EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel1.6.2018

COM(2018) 393 final

2018/0217(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

{SWD(2018) 301 final}
{SEC(2018) 305 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi (monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus) 1 esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) talousarviokehys ja keskeiset suuntaviivat. Tämän pohjalta komissio esittelee asetukset, joissa vahvistetaan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädäntökehys kaudeksi 2021–2027. Se esittelee myös vaikutustenarvioinnin politiikan kehittämisen vaihtoehtoisista skenaarioista. Näissä ehdotuksissa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

YMP:n viimeisimmästä uudistuksesta päätettiin vuonna 2013, ja se toteutettiin vuonna 2015. Konteksti, jossa uudistus tehtiin, on muuttunut sittemmin huomattavasti. Erityisesti voidaan todeta seuraavaa:

Maataloushinnat ovat laskeneet tuntuvasti, mihin ovat vaikuttaneet makrotaloudelliset tekijät, geopoliittiset jännitteet ja muut seikat.

Kauppaneuvotteluissa painopiste on siirtynyt selkeämmin monenvälisistä sopimuksista kahdenvälisiin sopimuksiin, ja EU suhtautuu aiempaa avoimemmin maailmanmarkkinoihin.

EU on tehnyt uusia kansainvälisiä sitoumuksia, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (COP 21:n kautta), laajempiin kansainvälisen kehityksen näkökulmiin (YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta) ja muihin geopoliittisiin haasteisiin, maahanmuutto mukaan lukien.

Nämä muutokset ovat synnyttäneet julkisen keskustelun siitä, onko vuoden 2013 uudistus riittävän pitkälle menevä, jotta YMP voi vastata monenkirjaviin nykyisiin haasteisiin, jotka liittyvät maatalousalan taloudelliseen vakauteen, huoleen ympäristöstä, ilmastonmuutoksen vaatimiin toimiin sekä EU:n maaseutualueiden vahvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen – varsinkin kun otetaan huomioon kaupan alan, biotalouden, uusiutuvan energian, kiertotalouden ja digitaalitalouden synnyttämät uudet mahdollisuudet.

Näiden haasteiden vuoksi YMP:aa on uudistettava ja yksinkertaistettava, jotta hallinnollista taakkaa olisi mahdollisimman vähän. YMP:sta on saatava entistä johdonmukaisempi muiden EU:n toimintapolitiikkojen kanssa, jotta sillä edistettäisiin mahdollisimman hyvin komission kymmentä painopistealaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Kuten komissio totesi tuoreessa MFF-tiedonannossaan, nykyaikaistetun yhteisen maatalouspolitiikan avulla on tuettava kehitystä, jossa maatalousalasta tulee kaikilta osin kestävää ja maaseutualueet säilyvät elinvoimaisina. Samalla on pystyttävä varmistamaan turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden varma saatavuus yli 500 miljoonalle kuluttajalle. Eurooppa tarvitsee älykästä, selviytymiskykyistä, kestävää ja kilpailukykyistä maatalousalaa, jonka avulla se pystyy tuottamaan kansalaisilleen laadukkaita, kohtuuhintaisia, ravitsevia ja monipuolisia elintarvikkeita sekä lujittamaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Modernin yhteisen maatalouspolitiikan olisi lisättävä tuottamaansa EU-tason lisäarvoa ottamalla huomioon aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet ja vastaamalla kansalaisten odotuksiin, jotka koskevat terveyttä, ympäristöä ja ilmastoa.

Kuten vuoden 2017 työohjelmassa ennakoitiin, komissio on järjestänyt kattavia kuulemisia YMP:n yksinkertaistamisesta ja uudenaikaistamisesta, jotta YMP:lla edistettäisiin mahdollisimman hyvin komission kymmentä painopistealaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Kuulemisissa keskityttiin erityisiin tulevaisuuden toimintapoliittisiin painopisteisiin, vaikuttamatta YMP:n määrärahoihin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Prosessiin sisältyi laaja kuuleminen sekä YMP:n tuloksellisuudesta saadun näytön tarkastelu, mukaan lukien asiaan liittyvät REFIT-foorumin lausunnot.

Tulokset esiteltiin 29. marraskuuta 2017 hyväksytyssä tiedonannossa nimeltään ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus”. Tiedonannon turvin voidaan käydä jäsenneltyä vuoropuhelua YMP:n tulevaisuudesta EU:n toimielimissä ja sidosryhmien kanssa. Kyseisessä politiikka-asiakirjassa kartoitettiin haasteita, tavoitteita ja mahdollisia vaihtoehtoja tulevat tarpeet huomioon ottavassa YMP:ssa, jonka on oltava nykyistä yksinkertaisempaa, fiksumpaa ja uudenaikaisempaa ja johdettava siirtymiseen kestävämpään maatalouteen.

Komissio eritoten yksilöi vuoden 2020 jälkeisen YMP:n tärkeimmiksi painopisteiksi ympäristö- ja ilmastotavoitteiden tiukentamisen, tuen paremman kohdentamisen sekä aiempaa vahvemman turvautumisen paljon hyötyä tuovaan tutkimuksen, innovoinnin ja neuvonannon jatkumoon. Asiakirjassa myös ehdotettiin keinona parantaa YMP:n tuloksellisuutta uutta täytäntöönpanomallia, jolla politiikkatoimien painopiste siirretään noudattamisesta tuloksellisuuteen ja vastuualueita EU:n ja jäsenvaltioiden välillä uudelleentasapainotetaan korostaen toissijaisuusperiaatetta. Uudella mallilla pyritään saavuttamaan EU:n tavoitteet paremmin perustuen strategiseen suunnitteluun, laajoihin politiikkatoimiin ja yhteisiin suoritusindikaattoreihin parantaen näin politiikkajohdonmukaisuutta kautta koko tulevan YMP:n ja suhteessa muihin EU:n tavoitteisiin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

SEUT-sopimuksen 39 artiklan mukaisesti yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on

·lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla;

·taata näin maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettuja tuloja;

·vakauttaa markkinat;

·varmistaa tarvikkeiden saatavuus;

·taata kohtuulliset kuluttajahinnat.

Tämä ehdotus on täysin YMP:aa koskevien perussopimuksen tavoitteiden mukainen. Sillä uudenaikaistetaan ja yksinkertaistetaan tapaa, jolla perussopimuksen määräykset pannaan täytäntöön.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen 42 artikla ja 43 artiklan 2 kohta siltä osin kuin on kyse YMP:n suunnitelma-asetuksesta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että unioni ja jäsenvaltiot hallinnoivat YMP:aa yhteistyössä, ja otetaan käyttöön yhteinen maatalouspolitiikka, jolla on yhteiset tavoitteet ja yhteinen täytäntöönpano. Yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanojärjestelmä nojaa koko EU:n kattaviin yksityiskohtaisiin vaatimuksiin, ja sille ovat tyypillisiä tiukat valvonta-, seuraamus- ja tarkastusjärjestelyt. Säännöt ovat usein hyvin sitovia, aina tilatasolle asti. Unionin hyvin erilaisissa viljely- ja ilmasto-oloissa eivät ’ylhäältä alas’- ja ’yksi sopii kaikille’ -lähestymistavat kuitenkaan sovellu tuottamaan toivottuja tuloksia ja EU-tason lisäarvoa.

Tässä ehdotuksessa esitetyssä täytäntöönpanomallissa unioni vahvistaa politiikan perusparametrit (YMP:n tavoitteet, tukitoimien päätyypit, perusvaatimukset), kun taas jäsenvaltiot kantavat nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne edistävät YMP:n tavoitteita ja saavuttavat sovitut päämäärät.

Nojautumalla enemmän toissijaisuusperiaatteeseen on mahdollista ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet kyseisten tavoitteiden ja päämäärien yhteydessä. Jäsenvaltioiden vastuulla olisi mukauttaa YMP:n tukitoimia siten, että ne pystyvät edistämään EU:n tavoitteiden toteutumista mahdollisimman suurella panoksella. Samalla, kun säilytetään nykyiset hallintorakenteet (joilla on edelleen voitava varmistaa seuranta ja toteutuminen kaikkien politiikkatavoitteiden osalta), jäsenvaltioilla on myös enemmän sananvaltaa tuensaajiin sovellettavan vaatimustenmukaisuus- ja valvontakehyksen suunnittelussa (ml. tarkastukset ja seuraamukset).

•Suhteellisuusperiaate

EU:n maatalousalaan ja maaseutualueisiin liittyvät taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät mittavaa toimintaa, jossa otetaan huomioon näiden haasteiden EU-ulottuvuus. Kun jäsenvaltioille tarjotaan nykyistä paremmat mahdollisuudet valita ja mukauttaa YMP:n puitteissa käytettävissä olevia politiikkavälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntäen aiempaa tuloshakuisempaa mallia, on vielä epätodennäköisempää, ettei YMP olisi oikeasuhteinen toimi.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

YMP on hyvin keskeisessä asemassa Euroopan unionin (EU) rakentamisessa ja kehittämisessä. YMP luotiin perussopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden ympärille 1960-luvun alkupuolella. Sille on tehty sen jälkeen useita uudistuksia, joilla on pyritty parantamaan maatalousalan kilpailukykyä, edistämään maaseudun kehittämistä sekä vastaamaan uusiin haasteisiin ja yhteiskunnan vaatimuksiin. Viimeisin tärkeä uudistus hyväksyttiin vuonna 2013. Vuoden 2013 uudistuksessa YMP:n yleisiä tavoitteita yksinkertaistettiin kolmen osa-alueen ympärille:

i.    Elinkelpoinen ruoan tuotanto

ii.    Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet

iii.    Tasapainoinen aluekehitys

Sen arvioimiseksi, miten edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty ja mitkä ovat tulevaisuuden haasteet, laaja kuulemisprosessi kannusti kaikkien sidosryhmien, myös muiden kuin maatalousalan toimijoiden, kanssa käytävään jäsenneltyyn keskusteluun. Lisäksi näyttöä YMP:n tuloksellisuudesta kerättiin YMP:sta saatavilla olevista runsaista tiedoista (esitellään lyhyesti jäljempänä laatikossa 1), jotka toimivat perustana arvioitaessa YMP:n saavutuksia ja puutteita vuosien mittaan, varsinkin YMP:n viimeisimmän uudistuksen osalta. Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja:

·Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen avulla 2 kerätty näyttö, jonka avulla voidaan mitata YMP:n tuloksellisuutta.

·Meneillään olevan monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) aikana tehtäviksi suunnitellut arviointitutkimukset, joiden tarkoituksena on arvioida YMP:n nykyisiä tavoitteita ja joista ensimmäiset tulokset ovat saatavilla vuosina 2017/2018 3 .

Maaseudun kehittämisen vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa saatavilla olevat tavoitteiden saavuttamiseen ja vastaaviin määrärahoihin liittyvät tulokset.

·AGRI-pääosaston verkkosivuilla on julkaistu lisää vaikutustenarvioinnin kannalta merkityksellisiä tausta-asiakirjoja, dataa, tietoja ja lukuja 4 .

•Sidosryhmien kuuleminen

Järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin yli 322 000 vastausta, sidosryhmien kanssa käytiin jäsenneltyä vuoropuhelua, järjestettiin viisi asiantuntijatyöpajaa, REFIT-foorumi antoi lausuntoja sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja kansalliset parlamentit antoivat lausuntoja. Prosessissa otettiin myös huomioon maatalousmarkkinoiden työryhmän (AMTF) 5 ja Corkissa järjestetyn maaseudun kehittämiskonferenssin (2016) 6 suositukset.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Maaliskuussa 2017 ja helmikuussa 2018 järjestettiin erityisiä työpajoja, joissa kerättiin näyttöä ja asiantuntemusta YMP:hen liittyvistä kysymyksistä. Työpajoissa vaihdettiin näkemyksiä asiantuntijoiden ja komission virkamiesten välillä ja pystyttiin etenemään keskeisten päätelmien muotoilussa ja siinä, mitä kysymyksiä olisi otettava huomioon nykyaikaistamis- ja yksinkertaistamisprosessissa.

Työpajoissa käsiteltiin viittä kysymystä, jotka oli valittu siten, että ne kattavat tärkeimmät alat, joilla on havaittu puutteita tietämyksessä ja erimielisyyttä politiikan lähestymistapojen suhteen. Kaikissa työpajoissa käytettiin samankaltaista menetelmää, joka perustui seuraaviin:

(1)tuoreimpien saatavilla olevien tietojen kerääminen asiantuntijoilta, tutkijoilta, toimijoilta ja kansainvälisiltä instituutioilta;

(2)keskittyminen käytännön kokemuksiin;

(3)sen arvioiminen, miten uusilla teknologioilla/lähestymistavoilla voitaisiin parantaa politiikan tulevaa suunnittelua tietyillä aloilla.

Tiivistelmät seminaareista ja esitelmistä ovat saatavilla osoitteessa

https://ec.europa.eu/agriculture/events/cap-have-your-say/workshops_en

Työpaja 1: Parhaat käytännöt ympäristö- ja ilmastotarpeisiin vastaamiseksi  (23. ja 24. maaliskuuta 2017)

Tähän kaksipäiväiseen työpajaan osallistui lukuisia ympäristö- ja ilmastoalan haasteisiin keskittyneitä asiantuntijoita. Siinä tarkasteltiin

·ympäristötarpeiden arvioimiseen käytettävissä olevia välineitä;

·menetelmiä, joilla parannetaan toimenpiteiden käyttöönottoa (korostaen käyttäytymismallien merkitystä).

Työpaja 2: Riskinhallinta (18. ja 19. toukokuuta 2017)

Tämän kaksipäiväisen seminaarin tavoitteena oli kerätä näyttöä siitä, miten maatalousyhteisöä voidaan parhaiten tukea, jotta se pystyisi vastaamaan paremmin tuotanto-, hinta- ja tuottoriskeihin. Siinä tarkasteltiin

·EU:n markkinoiden turvaverkon haasteita ja Yhdysvalloissa käytössä olevan riskinhallintajärjestelmän viimeaikaista kehitystä;

·EU:n tulevia markkinoita, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan toimintaa EU:n maatalousalalla, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja satovakuutusjärjestelmää;

·riskienhallintaan liittyviä käyttäytymistekijöitä.

Työpaja 3: Elintarvikkeet ja niihin liittyvät kysymykset (31. toukokuuta 2017)

Elintarvikkeita ja niihin liittyviä kysymyksiä käsitelleessä työpajassa pohdittiin terveyspolitiikan ottamista huomioon YMP:ssa sekä YMP:n valmiuksia helpottaa viljelijöiden sopeutumista kulutustottumusten muutoksiin. Erityisesti mikrobilääkeresistenssiin on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Työpaja 4: Sosioekonomiset kysymykset (9. kesäkuuta 2017)

Sosioekonomisia kysymyksiä käsitelleessä työpajassa keskityttiin kasvun ja työllisyyden dynamiikan tarkasteluun EU:n maatalous- ja elintarvikealalla. Siinä tarkasteltiin tapaustutkimusten perusteella globaalin maatalouden ja elintarvikkeiden arvoketjujen välisiä yhteyksiä EU:ssa niin käsitteiden kuin käytännön näkökulmasta.

Työpaja 5: YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden mittaaminen (26. helmikuuta 2018)

Työpajassa tarkasteltiin, mitä EU:n tasolla voidaan määritellä politiikan perustavoitteita, miten ne voidaan panna täytäntöön jäsenvaltioiden tasolla ja miten niitä voidaan seurata, valvoa ja arvioida.

•Vaikutustenarviointi

1.eritasoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita, keskittyen siihen, mitä mahdollisia vaikutuksia pakollisilla ja vapaaehtoisilla täytäntöönpanojärjestelmillä olisi;

2.erilaisia tapoja tukea maatilojen tuloja ja erityisesti tuen jakautumista eri viljelijöiden kesken, keskittyen pieniin ja keskisuuriin maatiloihin kohdistuviin mahdollisiin vaikutuksiin.

3.laajempia sosioekonomisia tukitoimia erityisesti maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä sekä poikkialaisia lähestymistapoja uudenaikaistamiseen.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa testataan, miten vapaaehtoisella ympäristöjärjestelmällä lisättäisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kunnianhimoisuutta. Siinä myös tarkastellaan riskinhallintavälineiden mahdollista merkitystä (alhaisemmat suorat tuet) viljelijöiden tulojen tukemisessa. Kahdessa alavaihtoehdossa on otettu huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ympäristöpäämäärät ja lähestymistavat suoraan tukeen uudessa mallissa.

Toisessa vaihtoehdossa suorat tuet kohdennetaan paremmin ja ehdollisuutta toteutetaan kunnianhimoisemmin, jotta voidaan parantaa YMP:n talous- ja ympäristötoimien tuloksellisuutta sekä vastata ilmastohaasteisiin. Tässäkin on alavaihtoehtoja, joilla havainnollistetaan jäsenvaltioiden mahdollisia eroja ympäristö- ja ilmastotavoitteiden osalta.

Viimeisessä vaihtoehdossa painotetaan erityisesti ympäristönsuojelua ja työllisyyttä sekä asetetaan maaseutualueiden työpaikkojen säilyttämisessä etusijalle pienet ja keskisuuret maatilat. Jäsenvaltioiden on myönnettävä 30 prosenttia ensimmäisen pilarin maksuista lisätukena neljässä viljelijöille vapaaehtoisessa järjestelmässä (luonnonmukainen viljely, pysyvä nurmi, luonnonhaitta-alueet ja lineaariset maisematekijät), jotta edistettäisiin ilmastotoimia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että silloin kun politiikan, jolla on näin paljon useita eri tavoitteita, perusparametreja muutetaan tuntuvalla tavalla, vaikeilta kompromisseilta ei voi välttyä.

YMP-tuen taso on keskeinen parametri. Komission toukokuussa 2018 antamassaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa ehdottama viiden prosentin leikkaus vastaa vaikutustenarvioinnissa huomioon otettuja rajoja.

Kun kyseessä ovat maataloustulot, merkitystä on niin tuen tasolla kuin sen jakautumisellakin. Riittävän tuen ja siten maataloustulon turvaaminen on edelleen keskeinen tekijä tulevaisuudessa, jotta voidaan varmistaa elintarviketurva, ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja maaseudun elinvoimaisuus. Tuen kohdentaminen paremmin pienille ja keskisuurille tiloille sekä luonnonhaitta-alueille voi auttaa säilyttämään työpaikkoja maatiloilla ja maatilojen tuotantotoiminnassa koko alueella. Näin vahvistetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Suorien tukien jakautumista voidaan parantaa tukikatoilla ja yhdenmukaistamalla tukioikeuksien arvoa. On selvää, että mikä tahansa vaihtoehto, jossa suoria tukia uudelleenjaetaan merkittävässä määrin alhaisen tuottavuuden maatiloille ja alueille, johtaa lyhyellä aikavälillä EU:n kilpailukyvyn heikkenemiseen mutta parantaa ympäristönsuojelua. Vähemmän selvää on kuitenkin, millaisella toimenpideyhdistelmällä voitaisiin lieventää kielteisiä tulovaikutuksia ja samalla vastata paremmin maatalouden kannalta keskeisiin haasteisiin, kuten ympäristöön ja ilmastoon liittyviin haasteisiin tai yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tämä edellyttää muutoksia, joilla kohennetaan sekä alan taloutta että ympäristötoimien tuloksellisuutta.

Sidosryhmien kuulemisten ja tarkastelun tulokset osoittavat tämän olevan mahdollista. Edellytyksenä on, että tarvittavilla liitännäistoimenpiteillä, joilla pyritään saavuttamaan parempi ympäristö- ja ilmastotoimien taso, mahdollistetaan se, että ryhdytään soveltamaan parhaita käytäntöjä (sekä tavanomaisessa maataloudessa että muissa maatalouden muodoissa), joihin kuuluvat tietämys, innovointi ja uusin asiaankuuluva teknologia.

Tarkastelussa tehtyjen olettamusten ja valintojen pohjalta on mahdollista tehdä kompromisseja YMP:n taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä sen suhteen, mikä on tavoitteena nykyaikaistamisessa ja yksinkertaistamisessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että uudelleenjaon vaikutukset tuloihin voisivat olla hallittavissa, ja se voisi tukea kunnianhimoisempia ympäristö- ja ilmastotoimia ja muita YMP:n yhteisvaikutuksia. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että maatalousalalla ja -politiikassa ryhdytään hyödyntämään innovoinnin ja teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia, jotka jo mahdollistavat uudenaikaistamisen ja yksinkertaistamisen.

Muut oletukset ja valinnat muuttaisivat varmasti tulosten yksityiskohtia, mutteivät taustalla olevaa pääviestiä siitä, että tulevan YMP:n parhaaksi katsotun vaihtoehdon olisi yhdistettävä eri vaihtoehtojen parhaiten suoriutuvat tekijät, mutta vältettävä niiden heikkoudet toteuttamalla tarvittavat suojatoimet, joilla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa. Tämä merkitsee sitä, että tarvitaan selkeät perusteet tulotuen tasolle ja jakamiselle (esim. tulokatot ja/tai tuen asteittainen aleneminen), ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteille, täydentäville ehdoille, uudenaikaistamiskannustimille ja asianmukaiselle toissijaisuuden/yksinkertaistamisen asteelle.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Monimutkaisuus nykyisen politiikan täytäntöönpanossa johtuu pitkälti siitä, että EU:n tasolla on säädetty yksityiskohtaisista säännöistä, joiden noudattaminen luo paineita. Ehdotetulla uudella täytäntöönpanomallilla poistetaan EU:n tason tukikelpoisuuskriteerit, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat määritellä tukikelpoisuusehdot, jotka parhaiten soveltuvat niiden omiin olosuhteisiin. Tämän odotetaan johtavan huomattavaan yksinkertaistukseen.

YMP:aa on uudistettu kerta toisensa jälkeen, ja uudistuksissa on kehitetty erilaisia välineitä. Joskus näiden välineiden yhteensovittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Nykyisessä ehdotuksessa kaikki YMP:n eri osat yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi kehykseksi, jolla vähennetään YMP:n täytäntöönpanosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen (COM(2018) 322 final) mukaan merkittävä osa EU:n talousarviosta osoitettaisiin edelleen maatalouteen, joka on strategisesti tärkeää yhteistä politiikkaa. Niinpä ehdotetaan käypinä hintoina, että YMP keskittyisi ydintoimintoihinsa maataloustukirahastoon kohdennetuilla 286,2 miljardilla eurolla ja maaseuturahastoon kohdennetuilla 78,7 miljardilla eurolla.

Näitä maatalousrahastoja täydennetään Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavalla lisärahoituksella. Kyseiselle ohjelmalle ehdotetut määrärahat sisältävät 10 miljardia euroa elintarvike-, maatalous- ja biotalousalan sekä maaseudun kehittämisen tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen. Maataloustukirahastoon perustetaan uusi varaus, josta rahoitetaan maatalousalan lisätukea. Vuoden kuluessa käyttämättä jääneet varauksessa olevat määrät siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.

Kun kyseessä on suorien tukien jakautuminen jäsenvaltioiden kesken, ehdotetaan, että kaikki jäsenvaltiot, joilla on suoria tukia alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, jatkavat ohjelmakaudella 2014–2020 käynnistettyä prosessia ja kurovat umpeen 50 % erosta, joka nykyisin vallitsee tuohon 90 prosenttiin nähden. Suorien tukien ulkoisen yhdenmukaistamisen rahoittamiseen osallistuvat kaikki jäsenvaltiot. YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen mukaiset jäsenvaltioille maksettavat suorat tuet lasketaan tämän perusteella.

Maaseudun kehittämisen osalta ehdotetaan rahoituksen tasapainottamista EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioiden välillä. Kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa, kansallisten yhteisrahoitusosuuksien nostaminen pitää Euroopan maaseutualueiden julkisen tuen valtaosin muuttumattomana. Maaseuturahaston tuki jaetaan politiikkatavoitteisiin liittyvien objektiivisten perusteiden mukaisesti ottaen huomioon tukien nykyinen jako. Kuten nykyisin, vähemmän kehittyneillä alueilla tulisi edelleen soveltaa korkeampaa yhteisrahoitusastetta, jota on tarkoitus soveltaa myös tiettyihin toimenpiteisiin, kuten Leader-toimiin ja hoitositoumuksista maksettavaan tukeen.

Jäsenvaltioille tarjotaan tietynasteista joustavuutta määrärahasiirtoihin. Enintään 15 prosenttia vastaavista suorista tuista voidaan siirtää maaseuturahaston määrärahoihin, ja päinvastoin. Suorista tuista voidaan siirtää suurempi prosenttiosuus maaseuturahaston määrärahoihin sellaisia tukitoimia varten, joilla pyritään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ja nuorten viljelijöiden tukiin.

YMP-ehdotuksen rahoitusvaikutusten yksityiskohdat esitetään ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Siirtyminen suoritusperusteisempaan toimintapolitiikkaan edellyttää vankkaa suoritusperusteista kehystä, jonka avulla komissio voi yhteisten indikaattoreiden pohjalta arvioida ja seurata politiikan tuloksellisuutta. Politiikan tuloksellisuuden seurannassa ja arvioinnissa käytettäisiin perustana nykyisiä yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä ja nykyistä suorien tukien ja maaseudun kehittämisen seurantajärjestelmää, mutta niitä on kuitenkin virtaviivaistettava ja kehitettävä edelleen (näiden kahden pilarin välinen johdonmukaisuus mukaan lukien). Lisäksi tarvittaisiin lisäinvestointeja asianmukaisten indikaattorien kehittämiseen ja riittävien tietovirtojen varmistamiseen.

Uusi tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehys (PAMF) kattaa kaikki tulevan YMP:n välineet: YMP:n strategissuunnitelmat samoin kuin ne YMP:n osat, joita YMP:n strategiasuunnitelmat eivät kata (joitakin osia yhteisestä markkinajärjestelystä, erityisjärjestelmät). Tuloksellisuutta mitataan suhteessa politiikan erityistavoitteisiin käyttämällä yhteisiä indikaattoreita.

Uusi malli perustuu seuraaviin periaatteisiin:

·Asiayhteysindikaattorit ovat edelleen merkityksellisiä, koska ne kuvastavat talouden, ympäristön ja yhteiskunnan yleisen kehityksen näkökohtia ja vaikuttavat todennäköisesti tuloksellisuuteen.

·Ensisijaisesti olisi määriteltävä tietty valikoima suppeampia mutta kohdennetumpia indikaattoreita, jotta voidaan valita ne, jotka kuvastavat mahdollisimman tarkasti sitä, edistääkö tuettu toimenpide tavoitteiden saavuttamista verrattuna vahvistettuun viitetasoon, ja käytettävä selkeitä määritelmiä.

·Politiikan yleistä tuloksellisuutta arvioidaan useamman vuoden osalta vaikutusindikaattorien perusteella. Tulosten vuosiseuranta perustuu täydelliseen tulosindikaattoriluetteloon.

·Tuotosindikaattorit linkittävät menot vuosittain politiikan täytäntöönpanon tuloksellisuuteen. Viimeksi mainittu on vuotuinen toimenpide, ja se perustuu (ensisijaisesti jo saatavilla olevien) tuotosindikaattorien luetteloon.

·Soveltuvien suoritusindikaattoreiden luotettavuutta voidaan parantaa tilastollisten ja hallinnollisten tietojen välisillä synergioilla, mutta tämä edellyttää laaduntarkastusjärjestelmää.

Nyt siis pohjimmiltaan ehdotetaan, että vastuita ja mahdollisuuksia muutetaan yhteisessä kehyksessä, joka on selkeästi määritelty ja täytäntöönpantu, jotta samaan aikaan saavutetaan useampi kuin yksi keskeinen tavoite. Näitä ovat yksinkertaistaminen, tuloskeskeisyys (pikemminkin kuin vaatimusten noudattaminen) sekä politiikan tehokkuus ja tuloksellisuus.

