Bryssel 6.6.2018

COM(2018) 447 final

2018/0236(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2018) 327 final}
{SWD(2018) 328 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Unioni on kasvattanut investointejaan avaruusalaan aina 1990-luvulta lähtien. Jo ennen kuin unionin tämän alan toimia määrittävät Lissabonin sopimus ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) uusi 189 artikla tulivat voimaan, unionissa oli jo menestyksekkäästi kehitetty eurooppalaisia satelliittinavigointiohjelmia EGNOSia ja Galileoa. Kumpikin ohjelma on parhaillaan käynnissä 1 , ja Galileoa pidetään tällä hetkellä yhtenä unionin lippulaivoista.

GMES-ohjelmaan perustuva maanhavainnointiohjelma Copernicus 2 lisättiin kahteen ensimmäiseen ohjelmaan vuonna 2014. Tämän jälkeen unioni on käynnistänyt toimia avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, tukikehyksen 3 puitteissa. Kaikkiin unionin avaruustoimiin, tutkimus mukaan lukien, varattiin vuosina 2014–2020 määrärahoja yhteensä 12,6 miljardia euroa.

Komissio määritti 26. lokakuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Avaruusstrategia Euroopalle” 4 Euroopan uuden avaruusstrategian, jolla on neljä strategista päämäärää: avaruudesta yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle saatavan hyödyn maksimointi, kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen avaruusalan tukeminen, Euroopan strategisen autonomian lujittaminen avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä suojatussa ja turvallisessa ympäristössä sekä Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen.

Euroopan avaruusstrategia hyväksyttiin, koska avaruusalalla on unionille strategista merkitystä ja Euroopan avaruusalan on mukauduttava muuttuvaan globaaliin ympäristöön. Avaruusala tukee monia unionin politiikanaloja ja strategisia painopisteitä. Avaruusasiat voivat olla ratkaisevan tärkeitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen, kestävän kehityksen, rajavalvonnan, merialueiden valvonnan ja unionin kansalaisten turvallisuuden kaltaisiin uusiin haasteisiin tarttumisessa. Unionin uusien painopisteiden myötä myös ohjelmaa on kehitettävä uusilla tavoilla. Turvallisuusvaatimuksia on tiukennettava unionin avaruusjärjestelmiä kehitettäessä, jotta siviili- ja turvallisuustoiminnan välistä synergiaa saadaan hyödynnettyä kaikin tavoin.

Avaruusasiat ovat kuitenkin myös osa globaalia arvoketjua, jossa parhaillaan tapahtuvat suuret muutokset venyttävät avaruusalan perinteisiä rajoja. ”New Space” eli avaruusalan uudet toimijat mullistavat avaruusalaa paitsi teknologisesta, myös liiketoimintamallien näkökulmasta. Avaruusala houkuttelee jatkuvasti uusia yrityksiä ja yrittäjiä, joilla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta alasta. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että unioni tukee aktiivisesti koko avaruusalaa, etenkin tutkimusta ja kehitystä, uusyrityksiä sekä avaruusalalla toimivia yrityshautomoita. 

Ohjelmista mainittakoon tarkemmin, että komissio painotti Euroopan avaruusstrategiassa, kuinka tärkeää on varmistaa Galileosta, EGNOSista ja Copernicuksesta tarjottavien palvelujen jatkuva toiminta sekä näiden palvelujen uusien sukupolvien valmistelu, millä saadaan kehitettyä SST-palveluja. Komissio toi julki myös valtiollisen satelliittiviestintäjärjestelmän (GOVSATCOM), joka oli alun perin osa komission vuoden 2017 työohjelmaa. Komissio painotti myös komission, jäsenvaltioiden, maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (Global Navigation Satellite Systems, GNSS) turvallisuutta käsittelevän Euroopan GNSS-viraston, Euroopan avaruusjärjestön ja kaikkien muiden Euroopan avaruuspolitiikan täytäntöönpanoon osallistuvien virastojen ja sidosryhmien välisten kumppanuuksien keskeistä roolia ja toi tällä esiin, miten ratkaisevan tärkeää on saada käyttöön tehokas ja asianmukainen hallintojärjestelmä unionin avaruusohjelman toteuttamiseen.

Uuden GOVSATCOM-aloitteen osalta on huomattava, että suojattua satelliittiviestintää koskevien eurooppalaisten valmiuksien puutteita on tuotu esiin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2013 hyväksymissä päätelmissä sekä useissa myöhemmissä neuvoston päätelmissä, komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta, 27 jäsenvaltion johtajan antamassa Rooman julistuksessa sekä useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa.

Lähestymistavan, jota komissio suositteli Euroopan avaruusstrategiaa koskevassa tiedonannossaan, vahvistivat sekä neuvosto 30. toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä 5 että Euroopan parlamentti 12. syyskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa 6 . Etenkin neuvosto kannusti 30. toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä komissiota ja jäsenvaltioita tukeutumaan edelleen tapauksen mukaan Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan kansallisten avaruushallintojen tekniseen tietämykseen, kehotti komissiota analysoimaan ja arvioimaan Euroopan GNSS-viraston vastuualueiden mahdollista kehitystä sekä myönsi, että avaruusresurssien siviili- ja sotilaskäytön välillä olisi pyrittävä tarvittaessa vahvempaan synergiaan.

Asetusehdotus kuuluu Euroopan avaruusstrategian jatkotoimenpiteisiin. Täysin integroidulla avaruusohjelmalla kootaan yhteen kaikki unionin toimet alalla, jolla on suuri strateginen merkitys. Tämä tarjoaa yhtenäiset puitteet tuleville investoinneille sekä parantaa näkyvyyttä ja joustavuutta. Toimintaa tehostamalla se auttaa viime kädessä ottamaan käyttöön uusia avaruusalaan perustuvia palveluja, joista on hyötyä kaikille EU:n kansalaisille.

Tästä syystä ohjelman tavoitteena on

tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa tietoturvallisia avaruusaiheisia tietoja, dataa ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät;

maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt muun muassa edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien tiedon, datan ja palvelujen mahdollisimman laajaa hyödyntämistä;

parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta, toiminnanvapautta ja strategista autonomiaa etenkin teknologiakysymyksissä sekä näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta;

edistää unionin asemaa kansainvälisellä toimintakentällä johtavana avaruusalan toimijana ja vahvistaa sen roolia tahona, joka tarttuu globaaleihin haasteisiin ja tukee globaaleja aloitteita myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta.

Asetusehdotus sisältää näiden päämäärien saavuttamiseen sopivia toimia.

Asetusehdotuksella yksinkertaistetaan ja järkeistetään huomattavasti unionin nykyistä säännöstöä, sillä siinä kootaan samaan säädökseen ja harmonisoidaan lähes kaikki säännöt, jotka ovat aiemmin olleet eri asetusten tai päätösten osia. Tämä nostaa unionin avaruuspolitiikan profiilia, mikä sopii siihen merkittävään rooliin, jonka unioni aikoo jatkossa ottaa avaruusalan globaalina toimijana.

Tämän ehdotuksen mukaiset unionin avaruusmäärärahat riittävät kaikkien suunniteltujen toimien toteuttamiseen, etenkin Galileon, EGNOSin, Copernicuksen ja SST:n jatkamiseen ja kehittämiseen sekä Govsatcom-aloitteen käynnistämiseen.

Ehdotuksen ohjelman hallintoa koskevilla säännöillä selkeytetään eri asianosaisten tahojen eli pääasiassa jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan avaruusohjelmaviraston välisiä suhteita ja rooleja sekä määritellään ohjelman kaikki komponentit kattava yhtenäinen hallinnointijärjestelmä. Ehdotuksella vahvistetaan entisen Euroopan GNSS-viraston roolia laajentamalla sen tehtäväkenttää turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän osalta siten, että tehtäviin kuuluvat jatkossa ohjelman kaikki komponentit, mikä oikeuttaa myös kyseisen viraston nimen muuttamisen Euroopan unionin avaruusohjelmavirastoksi.

Lisäksi ehdotuksessa määritellään ja yhdenmukaistetaan ohjelman turvallisuuspuitteet etenkin noudatettavien periaatteiden ja menettelyjen sekä toteutettavien toimenpiteiden osalta. Tämä on olennaisen tärkeää toimien kaksikäyttöluonteen vuoksi.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Unionin avaruusalaa koskevaan säännöstöön kuuluvat tällä hetkellä seuraavat asetukset ja päätökset:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013 Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien (Galileo ja EGNOS) toteuttamisesta ja käytöstä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014 Copernicus-ohjelman perustamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 541/2014/EU avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010 Euroopan GNSS-viraston perustamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelmassa

neuvoston päätös 2014/496/YUTP Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista Galileo-järjestelmän käyttöönoton, toiminnan ja käytön näkökohdista.

Tällä asetuksella korvataan ja kumotaan näistä teksteistä ensimmäiset neljä. Asetuksessa säädetään normeista, jotka ovat yhteisiä kaikille ohjelman komponenteille, mukaan lukien Galileo, EGNOS, Copernicus ja SST, sekä määrätään eräistä komponenttikohtaisista säännöistä. Asetukseen (EU) N:o 912/2010 tarvittavat muutokset ovat sellaisia, että selkeyden ja yksinkertaisuuden takia on suositeltavinta kumota myös tämä teksti ja sisällyttää Euroopan GNSS-viraston työtä jatkavaa uutta avaruusohjelmavirastoa koskevat säännöt unionin avaruusohjelman perustamisesta annettavaan asetusehdotukseen.

Ehdotetulla asetuksella ei miltään osin muuteta päätöstä N:o 1104/2011/EU, eikä ehdotus vaikuta tähän päätökseen, vaan päätöksellä säädellään jatkossakin tiettyä Galileon tarjoamaa palvelua eli julkisesti säänneltyä palvelua (PRS). Päätöstä sovelletaan siis edelleenkin ehdotetun asetuksen ohella, ja päätös täydentää asetusehdotusta kyseistä palvelua koskevana erityissäännöksenä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 28 artiklaan perustuvaa päätöstä 2014/496/YUTP sovelletaan samoin jatkossakin entiseen tapaan.

Galileon ja EGNOSin yhteydessä päätöksessä 2014/496/YUTP säädettyjä menettelyjä sovelletaan kaikissa tapauksissa, joissa komponenttien käyttöönotto, toiminta tai käyttö saattaa haitata unionin tai jonkin sen jäsenvaltion turvallisuutta etenkin unionin toimia edellyttävän kansainvälisen tilanteen seurauksena tai silloin, kun itse komponenttien tai niiden palvelujen toimintaan kohdistuu jokin uhka.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Avaruusalalla on runsaasti myönteisiä välillisiä vaikutuksia myös muihin talouden aloihin. Unionin avaruusstrategian päätavoitteita, jotka sisältyvät myös asetusehdotukseen, ovat muun muassa avaruudesta kansalaisten hyvinvoinnille ja unionin taloudelliselle vauraudelle saatavan hyödyn maksimointi, tieteellisen ja teknisen edistyksen ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukeminen sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden edistäminen.

EGNOSin, Galileon, Copernicuksen ja muiden avaruusjärjestelmien toiminnalla täydennetään suoraan toimia, jotka kuuluvat muihin unionin politiikanaloihin, etenkin tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaan, teollisuuspolitiikkaan, yhteiseen maatalouspolitiikkaan, kalastuspolitiikkaan, Euroopan laajuisiin verkkoihin, ympäristöpolitiikkaan, energiapolitiikkaan ja kehitysapuun.

SST:llä sekä uudella GOVSATCOM-aloitteella tuetaan myös Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman ja Euroopan unionin globaalistrategian tavoitteita. Niillä lisätään turvallisuusalan toimijoiden operatiivista tehokkuutta sekä turvataan kansalaisten oikeus turvallisuuteen, diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaan suojeluun sekä henkilötietojen suojaan. Lisäksi niillä parannetaan EU:n merkittävien politiikanalojen tehokkuutta esimerkiksi meriturvallisuusstrategian, EU:n kyberpuolustuspolitiikan kehyksen, arktisen politiikan, rajavalvonnan ja muuttoliikeasioiden, humanitaarisen avun, kalastuksen, liikenteen sekä kriittisen infrastruktuurin hallinnan aloilla.

Ohjelman toimia olisi käytettävä käsittelemään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita niin, että toimet eivät ole päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäytä sitä ja että toimilla saadaan aikaan selvää Euroopan tason lisäarvoa. Näin varmistetaan johdonmukaisuus ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välillä ja vältetään kilpailun kohtuuton vääristyminen sisämarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Ehdotetun asetuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 189 artiklan 2 kohta, jonka perusteella unioni voi laatia eurooppalaisen avaruuspolitiikan ja jonka mukaan Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on toimivalta hyväksyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ohjelma, jolla edistetään politiikan tavoitteiden saavuttamista.

Galileoa ja EGNOSia koskevat GNSS-asetus (EU) N:o 1285/2013 ja Euroopan GNSS-virastosta annettu asetus (EU) N:o 912/2010 pohjautuvat SEUT-sopimuksen Euroopan laajuisia verkkoja koskevaan 172 artiklaan, mutta tuomioistuimen oikeusperustan valintaa koskevan oikeuskäytännön perusteella ehdotetun asetuksen pohjaksi on syytä valita SEUT-sopimuksen 189 artiklan 2 kohta, kun otetaan huomioon kohdassa säädettyjen toimien sisältö ja tavoitteet.

Toissijaisuusperiaate

Avaruus on huipputekninen ala, jossa liikkuu huomattavia taloudellisia resursseja ja joka on monenlaisten alojen kehittyneen teknologian sovelluskohde. Ehdotetun asetuksen edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista edes avaruusalalla pisimmälle edistyneille jäsenvaltioille. Tosiasia on, että alan tieteellinen ja tekninen kokemus ja osaaminen ovat hajallaan EU:n eri talousalueilla sekä Euroopan avaruusjärjestössä, kansainvälisessä järjestössä, johon useimmat EU:n jäsenvaltiot kuuluvat. Taloudelliselta kannalta Galileon ja Copernicuksen kaltaisten, kaikkien unionin jäsenvaltioiden ja vieläpä kaikkien muidenkin maapallon alueiden etuja palvelevien järjestelmien rakentaminen ja käynnissä pitäminen on liian suuri tehtävä yhdelle yksinään toimivalle jäsenvaltiolle. Ehdotetun asetuksen tavoitteiden laajuus ja vaikutukset ovat niin huomattavat, että niiden riittävä saavuttaminen on mahdollista vain unionin tasolla.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotetussa asetuksessa säädetään toimenpiteistä, jotka eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman komponentit Galileo, EGNOS, Copernicus, SST sekä GOVSATCOM vastaavat unionin yritysten ja kansalaisten tarpeisiin. Niillä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia unionin talouteen. Näiden järjestelmien kehittämisessä tavoitteena on EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tukeminen sekä EU:n poliittisten painopisteiden optimaalinen saavuttaminen esimerkiksi ilmastonmuutoksen sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Unionin oman avaruusalan tukeminen etenkin uusyrityksiä ja käynnistysvaiheen yrityksiä tukemalla auttaa turvaamaan unionintoiminnanvapauden sekä strategisen autonomian teknologia-asioissa ja tekemään sen toiminnasta entistä kansainvälisempää.

Tämän lisäksi ohjelmalle osoitetut määrärahat ovat oikeasuhteiset tavoitteisiin nähden. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat rahasummat on määritelty vaikutustenarvioinnin yhteydessä tehtyjen analyysien ja arvioiden perusteella, ja niistä kerrotaan tarkemmin jäljempänä.

Toimintatavan valinta

Sen lisäksi, että SEUT-sopimuksen 189 artiklan 2 kohdassa on nimenomainen määräys ohjelman perustamisesta annettavasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta, asetus on myös sopivin väline ohjelman kestävän perustan luomiseksi. Tällaisella säädöksellä varmistetaan ohjelman tehokkaan toteuttamisen edellyttämä yhdenmukaisuus ja suora soveltaminen, ja samalla annetaan ohjelmalle riittävästi näkyvyyttä sekä toteuttamisen vaatimat taloudelliset resurssit.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Galileon ja EGNOSin osalta komissio antoi GNSS-asetuksen (EU) N:o 1285/2013 34 artiklan sekä Euroopan GNSS-virastosta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 26 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliraportin Galileon ja EGNOSin edistymisestä sekä Euroopan GNSS-viraston toiminnasta. Tässä yhteydessä komissio teetti väliarviointitutkimuksen 7 .

Väliarviointiraportissa keskityttiin ohjelman toteutukseen vuosina 2014–2016. Siinä todettiin, että Galileo ja EGNOS ovat osoittautuneet tehokkuudeltaan riittäviksi ja ne ovat hyvää vauhtia saavuttamassa GNSS-asetuksessa vuodeksi 2020 asetettuja pitkän aikavälin tavoitteita. Galileon turvallisuushallinnossa sekä Galileon ja EGNOSin yleisessä hallinnoinnissa on kuitenkin havaittu jonkin verran tehottomuutta sekä mahdollisia kehityskohteita.

Yleisen hallinnoinnin osalta vuodet 2014–2016 olivat tärkeää siirtymäkautta, jolloin hallinto- ja hallintakehyksen keskeisiä osa-alueita toteutettiin ja yhdistettiin vaiheittain. Niiden tulevalla kehityksellä on huomattava merkitys Galileon tulossa olevalle käyttövaiheelle, joten se ansaitsee erityistä huomiota.

Turvallisuushallinnon osalta huomiota on kiinnitettävä varsinkin seuraavaan vaiheeseen, jotta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja sen työntekijöiden riippumattomuus Galileon ja EGNOSin operatiivisesta toiminnasta voidaan taata.

Rahoituksen osalta sekä Galileoa että EGNOSia on toteutettu vuoden 2016 lopulta lähtien GNSS-asetuksessa annetun 7 071 miljoonan euron talousarvion puitteissa, ja kustannukset ovat pysyneet yleisesti hallinnassa.

Johdonmukaisuudessa muiden EU:n politiikkojen ja muiden GNSS-ohjelmien kanssa sekä sisäisessä johdonmukaisuudessa niin Galileo kuin EGNOSkin ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Euroopan GNSS-virasto on myös saavuttanut hyvin Galileon ja EGNOSin edistykseen sekä tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehitykseen liittyvät tavoitteensa hoitamalla ydintehtävänsä ja delegoidut tehtävänsä tehokkaasti. Euroopan GNSS-virastolla on kuitenkin ollut jonkin verran vaikeuksia sopivan henkilöstön palkkaamisessa.

Copernicuksen osalta komissio laati Copernicus-asetuksen (EU) N:o 377/2014 32 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarvioinnin kaikkien Copernicuksesta rahoitettujen tehtävien tavoitteiden saavuttamisesta ja käsitteli arvioinnissa niiden tuloksia ja vaikutuksia, Euroopan tasolla saatua lisäarvoa ja resurssien käytön tehokkuutta. Komissio teetti aiheesta väliarviointitutkimuksen.

Väliarviointi kattoi vuodet 2014–2016. Sen johtopäätösten mukaan Copernicuksen toteuttaminen eteni suunnitelman mukaisesti ja sillä oli jo voitu siihen kohdistuneiden merkittävien odotusten mukaisesti tukea Euroopan autonomiaa laadukkaan ja käyttökelpoisen datan tuotannossa sekä datan tuomisessa suurten käyttäjäjoukkojen hyödynnettäväksi niin institutionaalisiin kuin kaupallisiinkin tarkoituksiin.

Muita esiin tuotuja Copernicus-ohjelman vahvuuksia olivat avoimen datan politiikka, käytön omaksumiseen yksityisellä sektorilla kannustavat toimet, konkreettiset taloudelliset hyödyt, johdonmukaisuus sekä sisäisesti että muiden EU:n toimien kanssa, talousarvion erinomainen toteutuminen asetuksessa säädettyjen raamien mukaisesti sekä hyvä yhteistyö niin komission sisällä kuin jäsenvaltioiden kanssa.

Saatujen kokemusten hyödyntämisen osalta ohjelman esimerkillisen menestyksen sekä tuotetun tiedon määrän perusteella tehtiin kaksi havaintoa:

i)Datansaantia ja jakelua on kehitettävä: rekisteröityjen käyttäjien erittäin suuren määrän vuoksi viestintäasioita, datansaantia ja jakelua sekä datan latausmahdollisuuksia on parannettava.

ii)Avaruutta koskevan tiedon integrointia muihin politiikanaloihin ja talouden sektoreihin on kehitettävä painottamalla entistä enemmän käytön omaksumista: Copernicuksella tavoitetaan käyttäjäkuntia perinteiseltä avaruusalalta, mutta avaruusalan toimijoihin kuulumattomien mahdollisten käyttäjien tavoittaminen edellyttää vielä lisätoimia.

SST:n osalta komissio hyväksyi 3. toukokuuta 2018 kertomuksen avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen täytäntöönpanosta (2014–2017) (COM(2018)256). Kertomuksen johtopäätöksenä esitettiin, että EU:n SST tuotti EU:n tason lisäarvoa sekä tuloksia kaikkien toimenpiteiden ja kaikkien kolmen palvelun osalta, mutta EU:n SST:tä on vielä kehitettävä, jotta sen vaikuttavuutta saataisiin parannettua. Kertomuksessa esitettyihin suosituksiin vastattiin siihen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa. Siinä mainittiin neljä kysymystä, joihin on puututtava, jos toteuttamista halutaan tehostaa lähivuosina:

i)Lisätään EU:n SST-palvelujen autonomiaa ajanmukaistamalla SST-ilmaisimet, kehittämällä uusia ilmaisimia sekä perustamalla SST-tiedon perusteella laadittava eurooppalainen avaruusesineluettelo.

ii)Kehitetään EU:n SST:n eurooppalaista ulottuvuutta poistamalla tarpeettomia päällekkäisyyksiä kansallisten SST-keskusten kanssa sekä edellyttämällä erikoistumista parhaiden tulosten perusteella.

iii)Muutetaan päätöksenteon rakennetta käyttämällä määräenemmistöpäätöksiä sekä perustamalla yhteinen koordinaatiotiimi, joka huolehtii teknisen työn valvonnasta.

iv)Tarkistetaan rahoitusmekanismia perustamalla ohjelma, jolla on yksi budjettikohta ja pitkän aikavälin näkökulma.

Sidosryhmien kuuleminen

Aloitetta on tuettu myös laajoilla julkisilla kuulemisilla ja työpajoilla, joilla on pyritty keräämään kaikkien asianomaisten sidosryhmien (esimerkiksi toimialan, jäsenvaltioiden ja tutkijoiden) näkemyksiä etenkin seuraavasti:

·Vuonna 2016 ennen Euroopan avaruusstrategian hyväksymistä komissio järjesti merkittävän julkisen kuulemisen kaikista avaruusasioihin liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien ohjelmat, joita nyt esitetään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten.

·Vuosina 2015–2016 avaruustutkimukseen liittyvistä asioista järjestettiin kaksi kohdennettua kuulemista, joissa kerättiin esimerkiksi jäsenvaltioiden, merkittävien toimialajärjestöjen sekä tutkimusorganisaatioiden kannanottoja.

·Vuosina 2015–2017 on järjestetty lukuisia aiheeseen keskittyviä asiantuntijatason työpajoja ja kokouksia sekä laadittu raportteja, joiden avulla on kuultu sidosryhmiä seuraavista teemoista: i) Copernicuksen ja Galileon kehitys, ii) toimialan erityistarpeet, iii) valtiollisten satelliittiviestintäjärjestelmien erityistarpeet, iv) avaruustilannetietoisuuden erityistarpeet, esimerkiksi SST, avaruussää sekä maapallon lähellä olevat kohteet.

·Vuosina 2016–2017 osana tulevan GOVSATCOM-ohjelman vaikutustenarviointia järjestettiin kohdennettuja kuulemisia kaikille asiaan liittyville sidosryhmille – jäsenvaltioille, koska ne ovat GOVSATCOMin tarjoajia ja käyttäjiä, EU:n toimielimille ja virastoille, sekä toimialan edustajille, kuten satelliittien valmistajille, operaattoreille ja pk-yrityksille – kahdenvälisen yhteydenpidon sekä yhteistyökokousten muodossa. Useimmat jäsenvaltiot ja suurin osa toimialan edustajista tukevat selkeästi ohjelmaa ja sen tavoitteita. Etenkin vahvaa turvallisuutta, kysynnän keskittämistä, kansallisiin ja kaupallisiin toimittajiin tukeutumista, siviili- ja sotilaskäytön synergiaa sekä modulaarista, palvelukeskeistä lähestymistapaa koskevat sidosryhmien suositukset otettiin osaksi ehdotusta.

Komission ennen Euroopan avaruusstrategian hyväksymistä vuonna 2016 järjestämän merkittävän julkisen kuulemisen osalta keskeiset viestit ovat:

Galileon ja EGNOSin osalta sidosryhmät ovat kaikkiaan riittävän tyytyväisiä EU:n toimintalogiikan toteutukseen sekä ohjelmien saavutuksiin arviointikaudella.

Toimien vaikuttavuus on erityisen ilmeistä Galileon avaruussegmentin saavutuksissa sekä EGNOS-palveluntuotannon tavassa yhdistää vakaus ja hyvät tulokset; esimerkkejä ovat LPV-200:n palvelutasoa koskeva vakuutus sekä APV-I:n 98,98 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden, Norjan ja Sveitsin maapinta-alasta kattava palvelu. Sidosryhmien näkemys kuitenkin on, että hallinnointia voitaisiin tehostaa pelkistämällä sen rakennetta, jonka monimutkaisuus aiheuttaa usein toimien päällekkäisyyttä ja viiveitä. Tämän lisäksi sidosryhmät haluaisivat mukauttaa hallinnointia vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, kun Galileossa siirrytään käyttövaiheeseen.

