Strasbourg 12.6.2018

COM(2018) 390 final

2018/0210(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

{SEC(2018) 276 final}
{SWD(2018) 295 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. EMKR:stä kohdennetaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen erityisesti kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman yhteydessä.

Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.

Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin. Näihin toimintalinjoihin tarvitaan unionin rahoitustukea Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta.

Tukea täydennetään erityisrahoituksella, jota myönnetään Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle, kestävää kalastusta koskeville kumppanuussopimuksille ja unionin lakisääteisiin jäsenmaksuihin alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, jotka myös edesauttavat unionin politiikan täytäntöönpanoa kalastuksen ja meriliikenteen aloilla.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tukea YKP:n tavoitteiden saavuttamista, edistää EU:n meripolitiikan täytäntöönpanoa ja vahvistaa kansainvälistä valtamerten hallinnointia. Koska valtamerialueiden haasteet ja mahdollisuudet ovat yhteydessä toisiinsa ja niitä on käsiteltävä kokonaisuutena, näiden asioiden olisi oltava tiiviisti sidoksissa toisiinsa.

Komission ehdotus monivuotisesta rahoituskehyksestä kaudelle 2021–2027 hyväksyttiin 2. toukokuuta 2018. Siinä vahvistetaan talousarviokehys yhteisen kalastuspolitiikan ja meripolitiikan rahoitukselle. Komissio hyväksyi 29. toukokuuta 2018 ehdotuksen rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa yhtenäisellä tavalla. Yhteisiä säännöksiä sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKR:n osaan.

Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnoinnin kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Se sisältää siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelun sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Myös tukikelpoisuussääntöjen osalta on vahvistettu yhteiset säännökset, ja rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta on määritetty erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus ja sen tavoitteet ovat yhdenmukaisia Euroopan unionin politiikkojen kanssa, erityisesti ympäristö-, ilmasto-, koheesio-, sosiaali-, markkina- ja kauppapolitiikkojen kanssa.

Täydentävyydet eri rahastojen, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä kuvataan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti kumppanuussopimuksessa.

Suoran hallinnoinnin puitteissa pyritään synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä. Tämä mahdollistaa myös InvestEU-asetuksen mukaisesti toteutettavien rahoitusta yhdistävien toimien muodossa olevien rahoitusvälineiden käytön.

EMKR:n tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää. Toimilla on oltava myös selkeä eurooppalainen lisäarvo. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus EMKR:n toimien ja unionin valtiontukisääntöjen välillä ja vältetään kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artikla, 43 artiklan 2 kohta, 91 artiklan 1 kohta, 100 artiklan 2 kohta, 173 artiklan 3 kohta, 175 artikla, 188 artikla, 192 artiklan 1 kohta, 194 artiklan 2 kohta, 195 artiklan 2 kohta ja 349 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotuksen säännökset pannaan varainhoitoasetuksen mukaisesti täytäntöön yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin, suoran hallinnoinnin ja välillisen hallinnoinnin puitteissa.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotetut säännökset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia, koska ne ovat asianmukaisia ja tarpeellisia eikä käytettävissä ole vähemmän rajoittavia toimenpiteitä, joilla päästäisiin haluttuihin politiikan tavoitteisiin.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Vuosien 2007–2013 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) jälkiarvioinnin tulokset on otettu huomioon keskeisenä osana vaikutustenarviointia, jossa arvioidaan mahdollisuutta jatkaa taloudellista tukea kalastusalalle vuoden 2020 jälkeen. Jälkiarviointi perustuu sidosryhmien kuulemiseen, joka järjestettiin vuoden 2016 helmikuun ja toukokuun välisenä aikana. Sen tarkoituksena oli tarkastella yleistä mielipidettä EKTR:n vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta.

Jälkiarvioinnin keskeiset suositukset vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten olivat rahoituksen ja politiikan tavoitteiden välisen yhteyden parantaminen, kalavarojen kestävä hyödyntäminen sekä ympäristön ja luonnonvarojen suojelu ja parantaminen niin, että meriympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia. Siinä korostettiin myös tarvetta omaksua strategisempi lähestymistapa, jolla parannetaan vesiviljelyalan kilpailukykyä ja lisätään tuotantoa, sekä tarvetta ottaa paremmin huomioon pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityishaasteet.

•Sidosryhmien kuuleminen

Merkittävin sidosryhmien kuulemistapahtuma Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toiminnasta vuoden 2020 jälkeisellä ohjelmakaudella oli Tallinnassa lokakuussa 2017 järjestetty konferenssi ”Tilanne vuoden 2020 jälkeen – Euroopan rannikkoyhteisöjen tukeminen”. Tapahtumassa oli 70 puhujaa ja yli 300 osanottajaa, ja sidosryhmät pääsivät näin osaltaan arvioimaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston taloudellisen tuen vaikutusta yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja unionin meripolitiikkaan ohjelmakaudella 2014–2020. Tässä tilaisuudessa sidosryhmät saivat myös mahdollisuuden ennakoida sitä, minkämuotoista tuki saattaisi olla vuoden 2020 jälkeen. EMKR-konferenssissa oli mukana laaja sidosryhmien kirjo: 300 osallistujasta yli 50 prosenttia oli julkisviranomaisten edustajia, 12 prosenttia teollisuuden, 11 prosenttia kansalaisjärjestöjen, 14 prosenttia kalastusjärjestöjen ja -organisaatioiden ja 7 prosenttia tiedemaailman edustajia.

EMKR:n asiantuntijaryhmän jäsenille (jäsenvaltioiden viranomaisia) annettiin myös kaksi tilaisuutta osallistua keskusteluun ja antaa panoksensa pohdintaprosessiin. Nämä kokoukset järjestettiin 6. marraskuuta 2017 ja 15. tammikuuta 2018. Komissio toimitti etukäteen pohdinta-asiakirjoja ja suuntaa-antavia kysymyksiä EMKR:n asiantuntijaryhmän kokouksissa käytäviä keskusteluja varten. Tätä varten saatiin myös kirjallisia kannanottoja jäsenvaltioilta.

Neuvoa-antavilta toimikunnilta, kansalaisjärjestöiltä ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolilta pyydettiin myös kirjeitse niiden mielipidettä vuoden 2020 jälkeisestä rahoituksesta meri- ja kalastusaloilla. Työmarkkinaosapuolten kanssa järjestettiin yksittäisiä kokouksia kuulemista varten.

Myös Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto (CPMR) osallistui kuulemiseen muun muassa toimittamalla joulukuussa 2017 teknisen asiakirjan ”Future of the EMFF post-2020: Elements of analysis and possible scenarios” ja CPMR:n huomautukset vuoden 2020 jälkeisestä ajasta loka- ja maaliskuulta 2017. CPMR:n poliittinen työvaliokunta hyväksyi lopullisen kantansa tulevasta EMKR:stä maaliskuussa 2018.

Arvioinnissa hyödynnettiin useita muita työpajoja ja selvityksiä, kuten eurooppalaisen kalataloustieteilijöiden järjestön konferenssia (huhtikuu 2017) ja Euroopan meripäivillä (toukokuu 2017) meripolitiikan tukemiseksi järjestettyä sidosryhmätyöpajaa.

Kuulemisen tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

–Lähes kaikki sidosryhmät kannattivat vahvasti jatkuvuutta ja toivat esiin kalastus- ja meripolitiikan erillisen rahoitusvälineen, YKP:n tavoitteisiin pyrkimisen ja sinisen talouden mahdollisuuksien hyödyntämisen tarpeen.

–Jäsenvaltiot olivat yhtä mieltä siitä, että vuoden 2020 jälkeen rahaston tuen kohteiden olisi oltava ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Sidosryhmät pitivät uuden rahaston ensisijaisena tavoitteena YKP:n tavoitteiden saavuttamista.

–Kuulemisen tuloksena sidosryhmät olivat yksimielisiä siitä, että yksi EMKR:n suurimmista heikkouksista kaudella 2014–2020 oli hidas käyttöönotto ja toimintaohjelmien myöhästynyt täytäntöönpano, mikä johtui pääasiassa lainsäädäntökehyksen myöhäisestä hyväksymisestä. Tämä yhdistettynä liian normatiiviseen unionin tason lainsäädäntöön, jäykkyyteen ja joustamattomuuteen tulkinnassa ja siihen, että tukikelpoisuuteen kiinnitettiin enemmän huomiota kuin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen, on se haaste, johon jäsenvaltioiden on vastattava. Tässä yhteydessä suurin osa sidosryhmistä painotti voimakkaasti oikeudellisen monimutkaisuuden vähentämistä yksinkertaisemmalla lainsäädännöllä.

–Sidosryhmien keskuudessa vallitsi laaja yksimielisyys halusta saada tietynlaista vakautta erityisesti yksinkertaistamalla EMKR:n täytäntöönpanoa entisestään kaikilla tasoilla (sekä unionin että kansallisella tasolla). Eriäviä mielipiteitä esitettiin kuitenkin siitä, miten löytää oikea tasapaino selkeämmän tulossuuntautuneisuuden ja tuensaajille ja hallinnoille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämisen välillä niin, että samalla varmistetaan asianmukainen rahoitus.

–Jäsenvaltiot totesivat vastauksissaan, että seuranta- ja arviointijärjestelmällä on keskeinen rooli rahaston tuloksellisuuden osoittamisessa, koska siitä saadaan tietoja kalastuksen ja sinisen talouden alojen kehittämisen syy- ja seuraussuhteista.

–Kalastuslaivastojen tukemiseen suhtauduttiin kahtiajakoisesti: sidosryhmistä lähes tasan puolet kannatti ja toinen puoli vastusti laivastotoimenpiteiden jatkamista.

–Vesiviljelyalan osalta kaikki sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että hallintoa ja oikeudellista kehystä on edelleen yksinkertaistettava, jotta lupamenettelyjen kestoa saadaan lyhennettyä vaarantamatta kuitenkaan ympäristöä, kuluttajansuojaa ja eläinten terveyttä koskevien unionin lainsäädännössä vahvistettujen tiukkojen vaatimusten täyttämistä. Ne vahvistivat, että suurimman esteen alan kehitykselle muodostavat edelleen hallinnolliset rasitteet ja liian monimutkaiset menettelyvaatimukset (sekä lupien että rahoituksen saannin osalta). Unionin nykyisen vesiviljelytuen ja erityisesti makeanveden vesiviljelyn tuen jatkamista uudessa rahastossa kannatti voimakkaasti myös 11 jäsenvaltion ryhmä.

–Pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja syrjäisimmillä alueilla harjoitettavan kalastuksen osalta jäsenvaltiot kannattivat tarkemmin kohdennettua ja räätälöityä tukea, korkeamman tukiasteen säilyttämistä ja mahdollisuutta suotuisampaan kohteluun ennakkomaksujen avulla. Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä pienimuotoiseen rannikkokalastuksen, myös sisävesikalastuksen, taloudellinen etuuskohtelu olisi säilytettävä vuoden 2020 jälkeen. Sidosryhmät totesivat myös, että tarvitaan joustoa paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi työvoiman ikääntyessä.

–Kaikki jäsenvaltiot ja sidosryhmät katsoivat, että tietojen keruun, kalastuksenvalvonnan ja valvonnan täytäntöönpanon sekä tuottajaorganisaatioille myönnettävän tuen olisi jatkossakin kuuluttava rahastolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa.

–Useat sidosryhmät katsoivat, että unionin toiminnan vahvistamisesta EMKR:n kautta meripolitiikan eri aloilla (koulutus, merten aluesuunnittelu, meriturvallisuus ja merivalvonta sekä innovatiivisten hankkeiden rahoittaminen jne.) saadaan lisäarvoa Euroopalle ja alueille. Kun otetaan huomioon, että sinistä taloutta kehitetään hyvin monimutkaisessa ympäristössä, eri välineiden keskinäinen täydentävyys olisi varmistettava entistä paremmin, jotta voidaan välttää päällekkäisyys ja hajanaisuus.