Toiminnan täytäntöönpanon jatkuvan seurannan ja ohjauksen keskeiseksi osaksi on suunniteltu vuotuista tuloksellisuuden tarkastelua. Vuotuista tuloksellisuuden tarkastelua varten on esitettävä asianmukaiset tuotosindikaattorit ja tulosindikaattorit YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessa eli niin kutsutussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa. Jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutuneista tuotoksista ja menoista sekä siitä, kuinka paljon on vielä matkaa koko kauden tavoitteiden saavuttamiseen tulosindikaattoreiden arvona ilmaistuna.

Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 7 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvointi tehdään ohjelman indikaattorien/tavoitteiden perusteella ja se koskee ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää asiaankuuluvana, vaikuttavana ja tehokkaana, missä määrin se tuo EU:n lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden EU:n politiikkojen kanssa. Niihin sisältyy kokemusperäistä tietoa puutteiden/ongelmien tai toimien tai niiden tulosten parantamispotentiaalin havaitsemiseksi sekä hyödyntämisen/vaikutusten maksimoimiseksi.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus)

·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (YMP:n horisontaaliasetus)

·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta (muutosasetus)

YMP:n yleistavoitteilla pyritään edelleen parantamaan maatalouden, elintarvikkeiden ja maaseudun kestävää kehitystä, ja ne kohdennetaan maatilojen taloudelliseen elinkelpoisuuteen, selviytymiskykyyn ja tuloihin, ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden parantamiseen sekä maaseutualueiden sosioekonomisen rakenteen vahvistamiseen. Näiden lisäksi on monialainen tavoite, jossa päämääränä on tietämyksen, innovoinnin ja digitalisoinnin edistäminen maataloudessa ja maaseutualueilla.

(a)annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;

(b)parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;

(c)parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa

(d)edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kestävää energiaa;

(e)edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa;

(f)edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;

(g)houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

(h)edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;

(i)parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto sekä eläinten hyvinvointi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava YMP:n tuen yksinkertaistaminen ja tuloksellisuus. Ne suunnittelevat asetuksessa mainittujen tukitoimityyppien perusteella tukitoimet, jotka soveltuvat niiden olosuhteisiin parhaiten. Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristö- ja ilmastopolitiikan erityistavoitteisiin, sukupolvenvaihdokseen ja politiikan täytäntöönpanon nykyaikaistamiseen keskittymällä tietämyksen ja neuvonnan ja uuden (digitaalisen) teknologian laajempaan käyttöön.

Jäsenvaltiot esittävät YMP:n strategiasuunnitelmassa tukitoimiehdotuksensa, joilla pyritään EU:n erityistavoitteisiin. Lainsäädännössä vahvistetaan YMP:n strategiasuunnitelman sisältöä koskevat säännöt, ja komissio tarkistaa suunnitelmat ja hyväksyy ne. YMP:n strategiasuunnitelmissa yhdistetään valtaosa YMP:n tukivälineistä, jotka rahoitetaan maataloustukirahastosta (mukaan lukien alakohtaiset ohjelmat, jotka on tähän mennessä vahvistettu YMJ-asetuksen nojalla) ja maaseuturahastosta. Näin kullekin jäsenvaltiolle laaditaan yksi yhtenäinen toimintastrategia. YMP:n strategiasuunnitelmissa jäsenvaltiot asettavat yhteisesti määriteltyjä indikaattoreita käyttäen tavoitteet sille, mitä ne haluavat saavuttaa ohjelmakauden aikana.

Kun strategiasuunnitelmat on laadittu, jäsenvaltiot raportoivat täytäntöönpanon edistymisestä vuosittain käyttäen yhteisten indikaattoreiden järjestelmää. Jäsenvaltiot ja komissio seuraavat edistymistä ja arvioivat tukitoimien vaikuttavuutta.

YMP:n strategiasuunnitelma-asetus

YMP:n horisontaaliasetus

Muutosasetus

Kolmanneksi, ruoan ja maanviljelyn tulevaisuutta käsittelevässä tiedonannossa kehotettiin tekemään maantieteellisistä merkinnöistä houkuttelevampia viljelijöille ja kuluttajille sekä helpottamaan järjestelmän hallinnointia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että maantieteellisiä merkintöjä koskevia nykyisiä sääntöjä muutetaan siten, että niihin sovelletaan neljää perussäädöstä. Tavoitteena on yksinkertaisempi maantieteellisten merkintöjen järjestelmä, maantieteellisten merkintöjen nopeampi rekisteröinti ja tuote-eritelmien muutosten tehokkaampi hyväksyminen. Muutosten tarkoituksena on yksinkertaistaa maantieteellisten merkintöjen järjestelmää niin, että se olisi kuluttajien kannalta helppotajuisempi, että sitä olisi helpompi edistää sekä että se vähentäisi järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia.

Kun viinien maantieteellisiä merkintöjä koskevissa säännöissä rajoitetaan EU:n valvonta ilmeisiin virheisiin, erotetaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt muista tuote-eritelmässä esitetyistä vaatimuksista ja annetaan jäsenvaltioiden päättää muutoksista, joilla ei ole vaikutuksia EU:n tasolla, hyväksyntämenettely virtaviivaistuu, aikataulut nopeutuvat ja voimavaroja jaetaan järkevämmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen. Samalla yksinkertaistetaan hyväksyntämenettelyn tehostamiseksi eräitä erityismenettelyjä, kuten vastaväitemenettelyä.

Kun viinien suojatun alkuperänimityksen määritelmää selkeytetään, tuottajaryhmät voivat käyttää uusia lajikkeita, joita tarvitaan myös ilmastonmuutokseen reagoimiseksi, ja hakemuksissa voidaan esittää asianmukaiset perustelut sen mukaan, mitkä ovat viininviljelyn ja viininvalmistuksen realiteetit. Lisäksi ehdotetaan, että maantieteelliset merkinnät suojataan tehokkaammin väärennöksiltä ja kuljetettavina olevia tavaroita suojataan tehokkaammin.

Viinien maantieteellisille merkinnöille ehdotettua yksinkertaistamista on sovellettava myös maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sen varmistamiseksi, että järjestelmät ovat riittävän yhtenäisiä ja että myös tämän alan maantieteellisten merkintöjen tuottajat saavat edellä mainitut hyödyt. Maustettujen viinien maantieteellisiä merkintöjä on vain viisi, kun maantieteellisiä merkintöjä on yhteensä 3 350. Koska järjestelmä ei ole toimi, se olisi sulautettava toiseen järjestelmään. Paras ratkaisu on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden järjestelmä, sillä se kattaa jo nyt muita alkoholijuomia.

2018/0217 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 9 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuutta koskevassa 29 päivänä marraskuuta 2017 hyväksytyssä komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle todetaan, että yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, olisi reagoitava tehokkaammin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin edistämällä työllisyyttä, kasvua ja investointeja, torjumalla ilmastonmuutosta ja sopeutumalla siihen sekä tuomalla tutkimus ja innovointi ulos laboratorioista pelloille ja markkinoille. YMP:ssa olisi käsiteltävä myös kansalaisilla kestävän maataloustuotannon osalta olevia huolenaiheita.

(2)[Place holder relevant resolutions of the Council and EP]

(3)YMP:n nykyistä vaatimusten noudattamiseen perustuvaa mallia olisi mukautettava siten, että varmistetaan aiempaa suurempi keskittyminen tuloksiin ja suorituskykyyn. Unionin olisi siis vahvistettava politiikan perustavoitteet, tukitoimien tyypit ja unionin perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen, jotta paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Uuden täytäntöönpanomallin mukaan jäsenvaltioiden olisi siis kannettava vastuu YMP-tukitoimien räätälöimisestä unionin perusvaatimusten mukaisesti, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus unionin YMP-tavoitteisiin ja perustaa ja suunnitella tuensaajiin sovellettava vaatimustenmukaisuus- ja valvontakehys.

(4)YMP:hen sisältyy erilaisia tukitoimia ja toimenpiteitä, joista monet sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... 10 [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osastossa tarkoitettuihin YMP:n strategiasuunnitelmiin. Muissa sovelletaan edelleen perinteistä vaatimusten noudattamiseen perustuvaa logiikkaa. On tärkeää tarjota rahoitus kaikille tukitoimille ja toimenpiteille YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska nämä tukitoimet ja toimenpiteet ovat tietyiltä osin keskenään samanlaisia, niiden rahoituksesta olisi säädettävä samoilla säännöksillä. Näillä säännöksillä olisi kuitenkin tarvittaessa mahdollistettava erilainen käsittely. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1306/2013 11 hallinnoitiin kahta eurooppalaista maatalousrahastoa eli Euroopan maatalouden tukirahastoa jäljempänä ’maataloustukirahasto’ ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, jäljempänä ’maaseuturahasto’. Nämä rahastot olisi säilytettävä tässä asetuksessa. Uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (EU) N:o 1306/2013.

(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) .../.... [uusi varainhoitoasetus] 12 säännöksiä, erityisesti niitä, jotka koskevat yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavaa hallinnointia, hyväksyttyjen elinten tehtäviä sekä budjettiperiaatteita, olisi sovellettava tässä asetuksessa vahvistettuihin tukitoimiin ja toimenpiteisiin.

(6)Jotta yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden käytäntöjä ylivoimaista estettä koskevan lausekkeen soveltamisessa, tässä asetuksessa olisi säädettävä YMP-sääntöihin tarvittaessa tehtävistä vapautuksista, joita sovelletaan ylivoimaisen esteen tapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, sekä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tunnustamien mahdollisten ylivoimaisen esteen tapausten ja poikkeuksellisten olosuhteiden luettelosta, joka ei ole tyhjentävä. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä päätökset ylivoimaisen esteen tapausten tai poikkeuksellisten olosuhteiden toteamisesta tapauskohtaisesti ja asianmukaisten todisteiden perusteella.

(7)Yleisestä talousarviosta (unionin talousarviosta) olisi rahoitettava yhteisen maatalouspolitiikan menot, mukaan luettuina asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osastossa tarkoitettujen YMP:n strategiasuunnitelmien tukitoimiin liittyvät menot, joko suoraan rahastojen kautta tai hallinnoimalla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Olisi määriteltävä menolajit, joita rahastoista voidaan rahoittaa.

(8)Jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 39 artiklassa vahvistetut YMP:n tavoitteet ja noudattaa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatetta, sellaisena kuin siitä säädetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklassa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava tarvittavien valvontajärjestelmien käyttöönotto. Sen vuoksi olisi säädettävä toimivaltaisen viranomaisen, maksajaviraston, koordinointielimen ja todentamisviranomaisen nimeämisestä.

(9)Olisi annettava säännökset maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksymisestä jäsenvaltioiden toimesta, menettelyjen vahvistamisesta tarvittavien johdon vahvistuslausumien ja vuotuisten tuloksellisuuskertomusten saamiseksi, hallinto- ja valvontajärjestelmien sekä raportointijärjestelmien varmentamisen hankkimisesta sekä tilitysten todentamisesta riippumattomien tarkastuselinten toimesta. Lisäksi jotta varmistetaan kansallisella tasolla tehtäviä tarkastuksia koskevan järjestelmän avoimuus erityisesti lupa-, validointi- ja maksumenettelyjen osalta ja vähennetään hallinnollista ja tarkastuksiin liittyvää työtä sekä komission yksiköiltä että niiltä jäsenvaltioilta, joissa jokainen yksittäinen maksajavirasto on hyväksyttävä, olisi rajoitettava niiden viranomaisten ja elinten lukumäärää, joille kyseiset tehtävät siirretään, kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiset säännökset huomioon ottaen.

(10)Jos jäsenvaltio hyväksyy useamman kuin yhden maksajaviraston, sen pitäisi nimetä yksi julkinen koordinointielin, joka varmistaa rahastojen hallinnoinnin johdonmukaisuuden, toimii yhteystahona komission ja hyväksyttyjen maksajavirastojen välillä sekä varmistaa, että komission eri maksajavirastojen toimista pyytämät tiedot toimitetaan viipymättä. Koordinointielimen olisi myös toteutettava ja koordinoitava toimia kansallisella tasolla havaittujen yleisluonteisten puutteiden korjaamiseksi ja toimitettava komissiolle tietoja mahdollisista jatkotoimista.

(11)Jäsenvaltioiden hyväksymien maksajavirastojen osallistaminen on uuden täytäntöönpanomallin yhteydessä olennainen edellytys, jotta voidaan kohtuudella varmistaa, että asianomaisissa YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistetut tavoitteet saavutetaan unionin talousarviosta rahoitetuilla tukitoimilla. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä selvästi, että unionin talousarviosta voidaan korvata ainoastaan hyväksyttyjen maksajavirastojen toteuttamat menot. Lisäksi unionin rahoittamilla YMP:n strategiasuunnitelma -asetuksessa tarkoitettujen tukitoimien menoilla olisi oltava vastaava tuotosnäkökohta, ja niissä olisi noudatettava unionin perusvaatimuksia ja valvontajärjestelmiä.

(12)Budjettikurin noudattamisen osalta on välttämätöntä määritellä maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuinen enimmäismäärä ottamalla huomioon neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [COM(2018)322 final – monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] 13 säädetyssä monivuotisessa rahoituskehyksessä kyseistä rahastoa varten vahvistetut enimmäismäärät.

(13)Budjettikuri edellyttää myös, että maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuista enimmäismäärää noudatetaan kaikissa olosuhteissa ja kaikissa talousarviomenettelyn ja talousarvion toteuttamisen vaiheissa. Näin ollen on tarpeen, että asetuksessa (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] kullekin jäsenvaltiolle esitettyä suorien tukien kansallista enimmäismäärää pidetään asianomaiselle jäsenvaltiolle maksettavien suorien tukien rahoituksen enimmäismääränä ja että kyseisten tukien korvaukset eivät ylitä tätä rahoituksen enimmäismäärää.

(14)Sen varmistamiseksi, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettävät määrät eivät ylitä vuotuisia enimmäismääriä, olisi säilytettävä rahoituskurimekanismi, jolla suorien tukien tasoa mukautetaan. Olisi kuitenkin poistettava 2000 euron kynnysarvo. Olisi säilytettävä maatalousalan kriisivaraus, jotta voidaan tukea maatalousalaa markkinamuutoksissa tai merkittävissä kriiseissä, jotka vaikuttavat maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun. Asetuksen (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus] 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan sitomatta olevia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäväksi. Jotta täytäntöönpanoa tuensaajien ja kansallisten hallintojen osalta yksinkertaistetaan merkittävästi, olisi käytettävä siirtomekanismia, jolla käytettäisiin vuonna 2020 perustetun maatalousalan kriisivarauksen mahdollisesti käyttämättömät varat. Tämän vuoksi 12 artiklan 2 kohdan d alakohtaan on tarpeen tehdä poikkeus, jolla sallitaan maatalousalan kriisivarauksen sitomatta olevien määrärahojen siirtäminen ilman aikarajaa seuraavien varainhoitovuosien maatalousalan kriisivarauksen rahoitukseen. Varainhoitovuoden 2020 osalta tarvitaan lisäksi toinen poikkeus, sillä vuoden 2020 lopussa käytettävissä olevat kriisivarauksen käyttämättömät varat olisi siirrettävä kokonaisuudessaan uuden maatalousalan kriisivarauksen vastaavaan budjettikohtaan vuodelle 2021, ilman että ne palautettaisiin budjettikohtiin, jotka kattavat YMP:n strategiasuunnitelman mukaiset suorien tukien tukitoimet.

(15)Jotta kansallisten viranomaisten ja viljelijöiden hallinnollinen ja rasite ei muodostuisi liialliseksi, olisi säädettävä, että edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettäviä sellaisia määriä, joihin sovelletaan rahoituskuria, ei korvata, jos rahoituskuria sovelletaan toisena peräkkäisenä vuonna (vuosi N + 1) tai jos sitomatta olevien määrärahojen kokonaismäärä on vähemmän kuin 0,2 prosenttia maataloustukirahaston vuotuisesta enimmäismäärästä.

(16)Kun otetaan huomioon niiden suorien tukien määrä, jotka maksetaan Kroatiassa oleville viljelijöille kyseisessä jäsenvaltiossa myönnettävien suorien tukien asteittaista käyttöönottoa koskevaa siirtymäkauden järjestelmää sovellettaessa, rahoituskuria koskevaa välinettä tulisi soveltaa Kroatiaan 1 päivästä tammikuuta 2022.

(17)Määrärahojen enimmäismäärien laskemiseen liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan rahastojen rahoitusosuuksien määrittämiseksi, eivät vaikuta perussopimuksessa nimetyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Näiden toimenpiteiden olisi sen vuoksi perustuttava […] [COM(2018) 322 final - monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] tarkoitetun toimielinten sopimuksen mukaisesti vahvistettuihin määrärahoihin. 

(18)Budjettikuri edellyttää myös, että budjettitilannetta seurataan jatkuvasti keskipitkällä aikavälillä. Komission olisi tarvittaessa ehdotettava lainsäätäjälle asiaankuuluvia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) …/… [COM(2018) 322 final, monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] säädettyjä enimmäismääriä. Lisäksi komission olisi käytettävä täysimääräisesti ja aina tarvittaessa hallintovaltaansa vuotuisen enimmäismäärän noudattamisen varmistamiseksi ja ehdotettava tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä budjettitilanteen korjaamiseksi. Jos vuotuista enimmäismäärää ei voida varainhoitovuoden lopussa noudattaa jäsenvaltioiden esittämien korvauspyyntöjen vuoksi, komissiolla olisi oltava valta toteuttaa toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan käytettävissä olevien määrärahojen jakaminen väliaikaisesti jäsenvaltioiden kesken suhteessa niiden vielä maksamatta oleviin korvauspyyntöihin sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kyseiselle vuodelle vahvistetun enimmäismäärän noudattaminen. Asianomaisen vuoden maksut olisi suoritettava seuraavana varainhoitovuonna, ja unionin rahoituksen kokonaismäärä jäsenvaltioittain olisi vahvistettava lopullisesti samoin kuin se, miten korvaus olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken sen varmistamiseksi, että vahvistettua määrää noudatetaan.

(19)Talousarviota toteuttaessaan komission olisi käytettävä maatalousmenojen kuukausittaista varo- ja seurantajärjestelmää, jolloin se, jos vuotuinen enimmäismäärä uhkaa ylittyä, voisi hallintovaltansa puitteissa toteuttaa mahdollisimman pikaisesti asiaankuuluvat toimenpiteet ja, jos ne osoittautuvat riittämättömiksi, ehdottaa muita toimenpiteitä. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle määräajoin kertomus, jossa verrataan kertomuksen laadintahetkeen mennessä toteutuneiden menojen kehitystä suhteessa profiileihin ja esitetään arvio menojen ennakoidusta toteutumisesta varainhoitovuoden jäljellä olevana aikana.

(20)Komission olisi toimitettava jäsenvaltioille hyväksyttyjen maksajavirastojen maataloustukirahaston osalta toteuttamien menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat maksajavirastojen menokirjanpidon perusteella suoritettavina korvauksina. On myös tarpeen säätää siitä, että siihen saakka kun korvauksia maksetaan kuukausimaksuina, jäsenvaltioiden olisi annettava käyttöön tarvittavat varat hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan. Tässä asetuksessa olisi nimenomaisesti säädettävä, että jäsenvaltioiden ja tuensaajien olisi vastattava itse omista hallinto- ja henkilöstökustannuksistaan, joita yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta niille aiheutuu.

(21)Jotta komissio saisi keinot hallinnoida maatalousmarkkinoita, helpottaa maatalousmenojen seurantaa ja seurata maatalousresursseja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, olisi säädettävä maatalousmeteorologisen järjestelmän käytöstä ja satelliittien tuottaman datan hankkimisesta ja parantamisesta.

(22)Maaseuturahaston varainhoidon osalta olisi säädettävä talousarviositoumuksista, maksumääräajoista, sitoumuksen vapauttamisesta ja keskeyttämisistä. Maaseudun kehittämisen tukitoimiin myönnetään unionin talousarviosta rahoitusta vuotuisina erinä tehtyjen sitoumusten perusteella. Unionin rahastojen olisi oltava jäsenvaltioiden käytettävissä heti, kun YMP:n strategiasuunnitelmat on hyväksytty. Sen vuoksi tarvitaan sopivalla tavalla rajattu ennakkorahoitusjärjestelmä, jolla varmistetaan varojen säännöllinen saatavuus, jotta maksut tukitoimien tuensaajille suoritetaan oikeaan aikaan.

(23)Ennakkorahoituksen lisäksi on tarpeen eritellä toisistaan komission hyväksytyille maksajavirastoille suorittamat välimaksut ja loppumaksu. On myös tarpeen säätää kyseisiä maksuja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Tukitoimien toteutusta olisi vauhditettava ja moitteetonta varainhoitoa tehostettava soveltamalla sääntöä, jonka mukaan maksusitoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä. Alueelliset tukitoimet sisältäviä jäsenvaltioiden kansallisia kehyksiä koskevat säännöt, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) …/... 14 [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus], tarjoavat myös välineen, jonka avulla jäsenvaltiot voivat varmistaa täytäntöönpanon ja moitteettoman varainhoidon.

(24)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin tuki maksetaan ajoissa tuensaajille, jotta nämä voivat käyttää sen tehokkaasti. Jos jäsenvaltiot eivät noudata unionin oikeudessa vahvistettuja maksumääräaikoja, tuensaajille saattaa aiheutua vakavia vaikeuksia ja käytäntö, jonka mukaan unionin talousarvio laaditaan vuodeksi kerrallaan, voi vaarantua. Sen vuoksi määräaikoja noudattamatta toteutetut menot olisi jätettävä unionin rahoituksen ulkopuolelle. Oikeasuhteisuuden periaatteen mukaisesti komissiolla olisi oltava valta säätää tästä yleissäännöstä poikkeuksia molempien rahastojen osalta.

(25)YMP:n uuden täytäntöönpanomallin arkkitehtuurin ja keskeisten ominaisuuksien mukaisesti jäsenvaltioiden unionin rahoituksen osalta suorittamien maksujen tukikelpoisuuden ei enää pitäisi riippua yksittäisille tuensaajille suoritettujen maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Asetuksessa (EU)…/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta jäsenvaltioiden maksujen tulisi olla tukikelpoisia, jos ne voidaan täsmäyttää vastaavaan tuotokseen ja jos ne ovat sovellettavien unionin perusvaatimusten mukaisia.

(26)Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetään kuukausi- tai välimaksujen vähennyksistä ja keskeytyksistä laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden valvonnan tukemiseksi. Uuden täytäntöönpanomallin myötä näitä välineitä olisi käytettävä tulosperusteisen toteutuksen tukemiseksi. Vähennysten ja keskeytysten välistä eroa olisi myös täsmennettävä.

(27)Menettelyä, jolla maataloustukirahaston maksuja vähennetään unionin oikeudessa vahvistettujen enimmäismäärien noudattamatta jättämisen vuoksi, olisi virtaviivaistettava ja linjattava maaseuturahaston maksujen osalta tässä yhteydessä käytettyyn menettelyyn.

(28)Jäsenvaltioiden olisi lähetettävä komissiolle vuotuinen tilitys ja vuotuinen tuloksellisuuskertomus YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuonna N+1. Jos näitä asiakirjoja ei lähetetä eikä komissio näin ollen pysty hyväksymään tilejä kyseisen maksajaviraston osalta tai tarkastamaan menojen tukikelpoisuutta raportoituihin tuotoksiin nähden, komissiolla olisi oltava valta keskeyttää kuukausimaksut ja neljännesvuosittaiset korvaukset siihen saakka, kunnes puuttuvat asiakirjat on vastaanotettu.

(29)Olisi otettava käyttöön uusi maksukeskeytysmuoto sellaisia tilanteita varten, joissa tuotokset ovat poikkeukselliset heikot. Jos raportoidut tuotokset ovat poikkeuksellisen heikkoja ilmoitettuihin menoihin nähden eikä jäsenvaltio pysty esittämään hyviä ja ymmärrettäviä syitä tilanteeseen, komissiolla olisi oltava valta varainhoitovuoden N+1 menojen vähentämisen lisäksi keskeyttää tulevat menot sen tukitoimen osalta, jossa tuotos oli poikkeuksellisen heikko. Tällaisen keskeytyksen edellytyksenä olisi oltava vuotuista tuloksellisuuden tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen vahvistaminen.

(30)Komissiolla olisi oltava valta keskeyttää maksut myös tuloksellisuuden monivuotisen seurannan osalta. Jos kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on viivästynyt tai siinä ei ole edistytty riittävästi, komissiolla olisi oltava valta pyytää asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet komissiota kuullen laaditun ja selkeät edistymisindikaattorit sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi, komissiolla olisi oltava valta keskeyttää kuukausimaksujen tai välimaksujen maksaminen täytäntöönpanosäädöksellä.

(31)Kuten myös asetuksessa (EU) 1306/2013 säädettiin, komissiolla olisi oltava valta keskeyttää maksut, jos valvontajärjestelmässä on vakavia puutteita, esimerkiksi unionin perusvaatimuksia ei noudateta tai raportointi ei ole luotettavaa. Maksujen keskeyttämisen ehtoja olisi kuitenkin tarkistettava tämän mekanismin tehostamiseksi. Keskeytysten rahoitusseuraamuksista olisi päätettävä tapauskohtaisesti sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä.

(32)Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi maksettava unionin oikeudessa säädetyt YMP-maksut täysimääräisinä tuensaajille.

(33)Jotta tietyt YMP:hen liittyvät tulolajit voidaan käyttää uudelleen YMP-tarkoituksiin, niitä olisi pidettävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklaan sisältyvää määrien luetteloa olisi muutettava ja kyseiset säännökset olisi yhdenmukaistettava ja yhdistettävä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeviin voimassa oleviin säännöksiin.

(34) Asetukseen (EUY) N:o 1306/2013 sisältyy luettelo YMP:hen liittyvistä tiedotustoimenpiteistä ja niiden tavoitteista, ja siinä vahvistetaan säännöt toimenpiteiden rahoitusta ja asianomaisten hankkeiden toteutusta varten. Rahoitettavien tiedotustoimenpiteiden tavoitteita ja lajeja koskevat säännökset olisi siirrettävä tähän asetukseen.

(35)Pääosin YMP:n puitteissa toteutettavien toimenpiteiden ja tukitoimien rahoituksessa noudatetaan yhteisen hallinnoinnin periaatetta. Varmistaakseen unionin varojen moitteettoman hoidon komission olisi tehtävä tarkastuksia selvittääkseen, kuinka maksatuksista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat rahastoja. On syytä määritellä komission tekemien tarkastusten luonne, vahvistaa komission vastuuseen unionin talousarvion toteuttamisessa liittyvät ehdot sekä selkeyttää jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitteet.

(36)Jotta komissio voisi täyttää velvollisuutensa ja varmistua unionin menoja koskevien hallinto- ja valvontajärjestelmien olemassaolosta ja moitteettomasta toiminnasta jäsenvaltioissa, olisi jäsenvaltioiden itsensä suorittamista tarkastuksista riippumatta säädettävä komission valtuuttamien henkilöiden suorittamista tarkastuksista ja siitä, että näiden olisi voitava pyytää jäsenvaltioilta apua työhönsä.

(37)Tietotekniikkaa tulisi käyttää mahdollisimman laajasti komissiolle toimitettavien tietojen tuottamiseksi. Tarkastuksia tehdessään komission olisi saatava välittömästi käyttöönsä kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperimuodossa että sähköisessä muodossa. 