Copernicuksen avoimen datan politiikkaa pidetään vahvana ansiona. Copernicuksen palveluissa käyttäjät arvostavat tuotteiden relevanttiutta, toimitusten oikea-aikaisuutta sekä tuotteiden saatavuutta. In situ komponentin koordinoinnista on saatu hyviä tuloksia, sillä käyttäjien määrä on kasvanut ja datajoukkoja on saatu tuotettua laajempi valikoima. Copernicuksen in situ komponentin kehittämistä ja relevanttien in situ datajoukkojen käyttöä on kuitenkin painotettava vielä lisää, jolloin maanhavainnointitietojen eri lähteiden integroinnista voidaan saada lisäarvoa. Copernicuksen hallinnoinnin katsotaan toimivan tehokkaasti. In situ tiedon saatavuutta on kuitenkin parannettava. In situ tiedon saatavuuden puutteet estävät Copernicus-palvelujen täysimääräisen hyödyntämisen.

Copernicuksen tavoitteet ovat edelleen riittäviä, mutta sidosryhmien toiveena oli, että muitakin seikkoja otettaisiin huomioon (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamat CO2-päästöt, ympäristö- ja ilmastovaatimusten noudattamisen varmistaminen 8 , napa-alueet ja kulttuuriperinnön suojelu). Samalla sidosryhmät mainitsivat, että Sentinel-tietojen saatavuudessa sekä eri tietolähteiden integroinnissa olisi parantamisen varaa.

Ohjelman EU:n tason ulottuvuuden osalta sidosryhmät olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että EU:n toimien jatkuvuuden varmistaminen on tarpeen. Samalla sidosryhmät katsoivat yksimielisesti, että EU:n nykyisten toimien lopettamisella tai peruuttamisella olisi Galileolle, EGNOSille ja Copernicukselle niin vakavia seurauksia, että koko ohjelma saattaisi vaarantua.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Aiheesta on laadittu useita erityisraportteja:

·Edellä kerrotun mukaisesti ulkopuoliset toimeksisaajat tekivät väliarviointitutkimuksen ja toimittivat sitä koskevan raportin 23. kesäkuuta 2017. Tutkimus toimi pohjana GNSS-asetuksen (EU) N:o 1285/2013 34 artiklan sekä Euroopan GNSS-virastosta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 26 artiklan mukaiselle komission kertomukselle Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileon ja EGNOSin tilanteesta sekä Euroopan GNSS-viraston perustamisesta.

·Rahoituksen vaikutusta Galileoon ja EGNOSiin selvittävä tutkimus tehtiin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

·Edellä kerrotun mukaisesti ulkopuoliset toimeksisaajat tekivät myös Copernicuksen väliarviointitutkimuksen ja toimittivat sen 23. kesäkuuta 2017. Tutkimus toimi pohjana Copernicus-asetuksen (EU) N:o 377/2014 32 artiklan mukaiselle komission kertomukselle Euroopan parlamentille ja neuvostolle Copernicuksen tilanteesta.

·Ulkopuoliset toimeksisaajat tekivät Copernicuksen yhteiskunnallis-taloudellisista hyödyistä tutkimuksen, joka valmistui tammikuussa 2018.

·Ulkopuoliset toimeksisaajat tekivät tutkimuksen 9 SST:n vaikutuksista, kustannuksista ja hyödyistä ja toimittivat sitä koskevan raportin toukokuussa 2018.

·GOVSATCOMin osalta komissio tukeutui jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan puolustusviraston asiantuntijoiden muodostamaan ryhmään. Ryhmä kehitti GOVSATCOMin siviili-sotilaskäyttäjien korkean tason tarpeita koskevaa asiakirjaa, oli mukana vaikutustenarviointiprosessissa, mukaan lukien helmikuussa 2018 julkaistu PwC:n tekemä GOVSATCOMin vaikutustenarviointitutkimus, sekä antoi komission käyttöön satelliittiviestintää koskevaa asiantuntemustaan. Myös kansalliset viranomaiset ja toimiala antoivat käyttöön asiantuntemustaan sidosryhmien kuulemisen aikana.

·Yksittäisistä aiheista (esimerkiksi avaruuteen pääsy) on myös laadittu lisätutkimuksia.

Kaikki tutkimukset ovat julkisesti saatavilla EU Bookshopissa.

Vaikutustenarviointi

Parempaa sääntelyä koskevan politiikkansa mukaisesti komissio laati vaikutustenarvioinnin unionin avaruusohjelman perustamista varten.

Vaikutustenarvioinnin lähtökohdaksi otettiin kolme erityistavoitetta:

·nykyisten avaruusinfrastruktuurien ja palvelujen jatkuvuuden varmistaminen sekä uusien tai entistä parempien kehittäminen,

·innovatiivisen Euroopan avaruusalan edistäminen, sekä

·autonomista pääsyä avaruuteen koskevan EU:n valmiuden ylläpitäminen, missä tukeudutaan EU:n riippumattomaan teollisuuteen, sekä EU:n avaruutta koskevien tietojen ja palveluiden turvallinen, suojattu käyttömahdollisuus.

Ohjelman rahoituksen osalta tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa.

Perusskenaariossa nykyisiä määrärahoja supistettiin nykyisestä 15 prosenttia, missä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta. Ehdotetussa skenaariossa rahoitusta ei leikattu, vaan sitä kasvatettiin 50 prosentilla nykyiseen talousarvioon verrattuna.

Perusskenaariota pidettiin riittämättömänä Euroopan avaruusstrategiassa esiin tuotujen unionin avaruuspolitiikan kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiselle. Galileon osalta nykyisten määrärahojen pienentäminen johtaisi infrastruktuurien ja palvelujen tason vähittäiseen heikkenemiseen ja lopulta toiminnan lopettamiseen lähivuosikymmenten aikana. EGNOS pysyisi toiminnassa, mutta se ei voisi täydentää Galileota GNSS-asetuksessa säädetyllä tavalla. Copernicuksen osalta olisi odotettavissa vastaavia seurauksia, sillä koko Copernicus-arkkitehtuuria voitaisiin hädin tuskin jatkaa mahdollisesta parantamisesta puhumattakaan, kun nykyisiä satelliitteja ei olisi mahdollista korvata kokonaan niiden käyttöiän päättyessä kiertoradalla.

Ehdotetulla skenaariolla varmistetaan jatkuvuus toiminnan ja palvelujen tarjonnassa, Galileon 30 satelliitin kokonaisuuden säilyminen sekä teknologinen kehitys. Näin edistettäisiin toisen sukupolven käyttöönottoa sekä tuettaisiin kukoistavien sovelluskohdemarkkinoiden muodostumista. Copernicuksen rahoituksen jatkaminen antaisi unionille mahdollisuuden säilyttää autonomiansa ja johtoasemansa ympäristönseurannassa, hätätilanteiden hallinnassa sekä raja- ja meriturvallisuuden tukemisessa sekä antaa toimintaketjun loppupään toimijoille jonkinasteinen varmuus siitä, että nykyiseen Copernicus-infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan Copernicus-datan ja tietojen käyttö ja integrointi on mahdollista.

Jos Galileolle, EGNOSille, Copernicukselle ja SST:lle varataan riittävät määrärahat, niiden jatkamisesta saadaan todennäköisesti huomattavia yhteiskunnallis-taloudellisia ja ympäristöhyötyjä, joista yksi on uusien työpaikkojen syntyminen. Loppukäyttäjät hyötyvät suoraan monenlaisista uusista sovelluskohteista, jotka helpottavat matkustamista, työntekoa ja viestintää. Odotettavissa on myös, että kansalaiset hyötyvät nykyaikaisemmista, ympäristöystävällisistä liikennepalveluista, joiden ansiosta liikenne toimii tehokkaammin ja saastuttaa vähemmän. Toimivammat hätäpalvelut takaavat, että hätätilanteisiin pystytään reagoimaan nopeammin ja paremmin, kun taas maataloudessa kehittyneiden GNSS-sovellusten ja maanhavainnointitietojen käytöllä varmistetaan ravinnon kestävämpi saatavuus.

GOVSATCOM-järjestelmän osalta tehtiin täysimittainen itsenäinen vaikutustenarviointi. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon 29. syyskuuta 2017. Arvioinnissa tarkasteltiin perusskenaariota sekä neljää toimintavaihtoehtoa, joiden ydinelementit ovat lähtökohtaisesti kaikille samat. Ydinelementtejä ovat esimerkiksi yhteiset turvallisuusvaatimukset, kansallisen ja EU:n tason kysynnän yhdistämisestä saatava synergia, tarjonnan koordinointi, siviili- ja sotilassovellusten johdonmukaisuus, mittakaavaedut ja toiminnan tehostuminen, unionin autonomian vahvistaminen ja toimialan kilpailukyky. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan tarjontapuolen osalta, sillä niissä käytetään kansallisia tai kaupallisia satelliittiviestintäresursseja ja palveluja tai näiden yhdistelmää. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan myös sen perusteella, millä tavoin avaruusinfrastruktuuria jatkossa hankitaan: joko julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhteen kautta tai täysin EU-lähtöisin resurssein.

Säilytettävässä vaihtoehdossa hyödynnetään eri vaihtoehtojen hyviä puolia, noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja otetaan huomioon sidosryhmien suositukset. Siviili- ja sotilaskäyttäjien yhdistäminen kansallisella ja EU:n tasolla, palvelujen rahoittaminen ohjelman talousarviosta ja niin kansallisten kuin turvahyväksynnän saaneiden kaupallistenkin resurssien hyödyntäminen mahdollistavat toiminnan nopean käynnistämisen, lisäävät GOVSATCOM-järjestelmän joustavuutta ja laajentavat sen soveltamisalaa. Kustannustehokkaat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhteet katsotaan suositeltavimmaksi vaihtoehdoksi avaruusinfrastruktuurin mahdollisen tulevan kehittämisen kannalta. EU-omisteinen GOVSATCOM-keskus sekä johdonmukaiset turvallisuusvaatimukset ovat välttämättömiä.

Ohjelman vaikutustenarvioinnin luonnosversio (joka ei kattanut toisessa vaikutustenarvioinnissa käsiteltyä GOVSATCOM-järjestelmää) esitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 11. huhtikuuta 2018. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi kielteisen lausunnon 13. huhtikuuta 2018. Raporttiluonnosta muutettiin tämän jälkeen huomattavasti kehittämistä koskevien suositusten pohjalta etenkin seuraavasti:

·selkeytettiin kuvausta ohjelman kohtaamista haasteista esimerkiksi kuvaamalla tarkemmin haasteiden alkusyy (poliittiset haasteet, globaalit haasteet, nykyisistä ohjelmista saatuihin kokemuksiin perustuvat haasteet)

·selkeytettiin kyseisten haasteiden ja ohjelman yksittäisten tavoitteiden keskinäisiä yhteyksiä

·selkeytettiin kuvausta ohjelman painopisteistä ja siitä, kuinka ne liittyvät haasteisiin ja tavoitteisiin

·selvitettiin tarkemmin ohjelman hallinnoinnissa tapahtuvia muutoksia

·annettiin enemmän tietoa pääasiallisille toimenpiteille osoitetuista määrärahoista.

Toinen luonnosversio toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 25. huhtikuuta 2018. Lautakunta antoi myönteisen lausunnon 3. toukokuuta 2018, mutta suositteli vielä raportin kehittämistä kahdessa keskeisessä asiassa. Lautakunta ohjeisti ottamaan huomioon sen huomautukset ennen komission sisäisen lausuntokierroksen käynnistämistä, ja raporttiluonnosta muutettiin etenkin seuraavien kohtien osalta:

·selkeytettiin kuvausta Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston ja komission välisestä vastuunjaosta

·selvitettiin tarkemmin määrärahojen jakautumista jatkuville ja uusille toimille

·erotettiin selkeämmin yleiset ja erityistavoitteet.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarviointiluonnoksesta myönteisen lausunnon 3. toukokuuta 2018.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Edellä kerrotun mukaisesti ehdotetulla asetuksella pyritään merkittävästi yksinkertaistamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä siten, että siinä yhdistetään unionin avaruusohjelman keskeiset komponentit samaan asetukseen ja sillä korvataan kolme Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta ja yksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, joilla näitä komponentteja tällä hetkellä säädellään.

Perusoikeudet

Ehdotettu asetus sisältää tavanomaiset määräykset henkilötietojen ja yksityisyyden suojaamisesta. Siinä säädetään erityisesti, että kaikessa tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä, Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston suorittamat tehtävät ja toimet mukaan luettuina.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Unionin osuus ohjelman rahoituksesta vuodesta 2021 lähtien on 16 miljardia euroa käypinä hintoina.

Suurin osa talousarviosta toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta, sillä toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa on tehty rahoitusosuussopimukset.

Ohjelman arvioidut kustannukset perustuvat laajoihin analyyseihin, joiden tukena on nykyisten toimien (Galileo, EGNOS, Copernicus ja SST) hallinnoimisesta komissiolle kertynyt kokemus sekä GOVSATCOMista tehdyt valmistelevat tutkimukset ja sidosryhmien kuulemiset. Tämä komissiolle kertynyt asiantuntemus on olennainen tekijä toimien jatkuvuuden varmistamisessa. Tähän asetukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä mainittu henkilöresurssien arvioitu tarve on tämän asiantuntemuksen jatkuvuutta koskevan edellytyksen mukainen.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että komissio toteuttaa ohjelman varainhoitoasetuksen [108 artiklassa] tarkoitettujen työohjelmien avulla käyttäjien kehittyvät tarpeet ja teknologian kehityksen huomioon ottaen.

Ehdotetun asetuksen täytäntöönpanoa on määrä valvoa useilla tavoilla.

Komissio antaa ensinnäkin Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen ohjelman toteuttamisesta. Kertomuksessa on tietoa riskinhallinnasta, kokonaiskustannuksista, vuosittaisista toimintakuluista, tarjouskilpailujen tuloksista, saaduista tuloista, aikatauluista ja ohjelman tuloksista.

Toiseksi siinä määritellään tulosindikaattorit ohjelman toteuttamisen ja asetuksen tavoitteiden seurantaa varten, ja unionin varojen saajat velvoitetaan toimittamaan asiaa koskevat tiedot. Tietoa on kerättävä myös tutkimus- ja innovointitoiminnan tulosten hyödyntämisestä ja käyttöönotosta esimerkiksi valvomalla etenkin Euroopan horisontti ohjelmasta peräisin olevien tutkimus- ja innovointitoiminnan tulosten omaksumiseen osoitettujen varojen käyttöä.

Kolmanneksi ohjelmaa on arvioitava vähintään kerran neljässä vuodessa. Nämä arvioinnit on tehtävä hyvissä ajoin, jotta tarvittavat päätökset ehditään tehdä.

Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 10 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin tulisi perustua voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointiin. Arvioinneissa tarkastellaan ohjelman vaikutuksia käytännössä ohjelman indikaattoreiden/tavoitteiden perusteella ja analysoidaan, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää merkityksellisenä, vaikuttavana, tehokkaana, riittävästi EU:n lisäarvoa tuovana ja johdonmukaisena EU:n muuhun politiikkaan nähden. Arvioinneissa hyödynnetään saatuja kokemuksia, jotta voidaan yksilöidä puutteita/ongelmia tai mahdollisuuksia parantaa toimia tai niiden tuloksia ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntäminen/vaikutukset.

Arvioiden päätelmät ja komission huomautukset on toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetussa asetuksessa on 12 osastoa.

Asetuksen I osastossa on yleisiä säännöksiä, joilla säädetään esimerkiksi asetuksen kohteesta, ohjelman komponenteista, kyseisen ohjelman tavoitteista sekä periaatteesta, jonka mukaan unioni omistaa ohjelmassa luodun ja kehitetyn omaisuuden.

Asetuksen II osastossa säädetään ohjelman rahoitusosuuksista ja talousarviojärjestelyistä.

Asetuksen III osastossa säädetään ohjelmaa koskevista varainhoitosäännöksistä. Julkisten hankintojen osalta – kun otetaan huomioon avaruusalalla laadittavien sopimusten monitahoisuus ja erityispiirteet – on syytä säätää varainhoitoasetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä toimenpiteistä. Varainhoitosäännöksillä on myös pystyttävä vastaamaan ohjelman eri komponenttien toisistaan poikkeaviin tarpeisiin sekä mahdollistettava sidosryhmien välisen yhteistyön ja kumppanuuksien moninaisten muotojen hyödyntäminen.

Asetuksen IV osastossa käsitellään ohjelman hallintoa. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti ohjelman neljän päätoimijan eli komission, Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden tehtävistä sekä näiden toimijoiden välisistä suhteista.

Asetuksen V osastossa käsitellään turvallisuutta, joka on erityisen tärkeä aihe, kun otetaan huomioon ohjelman monien komponenttien strateginen luonne sekä avaruus- ja turvallisuusasioiden väliset kytkennät. Ohjelmassa on päästävä korkealle turvallisuustasolle ja tasoa on ylläpidettävä säätämällä tehokkaista hallinnointijärjestelyistä, jotka perustuvat pitkälti kokemukseen, jota jäsenvaltioilla on ja jota komissio on viime vuosina kerryttänyt. Kaikkien ulottuvuudeltaan strategisten ohjelmien tapaan myös tälle ohjelmalle on saatava riippumaton turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä, jossa noudatetaan tarkoitukseen sopivia normeja.

Asetuksen VI osaston aiheena ovat Galileo ja EGNOS. Nämä säännökset perustuvat suurelta osin GNSS-asetuksen (EU) N:o 1285/2013 asiaa koskeviin säännöksiin, mutta niitä on tarpeen mukaan ajantasaistettu ja mukautettu ottaen huomioon muun muassa sen, että molemmat järjestelmät ovat nykyään toiminnassa ja niistä on tullut unionin yleisen avaruusohjelman komponentteja.

Asetuksen VII osastossa käsitellään Copernicusta. Eräät tämän osaston säännökset ovat varsin samankaltaisia kuin nykyisen Copernicus-asetuksen (EU) N:o 377/2014 säännökset, mutta niissä otetaan kuitenkin huomioon järjestelmässä tapahtunut merkittävä kehitys etenkin datan käsittelyn ja hallinnan sekä yleisen lainsäädäntökehyksen perustamisen osalta.

Asetuksen VIII osastossa säädetään unionin avaruusohjelman muiden komponenttien eli SST:n ja GOVSATCOMin yksityiskohdista. SST:tä koskevat säännökset perustuvat SST-päätöksen N:o 541/2014/EU säännöksiin, mutta GOVSATCOMia koskeva osio on kokonaan uusi.

Asetuksen IX osastossa muutetaan Euroopan GNSS-viraston nimi Euroopan unionin avaruusohjelmavirastoksi sekä muutetaan eräitä avaruusohjelmavirastoa koskevia toimintasääntöjä, joista tällä hetkellä säädetään asetuksessa (EU) N:o 912/2010. Näissä muutoksissa otetaan huomioon etenkin avaruusohjelmaviraston uusi rooli, kun sen tehtäväkenttää laajennetaan kattamaan mahdollisesti kaikki unionin avaruusohjelman komponentit.

Asetuksen X osastossa annetaan muut säännökset, XI osastossa säädösvallan siirtoa ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat säännökset ja XII osastossa loppusäännökset.

Ilmastotoimien valtavirtaistaminen

Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi tavoite, jonka mukaan ilmastotoimet olisi otettava huomioon kaikissa EU:n ohjelmissa, ja yleisenä tavoitteena on, että EU:n menoista 25 prosentilla tuettaisiin ilmastotavoitteita. Ohjelman vaikutusta kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla sopivalla jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio ilmoittaa jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

2018/0236 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 189 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Avaruusteknologiasta, datasta ja palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.

(2)Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle.

(3)Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, mutta samalla niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jaksossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä, kuten ilmastonmuutos (arktisen alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), turvallisuus ja puolustusala.

(4)Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus.

(5)Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla perustamalla avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiä alustoja. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(6)Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ’ohjelma’, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus. On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä.

(7)Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin.

(8)Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuseriä, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet.

(9)Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita käsitellään myös rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisina aloina InvestEU-rahaston rahoitusvälineissä ja talousarviotakuussa, erityisesti sen kestävän infrastruktuurin ja tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikanalojen ikkunoiden mukaisesti. Rahoitustukea olisi myös käytettävä toimiin, joilla käsitellään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimissa olisi oltava selkeä Euroopan tasoinen lisäarvo.

(10)Euroopan horisontin ja tämän ohjelman välisellä johdonmukaisuudella ja synergialla edistetään kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista avaruusalaa, lujitetaan Euroopan autonomiaa avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä suojatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistetaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelmassa tutkimus- ja innovointiyhteisön saataville tarjottavalla datalla ja palveluilla tuetaan Euroopan horisontin läpimurtoratkaisuja.

(11)On tärkeää, että unioni omistaa kaikki sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai joita on kehitetty julkisten hankintojen kautta, jotka unioni rahoittaa osana avaruusohjelmaansa. Nykyisten omistajien kanssa olisi tehtävä tarvittavat järjestelyt, jotta kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia noudatetaan täysin. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tällainen omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luopua siitä.

(12)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(13)Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana määritellään olennaisia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asianmukaisten arviointi- ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(14)Ohjelman mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(15)Koska ohjelma rahoitetaan pääsääntöisesti unionin varoin, tämän ohjelman mukaisesti tehtävissä hankintasopimuksissa olisi noudatettava unionin sääntöjä. Tässä yhteydessä unionin olisi myös oltava vastuussa julkisten hankintojen tavoitteiden määrittelystä.

(16)Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(17)Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet, on tärkeää voida tarvittaessa hyödyntää kaikki avaruusalalla toimivien unionin julkisten ja yksityisten toimijoiden valmiudet ja myös kyetä työskentelemään kansainvälisellä tasolla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tästä syystä on säädettävä mahdollisuudesta käyttää kaikkia varainhoitoasetuksessa vahvistettuja soveltuvia välineitä (erityisesti avustuksia, palkintoja ja rahoitusvälineitä), erilaisia hallinnointitapoja (kuten suoraa ja välillistä hallinnointia, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja yhteisyrityksiä) ja yhteisiä hankintamenettelyjä.

(18)Erityisesti avustuksista kokemus on osoittanut, että käyttäjät ja markkinat omaksuvat ne helpommin ja yleinen näkyvyys on suurempaa hajautetusti kuin komission ylhäältä alaspäin toteuttamana. Maksusitoumukset ovat avustuksen saajalta kolmansille osapuolille suunnatun rahoitustuen muoto, ja ne ovat kuuluneet onnistuneimpiin toimiin uusien toimijoiden ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden esteenä on kuitenkin ollut varainhoitoasetuksessa määrätty rahoitustuen enimmäismäärä. Tätä enimmäismäärää olisi EU:n avaruusohjelmaa varten kasvatettava, jotta voidaan pysyä mukana avaruusalan markkinasovellusten potentiaalin kasvuvauhdissa.

(19)Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toiminnan erityistavoitteet ja saada tuloksia, kun otetaan huomioon esimerkiksi valvonnan kustannukset, hallinnollinen rasitus ja vaatimustenvastaisuuden ennakoitu riski. Tähän olisi sisällytettävä mahdollisuus harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen [125 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(20)Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(21)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen pitäisi [viittaus päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen…/…/EU 88 artiklan] nojalla voida saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(22)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(23)Varainhoitoasetuksen, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 11 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 12 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 13 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 14 mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä.

(26)Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU 15 mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja suojattu niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(27)Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttaminen, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset tekniset ja toiminnalliset eritelmät.

(28)Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden osalta. Tietyt ohjelman turvallisuuteen ja edistämiseen liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä.

(29)Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi on olennaisen tärkeää, että tällaisen sopimuksen edellytyksenä on asianmukaisten toimintasääntöjen käyttöönotto Euroopan avaruusjärjestössä. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(30)Euroopan unionin satelliittikeskuksen toiminta riippumattomana eurooppalaisena voimavarana, joka tarjoaa asianmukaisien avaruusresurssien ja keskeisen täydentävän datan, mukaan lukien satelliitti- ja ilmakuvien kuva-aineisto, hyödyntämiseen perustuvia tuotteita ja palveluita, on olennaisen tärkeää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lujittamiseksi. Satelliittikeskus pyrkii saavuttamaan parhaan mahdollisen yhteisvaikutuksen ja täydentävyyden muiden unionin toimintojen ja erityisesti ohjelman ja sen komponenttien kanssa.

(31)Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston ja Euroopan puolustusviraston olisi edustettava yhtäältä siviili- ja toisaalta sotilaskäyttäjäyhteisöjä, ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(32)Koska avaruuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä unionin taloudelle ja unionin kansalaisten elämälle ja koska näihin järjestelmiin perustuvat järjestelmän ja sovellukset ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä, ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi oltava korkeatasoisen turvallisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen turvaamiseksi, myös turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisen turvallisuusluokittelemattomien tietojen osalta.

(33)Komission ja korkean edustajan olisi kummankin oman toimivaltansa puitteissa varmistettava ohjelman turvallisuus tämän asetuksen ja, tapauksen mukaan, neuvoston päätöksen 2014/496/YUTP mukaisesti.

