 2017, jotta sillä voitiin myötävaikuttaa komission petostentorjuntastrategian päivitykseen OLAFin uusimpien menetelmien huomioon ottamiseksi.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero
’Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto’

JM/EI-JM 41

EFTA-mailta 42

ehdokasmailta 43

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

5

Kozloduy-ohjelma [12.04.01]

JM

EI

EI

EI

EI

5

Bohunice-ohjelma [12.4.2002]

JM

EI

EI

EI

EI

5

JRC D&WM -ohjelma [12.04.03]

JM

EI

EI

EI

EI

5

JRC D&WM -ohjelma [12.01.02]

EI-JM

EI

EI

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 44

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

’Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto’

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat

12.04.01 {Kozloduy-ohjelma}

Sitoumukset

(1)

9,000

9,000

9,000

9,000

9,000

9,000

9,000

-

63,000

Maksut

(2)

-

-

-

-

-

-

21 000

42 000

63 000

Toimintamäärärahat

12.04.02 {Bohunice-ohjelma}

Sitoumukset

(3)

27,500

27,500

-

-

-

-

-

-

55,000

Maksut

(4)

-

-

27,500

27,500

-

-

-

-

55,000

Toimintamäärärahat

12.04.03 {JRC D&WM -ohjelma}

Sitoumukset

(5)

44,545

45,436

46,345

47,272

48,217

49,181

50,167

-

331,163

Maksut

(6)

8,909

23,342

34,054

40,526

44,900

47,580

48,532

83,321

331,163

Toimintamäärärahat

YHTEENSÄ

Sitoumukset

(7) =
1+3+5

81,045

81,936

55,345

56,272

57,217

58,181

59,167

-

449,163

Maksut

(8) =
2+4+6

8,909

23,342

61,554

68,026

44,900

47,580

69,532

125,321

449,163

Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 45

12.01.02

Sitoumukset = maksut

(9)

2,265

2,310

2,356

2,404

2,451

2,500

2,551

16,837

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=7+9

83,310

84,246

57,701

58,676

59,668

60,681

61,718

466,000

Maksut

=8+9

11,174

25,652

63,910

70,430

47,351

50,080

72,083

125,321

466,000

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen V liite) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Henkilöresurssit		1,001	1,001	1,001	1,573	2,574	3,289	4,004		14,443
Muut hallintomenot		0,105	0,105	0,105	0,105	0,105	0,105	0,105		0,735
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	1,106	1,106	1,106	1,678	2,679	3,394	4,509		15,178

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	84,416	85,352	58,807	60,354	62,347	64,075	66,227		481,578
	Maksut	12,280	26,758	65,016	72,108	50,030	53,474	76,592	125,321	481,578

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

PO ENER / JRC

Henkilöresurssit

1,001

1,001

1,001

1,573

2,574

3,289

4,004

14,443

Muut hallintomenot

0,105

0,105

0,105

0,105

0,105

0,105

0,105

0,735

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7, välisumma

1,106

1,106

1,106

1,678

2,679

3,394

4,109

15,178

Monivuotisen rahoituskehyksen 46 OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

JRC

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

2,265

2,310

2,356

2,404

2,451

2,500

2,551

16,837

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät,
välisumma

2,265

2,310

2,356

2,404

2,451

2,500

2,551

16,837

YHTEENSÄ

3,371

3,416

3,462

4,082

5,130

5,894

7,060

32,015

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

JRC:n tapauksessa hallintomenoja koskevan otsakkeen alla olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat tasataan vastaavalla suoraan tutkimustoimintaan liittyvään henkilöstötaulukkoon ja asianomaisiin määrärahoihin tehtävällä vähennyksellä.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa			7	7	7	11	18	23	28
EU:n ulkopuoliset edustustot
Tutkimus
• Ulkopuolinen henkilöstö: (kokoaikaiseksi muutettuna) 47 Otsake 7
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 48	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Tutkimus
Muu (mikä?)
YHTEENSÄ		7		7	7	11	18	23	28

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat

Kahden ohjelman toteutuksen seuranta.

JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelma

Ohjelman seuranta ja toteutus

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Rahoitukseen osallistuva taho
Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

-vaikutukset omiin varoihin

-vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta		Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 49
	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
Momentti ..............

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1) Pettenin ydinlaitoksen toiminnasta nykyisin vastaava luvanhaltija on yksityinen yritys NRG (lääketieteessä käytettävien isotooppien tuottaja), mutta komission vastuulle laitoksen omistajana kuuluu käytöstä poistaminen ja jätehuolto.

(2) EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33 ja s. 954.

(3) EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11 ja s. 38.

(4) ”Jos jokin yhteisön toimi osoittautuu tarpeelliseksi yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi eikä tässä sopimuksessa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.” (Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artikla).

(5) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 549/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisasiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevaa Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktoria koskevan pöytäkirjan N:o 9 täytäntöönpanosta (EUVL L 131, 23.5.2007, s. 1).

(6) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1368/2013, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille Bulgariassa ja Slovakiassa (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 1).

(7) ”Yhteisö antaa vuosina 2004–2006 Slovakialle rahoitustukea käytöstä poistamista varten sekä Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktorin sulkemisen ja käytöstä poistamisen seurauksien käsittelemiseksi.” (Liittymisasiakirjan pöytäkirja N:o 9, 2 artiklan 1 kohta; EUVL L 236, 23.9.2003, s.954).

(8) ”Yhteisö antaa Bulgarialle rahoitustukea vuosina 2007–2009 tukeakseen käytöstä poistamista sekä Kozloduyn ydinvoimalaitoksen 1–4 reaktorien sulkemisen ja käytöstä poistamisen seurauksien käsittelyä.” Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan 30 artiklan 2 kohta, vuoden 2005 liittymisasiakirja (EUVL L 157, 21.6.2005, s. 38).

(9) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 647/2010, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2010, Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 käytöstä poistamiselle myönnettävästä unionin rahoitustuesta (”Kozloduy-ohjelma”) (EUVL L 189, 22.7.2010, s. 9).

(10) ”1. Komissio perustaa kuultuaan tieteellis-teknistä komiteaa yhteisen ydintutkimuskeskuksen. Keskus huolehtii tutkimusohjelmien sekä muiden komission sille antamien tehtävien toteuttamisesta. Keskus huolehtii myös yhdenmukaisen ydinterminologian ja vakioidun mittausjärjestelmän aikaansaamisesta. Keskus perustaa ydinmittausten keskustoimiston.
2. Keskuksen toimintaa voidaan maantieteellisin tai toiminnallisin perustein harjoittaa eri laitoksissa.” (Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 8 artikla).

(11) Ydinlaitosten menneisyyden taakka, joka on syntynyt yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) Euratom-perustamissopimuksen nojalla toteuttamista toimista – Vanhentuneiden ydinlaitosten purkaminen ja jätehuolto (KOM(1999) 114 lopullinen).

(12) Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Ydinlaitosten menneisyyden taakka, joka on syntynyt yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) Euratom-perustamissopimuksen nojalla toteuttamista toimista - Vanhentuneiden ydinlaitosten purkaminen ja jätehuolto (KOM(1999) 114 – C5-0214/1999 – 1999/2169(COS) (EYVL C 67, 1.3.2001, s. 167).

(13) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja jätehuolto - Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) Euratom-perustamissopimuksen nojalla toteuttamista toimista johtuvat ydinalan velvoitteet (SEK(2004) 621 lopullinen).
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto: Euratomin perustamissopimuksen nojalla toteutetuista yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimista johtuvien ydinalan velvoitteiden hoitaminen (KOM(2008) 903 lopullinen).
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto: Euratomin perustamissopimuksen nojalla toteutetuista yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimista johtuvien ydinalan velvoitteiden hoitaminen (COM(2013) 734 final).