(38)Tarkastusten vastavuoroista hyödyntämistä koskevien [uuden] varainhoitoasetuksen vaatimusten soveltamiseksi ja eri toimielinten tekemien tarkastusten välisen päällekkäisyyden riskin vähentämiseksi on tarpeen vahvistaa yhden tarkastuksen periaatetta koskevat säännöt ja säätää, että komissiolla on mahdollisuus varmuuden saamiseksi turvautua luotettavien todentamisviranomaisten työhön.

(39)Hyväksyttyjen maksajavirastojen ja unionin talousarvion välisen rahoitusyhteyden vahvistamiseksi komission olisi tarkastettava ja hyväksyttävä kyseisten maksajavirastojen tilit vuosittain vuotuisen tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen tulisi rajoittua toimitettujen tilitysten täydellisyyteen, täsmällisyyteen ja todenperäisyyteen, eikä sen tulisi koskea sitä, ovatko menot yhdenmukaisia unionin oikeuden kanssa.

(40)Uuden täytäntöönpanomallin mukaisesti olisi otettava käyttöön vuotuinen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettely, jossa menojen tukikelpoisuus tarkastetaan suhteessa raportoituihin tuotoksiin. Olisi otettava käyttöön maksuvähennysmekanismi niihin tilanteisiin puuttumiseksi, joissa ilmoitetuilla menoilla ei ole vastaavia raportoituja tuotoksia eikä jäsenvaltio kykene esittämään perusteita tälle poikkeamalle.

(41)Komissio on perussopimuksen 317 artiklan mukaisesti vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta päättää täytäntöönpanosäädöksillä, ovatko jäsenvaltioiden toteuttamat menot unionin oikeuden mukaisia. Jäsenvaltioille olisi annettava oikeus perustella maksupäätöksensä ja käyttää sovittelumenettelyä, jos niiden ja komission välillä ei päästä yhteisymmärrykseen. Jotta jäsenvaltioilla olisi aiemmin toteutettujen menojen osalta oikeudelliset ja taloudelliset takeet, komissiolle olisi vahvistettava vanhentumisaika, jonka kuluessa se voi päättää sääntöjen noudattamatta jättämisen taloudellisista seurauksista.

(42)Jäsenvaltioiden olisi unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi otettava käyttöön järjestelmiä varmistuakseen siitä, että rahastoista rahoitetut tukitoimet toteutetaan asianmukaisesti, samalla kun pidetään yllä nykyinen vankka kehys moitteettoman varanhoidon varmistamiseksi. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 15 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 16 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 17 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 18 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Lisäksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 19 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jotta OLAF voi käyttää sille annettua valtaa ja varmistaa sääntöjenvastaisuuksien tehokkaan analyysin, jäsenvaltioilla olisi oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla ne voivat raportoida komissiolle havaituista sääntöjenvastaisuuksista ja muista tapauksista, joissa ei ole noudatettu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistamia ehtoja, petos mukaan luettuna, ja niiden jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä. Jäsenvaltioilla olisi oltava käytössä tarvittavat järjestelyt, joilla varmistetaan rahastoja koskevien valitusten tehokas käsittely.

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle.

(44)On syytä varmistaa, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva maksujen epääminen tai takaisinperintä heijastaa kyseisen noudattamatta jättämisen vakavuutta ja on suhteellisuusperiaatteen mukaista, ja että tämä vakavuuden taso on vahvistettu esimerkiksi komission antamissa ohjeissa, jotka koskevat rahoitusoikaisuja, joita tehdään unionin rahoittamiin ja yhteistyössä hallinnoitaviin menoihin kyseisten sääntöjen noudattamatta jättämisen seurauksena. Lisäksi on aiheellista selventää, että tällaisella noudattamatta jättämisellä on vaikutusta toimen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen ainoastaan sitä tuen osaa vastaavasti, jota ei makseta tai joka peritään takaisin.

(45)Alakohtaisen maatalouslainsäädännön eri säännöksissä edellytetään vakuuksien asettamista turvaamaan maksettavan määrän suorittaminen tilanteissa, joissa velvoitetta ei noudateta. Kaikkiin näihin säännöksiin olisi sovellettava yhtä horisontaalista sääntöä, jotta vakuuksille saataisiin nykyistä vankemmat puitteet.

(46)Jäsenvaltioiden olisi perustettava yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jäljempänä ’yhdennetty järjestelmä’, tiettyihin tukitoimiin, joista säädetään asetuksessa (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma-asetus], ja tiettyihin toimenpiteisiin, joita tarkoitettaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013 20 IV luvussa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013 21 IV luvussa, ja ylläpidettävä sitä. Unionin tuen vaikuttavuuden ja seurannan parantamiseksi jäsenvaltiot olisi valtuutettava käyttämään yhdennettyä järjestelmää myös unionin muiden tukitoimien yhteydessä.

(47)Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän nykyiset keskeiset osat, erityisesti viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää, paikkatietoperusteista ja eläinperusteista hakujärjestelmää, tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmää, tuensaajien tunnistetietojen kirjaamisjärjestelmää sekä valvonta- ja seuraamusjärjestelmää koskevat säännökset olisi säilytettävä. Jäsenvaltioiden olisi myös jatkossa käytettävä Copernicus-ohjelmasta saatavia dataa ja informaatiotuotteita Galileo- ja EGNOS-tietoteknologian lisäksi varmistaakseen, että kaikkialla unionissa on saatavilla kattavaa ja vertailukelpoista dataa maatalouden ympäristö- ja ilmastopolitiikan seurantaa varten ja Copernicus Sentinel -satelliittien hankkiman täyden, vapaan ja avoimen datan ja tiedon käytön edistämiseksi. Yhdennettyyn järjestelmään olisi tämän vuoksi sisällyttävä myös pinta-alamonitorointijärjestelmä.

(48)Yhdennetty järjestelmä kuuluu hallinnointijärjestelmiin, jotka olisi perustettava YMP:n täytäntöönpanemiseksi, ja sellaisena sillä pitäisi varmistaa, että vuotuisessa tuloksellisuusraportoinnissa annettavat yhdistelmätiedot ovat luotettavia ja todennettavissa. Kun otetaan huomioon moitteettomasti toimivan yhdennetyn järjestelmän merkitys, on tarpeen vahvistaa laatuvaatimukset. Jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän vuotuiset laatuarvioinnit. Jäsenvaltioiden olisi myös puututtava mahdollisiin puutteisiin ja laadittava komission pyynnöstä toimintasuunnitelma.

(49)Komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus vahvistetaan, että ympäristönhoidon ja ilmastotoimien tukeminen sekä vaikuttaminen unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat tulevaisuuden YMP:n strateginen suuntaus. Sen vuoksi viljelylohkojen tunnistusjärjestelmästä ja yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä saatavien tietoaineistojen jakamisesta kansallisella ja unionin tasolla on ympäristö- ja ilmastosyistä tullut välttämätöntä. Olisi siis säädettävä yhdennetyn järjestelmän kautta kerättyjen, ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävien tietoaineistojen jakamisesta jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin toimielinten ja virastojen välillä. Jotta eri viranomaisten käytettävissä olevien tietoaineistojen käyttöä eurooppalaisten tilastojen tuottamisessa voitaisiin tehostaa, olisi myös säädettävä siitä, että yhdennetystä järjestelmästä saatavat tietoaineistot olisi annettava myös Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvien elinten käyttöön tilastotarkoituksessa.

(50)Maksujen saajana tai suorittajana olevien yritysten kaupallisten asiakirjojen tarkastaminen voi olla erittäin tehokas tapa valvoa maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvia toimia. Kyseinen tarkastus täydentää jäsenvaltioiden jo tekemiä muita tarkastuksia. Tarkastuksista annettujen kansallisten säännösten soveltamisala voi lisäksi olla laajempi kuin unionin oikeuden säännösten.

(51)Asiakirjat, joita olisi käytettävä tällaisen tarkastuksen perustana, olisi valittava siten, että ne mahdollistavat täydellisen tarkastuksen. Tarkastettavat yritykset olisi valittava ottaen huomioon erityisesti yritysten vastuulla toteutettujen toimien luonne, ja maksujen saajana tai suorittajana olevien yritysten aloittainen jakautuminen olisi valittava yrityksillä maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä olevan taloudellisen merkityksen mukaisesti.

(52)On tarpeen vahvistaa tarkastuksista vastaavien virkamiesten toimivallan siirto ja määriteltävä yritysten velvoite antaa kaupalliset asiakirjat heidän saatavilleen määritellyksi ajaksi ja toimittaa heille heidän pyytämänsä tiedot. Olisi oltava mahdollista, että kaupalliset asiakirjat voidaan ottaa haltuun tietyissä tapauksissa.

(53)Kun otetaan huomioon maatalouskaupan kansainvälinen rakenne ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tarve, on tarpeen organisoida yhteistyö jäsenvaltioiden kesken. On myös tarpeen perustaa unionin tasolla keskitetty asiakirjajärjestelmä, joka koskee kolmansiin maihin sijoittautuneita, maksun saajina tai suorittajina olevia yrityksiä.

(54)Vaikka jäsenvaltioiden vastuulla on vahvistaa itse omat tarkastusohjelmansa, on välttämätöntä, että niistä ilmoitetaan komissiolle, jotta se voi hoitaa valvonta- ja koordinointitehtävänsä sen varmistamiseksi, että ohjelmat hyväksytään tarkoituksenmukaisten arviointiperusteiden mukaisesti ja tarkastus kohdennetaan aloille tai yrityksiin, joihin liittyy suuri petosriski. Jokaisen jäsenvaltion olisi nimettävä viranomaisyksikkö, joka vastaa kaupallisten asiakirjojen tarkastuksen seurannasta ja koordinoinnista. Näiden nimettyjen yksiköiden olisi oltava organisatorisesti riippumattomia viranomaisista, jotka tekevät tarkastuksen ennen maksujen suorittamista. Tarkastusten yhteydessä kerättäviin tietoihin olisi sovellettava luottamuksellisuutta liikesalaisuuksien suojelemiseksi. 

(55)Ehdollisuus on tärkeä osa YMP:tä, etenkin kun on kyse sen ympäristö- ja ilmastotavoitteista mutta myös kansanterveyteen ja eläimiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä tarkoittaa, että ehdollisuusjärjestelmän vaikuttavuuden varmistamiseksi olisi toteutettava valvontaa ja sovellettava tarvittaessa seuraamuksia. Jotta eri jäsenvaltioiden tuensaajien välillä vallitsisivat tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla olisi otettava käyttöön tietyt yleiset ehdollisuuden valvontaa ja seuraamuksia koskevat säännöt.

(56)Jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot valvovat ehdollisuuden täytäntöönpanoa yhdenmukaistetulla tavalla, on tarpeen säätää vähimmäisvalvonnan tasosta unionin tasolla, mutta toimivaltaisten valvontaelinten ja valvontojen järjestämisen tulisi kuulua jäsenvaltioiden harkintaan.

(57)Vaikka jäsenvaltioiden tulisi saada määrätä seuraamuksia koskevista yksityiskohdista, seuraamusten tulisi olla oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia, eivätkä ne saisi rajoittaa muiden, unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen seuraamusten soveltamista. Jotta varmistetaan vaikuttava ja johdonmukainen toimintatapa jäsenvaltioissa, on tarpeen säätää unionin tasolla vähimmäisseuraamusprosentista, jota sovelletaan laiminlyönnistä johtuvaan noudattamatta jättämiseen ensikertalaisen tapauksessa, kun taas toistuvan noudattamatta jättämisen pitäisi johtaa suurempaan prosenttiin ja tahallisuus saattaisi johtaa tuen maksamatta jättämiseen kokonaisuudessaan. Jotta varmistetaan seuraamusten oikeasuhteisuus, jos noudattamatta jättäminen on luonteeltaan vähäistä ja tapahtuu ensimmäistä kertaa, jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus ottaa käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmä. 

(58)Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä sekä ehdollisuuteen liittyvän seuraamusjärjestelmän tehokkuus ja ennaltaehkäisevä vaikutus, komissiolle pitäisi siirtää valta antaa kyseisten seuraamusten soveltamista ja laskemista koskevia delegoituja säädöksiä.

(59)Jotta varmistetaan komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön sujuminen YMP:n menojen rahoittamisen osalta ja erityisesti jotta komissio voisi seurata jäsenvaltioiden varainhoitoa sekä tarkastaa ja hyväksyä hyväksyttyjen maksajavirastojen tilit, jäsenvaltioiden on tarpeen säilyttää tietyt tiedot ja toimittaa ne komissiolle.

(60)Komissiolle toimitettavien tietojen kokoamiseksi ja jotta komissiolla olisi mahdollisuus saada välittömästi käyttöönsä kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperimuodossa että sähköisesti, olisi tietojen esittämistä ja toimittamista varten vahvistettava asianmukaiset säännöt, myös määräaikoja koskevat säännöt.

(61)Koska kansallisten valvontajärjestelmien soveltamisen ja sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten yhteydessä saatetaan käsitellä henkilötietoja tai liikesalaisuuksia, jäsenvaltioiden ja komission olisi taattava näissä yhteyksissä saatujen tietojen luottamuksellisuus.

(62)Unionin varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi sekä jäsenvaltioiden että viljelijöiden osalta olisi vahvistettava euron käyttöä koskevat säännöt.

(63)Kansallisia valuuttoja koskevaan euron valuuttakurssiin saattaa tulla muutoksia toimen toteuttamisen aikana. Sen vuoksi kyseessä oleviin määriin sovellettava valuuttakurssi olisi määritettävä ottaen huomioon määräytymisperuste, jolla toimen taloudellinen tavoite saavutetaan. Käytettävän valuuttakurssin on siis oltava sen päivän kurssi, jolta määräytymisperuste otetaan huomioon. On tarpeen tarkentaa tätä määräytymisperustetta tai luopua sen käyttämisestä, samalla kun otetaan huomioon tietyt perusteet ja etenkin valuuttamuutosten nopeus. Olisi laadittava erityissäännöt rahatalouden poikkeuksellisia tilanteita varten, joita saattaa syntyä unionin sisällä tai maailmanmarkkinoilla ja joihin on reagoitava viipymättä, jotta voidaan turvata yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisältyvien järjestelyjen tehokas toiminta.

(64)Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, olisi voitava suorittaa maksut yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevasta lainsäädännöstä johtuvia menoja varten mieluummin euroina kuin kansallisena valuuttana. Tarvitaan erityissäännöt, joilla varmistetaan, että tämä mahdollisuus ei aiheuta perusteetonta hyötyä maksun suorittajille tai vastaanottajille.

(65)Yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevaa unionin oikeutta, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 22 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 2016/679 23 olisi sovellettava henkilötietojen keräämiseen, jota jäsenvaltiot ja komissio suorittavat täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset hallinnointi-, valvonta-, tarkastus-, seuranta- ja arviointivelvoitteensa

(66)Rahastojen tuensaajien julkaiseminen on yksi keino vahvistaa rahastojen julkista valvontaa, ja se on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi asianmukaisesti. Tämä toteutuu osittain julkaisemiseen liittyvän ennaltaehkäisevän ja pelotevaikutuksen ansiosta, joka osaltaan hillitsee yksittäisten tuensaajien sääntöjenvastaista toimintaa ja samalla osaltaan lisää viljelijöiden henkilökohtaista vastuuta julkisten varojen käytöstä. Asiaankuuluvien tietojen julkaiseminen on johdonmukaista myös Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön sekä asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetyn lähestymistavan kanssa.

(67)Tässä yhteydessä olisi asianmukaisesti tunnustettava merkitys, joka kansalaisyhteiskunnalla, joukkoviestimet ja kansalaisjärjestöt mukaan lukien, on petostenvastaisen ja muun julkisten varojen väärinkäytön vastaisen viranomaisten hallinnoiman valvontakehyksen vahvistamisessa.

(68)Asetuksessa (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 24 ] vahvistetaan säännöt, jotka koskevat avoimuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanossa ja rahastoihin sisältyviä ohjelmia koskevassa tiedotuksessa. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi säädettävä, että kyseisiä sääntöjä sovelletaan soveltuvissa tapauksissa myös maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tukitoimien tuensaajiin.

(69)Rahastojen varojen käytön julkisen valvonnan tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan, jos tietyt tuensaajia koskevat tiedot saatetaan yleisön tietoon. Kyseisiin tietoihin olisi kuuluttava tuensaajan henkilötiedot, myönnetty määrä, se, mistä rahastosta kyseinen määrä on myönnetty, sekä asianomaisen tukitoimen tai toimenpiteen tarkoitus ja luonne. Kyseiset tiedot olisi julkaistava haitaten mahdollisimman vähän Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tunnustettuja oikeuksia eli tuensaajien oikeutta yksityiselämänsä kunnioitukseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan.

(70)Kun julkaistaan tiedot toimenpiteestä tai tukitoimesta, jonka nojalla viljelijällä on oikeus saada tukea, sekä tuen luonne ja tarkoitus, yleisö saa konkreettista tietoa tuetusta toiminnasta ja myönnetyn tuen käyttötarkoituksesta. Tällaisen yleiskatsauksen saattamisella yleisön tietoon olisi ennaltaehkäisevä ja pelotevaikutus, ja sillä autettaisiin suojaamaan unionin taloudellista etua.

(71)Näiden tietojen julkaiseminen yhdessä niiden yleisten tietojen kanssa, joista säädetään tässä asetuksessa, lisää YMP:n yhteydessä tapahtuvan unionin varojen käytön avoimuutta, mikä parantaa kyseisen politiikan näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Se lisää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin, ja sen avulla varmistetaan hallinnon entistä suurempi hyväksyttävyys, toimivuus ja vastuuvelvollisuus kansalaisiin nähden. Se myös tuo kansalaisten tietoon konkreettisia esimerkkejä maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä ja tukee näin maatalousalalle myönnettävän julkisen tuen hyväksyttävyyttä.

(72)Sen vuoksi tästä seuraa, että asiaankuuluvien tietojen yleisestä julkaisemisesta säätäminen ei mene pidemmälle kuin on tarpeen demokraattisessa yhteiskunnassa, kun otetaan huomioon tarve suojata unionin taloudelliset edut ja rahastoista peräisin olevien varojen käyttöä koskevan julkisen seurannan ensisijainen tavoite.

(73)Tietosuojavaatimusten noudattamiseksi rahastojen tuensaajille olisi ilmoitettava heitä koskevien tietojen julkaisemisesta ennen näiden tietojen julkaisua. Heille olisi myös tiedotettava siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja tutkintaelimet voivat käsitellä heidän henkilötietojaan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Lisäksi tuensaajille olisi ilmoitettava, millaisia oikeuksia heillä on asetuksen (EU) 2016/679 nojalla ja millaisia menettelyjä näitä oikeuksia harjoitettaessa sovelletaan. 

(74)Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(75)Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämistä ja muuttamista varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Säädösvallan siirron olisi käsitettävä maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksyntä, julkiseen interventioon liittyvät maksajavirastojen velvoitteet, maksajavirastojen hallinto- ja valvontavastuiden sisältöä koskevat säännöt, jäsenvaltioiden viljelijöihin soveltaman rahoituskurin laskentaperustetta koskevat säännöt, unionin talousarviosta julkisen intervention yhteydessä rahoitettavien toimenpiteiden tyypit sekä korvausedellytykset, tukikelpoisuusedellytykset ja laskentamenetelmät maksajavirastojen tosiasiallisesti havaitsemien seikkojen tai komission määrittämien kiinteiden määrien tai alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjen kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella sekä säännöt, jotka koskevat toimien arvon määritystä julkisen intervention yhteydessä, julkisen intervention alaisten tuotteiden menetyksen tai pilaantumisen tapauksessa toteutettavia toimenpiteitä sekä rahoitettavien määrien vahvistamista. Tämän toimivallan siirron olisi myös katettava poikkeukset maksajavirastojen tuensaajille ennen aikaisinta mahdollista maksupäivää tai viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen suorittamien maksujen maksukelpoisuudesta. Lisäksi toimivallan siirron olisi katettava maksujen keskeyttämisen aste vuotuisen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä, maksujen keskeyttämisen aste ja kesto sekä kyseisten määrien palauttamisen tai vähentämisen edellytykset monivuotinen tuloksellisuuden seuranta huomioon ottaen. Toimivallan siirron olisi katettava myös tukitoimet tai toimenpiteet, joiden osalta jäsenvaltiot voivat maksaa ennakkomaksuja, sekä edellytykset, joiden mukaisesti tietyntyyppiset menot ja tulot rahastojen yhteydessä on korvattava. Lisäksi tämän toimivallan siirron olisi katettava määrien sitomiseen ja maksamiseen sovellettavat menetelmät tilanteessa, jossa unionin talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa tai suunniteltujen sitoumusten kokonaismäärä ylittää varainhoitoasetuksen 170 artiklan 3 kohdassa säädetyn kynnysarvon.

Tämän toimivallan siirron olisi lisäksi katettava jäsenvaltioiden erityiset velvollisuudet tarkastusten ja asiakirjojen ja tietojen saatavuuden osalta, jäsenvaltioiden esittämien perustelujen perusteet ja vähennysten soveltamisen menetelmät ja perusteet vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä sekä oikaisujen soveltamisen perusteet ja menetelmät sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevan menettelyn yhteydessä.

Lisäksi säädösvallan siirron olisi katettava, silloin kuin järjestelmän moitteeton hallinnointi sitä edellyttää, tullimenettelyä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 25 säädettyjä menettelyjä koskevat lisävaatimukset, vakuuksia koskevat säännöt, tasavertaisen kohtelun varmistaminen, vastuutahon määrittäminen velvoitteen jäädessä täyttämättä, niiden erityistilanteiden vahvistaminen, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta, asetettavaan vakuuteen ja takaajaan sovellettavien edellytysten vahvistaminen sekä vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevat edellytykset, ennakkomaksujen yhteydessä asetettuihin vakuuksiin liittyvien erityisedellytysten vahvistaminen sekä velvoitteiden, joiden osalta on asetettu vakuus, noudattamatta jättämisestä aiheutuvien seuraamusten vahvistaminen.

Yhdennetyn järjestelmän osalta säädösvallan siirron olisi lisäksi katettava viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laadunarviointia koskevat säännöt sekä viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, tuensaajien tunnistamisjärjestelmän, eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän sekä tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän tarkemmat määritelmät, peruspiirteet ja säännöt.

Lisäksi toimivallan siirron olisi katettava säännöt, jotka koskevat toimien tarkastuksesta poissuljettuja toimenpiteitä, määräytymisperustetta ja euroalueeseen kuulumattomissa jäsenvaltioissa käytettävää valuuttakurssia sekä menoilmoitusten laatimisessa ja julkisen varastoinnin toimien kirjaamisessa maksajaviraston tileille käytettävää valuuttakurssia sekä toimenpiteitä unionin oikeuden soveltamisen suojaamiseksi, jos on todennäköistä, että kansalliseen valuuttaan liittyvät poikkeukselliset valuuttakäytännöt vaarantavat sen.

Komissiolle olisi tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin sen keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat kynnysarvoa, jonka alittuessa yrityksiä pitäisi tarkastaa ainoastaan erityisistä syistä.

(76)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 26 mukaisesti. Tämän vallan olisi liityttävä sääntöihin, jotka koskevat seuraavia: menettelyt maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksynnän myöntämiseksi, peruuttamiseksi ja tarkistamiseksi sekä maksajavirastojen hyväksynnän valvomiseksi; maksajavirastojen vahvistuslausumien perustana oleva työ ja tarkastukset; koordinointielinten toiminta ja niiden toteuttama tietojen ilmoittaminen komissiolle,todentamisviranomaisten tehtävät, kuten suoritettavat tarkastukset ja kyseisten tarkastusten kohteeksi valittavat elimet, sekä todistukset ja kertomukset oheisasiakirjoineen, jotka todentamisviranomaisen on laadittava. 

(77)Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös tarkastusperiaatteet, joihin todentamisviranomaisten lausunnot perustuvat, mukaan lukien riskien arviointi, sisäiset tarkastukset ja todentavan aineiston edellytetty taso, tarkastusmenetelmät, joita todentamisviranomaisten on käytettävä lausuntonsa antamiseksi ottamalla huomioon kansainväliset tarkastussuositukset.

(78)Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös julkisten interventiotoimenpiteiden rahoitukseen osoitettavien määrien vahvistaminen, säännöt, jotka koskevat tarkastuksissa tarvittavien komission hankkimien satelliittikuvien rahoitusta ja komission toteuttamia toimenpiteitä maatalousresurssien seuraamiseksi kaukokartoitussovellusten avulla, komission suorittamassa satelliittidatan hankinnassa ja pinta-alamonitorointijärjestelmässä noudatettava menettely, satelliittikuvien ja meteorologisten tietojen hankintaa, parantamista ja käyttöä säätelevä kehys sekä sovellettavat määräajat.

(79)Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös rahoituskurimenettelyn puitteissa suoriin tukitoimiin sovellettavan mukautusasteen vahvistaminen ja sen mukauttaminen sekä ehdot ja edellytykset, joita sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus] 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti suorien tukien muodossa olevien tukitoimien rahoittamiseksi siirrettyihin määrärahoihin; budjettikurimenettelyn puitteissa maksujen määrän alustava vahvistaminen ja käytettävissä olevien määrärahojen alustava jako jäsenvaltioiden kesken sekä kuukausimaksut, jotka komissio suorittaa jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten perusteella.

(80)Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava sen määräajan vahvistaminen, jonka kuluessa hyväksyttyjen maksajavirastojen on laadittava ja toimitettava komissiolle maaseudun kehittämisen tukitoimiin liittyvät välimaksuja koskevat menoilmoitukset, sekä säännöt maksumääräaikoja koskevan mekanismin moitteettoman toiminnan edellyttämästä menettelystä ja muista käytännön järjestelyistä, jäsenvaltioille maksettavien kuukausi- ja välimaksujen vähentäminen ja keskeyttäminen sekä säännöt toimintasuunnitelmiin sisällytettävistä osista sekä niiden laatimismenettely. Sen olisi katettava myös säännöt, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja kiireellisessä tapauksessa maksumääräaikoihin ja ennakkomaksuihin, maksajavirastojen erillistä kirjanpitoa koskeviin yksityiskohtiin liittyvien erityisten ongelmien ratkaisemiseksi; erityisedellytykset, joita sovelletaan maksajavirastojen kirjanpidossa ilmoitettaviin tietoihin, sekä säännöt, jotka koskevat julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden rahoitusta ja kirjanpitoa, sekä muut rahastoista rahoitetut menot, maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa vapauttamista koskevan menettelyn täytäntöönpanoon sovellettavat ehdot ja edellytykset.

(81)Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava niitä yhteistyövelvollisuuksia koskevat menettelyt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava komission paikalla tekemien tarkastusten ja tiedonsaannin osalta; ehdot, joita noudattaen suoritettuja maksuja koskevat tositteet on säilytettävä, vuotuinen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen, mukaan luettuna täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavat toimenpiteet, vuotuinen tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen, mukaan luettuna täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavat toimenpiteet, komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, noudatettavat menettelyt ja määräajat, sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskeva menettely, mukaan luettuna täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavat toimenpiteet, komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, noudatettavat määräajat ja sovittelumenettelyä koskevat säännöt, unionin talousarvioon otettujen määrien jättäminen unionin rahoituksen ulkopuolelle ja niiden ilmoitusten ja tiedoksiantojen muoto, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavan takaisinperinnän yhteydessä.