(34)Ohjelman turvallisuuden hallinnan olisi perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensinnäkin on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden laaja ja ainutlaatuinen kokemus turvallisuuskysymyksissä otetaan huomioon mahdollisimman laajalti. Toiseksi on erotettava toisistaan operatiiviset toiminnot ja turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntään kuuluvat toiminnot, jotta vältetään eturistiriidat ja mahdolliset puutteet turvallisuussääntöjen soveltamisessa. Kolmanneksi ohjelman kaikkien tai tiettyjen komponenttien hallinnosta vastaavalla yksiköllä on myös parhaat edellytykset hallita sille uskottujen tehtävien turvallisuutta. Vankka turvallisuushallinta edellyttää myös tehtävien asianmukaista jakoa eri toimijoiden välillä. Koska komissio on vastuussa ohjelmasta, sen olisi määritettävä kuhunkin ohjelman komponenttiin sovellettavat yleiset turvallisuusvaatimukset.

(35)Kun otetaan huomioon ohjelman ainoalaatuisuus ja monimutkaisuus sekä sen yhteydet turvallisuuteen, turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnässä olisi noudatettava tunnustettuja ja täysin vakiintuneita periaatteita. Näin ollen on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely pannaan täytäntöön. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys.

(36)Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta.

(37)Yksi ohjelman päätavoitteista on varmistaa unionin turvallisuus ja strateginen autonomia, vahvistaa sen valmiuksia toimia eri aloilla, erityisesti turvallisuuden alalla, ja hyödyntää mahdollisuuksia, joita avaruus tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle. Tämä tavoite edellyttää tiukkoja kelpoisuussääntöjä, joita sovelletaan tahoihin, jotka voivat osallistua sellaisiin ohjelmasta rahoitettaviin toimiin, joissa edellytetään EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen saantia.

(38)Yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla, käytetään yhä enemmän satelliittinavigointijärjestelmiä, minkä lisäksi saadaan synergiaa toiminnoista, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(39)Galileon tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista autonomiaa. Järjestelmän toinen sukupolvi olisi otettava asteittain käyttöön ennen vuotta 2030, aluksi rajatulla toimintakapasiteetilla.

(40)EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen 2018/XXXX [EASA-asetus] soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS).

(41)On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava.

(42)Galileon avoin palvelu ja huipputarkka palvelu sekä EGNOSin avoin palvelu ja ihmishengen turvaava palvelu olisi tarjottava käyttäjille maksutta, jotta niiden käyttöönotto olisi mahdollisimman laajaa.

(43)Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 16 käytetty käsite ’kaupallinen palvelu’ ei ole enää soveltuva, kun otetaan huomioon kyseisen palvelun kehitys. Sen sijaan olisi yksilöitävä kaksi erillistä palvelua eli huipputarkka palvelu ja todennuspalvelu.

(44)Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(45)Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi.

(46)Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi edistettävä EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä.

(47)Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, pelastustoiminnan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.

(48)Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/2014 17 ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/2010 18 , jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet 19 . Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin 20 sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY 21 mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(49)Copernicus olisi pantava täytäntöön julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY, sellaisena kuin se muutettuna julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/37/EU 22 , tavoitteiden mukaisesti, joita ovat erityisesti avoimuus, palveluiden kehittämistä edistävät edellytykset ja taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttaminen unionissa. Copernicus-datan ja tietojen tulisi olla vapaasti ja avoimesti saatavilla.

(50)Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma. Sen kehityksen pitäisi tämän vuoksi perustua Copernicuksen ydinkäyttäjien muuttuviin tarpeisiin, ja samalla siinä pitäisi ottaa huomioon myös uusien käyttäjäyhteisöjen kehittyminen joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Copernicuksen olisi perustuttava niiden vaihtoehtojen analyysiin, joilla voidaan täyttää käyttäjien kehittyvät tarpeet, mukaan lukien toteuttamiseen liittyvät tarpeet, sekä unionin niiden politiikkojen seurantaan, jotka edellyttävät jatkuvaa ja todellista käyttäjien osallistumista, erityisesti vaatimusten määrittelyssä ja validoinnissa.

(51)Copernicus on jo toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa jo valmiin infrastruktuurin ja palveluiden jatkuvuus ja samalla sopeutua muuttuvaan markkinaympäristöön, erityisesti uusiin yksityisiin avaruusalan toimijoihin (ns. ”New Space”) ja yhteiskunnallis–poliittisiin muutoksiin, joihin on reagoitava nopeasti. Tämä edellyttää Copernicuksen toiminnallisen rakenteen uudelleenmäärittelyä, jotta se vastaa paremmin siirtymistä ensimmäisen vaiheen toiminnallisista palveluista edistyneempien ja tarkemmin kohdistettujen palveluiden tarjontaan uusille käyttäjäyhteisöille ja arvonlisää tuottavien tuotantoketjun loppupään markkinoiden tukemista. Tämän vuoksi sen täytäntöönpanossa olisi jatkossa omaksuttava lähestymistapa, jossa seurataan datan arvoketjua eli datan hankintaa, datan ja tiedon käsittelyä, jakelua ja hyödyntämistä sekä toimia, joilla edistetään käytön omaksumista käyttäjien ja markkinoiden osalta, kun taas Euroopan horisontti ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää Copernicusta.

(52)Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(53)Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.

(54)Copernicus-palveluiden toteuttamisessa komissio voi tukeutua toimivaltaisiin tahoihin, asianomaisin unionin virastoihin, kansallisten elinten ryhmittymiin tai yhteenliittymiin tai muihin asianmukaisiin elimiin, jotka ovat mahdollisesti kelpoisia rahoitusosuussopimukseen. Näitä tahoja valittaessa komission olisi varmistettava, että palveluiden toiminnassa ja tarjonnassa ei ilmene häiriöitä ja että, kun kyseessä ovat turvallisuuden kannalta arkaluonteiset tiedot, kyseisillä tahoilla on varhaisvaroitus- ja kriisinhallintavalmiudet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteydessä.

(55)Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.

(56)Copernicuksen puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, ellei asianmukaisista edellytyksistä ja rajoituksista muuta johdu, jotta voidaan edistää sen käyttöä ja jakamista ja vahvistaa Euroopan maanhavainnointimarkkinoita, etenkin toimintaketjun loppupäässä, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa. Tällaista tarjontaa olisi jatkettava, jotta voidaan tarjota johdonmukaisuudeltaan, jatkuvuudeltaan, luotettavuudeltaan ja laadultaan korkeatasoista dataa ja tietoa. Tämä edellyttää Copernicus-datan ja tiedon laajamittaista ja helppoa saantia, käsittelyä ja hyödyntämistä eri ajantasaisuuden tasoilla, minkä vuoksi komission pitäisi edelleen soveltaa yhdennettyä toimintatapaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ja mahdollistaa myös muiden data- ja tietolähteiden liittäminen mukaan. Copernicuksessa olisi edelleen tiedotettava sen datan ja tietojen saantipalveluista (Data and Information Access Services, DIAS) jäsenvaltioissa ja luotava synergiaa niiden resursseihin nähden, jotta voidaan maksimoida Copernicus-datan ja tietojen käytön omaksuminen markkinoilla ja tukea sitä.

(57)Komission olisi tehtävä yhteistyötä datan toimittajien kanssa kolmannen osapuolen dataan liittyvistä lisenssiehdoista sopimiseksi, jotta helpotetaan tällaisen datan käyttöä Copernicuksessa, tämän asetuksen ja sovellettavien kolmannen osapuolen oikeuksien mukaisesti. Koska tietty Copernicus-data ja -tieto, mukaan lukien teräväpiirtokuvat, voi vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä toimenpiteitä unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin tai uhkiin puuttumiseksi.

(58)Aiempien asetusten nojalla annetuissa säädöksissä olevien säännösten, joissa ei ole päättymispäivää, olisi pysyttävä voimassa, elleivät ne ole ristiriidassa uuden asetuksen kanssa. Tämä koskee erityisesti komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1159/2013 23 , jossa vahvistetaan GMES-käyttäjien rekisteröitymis- ja lisenssiehdot ja määritellään GMES-erityisdatan ja GMES-palveluinformaation saannin rajoittamista koskevat kriteerit.

(59)Jotta maanhavainnointitietojen ja teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.

(60)Kansainvälisellä tasolla Copernicuksen olisi tarjottava tarkkaa ja luotettavaa tietoa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä unionin ulkoisia toimia ja kehitysyhteistyötä koskevan politiikan tueksi. Copernicusta olisi pidettävä Euroopan panoksena maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS), kaukokartoitussatelliitteja käsittelevään komiteaan (CEOS), vuoden 1992 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten konferenssiin (COP) ja Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi. Siinä olisi luotava tai pidettävä yllä asianmukaista yhteistyötä alaan liittyvien YK:n elinten ja Maailman ilmatieteellisen järjestön kanssa.

(61)Copernicusta toteuttaessaan komission olisi tarvittaessa tukeuduttava Euroopan kansainvälisiin elimiin, joiden kanssa sillä jo on kumppanuussuhde, erityisesti Euroopan avaruusjärjestöön, avaruusresurssien kehittämisen ja hankinnan, datan saannin sekä kohdennettujen hankkeiden toiminnan osalta. Komission olisi tukeuduttava Euroopan sääsatelliittijärjestöön (Eumetsat) kohdennettujen hankkeiden toteuttamisessa järjestön asiantuntemuksen ja toimeksiannon mukaisesti. Palveluiden alalla komission olisi asianmukaisesti hyödynnettävä unionin virastojen, kuten Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston, sekä Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tarjoamia erityisiä valmiuksia ja EU:n investointeja, joita Mercator Oceanin kautta on jo tehty meriympäristön seurantapalveluihin. Turvallisuuden osalta unionin tasolla pyritään kattavaan toimintatapaan yhdessä korkean edustajan kanssa. Komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on ollut aktiivisesti mukana GMES-aloitteen alusta saakka ja on tukenut kehitystyötä Galileoa ja avaruussäätä varten. Asetuksen (EU) N:o 377/2014 mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus hallinnoi Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelua ja sen maakartoituspalvelun globaalia komponenttia; se osallistuu tuotteiden ja tietojen laatua ja tarkoitukseensopivuutta koskevaan tarkasteluun ja niiden jatkokehitykseen. Komission olisi hyödynnettävä edelleen Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ohjelman täytäntöönpanossa.

(62)Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU 24 . Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö.

(63)Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen liittyviä.

(64)SST-palveluiden toimittamisen olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä olemassa olevien ja tulevien kansallisten resurssien ja asiantuntemuksen käyttöön, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestön kautta kehitetyt tai unionin kehittämät resurssit. Uusien avaruusesineiden valvonta- ja seurantailmaisimien kehittämiseen pitäisi olla mahdollista tarjota taloudellista tukea. Kun otetaan huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan arkaluonteisuus, osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi edelleen valvoa kansallisia ilmaisimia ja niiden toimintoja, ylläpitoa ja uusimista sekä avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa koskevien palveluiden tarjontaan käytettävien tietojen käsittelyä.

(65)Niiden jäsenvaltioiden, joilla on riittävä avaruusesineiden valvonta- ja seurantavalmiuksien omistus tai niiden saanti, olisi voitava osallistua avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden toimittamiseen. Avaruusesineiden valvonta- ja seurantakonsortioon (SST-konsortio) päätöksen N:o 541/2014/EU mukaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi katsoa täyttävän nämä kriteerit. Näiden jäsenvaltioiden olisi toimitettava ehdotus ja osoitettava operatiiviseen rakenteeseen liittyvien muiden seikkojen mukaisuus. Jos ehdotusta ei toimiteta, näiden jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä tarjouksia, jotka kattavat tietyn kiertorataohjelman, kuten matalan kiertoradan (LEO) sekä keskikorkean ja geostationaarisen kiertoradan (MEO ja GEO) ohjelman. Osallistuvien jäsenvaltioiden valintaa ja organisointia varten olisi laadittava asianmukaiset säännöt.

(66)Kun avaruusesineiden valvonta ja seuranta on toiminnassa, siinä pitäisi noudattaa toiminnan täydentävyyden sekä korkealaatuisten ja käyttäjälähtöisten avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuuden periaatteita, ja sen pitäisi perustua parhaaseen asiantuntemukseen. Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pitäisi näin välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä. Kaikki ylimääräiset valmiudet olisi tarkoin rajattava avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuuden ja laadun varmistamiseen. Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(67)Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(68)Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa, avaruussäässä ja maapallon lähelle tulevissa kohteissa (NEO) olisi otettava huomioon yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Amerikan yhdysvaltojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kolmansien osapuolten, kanssa, erityisesti avaruudessa tapahtuvien törmäysten välttämiseksi, avaruusromun lisääntymisen estämiseksi ja valmiuden lisäämiseksi äärimmäisten avaruussäätapahtuminen ja maapallon lähelle tulevien kohteiden vaikutusten suhteen.

(69)Neuvoston turvallisuuskomitea suositteli riskinhallintarakenteen luomista sen varmistamiseksi, että tietoturvakysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa. Jotta voidaan ottaa huomioon jo toteutettu työ, osallistuvissa jäsenvaltioissa olisi luotava asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja menettelyt.

(70)Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(71)Komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta 25 , EU:n 27:n jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajien antamassa Rooman julistuksessa 26 ja useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa muistutetaan siitä, että EU on keskeisessä asemassa, kun varmistetaan, että Eurooppa on turvallinen ja sopeutumiskykyinen ja kykenee vastaamaan esimerkiksi alueellisten konfliktien, terrorismin, kyberuhkien ja kasvavien muuttopaineiden asettamiin haasteisiin. Satelliittiviestinnän turvallinen ja taattu saanti on turvallisuusalan toimijoille välttämätön väline, ja tämän keskeisen turvallisuusresurssin yhdistäminen ja yhteiskäyttö unionin tasolla vahvistaa unionia, joka suojelee kansalaisiaan.

(72)Eurooppa-neuvosto piti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä 27 satelliittiviestinnän alalla myönteisenä sitä, että valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) seuraavaa sukupolvea valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan avaruusjärjestön välillä. GOVSATCOM on myös nimetty yhdeksi tekijäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kesäkuussa 2016. GOVSATCOMilla pitäisi osaltaan edistää EU:n vastausta hybridiuhkiin, tarjota tukea EU:n meristrategialle ja EU:n arktiselle politiikalle.

(73)GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet) ja avaruusinfrastruktuuri.

(74)Satelliittiviestintä on rajallinen resurssi, jota rajoittavat satelliittien kapasiteetti, taajuudet ja maantieteellinen kattavuus. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja mittakaavaetujen hyödyntämiseksi GOVSATCOMissa on tämän vuoksi optimoitava valtuutettujen käyttäjien GOVSATCOM-kysynnän ja GOVSATCOM-sopimusten nojalla toimitettavan tarjonnan vastaavuus satelliittikapasiteetin ja palveluiden osalta. Koska sekä kysyntä että potentiaalinen tarjonta muuttuvat ajan myötä, tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja joustavuutta, jotta GOVSATCOM-palveluita voidaan sopeuttaa tilanteeseen. Mittakaavaetuja voidaan saavuttaa vain, jos kyseessä on riittävän suuri kapasiteetin ja palveluiden määrä ja käyttäjäpohja.

(75)Toiminnalliset vaatimukset määritetään käyttötilanteita koskevan analyysin pohjalta. Nämä toiminnalliset vaatimukset muodostavat yhdessä turvallisuusvaatimusten kanssa lähtökohdan, josta käsin olisi laadittava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuudessa olisi määritettävä GOVSATCOMin kautta tarjottaviin palveluihin sovellettava perustaso. Jotta kysyntä ja toimitetut palvelut vastaisivat edelleen mahdollisimman hyvin tosiaan, GOVSATCOMin palvelukokonaisuutta voi olla tarpeen päivittää säännöllisesti.

(76)GOVSATCOMin ensimmäisessä vaiheessa (noin vuoteen 2025 asti) käytetään nykyistä yksityisten toimijoiden ja jäsenvaltioiden kapasiteettia. Tässä ensimmäisessä vaiheessa palveluita otetaan käyttöön asteittain ja aluksi unionin tason käyttäjille. Jos ensimmäisen vaiheen aikana kysynnän ja tarjonnan tulevaa kehitystä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että toimintatapa on riittämätön kehittyvän kysynnän kattamiseksi, voidaan tehdä päätös toiseen vaiheeseen siirtymisestä ja uuden räätälöidyn avaruusinfrastruktuurin tai valmiuksien kehittämisestä yhden tai useamman julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden kautta, esimerkiksi unionin satelliittioperaattoreiden kanssa.

(77)Saatavilla olevien satelliittiviestintäresurssien optimoimiseksi, niiden saannin turvaamiseksi ennalta arvaamattomissa tilanteissa, kuten luonnonmullistuksissa, ja toiminnan tehokkuuden sekä lyhyiden suoritusaikojen varmistamiseksi vaaditaan yksi tai kaksi GOVSATCOM-keskittymää (Hubs). Maasegmentti olisi suunniteltava toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten pohjalta. Riskien vähentämiseksi siihen voi kuulua useita fyysisiä sijaintipaikkoja. Lisäksi voidaan tarvita muita maasegmenttien osia, kuten ankkurointiasemia.

(78)Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskeva toimintatapa mahdollistaa sen, että useimmat käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin, kun laitteissa käytetään unionin teknologioita.

(79)Toiminnan tehokkuuden vuoksi käyttäjät ovat todenneet, että on tärkeää pyrkiä käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuteen ja käyttäjien laitteisiin, joilla voidaan hyödyntää erilaisia satelliittijärjestelmiä. Voidaan tarvita tämän alan tutkimus- ja kehitystyötä.

(80)Toteutustasolla tehtävät ja vastuut olisi jaettava erikoistuneille tahoille, kuten Euroopan puolustusvirastolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan avaruusjärjestölle, avaruusohjelmavirastolle ja muille unionin virastoille siten, että varmistetaan niiden sovittaminen näiden tahojen pääasialliseen tehtävään, erityisesti käyttäjään liittyvien seikkojen osalta.

(81)Toimivaltaisen GOVSATCOM-viranomaisen tärkeänä tehtävänä on valvoa, että käyttäjät ja muut GOVSATCOMin kannalta merkittävät kansalliset tahot noudattavat jakamista ja priorisointia koskevia sääntöjä ja turvallisuusmenettelyitä, jotka on vahvistettu turvallisuusvaatimuksissa. Jäsenvaltion, joka ei ole nimennyt toimivaltaista GOVSATCOM-viranomaista, pitäisi joka tapauksessa nimetä yhteyspiste mahdollisesti havaitun GOVSATCOM-palveluun vaikuttavan häirinnän käsittelemiseksi.

(82)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden toiminnallisten vaatimusten osalta. Näin komissio voi määritellä teknisiä eritelmiä kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot, liittyviä käyttötilanteita varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(83)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden palvelukokonaisuuden osalta. Näin komissio voi määritellä ominaisuuksia, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(84)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin yhdistetyn satelliittiviestintäkapasiteetin käyttöä koskevien jakamis- ja priorisointisääntöjen osalta. Näin komissio voi ottaa huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä riskianalyysin ja GOVSATCOMin osallistujien ennakoidun kysynnän. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(85)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin osalta. Näin komissio voi ottaa huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset tällaisten sijaintipaikkojen valintaa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(86)Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja -palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja erityisesti kestävän ravinnon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen, turvallisuuden ja katastrofien hallinnan alalla. Euroopan horisontti ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan siitä in situ seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(87)Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(88)Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(89)Kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston toimeksianto ja komission rooli ohjelman toteuttamisessa, on aiheellista säätää, että joitakin hallintoneuvoston päätöksiä ei pitäisi hyväksyä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä.

(90)Rajoittamatta komission toimivaltaa hallintoneuvoston, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja toimitusjohtajan olisi hoidettava tehtäviään riippumattomasti ja toimittava yleisen edun mukaisesti.

(91)On mahdollista ja jopa todennäköistä, että osa ohjelman komponenteista perustuu arkaluonteisen tai turvallisuuteen liittyvän kansallisen infrastruktuurin käytölle. Tässä tapauksessa on kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä tarpeen säätää, että hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin voivat osallistua ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria.

(92)Jotta voidaan tukea ohjelman tarjoamien palveluiden mahdollisimman laajaa käyttöä, olisi hyödyllistä korostaa, että data, tiedot ja palvelut tarjotaan ilman takeita.

(93)On syytä vahvistaa, että komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot kuin komissio voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

(94)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(95)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(96)Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelman yhdenmukaista hallintoa, nopeampaa päätöksentekoa ja yhtäläistä tiedonsaantia, niiden tahojen edustajien, joille on annettu tähän ohjelmaan liittyviä tehtäviä, olisi voitava osallistua tarkkailijoina asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun komitean työskentelyyn. Unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien olisi samoista syistä myös voitava osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sellaisten tahojen, joille on annettu ohjelmaan liittyviä tehtäviä, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestysmenettelyihin.

(97)Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä X, jotta tarpeen mukaan voidaan tarkistaa tai täydentää indikaattoreita ja täydentää tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden luomista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(98)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin; sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan unionin avaruusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt sekä ohjelman toteuttamista koskevat säännöt.

2.Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on Euroopan GNSS-viraston seuraaja, ja säädetään avaruusohjelmaviraston toimintasäännöistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa

1)’avaruusaluksella’ tarkoitetaan mitä tahansa avaruusesinettä, jolla on tietty tarkoitus, mukaan lukien aktiiviset keinotekoiset satelliitit ja kantorakettien ylimmät vaiheet;

2)’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan;

3)’maapallon lähelle tulevalla kohteella’ tarkoitetaan aurinkokunnan luonnollisia kohteita, jotka voivat vaikuttaa maahan;

4)’avaruusesineellä ’tarkoitetaan mitä tahansa ulkoavaruudessa olevaa valmistettua esinettä;

5)’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;

6)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ tarkoitetaan EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

7)’oikeussubjektilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

8)’kolmannella maalla’ tarkoitetaan maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

9)’SST-tiedoilla’ tarkoitetaan vastaanottajan helposti ymmärrettävissä olevaa käsiteltyä SST-dataa;

10)’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa;

11)’paluulinkillä’ tarkoitetaan palvelua, jolla osallistutaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) määrittelemään ilma-alusten maailmanlaajuiseen seurantaan;

12)‘Copernicuksen Sentineleillä’ tarkoitetaan Copernicuksen omia satelliitteja, avaruusaluksia tai avaruusalusten hyötykuormaa avaruudesta tapahtuvaa maanhavainnointia varten;

13)’Copernicus-datalla’ tarkoitetaan Sentinelien tuottamaa dataa, metadata mukaan luettuna;

14)’Copernicuksen kolmannen osapuolen datalla’ tarkoitetaan Copernicuksen käyttöön lisensioitua dataa, joka on peräisin muista lähteistä kuin Sentineleistä;

15)’Copernicuksen in situ datalla’ tarkoitetaan havaintodataa maan pinnalle, mereen tai ilmaan sijoitetuista ilmaisimista Copernicus-ohjelman käyttöön lisensoituja tai toimitettuja viite- ja liitännäistietoja;

16)’Copernicus-tiedoilla’ tarkoitetaan käsittelyn tai mallintamisen tuloksena Copernicus-palveluiden tuottamaa tietoa, sen metadata mukaan luettuna;

17)’luotetulla taholla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on komissiosta tai kolmannesta osapuolesta riippumaton ja joka saa dataa komissiolta tai kyseiseltä kolmannelta osapuolelta tällaisen tiedon turvallista tallennusta ja käsittelyä varten;

18)’avaruusromulla’ tarkoitetaan kaikkia maan kiertoradalla olevia tai maan ilmakehään palaavia avaruusesineitä, mukaan lukien avaruusalukset tai niiden fragmentit ja osat, jotka eivät ole toiminnassa tai joita ei enää käytetä mihinkään tarkoitukseen, myös rakettien ja keinotekoisten satelliittien osia tai toimimattomia keinotekoisia satelliitteja;

19)’SST-ilmaisimella’ tarkoitetaan laitetta tai laitteiden yhdistelmää, maahan tai avaruuteen sijoitettavia tutkia, lasereita ja teleskooppeja, joilla voidaan mitata avaruusesineiden fyysisiä parametreja, kuten kokoa, sijaintia ja nopeutta;

20)’GOVSATCOM-käyttäjällä’ tarkoitetaan unionin tai jäsenvaltion viranomaista, julkista valtaa käyttävää elintä taikka luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on asianmukaisesti valtuutettu ja jolle on annettu turvallisuuden kannalta keskeisten toimien ja operaatioiden sekä kriittisen infrastruktuurin valvontaan ja hallintaan liittyviä tehtäviä;

21)’GOVSATCOMin käyttötilanteella’ tarkoitetaan operationaalista tilannetta tietyssä ympäristössä, jossa GOVSATCOM-käyttäjät tarvitsevat GOVSATCOM-palveluita;

22)’arkaluonteisilla turvallisuusluokittelemattomilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, joita komission on suojeltava perussopimuksissa tai niiden täytäntöönpanemiseksi annetuissa säädöksissä vahvistettujen oikeudellisten velvoitteiden vuoksi tai niiden arkaluonteisuuden vuoksi;

23)’Copernicus-käyttäjillä’ tarkoitetaan:

’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näihin kuuluvat unionin toimielimet ja elimet sekä Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta koskevan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa;

’muita Copernicus-käyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja tietoja ja joihin kuuluvat erityisesti tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kaupalliset ja yksityiset elimet, hyväntekeväisyysjärjestöt, kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt.