–Enemmistö sidosryhmistä piti myös yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen roolia tärkeänä, kun rannikkoyhteisöissä otetaan käyttöön paikallisia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin, ja pitivät tätä arvokkaana mahdollisuutena kalastus- ja vesiviljelyalalle osallistua aktiivisesti paikallishallintoon ja paikalliseen hallinnointiin. Monet sidosryhmät toivovat yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle suurempaa roolia sinisen talouden kehittämisessä paikallistasolla.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Vaikutustenarviointi on komission yksiköiden laatima. Seurannan ja tuloksellisuuden arvioinnissa käytettiin apuna ulkopuolista asiantuntemusta. Siihen sisältyi ehdotus, joka kattaa vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten ohjelmakauden 2014–2020 järjestelmän pohjalta kehitetyn seuranta- ja arviointikehyksen sekä rajatun määrän tulosindikaattoreita, mukaan lukien arvio tietojen keruun tarpeista, lähteistä ja saatavuudesta.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarvioinnissa käsitellään ohjelman keskeisiä yleisiä tavoitteita ja erityistavoitteita. Tavoitteisiin kuuluvat monivuotisen rahoituskehyksen monialaiset tavoitteet eli joustavuus, johdonmukaisuus ja synergia, yksinkertaistaminen ja tuloksellisuuden painottaminen.

Vaikutustenarvioinnissa yksilöidään ja käsitellään unionin tukea edellyttäviä tärkeimpiä haasteita ja ongelmia, joita tulevalla ohjelmalla on edellisten ohjelmakausien arviointien tulosten, kuulemisten, uuden monivuotisen rahoituskehyksen monialaisten tavoitteiden ja uusien poliittisten prioriteettien ja esiin tulevien ongelmien perusteella.

Aiemmista ohjelmista saatujen kokemusten perusteella vaikutustenarvioinnissa asetetaan yleisesti etusijalle toimet, joita mahdollisesti rahoitettaisiin (edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi), koska määrärahat eivät vielä olleet tiedossa, kun vaikutustenarviointi laadittiin.

Rahoitusprioriteetteja arvioitiin toissijaisuusperiaatteen (unionin lisäarvo / unionin toimien tarpeellisuus) ja oikeasuhteisuusperiaatteen kannalta. Lisäksi tarkasteltiin ohjelman soveltamisalan ja rakenteen muutoksia.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Vaikka tämä ehdotus ei liity REFIT-ohjelmaan, sen tavoitteena on keventää sääntelyrasitteita ja yksinkertaistaa rahaston tuen täytäntöönpanoa.

Ehdotuksessa myönnetään pienille tuensaajille etuuskohteluna korkeampi tuki-intensiteetti ja erityisiä tukimuotoja pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville tuensaajille.

•Perusoikeudet

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle. Nämä säännöt vahvistetaan unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, annettavassa asetuksessa. Yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen sisältyy Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamisen varmistava mahdollistava ehto. Sitä sovelletaan EMKR:ään.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvioksi ehdotetaan 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat jaetaan yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä niin, että 5 311 000 000 euroa kohdennetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Yksityiskohdat EMKR:n rahoitusvaikutuksista esitetään ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotus on linkitetty yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyihin. Kyseiset järjestelyt toteutetaan ehdotuksessa vahvistetun seuranta- ja arviointikehyksen avulla.

Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinnit tehdään ohjelman indikaattorien ja tavoitteiden perusteella ja ne koskevat ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelman voidaan katsoa olevan asianmukainen, tehokas ja tuloksellinen, missä määrin se tuo unionin lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden unionin politiikkojen kanssa. Arvioinnit kattavat kokemusperäisen tiedon mahdollisten puutteiden ja ongelmien tai sellaisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi, joilla toimia tai niiden tuloksia voidaan parantaa entisestään ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntämistä ja vaikutuksia.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tavoitteet

Tämän ehdotuksen asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tavoitteena on tukea ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevien YKP:n tavoitteiden saavuttamista, edistää unionin meripolitiikan täytäntöönpanoa ja tukea unionin kansainvälisiä sitoumuksia valtamerten hallinnoinnin alalla. Se perustuu seuraaviin neljään toimintalinjaan, jotka ilmentävät yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa asetettuja toimintapoliittisia tavoitteita ja joilla pyritään maksimoimaan unionin panos kestävän sinisen talouden kehittämisessä:

(1)kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;

(2)unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla;

(3)kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen;

(4)kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen ja turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen.

Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti meritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä (The Ocean Economy in 2030, OECD:n raportti). Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.

Komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamistavoite. Tavoitteena on, että kaikissa unionin ohjelmissa 25 prosenttia unionin menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. EMKR:n vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan unionin ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio jatkaa tietojen esittämistä vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuotuisen budjettiluonnoksen yhteydessä. Tukeakseen EMKR:n koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään olennaiset toimet valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

EMKR edistää myös unionin ympäristötavoitteita. Tätä seurataan soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä raportoidaan säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa.

Yksinkertaistaminen

Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toteutusta verrattuna ohjelmakauden 2014–2020 hyvin monimutkaiseen rakenteeseen. Kaudella 2014–2020 EMKR:n toiminta perustuu rahoitusmahdollisuuksien ja tukikelpoisuusääntöjen (’toimenpiteet’) täsmällisiin ja tarkkoihin kuvauksiin, mikä on hankaloittanut täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja tuensaajien kannalta. Tästä syystä vuoden 2020 jälkeen siirrytään kohti yksinkertaistettua rakennetta seuraavasti:

–Neljä toimintalinjaa – Toimintalinjoissa kuvataan YKP:n, meripolitiikan ja kansainvälisten valtamerten hallinnointitoimien tavoitteita myötäilevä EMKR:n tuen soveltamisala.

–Tuen kohteet – Asetuksen artikloissa ei vahvisteta normatiivisia toimenpiteitä vaan kuvataan erilaiset tuen kohteet kussakin toimintalinjassa, jolloin täytäntöönpanokehys on joustava.

–Ei ennalta määriteltyjä toimenpiteitä eikä tukikelpoisuussääntöjä unionin tasolla – Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa jäsenvaltiot laativat oman ohjelmansa, jossa ilmoitetaan soveltuvimmat keinot EMKR:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioilla on joustoa tukikelpoisuussääntöjen vahvistamisessa. Tukea voidaan EMKR:n ja yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tuen kohteisiin.

–Tiettyjä aloja koskevat ehdot ja rajoitukset – On tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi kalastuslaivastoa koskeviin investointeihin ja korvauksiin (kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen, ylimääräinen kalastustoiminnan lopettaminen, aluksen hankinta, moottorin korvaaminen) liitetään tiukat ehdot, joiden mukaan niiden pitää olla yhdenmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa. Tämä on keskeistä sen varmistamisessa, että rahoitustuki kohdennetaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

–Tulosindikaattorit – EMKR:n tuen tuloksellisuutta arvioidaan indikaattoreiden pohjalta. Jäsenvaltiot raportoivat edistymisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen, ja komission suorittaa jäsenvaltioiden laatimien vuotuisten tuloksellisuuskertomusten perusteella tuloksellisuuden tarkastelun, jotta mahdolliset ongelmat täytäntöönpanossa ja korjaavat toimet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Tätä tarkoitusta varten otetaan käyttöön yhteinen seuranta- ja arviointikehys.

Sen sijaan, että toimenpiteet valittaisiin tukikelpoisten toimien valikoimasta niin kuin nykyisin, kansallisissa ohjelmissa olisi keskityttävä kunkin jäsenvaltion valitsemiin strategisiin painopisteisiin. Tämän rakenteen avulla ohjelmien täytäntöönpanossa pyritään tuloksellisuuden pohjalta optimaalisesti toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen osana komission ja jäsenvaltioiden jatkuvaa vuoropuhelua tulosten saavuttamisesta. Joustavuus, tulossuuntautuneisuus ja keskinäinen luottamus komission ja jäsenvaltioiden välillä ovat tehokkaan yksinkertaistamisen kolme periaatetta.

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa jäsenvaltiot laativat ohjelmat ja komissio hyväksyy ne. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Analyysi ohjaa sekä jäsenvaltioita että komissiota, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet.

Ohjelmia arvioidessaan komissio olisi ottaa huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, kestävän sinisen talouden sosioekonomisen tuloksellisuuden, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttämisen ja ennallistamisen, merten roskaantumisen vähentämisen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen.

Yksinkertaistusta syntyy myös yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella, jossa vahvistetaan suurin osa täytäntöönpanoa, seurantaa ja valvontaa koskevista säännöksistä.

Resurssien jako

EMKR:n tuki toteutetaan kahdessa eri järjestelmässä:

–jäsenvaltioiden toteutus yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa kansallisiin strategioihin perustuvien jäsenvaltioiden EMKR-ohjelmien kautta,

–toteutus suoraan komission hallinnoimana suoran hallinnoinnin avulla.

Ehdotuksen tarkoituksena on säilyttää kauden 2014–2020 varojen jakautuminen yhteistyöhön perustuvan ja suoran hallinnoinnin välillä. Tässä yhteydessä ehdotetaan, että yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin osoitetaan 5 311 000 000 euroa (86,5 %) ja suoraan hallinnointiin 829 000 000 (13,5 %). Tällaisella jaolla voidaan säilyttää asianmukainen tasapaino yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin ja suoran hallinnoinnin varojen välillä.

Yhteistyöhän perustuvan hallinnoinnin osalta jäsenvaltiot säilyttävät nimellisesti 96,5 prosenttia niille kaudella 2014–2020 osoitetuista määrärahoista, kun niistä on vähennetty Yhdistyneen kuningaskunnan ohjelman arvo (243 miljoonaa euroa). Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, kansallinen määrärahajakauma perustuu ohjelmakaudella 2021–2027 kauden 2014–2020 osuuksiin.

Lisäksi ehdotetaan, että tukimäärät tiettyjä tuen kohteita varten yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa pidetään erillään:

–valvonta ja valvonnan täytäntöönpano sekä tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten (vähintään 15 % jäsenvaltiokohtaisesta tuesta, sisämaavaltioita lukuun ottamatta),

–syrjäisimmät alueet (erillinen määräraha, joka kattaa sekä lisäkustannusten korvausjärjestelmän että rakenteellisen tuen).

Ehdollisuus

Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 14). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut edistämään merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta, kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet ja poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä käytävissä neuvotteluissa pyritään tähän tulokseen vuoteen 2020 mennessä.

Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa Maailman kauppajärjestön kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat kalastuksen ylikapasiteettia ja liikakalastusta.

Lisäksi YKP-asetuksen 42 artiklassa säädetään, että EMKR:n mukaisen unionin rahoitustuen ehdoksi on asetettava YKP:n sääntöjen noudattaminen. Tästä syystä hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, hylätään. Lisäksi komissiolle annetaan valtuudet toimia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata YKP:n sääntöjä.

Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

Yhteisellä kalastuspolitiikalla varmistetaan, että kalastus- ja vesiviljelytoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. YKP:llä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla. Sen on myös varmistettava, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin minimoidaan ja että vesiviljely- ja kalastustoimissa vältetään merellisen ympäristön huonontuminen (YKP-asetuksen 2 artikla).

Kalakantojen palauttamisessa terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamisessa ja meriekosysteemien säilyttämisessä on edistytty paljon viime vuosina. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa. Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.

Toimintalinjan 1 mukaisella tuella pyritään saavuttamaan YKP-asetuksen 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevat YKP:n tavoitteet. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.

EMKR:n tuella pyritään erityisesti saavuttamaan ja säilyttämään kalastuksen kestävään enimmäistuottoon perustuva kestävä kalastus ja minimoimaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin. Tuki kattaa vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja.

Purkamisvelvoite on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR tukee muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta myönnetään myös tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.

Toimintalinjassa 1 voidaan myöntää tukea myös kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla sallitaan muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.

Kalastuksenvalvonta on äärimmäisen tärkeää YKP:n täytäntöönpanossa. Sen vuoksi EMKR:stä myönnetään yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa tukea valvonta-asetuksessa täsmennetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Erityinen tuki nopeaan ja tehokkaaseen lainvalvontaan, josta vastaavat jäsenvaltiot ja kalastajat, on perusteltavissa tietyillä valvonta-asetuksen tarkistukseen sisältyvillä velvoitteilla (alusten paikannusjärjestelmä ja sähköinen raportointijärjestelmät, etävalvontajärjestelmät, propulsiivisen konetehon jatkuva mittaaminen ja tallentaminen). Jäsenvaltioiden investointeja valvontaan liittyvään omaisuuteen voitaisiin lisäksi käyttää myös merivalvontaan ja yhteistyöhön rannikkovartiotoiminnoissa.