(14) 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajien julistus (25. maaliskuuta 2017).http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/03/25/rome-declaration/

(15) Bohunice-ohjelma on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2025 ja Kozloduy-ohjelma vuonna 2030.

(16) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artikla.

(17) Audit on Nuclear Decommissioning and Waste Management Programme at the JRC – Financial Aspects, IA – 14 – 06 (224); Final Report.

(18) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13. huhtikuuta 2016 (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(19) D&WM-ohjelman korkean tason ohjauskomitean muodostavat JRC:n varapääjohtajat sekä JRC:n osastot, joihin D&WM-ohjelma nykyisin vaikuttaa (D&WM-ohjelman toteutuksesta vastaava ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen osasto, strategiaa ja työohjelmaa koordinoiva osasto sekä terveydestä ja turvallisuudesta vastaavat johtajat eli Karlsruhen, Geelin, Pettenin ja Ispran osastojen johtajat). Oikeudellista tukea antaa JRC:n oikeudellisen neuvonnan yksikkö.

(20) Euroopan parlamentin päätöslauselma KOM(1999) – 114 – C5-0214/1999 – 1999/2169(COS): ”... varmistamaan YTK:ta avustavan jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan ryhmän jäsenten pätevyyden ja riippumattomuuden sen suorittaessa tehtäviään” (EYVL C 67, 1.3.2001, s. 167).

(21) Komission päätös, annettu 30 päivänä toukokuuta 2016, komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta (C(2016) 2201 final).

(22) Viimeisimmät julkaisut: Management Plan 2017, Ares(2017) 118361; 2016 Annual Activity Report, Ares(2017) 1877780

(23) 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajien julistus (25 päivänä maaliskuuta 2017).http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/03/25/rome-declaration/

(24) Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).

(25) Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).

(26) EUVL L 157, 21.6.2005, s. 29.

(27) EUVL L 236, 23.9.2003, s. 954.

(28) Ydinlaitosten menneisyyden taakka, joka on syntynyt yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) Euratom-perustamissopimuksen nojalla toteuttamista toimista – Vanhentuneiden ydinlaitosten purkaminen ja jätehuolto (KOM(1999) 114 lopullinen).

(29) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja jätehuolto - Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) Euratom-perustamissopimuksen nojalla toteuttamista toimista johtuvat ydinalan velvoitteet (SEK(2004) 621 lopullinen).
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto: Euratomin perustamissopimuksen nojalla toteutetuista yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimista johtuvien ydinalan velvoitteiden hoitaminen (KOM(2008) 903 lopullinen).
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto: Euratomin perustamissopimuksen nojalla toteutetuista yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimista johtuvien ydinalan velvoitteiden hoitaminen (COM(2013) 734 final).

(30) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

(31) [täydellinen nimi; EUVL-viite].

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(33) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(34) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 11,96, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(35) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(37) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1368/2013, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille Bulgariassa ja Slovakiassa sekä asetusten (Euratom) N:o 549/2007 ja (Euratom) N:o 647/2010 kumoamisesta (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 1).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(39) sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(40) Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(41) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat

(42) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(43) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(44) Kokonaiskustannukset eivät ehkä täsmää pyöristämisen vuoksi.

(45) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(46) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(47) Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(48) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(49) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero ’Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto’	JM/EI-JM 41	EFTA-mailta 42	ehdokasmailta 43	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
5	Kozloduy-ohjelma [12.04.01]	JM	EI	EI	EI	EI
5	Bohunice-ohjelma [12.4.2002]	JM	EI	EI	EI	EI
5	JRC D&WM -ohjelma [12.04.03]	JM	EI	EI	EI	EI
5	JRC D&WM -ohjelma [12.01.02]	EI-JM	EI	EI	EI	EI

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	PO ENER / JRC
Henkilöresurssit	1,001	1,001	1,001	1,573	2,574	3,289	4,004	14,443
Muut hallintomenot	0,105	0,105	0,105	0,105	0,105	0,105	0,105	0,735
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,106	1,106	1,106	1,678	2,679	3,394	4,109	15,178