3 artikla

Ohjelman komponentit

Ohjelma koostuu seuraavista komponenteista:

a)itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’;

b)alueellinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka koostuu maa-asemien ja -keskusten verkostosta ja useista geosynkronisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista ja joka vahvistaa ja korjaa Galileon tai muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien lähettämiä avoimia signaaleja muun muassa ilmaliikenteen hallinnan palveluita ja lennonvarmistuspalveluita varten, jäljempänä ’Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä’ tai ’EGNOS’;

c)itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa paikkatietodataa ja palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’;

d)avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien ja toimimattomien avaruusalusten, käytöstä poistettujen kantoraketin vaiheiden, avaruusromun ja avaruusromufragmenttien valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’SST’;

e)valtiollinen satelliittiviestintäpalvelu, jolla voidaan tarjota satelliittiviestintäpalveluita unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisille, joka vastaavat turvallisuuden kannalta keskeisten tehtävien ja kriittisen infrastruktuurin hallinnasta, jäljempänä ’GOVSATCOM’.

Lisäksi ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, jolla varmistetaan tehokas avaruuteen pääsy ohjelmaa varten ja edistetään innovatiivista avaruusalaa.

4 artikla

Tavoitteet

1.Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa suojattuja avaruusaiheisia dataa, tietoja ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät;

b)maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt muun muassa edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä;

c)parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä unionin toiminnanvapautta ja strategista autonomiaa etenkin teknologian sekä näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta;

d)edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta.

2.Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

a)Galileo ja EGNOS: toimittaa huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita;

b)Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden politiikan toteuttamista ja seurantaa ympäristön, ilmastonmuutoksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, pelastustoiminnan, turvallisuuden ja digitaalitalouden alalla;

c)avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida jäsenvaltioiden valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;

d)GOVSATCOM: varmistaa pitkällä aikavälillä luotettavien, turvallisten ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalveluiden saatavuus;

e)edistää, kun ohjelman tarpeet sitä vaativat, autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia;

f)tukea ja vahvistaa unionin sellaisten oikeus- ja luonnollisten henkilöiden kilpailukykyä, yrittäjyyttä, osaamista ja innovointivalmiuksia, jotka toimivat tai haluavat toimia kyseisellä alalla, ja ottaa erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten asema ja tarpeet.

5 artikla

Avaruuteen pääsy

Ohjelmalla tuetaan

a)ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalveluiden tarjontaa;

b)autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia;

c)jos ohjelman tarpeet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin tarvittavia mukautuksia.

6 artikla

Unionin innovatiivista avaruusalaa tukevat toimet

Ohjelmalla tuetaan

a)innovaatiotoimia, joilla parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, infrastruktuuria tai palveluita;

b)avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja toimituksia tai palveluita;

c)yrittäjyyttä varhaisvaiheesta laajentumiseen 21 artiklan ja muiden 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettujen rahoituksen saantia koskevien säännösten mukaisesti;

d)yritysten yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen muodossa; niihin kokoontuu alueellisella ja kansallisella tasolla avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja niissä tarjotaan tukea kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi;

e)koulutuksen tarjontaa;

f)käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia;

g)sertifiointi- ja standardointitoimia.

7 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt

1.Lukuun ottamatta SST:tä ja GOVSATCOMia ohjelman komponentit ovat avoimia seuraaville kolmansille maille:

a)Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

2.Lukuun ottamatta SST:tä ohjelman komponentit ovat avoimia myös muille kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille kunkin kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

a)varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

b)vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

c)ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

d)taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

3.Ohjelman komponentit ovat avoimia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan sillä edellytyksellä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit taataan.

8 artikla

Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen pääsy SST:hen, GOVSATCOMiin ja PRS:ään

1.Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt voivat olla 67 artiklassa tarkoitettuja GOVSATCOMin osallistujia tai käyttää SST:n tarjoamia palveluita ainoastaan, kun ne tekevät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti sopimuksen, jossa vahvistetaan tällaisten data, tiedon, valmiuksien ja palveluiden käytölle ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt sekä turvallisuusluokitellun tiedon vaihtoa ja suojaamista koskevat puitteet.

2.Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen pääsyyn Galileon tarjoamaan julkisesti säänneltyyn palveluun sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU 3 artiklan 5 kohtaa. 28

9 artikla

Omaisuuden omistus ja käyttö

1.Unioni on kaiken ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Tätä varten komissio toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tältä osin merkityksellisissä sopimuksissa tai muissa järjestelyissä, jotka koskevat toimia, joiden tuloksena voi olla tällaisen omaisuuden luominen tai kehittäminen, on määräyksiä, joilla varmistetaan omaisuutta koskevat omistusjärjestelyt.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, joka on kehitetty ohjelman komponenteissa, kun toimet, jotka voivat johtaa tällaisen omaisuuden luomiseen tai kehittymiseen,

a)toteutetaan unionin täysin rahoittamien avustusten tai palkintojen nojalla;

b)eivät ole täysin unionin rahoittamia; tai

c)liittyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältävien PRS-vastaanottimien kehittämiseen, valmistukseen tai käyttöön tai tällaisten vastaanottimien komponentteihin.

3.Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistusjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti.

4.Komissio pyrkii tekemään kolmansien osapuolten kanssa sopimuksia tai muita järjestelyjä, jotka koskevat

a)ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden aiempia omistusoikeuksia;

b)omistusoikeuden tai lisenssioikeuksien hankkimista ohjelman toteuttamiseksi tarvittavaan muuhun aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen.

5.Komissio varmistaa asianmukaisen rakenteen avulla, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun unionin omistuksessa olevan aineellisen ja aineettoman omaisuuden käyttö on optimaalista.

6.Kun omaisuus koostuu teollis- ja tekijänoikeuksista, komissio hallinnoi tällaisia oikeuksia mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tarpeen suojella ja arvottaa tällaista omaisuutta, kyseisten sidosryhmien oikeutetut edut ja markkinoiden ja uuden teknologian harmonisen kehityksen tarpeellisuuden sekä ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden jatkuvuuden tarpeen. Tämän vuoksi se varmistaa erityisesti, että asian kannalta merkityksellisiin sopimuksiin ja muihin järjestelyihin sisältyy mahdollisuus siirtää tällaiset oikeudet kolmansille osapuolille tai myöntää kolmannen osapuolen lisenssejä tällaisin oikeuksiin ja että avaruusohjelmavirasto voi vapaasti käyttää näitä oikeuksia, kun se on tarpeen sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.

10 artikla

Takeiden puuttuminen

Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaisia tai implisiittisiä takeita niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Tämän vuoksi komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille ilmoitetaan soveltuvalla tavalla tällaisten takeiden puuttumisesta.

II OSASTO

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

11 artikla

Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [16] miljardia euroa käypinä hintoina.

Seuraavassa esitetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen:

a)Galileo ja EGNOS: [9,7] miljardia euroa

b)Copernicus: [5,8] miljardia euroa

c)SSA/GOVSATCOM: [0,5] miljardia euroa.

2.Edellä 3 artiklassa tarkoitettuja monialaisia toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa.

3.Ohjelmaan kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista katetaan kaikki 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä toiminta. Tällaisiin menoihin voivat kuulua seuraavat:

a)tutkimukset ja asiantuntijakokoukset, erityisesti ohjelman kustannus- ja aikarajoitteiden noudattamisen arvioimiseksi;

b)tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien ulkoinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin, erityisesti siltä osin kuin tavoitteena on luoda synergiaa unionin muiden toimintalinjojen kanssa;

c)tietotekniikkaverkot, joiden tehtävänä on käsitellä tai vaihtaa tietoja, ja komission toteuttamat hallinnolliset toimenpiteet, myös turvallisuusalalla;

d)ohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät.

4.Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, tarkastetaan vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.

5.Ohjelmaan liittyvät, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin useiden vuosien ajalle.

6.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

12 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

1.Ohjelman komponenttien tuottamat tulot maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan tulot tuottaneen komponentin rahoitukseen.

2.Jäsenvaltiot voivat pyytää saada myöntää ohjelman komponentille lisärahoitusosuuden sillä edellytyksellä, että tällaisista lisäelementeistä ei aiheudu rahoituksellista tai teknistä rasitetta tai viivästystä kyseisen komponentin toteutukseen.

3.Tässä artiklassa tarkoitettua lisärahoitusta on pidettävä ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan] mukaisesti.

13 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

III OSASTO

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Hankinnat

14 artikla

Hankintaperiaatteet

Hankintaviranomaisten on noudatettava seuraavia periaatteita ohjelmaa varten toteutettavissa hankintamenettelyissä:

a)edistetään kaikissa jäsenvaltioissa koko toimitusketjussa startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden talouden toimijoiden mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;

b)vältetään mahdollisuuksien mukaan tukeutumista liiaksi yhteen toimittajaan, erityisesti kriittisten laitteiden ja palveluiden osalta, kun otetaan huomioon teknologisen riippumattomuuden ja palveluiden jatkuvuuden tavoitteet;

c)poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 167 artiklassa säädetään, käytetään aina kun se on tarkoituksenmukaista useita toimituslähteitä, jotta voidaan paremmin varmistaa kaikkien ohjelman komponenttien, niiden kustannusten ja aikataulun kokonaishallinto;

d)edistetään unionin autonomiaa, erityisesti teknologian osalta;

e)varmistetaan ohjelman komponenttien turvallisuus ja edistetään unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusintressien suojelemista;

f)noudatetaan soveltuvia yhteiskunnallisia ja ympäristökriteereitä.

15 artikla

Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset

1.Hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kiinteämääräinen osa, mikä merkitsee kiinteää sitoumusta toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut, sekä yksi tai useampi osa, joka on ehdollinen sekä määrärahojen että toteutuksen suhteen. Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt hinnan määrittämiseksi sekä urakan, tavarantoimitusten ja palveluiden toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.Kiinteämääräiseen osaan kuuluvien suoritusten on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus; sama koskee jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvia suorituksia ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien suoritukset.

4.Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

16 artikla

Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset

1.Hankintaviranomainen voi valita sopimuksen, joka perustuu todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa tosiasiallisesti aiheutuneiden kaikkien välittömien kustannusten, kuten sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten, yleiskustannusten ja joko voiton tai tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuvan kannustuspalkkion kokonaismäärän korvaamisesta.

2.Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvassa sopimuksessa on vahvistettava enimmäishinta.

3.Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun tarkan kiinteän hinnan määrittäminen on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista sopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

a)sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittävä määrä teknisiä riskejä; tai

b)sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

4.Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Sopimuksen hintaa voidaan muuttaa varainhoitoasetuksen [172 artiklan] mukaisesti.

17 artikla

Alihankinta

1.Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, pieniä ja keksisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin strategista autonomiaa, hankintaviranomainen voi pyytää, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.

2.Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana teetettävän osan suuruus esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus.

3.Tarjoajan on perusteltava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä.

II LUKU

Avustukset, palkinnot ja rahoitusta yhdistävät toimet

18 artikla

Avustukset ja palkinnot

1.Unioni voi kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

2.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [181 artiklan 6 kohdassa] säädetään, tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia ja kustannuksia kolmansien osapuolten käyttöön antamista voimavaroista, silloin kun niitä ei käytetä rahoituksen saajan tiloissa, sekä rahoitustukea kolmansille osapuolille.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, välilliset kustannukset voidaan ilmoittaa kertakorvauksena tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavina korvauksina, jos tästä määrätään 100 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

4.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [204 artiklassa] säädetään, kolmannelle osapuolelle suoritettavan rahoitustuen enimmäismäärä on enintään 200 000 euroa.

19 artikla

Yhteiset avustusten hakupyynnöt

Komissio tai rahoittava elin voi antaa yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:

a)kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;

b)kansainväliset järjestöt;

c)voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.

Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, ehdotusten valintaa ja arviointia varten on määritettävä yhteiset menettelyt. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava menettelyyn.

20 artikla

Avustukset esikaupallisiin hankintoihin ja innovatiivisten ratkaisujen hankintoihin

1.Toimiin voi kuulua tai niiden ensisijaisena tavoitteena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jotka toteuttavat edunsaajat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2009/81/EY määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.Hankintamenettelyissä

a)on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja oikeasuhteisuuden periaatteita sekä kilpailusääntöjä;

b)voidaan esikaupallisen hankinnan osalta säätää erityisehdoista, kuten hankinnan kohteena olevien toimintojen toteuttamispaikan rajaamisesta jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin maihin;

c)voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja

d)on säädettävä hankintasopimusten myöntämisestä kokonaistaloudellisesti edullisimmille tarjouksille ja varmistettava samalla, että eturistiriitoja ei esiinny.

3.Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaista varten oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, hankintaviranomainen voi edellyttää, että se siirtää kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

21 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

IV LUKU

Muut rahoitussäännökset

22 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta jostakin muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (”Seal of Excellence”) tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset ehdot:

a)ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi;

voivat saada rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että tällaiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tukea antavan rahaston sääntöjä sovelletaan.

23 artikla

Kumppanuudet

1.Ohjelma voidaan toteuttaa kumppanuuksilla.

2.Kumppanuuksia, joihin unioni osallistuu, on

a)perustettava tapauksissa, joissa niillä saavutetaan unionin avaruusohjelman tavoitteet tehokkaammin kuin unioni yksin pystyisi saavuttamaan;

b)niiden on pohjauduttava periaatteisiin, jotka ovat unionin tason lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, vaikutukset, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten pitkäaikainen sitoutuminen rahoitukseen, joustavuus, yhdenmukaisuus sekä täydentävyys unionin tason, paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin nähden, ja niissä on otettava huomioon riskin jakaminen, vastuun edellytykset sekä aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistajuus.

24 artikla

Yhteishankinnat

1.Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] säännösten lisäksi komissio ja avaruusohjelmavirasto voivat toteuttaa yhteishankintoja Euroopan avaruusjärjestön tai muun kansainvälisen järjestön kanssa, joka osallistuu ohjelman komponenttien toteuttamiseen.

2.Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] soveltuvia hankintasäännöksiä sovelletaan analogisesti sillä edellytyksellä, että joka tapauksessa sovelletaan toimielimiin sovellettavia menettelysäännöksiä.

25 artikla

Olennaisten turvallisuusintressien suojaaminen

Kun se on tarpeen unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusintressien suojaamiseksi, erityisesti kun on tarpeen turvata unionin järjestelmien eheys ja häiriönsietokyky ja niiden tukena olevan teollisen perustan itsenäisyys, komission on vahvistettava tarvittavat, tämän osaston piiriin kuuluviin hankintoihin, avustuksiin tai palkintoihin sovellettavat osallistumiskelpoisuusperusteet. Tätä varten on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että osallistumiskelpoisten yritysten on oltava johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneita, että ne sitoutuvat toteuttamaan kaikki kyseeseen tulevat toiminnot unionissa ja että ne ovat tosiasiallisesti jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa. Tällaiset perusteet on tapauksen mukaan sisällytettävä hankintoihin, avustuksiin tai palkintoihin liittyviin asiakirjoihin. Kun kyseessä on hankinta, edellytyksiä on sovellettava koko hankintasopimuksen elinkaareen.

26 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

IV OSASTO

OHJELMAN HALLINNOINTI

27 artikla

Hallinnoinnin periaatteet

Ohjelman hallinnoinnin olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

a)selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä;

b)ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti;

c)rakenteiden käytön optimointi ja järkeistäminen;

d)ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen;

e)jatkuva pyrkimys riskien valvontaan ja vähentämiseen.

28 artikla

Jäsenvaltioiden tehtävät

1.Jäsenvaltiot voivat osallistua ohjelmaan tarjoamalla teknistä osaamistaan, tietotaitoaan ja apuaan, erityisesti turvallisuuden alalla, ja tarvittaessa tarjoamalla unionin saataville tietoja tai hallussaan olevaa tai alueellaan sijaitsevaa infrastruktuuria, myös varmistamalla in situ datan tehokkaan ja esteettömän saannin ja käytön ja tekemällä yhteistyötä komission kanssa parantaakseen ohjelman edellyttämän in situ datan saatavuutta.

2.Komissio tai 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai kansallisille virastoille tai tällaisten jäsenvaltioiden tai kansallisten virastojen ryhmille. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen käytön edistämiseksi, myös tukemalla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista.

3.Jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä voidakseen kehittää sellaisen in situ komponentin, jota avaruusjärjestelmien käytön omaksuminen edellyttää, ja helpottaakseen in situ datajoukkojen käyttöä siten, että niistä saadaan täysi hyöty.

4.Turvallisuuden alalla jäsenvaltioiden on suoritettava 34 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

29 artikla

Komission tehtävät

1.Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta, myös turvallisuuden alalla. Sen on tämän asetuksen mukaisesti määritettävä ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehitys ja valvottava ohjelman toteuttamista ottaen asianmukaisesti huomioon sen vaikutus muihin unionin toimintalinjoihin.

2.Komissio vastaa ohjelman kunkin komponentin hallinnosta, jos sitä ei ole annettu jonkin toisen tahon tehtäväksi.

3.Komissio varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmaan osallistuvien tahojen välillä ja koordinoi tällaisten tahojen toimintaa.

4.Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palveluiden sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palveluiden toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät tekniset ja toiminnalliset eritelmät kuultuaan ensin käyttäjiä ja muita merkityksellisiä sidosryhmiä. Määritellessään näitä teknisiä ja toiminnallisia eritelmiä komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa vaatimusta yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Komission toteuttaa edistämistoimia ja varmistaa ohjelman komponenteissa tuotettavan datan ja palveluiden omaksumisen ja käytön julkisella ja yksityisellä sektorilla, myös tukemalla tällaisten palveluiden asianmukaista kehitystä ja edistämällä pitkällä aikavälillä vakaata ympäristöä. Se kehittää synergiaa ohjelman eri komponenttien sovellusten välillä. Se varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välinen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet.

6.Se varmistaa tarvittaessa avaruusalalla unionin, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien koordinoinnin. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää niiden teknisten valmiuksien lähentymistä ja avaruusalan kehitystä.

30 artikla

Avaruusohjelmaviraston rooli

1.Avaruusohjelmavirastolla on seuraavat omat tehtävät:

a)varmistaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntansa välityksellä ohjelman kaikkien komponenttien turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnän V osaston II luvun mukaisesti;

b)toteuttaa 34 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät;

c)toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen;

d)tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle.

2.Komissio antaa avaruusohjelmaviraston hoidettaviksi seuraavat tehtävät:

a)43 artiklassa tarkoitettu EGNOSin ja Galileon käytön hallinnointi;

b)GOVSATCOMin käyttäjiin liittyvien seikkojen yleisen tason koordinointi tiiviissä yhteistyössä asianomaisten unionin virastojen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa kriisinhallintatehtäviä ja -operaatioita varten;

c)ohjelman komponentteihin perustuvien käytännön sovellusten ja palveluiden kehittämiseen liittyvät toteutustoimet.

3.Komissio voi antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä, mukaan lukien data- ja tietotoimia koskevan viestinnän, edistämisen ja markkinoinnin hoitaminen, sekä muita tehtäviä, jotka liittyvät ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin käytön omaksumiseen käyttäjien keskuudessa.

4.Komissio antaa edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi rahoitusosuussopimuksella varainhoitoasetuksen [2 artiklan 18 kohdan] ja [VI osaston] mukaisesti.

31 artikla

Euroopan avaruusjärjestön rooli

1.Euroopan avaruusjärjestölle voidaan antaa seuraavat tehtävät:

a)Copernicus: Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö;

b)Galileo ja EGNOS: järjestelmien kehittäminen, maasegmentin kehittäminen ja satelliittien suunnittelu ja kehittäminen;

c)kaikkien ohjelman komponenttien osalta sen asiantuntemuksen piiriin kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimet.

2.Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa varainhoitoasetuksen [130 artiklan] säännösten mukaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen. Tällaisessa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa

määritellään selkeästi Euroopan avaruusjärjestön vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta;

edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta;

säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, erityisesti seuraavien osalta: julkiset hankinnat, hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai petollista, sekä viestintästrategia ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia;

edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta;

vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä;

vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen tekeminen edellyttää, että Euroopan avaruusjärjestössä luodaan erityisesti päätöksentekoa, johtamismenetelmiä ja vastuuta varten sisäisiä rakenteita ja toimintamenetelmä, jotka mahdollistavat unionin etujen mahdollisimman hyvän suojaamisen ja sen päätösten mukaisuuden, myös niiden Euroopan avaruusjärjestön rahoittamien toimien osalta, joilla on vaikutus ohjelmaan.

4.Rajoittamatta edellä 4 kohdassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi.

32 artikla

Muiden tahojen rooli

1.Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa ohjelman komponenttien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen tahojen tehtäväksi, mukaan lukien seuraavat:

a)Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien käyttö, joka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille;

b)Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille.

2.Perusteiden, joiden mukaisesti tällaisia tehtäviä saava taho valitaan, on kuvastettava erityisesti niiden kykyä varmistaa toiminnan jatkuvuus ja tarvittaessa turvallisuus siten, että Copernicuksen toimintaan ei tule häiriöitä tai häiriöt minimoidaan.

V OSASTO

OHJELMAN TURVALLISUUS

I LUKU

Ohjelman turvallisuus

33 artikla

Turvallisuusperiaatteet

Ohjelman turvallisuuden olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

a)otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä esimerkkeinä;

b)käytetään kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja unionin turvallisuussääntöjä, joissa määrätään operatiivisten toimintojen ja hyväksyntään liittyvien toimintojen erottamisesta.

34 artikla

Turvallisuuden hallinta

1.Komissio varmistaa toimivaltansa puitteissa korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a)maa- ja avaruusinfrastruktuurin sekä palvelujen tarjoamisen suojaaminen, erityisesti fyysisiltä tai kyberhyökkäyksiltä;

b)teknologian siirtojen valvonta ja hallinta;

c)hankitun pätevyyden ja osaamisen kehittäminen ja säilyttäminen unionissa;

d)arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja -luokiteltujen tietojen suojaaminen.

Tämän vuoksi komissio varmistaa, että jokaisesta ohjelman komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Riski- ja uhka-analyysin perusteella se määrittää täytäntöönpanosäädöksillä kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Ohjelman komponentin hallinnoinnista vastaava yksikkö on vastuussa kyseisen komponentin turvallisuuden hallinnasta, ja tämän vuoksi sen on toteutettava riski- ja uhka-analyysi ja kaikki tarvittavat toimet kyseisen komponentin turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten noudattamista.

3.Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on

a)varmistaa ohjelman kaikkien komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä tämän osaston II luvun mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimivalta;

b)varmistaa Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen toiminta 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten sekä päätöksen 2014/496/YUTP soveltamisalan puitteissa laadittujen ohjeiden mukaisesti;

c)suorittaa sille päätöksen N:o 1104/2011/EU nojalla annetut tehtävät;

d)asettaa tekninen asiantuntemuksensa komission käyttöön ja antaa komissiolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

4.Jäsenvaltioiden velvollisuutena on

a)toteuttaa niiden alueella sijaitsevien ja ohjelmaan kiinteästi kuuluvien maainfrastuktuurien suojaamista varten toimenpiteet, jotka vastaavat vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY 29 tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi, ja toimenpiteitä, joita edellytetään niiden omien kansallisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi;

b)suorittaa 41 artiklassa tarkoitetut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat tehtävät.

5.Ohjelmaan osallistuvien tahojen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi.

II LUKU

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä

35 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen

Avaruusohjelmavirastoon perustettava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta on turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen ohjelman kaikkien komponenttien osalta.

36 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän yleiset periaatteet

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet on toteutettava ohjelman kaikkien komponenttien osalta seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat toimet ja päätökset on tehtävä siten, että unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen vastuu turvallisuudesta toteutuu;

b)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätöksenteossa on pyrittävä yhteiseen näkemykseen;

c)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia toteutetaan riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla arvioimalla komponentin turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä näiden riskien vähentämiseksi toteutettavien toimien vaikutuksia kustannuksiin tai aikatauluun ottaen huomioon, että tavoitteena on olla heikentämättä komponentin yleistä turvallisuustasoa;

d)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätöksiä valmistelevat ja tekevät ammattilaiset, joilla on asianmukainen pätevyys monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään, joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys ja jotka toimivat puolueettomasti:

e)kaikkia asiaan liittyviä osapuolia, joiden turvallisuusetu on kyseessä asianomaisen komponentin yhteydessä, pyritään kuulemaan;

f)kaikki asiaankuuluvat komponentin sidosryhmät toteuttavat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategian mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission roolia;

g)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätökset perustuvat asiaa koskevassa, mainitun lautakunnan laatimassa turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategiassa määritellyn menettelyn mukaisesti jäsenvaltioiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavien kansallisten viranomaisten tekemiin paikallisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskeviin päätöksiin;

h)pysyvällä, avoimella ja täysin ymmärrettävällä seurantamenettelyllä varmistetaan, että komponentin turvallisuusriskit ovat tiedossa, turvatoimet on määritelty näiden riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuustarpeet huomioon ottaen, jotta komponentti toimisi moitteettomasti, ja että näitä toimenpiteitä sovelletaan syvyyssuuntaisen turvallisuuden käsitteen mukaisesti. Turvatoimien vaikuttavuutta on arvioitava jatkuvasti. Tämän turvallisuusriskien arviointiin ja hallintaan liittyvän menettelyn toteuttavat komponentin sidosryhmät yhdessä toistuvana prosessina;

i)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta tekee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset ehdottoman itsenäisesti myös komissioon ja muihin komponentin toteuttamisesta ja siihen liittyvien palvelujen tarjonnasta vastaaviin elimiin samoin kuin avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan ja hallintoneuvostoon nähden;

j)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia toteutettaessa on otettava asianmukaisesti huomioon tarve sovittaa toimet asianmukaisesti yhteen komission ja turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välillä;

k)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan suorittama EGNOSin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä ei rajoita Euroopan lentoturvallisuusviraston toteuttamia, ilmailua koskevia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia.