YKP:n onnistuminen edellyttää myös kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät tietoja tiedonkeruupuiteasetuksen mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tällainen tuki mahdollistaa synergian muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen kanssa.

EMKR:n myönnetään lisäksi tukea YKP:n tehokkaaseen tietoon perustuvaan täytäntöönpanoon ja hallinnointiin suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla antamalla tieteellisiä lausuntoja, kehittämällä unionin kalastuksenvalvontajärjestelmää ja panemalla se täytäntöön, neuvoa-antavien toimikuntien toiminnalla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla kansainvälisille järjestöille.

Laivaston hallinnoinnin kohdentaminen suojelutavoitteisiin

Koska haasteena on saavuttaa meren elollisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen YKP:n suojelutavoitteiden mukaisesti, EMKR:stä myönnetään tukea kalastuksen ja kalastuslaivastojen hallinnointiin. Tässä yhteydessä on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tuki on toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten YKP-asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se pannaan täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa meren ekosysteemeille painetta, tukea myönnetään vain, jos se on YKP:n ja monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista.

Aiemmin kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettyä tukea ei kohdennettu riittävästi eikä siinä otettu asianmukaisesti huomioon kalastuslaivaston rakenteellista epätasapainoa. Laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja suojelutavoitteiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi tällaiselle tuelle asetetaan tiukat ehdot ja se linkitetään tulosten saavuttamiseen. Sen vuoksi ehdotetaan, että se pannaan täytäntöön ainoastaan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädettynä ”kustannuksiin perustumattomana rahoituksena”. Komissio ei tässä mekanismissa myönnä jäsenvaltioille korvauksia kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella vaan ehtojen täyttymisen ja tulosten saavuttamisen perusteella. Tätä varten komissio vahvistaa delegoidulla säädöksellä ehdot, jotka liittyvät YKP:n suojelutavoitteiden saavuttamiseen.

Korvaus kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta

Kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, ja poikkeukselliset olosuhteet voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää korvauksena kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä (eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä) taikka kiireellisistä toimenpiteistä (esimerkiksi kalastuskielto), kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta.

Tukea myönnetään ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson aikana.

Pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja syrjäisimpien alueiden etuuskohtelu

Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tämän vuoksi EMKR soveltaa heihin etuuskohtelua myöntämällä 100 prosentin tuki-intensiteetin. Etuuskohtelun tarkoituksena kannustaa heitä käyttämään kestäviä kalastuskäytäntöjä. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki aluksen moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, varataan pienimuotoiseen kalastukseen laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden on myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota seurataan sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.

Kuten Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 24. lokakuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” todetaan, syrjäisimmillä alueilla on perustamissopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon liittyviä erityishaasteita ja niillä on myös erityisvaltteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden on liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kestävää kehitystä varten, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen on varattava määrärahat. EMKR:n tukea voidaan niin ikään myöntää korvauksiin ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmille alueille aiheutuu niiden sijainnista ja eristyneisyydestä. Tällainen tuki rajataan prosenttimäärään näistä kokonaismäärärahoista. Syrjäisimmillä alueilla on lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä kuin mitä muihin toimiin sovelletaan.

Merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Merten ja rannikkoalueiden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen on keskeinen haaste terveiden merten ja valtamerten kannalta. EMKR:stä myönnetään tätä varten yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä ja tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. EMKR tukee myös toimia, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää meristrategian puitedirektiivin mukainen meriympäristön hyvä tila, sekä mainitussa direktiivissä vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan sekä luontotyyppi- ja lintudirektiivin mukaiseen lajien suojeluun.

Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea myönnetään puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa esitellyn eurooppalaisen strategian muoveista kiertotaloudessa täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.

Unionin elintarviketurvaan vaikuttaminen

Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.

Tässä vesiviljelyllä on tärkeä rooli. EMKR:n tukea voidaan sen vuoksi myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava YKP-asetuksen perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea voidaan myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimet, vesiviljelykannoille otettavat vakuutukset sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät toimet ovat myös tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin tukea myönnetään kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.  

Elintarviketurva edellyttää lisäksi tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen yhteisistä markkinoista annetun asetuksen (YMJ-asetus) tavoitteiden mukaisesti. EMKR voi erityisesti tukea tuottajaorganisaatioiden tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien toteutusta, uusien myyntikanavien edistämistä sekä markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä.

Jalostusteollisuudellakin on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKR:n tukea voidaan myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Viimeisimpien tietojen mukaan unionin jalostusalan tulos on hyvä, joten tukea annetaan ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta eikä avustuksina. Laajamittaisiin investointeihin voi saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:ssä keskitytään erityisesti mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi.

Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinkelpoisuutta. EMKR tarjoaa välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKR tukee yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on ollut erittäin menestyksekäs väline kaudella 2014–2020. Tällaisilla strategioilla voidaan todella lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Näillä strategioilla on varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioille myönnettävän tuen soveltamisalaa laajennetaan EMKR:ssä kauteen 2014–2020 verrattuna: jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.

EMKR:stä tuetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myös kestävää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava luontotyyppi- ja lintudirektiivin vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.

EMKR keskittyy suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä.

Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten ilmastonmuutos, happamoituminen, liikakalastus, pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on sopimuspuoli Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, johon monet ihmisten toiminnan sääntelyyn ja hallintaan valtamerillä tähtäävät lainkäyttöoikeudet, instituutiot ja erityisjärjestelyt perustuvat. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisten toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi.

Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen. EMKR tukee näitä kansainvälisiä sitoumuksia ja tavoitteita suoran hallinnoinnin puitteissa.

Kansainvälistä valtamerten hallinnointia edistävillä EMKR:n toimilla on pyrittävä parantamaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sääntöjä ja instituutioita, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisten toimintaa valtamerillä. EMKR rahoittaa kansainvälisiä järjestelyjä, joihin unioni on sitoutunut aloilla, jotka eivät kuulu useiden eri kolmansien maiden kanssa tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten (kalastuskumppanuussopimusten) soveltamisalaan, sekä unionin lakisääteisiä jäsenmaksuja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä. Kalastuskumppanuussopimuksia ja alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä rahoitetaan edelleen unionin talousarvion eri osista.

Raja- ja merivalvonnan parantaminen on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tietojenvaihto sekä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välinen unionin raja- ja merivartiostojen yhteistyö on Euroopan unionin neuvoston 24. kesäkuuta 2014 hyväksymässä Euroopan unionin merellisessä turvallisuusstrategiassa ja 16. joulukuuta 2016 hyväksymässä toimintasuunnitelmassa keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi EMKR tukee merivalvonnan ja rannikkovartiostojen yhteistyötä sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa, muun muassa tekemällä hankintoja monialaisia merialan operaatioita varten. Samalla mahdollistetaan asianomaisten virastojen antama tuki merivalvonnan ja -turvallisuuden alalla välillisen hallinnoinnin kautta.

2018/0210 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)On tarpeen perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. Rahaston olisi pyrittävä kohdentamaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen. Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.

(2)Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.

(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) xx/xx [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 3 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) n annettu yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, jäljempänä ’rahastot’, myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa yhtenäisellä tavalla. Yhteisiä säännöksiä sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKR:n osaan. Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnoinnin kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Se sisältää siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelun sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Myös tukikelpoisuussääntöjen osalta on vahvistettu yhteiset säännökset, ja rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta on määritetty erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja. Täydentävyydet eri rahastojen, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä olisi kuvattava asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti kumppanuussopimuksessa.

(4)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella. Nämä säännöt vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) xx/xx [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 4 (varainhoitoasetus), ja niissä määritetään erityisesti menettely talousarvion laatimiselle ja sen toteuttamiselle käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. Perussopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle.

(5)Suoran hallinnoinnin puitteissa olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä. EMKR:n olisi myös mahdollistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) xx/xx 5 (InvestEU-asetus) mukaisesti toteutettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

(6)EMKR:n tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tuella olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(7)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimille asetetut prioriteetit ja tulokset, kun erityisesti otetaan huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

(8)Asetuksessa (EU) N:o xx/xx 6 vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.

(9)Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.

(10)EMKR:llä olisi oltava seuraavat neljä toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla; kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.

(11)Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.

(12)Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 14). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut edistämään merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta, kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet ja poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä käytävissä neuvotteluissa olisi päästävä tähän tulokseen. Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa Maailman kauppajärjestön kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat kalastuksen ylikapasiteettia ja liikakalastusta.

(13)Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(14)EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.

(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 (YKP-asetus), 42 artiklan mukaisesti unionin rahoitustuen myöntäminen EMKR:stä edellyttää YKP:n sääntöjen noudattamista. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, olisi hylättävä.

(16)Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen ja maksujen keskeyttämisestä sekä rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio tai tuensaaja on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.

(17)YKP on viime vuosina edistänyt paljon kalakantojen palauttamista terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa.

(18)Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.

(19)EMKR:n olisi pyrittävä saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevat YKP:n tavoitteet. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.

(20)EMKR:n tuella olisi pyrittävä saavuttamaan ja säilyttämään kalastuksen kestävään enimmäistuottoon perustuva kestävä kalastus ja minimoimaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin. Tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja.

(21)Purkamisvelvoite on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.

(22)EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.

(23)Kalastuksenvalvonta on äärimmäisen tärkeää YKP:n täytäntöönpanossa. Tästä syystä EMKR:stä olisi myönnettävä yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa tukea neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 8 (valvonta-asetus) määritellyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. EMKR:n erityistuki on perusteltavissa tietyillä valvonta-asetuksen tarkistukseen sisältyvillä velvoitteilla, joita ovat pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien alusten pakollinen paikannusjärjestelmä ja sähköinen raportointijärjestelmä, pakolliset sähköiset etävalvontajärjestelmät ja pakollinen propulsiivisen konetehon jatkuva mittaaminen ja tallentaminen. Jäsenvaltioiden investointeja valvontaan liittyvään omaisuuteen voitaisiin lisäksi käyttää myös merivalvontaan ja yhteistyöhön rannikkovartiotoiminnoissa.

(24)YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004 9 (tiedonkeruupuiteasetus) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen kanssa.

(25)EMKR:n olisi tuettava YKP:n tehokasta tietoon perustuvaa täytäntöönpanoa ja hallinnointitapaa suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla antamalla tieteellisiä lausuntoja, kehittämällä unionin kalastuksenvalvontajärjestelmää ja panemalla se täytäntöön, neuvoa-antavien toimikuntien toiminnalla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla kansainvälisille järjestöille.

(26)YKP:lle asetettujen suojelutavoitteiden saavuttamisen haasteellisuuden vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea toimia, joilla edistetään kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnoimista. Tässä yhteydessä on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten YKP-asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemeille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista. Laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja suojelutavoitteiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevalle tuelle olisi asetettava tiukat ehdot ja sen olisi oltava sidoksissa tulosten saavuttamiseen. Se olisi sen vuoksi toteutettava ainoastaan asetuksessa (EU) N:o [yleisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetyllä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella. Komission ei tässä mekanismissa pitäisi myöntää jäsenvaltioille korvauksia kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella vaan edellytysten täyttymisen ja tulosten saavuttamisen perusteella. Tätä varten komission olisi delegoidulla säädöksellä vahvistettava nämä edellytykset, joiden olisi liityttävä YKP:n suojelutavoitteiden saavuttamiseen.

(27)Kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, ja poikkeukselliset olosuhteet voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksena kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä, taikka kiireellisistä toimenpiteistä, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson aikana. Ankeriaan kalastuksen erityispiirteet olisi otettava huomioon tällaisen tuen myöntämisedellytyksissä.

(28)Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.

(29)Kuten komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 24 päivänä lokakuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 10 todetaan, syrjäisimmillä alueilla on perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valtteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvauksiin ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmille alueille aiheutuu niiden sijainnista ja eristyneisyydestä. Tällainen tuki olisi rajattava prosenttimäärään näistä kokonaismäärärahoista. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä kuin mitä muihin toimiin sovelletaan.

(30)Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi voitava myöntää merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen. Sen vuoksi olisi maksettava korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä ja myönnettävä tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY 11 (meristrategian puitedirektiivi) vahvistettu meriympäristön hyvä tila, sekä mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY 12 (luontotyyppidirektiivi) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti ja direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY 13 (lintudirektiivi) mukaiseen lajien suojeluun. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa 14 esitellyn muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.