(82)Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös säännöt, joilla pyritään saavuttamaan unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevien jäsenvaltioiden velvoitteiden yhdenmukainen soveltaminen sekä tarvittavat säännöt tarkastusten yhdenmukaiseksi soveltamiseksi unionissa.  

(83)Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava asetettavan vakuuden muoto sekä vakuuden asettamisessa, sen hyväksymisessä ja alkuperäisen vakuuden korvaamisessa käytettävä menettely; vakuuden vapauttamisessa käytettävät menettelyt ja jäsenvaltioiden tai komission vakuuksien yhteydessä tekemä ilmoitus.

(84)Komission täytäntöönpanovallan olisi katettava myös Säännöt, jotka koskevat viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laatua koskevien arviointikertomusten muotoa, sisältöä ja toimittamista komissiolle tai komission saataville, sekä säännöt, jotka koskevat korjaavia toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat kyseisissä järjestelmissä havaittujen puutteiden osalta. sekä   paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän peruspiirteet ja säännöt.

(85)Komission täytäntöönpanovallan olisi myös katettava säännöt, joilla varmistetaan kaupallisten asiakirjojen tarkastamista koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen. Niiden pitäisi myös kattaa säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle toimittamia tietoja, ja toimenpiteet unionin oikeuden soveltamisen suojaamiseksi, jos on todennäköistä, että kansalliseen valuuttaan liittyvät poikkeukselliset valuuttakäytännöt vaarantavat sen.

(86)Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava säännöt rahastojen tuensaajien julkaisemisen muodosta ja aikataulusta, velvollisuus toteuttaa yhdenmukaisesti tuensaajille osoitettava ilmoitus siitä, että niitä koskevat tiedot julkaistaan, sekä komission ja jäsenvaltioiden tekemä yhteistyö rahastojen tuensaajien julkaisemisen alalla.

(87)Tiettyjä täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyttäessä olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä. Kun kyseessä ovat täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat komission laskemia määriä, neuvoa-antava menettely antaa komissiolle mahdollisuuden täyttää talousarvion hoitoa koskevan tehtävänsä, ja sen avulla pyritään lisäämään tehokkuutta, ennustettavuutta ja nopeutta määräajat ja talousarviomenettelyt huomioon ottaen. Kun kyseessä ovat täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat jäsenvaltioille suoritettavia maksuja sekä tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä ja tuloksellisuuden vuotuista tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä, neuvoa-antava menettely antaa komissiolle mahdollisuuden täyttää talousarvion hoitoa koskevan tehtävänsä ja tarkastaa kansallisten maksajavirastojen vuotuiset tilitykset tilityksen hyväksymistä varten tai, jos menoa ei ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, sulkea tällainen meno unionin rahoituksen ulkopuolelle. Muiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä. 

(88)Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa asetusta (EU) N:o 182/2011 soveltamatta täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat maataloustukirahaston menoja varten käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamista, niiden kuukausimaksujen määrittämistä, jotka sen pitäisi suorittaa jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten perusteella, ja lisämaksuista tai vähennyksistä päättämistä kuukausimaksuja koskevan menettelyn yhteydessä.

(89)Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1306/2013 olisi kumottava.

(90)Jotta mahdollistetaan sujuva siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1306/2013 vahvistetuista säännöistä tässä asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin, komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat siirtymäsäännösten vahvistamista.

(91)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu, ja hän on antanut lausunnon 27 .

(92)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska eri maaseutualueiden välillä on eroja ja koska jäsenvaltioiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajallisia, vaan tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla takaamalla monivuotinen unionin rahoitus ja keskittämällä se selkeästi yksilöityihin prioriteetteihin, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osasto
Soveltamisala ja määritelmät

1 artikla
Soveltamisala

Tässä asetuksessa annetaan säännöt erityisesti seuraavista:

a)yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaisten menojen rahoitus, mukaan lukien maaseudun kehittämismenot;

b)hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotka jäsenvaltioiden on perustettava;

c)tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen sekä sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen menettelyt.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’sääntöjenvastaisuudella’ asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua väärinkäytöstä;

b)’hallintojärjestelmillä’ tämän asetuksen II osaston II luvussa tarkoitettuja hallintoelimiä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] säädettyjä unionin perusvaatimuksia, asetuksen (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma-asetus] 121 artiklassa tarkoitettua vuotuista tuloksellisuuskertomusta varten käyttöön otettu raportointijärjestelmä mukaan luettuna;

c)’unionin perusvaatimuksilla’ asetuksessa (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] säädettyjä vaatimuksia.

3 artikla
Ylivoimaisen esteen tapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa sovellettavat vapautukset

YMP:n rahoittamisen, hallinnoimisen ja seurannan yhteydessä ’ylivoimainen este’ ja ’poikkeukselliset olosuhteet’ voidaan hyväksyä erityisesti seuraavissa tilanteissa:

a)tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonmullistus;

b)tilan kotieläinrakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa;

c)eläinkulkutauti tai kasvitauti, joka vahingoittaa viljelijän koko karjaa tai osaa siitä, tai vastaavasti viljelykasveja;

d)koko tilan tai sen merkittävän osan pakkolunastus, jos kyseinen pakkolunastus ei ollut ennakoitavissa hakemuksen jättöpäivänä.

II osasto
Maatalousrahastoja koskevat yleiset säännökset

I LUKU
Maatalousrahastot

4 artikla
Maatalousmenojen rahoittamiseen tarkoitetut rahastot

Yhteisen maatalouspolitiikan eri tukitoimien ja toimenpiteiden rahoitus unionin yleisestä talousarviosta (unionin talousarvio) tapahtuu seuraavista:

a)Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto);

b)Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto).

5 artikla
Maataloustukirahaston menot

1.Maataloustukirahasto pannaan täytäntöön joko jäsenvaltioiden ja unionin väliseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta tai suoraan, siten kuin 2 ja 3 kohdassa säädetään.

2.Maataloustukirahastosta rahoitetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa seuraavat:

a)asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 28 säädetyt maatalousmarkkinoita säätelevät tai tukevat toimenpiteet;

b)asetuksen (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 3 luvussa tarkoitetut alakohtaiset tukitoimet;

c)asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 14 artiklassa tarkoitetut, YMP:n strategiasuunnitelman mukaiset viljelijöille myönnettävien suorien tukien muodossa olevat tukitoimet;

d)unionin rahoitusosuus maataloustuotteita koskeviin komission valitsemiin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin, joita jäsenvaltiot toteuttavat unionin sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa;

e)unionin rahoitusosuus asetuksessa (EU) N:o 228/2013 tarkoitettuihin unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettaviin maatalousalan erityistoimenpiteisiin sekä asetuksessa (EU) N:o 229/2013 tarkoitettuihin Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettaviin maatalousalan erityistoimenpiteisiin.

3.Maataloustukirahastosta rahoitetaan suoran hallinnoinnin puitteissa seuraavat menot:

a)komission suoraan toteuttamat tai kansainvälisten organisaatioiden kautta toteutetut maataloustuotteiden menekinedistämistoimet;

b)unionin oikeuden mukaisesti toteutetut toimenpiteet maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi, kuvaamiseksi, keräämiseksi ja käyttämiseksi;

c)maatalouden kirjanpidon tietojärjestelmien käyttöönotto ja ylläpito;

d)maatalouden tiedonkeruujärjestelmät, joihin kuuluu myös maatilojen rakennetta koskeva tiedonkeruu.

6 artikla
Maaseuturahaston menot

Maaseuturahasto pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden ja unionin väliseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta. Siitä rahoitetaan unionin rahoitusosuus asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 4 luvussa tarkoitettuihin YMP:n strategiasuunnitelman mukaisiin maaseudun kehittämisen tukitoimiin.

7 artikla
Muut menot, tekninen apu mukaan luettuna

Rahastoista voidaan rahoittaa suoraan komission aloitteesta tai komission lukuun yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöön panemiseksi tarvittavia valmistelu- ja seurantatoimenpiteitä, hallinnollisen ja teknisen avun toimia sekä arviointi- ja tarkastustoimia. Näihin toimiin kuuluvat erityisesti:

a)yhteisen maatalouspolitiikan analysointiin, hallinnointiin, seurantaan ja toteuttamiseen sekä sitä koskevien tietojen vaihtamiseen tarvittavat toimenpiteet sekä valvontajärjestelmien ja teknisen ja hallinnollisen avun täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet;

b)pinta-alamonitorointijärjestelmään tarvittavan satelliittidatan hankinta, josta komissio huolehtii 22 artiklan mukaisesti;

c)komission 23 artiklan mukaisesti toteuttamat toimet maatalousresurssien kaukokartoitussovellusten avulla tapahtuvaa seurantaa varten;

d)toimenpiteet yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettäviä rahastoja koskevaan tiedottamiseen, yhteenliitettävyyteen, seurantaan ja varainhoidon valvontaan liittyvien menetelmien ja teknisten välineiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi;

e)yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat tiedotustoimet 44 artiklan mukaisesti;

f)yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat selvitykset sekä rahastoista rahoitettujen toimenpiteiden arviointi, mukaan luettuna arviointimenetelmien parantaminen ja YMP:n käytänteitä koskevien tietojen vaihto, sekä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa tehdyt selvitykset;

g)tarvittaessa rahoitusosuudet neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 29 mukaisesti perustetuille yhteisen maatalouspolitiikan alalla toimiville toimeenpanovirastoille;

h)rahoitusosuus maaseudun kehittämisen tukitoimien yhteydessä toteutettaville tiedon levitykseen, tietämyksen lisäämiseen, yhteistyön edistämiseen ja kokemusten vaihtoon unionin tasolla liittyville toimenpiteille, mukaan luettuna asianomaisten toimijoiden verkostoituminen;

i)tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyvät tietotekniset verkot, mukaan luettuina organisaation omat tietotekniikkajärjestelmät, joita tarvitaan YMP:n hallinnoinnissa;

j)tunnusten kehittämiseksi, rekisteröimiseksi ja suojaamiseksi unionin laatupolitiikan puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 30 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja asianomaisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tarvittavat tietotekniikan uudet sovellukset.

II LUKU
Hallintoelimet

8 artikla
Maksajavirastot ja koordinointielimet

1.Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen menojen hallinnoinnista ja valvonnasta.

Kyseisten tehtävien täytäntöönpano voidaan tukien maksua lukuun ottamatta siirtää toiselle.

2.Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä maksajavirastoiksi viranomaisia tai elimiä, joilla on hallintorakenne ja sisäisen valvonnan järjestelmä, jotka riittävät takaamaan maksujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden sekä asianmukaisen kirjanpidon. Tätä varten maksajavirastojen on täytettävä komission 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla vahvistamat hyväksynnän vähimmäisedellytykset, jotka koskevat sisäistä ympäristöä, valvontatoimia, tiedotusta ja viestintää sekä seurantaa.

Kunkin jäsenvaltion on rajoitettava hyväksyttyjen maksajavirastojensa määrä

a)enintään yhteen virastoon jäsenvaltiota tai tarvittaessa aluetta kohden, ja

b)yhteen virastoon, joka hallinnoi sekä maataloustukirahaston että maaseuturahaston menoja.

Jos jäsenvaltio perustaa maksajaviraston aluetasolla, sen on kuitenkin lisäksi joko hyväksyttävä kansallisen tason maksajavirasto sellaisia tukijärjestelmiä varten, joita niiden luonteen mukaisesti on hallinnoitava kansallisella tasolla, tai annettava tällaisten tukijärjestelmien hallinnointi alueellisille maksajavirastoilleen.

Maksavirastot, jotka eivät ole hoitaneet maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen hallinnointia vähintään kolmeen vuoteen, menettävät hyväksyntänsä.

Jäsenvaltiot eivät saa nimetä uusia maksajavirastoja tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen.

3.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/... [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 63 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi hyväksytystä maksajavirastosta vastaavan henkilön on laadittava ja toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta seuraavat tiedot:

a)vuotuinen tilitys hyväksytylle maksajavirastolle tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetään; tilitykseen on liitettävä 51 artiklan mukaista tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten tarvittavat tiedot;

b)52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus, joka osoittaa, että menot on toteutettu 35 artiklan mukaisesti;

c)varainhoitoasetuksen 63 artiklan 6 kohdassa säädetty johdon vahvistuslausuma, jossa vahvistetaan, että

i)tiedot on esitetty asianmukaisesti ja ne ovat täydelliset ja paikkansapitävät, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetään,

ii)käytössä olevat valvontajärjestelmät toimivat asianmukaisesti ja antavat riittävät takeet vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa esitetyistä tuotoksista, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 6 kohdan b ja c alakohdassa säädetään,

iii)tarkastuksissa havaittujen järjestelmiin liittyvien virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista on laadittu yhteenveto, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetään.

Komissio voi poikkeuksellisesti jatkaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua 15 päiväksi helmikuuta asetettua määräaikaa 1 päivään maaliskuuta asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä, siten kuin varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdassa säädetään.

4.Jos maksajavirastoja hyväksytään enemmän kuin yksi, jäsenvaltion on nimettävä julkinen koordinointielin, jolle se antaa tehtäväksi

a)kerätä komissiolle annettavat tiedot ja toimittaa ne komissiolle;

b)toimittaa 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus;

c)toteuttaa tai koordinoida toimia yleisluonteisten puutteiden korjaamiseksi ja antaa komissiolle tietoja mahdollisista jatkotoimista;

d)edistää unionin sääntöjen yhdenmukaista soveltamista ja varmistaa se.

Koordinointielimen on saatava jäsenvaltiolta hyväksyntä ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen taloudellisten tietojen käsittelyyn.

Koordinointielimen toimittamaa vuotuista tuloksellisuuskertomusta käsitellään 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa lausunnossa, ja siihen on liitettävä johdon vahvistuslausuma, joka kattaa kyseisen kertomuksen kokonaisuudessaan.

5.Jos hyväksytty maksajavirasto ei täytä tai ei enää täytä yhtä tai useampaa 2 kohdassa tarkoitettua hyväksymisperustetta, jäsenvaltion on omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä peruutettava hyväksyntä, jollei maksajavirasto tee tarvittavia muutoksia toimivaltaisen viranomaisen ongelman merkittävyyden mukaan asettamassa määräajassa.

6.Maksajavirastot hallinnoivat vastuulleen kuuluvaan julkiseen interventioon liittyviä toimia ja varmistavat niiden valvonnan, ja niillä on kokonaisvastuu näistä toimista.

Jos tuki myönnetään EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten täytäntöön paneman rahoitusvälineen kautta, joissa jäsenvaltio on osakkaana, maksajaviraston on nojauduttava EIP:n tai muun kansainvälisen laitoksen toimittamaan, kyseessä olevien maksuhakemusten tueksi laadittuun valvontakertomukseen.

9 artikla
Toimivaltainen viranomainen

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä ministeriötason viranomainen, joka vastaa

a)8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen hyväksynnän myöntämisestä, uudelleen tarkastelemisesta ja peruuttamisesta;

b)8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun koordinointielimen hyväksymisestä;

c)11 artiklassa tarkoitetun todentamisviranomaisen nimeämisestä;

d)toimivaltaiselle viranomaiselle tämän luvun nojalla osoitettujen tehtävien suorittamisesta.

2.Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös maksajaviraston ja koordinointielimen hyväksynnän myöntämisestä tai, sen jälkeen kun hyväksyntää on tarkasteltu uudelleen, hyväksynnän peruuttamisesta komission 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistamien hyväksymisperusteiden perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle hyväksynnöistä ja niiden peruuttamisista.

10 artikla
Komission toimivalta

1.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:

a)8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen ja 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen koordinointielinten hyväksynnän vähimmäisedellytykset;

b)julkiseen interventioon liittyviä maksajavirastojen velvoitteita ja hallinto- ja valvontavastuiden sisältöä koskevat säännöt.

2.Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)menettelyt maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksynnän myöntämiseksi, peruuttamiseksi ja uudelleen tarkastelemiseksi sekä maksajavirastojen hyväksynnän valvomiseksi;

b)8 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen, maksajavirastojen johdon vahvistuslausumien perustana oleva työ ja tarkastukset;

c)koordinointielimen toiminta ja tietojen toimittaminen 8 artiklan 4 kohdassa komissiolle tarkoitetulla tavalla.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

11 artikla
Todentamisviranomaiset

1.Todentamisviranomainen on julkinen tai yksityinen tarkastuselin, jonka jäsenvaltio on nimennyt vähintään kolmen vuoden toimikaudeksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen oikeuden soveltamista. Jos se on yksityinen tarkastuselin ja jos sovellettava unionin tai kansallinen lainsäädäntö niin vaatii, jäsenvaltion on valittava se julkista tarjouskilpailumenettelyä noudattaen.

Varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi todentamisviranomaisen on annettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastussuositusten mukaisesti laadittu lausunto, jossa vahvistetaan, että

a)tilitykset antavat oikean ja riittävän kuvan,

b)jäsenvaltioiden käyttöön ottamat hallintojärjestelmät toimivat moitteettomasti;

c)tämän asetuksen 35 artiklaa noudattamisen osoittamiseksi suoritetut, 52 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn käytettävä tuotosindikaattoreiden raportointi ja asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 115 artiklassa tarkoitettuun monivuotiseen tuloksellisuusseurantaan käytettävä tulosindikaattoreiden raportointi ovat asianmukaiset;

d)asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyihin toimenpiteisiin liittyvät menot, joiden osalta komissiolle on esitetty korvauspyyntö, ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset.

Lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastustyö aihetta epäillä 8 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa johdon vahvistuslausumassa esitettyjä kannanottoja.

Jos tuki myönnetään EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten täytäntöön paneman rahoitusvälineen kautta, joissa jäsenvaltio on osakkaana, todentamisviranomaisen on nojauduttava edellä tarkoitettujen laitosten ulkopuolisten tarkastajien laatimiin vuotuisiin tarkastuskertomuksiin.

2.Todentamisvirastolla on oltava tarpeellinen tekninen asiantuntemus. Sen on oltava toiminnallisesti riippumaton asianomaisista maksajavirastosta ja koordinointielimestä sekä viranomaisesta, joka on hyväksynyt kyseisen maksajaviraston sekä yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta vastaavat elimet.

3.Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat todentamisviranomaisten tehtäviä, kuten suoritettavia tarkastuksia ja kyseisten tarkastusten kohteeksi valittavia elimiä, sekä todistuksia ja kertomuksia oheisasiakirjoineen, jotka todentamisviranomaisen on laadittava.

Täytäntöönpanosäädöksissä on vahvistettava myös

a)tarkastusperiaatteet, joihin todentamisviranomaisten lausunnot perustuvat, mukaan lukien riskien arviointi, sisäinen valvonta ja vaadittu tarkastusevidenssin taso;

b)tarkastusmenetelmät, joita todentamisviranomaisten on käytettävä lausuntonsa antamiseksi ottamalla huomioon kansainväliset tilintarkastusstandardit.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III OSASTO
Rahastojen varainhoito

I LUKU
Maataloustukirahasto

1 jakso
Budjettikuri

12 artikla
Talousarvion enimmäismäärä

1.Maataloustukirahaston menojen vuotuinen enimmäismäärä muodostuu sille asetuksen (EU, Euratom) [COM(2018) 322 final] mukaisesti vahvistetuista enimmäismääristä.

2.Jos unionin oikeudessa säädetään 1 kohdassa tarkoitetuista määristä vähennettävistä määristä tai niihin lisättävistä määristä, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 101 artiklassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän unionin oikeudessa tarkoitettujen tietojen perusteella.

13 artikla
Enimmäismäärien noudattaminen

1.Jos jäsenvaltion maatalousmenoille on vahvistettu unionin lainsäädännössä rahoituksen enimmäismäärä euroina, menot korvataan kyseiseen euroina ilmaistuun enimmäismäärään asti, tarvittaessa mukautettuna, jos sovelletaan 37–40 artiklaa.

2.Asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 81 artiklassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden suorien tukien muodossa olevien tukitoimien määrärahoja, oikaistuina tämän asetuksen 15 artiklassa säädetyillä mukautuksilla, pidetään rahoituksen euroina vahvistettuina enimmäismäärinä.

14 artikla
Maatalousalan kriisivaraus

1.Muodostetaan kunkin vuoden alussa maataloustukirahastoon varaus, jäljempänä ’maatalousalan kriisivaraus’, josta on tarkoitus tarjota maatalousalalle lisätukea markkinoiden hallintaa tai vakauttamista varten taikka maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun vaikuttavissa merkittävissä kriiseissä.

Maatalousalan kriisivarauksen määrärahat otetaan suoraan unionin talousarvioon.

Maatalousalan kriisivarauksen varat asetetaan käytettäviksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 8–21 ja 219, 220 ja 221 artiklan soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin sille vuodelle tai niille vuosille, jolloin lisätukea tarvitaan.

2.Kriisivarauksen kokonaismäärä on vähintään 400 miljoonaa euroa käypinä hintoina kunkin vuoden alussa kaudella 2021–2027. Komissio voi mukauttaa kriisivarauksen määrää kyseisen vuoden aikana, jos se on tarkoituksenmukaista markkinoiden kehityksen tai näkymien perusteella kuluvana tai seuraavana vuonna ja ottaen huomioon maataloustukirahaston käytettävissä olevat määrärahat.

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään, kriisivarauksen sitomattomat määrärahat siirretään seuraavien varainhoitovuosien kriisivarauksen rahoittamiseen ilman aikarajoitusta.

Lisäksi poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään, vuoden 2020 lopussa käytettävissä oleva kriisivarauksen käyttämättä jäänyt määrä siirretään kokonaisuudessaan vuodelle 2021, eikä sitä palauteta sellaisiin budjettikohtiin, jotka koskevat 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimia, ja se varataan maatalousalan kriisivarauksen rahoitukseen.

15 artikla
Rahoituskuri

1.Komissio vahvistaa tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suorien tukien muodossa olevien tukitoimien ja 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin erityistoimenpiteisiin asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvun ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvun mukaisesti myönnettävän unionin rahoitusosuuden mukautusasteen, jäljempänä ’mukautusaste’, jos asianomaisen enimmäismäärän puitteissa rahoitettavia tukitoimia ja toimenpiteitä koskevat rahoitusennusteet osoittavat jonkin varainhoitovuoden osalta, että vuotuiset enimmäismäärät ylittyvät.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla mukautusaste vahvistetaan, viimeistään sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivänä, jota mukautusaste koskee. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.Sen kalenterivuoden, jota mukautusaste koskee, joulukuun 1 päivään asti komissio voi käytettävissään olevien uusien tietojen perusteella hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla tarkistetaan 1 kohdan mukaisesti vahvistettua mukautusastetta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.Jos on sovellettu rahoituskuria, varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti siirrettyjä määrärahoja käytetään tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisten menojen rahoittamiseen siinä määrin kuin se on tarpeen rahoituskurin toistuvan soveltamisen välttämiseksi.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut seuraavalle vuodelle siirrettävät määrärahat ovat edelleen käytettävissä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osalta lopullisille tuensaajille palautettavat sitomattomien määrärahojen määrät, ellei palautusta varten käytettävissä olevien sitomattomien määrärahojen kokonaismäärä ole vähemmän kuin 0,2 prosenttia maataloustukirahaston menojen vuotuisesta enimmäismäärästä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.Jäsenvaltioiden on palautettava lopullisille tuensaajille määrät, jotka komissio on vahvistanut 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Jäsenvaltiot voivat soveltaa lopullisille tuensaajille palautettaviin määriin vähimmäiskynnysarvoa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua palautusta sovelletaan ainoastaan lopullisiin tuensaajiin niissä jäsenvaltioissa, joissa on edellisenä varainhoitovuonna sovellettu rahoituskuria.

5.Asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelman asteittainen käyttöönotto] 140 artiklan 2 kohdassa säädetyn suorien tukien asteittaisen käyttöönoton johdosta rahoituskuria sovelletaan Kroatiaan 1 päivästä tammikuuta 2022.

6.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 100 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöihin soveltaman rahoituskurin laskentaperustetta.

16 artikla
Budjettikurimenettely

1.Jos varainhoitovuoden N talousarvioesitystä laadittaessa ilmenee, että 12 artiklassa tarkoitettu määrä uhkaa ylittyä varainhoitovuonna N, komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai neuvostolle toimenpiteitä, joita kyseisen määrän noudattamiseksi tarvitaan.

2.Jos komissio milloin tahansa katsoo, että 12 artiklassa tarkoitettu määrä uhkaa ylittyä, eikä sen ole mahdollista toteuttaa riittäviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, se ehdottaa muita toimenpiteitä kyseisen määrän noudattamisen varmistamiseksi. Nämä toimenpiteet hyväksyy neuvosto, kun asianomaisen toimenpiteen oikeusperusta on perussopimuksen 43 artiklan 3 kohta, tai Euroopan parlamentti ja neuvosto, kun asianomaisen toimenpiteen oikeusperusta on perussopimuksen 43 artiklan 2 kohta.

3.Jos jäsenvaltioiden korvauspyynnöt varainhoitovuoden N lopussa ylittävät tai uhkaavat ylittää 12 artiklassa tarkoitetun määrän, komissio

a)ottaa jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt huomioon suhteellisesti käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sekä hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan väliaikaisesti maksujen määrä kyseessä olevalle kuukaudelle;

b)vahvistaa varainhoitovuodelta N kaikkien jäsenvaltioiden tilanteen unionin rahoituksen suhteen viimeistään varainhoitovuoden N+1 helmikuun 28 päivänä;

c)hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan unionin rahoituksen kokonaismäärän jäsenvaltioittain unionin yhtenäisen rahoitusosuuden perusteella sekä kuukausimaksuihin käytettävissä olleiden määrärahojen rajoissa;

d)maksaa mahdolliset jäsenvaltioille suoritettavat hyvitykset viimeistään vuoden N+1 maaliskuulta suoritettavien kuukausimaksujen yhteydessä.

Ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

17 artikla
Varo- ja seurantajärjestelmä

Komissio hoitaa maataloustukirahaston menojen kuukausittaista varo- ja seurantajärjestelmää sen varmistamiseksi, että 12 artiklassa tarkoitettu määrärahojen enimmäismäärä ei ylity.

Tätä tarkoitusta varten komissio vahvistaa kunkin varainhoitovuoden alussa kuukausimenoprofiilit, tarvittaessa kolmen edellisen vuoden kuukausimenojen keskiarvon pohjalta.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle määräajoin kertomuksen, jossa se tarkastelee toteutuneiden menojen kehitystä suhteessa profiileihin ja esittää ennakkoarvion kuluvan varainhoitovuoden menojen toteutumisesta.

2 jakso
Menojen rahoitus

18 artikla
Kuukausimaksut

1.Komissio antaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen menojen rahoittamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käyttöön kuukausimaksuina hyväksyttyjen maksajavirastojen viitejakson aikana toteuttamien menojen perusteella.

2.Siihen asti kun komissio alkaa maksaa kuukausimaksuja, jäsenvaltioiden on annettava menoihin tarvittavat varat käyttöön hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan.

19 artikla
Kuukausimaksuja koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1.Komissio maksaa kuukausimaksut hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51, 52 ja 53 artiklan soveltamista.

2.Kuukausimaksut maksetaan kullekin jäsenvaltiolle viimeistään menojen toteutumiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä, ottaen huomioon 37–40 artiklan mukaisesti sovellettavat vähennykset tai keskeytykset taikka muut mahdolliset oikaisut. Jäsenvaltioiden lokakuun 1 ja 15 päivän välisenä aikana toteuttamat menot luetaan kuuluviksi lokakuulle. Lokakuun 16 ja 31 päivän välisenä aikana toteutetut menot luetaan kuuluviksi marraskuulle.

3.Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla määritetään kuukausimaksut, jotka se suorittaa jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten ja 88 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.