37 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan tehtävät

1.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta komissiolle kuuluviin tehtäviin tai avaruusohjelmaviraston muille elimille annettuihin tehtäviin ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on seuraavat tehtävät:

a)se määrittää ja hyväksyy turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategian, jossa esitetään:

i)ohjelman komponenttien tai niiden osien sekä edellisten ja muiden järjestelmien tai komponenttien mahdollisen yhteenliittämisen turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän suorittamista ja ylläpitämistä varten tarvittavien toimintojen laajuus;

ii)ohjelman komponenttien tai niiden osien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettely, joka on yksityiskohtaisuudeltaan suhteutettu vaadittuun turvaamistasoon ja jossa tuodaan hyväksyntäedellytykset selkeästi esiin;

iii)hyväksyntämenettelyyn osallistuvien asiaankuuluvien sidosryhmien tehtävät;

iv)hyväksyntäaikataulu, joka noudattaa ohjelman komponenttien eri vaiheita, erityisesti infrastruktuurin käyttöönotto, palvelujen tarjoaminen ja järjestelmän kehittäminen;

v)jäsenvaltioiden turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suorittaman turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän periaatteet, kun kyseessä ovat ohjelman komponenttien yhteydessä perustettuihin järjestelmiin liitetyt verkot tai komponenttien osat ja komponenttien yhteydessä käyttöön otettuihin järjestelmiin liitetyt laitteet;

b)se tekee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset, jotka koskevat erityisesti satelliittien laukaisun hyväksymistä, lupaa käyttää ohjelman komponenttien tai komponentteihin kuuluvien osien yhteydessä perustettuja järjestelmiä niiden eri konfiguraatioissa ja niiden tarjoamia erilaisia palveluja varten, aina avaruussignaaliin asti ja se mukaan lukien, sekä lupaa käyttää maa-asemia. Jäljempänä 44 artiklassa tarkoitettuun PRS-palveluun tai ohjelman komponenteista peräisin oleviin muihin suojattuihin palveluihin liitettyjen verkkojen ja laitteiden osalta hyväksyntälautakunta tekee ainoastaan päätökset, jotka koskevat elimille myönnettävää lupaa kehittää tai valmistaa arkaluonteisia PRS-teknologioita, PRS-vastaanottimia tai PRS-turvamoduuleja tai muita teknologioita tai laitteita, jotka on tarkastettava 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti, ottaen huomioon turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen antamat neuvot ja yleiset turvallisuusriskit;

c)se tarkastelee kaikkia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyviä asiakirjoja ja hyväksyy ne, lukuun ottamatta asiakirjoja, joiden hyväksyminen kuuluu tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan nojalla komissiolle;

d)se antaa toimivaltansa puitteissa neuvoja komissiolle tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdassa ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklassa tarkoitettujen säädösten tekstiluonnosten laadinnassa, myös turvallisuusmenettelyjen (SecOPs) vahvistamisessa, ja antaa lopullisen kantansa sisältävän lausunnon;

e)se tarkastelee turvallisuusriskinarviointia, joka on laadittu 36 artiklan h alakohdassa tarkoitetun valvontamenettelyn mukaan, ottaen huomioon yhdenmukaisuuden tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan mukaisesti laadittujen asiakirjojen kanssa, ja hyväksyy turvallisuusriskinarvioinnin; se toimii yhteistyössä komission kanssa riskinvähentämistoimenpiteiden määrittelemiseksi;

f)se tarkistaa ohjelman komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvien turvatoimien täytäntöönpanon tekemällä tai teettämällä turvallisuutta koskevia arviointeja, tarkastuksia, auditointeja tai katsauksia tämän asetuksen 41 artiklan b alakohdan mukaisesti;

g)se vahvistaa elektroniselta salakuuntelulta suojaavien hyväksyttyjen tuotteiden (TEMPEST) ja toimenpiteiden valinnan ja ohjelman komponenttien turvallisuuden varmistamiseen käytettyjen hyväksyttyjen salaustuotteiden valinnan;

h)se hyväksyy ohjelman komponenttien tai niiden osien yhteydessä perustettujen järjestelmien ja muiden järjestelmien yhteenliittämisen tai tarvittaessa osallistuu asiaankuuluvan turvallisuusasioissa toimivaltaisen yksikön kanssa yhteiseen hyväksymiseen;

i)se sopii asianomaisen jäsenvaltion kanssa 41 artiklan c alakohdassa tarkoitetusta pääsyn valvontaa koskevasta mallista;

j)se laatii riskiraportteja ja ilmoittaa riskinarvioinnistaan komissiolle, hallintoneuvostolle ja toimitusjohtajalle ja antaa niille neuvoja jäännösriskin käsittelyvaihtoehdoista tietyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan päätöksen osalta;

k)se avustaa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa neuvostoa ja korkeaa edustajaa päätöksen 2014/496/YUTP täytäntöönpanossa neuvoston ja/tai korkean edustajan nimenomaisesta pyynnöstä;

l)se suorittaa tehtäviensä hoitamisen kannalta tarvittavat kuulemiset;

m)se vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

3.Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa perustetaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan alainen ja sen valvonnassa toimiva jäsenvaltioita edustava erityiselin suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmaan liittyvän EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin, erityisesti seuraavia tehtäviä varten:

a)lentojen salausavainten ja muiden Galileon toiminnalle tarpeellisten avainten hallinnointi;

b)Galileon PRS-salausavainten kirjanpitoon, tietoturvalliseen käsittelyyn, tallennukseen ja jakeluun liittyvien menettelyjen perustamisen ja toimeenpanon tarkistaminen.

38 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokoonpano

1.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi henkilö, joka edustaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, jäljempänä ’korkea edustaja’. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

2.Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita, varsinkin asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset.

39 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan äänestyssäännöt

Jos 36 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin periaatteisiin perustuvaa yhteistä näkemystä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta tekee päätökset määräenemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Komission edustaja ja korkeaa edustajaa edustava henkilö eivät osallistu äänestykseen. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa lautakunnan hyväksymät päätökset lautakunnan puolesta.

40 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätösten tiedoksi antaminen ja niiden vaikutukset

1.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta toimittaa päätöksensä komissiolle.

2.Komissio pitää turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelman komponenttien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki tällaiset komissiolta saamansa tiedot.

3.Komissio tiedottaa viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan päätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelman komponenttien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voi vaikuttaa merkittävästi kyseisten komponenttien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä.

5.Hyväksyntälautakunnan työskentelyaikataulu ei saa haitata 100 artiklassa tarkoitettuun työohjelmaan sisältyville toimille asetettua aikataulua.

41 artikla

Jäsenvaltioiden tehtävät turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnässä

Jäsenvaltioiden on:

a)välitettävä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle kaikki tiedot, joiden ne katsovat olevan turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän kannalta merkityksellisiä;

b)annettava turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suostumuksella ja valvonnassa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan nimeämille asianmukaisesti valtuutetuille henkilöille, myös lautakunnan päättämiä turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja testejä varten ja 36 artiklan h alakohdassa tarkoitettua turvallisuusriskin seurantamenettelyä varten, pääsy kaikkiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville järjestelmien turvallisuuteen liittyville laitosalueille ja/tai sijoituspaikkoihin kansallisten lakiensa ja asetustensa mukaisesti ja syrjimättä jäsenvaltioiden kansalaisia heidän kansalaisuutensa perusteella. Nämä auditoinnit ja testit toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

i)korostetaan turvallisuuden ja tehokkaan riskinhallinnan merkitystä tarkastetuissa yksiköissä;

ii)suositellaan vastatoimia niiden erityisten vaikutusten lieventämiseksi, joita turvallisuusluokiteltujen tietojen luottamuksellisuuden, eheyden tai saatavuuden menetyksellä on;

c)vastattava pääsyn valvontaa koskevan mallin suunnittelusta; malli on yhteenveto tai luettelo hyväksyttävistä sijoituspaikoista/laitosalueista, ja siitä sovitaan etukäteen jäsenvaltioiden ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan välillä varmistaen siten, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat samantasoisen pääsyn valvonnan;

d)vastattava paikallistasolla alueellaan sijaitsevien ohjelman komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän alueeseen kuuluvien laitosalueiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä ja raportoitava tästä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle.

III LUKU

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen

42 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen

Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisilla turvallisuussäännöksillä turvataan vastaava Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 30 säädetyillä turvallisuussäännöillä ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä 23 päivänä syyskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 31 liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä;

b)jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuussäännösten hyväksymisestä;

c)kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä ohjelmaa koskevia Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, mukaan lukien tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, kun se kyseisessä tapauksessa katsotaan tarpeelliseksi tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun perusteella, sanotun vaikuttamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

VI OSASTO

Galileo ja EGNOS

43 artikla

Avustuskelpoiset toimet

Galileon ja EGNOSin avustuskelpoisiin toimiin kuuluvat seuraavat toimet:

a)avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta;

b)maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta;

c)järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä;

d)sertifiointi- ja standardointitoimet;

e)Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen;

f)yhteistyö muiden alueellisten tai maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien kanssa;

g)kaikki järjestelmän ja sen käytön luotettavuuden takaavat tekijät;

h)koordinointitoimet, jotka liittyvät palvelujen tarjoamiseen ja niiden peittoalueen laajentamiseen.

44 artikla

Galileon tarjoamat palvelut

1.Galileon tarjoamiin palveluihin kuuluvat:

a)Galileon avoin palvelu (”Galileo open service”, GOS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin, jotka on tarkoitettu kuluttajien käyttöön;

b)huipputarkka palvelu (”high-accuracy service”, HAS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa uuden taajuusalueen kautta levitettävän lisädatan avulla huipputarkkoja paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin sovelluksiin ammattikäyttöä tai kaupallista käyttöä varten;

c)signaalien todennuspalvelu (”signal authentication service”, SAS), joka perustuu signaalien sisältämiin salattuihin koodeihin ja on tarkoitettu pääasiassa satelliittinavigoinnin sovelluksiin ammattikäyttöä tai kaupallista käyttöä varten;

d)julkisesti säännelty palvelu (”public regulated service”, PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille, päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti säännellyille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta, mukaan lukien turvallisuuden ja puolustuksen ala, ja joissa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja;

e)hätätilannepalvelu (”emergency service”, ES), joka lähettää signaalien avulla varoituksia tiettyjä alueita koskevista luonnonkatastrofeista tai muista hätätilanteista;

f)ajanmäärityspalvelu (”timing service”, TS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa tarkkaa ja luotettavaa referenssiaikaa sekä koordinoidun maailmanajan toteutuksen, mikä helpottaa Galileoon perustuvien ajanmäärityssovellusten kehittämistä ja käyttöä kriittisissä sovelluksissa.

2.Galileolla myötävaikutetaan myös seuraaviin palveluihin:

a)COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalvelu (”search and rescue service”, SAR), jota Galileo tukee poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä paluulinkin kautta;

b)unionin tai kansainvälisellä tasolla standardoidut, ihmishengen turvaavien palvelujen käyttöön tarkoitetut integriteetin valvontapalvelut, joita Galileo tukee Galileon avoimen palvelun signaaleilla ja yhdessä EGNOSin ja muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa;

c)avaruussäätieto- ja varhaisvaroituspalvelut, joita tarjotaan Galileon maassa sijaitsevan infrastruktuurin avulla ja joiden pääasiallisena tarkoituksena on vähentää Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien tarjoamien palvelujen käyttäjiin kohdistuvia avaruussäätapahtumiin liittyviä mahdollisia riskejä.

45 artikla

EGNOSin tarjoamat palvelut

1.EGNOSin tarjoamiin palveluihin kuuluvat:

a)EGNOSin avoin palvelu (”EGNOS open service”, EOS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin, jotka on tarkoitettu kuluttajien käyttöön;

b)EGNOSin tietojen jakopalvelu (”EGNOS data access service”, EDAS), joka tuottaa paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin sovelluksiin ammattikäyttöä tai kaupallista käyttöä varten ja tarjoaa paremman suorituskyvyn ja lisäarvoltaan parempaa dataa verrattuna avoimen palvelun kautta saatavaan suorituskykyyn ja dataan;

c)ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään ja tarkkuudeltaan korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.

EGNOSin maantieteellinen peittoalue voidaan teknisen toteutettavuuden rajoissa ja, SoL-palvelun osalta, kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden alueille.

3.Tällaisen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta. Laajentaminen ei saa viivästyttää 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.

46 artikla

Galileon ja EGNOSin täytäntöönpanotoimenpiteet

Varmistaakseen Galileon ja EGNOSin sujuvan toiminnan ja edistääkseen niiden hyödyntämistä markkinoilla komissio vahvistaa tarvittaessa toimenpiteitä, joilla

a)hallitaan ja vähennetään Galileon ja EGNOSin toimintaan liittyviä ominaisriskejä;

b)määritetään keskeiset päätöksentekovaiheet Galileon ja EGNOSin täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten;

c)määritetään Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevaan infrastruktuuriin kuuluvien keskusten sijainti turvallisuusvaatimusten mukaisesti avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen ja varmistetaan niiden käyttö.

Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

47 artikla

Yhteensopivuus ja yhteentoimivuus

1.Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltavat teknisesti täysin yhteensopivia ja yhteentoimivia.

2.Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa.

VII OSASTO

Copernicus

I LUKU

Yleiset säännökset

48 artikla

Copernicuksen soveltamisala

1.Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana unionin aiempia investointeja ja hyödyntämällä tarvittaessa jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia valmiuksia sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien valmiudet ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä.

2.Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikan mukaisesti.

3.Copernicus käsittää seuraavat neljä komponenttia:

a)datan hankintaa koskeva komponentti, johon sisältyvät

Copernicuksen Sentinelien kehittäminen ja käyttäminen;

pääsy kolmannen osapuolen dataan;

pääsy in situ -dataan ja muuhun liitännäisdataan;

b)datan ja tiedon käsittelyä koskeva komponentti, johon kuuluvilla toiminnoilla tuotetaan arvoa lisäävää tietoa, jolla tuetaan ympäristönseurantaa, raportointia ja vaatimusten noudattamisen varmistamista, pelastustoimintaa ja turvallisuuspalveluja (Copernicus-palvelut);

c)datansaantia ja -jakelua koskeva komponentti, johon kuuluvilla infrastruktuureilla ja palveluilla varmistetaan Copernicus-datan ja -tietojen haku, katselu, saanti, jakelu ja hyödyntäminen;

d)29 artiklan 5 kohdan mukainen käytön omaksumista ja markkinasovellusten kehittämistä koskeva komponentti, johon sisältyvillä asianomaisilla toimilla, resursseilla ja palveluilla edistetään Copernicusta sekä sen dataa ja palveluja kaikilla tasoilla, jotta voidaan maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt.

4.Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon voimassa olevat kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt.

II LUKU

Avustuskelpoiset toimet

49 artikla

Datan hankkiminen

Copernicuksen avustuskelpoisiin toimiin kuuluvat seuraavat toimet:

a)toimet, joilla varmistetaan nykyisten Sentinel-hankkeiden jatkuvuus ja kehitetään, laukaistaan, ylläpidetään ja käytetään uusia, seurannan kattavuutta laajentavia Sentinel-satelliitteja ja joissa asetetaan etusijalle ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantakapasiteetti, mahdollisuudet napa-alueet kattavaan seurantaan ja innovatiivisten ympäristösovellusten mahdollistaminen maa- ja metsätalouden ja vesivarojen hallinnan aloilla;

b)toimet, joilla tarjotaan pääsy kolmannen osapuolen dataan, jota Copernicus-palvelujen tuottaminen edellyttää tai jota unionin toimielimet, virastot ja hajautetut yksiköt käyttävät;

c)toimet, joilla tarjotaan pääsy in situ -dataan ja muuhun liitännäisdataan, jota Copernicus-datan ja -tietojen tuottaminen, kalibrointi ja validointi edellyttävät, ja koordinoidaan dataan pääsyä.

50 artikla

Copernicus-palvelut

Copernicus sisältää toimia, joilla tuetaan seuraavia palveluja:

a)ympäristönseuranta- ja raportointipalvelut sekä vaatimusten noudattamisen varmistamista koskevat palvelut, joihin kuuluvat:

ilmakehän seuranta, jolla tarjotaan tietoa ilmanlaadusta ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta,

meriympäristön seuranta, jolla tarjotaan tietoa merien ja rannikkoalueiden ekosysteemien ja niiden resurssien tilasta ja kehityksestä,

maakartoitus ja maatalousmaan seuranta, joilla tarjotaan tietoa maanpeitteestä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta, kaupunkialueista, sisävesien määrästä ja laadusta, metsistä, maataloudesta ja muista luonnonvaroista, biodiversiteetistä ja kryosfääristä,

ilmastonmuutoksen seuranta, jolla tarjotaan tietoa ihmisen toiminnan aiheuttamista hiilidioksidi- ja muista kasvihuonekaasupäästöistä, olennaisista ilmastomuuttujista, ilmastoa koskevista uusanalyyseistä, kausiennusteista, ilmastoennusteista ja syy-seuraussuhteista sekä asiaankuuluvista ajallisista ja alueellisista indikaattoreista;

b)hätätilanteiden hallintapalvelu, jolla tarjotaan tietoa unionissa sijaitseville pelastusviranomaisille ja tuetaan pelastuspalvelu- ja hätäapuoperaatioita (esimerkiksi varhaisvaroitustoimien ja kriisinhallintavalmiuksien parantaminen) ja ehkäisy- ja valmiustoimia (riski- ja jälkihoitoanalyysit) erityyppisten katastrofien yhteydessä;

c)turvallisuuspalvelu, jolla tuetaan unionin ulkorajojen valvontaa, merialueiden valvontaa ja unionin ulkoisia toimia unionin turvallisuushaasteisiin vastaamisen yhteydessä sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita ja toimia.

51 artikla

Copernicus-datan ja -tietojen saanti ja jakelu

1.Copernicus sisältää toimia, joilla tarjotaan pääsy kaikkeen Copernicus-dataan ja -tietoihin sekä tarjotaan tarvittaessa kyseisen datan ja tiedon jakelua, saantia ja käyttöä edistäviä lisäinfrastruktuureja ja -palveluja.

2.Turvallisuuden kannalta arkaluonteisen Copernicus-datan ja -tiedon tapauksessa komissio voi antaa kyseisen datan ja tiedon hankinnan, hankkimisen valvonnan, käyttämisen ja jakelun yhden tai useamman luotetun tahon tehtäväksi. Tällaisten tahojen on perustettava hyväksyttyjen käyttäjien rekisteri ja pidettävä sitä yllä ja noudatettava eriytettyä työnkulkua myöntäessään pääsyn rajoitettuun dataan.

III LUKU

Copernicuksen datapolitiikka

52 artikla

Copernicuksen data- ja tietokonsepti

1.Copernicus-data ja -tiedot tarjotaan käyttäjille noudattaen seuraavaa täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikkaa:

a)Copernicus-käyttäjät voivat maksuttomasti ja maailmanlaajuisesti jäljentää, jakaa, tiedottaa yleisölle, mukauttaa ja muuttaa kaikkea Copernicus-dataa ja -tietoa ja yhdistää sitä muun datan ja tiedon kanssa;

b)täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikka sisältää seuraavat rajoitukset:

Copernicus-datan ja -tiedon formaatteja, oikea-aikaisuutta ja levittämistä koskevat tekijät määritellään ennalta;

Copernicus-palvelujen tietojen tuottamisessa käytettävää kolmannen osapuolen dataa ja tietoa koskevia lisenssiehtoja on noudatettava soveltuvin osin;

34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yleisistä turvallisuusvaatimuksista johtuvat turvallisuusrajoitukset;

Copernicus-dataa ja -tietoja tuottavan tai saataville asettavan järjestelmän häiriöiden vaaralta suojaaminen on varmistettava;

eurooppalaisten käyttäjien luotettavan Copernicus-dataan ja -tietoihin pääsyn suojaaminen on varmistettava.

2.Komissio antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohtaa täydentävistä säännöksistä, joilla määritetään Copernicus-datan ja -tietojen saantia ja käyttöä koskevat eritelmät, ehdot ja menettelyt.

3.Komissio myöntää Copernicus-datan ja -tietojen saantia ja käyttöä koskevat lisenssit ja vahvistaa niitä koskevat huomautukset, mukaan lukien nimeämistä koskevat lausekkeet, noudattaen Copernicuksen datapolitiikkaa, sellaisena kuin siitä säädetään tässä asetuksessa ja 2 kohdan mukaisissa sovellettavissa delegoiduissa säädöksissä.

VIII OSASTO

OHJELMAN MUUT KOMPONENTIT

I LUKU

Avaruustilannetietoisuus (SSA)

I JAKSO

Avaruusesineiden valvonta ja seuranta (SST)

53 artikla

SST:n soveltamisala

SST-komponentilla tuetaan seuraavia toimintoja:

a)maahan ja/tai avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden ilmaisimien, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestössä kehitetyt ilmaisimet ja jäsenvaltioissa käytetyt unionin ilmaisimet, muodostaman verkoston perustaminen, kehittäminen ja toiminta; verkoston tarkoituksena on valvoa ja seurata avaruusesineitä ja tuottaa 55 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeisiin mukautettu eurooppalainen avaruusesineluettelo;

b)SST-datan käsittely ja analysointi kansallisella tasolla SST-tietojen ja 54 artiklassa tarkoitettujen palvelujen tuottamiseksi;

c)asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen tarjoaminen 55 artiklassa mainituille yhteisöille;

d)tekninen ja hallinnollinen apu, jolla varmistetaan siirtyminen EU:n avaruusohjelman ja päätöksellä N:o 541/2014/EU perustetun SST-tukikehyksen välillä.

54 artikla

SST-palvelut

1.SST-palveluihin sisältyvät seuraavat palvelut:

a)avaruusalusten välisten tai avaruusaluksen ja avaruusromun välisten törmäysten riskinarviointi ja mahdollinen hälytysten antaminen törmäysten välttämiseksi avaruusalusoperaatioiden laukaisuvaiheen, kiertoradalle siirtymisvaiheen, kiertoradalle nostamisvaiheen ja kiertoradalla toimimisvaiheen aikana sekä käytöstäpoistovaiheiden aikana;

b)kiertoradalla tapahtuvien pirstoutumisten, rikkoutumisten tai törmäysten havaitseminen ja kuvaus;

c)avaruusesineiden ja avaruusromun valvomattomaan maan ilmakehään paluuseen liittyvä riskinarviointi sekä siihen liittyvien tietojen tuottaminen, mukaan lukien mahdollisen maahan iskeytymisen ajankohdan ja todennäköisen iskeytymispaikan arviointi;

d)avaruusromun lisääntymisen ehkäisy.

2.SST-palvelut ovat maksuttomia ja saatavilla aina ja keskeytyksettä.

55 artikla

SST:n käyttäjät

1.SST:n ydinkäyttäjiin kuuluvat kaikki jäsenvaltiot, Euroopan ulkosuhdehallinto, komissio, neuvosto, julkiset ja yksityiset avaruusalusten omistajat ja operaattorit sekä unionissa sijaitsevat pelastusviranomaiset.

2.Muut unioniin sijoittautuneet julkiset ja yksityiset yhteisöt, jotka eivät ole ydinkäyttäjiä, voivat käyttää jotakin 54 artiklan 1 kohdan b–d alakohdassa mainituista palveluista edellyttäen, että ne täyttävät seuraavat kriteerit:

a)dataa käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin;

b)varmistetaan saatujen tietojen asianmukainen turvallisuuden taso.

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä kyseisiä kriteerejä ja asiaankuuluvia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Nämä säännökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

56 artikla

Jäsenvaltioiden osallistuminen

1.Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen toimittamiseen, on toimitettava komissiolle yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

a)omistajuus tai käyttöoikeus, joka koskee joko asianmukaisia EU:n SST:n käytettävissä olevia SST-ilmaisimia sekä henkilöresursseja niiden käyttämiseksi tai asianmukaisia operatiivisen analyysin ja datan käsittelyn valmiuksia, jotka on tarkoitettu erityisesti SST:tä varten ja jotka ovat EU:n SST:n käytettävissä;

b)kutakin SST-resurssia koskeva alustava turvallisuusriskinarviointi, jonka asianomainen jäsenvaltio on tehnyt ja validoinut;

c)tämän asetuksen 53 artiklassa säädettyjen toimien toteuttamista koskeva toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU 6 artiklan nojalla vahvistettu koordinointisuunnitelma;

d)eri toimien jakautuminen 57 artiklan nojalla nimettyjen asiantuntijaryhmien kesken;

e)4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä datan jakamista koskevat säännöt.