(31)Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.

(32)EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.

(33)Elintarviketurva edellyttää tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 15 (YMJ-asetus) tavoitteiden mukaisesti. EMKR:n tukea olisi erityisesti oltava saatavilla tuottajaorganisaatioiden tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien toteutukseen, uusien myyntikanavien edistämiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja levittämiseen.

(34)Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Tällaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, ei avustuksina.

(35)Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.

(36)Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinkelpoisuutta. EMKR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKR:n tukea olisi oltava saatavilla yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan pitäisi lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden olisi varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi siten vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.

(37)EMKR:n olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava tukea kestävää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.

(38)EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.

(39)Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten ilmastonmuutos, happamoituminen, liikakalastus, pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on neuvoston päätöksen 98/392/EY 16 nojalla sopimuspuoli Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, johon monet ihmisten toiminnan sääntelyyn ja hallintaan valtamerillä tähtäävät lainkäyttöoikeudet, instituutiot ja erityisjärjestelyt perustuvat. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisten toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi.

(40)Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” 17 mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen.

(41)Kansainvälistä valtamerten hallinnointia edistävillä EMKR:n toimilla on pyrittävä parantamaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sääntöjä ja instituutioita, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisten toimintaa valtamerillä. EMKR:n olisi rahoitettava kansainvälisiä järjestelyjä, joihin unioni on sitoutunut aloilla, jotka eivät kuulu useiden eri kolmansien maiden kanssa tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten (kalastuskumppanuussopimusten) soveltamisalaan, sekä unionin lakisääteisiä jäsenmaksuja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä. Kalastuskumppanuussopimuksia ja alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä rahoitetaan edelleen unionin talousarvion eri osista.

(42)Rajavalvonnan ja merellisen turvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tietojenvaihto sekä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välinen unionin raja- ja merivartiostojen yhteistyö on Euroopan unionin neuvoston 24. kesäkuuta 2014 hyväksymässä Euroopan unionin merellisessä turvallisuusstrategiassa ja 16. joulukuuta 2014 hyväksymässä toimintasuunnitelmassa keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi EMKR:n olisi tuettava merivalvonnan ja rannikkovartiostojen yhteistyötä sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa, muun muassa tekemällä hankintoja monialaisia merialan operaatioita varten. Sen olisi myös mahdollistettava asianomaisten virastojen antama tuki merivalvonnan ja merellisen turvallisuuden alalla välillisen hallinnoinnin kautta.

(43)Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi laadittava kustakin merialueesta analyysi, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. Ohjelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, kestävän sinisen talouden sosioekonominen tuloksellisuus, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen, merten roskaantumisen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

(44)EMKR:n tuen tuloksellisuutta jäsenvaltioissa olisi arvioitava indikaattoreiden pohjalta. Jäsenvaltioiden olisi raportoitava edistymisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen, ja komission olisi suoritettava jäsenvaltioiden laatimien vuotuisten tuloksellisuuskertomusten perusteella tuloksellisuuden tarkastelu, jotta mahdolliset ongelmat täytäntöönpanossa ja korjaavat toimet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön yhteinen seuranta- ja arviointikehys.

(45)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 18 22 ja 23 kohdan mukaan EMKR:ää on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä EMKR:n käytännön vaikutuksista.

(46)Komission olisi toteutettava tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKR:ää ja sen toimia ja tuloksia. EMKR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla olisi tuettava myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät EMKR:n toimintalinjoihin.

(47)Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 19 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 20 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 21 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 22 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 23 mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan EMKR:n hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhteydessä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti.

(48)Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679 24 vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

(49)Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavista: sen ajanjakson käynnistyskynnyksen ja keston määrittäminen, jonka ajan hakemus ei hakemusten hyväksyttävyysperusteiden mukaan ole hyväksyttävä; säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseen liittyvien edellytysten määrittely kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen kustannuksiin perustumatonta rahoitusta varten; syrjäisimpien alueiden erityisistä haitoista johtuvien lisäkustannusten laskentaperusteiden määrittely; maksuajan kulumisen keskeyttämisen käynnistävien jäsenvaltioiden vakavien noudattamatta jättämisten määrittely; maksujen keskeyttämisen käynnistävien jäsenvaltioiden vakavien noudattamatta jättämisten määrittely; sovellettavien rahoitusoikaisujen tason vahvistamisperusteiden ja kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteiden määrittely; liitteen I muuttaminen sekä yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän vahvistaminen. Jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 508/2014 25 perustetusta järjestelmästä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat siirtymäedellytysten vahvistamista.

(50)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta seuraavien osalta: toimintaohjelmien ja niiden muutosten hyväksyminen, tiedonkeruuta koskevien kansallisten työsuunnitelmien hyväksyminen sekä maksujen keskeyttäminen ja rahoitusoikaisujen tekeminen.

(51)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tiedonkeruuta koskevien kansallisten työsuunnitelmien esittämisen menettelyjen, muodon ja aikataulun sekä vuotuisten täytäntöönpanokertomusten esittämisen osalta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO: YLEISTÄ

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Siinä vahvistetaan EMKR:n toimintalinjat, sen talousarvio ohjelmakaudella 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoituksen myöntämistä koskevat erityissäännöt, jotka täydentävät EMKR:ään sovellettavia asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisia yleisiä sääntöjä.

2 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan unionin alueella toteutettaviin toimiin, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

3 artikla

Määritelmät

1.Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1379/2013 5 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklassa ja asetuksen (EU) [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 2 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 2 artiklan 6 kohdan mukaisia rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

2)’yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä’ (CISE) eri alojen ja maiden väliseen merivalvontaan osallistuvien viranomaisten välisen tietojenvaihdon tukemiseksi kehitettyjen järjestelmien ympäristöä, jolla lisätään viranomaisten tietoisuutta merellä tapahtuvasta toiminnasta;

3)’merivartiostolla’ kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiotehtäviä, joihin kuuluvat meriturvallisuus, merellinen turvallisuus, merellä harjoitettava tullitoiminta, ihmiskaupan ja salakuljetuksen ehkäiseminen ja estäminen, verkkosovelluksia hyödyntävä merenkulun lainvalvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, meriympäristön suojelu, etsintä- ja pelastustoimet, onnettomuus- ja katastrofivalmiudet, kalastuksen valvonta ja muu näiden tehtävien hoitamiseen liittyvä toiminta;

4)’Euroopan meripoliittisella seurantakeskuksella ja tietoverkolla’ (EMODnet) kumppanuutta meritietojen ja metadatan kokoamiseksi, jotta nämä hajanaiset resurssit ovat paremmin saatavilla ja käytettävissä julkisten ja yksityisten käyttäjien keskuudessa tarjoamalla laatuvarmennettuja, yhteentoimivia ja yhdenmukaistettuja meritietoja;

5)’koekalastuksella’ sellaisten kantojen kalastusta, joita ei ole kalastettu tai joita ei ole kalastettu tietyllä pyydystyypillä tai tekniikalla viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana;

6)’kalastajalla’ luonnollista henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista kalastustoimintaa;

7)’sisävesikalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa sisävesillä aluksilla tai muilla välineillä, myös niillä, joita käytetään talvikalastukseen;

8)’kansainvälisellä valtamerten hallinnoinnilla’ unionin aloitetta, jolla parannetaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sopimuksia, järjestelyjä, sääntöjä ja instituutioita johdonmukaisella, monialaisella ja sääntöihin perustuvalla lähestymistavalla sen varmistamiseksi, että valtameret ovat terveitä, turvallisia, turvattuja, puhtaita ja kestävästi hoidettuja;

9)’meripolitiikalla’ unionin politiikkaa, jonka tavoitteena on edistää yhdennettyä ja johdonmukaista päätöksentekoa, jolla maksimoidaan unionin – erityisesti rannikko- ja saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden sekä kestävän sinisen talouden eri alojen – kestävä kehitys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus johdonmukaisella mereen liittyvällä politiikalla ja asiaankuuluvalla kansainvälisellä yhteistyöllä;

10)’merellisellä turvallisuudella ja merivalvonnalla’ toimintaa, jonka tarkoituksena on ymmärtää sekä tarvittaessa estää ja hallita kokonaisvaltaisesti kaikkia merellisiä tapahtumia ja toimia, jotka voivat vaikuttaa meriturvallisuuteen ja merelliseen turvallisuuteen, lainvalvontaan, puolustukseen, rajavalvontaan, meriympäristön suojeluun, kalastuksen valvontaan, kauppaan ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseen;

11)’merten aluesuunnittelulla’ prosessia, jonka puitteissa jäsenvaltion viranomaiset tarkastelevat ja organisoivat ihmisen toimintaa merialueilla ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

12)’tuottavilla vesiviljelyinvestoinneilla’ investointeja vesiviljelytuotantoon käytettäviin laitteisiin tai tiloihin taikka niiden rakentamiseen, laajentamiseen tai uudenaikaistamiseen;

13)’merialuestrategialla’ yhdennettyä kehystä samalla merialueella tai yhdellä tai useammalla sen osa-alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden yhteisiin merialan haasteisiin vastaamiseksi sekä yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi, jotta voidaan saavuttaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; komissio laatii sen yhteistyössä asianomaisten maiden, niiden alueiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

14)’pienimuotoisella rannikkokalastuksella’ kalastusta, jota harjoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 26 2 artiklan 1 kohdassa lueteltuja vedettäviä pyydyksiä;

15)’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa;

4 artikla

Toimintalinjat

 

EMKR osallistuu YKP:n ja meripolitiikan täytäntöönpanoon. Sen toimintalinjat ovat seuraavat:

1)kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;

2)unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla;

3)kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen;

4)kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen.

EMKR:n tuella edistetään ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettua menettelytapaa noudattaen.

II LUKU

Rahoituskehys

5 artikla

Talousarvio

1.EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.EMKR:lle II osaston mukaan kohdennettu osuus määrärahoista toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 63 artiklan mukaisesti.

3.EMKR:lle III osaston mukaan kohdennettu osuus määrärahoista toteutetaan joko suoraan komission toimesta asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisen hallinnoinnin puitteissa mainitun asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

6 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 311 000 000 euroa käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.

2.Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään

a)102 000 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,

b)82 000 000 euroa Kanariansaarten osalta,

c)131 000 000 euroa Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.

3.Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitettu korvaus saa olla enintään 50 prosenttia kustakin 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta määrärahasta.

4.Vähintään 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava 19 ja 20 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin. Jäsenvaltiot, joilla ei ole pääsyä unionin vesille, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta ottaen huomioon niiden valvontaa ja tiedonkeruuta koskevat tehtävät.

5.Jäsenvaltiokohtainen unionin rahoitustuki, joka myönnetään EMKR:stä 17 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin, ei saa ylittää korkeampaa seuraavista kahdesta kynnyksestä:

a)6 000 000 euroa tai

b)10 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta.

6.EMKR voi asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 30–32 artiklan mukaisesti myöntää jäsenvaltion aloitteesta tukea tekniseen apuun rahaston tehokasta hallinnointia ja käyttöä varten.

7 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvien määrärahojen jakaminen

Jäsenvaltioiden käytettävissä ohjelmakaudella 2021–2027 olevat 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan liitteessä V olevassa taulukossa.

8 artikla

Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 829 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää EMKR:n täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

EMKR voi komission aloitteesta ja noudattaen enimmäismäärää, joka on 1,7 prosenttia 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, myöntää tukea erityisesti

a)asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 29 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten;

b)kestävää kalastusta koskevien kalastuskumppanuussopimusten valmisteluun, seurantaan ja arviointiin sekä unionin osallistumiseen alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin;

c)paikallisten toimintaryhmien eurooppalaisen verkoston perustamiseen.

3.EMKR myöntää tukea tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvän tiedotuksen ja viestinnän kustannuksiin.

III LUKU

Ohjelmasuunnittelu    

9 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen ohjelmasuunnittelu

1.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 16 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi ohjelma pannakseen täytäntöön 4 artiklassa tarkoitetut toimintalinjat.

2.Jäljempänä olevan II osaston mukainen tuki on organisoitava liitteessä II vahvistettujen tuen kohteiden mukaan.