4.Komissio ilmoittaa mahdollisesta rahoituksen enimmäismäärien ylittymisestä viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa määritetään 3 kohdassa tarkoitetut kuukausimaksut, 101 artiklassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta.

6.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään 3 kohdan mukaisesti suoritettujen maksujen mukauttamiseksi sovellettavat lisämaksut tai vähennykset, 101 artiklassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta.
 

20 artikla
Hallinto- ja henkilöstökustannukset

Hallinto- ja henkilöstökustannuksiin liittyviä, jäsenvaltioille ja maataloustukirahaston tukea saaville tuensaajille aiheutuneita menoja ei rahoiteta maataloustukirahastosta.

21 artikla
Julkisten interventioiden menot

1.Jos yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä ei ole vahvistettu julkisesta interventiosta aiheutuvien menojen yksikkökohtaista määrää, kyseinen toimenpide rahoitetaan maataloustukirahastosta käyttäen yhdenmukaisia kiinteitä määriä, erityisesti kun kyseessä ovat jäsenvaltioista peräisin olevat varat, jotka käytetään tuotteiden ostoon sekä interventioon hyväksyttyjen tuotteiden varastoinnista ja tapauksen mukaan jalostuksesta aiheutuviin materiaalitoimiin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklan mukaisesti.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:

a)toimenpidelajit, joihin voidaan myöntää unionin rahoitusta, ja korvausedellytykset;

b)tukikelpoisuusedellytykset ja laskentamenetelmät maksajavirastojen tosiasiallisesti havaitsemien seikkojen tai komission määrittämien kiinteiden määrien tai alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjen kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 100 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat toimien arvon määritystä julkisen intervention yhteydessä, julkisen intervention alaisten tuotteiden hävikin tai pilaantumisen tapauksessa toteutettavia toimenpiteitä sekä rahoitettavien määrien vahvistamista.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetut määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

22 artikla
Satelliittidatan hankinta

Komissio ja jäsenvaltiot hyväksyvät 64 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa pinta-alamonitorointijärjestelmässä tarvittavaa satelliittidataa koskevan luettelon kunkin jäsenvaltion laatiman eritelmän pohjalta.

Komissio toimittaa 7 artiklan b alakohdan mukaisesti kyseisen satelliittidatan korvauksetta pinta-alamonitorointijärjestelmästä vastaaville toimivaltaisille viranomaisille tai niiden edustajikseen valtuuttamille palveluntarjoajille.

Komissio pysyy satelliittidatan omistajana ja ottaa datan takaisin työn valmistuttua.

Komissio voi antaa 64 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa pinta-alamonitorointijärjestelmässä käytettäviä tekniikoita tai työmenetelmiä koskevat tehtävät erikoistuneiden yksiköiden suoritettavaksi.

23 artikla
Maatalousresurssien seuranta

Edellä 7 artiklan c alakohdan mukaisesti rahoitettavien toimien tarkoituksena on antaa komissiolle välineet:

a)hallinnoida unionin maatalousmarkkinoita globaalissa toimintaympäristössä;

b)turvata maatalousmaan käyttöä ja maankäytön muutosta, peltometsätalous mukaan lukien, sekä viljelmien tilaa koskeva taloudellinen, ympäristöä ja ilmastoa koskeva seuranta arvioiden mahdollistamiseksi erityisesti satotasojen ja maataloustuotannon sekä poikkeuksellisiin olosuhteisiin liittyvien maatalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta;

c)asettaa kyseiset arviot saataville kansainvälisissä yhteyksissä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien järjestöjen tai muiden kansainvälisten elinten koordinoimissa aloitteissa, ilmastonmuutossopimuksen (UNFCCC) puitteissa perustettavat kasvihuonekaasuinventaariot tai muut kansainväliset elimet mukaan luettuina;

d)lisätä maailmanmarkkinoiden avoimuutta;

e)turvata maatalouden meteorologisen järjestelmän tekninen kehitys.

Edellä olevan 7 artiklan c alakohdan nojalla komissio rahoittaa toimet, jotka koskevat YMP:n täytäntöönpanoon ja seurantaan tarvittavien tietojen keräämistä tai ostamista, satelliittidata, paikkatietodata ja meteorologinen data mukaan luettuina, paikkatietoinfrastruktuurin ja verkkosivuston perustaminen, ilmasto-oloihin liittyvien erityistutkimusten tekeminen, maatalousmaan käytön ja maankäytön muutosten sekä maaperän terveyden seurannassa käytettävä kaukokartoitus sekä maatalousmeteorologisten ja ekonometristen mallien päivittäminen. Tarvittaessa nämä toimet on toteutettava yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen, Yhteisen tutkimuskeskuksen, laboratorioiden ja kansallisten elinten tai yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

24 artikla
Täytäntöönpanovalta

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan:

a)säännöt, jotka koskevat 7 artiklan b ja c alakohdan mukaista rahoitusta;

b)menettely, jonka mukaisesti 22 ja 23 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)kehys, joka säätelee satelliittidatan ja meteorologisen datan hankintaa, kehittämistä ja käyttöä, sekä sovellettavat määräajat.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II luku
Maaseuturahasto

1 jakso
Maaseuturahastoa koskevat yleiset säännökset

25 artikla
Maksuihin sovellettavat yhteiset säännökset

1.Komission suorittamat 6 artiklassa tarkoitetun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksut eivät saa ylittää talousarviositoumuksia.

Nämä maksut osoitetaan aikaisimpaan avoimeen talousarviositoumukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2.Tässä sovelletaan varainhoitoasetuksen 110 artiklaa.

2 jakso
YMP:n strategiasuunnitelman mukainen maaseuturahaston rahoitus

26 artikla
Maaseuturahastosta myönnettävä rahoitusosuus

Maaseuturahastosta YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisiin menoihin myönnettävä rahoitusosuus vahvistetaan kullekin strategiasuunnitelmalle strategiasuunnitelmien tukitoimiin annettavaa maaseuturahaston tukea koskevassa unionin oikeudessa asetettujen enimmäismäärien rajoissa.

27 artikla
Talousarviositoumukset

1.YMP:n strategiasuunnitelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen ja, sen jälkeen, kun rahoituspäätös on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle, mainitun asetuksen mukaisen oikeudellisen sitoumuksen. Kyseisessä päätöksessä määritetään vuotuinen rahoitusosuus.

2.Kutakin YMP:n strategiasuunnitelmaa koskevat unionin talousarviositoumukset toteutetaan vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella.

Ensimmäistä erää koskevat talousarviositoumukset tehdään kunkin YMP:n strategiasuunnitelman osalta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt YMP:n strategiasuunnitelman.

Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset ennen kunkin vuoden 1 päivää toukokuuta tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 16 artiklaa.

3 jakso
Rahoitusosuus maaseudun kehittämisen tukitoimiin

28 artikla
Maaseudun kehittämisen tukitoimia koskeviin maksuihin sovellettavat säännökset

1.Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat annetaan jäsenvaltioiden käytettäviksi ennakkomaksuina, välimaksuina ja loppumaksuina, kuten tässä jaksossa selostetaan.

2.Ennakko- ja välimaksujen yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 95 prosenttia kunkin YMP:n strategiasuunnitelman maaseuturahaston rahoitusosuudesta.

Kun 95 prosentin enimmäismäärä on saavutettu, jäsenvaltio jatkaa edelleen maksupyyntöjen toimittamista komissiolle.

29 artikla
Ennakkomaksujärjestelyt

1.Kun komissio on tehnyt YMP:n strategiasuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen, se maksaa jäsenvaltiolle ensimmäisen ennakkomaksun koko suunnitelmakaudeksi. Tämä ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä seuraavasti:

a)vuonna 2021: 1 prosentti tukimäärästä, joka maaseuturahastosta on osoitettu YMP:n strategiasuunnitelmaan koko suunnitelmakaudeksi;

b)vuonna 2022: 1 prosentti tukimäärästä, joka maaseuturahastosta on osoitettu YMP:n strategiasuunnitelmaan koko suunnitelmakaudeksi;

c)vuonna 2023: 1 prosentti tukimäärästä, joka maaseuturahastosta on osoitettu YMP:n strategiasuunnitelmaan koko suunnitelmakaudeksi.

Jos YMP:n strategiasuunnitelma hyväksytään vuonna 2022 tai myöhemmin, aikaisemmat erät maksetaan heti suunnitelman hyväksymisen jälkeen.

2.Ennakkomaksuna suoritettu kokonaismäärä on palautettava komissiolle, jos menoja ei toteuteta eikä kyseisestä YMP:n strategiasuunnitelmasta ole esitetty menoilmoitusta 24 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio on maksanut ennakkomaksun ensimmäisen erän. Ennakkomaksu kuitataan YMP:n strategiasuunnitelman osalta ilmoitettuja ensimmäisiä menoja vastaan.

3.Ennakkomaksun osalta ei makseta tai peritä lisämaksuja, jos maaseuturahastoon tai maaseuturahastosta on suoritettu asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 90 artiklan mukainen siirto.

4.Ennakkomaksuista kertyvät korot osoitetaan asianomaiseen YMP:n strategiasuunnitelmaan, ja ne vähennetään lopullisessa menoilmoituksessa ilmoitettavien julkisten menojen määrästä.

5.Ennakkomaksun kokonaismäärä tarkastetaan ja hyväksytään tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ennen YMP:n strategiasuunnitelman päättämistä.

30 artikla
Välimaksut

1.Kullekin YMP:n strategiasuunnitelmalle suoritetaan välimaksuja. Välimaksut lasketaan soveltamalla kunkin tukitoimityypin rahoitusosuustasoa julkisiin menoihin asetuksen (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 85 artiklan mukaisesti.

2.Komissio suorittaa käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa välimaksuja hyväksyttyjen maksajavirastojen YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpanemiseksi toteuttamien menojen korvaamiseksi ottaen huomioon 37–40 artiklan mukaiset vähennykset ja maksujen keskeyttämiset.

3.Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 52 artiklan mukaisesti, menoilmoitukseen on sisällytettävä hallintoviranomaisen [YMP:n strategiasuunnitelma -asetuksen (EU) .../... rahoitusvälineiden tukikelpoisuussääntöjä koskevan 74 artiklan 5] kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla lopullisille vastaanottajille maksamat kokonaismäärät tai, jos on kyse vakuuksista, hallintoviranomaisen vakuusssopimusten mukaisesti varaamat määrät.

4.Jos rahoitusvälineitä otetaan pannaan täytäntöön asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 52 artiklan mukaisesti, menoilmoitukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavasti:

a)ensimmäiseen menoilmoitukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä on enintään 25 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavan YMP:n strategiasuunnitelman rahoitusosuuden kokonaismäärästä;

b)asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 80 artiklan 3 kohdassa määritettynä tukikelpoisuusaikana toimitettaviin myöhempiin menoilmoituksiin sisältyvän määrän on sisällettävä [YMP:n strategiasuunnitelma -asetuksen rahoitusvälineiden tukikelpoisuussääntöjä koskevassa 74 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetut tukikelpoiset menot.

5.Edellä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun ensimmäiseen menoilmoitukseen sisältyvä määrä tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään asianomaisen YMP:n strategiasuunnitelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilityksessä.

6.Kunkin komission välimaksun edellytyksenä on, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)komissiolle toimitetaan hyväksytyn maksajaviraston allekirjoittama menoilmoitus 88 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)kuhunkin tukitoimityyppiin maaseuturahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärää ei ylitetä missään vaiheessa kyseisen YMP:n strategiasuunnitelman kattamana aikana;

c)komissiolle toimitetaan 8 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat;

d)vuotuinen tilitys toimitetaan.

7.Jos jokin 6 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, komissio ilmoittaa siitä viipymättä hyväksytylle maksajavirastolle tai koordinointielimelle, jos sellainen on nimetty. Jos jokin 6 kohdan a, c tai d alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, menoilmoitusta ei hyväksytä.

8.Komissio suorittaa välimaksut 45 päivän kuluessa tämän artiklan 6 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävän menoilmoituksen kirjaamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51, 52 ja 53 artiklan soveltamista.

9.Hyväksyttyjen maksajavirastojen on laadittava ja toimitettava komissiolle suoraan tai koordinointielimen välityksellä, jos sellainen on nimetty, YMP:n strategiasuunnitelmiin liittyvät välimaksuja koskevat menoilmoitukset komission vahvistamissa määräajoissa.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan määräajat, joissa hyväksyttyjen maksajavirastojen on laadittava ja toimitettava nämä välimaksuja koskevat menoilmoitukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Kyseiset menoilmoitukset koskevat menoja, joita hyväksytyt maksajavirastot ovat kunkin asianomaisen jakson aikana toteuttaneet. Kuitenkin tapauksissa, joissa asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 107 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua menoa ei voida ilmoittaa komissiolle kyseisenä jaksona, koska YMP:n strategiasuunnitelman muutos odottaa komission hyväksyntää, se voidaan ilmoittaa seuraavien jaksojen yhteydessä.

Välimaksuja koskevat menoilmoitukset, jotka koskevat lokakuun 16 päivästä alkaen toteutettuja menoja, otetaan seuraavan vuoden talousarvioon.

10.Jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä vaatii lisävarmentamista, koska jonkin viitekauden menoilmoituksessa on epätäydelliset tai epäselvät tiedot, poikkeavuuksia, tulkintaeroja taikka jokin muu sellainen epäjohdonmukaisuus, joka johtuu erityisesti asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] ja sen nojalla hyväksyttyjen komission säädösten mukaisesti vaadittujen tietojen toimittamatta jättämisestä, asianomaisen jäsenvaltion on valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä toimitettava lisätietoja määräajassa, joka kyseisessä pyynnössä on asetettu ongelman vakavuuden perusteella.

Edellä 8 kohdassa säädetyn välimaksuja koskevan määräajan kuluminen voidaan keskeyttää koko siltä määrältä tai joltain osalta sitä määrää, jota maksupyyntö koskee, enintään kuuden kuukauden ajaksi tietopyynnön lähetyspäivästä lukien ja siihen asti, kun pyydetyt tiedot vastaanotetaan ja katsotaan tyydyttäviksi. Jäsenvaltio voi suostua siihen, että maksun määräajan kulumisen keskeyttämistä jatketaan vielä kolmella lisäkuukaudella.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa lisätietopyyntöön kyseisessä pyynnössä asetetussa määräajassa tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai sen perusteella vaikuttaa siltä, ettei sovellettavia sääntöjä ole noudatettu tai että unionin varoja on käytetty väärin, komissio voi vähentää maksuja tai keskeyttää ne tämän asetuksen 37–40 artiklan mukaisesti.

31 artikla
YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyvien maaseudun kehittämisen tukitoimien loppumaksun suorittaminen ja päättäminen

1.Saatuaan YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan viimeisen vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen komissio suorittaa käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa loppumaksun maaseuturahaston tukitoimityyppejä koskevan voimassa olevan rahoitussuunnitelman, asianomaisen strategiasuunnitelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilityksen sekä vastaavien tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien päätösten perusteella. Tilitys on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 80 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta menojen viimeisestä tukikelpoisuuspäivästä, ja sen on katettava hyväksytyn maksajaviraston menojen viimeiseen tukikelpoisuuspäivään asti toteuttamat menot.

2.Loppumaksu suoritetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio katsoo saaneensa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat ja viimeinen tilitys on tarkastettu ja hyväksytty. Komissio vapauttaa loppumaksun maksamisen jälkeen vielä jäljellä olevat maksusitoumukset kuuden kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan 5 kohdan soveltamista.

3.Jos komissiolle ei toimiteta viimeistä vuotuista tuloksellisuuskertomusta ja suunnitelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavia asiakirjoja 1 kohdassa asetetun määräajan kuluessa, loppumäärää koskeva maksusitoumus vapautetaan ilman eri toimenpiteitä 32 artiklan mukaisesti.

32 artikla
YMP:n strategiasuunnitelmia koskevien talousarviositoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä

1.Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyviin maaseudun kehittämisen tukitoimiin liittyvän talousarviositoumuksen osan, jota ei ole käytetty ennakko- tai välimaksuihin tai josta ei ole jätetty komissiolle 30 artiklan 3 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttävää menoilmoitusta toteutetuista menoista, viimeistään talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.

2.Talousarviositoumuksen osa, joka on vielä avoimena asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 80 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna menojen viimeisenä tukikelpoisuuspäivänä ja josta ei ole tehty menoilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä, vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

3.Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan, jonka päätyttyä ilman eri toimenpiteitä tapahtuva vapauttaminen suoritetaan, kuluminen keskeytyy kyseessä oleviin toimiin liittyvän määrän osalta oikeudellisen menettelyn tai sellaisen hallinnollisen muutoksenhaun ajaksi, jolla on lykkäävä vaikutus, edellyttäen, että komissio on saanut asiasta asianomaisen jäsenvaltion antaman perustellun ilmoituksen viimeistään 31 päivänä tammikuuta vuonna N + 3.

4.Talousarviositoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä laskettaessa ei oteta huomioon

a)talousarviositoumuksen osaa, josta on jätetty menoilmoitus mutta johon liittyvään korvaukseen komissio on tehnyt vähennyksen tai on keskeyttänyt sen maksamisen 31 päivään joulukuuta vuonna N + 2 mennessä;

b)talousarviositoumuksen osaa, jota maksajavirasto ei ole voinut maksaa ylivoimaisen esteen vuoksi ja jolla on vakavia seurauksia YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanolle. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava sen koko strategiasuunnitelman tai suunnitelman osan toteutukseen kohdistuvat välittömät seuraukset.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista poikkeuksista edellisen vuoden loppuun mennessä ilmoitettujen määrien osalta.

5.Komissio ilmoittaa hyvissä ajoin jäsenvaltiolle, jos uhkana on talousarviositoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä. Se ilmoittaa niille ilman eri toimenpiteitä peruuntuvien talousarviositoumusten määrän hallussaan olevien tietojen perusteella. Jäsenvaltioilla on tiedon saamisesta kaksi kuukautta aikaa hyväksyä kyseinen määrä tai esittää huomautuksia. Komissio suorittaa talousarviositoumusten vapauttamisen ilman eri toimenpiteitä yhdeksän kuukauden kuluessa viimeisen 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisesta johtuvan määräajan päättymisestä.

6.Jos talousarviositoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä, kyseiselle YMP:n strategiasuunnitelmalle myönnettävästä maaseuturahaston rahoitusosuudesta vähennetään kyseisen vuoden osalta ilman eri toimenpiteitä vapautettu määrä. Jäsenvaltion on laadittava komission hyväksyttäväksi tarkistettu rahoitussuunnitelma tuen vähennyksen jakamiseksi tukitoimityyppien kesken. Muussa tapauksessa komissio suorittaa vähennyksen suhteessa kullekin tukitoimityypille myönnettyihin määriin.

III LUKU
Yhteiset säännökset

33 artikla
Maatalouden varainhoitovuosi

Maatalouden varainhoitovuosi kattaa maksajavirastojen maksamat menot sekä niiden vastaanottamat ja rahastojen tileihin kirjaamat tulot varainhoitovuodelta ”N”, joka alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna ”N-1” ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna ”N”, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission 45 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan nojalla antamia erityissäännöksiä julkiseen interventioon liittyvistä menoilmoituksista ja tuloista.

34 artikla
Kaksinkertaisen rahoituksen kielto

Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettaviin menoihin osoiteta unionin talousarviosta muuta rahoitusta.

Maaseuturahaston osalta toimi voi saada YMP:n strategiasuunnitelmasta ja muista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tai unionin välineistä eri muodoissa myönnettyä tukea ainoastaan, jos näin kasautuneen tuen kokonaismäärä ei ylitä kyseiseen tukitoimityyppiin asetuksen (EU) .../... (YMP:n strategiasuunnitelma -asetus) III osaston mukaisesti sovellettavaa tuen enimmäisintensiteettiä tai enimmäismäärää. Tällöin jäsenvaltiot eivät saa ilmoittaa komissiolle menoja seuraavien osalta:

a) muun ERI-rahaston tai unionin välineen tuki; tai

b) saman YMP:n strategiasuunnitelman mukainen tuki.

Menoilmoitukseen sisällytettävien menojen määrä voidaan laskea suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

35 artikla
Maksajavirastojen menojen tukikelpoisuus

Edellä 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettuihin menoihin voidaan myöntää unionin rahoitusta vain, jos

a)hyväksytty maksajavirasto on ne toteuttanut,

b)menot on toteutettu sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti, tai

c)kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] tarkoitetut tukitoimityypit,

i)menot voidaan yhdistää vastaavaan ilmoitettuun tuotokseen, ja

ii)menot on toteutettu sovellettavien hallintojärjestelmien mukaisesti, mutta tältä osin ei oteta huomioon kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja, yksittäisiä tuensaajia koskevia tukikelpoisuusedellytyksiä.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan i alakohtaa ei sovelleta tuensaajille asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta maksettuihin ennakoihin.

36 artikla
Maksumääräaikojen noudattaminen

Kun unionin oikeudessa säädetään maksumääräajoista, maksajavirastojen tuensaajille ennen aikaisinta mahdollista maksupäivää tai viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen suorittamat maksut eivät voi saada unionin rahoitusta.

Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, jotka koskevat olosuhteita ja edellytyksiä, joiden mukaisesti tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja maksuja voidaan pitää tukikelpoisina suhteellisuusperiaate huomioon ottaen.

37 artikla
Kuukausimaksujen ja välimaksujen vähentäminen

1.Jos komissio toteaa menoilmoitusten tai 88 artiklassa tarkoitettujen tietojen perusteella, että unionin oikeudessa vahvistetut rahoituksen enimmäismäärät ovat ylittyneet, komissio vähentää asianomaiselle jäsenvaltiolle maksettavia kuukausi- tai välimaksuja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja koskevilla täytäntöönpanosäädöksillä tai 30 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen yhteydessä.

2.Jos komissio toteaa menoilmoitusten tai 88 artiklassa tarkoitettujen tietojen perusteella, ettei 36 artiklassa vahvistettuja maksumääräaikoja ole noudatettu, jäsenvaltiolle on annettava mahdollisuus esittää huomautuksensa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää. Jos jäsenvaltio ei esitä huomautuksiaan asetetun määräajan kuluessa tai jos komissio ei pidä vastausta riittävänä, komissio voi vähentää kyseiselle jäsenvaltiolle maksettavia kuukausi- tai välimaksuja täytäntöönpanosäädöksillä, jotka koskevat 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja, tai 30 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen yhteydessä.

3.Tämän asetuksen mukaiset vähennykset eivät rajoita 51 artiklan soveltamista.

4.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tarkemmat säännöt 36 kohdassa säädetyn järjestelyn moitteettoman toiminnan edellyttämästä menettelystä ja muista käytännön järjestelyistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

38 artikla
Maksujen keskeyttäminen vuotuisen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä

1.Jos jäsenvaltiot eivät toimita 8 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja 8 artiklan 3 kohdassa asetetuissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen maksaminen kokonaisuudessaan. Komissio korvaa määrät, joiden maksaminen on keskeytetty, saatuaan asianomaiselta jäsenvaltiolta puuttuvat asiakirjat, edellyttäen, että kyseiset tiedot vastaanotetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua määräajasta.

Kun kyseessä ovat 30 artiklassa tarkoitetut välimaksut, menoilmoituksia ei voida hyväksyä, jos mainitun artiklan 6 kohtaa ei noudateta.

2.Jos komissio toteaa 52 artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä, että ilmoitettujen menojen ja niihin liittyvää ilmoitettua tuotosta vastaavan määrän välinen erotus on yli 50 prosenttia, eikä jäsenvaltio esitä asianmukaisesti perusteltuja syitä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen tai 30 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen.

Keskeytystä sovelletaan sellaisiin tukitoimien menoihin, joihin on sovellettu 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vähennystä, siten, ettei keskeytettävä määrä ylitä 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettua vähennystä vastaavaa prosenttimäärää. Komissio palauttaa jäsenvaltioille määrät, joiden maksaminen on keskeytetty, tai alentaa niitä pysyvästi 52 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä.

Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta maksujen keskeyttämisastetta koskevilla säännöillä.

3.Tässä artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ennen tällaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää.

Edellä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja tai 30 artiklassa tarkoitettuja välimaksuja koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä on otettava huomioon tämän kohdan nojalla annetut täytäntöönpanosäädökset.

39 artikla
Maksujen keskeyttäminen monivuotisen tuloksellisuuden seurannan yhteydessä

1.Jos kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden, joiden seurannasta säädetään asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 115 ja 116 artiklassa, saavuttaminen on viivästynyt tai siinä ei ole edistytty riittävästi, komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet selkeät edistymisindikaattorit sisältävän ja komissiota kuullen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti.

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan toimintasuunnitelmia ja toimintasuunnitelmien laatimismenettelyä koskevat tarkemmat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta 1 kohdassa tarkoitettua toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen tai 30 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen.

Keskeyttämistä sovelletaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kyseisen toimintasuunnitelman kattamiin tukitoimiin liittyviin asianomaisiin menoihin. Komissio korvaa keskeytetyt määrät kun asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 121 artiklassa tarkoitettu tuloksellisuuden tarkastelu osoittaa, että tavoitteiden saavuttamisessa on tapahtunut riittävää edistymistä. Jos tilannetta ei ole korjattu kansallisen YMP:n strategiasuunnitelman päättämiseen mennessä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen, jolla määrää, jonka maksaminen on asianomaisen jäsenvaltion osalta keskeytetty, alennetaan pysyvästi.

Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat maksujen keskeyttämisastetta ja keskeyttämisen kestoa sekä kyseisten määrien palauttamisen tai vähentämisen edellytyksiä monivuotinen tuloksellisuuden seuranta huomioon ottaen.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ennen tällaisten täytäntöönpanosäädösten antamista komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä esittämään kantansa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää.

40 artikla
Maksujen keskeyttäminen hallintojärjestelmien puutteiden vuoksi

1.Jos hallintojärjestelmien toiminnassa on vakavia puutteita, komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet selkeät edistymisindikaattorit sisältävän ja komissiota kuullen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan toimintasuunnitelmia ja toimintasuunnitelmien laatimismenettelyä koskevat tarkemmat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta 1 kohdassa tarkoitettua toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen tai 30 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen.

Keskeytystä sovelletaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltion, jonka osalta puutteita ilmenee, toteuttamiin menoihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettavan ajan, joka saa olla enintään 12 kuukautta. Tätä aikaa voidaan komission täytäntöönpanosäädöksillä pidentää uudella enintään 12 kuukauden pituisella ajanjaksolla, jos keskeytyksen edellytykset edelleen täyttyvät. Keskeytetyt määrät on otettava huomioon 53 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyttäessä.

3.Tässä artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä esittämään kantansa määräajassa, jonka on oltava vähintään 30 päivää.

Edellä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuukausimaksuja tai 30 artiklassa tarkoitettuja välimaksuja koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä on otettava huomioon tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla annetut täytäntöönpanosäädökset.

41 artikla
Erillinen kirjanpito

Jokaisen maksajaviraston on pidettävä erillistä kirjanpitoa unionin talousarvioon rahastoja varten kirjatuista määrärahoista.

42 artikla
Maksut tuensaajille

1.Tässä asetuksessa säädettyyn rahoitukseen liittyvät maksut suoritetaan tuensaajille kokonaisuudessaan, jollei toisaalla unionin lainsäädännössä nimenomaisesti toisin säädetä.