Kunkin jäsenvaltion, joka on halukas osallistumaan SST-palvelujen toimittamiseen, on erikseen osoitettava a ja b alakohdassa säädettyjen kriteerien täyttyminen.

2.Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kriteerit on katsottava täyttyneiksi sellaisten osallistuvien jäsenvaltioiden tapauksessa, joiden nimetyt kansalliset yksiköt ovat päätöksen N:o 541/2014/EU 7 artiklan mukaisesti perustetun konsortion jäseniä tämän asetuksen voimaantulopäivänä.

3.Jos 1 kohdan mukaista yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei toimitettu yhteinen ehdotus täytä 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä, vähintään kolme jäsenvaltiota, joiden on katsottu täyttävän 1 kohdassa säädetyt kriteerit, voivat tehdä tiettyä kiertorataohjelmaa koskevia yhteisiä tarjouksia.

4.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä 1–3 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä ja osatekijöitä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

57 artikla

Jäsenvaltioiden osallistumista koskeva organisatorinen kehys

1.Kaikkien jäsenvaltioiden, jotka ovat toimittaneet ehdotuksen, jonka komissio on katsonut 56 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaiseksi, tai jotka komissio on valinnut 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, on nimettävä alueelleen sijoittautunut kansallinen perustajayhteisö edustamaan niitä.

2.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten perustajayhteisöjen on tehtävä sopimus, jossa perustetaan SST-kumppanuus ja määrätään 53 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi tehtävää yhteistyötä koskevista säännöistä ja mekanismeista. Sopimukseen on erityisesti sisällyttävä 56 artiklan 1 kohdan c–e alakohdassa mainitut osatekijät sekä riskinhallintarakenteen perustaminen, jotta voidaan varmistaa SST-datan ja SST-tietojen käyttöä ja suojattua vaihtamista koskevien säännösten täytäntöönpano.

3.Kansallisten perustajayhteisöjen on kehitettävä korkealaatuisia unionin SST-palveluja monivuotisen suunnitelman, asiaankuuluvien keskeisten tulosindikaattoreiden sekä käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja käyttäen perustana 6 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien toimintaa. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä monivuotisen suunnitelman ja keskeiset tulosindikaattorit 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Kansallisten perustajayhteisöjen on kehitettävä olemassa olevien ja mahdollisten tulevien ilmaisimien verkosto, jotta ilmaisimien käyttö olisi koordinoitua ja optimaalista ottaen huomioon yhteisen eurooppalaisen luettelon laatiminen ja ajan tasalla pitäminen.

5.Osallistuvien jäsenvaltioiden on suoritettava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten perusteella.

6.SST:hen osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä asiantuntijaryhmiä vastaamaan eri SST-toimiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Asiantuntijaryhmien on oltava pysyviä, ja ryhmät asettaneiden jäsenvaltioiden kansallisten perustayhteisöjen on vastattava niiden hallinnoinnista ja henkilöresursseista; asiantuntijaryhmiin voi kuulua asiantuntijoita jokaisesta kansallisesta perustajayhteisöstä.

7.Kansallisten perustajayhteisöjen ja asiantuntijaryhmien on varmistettava SST-datan, SST-tietojen ja SST-palvelujen suojaaminen.

8.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden SST:hen osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

58 artikla

SST-palvelupiste

1.Komissio valitsee SST-palvelupisteen käyttäen valintaperusteena parasta turvallisuusalan asiantuntemusta. Palvelupisteen tehtävänä on:

a)tarjota tarvittavat suojatut rajapinnat SST-tietojen keskittämistä, tallentamista ja SST-käyttäjien saataville asettamista varten, varmistaen tietojen asianmukainen käsittely ja jäljitettävyys;

b)raportoida suoraan SST-palvelujen suorituskyvystä;

c)kerätä palautetta, jotta varmistetaan palvelujen tarvittava mukauttaminen käyttäjien odotuksiin;

d)tukea ja edistää palvelujen käyttöä ja kannustaa käyttämään palveluja.

2.Kansallisten perustajayhteisöjen on sovittava tarvittavista täytäntöönpanojärjestelyistä SST-palvelupisteen kanssa.

II JAKSO

Avaruussää ja maapallon lähelle tulevat kohteet

59 artikla

Avaruussäätä koskevat toimet

1.Avaruussäätoiminnolla voidaan tukea seuraavia toimia:

a)käyttäjien tarpeiden arviointi ja yksilöinti 2 kohdan b alakohdassa määritetyillä osa-alueilla, jotta pystytään vahvistamaan tarjottavat avaruussääpalvelut;

b)avaruussääpalvelujen tarjoaminen avaruussäätiedon käyttäjille niiden yksilöityjen tarpeiden ja teknisten vaatimusten mukaisesti.

2.Avaruussääpalveluja on oltava saatavilla aina ja keskeytyksettä, ja ne voidaan valita seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)Komissio asettaa unionin tasolla toimitettavat avaruussääpalvelut tärkeysjärjestykseen käyttäjien tarpeiden, palvelujen teknologisen valmiuden sekä riskinarvioinnin tulosten mukaan.

b)Avaruussääpalveluilla voidaan tukea seuraavien osa-alueiden suojelua: avaruusalukset, ilmailu, maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät, sähköverkot ja viestintä.

3.Avaruussääpalveluja tarjoavat yksiköt valitaan ehdotuspyynnön perusteella.

60 artikla

Maapallon lähelle tulevia kohteita koskevat toimet

1.Maapallon lähelle tulevia kohteita koskevalla toiminnolla voidaan tukea seuraavia toimia:

a)kuvaus jäsenvaltioiden valmiuksista maapallon lähelle tulevien kohteiden havaitsemiseen ja seurantaan;

b)jäsenvaltioiden laitosten ja tutkimuskeskusten verkostoitumisen edistäminen;

c)artiklan 2 kohdassa tarkoitetun palvelun kehittäminen.

2.Komissio voi koordinoida unionin ja kansallisten pelastusviranomaisten toimia, kun havaitaan, että maapallon lähelle tuleva kohde lähestyy maata.

II LUKU

GOVSATCOM

61 artikla

GOVSATCOMin soveltamisala

GOVSATCOM-komponentissa yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetit ja -palvelut ja muodostetaan yhteinen unionin satelliittiviestintäkapasiteettien ja -palvelujen kokonaisuus. Tähän komponenttiin kuuluvat:

a)maasegmentti-infrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja toiminta;

b)GOVSATCOMin palvelujen tarjoamista varten tarvittavien satelliittiviestintäkapasiteetin, palvelujen sekä käyttäjälaitteiden hankinta;

c)tarvittavat toimenpiteet GOVSATCOMin käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuden ja standardoinnin edistämiseksi.

62 artikla

GOVSATCOMissa tarjotut kapasiteetti ja palvelut

1.GOVSATCOM-kapasiteetin ja -palvelujen tarjoaminen maksutta GOVSATCOM-käyttäjille on varmistettava 3 kohdassa tarkoitetun palvelukokonaisuuden mukaisesti ja noudattaen 2 kohdassa tarkoitettuja toiminnallisia vaatimuksia, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä GOVSATCOM-turvallisuusvaatimuksia ja 65 artiklassa tarkoitettuja jakamis- ja priorisointisääntöjä.

2.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevat toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat muodoltaan teknisiä eritelmiä, joiden käyttötilanteet liittyvät kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot. Kyseiset toiminnalliset vaatimukset perustuvat käyttäjien vaatimusten yksityiskohtaiseen analysoitiin, minkä lisäksi otetaan huomioon olemassa olevista käyttäjälaitteista ja verkostoista johtuvat vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Kyseiset toimenpiteet perustuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin, ja niissä asetetaan etusijalle käyttäjille unionin tasolla tarjotut palvelut. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.GOVSATCOM-käyttäjillä on pääsy palvelukokonaisuudessa lueteltuihin kapasiteettiin ja palveluihin 66 artiklassa tarkoitettujen GOVSATCOM-keskusten kautta.

63 artikla

Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen tarjoajat

Seuraavat yhteisöt voivat tarjota satelliittiviestintäkapasiteettia ja -palveluja tämän komponentin yhteydessä:

a)GOVSATCOMin osallistujat, ja

b)oikeushenkilöt, joilla on GOVSATCOM-komponenttia koskeviin, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin turvallisuusvaatimuksiin perustuva asianmukainen hyväksyntä tarjota satelliittikapasiteettia tai -palveluja 36 artiklassa säädetyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyn mukaisesti.

64 artikla

GOVSATCOMin käyttö

1.Seuraavat yhteisöt voivat olla GOVSATCOM-käyttäjiä edellyttäen, että niille on annettu turvallisuuden kannalta keskeisten toimien ja operaatioiden sekä kriittisen infrastuktuurin valvontaan tai hallintaan liittyviä tehtäviä:

a)unioni tai jäsenvaltion viranomainen tai julkista valtaa käyttävä elin;

b)luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö,

2.GOVSATCOM-käyttäjillä on oltava 67 artiklassa tarkoitetun osallistujan antama asianmukainen lupa käyttää GOVSATCOM-kapasiteettia ja -palveluja.

65 artikla

Yhteiskäyttö ja priorisointi

1.Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin osallistujien välillä toteutetaan käyttämällä perustana unionin ja jäsenvaltion tason käyttäjien suorittamaa turvallisuusriskien analyysiä. Unionin tason käyttäjät on asetettava etusijalle yhteiskäytön ja priorisoinnin yhteydessä.

2.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kapasiteetin, palvelujen ja käyttäjälaitteiden yhteiskäyttöä ja priorisointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ottaen huomioon ennakoidun kysynnän eri käyttötilanteissa sekä kyseisiin käyttötilanteisiin liittyvien turvallisuusriskien analyysin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Kun on kyse GOVSATSOM-käyttäjistä, jotka ovat saaneet luvan samalta GOVSATCOMin osallistujalta, kyseisen osallistujan on määritettävä ja pantava täytäntöön niiden välinen satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen yhteiskäyttö ja priorisointi.

66 artikla

Maasegmentin infrastruktuuri ja toiminta

1.Maasegmentin on sisällettävä tarvittava infrastruktuuri, joka mahdollistaa 65 artiklan mukaisen palvelujen tarjoamisen käyttäjille, erityisesti tämän komponentin yhteydessä hankittavat GOVSATCOM-keskukset, joiden kautta GOVSATCOM-käyttäjät yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen tarjoajiin.

2.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

67 artikla

GOVSATCOMin osallistujat ja toimivaltaiset viranomaiset

1.Jäsenvaltiot, neuvosto, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat GOVSATCOMin osallistujia, kun ne myöntävät luvan GOVSATCOM-käyttäjille tai tarjoavat satelliittiviestintäkapasiteettia tai maasegmentin sijoituspaikkoja tai osan maasegmentin laitteistosta.

2.Unionin virastoista voi tulla GOVSATCOMin osallistujia, jos niitä valvova unionin toimielin on antanut niille luvan.

3.Jokaisen osallistujan on nimettävä yksi GOVSATCOM-vastuuviranomainen.

4.GOVSATCOM-vastuuviranomainen varmistaa, että

a)palvelujen käyttö on sovellettavien turvallisuusvaatimusten mukaista;

b)GOVSATCOM-käyttäjien käyttöoikeudet määritellään ja niitä hallinnoidaan;

c)käyttäjälaitteita ja niihin liittyviä sähköisen viestinnän yhteyksiä ja tietoja käytetään ja hallinnoidaan sovellettavien turvallisuusvaatimusten mukaisesti;

d)perustetaan keskitetty yhteyspiste avustamaan tarvittaessa turvallisuusriskien ja -uhkien ilmoittamisessa, erityisesti tämän komponentin palveluihin vaikuttavien mahdollisesti haitallisten sähkömagneettisten häiriöiden havaitsemisen yhteydessä.

68 artikla

GOVSATCOMin tarjonnan ja kysynnän seuranta

Komissio seuraa jatkuvasti GOVSATCOMin kapasiteetin ja palvelujen tarjontaa ja kysyntää ottaen huomioon uudet riskit ja uhat sekä uuden teknologian kehittämisen, jotta GOVSATCOM-palvelujen tarjonta ja kysyntä saataisiin mahdollisimman hyvin tasapainoon.

69 artikla

GOVSATCOMia koskeva uudelleentarkastelulauseke

Ennen vuoden 2024 loppua komissio arvioi GOVSATCOM-komponentin toteuttamista etenkin siitä näkökulmasta, miten satelliittiviestintäkapasiteettiin kohdistuvat käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruusinfrastruktuurin tarvetta. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruusinfrastruktuurin kehittämistä GOVSATCOM-komponentin yhteydessä.

IX OSASTO

EUROOPAN UNIONIN AVARUUSOHJELMAVIRASTO

I LUKU

Avaruusohjelmavirastoa koskevat yleiset säännökset

70 artikla

Avaruusohjelmaviraston oikeudellinen asema

1.Avaruusohjelmavirasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.Avaruusohjelmavirastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.Avaruusohjelmavirastoa edustaa sen toimitusjohtaja.

71 artikla

Avaruusohjelmaviraston kotipaikka

Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Praha (Tšekki).

II LUKU

Avaruusohjelmaviraston organisaatio

72 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

1.Avaruusohjelmaviraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta.

2.Varmistaakseen avaruusohjelmaviraston toiminnan ja koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ja sen puheenjohtaja tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.

73 artikla

Hallintoneuvosto

1.Hallintoneuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja ja neljä komission edustajaa, joilla kaikilla on äänioikeus. Hallintoneuvostoon kuuluu myös yksi Euroopan parlamentin nimeämä jäsen, jolla ei ole äänioikeuksia.

2.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, neuvoston edustaja, korkeaa edustajaa edustava henkilö ja Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin.

3.Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa.

4.Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän avaruusohjelmaviraston ydintehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

6.Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 98 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset.

74 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

3.Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat.

75 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2.Toimitusjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Hänellä ei ole äänioikeutta.

3.Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

4.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

5.[Jos on kyse ohjelman komponentista, joka edellyttää arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, sekä komission edustaja saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin, asioiden käsittelyyn ja äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on.]

6.Avaruusohjelmavirasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

76 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion ja työohjelmien hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

2.Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta. Toimitusjohtaja ei osallistu äänestykseen. Päätökset, jotka perustuvat 77 artiklan 2 kohdan a, b, f, j ja k alakohtaan ja 5 kohtaan, tehdään ainoastaan komission edustajien puoltavalla äänellä, V osaston II luvussa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta.

3.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joilla jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

77 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvosto varmistaa, että avaruusohjelmavirastovirasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toimivaltaa V osaston II luvun mukaisissa toimissa.

2.Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

a)hyväksyä viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä marraskuuta avaruusohjelmaviraston seuraavan vuoden työohjelma sen jälkeen, kun se on liittänyt työohjelmaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan b alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta ja saanut komissiolta lausunnon;

b)hoitaa 84 artiklan 5, 6, 10 ja 11 kohdassa säädetyt talousarvioon liittyvät tehtävät;

c)valvoa Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen toimintaa 34 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;

d)vahvistaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 32 täytäntöönpanoon tarvittavat järjestelyt 94 artiklan mukaisesti;

e)hyväksyä 98 artiklassa tarkoitetut järjestelyt sen jälkeen, kun se on kuullut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa kyseisten järjestelyjen sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää;

f)hyväksyä tehtäviensä hoidon edellyttämät tekniset menettelyt;

g)hyväksyä avaruusohjelmaviraston toimintaa ja näkymiä koskeva vuosikertomus sen jälkeen, kun se on liittänyt vuosikertomukseen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan c alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta, ja toimittaa se viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle;

h)varmistaa 102 artiklassa tarkoitettujen arviointien ja tarkastusten, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten sekä kaikkien sisäisten ja ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmien ja suositusten edellyttämien asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen ja toimittaa budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta tärkeät tiedot;

i)antaa toimitusjohtajalle lausunto 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitusta koskevista puitekumppanuussopimuksista ennen niiden allekirjoittamista; 

j)hyväksyä 96 artiklassa tarkoitetut avaruusohjelmaviraston turvallisuussäännöt;

k)hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksesta petostentorjuntastrategia;

l)tarvittaessa hyväksyä 77 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitettu organisaatiorakenne toimitusjohtajan ehdotusten perusteella;

m)perustaa turvallisuutta käsittelevä neuvoa-antava elin jäsenvaltioiden edustajista, jotka valitaan alan tunnustetuista asiantuntijoista, ja tarjota avaruusohjelmavirastolle erityisesti kyberuhkiin liittyvää teknistä turvallisuusasiantuntemusta siten, että komissio ja korkea edustaja osallistuvat siihen asianmukaisella tavalla;

n)nimittää tilinpitäjä, joka voi olla komission tilinpitäjä, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

o)vahvistaa ja julkaista työjärjestyksensä.

3.Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen näkemykset päättäessään V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Se myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa avaruusohjelmaviraston palvelukseen. Hallintoneuvosto kuulee ennen tuon päätöksen hyväksymistä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa V osaston II luvussa tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä palvelukseen siirrosta ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen näkemykset.

4.Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai päättää sen 89 artiklan mukaisesti.

5.Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat avaruusohjelmaviraston toimivaltaan, lukuun ottamatta V osaston II luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja.

78 artikla

Toimitusjohtaja

Virastoa johtaa sen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

79 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

1.Toimitusjohtajan tehtävät ovat seuraavat:

a)edustaa avaruusohjelmavirastoa ja allekirjoittaa 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sopimus;

b)valmistella hallintoneuvoston työskentelyä ja osallistua hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänioikeutta, jollei 76 artiklan toisesta alakohdasta muuta johdu;

c)panna hallintoneuvoston tekemät päätökset täytäntöön;

d)huolehtia avaruusohjelmaviraston monivuotisen ja vuotuisen työohjelman valmistelusta ja niiden toimittamisesta hallintoneuvoston hyväksyttäväksi, lukuun ottamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti valmistelemia ja hyväksymiä työohjelmien osia;

e)huolehtia viraston monivuotisen ja vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta, lukuun ottamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan täytäntöön panemia työohjelmien osia;

f)laatia kertomus vuotuisen työohjelman ja asiaankuuluvissa tapauksissa monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon edistymisestä hallintoneuvoston jokaista kokousta varten ja liittää siihen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan laatima osa muutoksitta;

g)valmistella avaruusohjelmaviraston toimintaa ja näkymiä koskeva vuosikertomus lukuun ottamatta V osastoon kuuluvia toimia koskevaa osuutta, jonka valmistelee ja hyväksyy turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta 80 artiklan c alakohdan mukaisesti, sekä toimittaa vuosikertomus hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

h)hallinnoida avaruusohjelmaviraston päivittäistä toimintaa ja toteuttaa kaikki sen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

i)laatia avaruusohjelmaviraston tuloja ja menoja koskeva ennakkoarvioesitys 84 artiklan mukaisesti ja huolehtia talousarvion toteuttamisesta 85 artiklan mukaisesti;

j)varmistaa, että avaruusohjelmavirasto pystyy Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen operaattorina toimimaan päätöksen 2014/496/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti ja täyttämään päätöksen N:o 1104/2011/EU 6 artiklassa tarkoitetut tehtävänsä;

k)varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat ja erityisesti turvallisuuteen liittyvät tiedot välittyvät tämän asetuksen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa avaruusohjelmaviraston rakenteessa;

l)laatia viraston organisaatiorakenne tehden V osaston II lukuun kuuluvia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia koskevissa kysymyksissä tiivistä yhteistyötä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ja toimittaa organisaatiorakenne hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Organisaatiorakenteessa on otettava huomioon ohjelman eri komponenttien ominaispiirteet;

m)käyttää avaruusohjelmaviraston henkilöstön suhteen 37 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia sikäli kuin nämä valtuudet on hänelle siirretty mainitun kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

n)varmistaa, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan, 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen elinten ja hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan asianmukaisen toiminnan kannalta tarvittavat sihteeripalvelut ja resurssit ovat käytettävissä;

o)laatia toimintasuunnitelma 102 artiklassa tarkoitettujen arviointien mukaisten päätelmien ja suositusten edellyttämien jatkotoimien varmistamiseksi, lukuun ottamatta V osaston II luvussa tarkoitettua toimintaa koskevaa toimintasuunnitelman osaa, ja toimittaa komissiolle puolivuosittain kertomus tapahtuneesta edistymisestä liitettyään siihen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan laatiman osan muutoksitta; kertomus toimitetaan myös hallintoneuvostolle tiedoksi;

p)toteuttaa seuraavat unionin taloudellisia etuja suojaavat toimet:

i)toteuttaa toimenpiteitä petoksien, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi sekä toteuttaa tehokkaita valvontatoimia;

ii)jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, periä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa soveltaa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

q)laatia avaruusohjelmavirastolle petostentorjuntastrategia, joka on oikeasuhteinen petokseen liittyviin riskeihin nähden, ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi, ja jossa otetaan huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten päätelmät ja suositukset, ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

r)toimittaa pyydettäessä Euroopan parlamentille raportteja tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää toimitusjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

2.Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Edellytyksenä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus.

80 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan hallinnointitehtävät

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on 37 artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi seuraavat avaruusohjelmaviraston hallinnointiin liittyvä tehtävät:

a)laatia ja hyväksyä monivuotisen työohjelman se osa, joka koskee V osaston II lukuun kuuluvia operatiivisia toimia sekä näiden toimien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää monivuotiseen työohjelmaan;

b)laatia ja hyväksyä vuotuisen työohjelman se osa, joka koskee V osaston II lukuun kuuluvia operatiivisia toimia sekä näiden toimien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää vuotuiseen työohjelmaan;

c)laatia ja hyväksyä vuotuisen työohjelman se osa, joka koskee V osaston II lukuun kuuluvia avaruusohjelmaviraston toimintaa ja näkymiä sekä näiden toimien ja näkymien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää vuotuiseen työohjelmaan.

81 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja

1.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos kahden kolmasosan enemmistöä ei ole saavutettu turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kahden kokouksen jälkeen, vaaditaan yksinkertainen enemmistö.

2.Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

3.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jokainen toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnassa päättyy.

82 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan organisatoriset näkökohdat

1.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki henkilöstö- ja materiaaliresurssit, jotka tarvitaan sen tehtävien riippumattomaan hoitamiseen. Sillä on oltava käytössään kaikki avaruusohjelmaviraston muiden elinten hallussa oleva tieto, josta on hyötyä sen tehtävien hoitamisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.

2.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu avaruusohjelmaviraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman eri komponenttien tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus avaruusohjelmaviraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Kenellekään turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan valvonnassa toimivalle avaruusohjelmaviraston henkilöstön jäsenelle ei saa antaa samanaikaisesti muita tehtäviä avaruusohjelmavirastossa.

Tämän vuoksi V osaston II lukuun kuuluvien avaruusohjelmaviraston toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle olosuhteista, jotka voivat olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Jos asiaa ei pystytä korjaamaan avaruusohjelmavirastossa, komissio tutkii tilanteen kuullen siitä asianomaisia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka avaruusohjelmavirasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun hyväksyntälautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen lautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä.

83 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävät

1.Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan on varmistettava, että lautakunta toteuttaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimensa täysin riippumattomasti, ja hänen tehtävänään on

a)hallinnoida turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan alaisuudessa;

b)panna täytäntöön turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan valvonnassa V osaston II lukuun kuuluvat avaruusohjelmaviraston monivuotisten ja vuotuisten työohjelmien osat;

c)tehdä yhteistyötä toimitusjohtajan kanssa ja auttaa tätä laatimaan 84 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja avaruusohjelmaviraston organisaatiorakenne;

d)laatia edistymiskertomuksen se osa, joka koskee V osaston II luvussa käsiteltyjä operatiivisia toimia, ja toimittaa se turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle ja toimitusjohtajalle hyvissä ajoin, niin että se voidaan liittää edistymiskertomukseen;

e)laatia vuosikertomuksen ja toimintasuunnitelman se osa, joka koskee V osaston II luvussa käsiteltyjä operatiivisia toimia, ja toimittaa se toimitusjohtajalle hyvissä ajoin;

f)edustaa avaruusohjelmavirastoa V osaston II lukuun kuuluvien toimien ja päätösten osalta;

g)käyttää V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan avaruusohjelmaviraston henkilöstön suhteen 77 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia, jotka on siirretty hänelle 77 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

2.V osaston II lukuun kuuluvien toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa avaruusohjelmaviraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.

III LUKU

Avaruusohjelmavirastoa koskevat varainhoitosäännökset

84 artikla

Avaruusohjelmaviraston talousarvio

1.Avaruusohjelmaviraston tulot sisältävät unionin rahoitusosuuden, joka otetaan Euroopan unionin talousarvioon ja jonka tarkoituksena on varmistaa tulojen ja menojen välinen tasapaino, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muihin, erityisesti 36 artiklassa tarkoitettuihin tulolähteisiin ja maksuihin.

2.Avaruusohjelmaviraston menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakustannukset sekä menot, jotka liittyvät turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toimintaan, 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut elimet mukaan luettuina, sekä sopimuksiin ja sitoumuksiin, joita avaruusohjelmavirasto tekee sille uskottujen tehtävien suorittamiseksi.

3.Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.Toimitusjohtaja laatii, V osaston II lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa, avaruusohjelmaviraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen erottamalla selvästi toisistaan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia koskevat osat ja avaruusohjelmaviraston muut toimet. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja voi kirjoittaa lausunnon tästä ehdotuksesta mainituksi esitykseksi, ja toimitusjohtaja toimittaa sekä ennakkoarvioesityksen että lausunnon hallintoneuvostolle ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle yhdessä henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen kanssa.