3.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 17 artiklassa tarkoitettujen osatekijöiden lisäksi ohjelmassa on oltava

a)vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsittelevä analyysi tilanteesta ja niiden tarpeiden määrittely, jotka ohjelman kattamalla maantieteellisellä alueella, mukaan lukien tarvittaessa merialueet, on täytettävä;

b)15 artiklassa tarkoitettu pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma;

c)tarvittaessa 4 kohdassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat.

4.Asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua syrjäisimpää aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään

a)strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;

b)kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista, mukaan luettuina

i)    II osaston mukainen kalastus- ja vesiviljelyalan rakenteellinen tuki;

ii)    21 artiklassa tarkoitettu lisäkustannusten korvaus;

iii)    muut kestävään siniseen talouteen tehtävät investoinnit, joita tarvitaan rannikkoalueiden kestävään kehitykseen.

5.Komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan tarvittaessa huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.

6.Komissio arvioi ohjelman asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 18 artiklan mukaisesti. Arvioinnissaan komissio ottaa erityisesti huomioon

a)sen, että ohjelman vaikutus 4 artiklassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin maksimoidaan;

b)tasapainon jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuosittain ilmoittamien laivastojen kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välillä;

c)tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan nojalla hyväksytyt monivuotiset hoitosuunnitelmat, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 19 artiklan nojalla hyväksytyt hoitosuunnitelmat ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suositukset, jos ne koskevat unionia;

d)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen;

e)uusimman näytön kestävän sinisen talouden ja erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisesta tuloksellisuudesta;

f)tarvittaessa 5 kohdassa tarkoitetut analyysit;

g)ohjelman vaikutuksen meriekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen; Natura 2000 -verkostoon liittyvän tuen on oltava direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan 4 kohdan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaista;

h)ohjelman vaikutuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin xx/xx [direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä] 27 mukaiseen merten roskaantumisen vähentämiseen;

i)ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

7.Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla ohjelma hyväksytään, jollei asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 18 artiklasta muuta johdu. Komissio hyväksyy ehdotetun ohjelman, mikäli tarvittavat tiedot on toimitettu.

8.Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla ohjelman muutokset hyväksytään, jollei asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 19 artiklasta muuta johdu.

10 artikla

Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen ohjelmasuunnittelu

Jäljempänä oleva III osasto on pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa on tarvittaessa esitettävä 47 artiklassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

II OSASTO: YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN PIIRIIN KUULUVA TUKI

I LUKU

Tukea koskevat yleiset periaatteet

11 artikla

Valtiontuki

1.Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.Perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja jotka kuuluvat perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan.

3.Kansallisia säännöksiä, joilla otetaan käyttöön tämän asetuksen säännöksiä laajempi julkinen rahoitus 2 kohdassa tarkoitetuille maksuille, kohdellaan 1 kohdan perusteella kokonaisuutena.

12 artikla

Hakemusten hyväksyttävyys

1.Tuensaajan hakemus tuen saamiseksi EMKR:stä ei ole hyväksyttävä 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen tuensaaja

a)on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 28 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön mukaisiin vakaviin rikkomuksiin;

b)on osallistunut asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdassa vahvistetussa unionin LIS-alusluettelossa olevien kalastusalusten tai mainitun asetuksen 33 artiklassa vahvistetuiksi yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi todettujen maiden lipun alla purjehtivan aluksen toimintaan, hallinnointiin tai omistamiseen tai

c)on syyllistynyt johonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY 29 3 ja 4 artiklassa vahvistetuista ympäristörikoksista, kun hakemus koskee 23 artiklan mukaista tukea.

2.Hakemuksen jätettyään tuensaajan on täytettävä 1 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävyysedellytykset toimen koko täytäntöönpanon ajan ja viiden vuoden ajan sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle.

3.Tuensaajan hakemus ei ole hyväksyttävä 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen tuensaaja on syyllistynyt petokseen, sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2017/1371/EU 30 3 artiklassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pidemmälle meneviä kansallisia sääntöjä, joista on sovittu asianomaisen jäsenvaltion kanssa kumppanuussopimuksessa.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti seuraavien osalta:

a)1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson, jona hakemus ei ole hyväksyttävä, käynnistyskynnyksen ja keston määrittely niin, että ne ovat oikeassa suhteessa vakavan rikkomuksen, rikoksen tai petoksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistumiseen ja että kesto on vähintään yhden vuoden pituinen;

b)1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson alkamis- tai päättymispäivät.

5.Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että EMKR:lle hakemuksen jättävät tuensaajat toimittavat hallintoviranomaiselle allekirjoitetun lausuman siitä, että ne täyttävät 1 ja 3 kohdassa luetellut perusteet. Jäsenvaltioiden on tarkistettava lausuman paikkansapitävyys ennen toimen hyväksymistä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetuista rikkomuksia koskevista kansallisista rekistereistä saatavien tietojen tai muiden saatavilla olevien tietojen pohjalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tarkistuksen toteuttamiseksi jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä annettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetun rikkomuksia koskevan kansallisen rekisterinsä sisältämät tiedot.

13 artikla

Tukeen oikeuttamattomat toimet

Seuraaviin toimiin ei voida myöntää EMKR:n tukea:

a)kalastusaluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet tai sellaisten laitteiden hankinnan tukeminen, jotka parantavat aluksen kykyä löytää kalaa;

b)kalastusalusten rakentaminen ja hankinta tai kalastusalusten tuonti, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;

c)kalastusalusten siirto tai lippuvaltion vaihto kolmansiin maihin, mukaan luettuna yhteisyritysten perustaminen kyseisten maiden kumppaneiden kanssa;

d)kalastustoiminnan tilapäinen tai pysyvä lopettaminen, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;

e)koekalastus;

f)yrityksen omistuksen siirtäminen;

g)suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta;

h)uusien satamien, uusien purkupaikkojen tai uusien huutokauppahallien rakentaminen;

i)markkinoiden interventiomekanismit, joiden tarkoituksena on tarjonnan vähentämiseksi vetää kalastus- tai vesiviljelytuotteita markkinoilta tilapäisesti tai pysyvästi, jotta voidaan estää hintojen lasku tai ajaa hintoja ylös; edellisen laajennuksena logistiikkaketjuun kuuluva varastointi, jolla olisi joko tahallisesti tai tahattomasti samat vaikutukset;

j)kalastusaluksiin tehtävät investoinnit, jotka ovat tarpeen unionin tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset;

k)investoinnit kalastusaluksiin, jotka ovat harjoittaneet toimintaa merellä vähemmän kuin 60 päivää vuodessa kumpanakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneinä kahtena kalenterivuotena.

II LUKU

Toimintalinja 1: Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

1 jakso

Yleiset edellytykset

14 artikla

Tuen yleinen soveltamisala

1.Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista.

2.Jos alukselle myönnetään tämän luvun mukaista tukea, alusta ei saa siirtää eikä sen lippuvaltiota vaihtaa unionin ulkopuolelle vähintään viiden vuoden ajan tukea saaneen toimen loppumaksusta.

3.Tämän luvun mukaista tukea sovelletaan myös sisävesikalastukseen, lukuun ottamatta 15 ja 17 artiklaa.

2 jakso

Pienimuotoinen rannikkokalastus

15 artikla

Pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma

1.Jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan kehittämisstrategia kannattavaa ja kestävää pienimuotoista rannikkokalastusta varten. Strategiassa on tapauksen mukaan oltava seuraavat osat:

a)kalastuskapasiteetin mukauttaminen ja hallinnointi;

b)meriympäristölle vähiten vahinkoa aiheuttavien vaikutuksiltaan vähäisten, ilmastonmuutoksen kestävien ja vähähiilisten kalastuskäytäntöjen edistäminen;

c)alan arvoketjun ja kaupan pitämistä koskevien strategioiden edistäminen;

d)osaamisen, tietämyksen ja innovoinnin edistäminen ja valmiuksien kehittäminen;

e)terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantaminen kalastusaluksilla;

f)tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, seurantaa, tarkastuksia ja valvontaa koskevien vaatimusten noudattamisen parantaminen;

g)osallistuminen merialueiden osallistavaan hallinnointiin, mukaan lukien suojellut merialueet ja Natura 2000 -alueet;

h)toimintojen monipuolistaminen laajemmassa kestävässä sinisessä taloudessa;

i)kollektiivinen järjestäytyminen sekä osallistuminen päätöksentekoon ja lausuntomenettelyihin.

2.Toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon FAO:n vapaaehtoisesti noudatettava ohjeisto kestävän pienimuotoisen kalastuksen turvaamisesta ja tarvittaessa Välimeren yleisen kalastuskomission alueellinen toimintasuunnitelma pienimuotoiselle kalastukselle.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun strategian täytäntöönpanon seuraamiseksi toimintasuunnitelmassa on asetettava erityiset välitavoitteet ja tavoitteet, jotka yhdistetään asianomaisiin indikaattoreihin 37 artiklassa tarkoitetussa seuranta- ja arviointikehyksessä.

16 artikla

Investoinnit pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin

1.EMKR voi tukea seuraavanlaisia investointeja pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin, jotka kuuluvat sellaiseen laivaston osaan, jonka osalta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kapasiteetti ja tuon laivaston osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa:

a)sellaisen nuoren kalastajan ensimmäinen kalastusalushankinta, joka on hakemusta jättäessään alle 40 vuoden ikäinen ja työskennellyt vähintään viiden vuoden ajan kalastajana tai jolla on riittävä ammatillinen pätevyys;

b)pääkoneen tai apukoneen korvaaminen tai nykyaikaistaminen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on oltava varustettu merikalastusta varten, ja niiden on oltava iältään 5–30 vuotta.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää seuraavin edellytyksin:

a)uuden tai nykyaikaistetun koneen teho ei ole kilowatteina ilmaistuna suurempi kuin korvattavassa koneessa;

b)koneen korvaamisesta tai nykyaikaistamisesta mahdollisesti johtuva kalastuskapasiteetin kilowatteina ilmaistu vähennys poistetaan pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä;

c)jäsenvaltio on fyysisesti tarkastanut kalastusaluksen konetehon sen varmistamiseksi, ettei se ylitä kalastusluvassa ilmoitettua konetehoa.

4.Tukea ei saa myöntää tämän artiklan nojalla, jos arviointia kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä selvityksessä sen laivaston osan osalta, johon asianomaiset alukset kuuluvat, ole laadittu mainitussa asetuksessa tarkoitetuissa yhteisissä suuntaviivoissa vahvistettujen biologisten, taloudellisten ja aluksen käyttöön liittyvien indikaattoreiden perusteella.

3 jakso

Erityiset tuen kohteet

17 artikla

Kalastuksenhoito ja kalastuslaivastojen hallinnointi

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastuksenhoitoon ja kalastuslaivastojen hallinnointiin.

2.Jos 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

a)toiminnan lopettaminen kuuluu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman välineisiin;

b)toiminnan lopettaminen tapahtuu romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta kuin kaupallisen kalastuksen harjoittamista varten YKP:n tavoitteiden ja monivuotisten suunnitelmien mukaisesti;

c)kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kalenterivuotena;

d)vastaava kalastuskapasiteetti poistetaan pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä ja kalastuslisenssit ja -luvat peruutetaan pysyvästi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti; ja

e)tuensaaja ei saa rekisteröidä minkäänlaista kalastusalusta viiden vuoden kuluessa tuen saamisesta.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tuki kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen pannaan asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan ja 89 artiklan mukaisesti täytäntöön kustannuksiin perustumattomana rahoituksena, ja sen perusteiden on oltava seuraavat:

a)edellytykset täyttyvät asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan i alakohdan mukaisesti ja

b)tulokset saavutetaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

Siirretään komissiolle valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan a alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklassa tarkoitettujen säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseen.

4.Tukea ei saa myöntää 2 kohdan nojalla, jos arviointia kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä selvityksessä ole laadittu sen laivaston osan osalta, johon asianomaiset alukset kuuluvat, mainitussa asetuksessa tarkoitetuissa yhteisissä suuntaviivoissa vahvistettujen biologisten, taloudellisten ja aluksen käyttöön liittyvien indikaattoreiden perusteella.