2.Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimiin ja toimenpiteisiin liittyvät maksut suoritetaan 1 päivän joulukuuta ja seuraavan kalenterivuoden 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat:

a)maksaa ennen 1 päivää joulukuuta mutta aikaisintaan 16 päivänä lokakuuta ennakkomaksuja, joiden suuruus on enintään 50 prosenttia suorien tukien tukitoimien osalta;

b)maksaa ennen 1 päivää joulukuuta ennakkomaksuja, joiden suuruus on enintään 75 prosenttia 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisen tukitoimien tuen osalta.

3.Jäsenvaltiot voivat päättää maksaa asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 68 ja 71 artiklassa tarkoitettujen tukitoimien ennakkomaksuja, joiden suuruus on enintään 50 prosenttia.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi niitä tukitoimia tai toimenpiteitä, joiden osalta jäsenvaltiot voivat maksaa ennakkomaksuja, koskevilla säännöillä.

5.Tämän artiklan soveltamiseen liittyvien erityisten ongelmien ratkaisemiseksi komissio voi kiireellisessä tapauksessa hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset voivat poiketa 2 kohdan säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

43 artikla
Tulojen sitominen

1.Varainhoitoasetuksen 21 artiklassa tarkoitettuina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina pidetään seuraavia:

a)maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menojen osalta tämän asetuksen 36, 52 ja 53 artiklan mukaiset määrät sekä tämän asetuksen 102 artiklan mukaisesti sovellettavan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan mukaiset määrät ja maataloustukirahaston menojen osalta tämän artiklan 54 ja 51 artiklan mukaiset määrät, jotka on maksettava korkoineen unionin talousarvioon;

b)määrät, jotka vastaavat asetuksen (EU) ../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 11 artiklassa tarkoitettujen ehdollisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti maataloustukirahaston menojen osalta sovellettuja seuraamuksia;

c)yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä hyväksytyn unionin oikeuden nojalla annetut ja myöhemmin menetetyt vakuudet, vakuustalletukset tai takuut, maaseudun kehittämisen tukitoimet pois luettuina. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin pidättää menetetyt vakuudet, jotka on annettu vienti- tai tuontitodistuksia myönnettäessä tai tarjouskilpailun yhteydessä sen takaamiseksi, että tarjousten tekijät esittävät ainoastaan vakavasti otettavia tarjouksia;

d)määrät, joita on alennettu lopullisesti 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti.  

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät suoritetaan unionin talousarvioon, ja jos ne käytetään uudelleen, ne on käytettävä yksinomaan maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen rahoittamiseen.

3.Tätä asetusta sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

4.Maataloustukirahaston yhteydessä varainhoitoasetuksen 113 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tässä asetuksessa tarkoitettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kirjanpitoon.

44 artikla
Tiedotustoimet

1.Edellä 7 artiklan e alakohdan nojalla rahoitettavan tiedotustoiminnan tarkoituksena on erityisesti auttaa yhteisen maatalouspolitiikan selittämisessä, täytäntöönpanossa ja kehittämisessä ja lisätä yleistä tietoisuutta kyseisen politiikan sisällöstä ja tavoitteista, palauttaa tiedotuskampanjoilla kuluttajien luottamus kriisien jälkeen, antaa tietoa viljelijöille ja muille maaseutualueiden toimijoille sekä tukea eurooppalaista maatalouden mallia ja auttaa kansalaisia ymmärtämään sitä.

Tarkoituksena on tarjota yhtenäistä, objektiivista ja kokonaisvaltaista tietoa niin unionissa kuin sen ulkopuolella.

2.Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä voivat olla:

a)kolmansien osapuolten esittämät vuotuiset työohjelmat tai muut erityistoimenpiteet;

b)komission aloitteesta toteutetut toimet.

Tässä eivät tule kyseeseen lainsäädännössä edellytetyt toimenpiteet eivätkä unionin jonkin toisen toimen yhteydessä rahoitusta jo saavat toimet.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi komissiota voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä olisi osaltaan varmistettava tiedottaminen unionin poliittisista prioriteeteista, siltä osin kuin nämä prioriteetit liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.

3.Komissio julkaisee vuosittain ehdotuspyynnön varainhoitoasetuksessa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen.

4.Tämän artiklan nojalla suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä ilmoitetaan 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

5.Komissio antaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan täytäntöönpanosta.

45 artikla
Komission toimivalta

1.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta niiden edellytysten osalta, joiden mukaisesti tietyntyyppiset menot ja tulot rahastojen yhteydessä on korvattava.

Jos unionin talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa tai suunniteltujen sitoumusten kokonaismäärä ylittää varainhoitoasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn kynnysarvon, komissiolle siirretään valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrien sitomiseen ja maksamiseen sovellettavaa menetelmää koskevilla säännöillä.

2.Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädökset, joilla annetaan tarkemmat säännöt 41 artiklassa tarkoitetusta velvoitteesta sekä erityisedellytyksistä, joita sovelletaan maksajavirastojen kirjanpidossa kirjattaviin tietoihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden rahoitus ja kirjanpito sekä muut rahastoista rahoitetut menot;

b)ehdot ja edellytykset, jotka koskevat maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaan vapauttamiseen liittyvien menettelyjen täytäntöönpanoa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV luku
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

1 jakso
Yleiset säännökset

46 artikla
Yhden tarkastuksen periaate

Varainhoitoasetuksen 127 artiklan soveltamiseksi komissio nojautuu varmuuden saamiseksi tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettujen todentamisviranomaisten työhön, paitsi jos se on ilmoittanut jäsenvaltiolle, ettei se voi tukeutua todentamisviranomaisen työhön tietyn varainhoitovuoden osalta ja että se ottaa tämän huomioon asianomaisessa jäsenvaltiossa suoritettavien komission tarkastusten tarpeeseen liittyvässä riskinarvioinnissa. 

47 artikla
Komission suorittamat tarkastukset

1.Jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla toteuttamia tarkastuksia sekä perussopimuksen 287 artiklan mukaisia tai perussopimuksen 322 artiklan nojalla toteutettavia taikka neuvoston asetukseen (Euratom, EY) N:o 2185/96 perustuvia tarkastuksia rajoittamatta komissio voi järjestää jäsenvaltioissa tarkastuksia erityisesti seuraavien seikkojen tarkistamiseksi:

a)ovatko hallinnolliset käytänteet yhdenmukaisia unionin sääntöjen kanssa;

b)onko 5 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan soveltamisalaan kuuluville, asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] tarkoitettuihin tukitoimiin liittyville menoille ilmoitettu vastaava tuotos vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa;

c)onko todentamisviranomaisen työ toteutettu 11 artiklan mukaisesti ja tämän luvun 2 jakson mukaisiin tarkoituksiin;

d)toimiiko maksajavirasto 8 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen hyväksymisperusteiden mukaisesti ja soveltaako jäsenvaltio asianmukaisesti 8 artiklan 5 kohdan säännöksiä.

Henkilöiden, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksia paikalla, tai saamiensa valtuuksien puitteissa toimivan komission henkilöstön on voitava saada tutustua tilikirjoihin ja kaikkiin muihin maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettavia menoja koskeviin asiakirjoihin, myös sähköisessä muodossa laadittuihin tai saatuihin ja tässä muodossa säilytettäviin asiakirjoihin ja metatietoihin.

Paikalla tehtävien tarkastusten tekemistä koskevat valtuudet eivät vaikuta sellaisten kansallisten määräysten soveltamiseen, joilla tiettyjen toimien suorittaminen varataan kansallisessa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille. Komission valtuuttamat henkilöt eivät saa osallistua muun muassa asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisiin kotietsintöihin tai henkilöiden virallisiin kuulusteluihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 erityissäännösten soveltamista. Heillä on kuitenkin oltava mahdollisuus saada käyttöönsä tällä tavoin hankittuja tietoja.

2.Komissio ilmoittaa tarkastuksesta hyvissä ajoin etukäteen jäsenvaltiolle, jota tarkastus koskee, tai jäsenvaltiolle, jonka alueella tarkastus tehdään, ottaen huomioon maksajavirastoille näiden tarkastusten järjestämisestä aiheutuvat hallinnolliset vaikutukset. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet saavat osallistua näihin tarkastuksiin.

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä komission pyynnöstä ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella tässä asetuksessa tarkoitetuille toimille lisätarkastuksia tai -selvityksiä. Komission henkilöstö tai komission valtuuttamat henkilöt voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

Komissio voi tarkastusten tehostamiseksi pyytää asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella jäsenvaltion viranomaisilta apua tiettyihin tarkastuksiin tai selvityksiin.

48 artikla
Tietojen saatavuus

1.Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki rahastojen asianmukaisen toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot ja toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka saattavat helpottaa tarkastuksia, joiden komissio arvioi olevan tarpeen unionin antamien varojen hoidossa.

2.Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön, siltä osin kuin kyseisillä asiakirjoilla on taloudellisia vaikutuksia maataloustukirahastoon tai maaseuturahastoon.

3.Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön tiedot asetuksessa (EU, Euratom) N:o 2988/95 tarkoitetuista väärinkäytöksistä ja muista jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistamien edellytysten noudattamatta jättämisistä, petosepäilyistä sekä kyseisten väärinkäytösten sekä petosten vuoksi aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperimiseksi tämän luvun 3 jakson nojalla toteutetuista toimista.

49 artikla
Asiakirjojen saatavuus

Hyväksyttyjen maksajavirastojen on säilytettävä suoritettuja maksuja koskevat tositteet ja unionin oikeuden edellyttämien tarkastusten tekemiseen liittyvät asiakirjat ja annettava asiakirjat ja tiedot komission käyttöön.

Kyseiset tositteet voidaan säilyttää sähköisesti komission 50 artiklan 2 kohdan perusteella vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Jos asiakirjat ovat menojen hyväksymisestä vastaavan, maksajaviraston antamalla valtuutuksella toimivan viranomaisen hallussa, kyseisen viranomaisen on toimitettava hyväksytylle maksajavirastolle kertomukset tehtyjen tarkastusten lukumäärästä ja sisällöstä sekä tarkastusten tulosten perusteella toteutetuista toimenpiteistä.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin todentamisviranomaisiin.

50 artikla
Komission toimivalta

1.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla erityisvelvoitteet, jotka jäsenvaltioiden on tämän luvun mukaisesti täytettävä ja erityisesti säännöt perusteista, joiden mukaisesti määritetään asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 tarkoitetut väärinkäytökset ja muut ilmoitettavat tapaukset, joissa ei ole noudatettu jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissa vahvistettuja edellytyksiä, sekä toimitettavat tiedot.

2.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)niihin yhteistyövelvoitteisiin liittyvät menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä 47 ja 48 artiklan panemiseksi täytäntöön;

b)ehdot, joiden mukaisesti 49 artiklassa tarkoitetut perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä, mukaan lukien säilytysmuoto ja säilytyksen kesto.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 jakso
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

51 artikla
Vuotuinen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

1.Komissio päättää hyväksyttyjen maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen menojen osalta 8 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksillä ennen 31 päivää toukokuuta asianomaista varainhoitovuotta seuraavana vuonna.

Nämä täytäntöönpanosäädökset kattavat toimitettujen tilitysten täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden, eivätkä ne rajoita 52 ja 53 artiklan nojalla myöhemmin annettavien päätösten soveltamista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt 1 kohdassa tarkoitetusta tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä siltä osin, kuin kyseessä ovat 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavat toimenpiteet, komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto ja noudatettavat määräajat mukaan luettuina.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

52 artikla
Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettely

1.Jos 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetuille, asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategisuunnitelma -asetus] III osastossa tarkoitettuihin tukitoimiin liittyville menoille ei ole ilmoitettu vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa vastaavia tuotoksia, komissio antaa ennen 15 päivää lokakuuta asianomaista varainhoitovuotta seuraavana vuonna täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään unionin rahoituksesta vähennettävä määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset eivät rajoita tämän asetuksen 53 artiklan nojalla myöhemmin annettavien täytäntöönpanosäädösten soveltamista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.Komissio arvioi vähennettäviä määriä tukitoimen osalta ilmoitettujen vuotuisten menojen ja kansallisen YMP:n strategiasuunnitelman mukaista ilmoitettua tuotosta vastaavan määrän välisen erotuksen perusteella ja ottaen huomioon jäsenvaltion esittämät perustelut.

3.Ennen 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä komissio antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa ja perustella mahdolliset erot.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat jäsenvaltion esittämien perustelujen kriteereitä sekä vähennyksen soveltamisen menetelmiä ja kriteereitä.

5.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä, komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, menettely ja noudatettavat määräajat mukaan luettuina.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

53 artikla
Sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettely

1.Jos komissio toteaa, ettei 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettuja menoja ole toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät.

Kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategisuunnitelma -asetus] tarkoitetut tukitoimityypit, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua unionin rahoituksen ulkopuolelle jättämistä sovelletaan kuitenkin ainoastaan silloin, kun jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien toiminnassa on vakavia puutteita.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tapauksissa, joissa yksittäiset tuensaajat eivät ole noudattaneet kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa ja kansallisissa säännöissä vahvistettuja tukikelpoisuusedellytyksiä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.Komissio arvioi rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot ottaen huomioon erityisesti todetun sääntöjenvastaisuuden vakavuuden.

3.Ennen 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanoasetuksen hyväksymistä komission havainnot ja jäsenvaltion antamat vastaukset annetaan tiedoksi kirjallisina, minkä jälkeen molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä. Tässä menettelyn vaiheessa jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus osoittaa, että noudattamatta jättämisen todellinen laajuus on komission arviota vähäisempi.

Jollei sopimukseen päästä, jäsenvaltio voi pyytää sellaisen menettelyn aloittamista, jolla pyritään sovittamaan yhteen molempien osapuolten kannat neljän kuukauden kuluessa. Menettelyn tuloksesta toimitetaan komissiolle kertomus. Komissio ottaa kertomuksessa esitetyt suositukset huomioon ennen mahdollisen päätöksen tekemistä rahoituksen epäämisestä ja ilmoittaa syyt, jos se päättää poiketa näistä suosituksista.

4.Rahoitusta ei voi evätä, kun kyseessä ovat

a)5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut menot, jotka on toteutettu yli 24 kuukautta ennen kuin komissio antaa havaintonsa kirjallisina tiedoksi jäsenvaltiolle;

b)5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin monivuotisiin tukitoimiin tai 6 artiklassa tarkoitettuihin maaseudun kehittämisen tukitoimiin liittyvät menot, joiden osalta tuensaajaan kohdistuu viimeinen velvoite yli 24 kuukautta ennen kuin komissio antaa havaintonsa kirjallisina tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle;

c)6 artiklassa tarkoitettuihin maaseudun kehittämisen tukitoimiin, jotka ovat muita kuin tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetut tukitoimet, liittyvät menot, joita varten maksajavirasto suorittaa maksun tai tapauksen mukaan loppumaksun yli 24 kuukautta ennen kuin komissio antaa havaintonsa kirjallisina tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5.Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

a)kansalliset tuet, joiden osalta komissio on aloittanut perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, tai rikkomukset, joiden osalta komissio on antanut asianomaiselle jäsenvaltiolle virallisen ilmoituksen perussopimuksen 258 artiklan mukaisesti;

b)jäsenvaltio ei noudata tämän asetuksen IV osaston III luvun mukaisia velvoitteitaan, sillä edellytyksellä, että komissio antaa jäsenvaltiolle havaintonsa kirjallisina tiedoksi 12 kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion kertomuksen kyseisiä menoja koskevan tarkastuksen tuloksista.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta rahoitusoikaisujen soveltamisen perusteita ja menetelmiä koskevilla säännöillä.

7.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä, mukaan luettuina komission ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto ja noudatettavat määräajat sekä 3 kohdassa säädetty sovittelumenettely, myös sovitteluelimen perustaminen, tehtävät, kokoonpano ja työjärjestelyt.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 jakso
Noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettava takaisinperintä

54 artikla
Maataloustukirahastoa koskevat erityissäännökset

Määrät, jotka jäsenvaltio on sääntöjenvastaisuuksien tai muiden tapausten, joissa tuensaaja ei ole noudattanut YMP:n strategiasuunnitelmassa tarkoitettuja tukitoimien edellytyksiä, vuoksi perinyt takaisin, on suoritettava korkoineen maksajavirastolle, joka merkitsee ne kirjanpitoon maataloustukirahastolle sidottuina tuloina sille kuukaudelle, jona ne tosiasiallisesti saadaan takaisin.

Kun jäsenvaltio palauttaa varoja unionin talousarvioon ensimmäisen kohdan mukaisesti, se voi pidättää niistä 20 prosenttia kiinteämääräisinä takaisinperintäkuluina lukuun ottamatta tapauksia, joissa sääntöjenvastaisuus johtuu jäsenvaltion omista hallintoviranomaisista tai muista virallisista elimistä.

55 artikla
Maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset

1.Jos YMP:n strategiasuunnitelmassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisen tukitoimien osalta todetaan sääntöjenvastaisuuksia tai muita tapauksia, joissa tuensaaja ei ole noudattanut tukitoimien edellytyksiä, jäsenvaltioiden on tehtävä rahoituksen mukautuksia peruuttamalla asianomainen unionin rahoitus kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon todettujen sääntöjenvastaisuuksien laatu ja vakavuus sekä maaseuturahaston taloudellisen menetyksen suuruus.

Maaseuturahaston kautta tapahtuvan unionin rahoituksen peruutetut määrät sekä takaisinperityt määrät ja niihin liittyvät korot osoitetaan uudelleen muihin YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyviin maaseudun kehittämisen tukitoimiin. Jäsenvaltio voi kuitenkin käyttää unionin rahoituksen peruutetut tai takaisinperityt määrät uudelleen ainoastaan johonkin samaan kansalliseen strategiasuunnitelmaan kuuluvaan maaseudun kehittämisen toimeen ja edellyttäen, ettei varoja käytetä uudelleen toimiin, joihin on sovellettu rahoituksen mukautusta.

2.Asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 52 artiklassa] tarkoitetuista rahoitusvälineistä tukea saavien maaseudun kehittämisen tukitoimien osalta rahoitusosuus, joka peruutetaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti yksittäisen noudattamatta jättämisen vuoksi, voidaan käyttää uudelleen samassa rahoitusvälineessä

a)jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva noudattamatta jättäminen on havaittu asetuksessa (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2 artiklan 17 kohta] tarkoitetun loppukäyttäjän tasolla, rahoitusosuus osoitetaan vain muille lopullisille vastaanottajille samassa rahoitusvälineessä;

b)jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva noudattamatta jättäminen on havaittu asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2 artiklan 21 kohdassa] tarkoitetun erityisrahaston tasolla asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2 artiklan 20 kohdassa] tarkoitetun holdingjärjestelyn puitteissa, rahoitusosuus osoitetaan vain muille erityisrahastoille.

56 artikla
Täytäntöönpanovalta 

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt niiden ilmoitusten ja tiedoksiantojen muodosta, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä jaksossa tarkoitettujen velvoitteiden yhteydessä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV OSASTO
Valvontajärjestelmät ja seuraamukset

I luku
Yleiset säännöt

57 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.Jäsenvaltioiden on annettava yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen tehokkaan suojan varmistamiseksi. Näiden säännösten, määräysten ja toimenpiteiden on liityttävä erityisesti seuraaviin:

a)rahastoista rahoitettavien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkistaminen;

b)tehokkaan suojan varmistaminen petoksia vastaan, erityisesti hyvin riskialttiilla alueilla; suojalla on oltava ennalta ehkäisevä vaikutus, ja huomioon otetaan toimenpiteiden kustannukset, hyödyt ja niiden oikeasuhteisuus;

c)sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen;

d)tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määrääminen unionin oikeuden tai sen puuttuessa kansallisen oikeuden mukaisesti ja tarvittaessa oikeustoimiin ryhtyminen;

e)aiheettomasti suoritettujen maksujen periminen takaisin korkoineen ja tarvittaessa oikeustoimiin ryhtyminen.

2.Jäsenvaltioiden on perustettava tehokas hallinto- ja valvontajärjestelmä varmistaakseen unionin tukitoimia säätelevän unionin lainsäädännön noudattamisen.

3.Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset varotoimet, joilla varmistetaan, että 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja suhteutettuja havaitun noudattamatta jättämisen vakavuuteen, laajuuteen, kestoon ja toistuvuuteen.

Jäsenvaltioiden käyttöön ottamilla järjestelyillä on voitava varmistaa, ettei seuraamuksia määrätä

a)jos noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä;

b)jos noudattamatta jättäminen johtuu toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen virheestä ja henkilö, jota hallinnollinen seuraamus koskee, ei olisi voinut kohtuudella havaita kyseistä virhettä;

c)jos asianomainen henkilö voi osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle vakuuttavasti, ettei 1 kohdassa tarkoitettu noudattamatta jättäminen ole hänen syytään, tai jos toimivaltainen viranomainen on muutoin vakuuttunut siitä, ettei noudattamatta jättäminen ole asianomaisen henkilön syytä.

Jos tuen myöntämisedellytysten noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, tuensaaja säilyttää oikeutensa tukeen.

4.Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyt, joilla varmistetaan rahastoja koskevien valitusten tehokas käsittely, ja niiden on komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset, jotka kuuluvat niiden YMP:n strategiasuunnitelman ohjelmien soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisten tutkimusten tuloksista.

5.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 ja 2 kohdan mukaisesti annetuista säännöksistä ja kyseisten kohtien nojalla toteutetuista toimenpiteistä.

Kaikkien edellytysten, joita jäsenvaltiot asettavat unionin säännöissä vahvistettujen edellytysten lisäksi maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettavan tuen saamiselle, on oltava todennettavissa.

6.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tarvittavat säännöt, joilla pyritään varmistamaan tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen seuraavien seikkojen osalta:

a)edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin liittyvät menettelyt, määräajat ja tietojenvaihdot;

b)ilmoitukset ja tiedoksiannot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden yhteydessä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

58 artikla
Suoritettavia tarkastuksia koskevat säännöt

1.Jäsenvaltioiden 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön ottamaan järjestelmään on sisällyttävä järjestelmällisiä tarkastuksia, jotka on kohdennettava myös sellaisiin aloihin, joilla virheiden riski on suurin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava tehokkaan riskienhallinnan edellyttämä tarkastustaso.

2.Asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 52 artiklassa] tarkoitetuista rahoitusvälineistä tukea saavien toimien tarkastukset on suoritettava ainoastaan kyseisten rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten tasolla.

Tarkastuksia ei saa suorittaa EIP:n tasolla eikä sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tasolla, joissa jäsenvaltio on osakkaana.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta ja joissa vahvistetaan säännöt, jos kyseisen järjestelmän asianmukainen hallinnointi sitä edellyttää, tullimenettelyä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 säädettyjä menettelyjä koskevista lisävaatimuksista.

4.Alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä tarkoitettujen muiden kuin asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] säädettyjen toimenpiteiden osalta komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi tarvittavat ja erityisesti seuraavia koskevat säännöt:

a)asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 4 artiklan c kohdassa tarkoitetun hampun osalta säännöt, jotka koskevat erityisiä valvontatoimenpiteitä sekä tetrahydrokannabinolipitoisuuden määritysmenetelmiä;

b)asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 2 luvun 2 jakson 2 alajaksossa tarkoitetun puuvillan osalta hyväksyttyjä toimialakohtaisia organisaatioita koskeva tarkastusjärjestelmä;

c)asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 tarkoitetun viinin osalta säännöt pinta-alojen mittauksista, tarkastuksista sekä tarkastusten parantamiseksi sovellettavista erityisistä rahoitusmenettelyistä;

d)testit ja menetelmät tuotteiden kelpoisuuden määrittämiseksi julkista interventiota ja yksityistä varastointia varten sekä tarjouskilpailumenettelyjen käyttö julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin yhteydessä;

e)muut säännöt tarkastuksista, joita jäsenvaltioiden on tehtävä asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvussa ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvussa säädettyjen toimenpiteiden osalta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

59 artikla
Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen

Jos noudattamatta jättäminen liittyy julkisia hankintoja koskeviin kansallisiin tai unionin sääntöihin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuen maksamatta jäävä tai peruutettava osa määritetään kyseisen noudattamatta jättämisen vakavuuden perusteella ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällä on vaikutusta tapahtuman laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen ainoastaan sitä tuen osaa vastaavasti, jota ei makseta tai joka peritään takaisin.

60 artikla
Säännösten kiertämistä koskeva lauseke 

Jäsenvaltioiden on toteutettava tehokkaita ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, jotta vältetään unionin oikeuden kiertäminen, ja varmistettava erityisesti, että alakohtaisen maatalouslainsäädännön nojalla säädettyjä etuuksia ei myönnetä luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden osalta on osoitettu, että kyseisten etuuksien saamiseen vaaditut edellytykset on luotu keinotekoisesti ja kyseisen lainsäädännön tavoitteiden vastaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityissäännösten soveltamista.

61 artikla
Tukijärjestelmien yhteensopivuus tarkastusten kannalta viinialalla

Asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] tarkoitettujen viinialan tukitoimien soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisiin tukitoimiin sovellettavat hallinto- ja valvontamenettelyt sopivat yhteen tämän osaston II luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän kanssa seuraavien seikkojen osalta:

a)viljelylohkojen tunnistusjärjestelmät;

b)tarkastukset.

62 artikla
Vakuudet

1.Jos alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä niin säädetään, jäsenvaltioiden on vaadittava vakuuden asettamista, jolla taataan määrän maksaminen tai pidättäminen toimivaltaiselle viranomaiselle, jos määritettyä alakohtaiseen maatalouslainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta ei ole täytetty.

2.Jos ylivoimaista estettä ei ole, vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos jokin tietty velvoite jää täyttämättä tai täytetään vain osittain.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:

a)syrjimättömän kohtelun, oikeudenmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden varmistaminen vakuuksia asetettaessa;

b)vastuutahon määrittäminen velvoitteen jäädessä täyttämättä;

c)niiden erityistilanteiden vahvistaminen, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta;

d)asetettavaan vakuuteen ja takaajaan sovellettavien edellytysten vahvistaminen sekä vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevat edellytykset;

e)ennakkomaksujen yhteydessä asetettuihin vakuuksiin liittyvien erityisedellytysten vahvistaminen;

f)velvoitteiden, joiden osalta on asetettu 1 kohdassa säädetty vakuus, noudattamatta jättämisestä aiheutuvien seuraamusten vahvistaminen, mukaan luettuna vakuuksien pidättäminen, vähennysten aste, jota sovelletaan vakuuksien vapauttamiseen vientitukien, todistusten, tarjousten tai erityishakemusten yhteydessä ja kun vakuuden kattama velvoite on jäänyt täyttämättä kokonaan tai osittain, ottaen huomioon velvoitteen luonne, määrä, jonka osalta velvoite on jätetty noudattamatta, sen määräajan ylittävä aika, johon mennessä velvoitetta olisi pitänyt noudattaa, ja aika, johon mennessä on esitettävä todisteet siitä, että velvoitetta on noudatettu.

4.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)asetettavan vakuuden muoto sekä vakuuden asettamisessa, sen hyväksymisessä ja alkuperäisen vakuuden korvaamisessa käytettävä menettely;

b)vakuuden vapauttamisessa käytettävät menettelyt;

c)jäsenvaltioiden ja komission antamat ilmoitukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II luku
Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä

63 artikla
Soveltamisala ja määritelmät

1.Kunkin jäsenvaltion on perustettava yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jäljempänä ’yhdennetty järjestelmä’, ja ylläpidettävä sitä.