5.Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ja V osaston II lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ennakkoarvion avaruusohjelmaviraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

6.Hallintoneuvosto toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, johon sisältyy muun muassa ennakkoarvio, henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava vuotuinen työohjelma, viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle sekä kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille, joiden kanssa avaruusohjelmavirasto on tehnyt 98 artiklan mukaisia sopimuksia.

7.Komissio toimittaa tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

8.Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

9.Budjettivallan käyttäjä hyväksyy avaruusohjelmavirastolle annettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10.Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

11.Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

12.Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

85 artikla

Avaruusohjelmaviraston talousarvion toteuttaminen

1.Toimitusjohtaja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.Toimitusjohtaja ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain kaikki sen arviointitehtävien hoitamiseen tarvittavat tiedot.

86 artikla

Avaruusohjelmaviraston tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Avaruusohjelmaviraston alustavan ja lopullisen tilinpäätöksen esittämisessä ja vastuuvapauden myöntämisessä on noudatettava varainhoitoasetuksen ja varainhoitoasetuksen [70 artiklassa] tarkoitettuihin elimiin sovellettavan varainhoidon puiteasetuksen sääntöjä ja aikataulua.

87 artikla

Avaruusohjelmavirastoa koskevat varainhoitosäännökset

Hallintoneuvosto hyväksyy avaruusohjelmavirastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Nämä säännöt voivat poiketa varainhoitoasetuksen [70 artiklassa] tarkoitettuihin elimiin sovellettavasta varainhoidon puiteasetuksesta ainoastaan, jos avaruusohjelmaviraston toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

V LUKU

Avaruusohjelmaviraston henkilöstöresurssit

88 artikla

Avaruusohjelmaviraston henkilöstö

3.Avaruusohjelmaviraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

4.Avaruusohjelmaviraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa.

5.Avaruusohjelmaviraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, avaruusohjelmavirastoon sovellettavissa varainhoitosäännöissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä, taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 36 artiklan i alakohdan mukaisesti.

89 artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen ja toimikausi

1.Toimitusjohtaja nimitetään avaruusohjelmaviraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston toimitusjohtajan tehtävään valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa avaruusohjelmavirastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon avaruusohjelmaviraston tulevat tehtävät ja haasteet.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa sen jälkeen osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen toimikauden pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa avaruusohjelmaviraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät V osaston II lukuun kuuluviin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin.

90 artikla

Kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen siirto avaruusohjelmaviraston palvelukseen

Avaruusohjelmavirasto voi ottaa jäsenvaltioiden, jäsenvaltioiden virastojen tai kansainvälisten järjestöjen kansallisia asiantuntijoita palvelukseensa. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa. Näihin henkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjä eikä muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

VI LUKU

Muut säännökset

91 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Avaruusohjelmavirastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

92 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

1.Vastaanottavan jäsenvaltion avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan avaruusohjelmaviraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt.

2.Vastaanottavan jäsenvaltion on avaruusohjelmaviraston sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan luettuina monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

93 artikla

Avaruusohjelmavirastoa koskevat kielijärjestelyt

1.Avaruusohjelmavirastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1 33 .

2.Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

94 artikla

Avaruusohjelmaviraston hallussa olevien asiakirjojen saatavuutta koskeva toimintatapa

1.Avaruusohjelmaviraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanojärjestelyt.

3.Päätöksistä, jotka avaruusohjelmavirasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 ja 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

95 artikla

Avaruusohjelmaviraston toteuttama petostentorjunta

1.Helpottaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa avaruusohjelmavirasto liittyy kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona se aloittaa toimintansa, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen 34 ja antaa kaikkia avaruusohjelmaviraston työntekijöitä koskevat asiaan liittyvät määräykset käyttäen kyseisen sopimuksen liitteessä olevaa mallia.

2.Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien avaruusohjelmavirastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.OLAF voi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 883/2013 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko avaruusohjelmaviraston myöntämiin avustuksiin tai sen rahoittamiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.Avaruusohjelmaviraston yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia niiden oman toimivallan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

96 artikla

Avaruusohjelmaviraston toteuttama turvallisuusluokiteltujen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaaminen

Kuultuaan ensin komissiota avaruusohjelmavirasto hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä, muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevia sääntöjä turvallisuudesta komissiossa 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetun komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 35 ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 36 mukaisesti.

97 artikla

Avaruusohjelmaviraston vastuu

1.Sopimukseen perustuva avaruusohjelmaviraston vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia avaruusohjelmaviraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, avaruusohjelmavirasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.Avaruusohjelmaviraston henkilöstön henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa.

98 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.Avaruusohjelmaviraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.

2.Näihin 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat osallistuvat avaruusohjelmaviraston toimintaan, mukaan luettuina viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännökset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on kaikilta osin oltava henkilöstösääntöjen mukaiset.

3.Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee avaruusohjelmaviraston suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin asioissa, joissa virasto on toimivaltainen.

4.Komissio varmistaa, että avaruusohjelmavirasto toimii suhteissaan kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin toimeksiantonsa ja olemassa olevien institutionaalisten puitteiden mukaisesti sopimalla asianmukaisesta työjärjestelystä viraston toimitusjohtajan kanssa.

99 artikla

Eturistiriidat

1.Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä määräaikaisten kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava täsmällinen ja täydellinen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena asianomaisten henkilöiden palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava vuosittain. Sen tiedot on päivitettävä aina tarvittaessa ja erityisesti asianomaisten henkilöiden henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa merkittävällä tavalla.

2.Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan, määräaikaisten kansallisten asiantuntijoiden, tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

3.Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan on määriteltävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevia sääntöjä sekä eturistiriitojen ehkäisyä ja hallintaa varten.

X OSASTO

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

100 artikla

Työohjelma

Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla, jollainen voi olla olemassa kullekin ohjelman komponentille. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

101 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 4 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen muuttamista, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa ja/tai täydentää.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja (tarvittaessa) jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.Sovellettaessa 1 kohtaa unionin varojen saajien on annettava asianmukaiset tiedot. Tulosten tarkistamiseen tarvittavat tiedot on kerättävä tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

102 artikla

Arviointi

1.Komission suorittaa ohjelman arvioinnit oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.

3.Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen on toimitettava komissiolle tiedot, joita tarvitaan 1 kohdassa tarkoitettua arviointia varten.

6.Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan avaruusohjelmaviraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintiin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.

Jos komissio katsoo, ettei avaruusohjelmaviraston toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti.

Komissio toimittaa avaruusohjelmaviraston arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset julkaistaan.

103 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

104 artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston suorittamat tehtävät ja toimet mukaan luettuina. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti avaruusohjelmavirasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001, viraston tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. Ennen toimenpiteiden vahvistamista on kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua.

XI OSASTO

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

105 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään 52 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 52 ja 101 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 52 ja 101 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

106 artikla

Kiireellinen menettely

1.Kiireellisen menettelyn mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee voimaan viipymättä, ja sitä sovelletaan niin kauan kuin sitä vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.Euroopan parlamentti tai neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä [kuuden viikon] kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Siinä tapauksessa säädöksen soveltaminen lakkaa. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

107 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

XII OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

108 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.Virasto voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien tehokasta hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava hallintoneuvoston hyväksymien tiedotusta ja viestintää koskevien suunnitelmien mukaisesti.

109 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetukset (EY) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätös N:o 541/2014/EU 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

2.Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

110 artikla

Siirtymäsäännökset ja palvelujen jatkuvuus vuoden 2027 jälkeen

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka asetusten (EU) N:o 377/2014, 1285/2013 ja 912/2010 nojalla ja päätöksen N:o 541/2014/EU perusteella, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Erityisesti päätöksen N:o 541/2014 7 artiklan 3 kohdan nojalla perustettu konsortio tarjoaa SST-palveluja kolmen kuukauden ajan siitä, kun kansalliset perustajayhteisöt ovat allekirjoittaneet SST-kumppanuuden perustamissopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetusten (EU) N:o 377/2014 ja 1285/2013 nojalla ja päätöksen N:o 541/2014/EU perusteella hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

111 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

[Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja



SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Unionin avaruusohjelma

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

04.0201 AVARUUSOHJELMA

04.01 AVARUUSOHJELMAN HALLINTOMENOT

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 37  

käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tehtävät, jotka on suoritettava avaruusohjelman toteuttamiseksi, ovat seuraavat:

– Tarvittavien rahoitusosuussopimusten tekeminen eri sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan palvelujen (GNSS ja Copernicus) jatkuvuus ja uusien toimintojen (SSA ja GOVSATCOM) kehittäminen. Rahoitusosuussopimusten piiriin kuuluvat kaikki toteutettavat ja seurattavat toimet, jotta varmistetaan kaikkien avaruusohjelmassa suunniteltujen toimien toteuttaminen ja hallinnointi.

– Tarvittavan henkilöstön hankkiminen Euroopan komissiossa, jotta ohjelmaa voidaan hallinnoida tehokkaasti ja jotta eri virastojen, erityisesti avaruusohjelmaviraston työtä voidaan valvoa tehokkaasti.

– Tarvittavan henkilöstön hankkiminen ja talousarvion laatiminen avaruusohjelmavirastolle, jotta se voi toteuttaa asianmukaisesti kaikki toimet, joista se on tulevan asetuksen mukaan vastuussa.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Avaruuspolitiikan alalla unionin toimivalta perustuu pääasiassa SEUT-sopimuksen 189 artiklaan. Tämä toimivalta jaetaan jäsenvaltioiden kanssa.

Avaruusohjelman kehittäminen ja toteuttaminen ylittävät yksittäisten jäsenvaltioiden rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, minkä vuoksi nämä toimet voidaan toteuttaa ainoastaan EU:n tasolla. Ohjelma ei ole liiketaloudellisesti kannattava, eikä yksittäisillä jäsenvaltioilla ole mahdollisuuksia rakentaa tarvittavia infrastruktuureja ja käyttää niitä. Tässä asetuksessa ehdotetun tyyppiset avaruusinvestoinnit ovat yksityisen sektorin kannalta liian riskialttiita, ja ne kohdistuvat aloihin, joilla investoinnista saadaan tuottoa vasta pitkän ajan kuluttua (investointien pituus ylittää satelliittien käyttöiän, jonka aikana yksityisten toimijoiden on lunastettava investointinsa).

Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS) nykyisessä mallissa satelliittisignaalit ovat vapaasti saatavilla, minkä vuoksi yksityiset sijoittajat eivät investoisi maailmanlaajuiseen navigointijärjestelmään varsinkaan sen vuoksi, että markkinoilla on jo kaksi suurta kilpailijaa (amerikkalainen GPS ja venäläinen GLONASS), jotka tarjoavat kaikille käyttäjille vapaan pääsyn dataan. Galileo ja EGNOS ovat kriittisiä eurooppalaisia infrastruktuureja, joiden ansiosta Eurooppa on turvallisempi ja suojatumpi. Lisäksi ne vahvistavat Euroopan asemaa maailmannäyttämöllä. Ottaen huomioon, että kilpailu muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa kiristyy (ne ovat kaikki valtio-omisteisia järjestelmiä), on ratkaisevan tärkeää, että unioni kehittää ja ylläpitää tehokkaita järjestelmiä säilyttääkseen asemansa tärkeänä kumppanina kansainvälisellä tasolla.

Alun perin ajateltiin, että Copernicus-dataa vastaanottavat asiakkaat olisivat julkiselta sektorilta. Dataa tarjotaan ilmaiseksi yksityiselle ja julkiselle sektorille, millä pyritään edistämään sen käyttöä ja kasvattamaan lisäarvoa, jota siitä koituu EU:n taloudelle. Copernicus tarjoaa julkisen sektorin palvelua, jota markkinat eivät tarjoa ja jota varten toimiala ei ota käyttöön infrastruktuuria, koska se vaatisi liian suuren ja liian riskialttiin alkuinvestoinnin tai koska käyttäjäkunta on liian hajanainen. Jos datan tarjoaminen jätettäisiin kokonaan yksityisen sektorin vastuulle, sen saanti olisi epävarmaa, minkä lisäksi EU ei omistaisi asiaankuuluvia resursseja.

Satelliittien omistaminen on pitkällä aikavälillä paras keino toteuttaa ja ylläpitää datan vapaan, kattavan ja avoimen saatavuuden politiikkaa, koska sen ansiosta EU ei ole riippuvainen siitä, onko yksityinen operaattori halukas investoimaan satelliittiryhmään tarjotakseen dataa (riski siitä, että yksityinen datantarjoaja saavuttaa monopoliaseman).

Voidaan siis todeta, että Copernicus- ja EGNSS-järjestelmiin tarvitaan julkista rahoitusta, koska investoinnit ovat pitkäaikaisia eikä tulojen riittävyydestä ole varmuutta.

SST ja GOVSATCOM ovat puolestaan niin kalliita, ettei niitä voida rahoittaa kansallisella tasolla. Resurssien ja varojen yhdistäminen EU:n tasolla tuottaa lisähyötyä.

Suunniteltua EU:n avaruusohjelmaa pidetään oikeasuhteisena, koska se rajoittuu niihin tavoitteisiin, joita jäsenvaltiot eivät voi itse saavuttaa tyydyttävällä tavalla ja jotka ovat helpommin unionin saavutettavissa. Jäsenvaltioiden avaruusstrategialle antama vahva tuki osoittaa, että jäsenvaltiot pitävät avaruusohjelman osatekijöitä olennaisen tärkeinä.

Odotettavissa oleva vaikutus

Copernicus

Copernicuksen taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on tarkasteltu seikkaperäisessä kustannus-hyötyanalyysissä. Analyysin tärkeimpänä tuloksena on, että Copernicuksen odotetaan tuottavan 67–131 miljardin euron arvosta hyötyjä eurooppalaiselle yhteiskunnalle vuosina 2017–2035. Noin 84 prosenttia näistä hyödyistä syntyy toimintaketjun loppupäässä ja loppukäyttäjäsegmenteissä (muut hyödyt syntyvät toimintaketjun alku- ja keskiosassa). Ohjelman vuoden 2021 jälkeen tuottamat hyödyt olisivat 10–20 kertaa suuremmat kuin sen kustannukset.

Toimintaketjun loppupäässä ja loppukäyttäjäsegmentissä saadaan jo seuraavia hyötyjä:

Taloudelliset hyödyt, kuten

– tulojen lisääntyminen maanseurannan toimintaketjun loppupäässä

– maatalouden tuottavuuden paraneminen älykkään maatalouden ja täsmäviljelyn ansiosta.

Ympäristöhyödyt, kuten

– pienemmät hiilidioksidipäästöt uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa

– metsien säästyminen metsäpalojen torjunnan parantuessa

– luonnon monimuotoisuuden säilyminen maanpeitteen ja maankäytön seurannan ansiosta.

Yhteiskunnalliset hyödyt, kuten

– ihmishenkien säästyminen, kun luonnonkatastrofeihin reagoidaan nopeammin

– laittoman kaupan vähentyminen paremman rajavalvonnan ansiosta.

Toimintaketjun alkupäässä odotetaan syntyvän noin 12 000 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa keskimäärin 1 700:aa vakituista työpaikkaa vuosina 2021–2027. Näiden lisäksi tulevat vuosina 2008–2020 luodut 18 000 henkilötyövuotta. Toimintaketjun loppupäässä odotetaan syntyvän 27 000–37 000 henkilötyövuotta. Lisähyödyt eivät ole määritettävissä (tietojen puutteen tai suurten epävarmuustekijöiden vuoksi), mutta ne ovat erittäin merkittäviä poliittisten päätösten kannalta:

– Euroopan autonomian arvo (riippumattomuus kolmansien maiden tietolähteistä)

– hyödyt, jotka saadaan maapallon tilan jatkuvasta ja säännöllisestä seurannasta hyvin pitkällä (30–50 vuoden) aikavälillä (kun kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan merkitys kasvaa)

– kustannussäästöt, jotka saadaan toteuttamalla vain yhtä EU:n ohjelmaa ja koordinoimalla kansallisia aloitteita

– ulkoisiin toimiin liittyvät hyödyt.

Galileo ja EGNOS

Euroopan GNSS-viraston (GSA:n) suorittaman GNSS-markkinoiden seikkaperäisen seurantatutkimuksen mukaan satelliittinavigointituotteiden ja -palvelujen maailmanmarkkinat jatkavat voimakasta kasvuaan ja ovat vuoteen 2030 mennessä arvoltaan noin 250 miljardia euroa.

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän lisäarvo piilee siinä, että sen avulla varmistetaan paitsi Euroopan huippuosaaminen kriittisen teknologian alalla myös merkittävät makrotaloudelliset hyödyt Euroopan unionille, koska se käynnistää GNSS-järjestelmään perustuvien uusien palvelujen ja tuotteiden kehittelyn ja synnyttää uusia teknologia-alan yrityksiä vauhdittamaan tutkimusta, kehittämistä ja innovointia.

Nykyään Euroopan kansalaisten käytössä on jo yli 100 miljoonaa EGNOS- ja/tai Galileo-palveluja hyödyntävää käyttäjälaitetta, ja GNSS-laitteiden toimitusten arvioidaan saavuttavan EU:ssa 290 miljoonan laitteen rajan vuonna 2027, mikä merkitsee EGNOS- ja Galileo-palvelujen käyttäjäkunnan merkittävää laajenemista.

Vaikutukset ovat suurimmat liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja turvallisuuden alalla, mutta loppukäyttäjien odotetaan hyötyvän myös seuraavista tuloksista:

– uudet GNSS-sovellukset

– 3 000 työpaikkaa toimintaketjun alkupäässä ja 50 000 työpaikkaa toimintaketjun loppupäässä

– paremmat liikennepalvelut ja parempi liikenteenhallinta, jotka hyödyttävät muitakin aloja

toimivammat pelastuspalvelut, jotka ovat helpommin saatavissa

– ympäristöhyödyt, kuten hiilidioksidipäästöjen väheneminen, ja

– parempi sadonhallinta ja kestävä elintarvikkeiden saatavuus.

Suojattu satelliittiviestintä (GOVSATCOM)

EU:n GOVSATCOM-järjestelmä takaa mahdollisuuden käyttää suojattua satelliittiviestintää. Siten järjestelmällä edistetään välillisesti EU:n turvallisuusintressejä. Jäsenvaltioissa siitä hyötyvät muun muassa pelastusviranomaiset ja poliisi, yleisiä turvallisuustehtäviä hoitavat elimet, rajavartijat ja merialueiden yhteisöt. EU:n tasolla se helpottaa EU:n virastojen, kuten Frontexin ja EMSAn työtä ja tehostaa pelastustoimintaa ja humanitaarisia toimia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Avaruusesineiden valvonta ja seuranta (SST)

Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan avulla varmistetaan avaruusresurssien turvallisuus. Laukaisujen voimakkaan lisääntymisen myötä myös avaruusromu on lisääntynyt eksponentiaalisesti. Yhdysvaltojen toimittamien tietojen mukaan maapalloa kiertää yli 500 000 avaruusromukappaletta. Ne muodostavat hyvin merkittävän uhkatekijän kiertoradoillaan oleville satelliiteille ja todennäköisesti vaurioittavat niitä vakavasti törmäyksen yhteydessä ja voivat jopa tuhota ne kokonaan. Ehdotettuihin SST-toimiin kuuluvat SST-palvelujen tarjoamisen rahoittaminen ja olemassa olevien kansallisten SST-valmiuksien verkottaminen ja päivittäminen sekä mahdollinen tuki uusien SST-resurssien kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa EU:n SST-palvelujen toimintaa ja tehokkuutta ja täydentää niillä paremmin Yhdysvaltojen vastaavia palveluja. Tämän ansiosta EU voi ehkäistä paremmin satelliittien ja avaruusromun yhteentörmäyksiä ja suojata paremmin omia resurssejaan.

Avaruussää ja maapallon lähelle tulevat kohteet

Avaruussäähän kuuluvat erityyppiset tapahtumat (säteilymyrskyt, magneettikenttien vaihtelut ja energiapartikkeliparvet), joilla on kaikilla erilainen vaikutus avaruuteen sijoitettuihin tai maapäällisiin resursseihin. Avaruussää voi vaikuttaa kaikkiin EU:n resursseihin, joihin sen avaruustoiminta perustuu. Sen vuoksi on tarpeen luoda kehys, jolla suojataan näitä resursseja avaruussään vaikutuksilta ja varmistetaan, että muun avaruustoiminnan tarjoamat palvelut toimivat tehokkaasti ja luotettavasti. Avaruussääpalveluja kehittävät ja koordinoivat ESA ja eräät jäsenvaltiot. Palvelut ovat kuitenkin tiedepainotteisia, minkä vuoksi ne on räätälöitävä vastaamaan operatiivisten käyttäjien tarpeita. EU ehdottaa, että EU:n käyttäjien tarpeiden mukaista operatiivisten avaruussääpalvelujen jatkuvaa tarjontaa tuetaan käyttämällä perustana ESAn toimintaa ja kansallisia toimia ja täydentämällä niitä. Näin voidaan ehkäistä avaruudessa olevien ja maanpäällisten infrastruktuurien vaurioitumista.

Maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta tavoitteena ei ole kehittää uusia operatiivisia palveluja vaan kartoittaa ja verkottaa tällaisten kohteiden varalta olevia nykyisiä resursseja ja tukea EU:n pelastusviranomaisten välistä koordinointia. Näin voidaan tukea EU-tason yhdistämistoimia ja vahvistaa siten EU:n asemaa keskeisiin kansainvälisiin kumppaneihin nähden.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset

GNSS- ja Copernicus-ohjelmista saadut tulokset ja kokemukset

GNSS- ja Copernicus-ohjelmien tulokset ja merkitys

Yleisesti katsoen Euroopan komissio on osoittanut pystyvänsä toteuttamaan nykyiset GNSS- ja Copernicus-toimet keskeisten sidosryhmien (kuten ESAn) ja vahvan eurooppalaisen teollisuuden tuella.

EGNOS-, Galileo- ja Copernicus-ohjelmien väliarvioinneissa sekä Euroopan GNSS-viraston (GSA) arvioinnissa on painotettu näiden investointien merkitystä EU:lle ja vahvistettu ohjelmien tähänastiset merkittävät tulokset.

GNSS-ohjelmasta saadut kokemukset

Eurooppalaisen GNSS-ohjelman väliarvioinnissa on havaittu joitakin ongelmia, jotka liittyvät i) hallintoon ja ii) turvallisuushallintoon.

i) Hallinto

Hallintojärjestelmässä on havaittu jonkin verran tehottomuutta, joka liittyy päätöksentekoprosessiin hitauteen. Tehottomuus johtuu paitsi asianomaisten toimijoiden lukumäärästä myös siitä, että käyttöönottovaiheen hallintorakenne (komission ja ESAn välinen delegointisopimus) poikkeaa käyttövaiheen hallintorakenteesta (komission ja GSA:n välinen delegointisopimus ja GSA:n ja ESAn väliset työjärjestelyt).

ii) Turvallisuushallinto

Turvallisuushallinnossa ensimmäisten palvelujen käynnistäminen sekä siirtyminen käyttöönottovaiheesta käyttövaiheeseen ovat aiheuttaneet ongelmia, joihin on puututtava asianmukaisesti, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa asianmukaista turvallisuustasoa EGNSS- järjestelmien toiminnassa.

Copernicus-ohjelmasta saadut kokemukset

Copernicus-ohjelman ennennäkemättömän menestyksen ja ohjelmassa tuotetun datamäärän perusteella on tehty seuraavat päätelmät:

i) Datan jakelua ja saantia on kehitettävä

Rekisteröityjen käyttäjien erittäin suuren määrän vuoksi viestintäasioita, datan saantia ja jakelua sekä datan latausmahdollisuuksia on parannettava. Saataville on annettava valtavat määrää satelliittidataa ja -tietoja, joita on voitava yhdistää muiden tietojen kanssa (vuosittain tuotettu tietomäärä on 10 PB:tä, mutta datanjakelu- ja saantijärjestelmän on toimitettava kymmenen kertaa suurempi määrä, koska datan tuotantomäärä merkitsee kymmenkertaista latausmäärää).

ii) Avaruusdatan integrointia muihin politiikan aloihin ja talouden sektoreihin on kehitettävä painottamalla entistä enemmän käytön yleistymistä

Copernicuksen käyttäjäkunnat ovat perinteiseltä avaruusalalta, mutta sillä ei ole vielä riittävästi potentiaalisia käyttäjiä muilta aloilta.

SST-tukikehyksestä saadut tulokset ja kokemukset

Tulokset

SST-tukikehyksen täytäntöönpanoraportissa tähdennetään, mitä tuloksia on saatu kaikkien kolmen toiminnon (ilmaisimet, datan käsittely ja palvelu) perustamisesta ja käytöstä, kun otetaan huomioon, että EU:n SST-palvelu on ollut suhteellisen lyhyen ajan eurooppalaisten käyttäjien saatavilla. Täytäntöönpanoa on kuitenkin tehostettava seuraavassa vaiheessa, ja EU:n SST-tukikehystä on kehitettävä edelleen, jotta sen tehokkuutta saataisiin parannettua.