18 artikla

Kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää korvaamaan kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen, joka johtuu

a)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklan 1 kohdan a, b, c ja j alakohdassa tarkoitetuista säilyttämistoimenpiteistä tai vastaavista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymistä säilyttämistoimenpiteistä, jos ne koskevat unionia;

b)komission toimenpiteistä, kun meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklassa tarkoitettu vakava uhka;

c)kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tai sen pöytäkirjan soveltamisen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi; tai

d)asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamista luonnonkatastrofeista tai ympäristövahingoista.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain, jos

a)asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta pysäytetään yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivän ajaksi; ja

b)toiminnan lopettamisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään vain

a)sellaisten kalastusalusten omistajille, jotka on rekisteröity aktiivisiksi ja jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kalenterivuotena; tai

b)kalastajille, jotka ovat työskennelleet vähintään 120 päivän ajan kunakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneenä kolmena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota ylimääräinen lopettaminen koskee.

Viittaus merelläolopäivien lukumäärään tässä kohdassa ei koske ankeriaan kalastusta.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan ohjelmakaudella 2021–2027 myöntää enintään kuuden kuukauden ajan alusta kohden.

5.Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta lopettamisajanjakson ajaksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että kyseinen alus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota ylimääräinen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään.

19 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten.

2.Poiketen siitä, mitä 13 artiklan j alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi lisäksi kattaa

a)valvontatarkoituksiin käytettäviin pakolliseen paikannusjärjestelmään ja sähköiseen raportointijärjestelmään tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille ainoastaan, jos on kyse pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavista kalastusaluksista;

b)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon tarkastamiseen käytettäviin pakollisiin etävalvontajärjestelmiin tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille;

c)pakolliseen propulsiivisen konetehon jatkuvaan mittaamiseen ja tallentamiseen käytettävien laitteiden hankinnan ja asennuksen aluksille.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tuella voidaan myös edistää 28 artiklassa tarkoitettua merivalvontaa ja 29 artiklassa tarkoitettua eurooppalaista yhteistyötä rannikkovartiotoimintojen alalla.

4.Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

20 artikla

Tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 27 artiklassa säädetään ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetään, asetuksen (EU) N:o 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella.

2.Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien menettelyjä, muotoa ja jättämisaikatauluja koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla 1 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat hyväksytään tai niitä muutetaan, viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, josta alkaen työsuunnitelmaa on määrä soveltaa.

21 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta tuensaajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.

2.Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on 7 kohdan mukaisesti vahvistettuja perusteita noudattaen määriteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden osalta korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.

4.Korvausta ei myönnetä sellaisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, jotka

a)ovat kolmansien maiden alusten pyytämiä, lukuun ottamatta neuvoston asetuksen (EU) 2015/1565 31 mukaisesti Venezuelan lipun alla purjehtivia unionin vesillä toimivia kalastusaluksia;

b)ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, joita ei ole rekisteröity 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamissa;

c)on tuotu kolmansista maista.

5.Edellä 4 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos asianomaisen syrjäisimmän alueen jalostusteollisuuden olemassa oleva kapasiteetti on suurempi kuin toimitetun raaka-aineen määrä.

6.Tuensaajille 1 kohdassa tarkoitetuista toimista syrjäisimmillä alueilla tai näiden alueiden satamissa rekisteröidyn aluksen omistamisesta maksettavassa korvauksessa on liiallisten korvausten välttämiseksi otettava huomioon seuraavat seikat:

a)kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen tai tuoteryhmän osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja

b)muuntyyppiset julkiset tuet, jotka vaikuttavat lisäkustannusten tasoon.

7.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti kyseessä olevien alueiden erityisistä haitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemisperusteiden vahvistamiseksi.

22 artikla

Merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla suojellaan ja ennallistetaan merten ja rannikkojen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, sisävedet mukaan luettuina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi kattaa

a)korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä;

b)asianmukaisiin merestä kerättyjen kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteisiin tehtävät investoinnit satamissa;

c)toimet direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdan mukaisen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi;

d)direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön otettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanon;

e)Natura 2000 -alueiden hoidon, ennallistamisen ja seurannan direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti;

f)direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisen lajien suojelun direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti.

III LUKU

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

23 artikla

Vesiviljely

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädettyyn kestävän vesiviljelyn edistämiseen. EMKR voi myös tukea eläinten terveyttä ja hyvinvointia vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 32 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 33 mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista.

3.Tuottaviin vesiviljelyinvestointeihin voidaan myöntää tukea tämän artiklan nojalla ainoastaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

24 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitäminen

EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin tähtääviin toimiin. Siitä voidaan myöntää myös toimiin, joilla edistetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä, laatua ja lisäarvoa.

25 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamiseen tehtäviin investointeihin. Tällaisen tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamista.

2.Tukea voidaan tämän artiklan nojalla myöntää ainoastaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

26 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää paikallisten talouksien ja yhteisöjen kestävään kehitykseen asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 25 artiklan mukaisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta.

2.EMKR:n tukea varten asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 26 artiklassa tarkoitetuissa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioissa on varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin hyödyntämällä ja vahvistamalla ympäristöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja.

27 artikla

Meriosaaminen

EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisten tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön tilasta seuraaviin tarkoituksiin:

a)direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisten seurantaa, alueiden nimeämistä ja hallintaa koskevien vaatimusten täyttäminen;

b)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/89/EU 34 tarkoitetun merten aluesuunnittelun tukeminen;

c)tietojen laadun ja jakamisen parantaminen Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) kautta.

V LUKU

Toimintalinja 4: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

28 artikla

Merivalvonta

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla edistetään yhteisen tietojenvaihtoympäristön tavoitteiden saavuttamista.

2.Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

29 artikla

Rannikkovartiostojen yhteistyö

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää kansallisten viranomaisten toteuttamiin toimiin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 35  53 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1625 36  2 b artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/1626 37  7 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen yhteistyöhön rannikkovartiotoimintojen alalla.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille toimille myönnettävällä tuella voidaan myös 19 artiklassa vahvistetuin edellytyksin auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön unionin kalastuksenvalvontajärjestelmä.

3.Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

VI LUKU

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

1 jakso

EMKR:n tuki

30 artikla

Lisäkustannusten tai tulonmenetysten laskenta

Tuki, joka myönnetään lisäkustannusten tai tulonmenetysten perusteella, myönnetään jossakin asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitetuista muodoista.

31 artikla

Yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen

EMKR:n yhteisrahoituksen enimmäismäärät tuen kohteen mukaan vahvistetaan liitteessä II.

32 artikla

Julkisen tuen intensiteetti

1.Jäsenvaltioiden on sovellettava enimmäisintensiteettiä, joka on 50 prosenttia toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tietyille tuen kohteille ja tietyntyyppisille toimille asetetaan tuen intensiteetin erityiset enimmäismäärät liitteessä III.

3.Jos jokin toimi voidaan luokitella useaan liitteen III riveistä 2–16, sovelletaan korkeinta tuen enimmäisintensiteettiä.

4.Jos jokin toimi voidaan luokitella yhteen tai useampaan liitteen III riveistä 2–16 ja samaan aikaan riville 1, sovelletaan rivillä 1 olevaa tuen enimmäisintensiteettiä.

2 jakso

Varainhoito

33 artikla

Maksuajan kulumisen keskeyttäminen

1.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 90 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos saadaan todisteita siitä, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

2.Ennen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle noudattamatta jättämisen todisteista ja antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun keskeyttämisen on oltava oikeasuhtainen sääntöjen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetun noudattamatta jättämisen määrittelyä varten.

34 artikla

Maksujen keskeyttäminen

1.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 91 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

2.Ennen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle katsovansa sen jättäneen vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä ja antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun lykkäämisen on oltava oikeasuhtainen sääntöjen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetun vakavan noudattamatta jättämisen määrittelyä varten.

35 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 97 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava rahoitusoikaisuja, jos tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei noudateta.

2.Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusoikaisuja tehtäessä määritettävä oikaisun määrä, jonka on oltava oikeassa suhteessa tuensaajan rikkomuksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen ja EMKR:n rahoitusosuuden merkitykseen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

36 artikla

Komission tekemät rahoitusoikaisut

1.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 98 artiklan 5 kohdan mukaan komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä rahoitusoikaisuista, joilla peruutetaan ohjelmalle myönnetty unionin rahoitusosuus kokonaan tai osittain, jos komissio tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että

a)tapaukset, joissa tuensaaja ei noudata 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn aloittamista, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin;

b)tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä, mikä on johtanut 34 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin.

2.Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

3.Jos niiden menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, jotka ovat yhteydessä siihen, ettei jäsenvaltio ole noudattanut YKP:n sääntöjä, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään sovellettavan rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet sekä kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet.

3 jakso

Seuranta ja raportointi

37 artikla

Seuranta- ja arviointikehys

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan EMKR:n edistymisestä 4 artiklassa säädettyjen toimintalinjojen toteuttamisessa, esitetään liitteessä I.

2.Jotta varmistetaan tehokas arviointi siitä, miten EMKR edistyy toimintalinjojensa toteutuksessa, komissiolle siirretään valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamisesta, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää ja tähän asetukseen voidaan lisätä säännökset seuranta- ja arviointikehyksen perustamisesta.

38 artikla

Vuotuinen tuloksellisuuskertomus

1.Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 36 artiklan 6 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuotuinen tuloksellisuuskertomus viimeistään kuukautta ennen vuotuista tarkastelukokousta. Ensimmäinen kertomus on toimitettava vuonna 2023 ja viimeinen vuonna 2029.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on kuvailtava edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa sekä asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 12 artiklassa tarkoitettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi siinä on kuvailtava seikkoja, jotka mahdollisesti vaikuttavat muiden ohjelmien suoritustasoon sekä toimenpiteitä näiden seikkojen käsittelemiseksi.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus tutkitaan vuotuisessa tarkastelukokouksessa asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 36 artiklan mukaisesti.

4.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen esittämistä koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

III OSASTO SUORAAN JA VÄLILLISESTI HALLINNOITAVA TUKI

39 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän osaston mukaista tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella, lukuun ottamatta teknistä apua.

I LUKU

Toimintalinja 1: Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

40 artikla

YKP:n täytäntöönpano

EMKR tukee YKP:n täytäntöönpanoa seuraavin keinoin:

a)tieteellisten lausuntojen ja tietämyksen tarjoaminen moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevien päätösten edistämiseksi yhteisessä kalastuspolitiikassa, myös asiantuntijoiden osallistumisella tieteellisten elinten työskentelyyn;

b)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittäminen ja täytäntöönpano;

c)niiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklan mukaisten neuvoa-antavien toimikuntien toiminta, joiden tavoitteena on olla osa YKP:tä ja tukea sitä;

d)kalastusalan kansainvälisille järjestöille maksettavat vapaaehtoiset rahoitusosuudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 29 artiklan ja 30 artiklan mukaisesti.

41 artikla

Merten puhtauden ja terveyden edistäminen

1.EMKR:n tukea voidaan myöntää merten puhtauden ja terveyden edistämiseen muun muassa direktiivin 2008/56/EY täytäntöönpanoa tukevilla toimilla sekä toimilla, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 5 kohdan j alakohdan mukaisesti, sekä muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoa.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen on oltava yhdenmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista koskevan tavoitteen kanssa.

II LUKU

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

42 artikla

Markkinatietous

EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä koskeviin komission toimiin asetuksen (EU) N:o 1379/2013 42 artiklan mukaisesti.

III LUKU

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

43 artikla

Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen

EMKR:n tukea voidaan myöntää meripolitiikan täytäntöönpanoon seuraavin keinoin:

a)kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän sinisen talouden edistäminen;

b)meripolitiikan integroidun hallinnon ja hallinnoinnin edistäminen, myös merten aluesuunnittelulla, merialuestrategioilla ja alueellisella merialan yhteistyöllä;

c)tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen kestävässä sinisessä taloudessa, mukaan lukien Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko (EMODnet);

d)merialan taitojen, valtamerten tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamisen parantaminen;

e)hankejatkumoiden ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kehittäminen.

IV LUKU

Toimintalinja 4: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

44 artikla

Merellinen turvallisuus ja merivalvonta

EMKR:n tukea voidaan myöntää merellisen turvallisuuden ja merivalvonnan edistämiseen muun muassa tietojen jakamisella, merivartiostojen ja viranomaisten yhteistyöllä sekä torjumalla rikollisuutta ja laitonta toimintaa merellä.