2.Yhdennettyä järjestelmää sovelletaan asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelman -asetus] III osaston II ja IV luvussa lueteltuihin pinta-alaperusteisiin ja eläinperusteisiin tukitoimiin sekä asetuksen (EU) N:o 228/2013 31 IV luvussa ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 32 IV luvussa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

3.Yhdennettyä järjestelmää sovelletaan tarvittavassa laajuudessa myös asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelman -asetus] III osastossa säädettyjen viinialan ehdollisuuden ja toimenpiteiden hallintoon ja valvontaan.

4.Tässä luvussa tarkoitetaan:

a)’paikkatietoperusteisella hakemuksella’ sähköistä hakulomaketta, joka sisältää paikkatietojärjestelmään perustuvan tietoteknisen sovelluksen, joka mahdollistaa sen, että tuensaaja voi paikkatietoa hyödyntäen ilmoittaa ne tilan viljelylohkot ja muussa kuin maatalouskäytössä olevat alat, joiden osalta on haettu tukea;

b)’pinta-alamonitorointijärjestelmällä’ Copernicus Sentinel -satelliittien tuottaman datan tai muun arvoltaan vähintään vastaavan aineiston avulla suoritettavaa, maatalousmaalla harjoitettavien toiminnan ja käytäntöjen säännöllistä ja järjestelmällistä havainnointia, jäljitystä ja arviointia;

c)’eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 33 säädettyä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004 34 säädettyä lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää;

d)’viljelylohkolla’ asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 4 artiklassa määritellyn maatalousmaan pinta-alayksikköä;

e)’paikkatietojärjestelmällä’ tietokonepohjaista tietojärjestelmää, jolla voidaan tuottaa, tallentaa, analysoida ja esittää paikkatietoa;

f)’hakemuksettomalla järjestelmällä’ pinta-alaperusteisia tai eläinperusteisia tukitoimia koskevaa hakujärjestelmää, jossa hallinnon edellyttämät tiedot ainakin yksittäisistä pinta-aloista tai eläimistä, joista tukea haetaan, ovat saatavilla jäsenvaltion hallinnoimissa virallisissa tietokannoissa.

64 artikla
Yhdennetyn järjestelmän osat

1.Yhdennetyn järjestelmän on sisällettävä seuraavat osat:

a)viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä;

b)paikkatietoperusteinen ja eläinperusteinen hakujärjestelmä;

c)pinta-alamonitorointijärjestelmä;

d)63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukitoimien ja toimenpiteiden tuensaajien tunnistusjärjestelmä;

e)valvonta- ja seuraamusjärjestelmä;

f)soveltuvin osin tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmä;

g)soveltuvin osin eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä.

2.Yhdennettyä järjestelmän toiminnan on perustuttava sähköisiin tietokantoihin ja paikkatietojärjestelmiin, ja sen on mahdollistettava tietojen vaihtaminen ja yhdistäminen sähköisten tietokantojen ja paikkatietojärjestelmien välillä.

3.Komissio voi käyttää asiantuntijoiden tai erikoistuneiden elinten apua yhdennetyn järjestelmän perustamisen, seurannan ja toiminnan helpottamiseksi ja erityisesti teknisen avun antamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdennetyn järjestelmän käyttöönottoa ja soveltamista koskevia jäsenvaltioiden velvoitteita.

4.Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki yhdennetyn järjestelmän moitteettoman soveltamisen edellyttämät toimenpiteet ja autettava toisiaan tarvittaessa tässä luvussa edellytettyjen tarkastusten toteuttamiseksi.

65 artikla
Tietojen säilyttäminen ja jakaminen

1.Jäsenvaltioiden on tallennettava ja säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka liittyvät 52 artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen yhteydessä ilmoitettuihin vuotuisiin tuotoksiin sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, joiden seurannasta säädetään asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 115 artiklassa, saavuttamisessa tapahtuneeseen edistykseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen, jotka liittyvät kuluvaan kalenterivuoteen tai markkinointivuoteen sekä edellisiin kymmeneen kalenterivuoteen tai markkinointivuoteen on oltava saatavilla jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ylläpitämien digitaalisten tietokantojen kautta.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, unioniin vuonna 2013 tai myöhemmin liittyneiden jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava tietojen saatavuus vasta liittymisvuodestaan alkaen.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 64 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun pinta-alamonitorointijärjestelmään liittyvät tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla kyseisen järjestelmän käyttöönottopäivästä alkaen.

2.Jäsenvaltiot voivat soveltaa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia alueellisella tasolla edellyttäen, että kyseiset vaatimukset ja tietojen kirjaamisen ja saannin hallinnolliset menettelyt laaditaan yhdenmukaisesti koko jäsenvaltion alueella ja että ne mahdollistavat tietojen koostamisen kansallisella tasolla.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdennetyn järjestelmän kautta kerättyjä tietoaineistoja, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY 35 soveltamiseksi tai unionin politiikan seuraamiseksi merkityksellisiä, jaetaan korvauksetta niiden viranomaisten kesken ja asetetaan julkisesti saataville kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on myös annettava unionin toimielimille ja elimille pääsy kyseisiin tietoihin.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdennetyn järjestelmän kautta kerättyjä tietoja, jotka ovat merkityksellisiä asetuksessa (EY) N:o 223/2009 36 tarkoitettuja Euroopan tilastojen tuottamista varten, jaetaan maksutta yhteisön tilastoviranomaisen, kansallisten tilastolaitosten ja tarvittaessa muiden Euroopan tilastojen tuottamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kesken.

5.Jäsenvaltioiden on rajoitettava yleisön oikeutta tutustua 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, jos tällainen pääsy vaikuttaisi haitallisesti henkilötietojen luottamuksellisuuteen, asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

66 artikla
Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä

1.Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä muodostuu jäsenvaltion käyttöön ottamasta ja säännöllisesti ajantasaistamasta paikkatietojärjestelmästä, joka perustuu ilma- tai satelliittiortokuvaukseen ja takaa yhtenäisen standardin mukaisesti vähintään mittakaavan 1:5 000 karttoja vastaavan tarkkuuden.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä

a)yksilöi yksiselitteisesti kunkin viljelylohkon sekä pinta-alayksiköt, joihin sisältyy muussa kuin maatalouskäytössä olevia aloja, joita jäsenvaltiot pitävät kelpoisina asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osastossa tarkoitettujen tukitoimien mukaiseen tukeen;

b)sisältää jäsenvaltioiden 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukitoimien mukaiseen tukeen kelpoisina pitävien alueiden ajantasaistetut arvot;

c)mahdollistaa sellaisten viljelylohkojen ja muussa kuin maatalouskäytössä olevien alojen, joista on haettu tukea, oikean sijainnin määrittämisen;

d)sisältää asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 7 artiklassa tarkoitettujen indikaattoreiden ilmoittamisen kannalta merkitykselliset tiedot.

3.Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän laatu unionin tasolla käyttöön otetun menetelmän mukaisesti.

Jos arviointi osoittaa, että järjestelmässä on puutteita, jäsenvaltion on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimia tai laadittava toimintasuunnitelma 40 artiklan mukaisesti.

Arviointikertomus ja tarvittaessa selostus korjaavista toimista sekä niiden täytäntöönpanon aikataulu on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.

67 artikla
Paikkatietoperusteinen ja eläinperusteinen hakujärjestelmä

1.Kun kyseessä on 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pinta-alaperusteisten ja kansallisen YMP:n strategiasuunnitelman mukaisesti toteutettujen tukitoimien mukainen tuki, jäsenvaltion on edellytettävä, että hakemus esitetään käyttäen toimivaltaisen viranomaisen käyttöön asettamaa paikkatietoperusteista järjestelmää.

2.Kun kyseessä on 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eläinperusteisten ja kansallisen YMP:n strategiasuunnitelman mukaisesti toteutettujen tukitoimien mukainen tuki, jäsenvaltion on vaadittava hakemuksen jättämistä.

3.Jäsenvaltioiden on esitäytettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut hakemukset 64 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 66, 68, 69 ja 71 artiklassa tarkoitetuista järjestelmistä tai muista asiaankuuluvista julkisista tietokannoista saaduilla tiedoilla.

4.Jäsenvaltiot voivat päättää, että hakemukseton järjestelmä kattaa yhden tai useamman edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista hakemuksista.

5.Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän laatu unionin tasolla käyttöön otetun menetelmän mukaisesti.

Jos arviointi osoittaa, että järjestelmässä on puutteita, jäsenvaltion on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimia tai laadittava komission pyynnöstä toimintasuunnitelma 40 artiklan mukaisesti.

Arviointikertomus ja tarvittaessa selostus korjaavista toimista sekä niiden täytäntöönpanon aikataulu on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.

68 artikla
Pinta-alamonitorointijärjestelmä

1.Jäsenvaltioiden on perustettava pinta-alamonitorointijärjestelmä ja vastattava sen toiminnasta.

2.Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain pinta-alamonitorointijärjestelmän laatu unionin tasolla käyttöön otetun menetelmän mukaisesti.

Jos arviointi osoittaa, että järjestelmässä on puutteita, jäsenvaltion on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimia tai laadittava toimintasuunnitelma 40 artiklan mukaisesti.

Arviointikertomus ja tarvittaessa selostus korjaavista toimista sekä niiden täytäntöönpanon aikataulu on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.

69 artikla
Tuensaajien tunnistamisjärjestelmä

Järjestelmän, johon kirjataan kunkin, 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukitoimien ja toimenpiteiden tuensaajan tunnistetiedot, on varmistettava, että kaikki saman tuensaajan jättämät hakemukset voidaan tunnistaa kyseistä tuensaajaa koskeviksi.

70 artikla
Valvonta- ja seuraamusjärjestelmä

Jäsenvaltioiden on perustettava 63 artiklassa tarkoitetun tuen valvonta- ja seuraamusjärjestelmä.

Edellä olevan 57 artiklan 1–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

71 artikla
Tukioikeuksien tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva järjestelmä

Tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän on mahdollistettava oikeuksien todentaminen suhteessa tukihakemuksiin ja viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään.

72 artikla
Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi seuraavilta osin:

a)66, 67 ja 68 artiklassa tarkoitetun laadunarvioinnin perusteita koskevat tarkemmat säännöt;

b)66, 69 ja 71 artiklassa tarkoitettujen viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, tuensaajien tunnistamisjärjestelmän, eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän sekä tukioikeuksien tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän tarkemmat määritelmät, peruspiirteet ja säännöt.

73 artikla
Täytäntöönpanovalta

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)muoto, sisältö ja järjestelyt toimitettaessa seuraavia asiakirjoja komissiolle tai saatettaessa niitä komission käyttöön:

i)viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laatua koskevat arviointikertomukset;

ii)66, 67 ja 68 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden toteuttamat korjaavat toimenpiteet;

b)67 ja 68 artiklassa tarkoitettujen paikkatietoperusteisen hakujärjestelmän ja pinta-alamonitorointijärjestelmän peruspiirteet ja säännöt.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III luku
Toimien tarkastukset

74 artikla
Soveltamisala ja määritelmät

1.Tässä luvussa vahvistetaan säännöt maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään suoraan tai välillisesti kuuluvia maksuja saavien tai suorittavien yhteisöjen tai niiden edustajien, jäljempänä ’yritykset’, kaupallisten asiakirjojen tarkastamista varten, jotta voidaan varmistaa, onko maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvat toimet tosiasiassa toteutettu ja onko ne toteutettu asianmukaisesti.

2.Tätä lukua ei sovelleta tukitoimiin, joihin sovelletaan tämän osaston II luvussa ja asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston III luvussa tarkoitettua yhdennettyä järjestelmää. Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla sellaisten tukitoimien luettelo, jotka ovat muotonsa ja tarkastusvaatimustensa vuoksi soveltumattomia kaupallisten asiakirjojen tarkastamisen muodossa tehtäviin lisäjälkitarkastuksiin ja joita sellainen tämän luvun mukainen tarkastaminen ei siksi koske.

3.Tässä luvussa tarkoitetaan:

a)’kaupallisella asiakirjalla’ kaikkia yrityksen ammatilliseen toimintaan liittyviä kirjoja, rekistereitä, tositteita ja muita perusteena olevia asiakirjoja, kirjanpitoa, tuotanto- ja laatuasiakirjoja, kirjeenvaihtoa ja missä tahansa muodossa olevia kaupallisia tietoja, mukaan luettuina sähköisessä muodossa olevat tiedot, siinä määrin kuin nämä asiakirjat tai tiedot liittyvät suoraan tai välillisesti 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin;

b)’kolmannella osapuolella’ kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka ovat suoraan tai välillisesti yhteydessä maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä toteutettuihin toimiin.

75 artikla
Jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava yritysten kaupallisia asiakirjoja koskevat järjestelmälliset tarkastukset tarkastettavien toimien laatu huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastettavat yritykset valitaan siten, että saadaan parhaat mahdolliset takeet sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi toteutettavien toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Valinnassa on muun muassa otettava huomioon yritysten taloudellinen merkitys kyseisessä järjestelmässä sekä muut riskitekijät.

2.Tarkoituksenmukaisissa tapauksissa 1 kohdassa säädetyt tarkastukset ulotetaan koskemaan sellaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, jotka liittyvät yritykseen, sekä muita luonnollisia tai oikeushenkilöitä, joilla saattaa olla merkitystä 76 artiklassa kuvattujen tavoitteiden saavuttamiselle.

3.Tämän luvun mukaisesti suoritettavat tarkastukset eivät rajoita 47 ja 48 artiklan mukaisesti tehtäviä tarkastuksia.

76 artikla
Ristiintarkastukset 

1.Keskeisten tarkastettavien tietojen oikeellisuus tutkitaan ristiintarkastuksilla, joissa mukana ovat kyseessä olevan riskin tason mukaan tarvittaessa myös kolmansien osapuolten kaupalliset asiakirjat, ja niihin kuuluvat

a)vertailut tavarantoimittajien, asiakkaiden, kuljetusliikkeiden tai muiden kolmansien osapuolten kaupallisiin asiakirjoihin;

b)tarvittaessa varastojen määrään ja luonteeseen kohdistuvat fyysiset tarkastukset;

c)vertailu sellaisia rahavirtoja koskevaan kirjanpitoon, jotka ovat johtaneet maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmän puitteissa toteutettuihin toimiin tai ovat niiden seuraus;

d)tarkastukset, jotka liittyvät sellaiseen kirjanpitoon tai rahoitustoimien kirjauksiin, jotka tarkastuksen ajankohtana osoittavat, että maksajaviraston hallussa olevat asiakirjat, jotka osoittavat tuen maksamisen tuensaajalle, ovat paikkansapitävät.

2.Silloin, kun yritysten edellytetään unionin lainsäädännön tai kansallisten säännösten mukaan pitävän erityistä inventaariokirjaa, kyseisen kirjanpidon tarkastaminen käsittää aiheellisissa tapauksissa kirjanpidon vertailun kaupallisiin asiakirjoihin ja tarvittaessa yrityksen varastoissa oleviin määriin.

3.Tarkastettavien toimien valinnassa otetaan kaikilta osin huomioon esitetyn riskin taso.

77 artikla
Kaupallisten asiakirjojen saatavuus

1.Yrityksen vastuuhenkilöiden tai kolmannen osapuolen on varmistettava, että tarkastuksista vastaaville virkamiehille tai heidän puolestaan sen tekemiseen valtuutetuille henkilöille toimitetaan kaikki kaupalliset asiakirjat ja niitä täydentävät tiedot. Sähköisessä muodossa varastoidut tiedot on annettava asianmukaisella tietovälineellä.

2.Tarkastuksesta vastaavat virkamiehet tai heidän puolestaan sen tekemiseen valtuutetut henkilöt voivat edellyttää, että heille toimitetaan otteita tai jäljennöksiä 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista.

3.Jos yrityksessä säilytetyt kaupalliset asiakirjat katsotaan tämän luvun nojalla suoritettavan tarkastuksen aikana tarkastuksen kannalta epäasianmukaisiksi, yritystä pyydetään tulevaisuudessa ylläpitämään nämä asiakirjat tarkastuksesta vastuussa olevan jäsenvaltion ohjeiden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseistä alaa koskevissa muissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava päivämäärä, josta alkaen nämä asiakirjat on laadittava.

Jos kaikkia tai osaa tämän luvun nojalla tarkastuksen kohteena olevista kaupallisista asiakirjoista säilytetään yrityksessä, joka kuuluu samaan, tarkastettavan yrityksen kanssa yhtenäisesti hallinnoitavaan kaupalliseen ryhmään, yhtiöön tai yritysliittymään, riippumatta siitä, sijaitseeko se unionin alueella tai sen ulkopuolella, tarkastettavan yrityksen on annettava nämä asiakirjat tarkastuksesta vastaavien virkamiesten käyttöön tarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevan jäsenvaltion määräämässä paikassa ja sen määräämänä aikana.

4.Jäsenvaltion on varmistettava, että tarkastuksista vastaavilla virkamiehillä on oikeus ottaa haltuun tai otattaa haltuun kaupalliset asiakirjat. Oikeutta käytetään asiaa koskevien kansallisten määräysten ja säännösten mukaisesti, eikä se vaikuta asiakirjojen haltuunottoa koskeviin rikosoikeudellisiin sääntöihin.

78 artikla
Keskinäinen avunanto  

1.Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tässä luvussa säädettyjen tarkastusten toteuttamisessa, jos

a)yritys tai kolmas osapuoli on sijoittautunut johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseessä oleva määrä on maksettu tai olisi pitänyt maksaa tai jossa se on otettu vastaan tai olisi pitänyt ottaa vastaan;

b)yritys tai kolmas osapuoli on sijoittautunut johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa tarkastuksessa tarvittavat asiakirjat ja tiedot sijaitsevat.

Komissio voi koordinoida kahden tai useamman jäsenvaltion välisiä vastavuoroista avunantoa sisältäviä yhteisiä toimia.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo kolmansiin maihin sijoittautuneista yrityksistä, joiden osalta kyseessä oleva määrä on maksettu tai olisi pitänyt maksaa tai on otettu tai olisi pitänyt ottaa vastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.Jos toisessa jäsenvaltiossa tarvitaan lisätietoja 75 artiklan mukaista yrityksen tarkastusta ja erityisesti 76 artiklan mukaista ristiintarkastusta varten, voidaan esittää asianmukaisesti perusteltuja erityisiä tarkastuspyyntöjä.

Tarkastuspyyntö on toteutettava kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja tarkastuksen tulokset on toimitettava viipymättä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle.

79 artikla
Ohjelmasuunnittelu

1.Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelma seuraavana tarkastuskautena 75 artiklan mukaisesti suoritettavista tarkastuksista.

2.Jäsenvaltioiden on kunakin vuonna ennen huhtikuun 15 päivää toimitettava 1 kohdassa tarkoitettu ohjelmansa tiedoksi komissiolle ja täsmennettävä

a)tarkastettavien yritysten määrä ja jakautuminen aloittain ottaen huomioon kyseessä olevat tukimäärät;

b)ohjelman laatimista varten hyväksytyt perusteet.

3.Jäsenvaltioiden on pantava vahvistamansa ja komissiolle tiedoksi antamansa ohjelmat täytäntöön, jollei komissio ole kahdeksan viikon kuluessa esittänyt huomautuksia.

4.Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin muutoksiin, joita jäsenvaltiot tekevät ohjelmaan.

5.Komissio voi missä tahansa vaiheessa pyytää tietyntyyppisten yritysten sisällyttämistä jäsenvaltion ohjelmaan.

6.Yritykset, joiden osalta tulojen tai maksujen summa on ollut alle 40 000 euroa, tarkastetaan tämän luvun nojalla ainoastaan erityisistä syistä, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa ohjelmassaan tai jotka komissio ilmoittaa kyseistä ohjelmaa koskevissa muutosehdotuksissa.

Siirretään komissiolle valta antaa 101 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon muuttamiseksi.

80 artikla
Erityisyksiköt

1.Kussakin jäsenvaltiossa tämän luvun soveltamisen seurannasta vastaa erityisyksikkö. Kyseisten yksiköiden vastuulla ovat erityisesti

a)tässä luvussa säädetyt tarkastukset, joiden suorittamisesta vastaavat suoraan kyseisen yksikön palveluksessa olevat virkamiehet; tai

b)muiden yksiköiden henkilöstöön kuuluvien virkamiesten suorittamien tarkastusten koordinointi ja yleinen valvonta.

Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää, että tämän luvun nojalla tehtävät tarkastukset jaetaan erityisyksikön ja muiden kansallisten yksiköiden kesken edellyttäen, että niiden koordinoinnista vastaa erityisyksikkö.

2.Tämän luvun soveltamisesta vastaava yksi tai useampi yksikkö on organisoitava siten, että ne ovat riippumattomia yksiköistä tai yksiköiden osastoista, joiden vastuulla ovat maksut ja ennen niitä tehtävät tarkastukset.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun erityisyksikön on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja asianomaisen jäsenvaltion on annettava sille tarvittava toimivalta tässä luvussa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen.

4.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarkoituksenmukaiset toimenpiteet seuraamusta määräämiseksi niille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka eivät täytä tämän luvun mukaisia velvoitteitaan.

81 artikla
Kertomukset 

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtainen kertomus tämän luvun soveltamisesta ennen tarkastuskautta seuraavan tammikuun 1 päivää.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on esitettävä myös yhteenveto 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista erityisistä tarkastuspyynnöistä sekä kyseisten pyyntöjen perusteella suoritettujen tarkastusten tuloksista.

2.Jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat säännöllisesti näkemyksiä tämän luvun soveltamisesta.

82 artikla
Komission tiedonsaanti ja komission suorittamat tarkastukset

1.Komission virkamiesten on saatava sovellettavien kansallisten lakien mukaisesti käyttöönsä kaikki tämän luvun nojalla suoritettavia tarkastuksia varten tai niiden jälkeen laaditut asiakirjat ja kerätyt tiedot, myös tietojenkäsittelyjärjestelmiin tallennetut tiedot. Nämä tiedot on toimitettava pyynnöstä asianmukaisella tietovälineellä.

2.Edellä 75 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittajina ovat jäsenvaltioiden virkamiehet. Komission virkamiehet voivat osallistua tarkastuksiin. He eivät voi itse käyttää kansallisille virkamiehille tarkastusten osalta annettua toimivaltaa. Heillä on kuitenkin oikeus päästä samoihin tiloihin kuin jäsenvaltioiden virkamiehet ja saada nähtäväkseen samat asiakirjat.

3.Kun kyseessä ovat 78 artiklan nojalla tehtävät tarkastukset, pyynnön esittäneen jäsenvaltion virkamiehet voivat olla pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion suostumuksella läsnä vastaanottavassa jäsenvaltiossa suoritettavassa tarkastuksessa ja päästä samoihin tiloihin ja saada nähtäväkseen samat asiakirjat kuin kyseisen jäsenvaltion virkamiehet.

Pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa suoritettavissa tarkastuksissa läsnä olevien pyynnön esittäneen jäsenvaltion virkamiesten on joka tilanteessa pystyttävä osoittamaan virallinen asemansa. Tarkastusten suorittajina ovat aina pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion virkamiehet.

4.Siltä osin kuin kansallisissa rikosoikeudellista menettelyä koskevissa säännöksissä säädetään tietyt toimet kansallisen lain nojalla erityisesti nimettyjen virkamiesten suoritettaviksi, komission virkamiehet ja 3 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltion virkamiehet eivät osallistu näihin toimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EU, Euratom) N:o 883/2013, (Euratom, EY) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU) 2017/1939 säännösten soveltamista. He eivät etenkään saa milloinkaan osallistua kyseisen jäsenvaltion kansallisen rikoslainsäädännön nojalla suoritettaviin kotietsintöihin tai henkilöiden virallisiin kuulusteluihin. Heillä on kuitenkin oltava oikeus saada käyttöönsä näin saadut tiedot.

83 artikla
Täytäntöönpanovalta 

Tarvittaessa komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä säännökset tämän luvun säännösten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi unionissa erityisesti seuraavista:

a)75 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittaminen yritysten valinnan sekä tarkastusasteen ja -aikataulun osalta;

b)kaupallisten asiakirjojen säilyttäminen sekä säilytettävien asiakirjojen tai tallennettavien tietojen lajit;

c)78 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten toimien toteutus ja koordinointi;

d)yksityiskohdat ja eritelmät, jotka koskevat pyyntöjen sisältöä, muotoa ja esittämistapaa sekä tämän luvun mukaisesti edellytettyjen ilmoitusten, tietojen toimittamisen ja tietojen vaihdon sisältöä, muotoa ja toimitustapaa.

e)tämän asetuksen mukaisesti edellytettyjen tietojen julkaisuedellytykset ja -tavat sekä erityissäännöt ja edellytykset, jotka koskevat tällaisten tietojen levittämistä tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville asettamista komission toimesta;

f)80 artiklassa tarkoitettujen erityisyksikköjen tehtävät;

g)81 artiklassa tarkoitettujen kertomusten sisältö ja mahdolliset muut tämän luvun nojalla tarvittavat ilmoitukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV luku
Valvontajärjestelmä ja ehdollisuuteen liittyvät hallinnolliset seuraamukset

84 artikla
Ehdollisuuden valvontajärjestelmä

1.Jäsenvaltioiden on perustettava valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 11 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvussa ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvussa tarkoitetut tuensaajat noudattavat asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 1 luvun 2 jaksossa tarkoitettuja velvoitteita.

Jäsenvaltiot voivat käyttää omia nykyisiä hallinto- ja valvontajärjestelmiään varmistaakseen ehdollisuutta koskevien sääntöjen noudattamisen.

Näiden järjestelmien on oltava yhteensopivia tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun valvontajärjestelmän mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua valvontajärjestelmää saavutettujen tulosten perusteella.

2.Tässä luvussa tarkoitetaan:

(a)’hoitovaatimuksella’ kutakin asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 11 artiklassa tarkoitettua tietyn säädöksen sisältämää unionin oikeuden mukaista yksittäistä lakisääteistä hoitovaatimusta, joka eroaa sisällöltään muista saman säädöksen vaatimuksista;

(b)’säädöksellä’ kutakin asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 11 artiklassa tarkoitettua direktiiviä ja asetusta.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetun valvontajärjestelmänsä osalta jäsenvaltiot

a)sisällyttävät järjestelmään paikalla tehtäviä tarkastuksia, joilla varmistetaan, että tuensaajat noudattavat asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 1 luvun 2 jaksossa säädettyjä velvoitteita;

b)voivat kyseessä olevien hoitovaatimusten, normien, säädösten tai ehdollisuuden alojen mukaan päättää käyttää kyseisiin hoitovaatimuksiin, normeihin, säädöksiin tai ehdollisuuden aloihin sovellettavien valvontajärjestelmien mukaisia tarkastuksia, edellyttäen että nämä tarkastukset ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin a alakohdassa tarkoitetut paikalla tehtävät tarkastukset;

c)voivat tarvittaessa käyttää kaukokartoitusta tai pinta-alamonitorointijärjestelmää a alakohdassa tarkoitettujen paikalla tehtävien tarkastusten tekemiseksi;

d)vahvistavat a alakohdassa tarkoitettujen, riskianalyysin perusteella vuosittain tehtävien tarkastusten tarkastusotoksen, sisällyttävät siihen satunnaiskomponentin ja säätävät, että tarkastusotos kattaa vähintään 1 prosentin asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 1 luvun 2 jaksossa säädetyn tuen saajista.