Nykyisestä SST-tukikehyksestä saadut kokemukset

Raportteihin annetussa palautteessa tähdennetään neljää keskeistä ongelmaa:

i) Eurooppalaisen ulottuvuuden puute

Merkittävistä tuloksista huolimatta palvelut kärsivät siitä, että jäsenvaltiot eivät tee riittävästi yhteistyötä ja sidosryhmät toimivat liian usein umpiossa sen sijaan, että ne kehittäisivät koordinoitua lähestymistapaa.

ii) Euroopan riippumattomuuden puute

Tärkein data käsitellään ja jalostetaan nykyään Yhdysvalloissa.

iii) Hallinto-ongelma

Nykyinen konsensussääntö vaikeuttaa päätöksentekomenettelyä päivittäisessä hallinnoinnissa.

iv) Rahoitusmekanismin monimutkaisuus

Erilaiset avustukset ja ehdotuspyynnöt ovat osoittautuneet teknisesti ja hallinnollisesti raskaiksi.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Avaruusohjelmaan ei kuulu tutkimusta, vaan tutkimus kuuluu EU:n yhdeksänteen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (Euroopan horisontti -ohjelma). Synergioita saadaan aikaan käyttämällä EU:n avaruusohjelman tuottamaa avaruusdataa ja -palveluja uraauurtavien ratkaisujen kehittämiseen.

Avaruustutkimus tulee olemaan olennainen osa Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden pilaria, kun taas avaruusalan yritysinnovaatioekosysteemiä edistetään käyttämällä avoimen innovoinnin pilaria, ja avaruustieteen rajoja laajennetaan avoimen tieteen pilarin avulla. Euroopan unionin avaruusohjelmassa hyödynnetään siis Euroopan horisontti -ohjelmasta rahoitetun avaruustutkimuksen ja -innovoinnin tuloksia. Tämä tukee unionin avaruusohjelman järjestelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantaa avaruusalan kilpailukykyä.

Avaruusohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, erityisesti Euroopan horisontti -ohjelmalla, InvestEU-rahastolla, Euroopan puolustusrahastolla sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla.

Erityisesti unionin avaruusohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisillä synergioilla varmistetaan seuraavat seikat:

a)    EU:n avaruusalan toimintaketjun alku- ja loppupään tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelman strategisen tutkimus- ja innovointisuunnitteluprosessin aikana.

b)    Euroopan avaruusohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja palveluja käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja erityisesti kestävän ravinnon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen tai katastrofien hallinnan alalla.

c)    Copernicus-ohjelman data- ja tietopalvelut liitetään eurooppalaisiin avoimen tieteen pilvipalveluihin, minkä ansiosta tutkijoiden ja tieteentekijöiden on helpompi saada Copernicus-dataa käyttöönsä. Tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ tarkkailuverkostot, muodostavat olennaiseen osan in situ tarkkailuinfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut. Niissä voidaan puolestaan hyödyntää Copernicus-palvelujen tuottamia tietoja.

Unionin avaruusohjelman ja InvestEU-ohjelman välisillä synergioilla varmistetaan, että yrittäjyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksia edistetään mahdollistamalla riskirahoituksen saanti.

EU:n avaruustoiminta hyödyttää myös monia muita EU:n politiikkoja:

Copernicus-palvelut tuottavat suuren määrän laadukasta ja monipuolista dataa, jota voidaan hyödyntää muun muassa ilmastonmuutoksen seurannan, ympäristöpolitiikan ja maatalouden alalla. Monissa EU:n politiikoissa tarvitaan täsmällistä ja luotettavaa dataa, jonka perusteella luodaan muun muassa pitkän aikavälin datajoukkoja ja tarkkoja kartoituksia. Näiden avulla voidaan seurata kunkin alan keskeisiä indikaattoreita pitkällä aikavälillä ja varmistaa, että alan politiikkaa toteutetaan tehokkaasti. Lisäksi EU voi kehittää uutta politiikkaa esimerkiksi älykkään maatalouden ja älykkään liikenteen alalla, joilla tarvitaan mahdollisimman suurta paikannustarkkuutta, ja hyödyntää navigointipalveluja tässä yhteydessä.

1.5.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

   Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksumäärärahojen osalta.

 kestoa ei ole rajattu

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 38  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

 yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Välillinen hallinnointi, jossa talousarvion täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

 varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

 julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Hallinnon eri toimijoiden vastuualueet ovat seuraavat:

i) Komissiolla on yleinen vastuu EU:n avaruusohjelman ja siihen liittyvien toimien (Galileo, EGNOS, Copernicus, SSA ja GOVSATCOM) hallinnoinnista (mukaan luettuina erityiset tukitoimet, jotka liittyvät kantoraketteihin, kansainväliseen yhteistyöhön ja avaruustalouteen) sekä toimien korkean tason turvallisuustavoitteiden ja poliittisten tavoitteiden määrittelystä ja niiden toteuttamisen valvonnasta.

ii) EU:n avaruusohjelmavirasto (joka sijaitsee Prahassa) vastaa seuraavista:

– Galileon ja EGNOSin hyödyntäminen

– Galileon turvallisuuden valvontakeskusten toiminta

– turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät kaikkien avaruustoimien osalta (toistaiseksi vain Galileon osalta)

– data- ja tietotoimiin liittyvä viestintä-, mainonta- ja markkinointitoiminta, joka käsittää EU:n avaruusohjelman kaikkien komponenttien palvelut (käyttöönotto markkinoilla ja käytön yleistyminen); toistaiseksi tällaisen toiminnan piiriin kuuluvat ainoastaan Galileo ja EGNOS

– teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi.

Lisäksi asetuksessa annetaan avaruusohjelmavirastolle mahdollisuus suorittaa muita tehtäviä, jotka tukevat avaruustoimintaa. Esimerkiksi kriisinhallintatehtävien ja -operaatioiden yhteydessä virasto voisi olla vastuussa GOVSATCOMin käyttäjiin liittyvien seikkojen yleisestä koordinoinnista tiiviissä yhteistyössä asianomaisten unionin virastojen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa

iii) Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tehtävät pysyvät samoina kuin nykyään edellyttäen, että sen päätöksentekomenettelyyn tehdään mukautuksia EU:n etujen suojaamiseksi. ESAn tehtäviin kuuluvat erityisesti tutkimus, kehitys ja edelleenkehitys, tietyt avaruusinfrastruktuurin osat, GNSS:n avaruus- ja maasegmentit ja Copernicuksen avaruussegmentit. Suhteita ESAan yksinkertaistetaan yhdellä ainoalla ESAn ja unionin välisellä rahoitusta koskevalla puitekumppanuussopimuksella (sellaisena kuin se määritellään tulevassa varainhoitoasetuksessa), jossa vahvistetaan joukko yhteisiä periaatteita ja sääntöjä. Tähän saakka komissio ja virasto ovat tehneet ESAn kanssa useita rahoitusosuussopimuksia ja työjärjestelyjä, joissa on ollut erilaiset täytäntöönpanosäännöt.

iv) Synergioita kansallisten avaruusjärjestöjen ja niiden nykyisten ohjelmien kanssa vahvistetaan erityisesti rahoitusosuussopimuksilla, julkisen sektorin sisäisillä kumppanuuksilla, yhteisellä hallinnoinnilla ja yhteisillä aloitteilla, joilla edistetään avaruussovellusten käyttöönottoa tai tuetaan kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Avaruustoimia seurataan käyttämällä indikaattoreita, jotka mukautetaan kuhunkin yksittäiseen toimeen. Indikaattorit kehitetään siinä vaiheessa, kun neuvotellaan kunkin toimen rahoitusosuussopimuksista ja määritellään toimien valvonta. Vakiintuneita avaruustoimia (Copernicus, EGNOS ja Galileo) varten on jo määritetty useita indikaattoreita, joita seurataan säännöllisesti ja joita on arvioitu kyseisten avaruustoimien väliarvioinnin aikana. Todennäköistä on, että useimmat näistä indikaattoreista säilytetään ja että niihin viitataan myös uusien toimien yhteydessä. Tarvittaessa määritellään myös uusia erityistavoitteita toimien toteuttamisen yhteydessä. Lisäksi aletaan seurata tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönoton rahoittamista erityisesti EU:n puiteohjelmista.

Eri indikaattoreiden toimittaminen on nykyään kytköksissä toteuttamisesta vastaavien tahojen toimittamiin neljännesvuosiraportteihin. Suunnitelmana on, että indikaattoreiden toimittamisessa noudatetaan tulevaisuudessa samaa aikataulua, mikä ei kuitenkaan estä komissiota pyytämästä tapauskohtaista raportointia.

Rahoitusosuussopimukset muodostavat siis tulevaisuudessakin raportoinnin oikeudellisen kehyksen, ja niissä vahvistetaan erityisesti indikaattoreiden tarkat määritelmät ja niiden toimitustiheys.

Näiden tavanomaisten toimenpiteiden lisäksi komissio aikoo käyttää avaruusohjelman poliittiseen seurantaan liittyvää toimivaltaansa tehostaakseen järjestelmiä, joilla seurataan ja arvioidaan ohjelman toteuttamisesta vastaavia tahoja, pyytämällä yksityiskohtaisia vuotuisia hallinnointisuunnitelmia ja täytäntöönpanoraportteja, järjestämällä säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään ohjelman etenemistä, ja suorittamalla rahoitusta ja teknologiaa koskevia tarkastuksia.

Myös jäsenvaltiot kutsutaan osallistumaan tähän toimeen etenkin, kun on kyse aloista, joista ne vastaavat suoraan tai välillisesti.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Seuraavaksi rahoituskaudeksi ehdotettu hallinnointimalli perustuu nykyiseen kehykseen, mutta siinä hyödynnetään tarvittaessa erityisesti turvallisuuteen liittyviä synergioita.

Euroopan komissio vastaa pääasiallisesti ohjelmien yleisestä poliittisesta valvonnasta. Se voi käyttää välillistä hallinnointia delegoimalla operatiivisten toimien hallinnoinnin Euroopan GNSS-virastolle ja Euroopan avaruusjärjestölle niiden vastuualueiden mukaisesti. Se voi myös kuulla asiantuntijoita ja kansallisia avaruusvirastoja erityisistä teknisistä kysymyksistä.

Ehdotuksena on, että GSA:lle annetaan tehtäväksi vastata kaikkien avaruustoimien (Galileo, EGNOS, Copernicus, SSA ja GOVSATCOM) turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä, koska sillä on jo kokemusta GNSS-järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä.

Tavoitteena on myös yksinkertaistaa ESAn kanssa tehtävän yhteistyön puitteita. Tähän saakka ESAn kanssa on tehty useita delegointisopimuksia ja työjärjestelyjä, joissa on ollut erilaiset täytäntöönpanosäännöt. Ehdotuksena on tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, jonka piiriin kuuluvat kaikki ohjelmat, jotta ESAn toimien täytäntöönpanoon saadaan johdonmukaisuutta. ESAn tehtävien olisi pysyttävä ennallaan.

Maksutapojen pitäisi olla samanlaiset kuin edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä: virastot laativat maksuennusteet, jotka komissio tarkastaa (erityisesti delegoitujen määrärahojen kokonaismäärän osalta), ja maksut suoritetaan säännöllisesti, jotta ohjelmien toteuttamisesta vastaavat tahot voivat hallinnoida tehokkaasti hankintoja ja välttää kassaongelmat. Komissiolla on toimivalta hyväksyä maksut ja erityisesti laillinen oikeus pienentää niitä, jos pyyntöjä ja niitä koskevia ennusteita pidetään kohtuuttomina.

Valvontastrategiassa, joka määritellään rahoitusosuussopimuksissa, käytetään perustana kokemuksia, jotka on saatu edellisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä, erityisesti neljännesvuosittaisesta raportoinnista (johon kuuluvat ohjelma-, rahoitus- ja riskinhallintaraportointi) sekä eri hallintotasoilta (kuten hankintalautakunnalta) ja kokouksista. Tuleva valvontastrategia perustuu ohjelman kaikkien potentiaalisten riskien määrittelyyn, ja siinä otetaan huomioon riskien suhteellinen merkitys ja mahdollinen vaikutus ohjelmaan. Tämä valvontaorganisaatio on osoittautunut tehokkaaksi keskeisissä Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-toimissa, kuten niiden väliarvioinneissa todetaan.

Nykyisen valvontastrategian ovat tarkastaneet tilintarkastustuomioistuin maksutapahtumien vuotuisessa tarkastusmenettelyssä ja sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on suorittanut erityistarkastuksia. Ne esittivät vain joitakin suosituksia, jotka on pantu täytäntöön.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Yksilöidyt riskit

Yksilöidyt riskit ovat samanlaisia kuin riskit, jotka määritettiin edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä nykyisille toimille, erityisesti GNSS:lle ja Copernicukselle ja jossain määrin myös SST:lle:

Teknologiariski: Satelliiteissa käytetään huipputeknologiaa, joka on vielä validoimatta ja jota koskevat eritelmät muuttuvat jatkuvasti.

Teollisuusriski: Infrastruktuurien toteuttamiseen ja parantamiseen tarvitaan useissa maissa lukuisia teollisuuden toimijoita, joiden työtä on tärkeä koordinoida tehokkaasti, jotta järjestelmistä saadaan luotettavia ja täysin yhtenäisiä ennen kaikkea turvallisuuden osalta.

Aikatauluriski: Viivästykset toteutuksessa vaarantaisivat tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja johtaisivat todennäköisesti kustannusten ylittymiseen.

Hallinnointiriski: Ohjelmien hallinnointi edellyttää, että useat eri tahot työskentelevät yhdessä, joten asianmukainen vakaus ja organisaatio on taattava. Lisäksi on otettava huomioon eri toimijoiden ja erityisesti eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat näkemykset useista keskeisistä kysymyksistä. On harkittava mahdollisuutta jakaa tiettyjä, varsinkin rahoitukseen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä niiden toimijoiden kesken, jotka pystyvät ne parhaiten kantamaan.

Rahoitusriskit ovat rajallisia, koska komissio valvoo tiiviisti toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen hoitamia hankintoja (muun muassa osallistumalla keskeisten hankintalautakuntien toimintaan ja tarkastamalla pitkän aikavälin suunnittelun ja hankintabudjetit) sekä budjettia, jota on rajoitettu oikeudellisesti, ja budjetin puitteissa tehtäviä oikaisuja, jos ohjelman jonkin osan kustannukset ylittyvät.

Nykyiset toimet

Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-palvelujen riskit liittyvät näiden palvelujen jatkuvuuteen ja kehitykseen, minkä vuoksi riskit ovat kyseisten toimien toteuttamisesta saatujen monivuotisten kokemusten perusteella rajallisia. Väliarvioinneissa on todettu, että toimia on toteutettu menestyksekkäästi, mitä osoittaa myös se, että palvelujen ja datan toimittaminen on jatkuvaa. Lisäksi riskinhallinta on olennainen osa komission valvomaa avaruustoimien hallinnointia. Kaikki riskinhallintaan tarvittavat välineet ja toimenpiteet (kuten raportointi ja valvontalautakunnat) esitetään ohjelman hallinnointisuunnitelmassa, joka on olennainen osa ESAn kanssa allekirjoitettuja delegointisopimuksia. Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä käyttöön otettuja valvontaprosesseja ja riskinhallintaa aiotaan hyödyntää tulevien rahoitusosuussopimusten suunnittelussa.

Uudet toimet

STT ja GOVSATCOM ovat uusia toimia, minkä vuoksi niiden kehittämiseen liittyy riskejä. Näitä riskejä vähentävät kuitenkin seuraavat tekijät:

– Merkittävä osa SSA-toimista on jo käynnistetty ja niitä on tuettu SST-tukikehyksellä (viisi vuotta). Ohjelman rakennetta ja toteutusta (muun muassa hallinnointia ja päätöksentekomenettelyä) aiotaan nyt muuttaa ohjelman ensimmäisestä toteutusvuodesta saatujen kokemusten perustella. Nämä tarpeelliset muutokset otetaan uudessa asetuksessa huomioon, jotta voidaan vähentää sitä riskiä, että tavoitteet jäävät saavuttamatta.

– GOVSATCOM-aloite aiotaan toteuttaa vähitellen, jotta sen toteuttaminen olisi riittävän joustavaa ja jotta aloitetta voitaisiin mukauttaa kysynnän ja tarpeiden muutoksiin. Tämä ja aloitteen modulaarisuus antavat myös mahdollisuuden muuttaa ohjelman laajuutta ja välttää siten ylimitoitetut hankinnat. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää asiantuntemusta, jota EU on saanut avaruustoimien hallinnoinnista.

Sisäinen valvonta

PO GROW:n yleinen sisäinen valvontajärjestelmä perustuu toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen neljännesvuosittain toimittamiin raportteihin. Raporttien jälkeen tehdään erityisiä tarkastuksia, joilla pyritään varmistamaan suunnitelmien noudattaminen ja ratkaisemaan mahdolliset tekniset ongelmat. Tarkastuksissa seurataan myös ohjelman toteuttamiseen liittyviä riskejä. PO GROW suorittaa myös jälkitarkastuksia varmistaakseen, että toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen varainhoito on moitteetonta.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Suurinta osaa tämän ohjelman määrärahoista hallinnoivat avaruusohjelmavirasto, ESA ja Eumetsat rahoitusosuussopimusten nojalla. Yhteenlasketut valvontakustannukset, joita komissiolle aiheutuu kaikkien toteuttamisesta vastaavien tahojen valvonnasta, ovat aiempien tietojen perusteella noin 0,3 prosenttia hallinnoiduista varoista. Täytäntöönpanoelinten kustannukset ovat edellisen kauden perusteella 5–10 prosenttia.

Maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetut virheriskitasot ovat alhaiset hankintamenettelyn ansiosta: komissio delegoi hankinnat joko avaruusohjelmavirastolle tai ESAlle monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti, ja nämä virastot raportoivat tehdyistä ja suunnitelluista hankinnoista delegoitujen määrien rajoissa neljännesvuosittain.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Avaruusohjelma-asetukseen perustuvissa rahoitusosuussopimuksissa, jotka tehdään kolmansien osapuolten kanssa, todennäköisesti edellytetään komission tai jonkin muun sen valtuuttaman edustajan suorittamaa varainkäytön valvontaa ja muuta valvontaa sekä tilintarkastustuomioistuimen tai OLAFin suorittamia tarkastuksia, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla tehtävinä tarkastuksina.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

01

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous – klusteri 4, avaruus

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jäl-keen

YHTEENSÄ

04.0201 Euroopan avaruusohjelman toimintamäärärahat

Sitoumukset

(1 a)

2140,879

2183,957

2229,896

2277,715

2322,428

2369,057

2416,068

15 940,000

Maksut

(2 a)

1123,106

1694,827

1942,491

2068,738

2239,144

2326,57

2370,309

2174,816

15 940,000

04.01 Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat

Sitoumukset = maksut

(3)

8,000

8,000

8,000

8,000

9,000

9,000

10,000

0,000

60,000

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 1 + 3

2148,879

2191,957

2237,896

2285,715

2331,428

2378,057

2426,068

16 000,000

Maksut

= 2 + 3

1131,106

1702,827

1950,491

2076,738

2248,144

2335,570

2380,309

2174,816

16 000,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on ensiksi sisällytettävä rahoitusselvityksen liitteeseen (sisäisten sääntöjen liite V). Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEEN-SÄ

Henkilöresurssit

16,321

16,321

16,321

16,321

16,321

16,321

16,321

114,247

Muut hallintomenot

1,695

1,729

1,763

1,799

1,835

1,871

1,909

12,601

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

18,016

18,050

18,084

18,120

18,156

18,192

18,230

126,848

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

2166,895

2210,007

2255,980

2303,835

2349,584

2396,249

2444,298

0,000

16126,848

Maksut

1149,122

1720,877

1968,575

2094,858

2266,300

2353,762

2398,539

2174,815

16126,848

Tiedoksi, että monivuotista rahoituskehystä koskeva paketti sisältää erilliset määrärahat EU:n virastolle osoittamaa rahoitusosuutta varten.

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat (04) 0202 EU:n rahoitusosuus virastolle

Sitoumukset

(1b)

31,170

31,587

32,223

33,091

34,209

35,601

37,119

235,000

Maksut

(2b)

31,170

31,587

32,223

33,091

34,209

35,601

37,119

235,000

3.1.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

16,321

16,321

16,321

16,321

16,321

16,321

16,321

114,247

Muut hallintomenot

1,695

1,729

1,763

1,799

1,835

1,871

1,909

12,601

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

18,016

18,050

18,084

18,120

18,156

18,192

18,230

126,848

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot (entiset BA-budjettikohdat)

8,000

8,000

8,000

8,000

9,000

9,000

10,000

60,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma  

YHTEENSÄ

26,016

26,050

26,084

26,120

27,156

27,192

28,230

186,848

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.1.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

93

93

93

93

93

93

93

EU:n ulkopuoliset edustustot

Tutkimus

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) – sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat 

Otsake 7

Monivuotisen rahoitus-kehyksen OTSAK-KEESTA 7 rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

39

39

39

39

39

39

39

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Tutkimus

Muu (mikä?)

YHTEENSÄ

132

132

132

132

132

132

132

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

93

Ulkopuolinen henkilöstö

39

3.1.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEEN-SÄ

Rahoittamiseen osallistuva taho 

Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Asetus (EU) N:o 1285/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).
(2)    Asetus (EU) N:o 377/2014 (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).
(3)    Päätös N:o 541/2014/EU (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227).
(4)    COM(2016) 705 final.
(5)    Kilpailukykyneuvoston istunnossaan 30. toukokuuta 2017 antamat neuvoston päätelmät Euroopan avaruusstrategiasta (asiak. nro 9817/17).
(6)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 12 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan avaruusstrategiasta (2016/2325(INI)).
(7)    Mid-term review of the Galileo and EGNOS programmes and the European GNSS Agency, tutkimuksen laatija PwC France, kesäkuu 2017, EU Bookshop: https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/56b722ee-b9f8-11e7-a7f8-01aa75ed71a1
(8)     Ympäristövaatimusten noudattamista ja ympäristöhallinnan parantamista koskeva komission toimintasuunnitelma : Tiedonanto ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi”, COM/2018/10 , komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018)10, jossa kerrotaan tarkemmin yksittäisistä toimista , sekä komission päätös C(2018)10 ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumin perustamisesta .
(9)    Study on the impacts of changes in funding to the EGNSS programmes, tutkimuksen laatija PwC France, kesäkuu 2018. Ei vielä julkaistu EU Bookshopissa.
(10)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016. (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.)
(11)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(12)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2–5).
(13)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1–71).
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).
(16)    EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1–24.
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).
(19)    Tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018) 237 final), tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus" (COM(2018) 232 final), ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (COM(2018) 8 final).
(20)    Eumetsat – Euroopan sääsatelliittijärjestö.
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.
(22)    EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1–8.
(23)    EUVL L 309, 19.11.2013, s. 1–6.
(24)    EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227.
(25)    http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52017DC2025&rid=1
(26)    http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/intm/146072.pdf
(27)    Eurooppa-neuvosto 217/13.
(28)    EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1–8.
(29)    EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75–82.
(30)    EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53–88.
(31)    EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1–50.
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(33)    EYVL 17, 6.10.1958, p. 385–386.
(34)    EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(35)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).
(36)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
(37)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(38)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

Bryssel 6.6.2018

COM(2018) 447 final

LIITE

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamista

{SWD(2018) 327 final}
{SWD(2018) 328 final}


LIITE

OHJELMAN ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Ohjelmaa seurataan tarkasti sellaisten indikaattoreiden perusteella, joilla pyritään mittaamaan, missä määrin ohjelman erityistavoitteet on saavutettu. Seurannan tarkoituksena on hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten minimoiminen. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:

Indikaattoreiden pitäisi liittyä erityistavoitteisiin toistamatta kuitenkaan näitä tavoitteita, jotta vältetään epäjohdonmukaisuus.

Erityistavoite 1: toimittaa huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluja

Indikaattori 1: signaalin tarkkuus (GNSS)

Erityistavoite 2: toimittaa tarkkaa ja luotettavaa maanseurantadataa ja -tietoa tukemaan unionin ja jäsenvaltioiden politiikkojen toteuttamista ja seurantaa ympäristön, ilmastonmuutoksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, pelastustoiminnan, turvallisuuden ja digitaalitalouden alalla

Indikaattori 1: Copernicus-käyttäjien lukumäärä

Indikaattori 2: uusien Copernicus-palvelujen lisääminen

Erityistavoite 3: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta

Indikaattori 1: SSA-komponenttien käyttäjien lukumäärä

Indikaattori 2: palvelujen saatavuus

Erityistavoite 4: varmistaa pitkällä aikavälillä luotettavien, turvallisten ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalvelujen saatavuus ja taata asianmukaisesti pääsy kyseisiin palveluihin ja niiden kyky kestää paha-aikeisia toimia

Indikaattori 1: GOVSATCOMin käyttäjien lukumäärä

Indikaattori 2: palvelujen saatavuus

Erityistavoite 5: edistää autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia

Indikaattori 1: EU:n avaruustoimiin liittyvien laukaisujen lukumäärä

Erityistavoite 6: avaruusalaa tukevien toimien osalta: tukea ja vahvistaa unionin sellaisten oikeus- ja luonnollisten henkilöiden kilpailukykyä, yrittäjyyttä, osaamista ja innovointivalmiuksia, jotka toimivat tai haluavat toimia kyseisellä alalla, ja ottaa erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten asema ja tarpeet

Indikaattori 1: kasvu avaruustoimiin liittyvän toimintaketjun loppupäässä