85 artikla
Ehdollisuuteen liittyvien hallinnollisten seuraamusten järjestelmä

1.Jäsenvaltioiden on perustettava hallinnollisten seuraamusten järjestelmä, jäljempänä ’seuraamusjärjestelmä’, jota sovelletaan asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 11 tarkoitettuihin tuensaajiin silloin, kun tuensaajat eivät ole milloin tahansa tietyn kalenterivuoden aikana noudattaneet asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 1 luvun 2 jaksossa säädettyjä ehdollisuutta koskevia sääntöjä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan tällaisessa järjestelmässä ainoastaan, jos vaatimusten noudattamatta jättäminen on tulos kyseisestä tuensaajasta suoraan johtuvasta teosta tai laiminlyönnistä, ja jos yksi tai molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)vaatimusten noudattamatta jättäminen liittyy tuensaajan maataloustoimintaan;

b)kyseessä on tuensaajan tilaan kuuluva alue.

Metsäalojen osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta ei sovelleta, jos kyseiselle alueelle ei ole haettu asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 65 ja 66 artiklan mukaista tukea.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusjärjestelmiensä osalta jäsenvaltiot

a)sisällyttävät järjestelmään säännöt, jotka koskevat hallinnollisten seuraamusten soveltamista tapauksissa, joissa maa-alue siirretään kyseisen kalenterivuoden tai kyseisten kalenterivuosien aikana. Näiden sääntöjen on perustuttava noudattamatta jättämistä koskevan vastuun oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen jakamiseen luovuttajien ja luovutuksensaajien välillä.

Tässä kohdassa ’siirtämisellä’ tarkoitetaan mitä tahansa toimea, jolla maatalousmaa lakkaa olemasta siirtäjän käytössä.

b)voivat sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, päättää olla soveltamatta hallinnollista seuraamusta tuensaaja- ja kalenterivuosikohtaisesti, jos seuraamus on suuruudeltaan 100 euroa tai vähemmän. Havainnot ja velvoite ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi on annettava tiedoksi tuensaajalle;

c)säätävät, ettei hallinnollista seuraamusta määrätä, jos noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.

3.Hallinnollisen seuraamuksen määrääminen ei vaikuta sellaisten menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen, joihin sitä sovelletaan.

86 artikla
Seuraamuksen laskenta

1.Asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 1 luvun 2 jaksossa säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia sovelletaan vähentämällä kyseiselle tuensaajalle niiden tukihakemusten, jotka hän on jättänyt tai tulee jättämään havainnon tekemisen kalenterivuonna, osalta myönnettyjen ja myönnettävien kyseisen asetuksen mainitussa jaksossa lueteltujen tukien kokonaismäärää tai jättämällä määrä tuen ulkopuolelle.

Vähennysten ja poissulkemisten laskemiseksi huomioon otetaan määritetyn noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, kesto, toistuvuus tai tahallisuus. Määrättyjen seuraamusten on oltava varoittavia ja oikeasuhteisia sekä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisia.    

2.Jos kyseessä on laiminlyönnistä johtuva noudattamatta jättäminen, vähennys on yleensä 3 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen kokonaismäärästä.

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmän, jota sovelletaan tapauksiin, joissa ensimmäistä kertaa tapahtuva noudattamatta jättäminen ei vähäisen vakavuutensa, laajuutensa ja kestonsa vuoksi johda tuen vähentämiseen tai tuen ulkopuolelle jättämiseen. Jos myöhempi tarkastus osoittaa kolmelta peräkkäiseltä kalenterivuodelta, ettei noudattamatta jättämistä ole korjattu, sovelletaan takautuvasti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vähennystä.

Noudattamatta jättäminen, josta aiheutuu välitön vaara kansanterveydelle tai eläinten terveydelle, johtaa kuitenkin aina tuen vähentämiseen tai tuen ulkopuolelle sulkemiseen.

Jäsenvaltiot voivat säätää pakollisesta koulutuksesta asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] III osaston 1 luvun 3 jaksossa säädetyn maatilojen neuvontajärjestelmän yhteydessä sellaisille tuensaajille, jotka ovat saaneet ennakkovaroituksen.

3.Jos kyseessä on toistuva noudattamatta jättäminen, vähennysprosentin on oltava suurempi kuin se, jota sovelletaan laiminlyönnistä johtuvan ja ensimmäistä kertaa rangaistavan noudattamatta jättämisen tapauksessa.

4.Jos kyseessä on tarkoituksellinen noudattamatta jättäminen, vähennysprosentin on oltava suurempi kuin se, jota sovelletaan 3 kohdan nojalla toistuvan noudattamatta jättämisen tapauksessa, ja kyseeseen voi myös tulla sulkeminen kokonaan tuen ulkopuolelle yhden tai useamman kalenterivuoden ajaksi.

5.Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä sekä seuraamusjärjestelmän tehokkuus ja ennaltaehkäisevä vaikutus, siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraamusten soveltamista ja laskentaa koskevilla tarkemmilla säännöillä.

87 artikla
Ehdollisuuteen liittyvistä hallinnollisista seuraamuksista johtuvat määrät

Jäsenvaltiot voivat pidättää 20 prosenttia 86 artiklassa tarkoitettujen vähennysten tai poissulkemisten soveltamisesta johtuvista määristä.

V osasto
Yhteiset säännökset

I LUKU
Tietojen toimittaminen

88 artikla
Toimitettavat tiedot

1.Sen lisäksi, mitä asetuksessa (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus], säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot, ilmoitukset ja asiakirjat:

a)hyväksytyistä maksajavirastoista ja hyväksytyistä koordinointielimistä

i) hyväksymisasiakirja;

ii) tehtävä (hyväksytty maksajavirasto vai hyväksytty koordinointielin);

iii) mahdollinen hyväksynnän peruuttaminen;

b)todentamisviranomaisista

i) nimi;

ii) osoite;

c)rahastoista rahoitettuihin toimiin liittyvistä toimenpiteistä

i) maksupyyntöinä toimivat hyväksytyn maksajaviraston tai hyväksytyn koordinointielimen allekirjoittamat menoilmoitukset vaadittuine tietoineen;

ii) maataloustukirahaston osalta rahoitustarpeita koskevat arviot ja maaseuturahaston osalta vuoden aikana tehtäviä menoilmoituksia koskevat arviot ajantasaistettuina ja seuraavaa varainhoitovuotta koskevien menoilmoitusten ennakkoarviot;

iii) johdon vahvistuslausuma ja hyväksyttyjen maksajavirastojen vuotuiset tilitykset.

Maaseuturahaston menoja koskevat hyväksyttyjen maksajavirastojen vuotuiset tilitykset on toimitettava kunkin YMP:n strategiasuunnitelman tasolla.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle säännöllisesti tiedot IV osaston II luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän soveltamisesta. Komissio järjestää asiaa koskevan mielipiteiden vaihdon jäsenvaltioiden kanssa.

89 artikla
Luottamuksellisuus

1.Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen tämän asetuksen nojalla toteutettujen valvontatoimenpiteiden ja tilien tarkastamis- ja hyväksymistoimenpiteiden yhteydessä ilmoitettujen tai saatujen tietojen luottamuksellisuuden.

Näihin tietoihin sovelletaan asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 8 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

2.Tarkastusten aikana IV osaston III luvun mukaisesti kerättyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellisiin menettelyihin liittyvien kansallisten säännösten soveltamista. Tiedot voidaan antaa tiedoksi ainoastaan niille henkilöille, joilla on jäsenvaltioissa tai unionin toimielimissä tehtäviensä vuoksi oltava kyseiset tiedot.

90 artikla
Täytäntöönpanovalta

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)muoto, sisältö, aikataulut, määräajat ja järjestelyt toimitettaessa seuraavia asiakirjoja komissiolle tai saatettaessa niitä komission käyttöön:

i) menoilmoitukset ja menoennusteet sekä niiden ajantasaistaminen, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan luettuina;

ii) johdon vahvistuslausuma ja maksajavirastojen vuotuiset tilitykset;

iii) tilien todentamiskertomukset;

iv) hyväksyttyjen maksajavirastojen, hyväksyttyjen koordinointielinten ja todentamisviranomaisten tunnistetiedot;

v) rahastoista rahoitettavien menojen huomioon ottamista ja maksamista koskevat järjestelyt;

vi) ilmoitukset rahoituksen mukautuksista, joita jäsenvaltiot ovat tehneet maaseudun kehittämisen tukitoimien,

vii) tiedot 57 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä;

b)järjestelyt, jotka koskevat tietojen ja asiakirjojen vaihtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä sekä tietojärjestelmien käyttöönottoa, mukaan luettuina järjestelmillä käsiteltävien tietojen tyyppi, muoto ja sisältö sekä tietojen säilyttämistä koskevat säännöt;

c)tietojen, asiakirjojen, tilastojen ja kertomusten antaminen tiedoksi komissiolle jäsenvaltioiden toimesta sekä tähän liittyvät määräajat ja menetelmät.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II luku
Euron käyttö

91 artikla
Yleisperiaatteet

1.YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä ilmoitetut määrät, komission maksusitoumusten ja maksujen määrät sekä jäsenvaltioiden vahvistamien tai todentamien menojen sekä menoilmoitusten määrät ilmaistaan ja maksetaan euroina.

2.Alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistetut hinnat ja määrät ilmoitetaan euroina.

Ne myönnetään tai kannetaan euroina niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, ja kansallisena valuuttana niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole käytössä.

92 artikla
Valuuttakurssi ja sen määräytymisperuste

1.Edellä 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hinnat ja määrät muunnetaan valuuttakurssin avulla kansalliseksi valuutaksi niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön.

2.Valuuttakurssin määräytymisperusteena on

a)tuontia tai vientiä koskevien tullimuodollisuuksien täyttäminen, kun kyse on kolmansien maiden kanssa käydyssä kaupassa kannetuista tai myönnetyistä määristä;

b)kaikissa muissa tapauksissa peruste, jolla kyseiselle toimelle asetettu taloudellinen tavoite saavutetaan.

3.Jos asetuksessa (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] tarkoitettu suora tuki maksetaan tuensaajalle muuna valuuttana kuin euroina, jäsenvaltion on muunnettava euroina ilmaistu tuen määrä kansalliseksi valuutaksi Euroopan keskuspankin ennen sen vuoden, jonka osalta tuki myönnetään, lokakuun 1 päivää vahvistaman viimeisimmän valuuttakurssin mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrän muuntamisesta valuuttakurssin keskiarvon perusteella, jonka Euroopan keskuspankki vahvistaa sen vuoden, jonka osalta tuki myönnetään, lokakuun 1 päivää edeltävän kuukauden aikana. Jäsenvaltioiden, jotka valitsevat tämän vaihtoehdon, on vahvistettava ja julkaistava keskiarvo ennen kyseisen vuoden joulukuun 1 päivää.

4.Maataloustukirahaston yhteydessä jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, on menoilmoituksia laatiessaan käytettävä samaa valuuttakurssia kuin ne käyttivät maksaessaan tukia tuensaajille tai ottaessaan vastaan tuloja, tämän luvun säännösten mukaisesti.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kyseisiä määräytymisperusteita ja sovellettavia valuuttakursseja koskevilla säännöillä. Erityinen määräytymisperuste määritellään ottaen huomioon seuraavat perusteet:

a)valuuttakurssin muutosten mahdollisimman nopea soveltaminen;

b)markkinajärjestelyn puitteissa toteutetuissa vastaavissa toimissa käytettyjen määräytymisperusteiden samankaltaisuus;

c)määräytymisperusteiden johdonmukaisuus samaan markkinajärjestelyyn liittyvien eri hintojen ja määrien osalta;

d)sopivien valuuttakurssien soveltamista koskevien tarkastusten käytännöllisyys ja vaikuttavuus.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, jotka koskevat menoilmoitusten laatimisessa ja julkisen varastoinnin toimien kirjaamisessa maksajaviraston tileille käytettävää valuuttakurssia.

93 artikla
Suojatoimenpiteet ja poikkeukset

1.Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteitä unionin oikeuden soveltamisen suojaamiseksi, jos on todennäköistä, että kansalliseen valuuttaan liittyvät poikkeukselliset valuuttakäytännöt vaarantavat sen. Nämä täytäntöönpanosäädökset voivat poiketa voimassa olevista säännöistä vain niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille on toimitettava viipymättä tieto ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

2.Jos kansallista valuuttaa koskevat poikkeukselliset valuuttakäytännöt saattavat vaarantaa unionin oikeuden soveltamisen, siirretään komissiolle valta antaa 100 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla poikkeuksia tähän lukuun erityisesti seuraavissa tapauksissa:

a)jokin maa käyttää epätavanomaista valuutanvaihtotekniikkaa, kuten useita valuuttakursseja, tai soveltaa vaihtosopimuksia;

b)mailla on valuuttoja, joita ei ole noteerattu virallisilla vaihtomarkkinoilla, tai on todennäköistä, että kyseisten valuuttojen kehitys johtaa kaupan vääristymiin.

94 artikla
Euron käyttö euroalueeseen kuulumattomissa jäsenvaltioissa

1.Jos jäsenvaltio, joka ei ole ottanut euroa käyttöön, päättää maksaa alakohtaisesta maatalouslainsäädännöstä johtuvat menot euroina eikä omana kansallisena valuuttanaan, jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei euron käyttö ole järjestelmällisesti edullisempaa kuin kansallisen valuutan käyttö.

2.Jäsenvaltion on ilmoitettava suunnitelluista toimenpiteistä komissiolle ennen niiden voimaantuloa. Toimenpiteet voivat tulla voimaan vasta, kun komissio on ilmoittanut hyväksyvänsä ne.

III luku
Kertomukset

95 artikla
Vuotuinen rahoituskertomus

Komissio laatii kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä rahoituskertomuksen rahastojen hallinnoinnista edellisenä varainhoitovuonna ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

IV luku
Avoimuus

96 artikla
Tuensaajia koskevien tietojen julkaiseminen

1.Jäsenvaltioiden on [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) .../... 44 artiklan 3–5 kohdan] ja tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti varmistettava, että tiedot rahastojen tuensaajista julkistetaan vuosittain jälkikäteen.

2.[Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) .../... 44 artiklan 3–5 kohtaa] sovelletaan maaseuturahaston ja tarvittaessa myös maataloustukirahaston tuensaajiin; mainitun asetuksen 44 artiklan 3 kohdan h ja i alakohdassa säädettyjä kansallista rahoitusosuutta ja yhteisrahoitusosuutta vastaavia määriä ei kuitenkaan sovelleta maataloustukirahastoon.

3.Tässä artiklassa tarkoitetaan:

–’toimella’ toimenpidettä tai tukitoimea,

–’sijaintipaikalla’ ’kuntaa, jossa tuensaaja asuu tai jonne tämä on rekisteröity, ja kunnan postinumeroa tai sen osaa, kun tämä on saatavissa’.

4.Mainitun asetuksen 44 artiklan 3–5 kohdassa alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan yhdellä jäsenvaltiokohtaisella verkkosivustolla. Tiedot on pidettävä saatavilla kahden vuoden ajan ensimmäisestä julkaisemisesta.

Jäsenvaltiot eivät saa julkaista asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 44 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jos tuensaajan jonakin vuonna saaman tuen määrä on enintään 1 250 euroa.

97 artikla
Tuensaajille tiedottaminen heitä koskevien tietojen julkaisemisesta

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tuensaajille, että heitä koskevat tiedot julkaistaan 96 artiklan mukaisesti ja että unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja selvityselimet voivat käsitellä näitä tietoja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

Kun kyseessä ovat henkilötiedot, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) 2016/679 vaatimusten mukaisesti ilmoitettava tuensaajille, mitkä ovat heidän tietosuojasääntöjen mukaiset oikeutensa ja millaisia menettelyjä näitä oikeuksia harjoitettaessa on sovellettava.

98 artikla
Täytäntöönpanovalta

Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)96 ja 97 artiklassa säädetyn julkaisemisen muoto, toimenpide- tai tukitoimikohtainen esittäminen mukaan luettuna, sekä aikataulu;

b) 97 artiklan yhdenmukainen soveltaminen;

c)komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU
Henkilötietojen suoja

99 artikla
Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja

1.Jäsenvaltiot ja komissio keräävät henkilötietoja täyttääkseen tämän asetuksen, erityisesti II osaston II luvun, III osaston III ja IV luvun, IV osaston sekä V osaston III luvun mukaiset hallinnointi-, valvonta-, tarkastus- sekä seuranta- ja arviointivelvoitteensa ja lisäksi tilastointitarkoituksia varten, eivätkä ne saa käsitellä kyseisiä tietoja tämän tarkoituksen vastaisella tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 96–98 artiklan soveltamista.

2.Jos henkilötietoja käsitellään asetuksen (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] nojalla seuranta- ja arviointitarkoituksessa tai tilastointitarkoituksessa, tiedot on tehtävä nimettömiksi ja käsiteltävä vain koostettuina.

3.Henkilötietoja on käsiteltävä asetusten (EY) N:o 45/2001 ja (EU) 2016/679 mukaisesti. Tällaisia tietoja ei etenkään saa säilyttää muodossa, joka mahdollistaa rekisteröityjen tunnistamisen pidempään kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä käsitellään, ottaen huomioon sovellettavassa kansallisessa ja unionin lainsäädännössä säädetyt vähimmäissäilytysajat.

4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava rekisteröidyille, että heidän henkilötietojaan saatetaan käsitellä kansallisissa ja unionin elimissä 1 kohdan mukaisesti ja että heillä on tällöin asetuksissa (EY) N:o 45/2001 ja (EU) 2016/679 säädetyt tietosuojaoikeudet.

VI osasto
Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

100 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä seitsemän vuoden ajaksi 10, 15, 21, 36, 38, 39, 42, 45, 50, 52, 53, 58, 62, 72, 74, 79, 86, 92, 93 ja 103 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän seitsemän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10, 15, 21, 36, 38, 39, 42, 45, 50, 52, 53, 58, 62, 72, 74, 79, 86, 92, 93 ja 103 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä 10, 15, 21, 36, 38, 39, 42, 45, 50, 52, 53, 58, 62, 72, 74, 79, 86, 92, 93 ja 103 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

101 artikla
Komiteamenettely 

1.Komissiota avustaa maatalousrahastojen komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Edellä olevaa 10, 11, 15, 16, 19, 21, 24, 30, 37, 38, 39, 40, 42, 45, 50, 51, 52, 53, 56, 57, 58, 62, 73, 83, 90, 93 ja 98 artiklaa sovellettaessa komissiota avustaa suorien tukien tukitoimia, yhteistä markkinajärjestelyä ja maaseudun kehittämisen tukitoimia koskevissa asioissa maatalousrahastojen komitea, asetuksella (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] perustettu yhteisen maatalouspolitiikan komitea ja asetuksella (EU) N:o 1308/2013 perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII osasto
Loppusäännökset

102 artikla
Kumoaminen

1.Kumotaan asetus (EU) N:o 1306/2013.

Kuitenkin

(a)Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 5 artiklaa, 7 artiklan 3 kohtaa, 9 ja 34 artiklaa, 35 artiklan 4 kohtaa, 36, 37, 38, 43, 51, 52, 54, 110 ja 111 artiklaa ja asiaa koskevia täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä sovelletaan edelleen maataloustukirahaston osalta maatalouden varainhoitovuonna 2020 ja sitä ennen toteutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin ja maaseuturahaston osalta komission asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien yhteydessä toteutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin.

(b)Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 69 artiklaa sovelletaan edelleen toteutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1307/2013 nojalla toteutettuihin toimiin, komission asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisesti hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien mukaisiin toimiin ja muihin YMP:n toimenpiteisiin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 II osaston I luvussa ja jotka on toteutettu ennen tämän asetuksen, asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) .../... 37 , voimaantulopäivää.

2.Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

103 artikla
Siirtymätoimenpiteet

Siirretään komissiolle valta antaa 101 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tarvittaessa tätä asetusta siinä säädettyjä sääntöjä koskevilla poikkeuksilla ja lisäyksillä. 

104 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

1.Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.Sen 7, 10, 18, 19, 35, 36, 37, 38, 39, 40, 43, 51, 52, 53 ja 54 artiklaa sovelletaan kuitenkin maataloustukirahaston osalta 16 päivästä lokakuuta 2020 alkaen toteutettuihin menoihin ja maaseuturahaston osalta asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] nojalla toteutettuihin menoihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA

1.1.Ehdotuksen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 38  

☒ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☒ kesto on rajattu

–☒    toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–☒    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2027.

☒ kestoa ei ole rajattu, kun kyseessä on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta

–Täytäntöönpano vuodesta 2021 (varainhoitovuosi).

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 39  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☒    toimeenpanovirastoja

☒ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja alustava luettelo menopuolelle ehdotetuista uusista budjettikohdista 40  

Edellä olevassa taulukossa esitettyjen budjettikohtien luettelo on alustava eikä estä sen talousarvionimikkeistön soveltamista, jota komissio ehdottaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	125,678	125,678	125,678	125,678	125,678	125,678	125,678	879,746
Muut hallintomenot	6,008	6,008	6,008	6,008	6,008	6,008	6,008	42,056
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	131,686	131,686	131,686	131,686	131,686	131,686	131,686	921,802

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 49
Henkilöresurssit	1,850	1,850	1,850	1,850	1,850	1,850	1,850	12,950
Muut hallintomenot	17,150	17,150	17,150	17,150	17,150	17,150	17,150	120,050
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	19,000	19,000	19,000	19,000	19,000	19,000	19,000	133,000

Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☒    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–☒    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ☒    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    [COM(2018) 322 final - MFF-asetus].  

(2)    Perustetaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 110 artiklalla ja yhteisen maatalouspolitiikan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen soveltamissäännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 834/2014.

(3)    Euroopan komissio (2017) Evaluation and studies plan 2017-2021, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto .

(4)    Ks. https://ec.europa.eu/agriculture/statistics/facts-and-figures_en https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/consultations/cap-modernising/eco_background_final_en.pdf https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/consultations/cap-modernising/env_background_final_en.pdf https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/consultations/cap-modernising/soc_background_final_en.pdf

(5)    Maatalousmarkkinoiden työryhmän raportti (AMTF-raportti) (2016) Markkinoiden tulosten parantaminen: viljelijöiden aseman vahvistaminen toimitusketjussa .

(6)    Euroopan komissio (2016) Cork 2.0: Maaseudun kehittämisestä järjestetty eurooppalainen konferenssi , verkkosivu .

(7)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(8)    EUVL C , , s. .

(9)    EUVL C , , s. .

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu […][…], (EUVL L […], […], s. […]).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(12)    Asetus (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus].

(13)    Asetus (EU, Euratom) N:o [uusi monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus].

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu […][…], (EUVL L […], […], s. […]).

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(16)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(17)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(18)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18. joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(24)    Asetus (EU) …/…

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(27)    EUVL C , , s. […].. .

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(29)    Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EUVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).

(34)    Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu […][…], (EUVL L […], […], s. […]).

(38)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(39)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(40)    Eräät olemassaolevat budjettikohdat säilytetään, ja niiden numerointia on mukautettava uuden budjettinimikkeistön mukaan (esim. nykyiset luvut 05 07 ja 05 08). Nimikkeistöä saatetaan mukauttaa YMP:tä koskevan ehdotuksen kehittymisen mukaan.

(41)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(42)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(43)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(44)    YMP:n suunnitelmaan kuuluvien alakohtaisten tukitoimityyppien määrärahojen kasvu johtuu mehiläishoitoalan tukea varten ehdotetuista 60 miljoonan euron määrärahoista sekä hedelmä- ja vihannesalan menojen kehityksestä (jota ei ole rajoitettu EU:n tasolla, koska se ei aiempien toteutustasojen perusteella ole tarpeen).

(45)    Mukaan lukien nykyisellään luvuista 05 07 (Maatalousmenojen tarkastaminen ) ja 05 08 (Toimintastrategia ja koordinointi maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkossa) rahoitetut määrät.

(46)    Yksinkertaistamisen osalta maataloustukirahaston teknisen tuen määrärahoja pidetään tässä jaksottamattomina. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä on vähäpätöinen verrattuna tässä rahoitusselvityksessä tarkoitettuihin kokonaismääriin.

(47)    Mukaan lukien nykyisellään budjettikohdista 05 01 04 01 (Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukimenot – Muu kuin operatiivinen tekninen apu) ja 05 01 06 01 (Kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto – Rahoitusosuus maataloustuotteiden menekinedistämisohjelmasta) rahoitetut määrät.

(48)    Yksinkertaistamisen osalta maaseuturahaston teknisen tuen määrärahoja pidetään tässä jaksottamattomina. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä on vähäpätöinen verrattuna tässä rahoitusselvityksessä tarkoitettuihin kokonaismääriin.

(49)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(50)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(51)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel1.6.2018

COM(2018) 393 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

{SWD(2018) 301 final}

LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EU) N:o 1306/2013	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artikla	2 ja 3 artikla
3 artikla	4 artikla
4 artikla	5 artikla
5 artikla	6 artikla
6 artikla	7 artikla
7 artikla	8 artikla
8 artikla	10 artikla
9 artikla	11 artikla
10 artikla	35 artiklan a alakohta
11 artikla	42 artiklan 1 kohta
16 artikla	12 artikla
17 artikla	18 artikla
18 artikla	19 artikla
19 artikla	20 artikla
20 artikla	21 artikla
21 artikla	22 artikla
22 artikla	23 artikla
23 artikla	24 artikla
24 artikla	13 artikla
25 artikla	14 artikla
26 artikla	15 artikla
27 artikla	16 artikla
28 artikla	17 artikla
29 artikla	-
30 artikla	34 artikla
31 artikla	25 artikla
32 artikla	26 artikla
33 artikla	27 artikla
34 artikla	28 artikla
35 artikla	29 artikla
36 artikla	30 artikla
37 artikla	31 artikla
38 artikla	32 artikla
39 artikla	33 artikla
40 artikla	36 artikla
41 artikla	37 artikla
42 artikla	-
43 artikla	43 artikla
44 artikla	41 artikla
45 artikla	44 artikla
46 artikla	45 artikla
47 artikla	47 artikla
48 artikla	48 artikla
49 artikla	49 artikla
50 artikla	50 artikla
51 artikla	51 artikla
52 artikla	53 artikla
53 artikla	-
54 artikla	-
55 artikla	54 artikla
56 artikla	55 artikla
57 artikla	56 artikla
58 artikla	57 artikla
59 artikla	-
60 artikla	60 artikla
61 artikla	61 artikla
62 artikla	58 artikla
63 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan 2–5 alakohta	-
63 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	59 artikla
64 artikla	-
65 artikla	-
66 artikla	62 artikla
67 artikla	63 artikla
68 artikla	64 artikla
69 artikla	-
70 artikla	66 artikla
71 artikla	71 artikla
72 artikla	67 artikla
73 artikla	69 artikla
74 artikla	70 artikla
75 artikla	42 artiklan 2, 3 ja 5 kohta
76 artikla	72 artikla
77 artikla	-
78 artikla	73 artikla
79 artikla	74 artikla
80 artikla	75 artikla
81 artikla	76 artikla
82 artikla	77 artikla
83 artikla	78 artikla
84 artikla	79 artikla
85 artikla	80 artikla
86 artikla	81 artikla
87 artikla	82 artikla
88 artikla	83 artikla
96 artikla	84 artikla
97 artikla	85 artikla
98 artikla	-
99 artikla	86 artikla
100 artikla	87 artikla
101 artikla	86 artiklan 5 kohta
102 artikla	88 artikla
103 artikla	89 artikla
104 artikla	90 artikla
105 artikla	91 artikla
106 artikla	92 artikla
107 artikla	93 artikla
108 artikla	94 artikla
109 artikla	95 artikla
111 artikla	96 artiklan 1–3 kohta
112 artikla	96 artiklan 4 kohta
113 artikla	97 artikla
114 artikla	98 artikla
115 artikla	100 artikla
116 artikla	101 artikla
117 artikla	99 artikla
118 artikla	-
119 artikla	102 artikla
120 artikla	103 artikla
121 artikla	104 artikla