45 artikla

Kansainvälinen valtamerten hallinnointi

EMKR tukee valtamerten kansainvälisen hallinnointipolitiikan täytäntöönpanoa seuraavin keinoin:

a)vapaaehtoiset rahoitusosuudet valtamerten hallinnoinnin alalla toimiville kansainvälisille organisaatioille;

b)vapaaehtoinen osallistuminen ja koordinointi kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä organisaatioissa, elimissä ja instituutioissa Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten, järjestelyjen ja kumppanuuksien puitteissa;

c)valtamerikumppanuuksien toteuttaminen unionin ja valtamerialan toimijoiden kesken;

d)sellaisten asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten, järjestelyjen ja välineiden täytäntöönpano, joiden tavoitteena on edistää valtamerten parempaa hallinnointia, sekä sellaisten toimien, toimenpiteiden, välineiden ja tietämyksen kehittäminen, jotka mahdollistavat turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut valtameret;

e)kansainvälisten sopimusten, toimenpiteiden ja välineiden täytäntöönpano laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi;

f)valtameritutkimusta ja -tietoa koskeva kansainvälinen yhteistyö ja valtameritutkimuksen ja -tiedon kehittäminen.

V LUKU

Suoran ja välillisen hallinnoinnin mukaista täytäntöönpanoa koskevat säännöt

46 artikla

Unionin rahoituksen muodot

1.EMKR:stä voidaan myöntää rahoitusta jossakin asetuksessa (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] säädetyistä muodoista, erityisesti hankintoina mainitun asetuksen VII osaston mukaisesti tai avustuksina mainitun asetuksen VIII osaston mukaisesti. Lisäksi voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat 47 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusta yhdistäviin toimiin.

2.Avustusehdotusten arvioinnin voivat suorittaa riippumattomat asiantuntijat.

47 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

EMKR:n rahoitusta yhdistävät toimet on toteutettava asetuksen (EU) N:o [InvestEU-asetus] ja asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] X osaston mukaisesti.

48 artikla

Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Asetuksen III osaston mukaisen tuen väliarviointi on suoritettava heti kun täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun tuen täytäntöönpano on käynnistynyt.

3.Komissio suorittaa III osaston mukaisen tuen lopullisen arvioinnin täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua täytäntöönpanon päättymisestä.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

49 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen – myös muiden kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamien henkilöiden ja yhteisöjen – tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 127 artiklan mukaisesti.

50 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKR:ää ja sen toimia ja tuloksia. EMKR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin EMKR:n toimintalinjoihin.

51 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 197 artiklassa säädettyjen tukikelpoisuusperusteiden lisäksi sovelletaan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja tukikelpoisuusperusteita.

2.Tukikelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai sellaiseen kolmanteen maahan, joka mainitaan työohjelmassa 3 ja 4 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

3.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan.

IV OSASTO: MENETTELYSÄÄNNÖKSET

52 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 12, 17, 21, 33, 34, 36, 37 ja 55 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 17, 21, 33, 34, 36, 37 ja 55 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevan 12, 17, 21, 33, 34, 36, 37 tai 55 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

53 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa meri- ja kalatalousrahaston komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 38 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

V OSASTO: LOPPUSÄÄNNÖKSET

54 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetus (EU) N:o 508/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

55 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Jotta helpotetaan siirtymistä asetuksessa (EU) N:o 508/2014 perustetusta tukijärjestelmästä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle siirretään valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti komission asetuksen (EU) N:o 508/2014 nojalla hyväksymä tuki voidaan liittää osaksi tässä asetuksessa säädettyä tukea.

2.Tämän asetuksen estämättä asianomaisia toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 508/2014, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

3.Asetuksen (EY) N:o 508/2014 nojalla tehdyt hakemukset pysyvät edelleen voimassa.

56 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja


Säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) 

Yhteinen kalastuspolitiikka (YKP), meripolitiikka ja kansainvälinen valtamerten hallinnointi

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

X uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 39  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

EMKR:n tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. Sen pitäisi myös edistää kestävää kehitystä, kestävää sinistä taloutta ja auttaa toteuttamaan unionin kansainväliset sitoumukset valtamerten hallinnoinnin alalla.

Lisäksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 42 artiklassa säädetään, että EMKR:n mukaisen unionin rahoitustuen ehdoksi olisi asetettava YKP:n sääntöjen noudattaminen. Tästä syystä hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, hylätään. Lisäksi komissiolle olisi annettava valtuudet toimia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata YKP:n sääntöjä.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

YKP kuuluu unionin yksinomaisen toimivallan piiriin. Sen vuoksi unionin toiminta on tarpeen, sillä tästä yhteisestä politiikasta aiheutuu velvoitteita jäsenvaltioille. Taloudellinen tuki näiden velvoitteiden täyttämiseksi on ratkaisevan tärkeää unionin politiikan tavoitteiden eli merten ja valtamerten kestävän käytön saavuttamiseksi. Tukea tarvitaan sellaisilla aloilla kuin kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttaminen, investoinnit terveyteen ja turvallisuuteen aluksilla, tieteellisten tietojen ja lausuntojen laatiminen kalakantojen tilasta sekä valvonnan ja tarkastusten parantaminen merellä ja satamissa.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Kalastus- ja meripolitiikan tuen yleisenä tavoitteena on tulevaisuudessa auttaa saavuttamaan YKP:n tavoitteet ja mahdollistaa kestävän sinisen talouden kasvu. Kestävällä kalastuksella voi olla yhteiskunnallisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintää tarvitseville rannikkoyhteisöille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tämä on erityisen tärkeää kalastuksesta riippuvaisille rannikkoyhteisöille ja erityisesti alueilla, joilla kalastusalalla on edelleen suuria ongelmia (esim. Välimeri ja Mustameri) ja joilla unionin tason politiikalla voi olla todellista lisäarvoa, kun samalla otetaan huomioon, että unionilla on yksinomainen toimivalta kalastuksen hoidossa.

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla vastata näihin haasteisiin erikseen. Unionin toimilla taataan vakaata kasvua tukeville investoinneille turvattu lähde. Merivesiviljelyä harjoitetaan usein meriekosysteemeissä, jotka eivät noudata kansallisia rajoja, ja merialueita koskeva suunnittelu edellyttää unionin tasolla koordinoitua suunnittelua. Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta sekä tiedonkeruu ja tieteelliset lausunnot ovat yhteisen kalastuspolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon kannalta keskeisiä tekijöitä. Nämä unionin tasolla koordinoidut ja yhteisrahoitetut toimet tuovat merkittäviä säästöjä ja synergioita kustannusten ja sääntöjen noudattamisen suhteen verrattuna malliin, jossa toimet olisivat yksinomaan jäsenvaltioiden toteuttamia.

Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen ovat luonteeltaan monialaista ja kansainvälistä toimintaa, jota harjoitetaan esimerkiksi laatimalla merialuestrategioita, jotka kattavat useita jäsenvaltioita ja kumppanimaita varojen käytön tehostamiseksi, sääntöjen noudattamisen parantamiseksi ja elinten/toimielinten osallistumisen lisäämiseksi sekä toimien hajanaisuuden ja päällekkäisyyden välttämiseksi. Unionin tason toiminnasta saadaan todennäköisesti selkeitä etuja verrattuna toimintaan ainoastaan jäsenvaltioiden tai alueiden tasolla. Meriosaaminen tarkoittaa tietojen kokoamista ja tuomista saataville kaikkialla unionissa (yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä, joka on Euroopan yhteinen eurooppalaisia merivalvontaympäristö), ja merivartioston kapasiteetin jakaminen (unionin tai merialueiden tasolla) virastojen ja jäsenvaltioiden kesken lisää merellä tapahtuvan toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Merten aluesuunnittelu on yksi tapa koordinoida paremmin yhteistä eurooppalaista merialuetta ja varmistaa johdonmukaisuus yli rajojen (unionissa ja sen ulkopuolella). Valtamerienergian kaltaisilla sinisen talouden aloilla tutkimukseen liittyvien toimien koordinointi nopeuttaa alan kehitystä, esimerkiksi kriittisen massan saavuttamista investointeja ja markkinoiden kehittämistä varten. Unionin tason rahoitus tukee innovoinnin moottoreita ja mahdollistaa Euroopan meritoimialan kasvun ja kukoistuksen.

Unionilla on merten säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevan kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti, kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteet mukaan luettuina, hyvät edellytykset muovata kansainvälistä valtamerten hallinnointia kokemustensa perusteella kehittämällä kestävä lähestymistapa valtamerten hoitoon erityisesti osana unionin ympäristöpolitiikkaa (etenkin meristrategiadirektiivi), yhdennettyä meripolitiikkaa (etenkin merten aluesuunnittelua koskeva direktiivi) ja uudistettua yhteistä kalastuspolitiikkaa, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjuntatoimia, meriliikennepolitiikkaa ja useita kahdenvälisiä ja monenvälisiä sopimuksia, joiden sopimuspuoli se on.

Lisäksi unionin merellisessä turvallisuusstrategiassa on todettu, että CISE ja EFCA:n, EMSA:n ja Frontexin välinen yhteistyö Euroopan raja- ja merivartiostojen tehtävissä, ovat keskeisiä tekijöitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaikilla edellä mainituilla aloilla resurssien yhdistäminen unionin tasolla voi tuottaa tuloksia, joihin ei pelkästään kansallisella tasolla ylletä.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Keskeisten sidosryhmien kuulemisesta kävi ilmi yleinen yhteisymmärrys seuraavista seikoista:

–Lähes kaikki sidosryhmät kannattivat vahvasti jatkuvuutta ja toivat esiin kalastus- ja meripolitiikan erillisen rahoitusvälineen, YKP:n tavoitteisiin pyrkimisen ja kestävän sinisen talouden mahdollisuuksien hyödyntämisen tarpeen.

–Jäsenvaltiot olivat yhtä mieltä siitä, että vuoden 2020 jälkeen rahaston tuen kohteiden olisi oltava ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Sidosryhmät pitivät uuden rahaston ensisijaisena tavoitteena YKP:n tavoitteiden saavuttamista.

–Kuulemisen tuloksena sidosryhmät olivat yksimielisiä siitä, että yksi EMKR:n suurimmista heikkouksista kaudella 2014–2020 oli hidas käyttöönotto ja toimintaohjelmien myöhästynyt täytäntöönpano, mikä johtui pääasiassa lainsäädäntökehyksen myöhäisestä hyväksymisestä. Tämä yhdistettynä liian normatiiviseen unionin tason lainsäädäntöön, jäykkyyteen ja joustamattomuuteen tulkinnassa ja siihen, että tukikelpoisuuteen kiinnitettiin enemmän huomiota kuin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen, on se haaste, johon jäsenvaltioiden on vastattava. Tässä yhteydessä suurin osa sidosryhmistä painotti voimakkaasti oikeudellisen monimutkaisuuden vähentämistä yksinkertaisemmalla lainsäädännöllä.

–Sidosryhmät ovat laajasti pyytäneet EMKR:n täytäntöönpanon yksinkertaistamista kaikilla tasoilla (sekä unionin että kansallisella tasolla), jotta voidaan säilyttää tietty vakaus. Eriäviä mielipiteitä esitettiin kuitenkin siitä, miten löytää oikea tasapaino selkeämmän tulossuuntautuneisuuden ja tuensaajille ja hallinnoille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämisen välillä niin, että samalla varmistetaan asianmukainen rahoitus.

–Jäsenvaltiot totesivat vastauksissaan, että seuranta- ja arviointijärjestelmällä on keskeinen rooli rahaston tuloksellisuuden osoittamisessa, koska siitä saadaan tietoja kalastuksen ja kestävän sinisen talouden alojen kehittämisen syy- ja seuraussuhteista.

–Kalastuslaivastojen tukemiseen suhtauduttiin kahtiajakoisesti: sidosryhmistä lähes tasan puolet kannatti ja toinen puoli vastusti laivastotoimenpiteiden jatkamista.

–Vesiviljelyalan osalta kaikki sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että hallintoa ja oikeudellista kehystä on edelleen yksinkertaistettava, jotta lupamenettelyjen kestoa saadaan lyhennettyä vaarantamatta kuitenkaan ympäristöä, kuluttajansuojaa ja eläinten terveyttä koskevien unionin lainsäädännössä vahvistettujen tiukkojen vaatimusten täyttämistä. Ne vahvistivat, että suurimman esteen alan kehitykselle muodostavat edelleen hallinnolliset rasitteet ja liian monimutkaiset menettelyvaatimukset (sekä lupien että rahoituksen saannin osalta). Unionin nykyisen vesiviljelytuen ja erityisesti makeanveden vesiviljelyn tuen jatkamista uudessa rahastossa kannatti voimakkaasti myös 11 jäsenvaltion ryhmä.

–Pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja syrjäisimmillä alueilla harjoitettavan kalastuksen osalta jäsenvaltiot kannattivat tarkemmin kohdennettua ja räätälöityä tukea, korkeamman tukiasteen säilyttämistä ja mahdollisuutta suotuisampaan kohteluun ennakkomaksujen avulla. Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä pienimuotoiseen rannikkokalastuksen, myös sisävesikalastuksen, taloudellinen etuuskohtelu olisi säilytettävä vuoden 2020 jälkeen. Sidosryhmät totesivat myös, että tarvitaan joustoa paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi työvoiman ikääntyessä.

–Kaikki jäsenvaltiot ja sidosryhmät katsoivat, että tietojen keruun, kalastuksenvalvonnan ja valvonnan täytäntöönpanon sekä tuottajaorganisaatioille myönnettävän tuen olisi jatkossakin kuuluttava rahastolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa.

–Useat sidosryhmät katsoivat, että unionin toiminnan vahvistamisesta EMKR:n kautta meripolitiikan eri aloilla (koulutus, merten aluesuunnittelu, meriturvallisuus ja merivalvonta sekä innovatiivisten hankkeiden rahoittaminen jne.) saadaan lisäarvoa Euroopalle ja alueille. Kun otetaan huomioon, että sinistä taloutta kehitetään hyvin monimutkaisessa ympäristössä, eri välineiden keskinäinen täydentävyys olisi varmistettava entistä paremmin, jotta voidaan välttää päällekkäisyys ja hajanaisuus.

–Enemmistö sidosryhmistä piti myös yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen roolia tärkeänä, kun rannikkoyhteisöissä otetaan käyttöön paikallisia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin, ja pitivät tätä arvokkaana mahdollisuutena kalastus- ja vesiviljelyalalle osallistua aktiivisesti paikallishallintoon ja paikalliseen hallinnointiin. Monet sidosryhmät toivovat yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle suurempaa roolia kestävän sinisen talouden kehittämisessä paikallistasolla.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Komissio hyväksyi ehdotuksen rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa yhtenäisellä tavalla. ’Yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta’ sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKR:n osaan.

Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistetaan joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnoinnin kaltaisia yleisiä periaatteita. Mainittu asetus kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Se sisältää siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelun sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Myös tukikelpoisuussääntöjen osalta on vahvistettu yhteiset säännökset, ja rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta on määritetty erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X kesto on rajattu

–X    toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–◻    rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 40  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–X    toimeenpanovirastoja

X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–X varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

[…]

[…]

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ja muut yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat rahastot toimivat yhteisessä kehyksessä, joka on ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’.

Täytäntöönpano tapahtuu pääasiassa yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ja suoralla hallinnoinnilla ja ainoastaan poikkeuksellisesti unionin elinten välillisellä hallinnoinnilla. Yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta sovelletaan ainoastaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osaan.

I. YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVA HALLINNOINTI

Yksityiskohtaiset seuranta- ja raportointisäännöt esitetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Lisäksi EMKR tukeutuu yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistetussa kehyksessä ohjelmakaudella 2014–2020 käyttöön otetun yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän (CMES) vahvuuksiin.

Tulevalla ohjelmakaudella yhteiset poliittiset tavoitteet asetetaan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja toimintalinjat ja erityistavoitteet taasen kunkin rahaston tasolla. Toimintalinjat ja erityistavoitteet toteutetaan ohjelmien kautta. Yksinkertaistettu toimintalogiikka, joka perustuu nykyiseen malliin ja vahvistaa nykyistä tulospainotteisuutta, rakentuu kolmelle tasolle: rahastotaso (kaikille rahastoille yhteiset poliittiset tavoitteet), toimintalohkotaso (kalastus- ja meripolitiikka) ja toimitaso jäsenvaltioiden tasolla. Kahden ensimmäisen tason tavoitteet ovat kiinteät. Hallintoviranomainen vahvistaa erityisiin ja yleisiin tavoitteisiin liittyvät tavoitteet ja tulosindikaattorit.

Toimintaa hallinnoidaan jäsenvaltioiden tasolla. Kukin toimi linkitetään tuen kohteeseen (yritysten tukeminen, innovointi, ympäristö jne.), joille määritetään erityinen tulosindikaattori. Näin komissio ja jäsenvaltiot pystyvät raportoimaan monista toivotuista ulottuvuuksista (vaikutus Euroopan unionin yleisiin tavoitteisiin, EMKR:n toimintalinjoihin, toimityyppiin, talousarvion kokoon jne.).

Tavoitteista raportoidaan nykyisellä Infosys-alustalla rajoitetulla määrällä tulosindikaattoreita, joista jotkin ovat keskeisiä suoritusindikaattoreita. Jäsenvaltioiden on toimitettava määrälliset tiedot (etenkin tuotoksista ja tuloksista) sähköisesti kuusi kertaa vuodessa (eikä ainoastaan vuosikertomuksessa).

Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava erityisesti EMKR:ää koskeva vuotuinen tuloksellisuuskertomus välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta.

II. SUORA HALLINNOINTI

Komissio hyväksyy niiden toimien vuotuiset työohjelmat, jotka toteutetaan suoran hallinnoinnin kautta täytäntöönpanosäädöksillä.

Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Ohjelman väliarviointi suoritetaan, kun saatavilla on riittävästi tietoa ohjelman täytäntöönpanosta.

Täytäntöönpanovaiheen lopussa laaditaan loppuarviointikertomus EMKR:n tuloksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista suoran hallinnoinnin osalta.

III. VÄLILLINEN HALLINNOINTI

EMKR voi poikkeuksellisesti osallistua Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston toimintaan myöntämällä avustuksia, jotta asianomaiset virastot voivat antaa tukea meriliikenteen valvonnan ja meriturvallisuuden aloilla.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

HALLINNOINTITAVAT

Kaksitahoisen hallinnointitavan (yhteistyöhön perustuva ja suora hallinnointi) avulla voidaan hyödyntää jo saatua kokemusta niin kuin sidosryhmät toivoivat. Rahastojen osana suurin osa tulevasta rahoituksesta pannaan edelleen täytäntöön yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Koska tarkoituksena on tukea sopeutumisprosesseja tietyllä alalla (yrityksiin tehtäviä investointeja ja luonnonvarojen säilyttämistä) rahoituksen olisi vastattava mahdollisimman pitkälle paikallisia ja kansallisia realiteetteja ja täydennettävä kansallista politiikkaa ja rahoitusta. Politiikan kehitystuki suoran hallinnoinnin kautta on tehokas väline sen pohjana olevan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) unionin yhteisen politiikan toteutuksessa yhteisenä politiikkana, jolla on välitön vaikutus kohdealoilla, minkä lisäksi se mahdollistaa meripoliittiset toimet ja kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyvät toimet.

MAKSUJÄRJESTELYT (yhteistyöhön perustuva hallinnointi)

Rahoitusvälineiden (lainat ja takaukset) on tarkoitus olla entistä merkittävämmässä roolissa. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen (kiinteämääräiset summat, kertasummat ja yksikkökustannukset) käyttöä lisäämällä voidaan mahdollisesti vähentää hallinnollista rasitusta jäsenvaltioiden tasolla. Taloudellinen tuki voi lisäksi myös edelleen perustua jäsenvaltioiden vahvistamiin tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin ja menoihin (sanotun kuitenkaan rajoittamatta yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämistä). Kalastustoiminnan pysyvää lopettamista varten myönnettävä taloudellinen tuki perustuu ehtojen täyttämiseen. Näiden säilyttämistoimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvät edellytykset vahvistetaan delegoidussa säädöksessä.

VALVONTASTRATEGIA

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa esitetyn mukaisesti valvontatoimien ja tarkastusten määrä vähenee merkittävästi. Tämä vähentää ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien hallinnollista rasitetta. Tähän päästään laajentamalla yhtenäisen tarkastusmallin periaatetta, vähentämällä valvontaa ja soveltamalla oikeasuhteista lähestymistapaa, joka perustuu hyvin toimivaan kansalliseen järjestelmään, jossa on vähimmäistarkastusjärjestely varmuuden saamista varten.

- yhteistyöhön perustuva hallinnointi

Valvontamekanismi

Jäsenvaltioiden on yksilöitävä kunkin ohjelman hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen ja ne voivat nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, joka suorittaa tietyt tehtävät sen vastuulla. Lisäksi jäsenvaltioiden on eriteltävä kirjanpitotoiminto, jonka toteutuksen ne voivat antaa hallintoviranomaiselle tai jollekin muulle elimelle.

Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa ohjelman täytäntöönpanoa. Tähän sisältyy erityisesti toimien valinta, hallinnollisten tarkastusten suorittaminen, seurantakomitean työn tukeminen, välittävien elinten valvonta ja merkityksellisten tietojen kirjaaminen ja tallentaminen sähköiseen järjestelmään.

Kirjanpitotoiminto laatii maksatushakemukset ja toimittaa ne komissiolle, laatii tilityksen ja pitää kirjaa kaikista tilityksen osatekijöistä sähköisessä järjestelmässä.

Tarkastusviranomainen vastaa järjestelmätarkastuksista ja toimien tarkastuksista, jotta komissio saa riippumattoman varmuuden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tätä varten sen on laadittava riskinarviointiin perustuva tarkastusstrategia, jossa otetaan huomioon hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus. Se laatii ja toimittaa komissiolle vuotuisen tarkastuslausunnon, joka kattaa tilityksen täydellisyyden, tarkkuuden ja todenperäisyyden, tilitykseen ja hallinto- ja valvontajärjestelmään sisältyvien menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden, sekä vuotuisen tarkastuskertomuksen.

Maksujen määräajan kulumisen ja maksatuksen keskeyttäminen

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää välimaksupyynnön maksun määräajan kulumisen, jos on näyttöä siitä, ettei jäsenvaltio ole noudattanut yhteisen kalastuspolitiikan mukaan sovellettavia sääntöjä. Jäsenvaltion vakavampiin velvoiterikkomuksiin puututaan keskeyttämällä maksatus niin, ettei keskeytystä kumota ennen kuin asianomainen jäsenvaltio kykenee osoittamaan, että se on toteuttanut aiheelliset korjaavat toimet. Äärimmäisissä tapauksissa voidaan peruuttaa unionin rahoitusosuus ohjelmalle.

Rahoitusoikaisut

Vaikka jäsenvaltio on ensisijaisesti vastuussa sääntöjenvastaisuuksien toteamisesta ja takaisinperinnästä sekä rahoitusoikaisujen tekemisestä, komissiolla on valtuudet määrätä oikaisuja. Sen odotetaan ottavan huomioon väärinkäytöksen luonteen ja vakavuuden ja arvioivan puutteiden johdosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten suuruuden.

Komission tekemät tarkastukset

MARE-pääosaston jälkitarkastussektori tekee koko täytäntöönpanon ajan järjestelmätarkastuksia, joihin sisältyy tapahtumatarkastuksia, saadakseen varmuuden järjestelmien moitteettomasta toiminnasta ja pyytää jäsenvaltioita oikaisemaan kaikki todetut järjestelmän puutteet ja sääntöjenvastaiset menot. Komissio käyttää omien tarkastustensa ja kansallisen tarkastusviranomaisen tuloksia varmuuden saamiseksi. Tarkastukset valitaan riskinarvioinnin perusteella.

- suora hallinnointi

Tällä hetkellä merkittävä osa EMKR:n suorasta hallinnoinnista on siirretty EASME:lle. Seuraavalla ohjelmakaudella on tarkoitus suoraan hallinnointiin liittyviä toimia on tarkoitus delegoida vielä enemmän.

Ohjelmasuunnitteluun ja suunnitteluun, todentamiseen, toteuttamiseen ja seurantaan, hallinnointiin ja raportointiin on sisällytetty yhdistelmä ennalta ehkäiseviä, havaitsemista helpottavia ja korjaavia tarkastuksia, jotta voidaan varmistaa rahoitukseen ja hallintoon liittyvien riskien tehokas lieventäminen. Kaikki menot tarkastetaan ennen niiden hyväksymistä, jotta varmistetaan sovellettavan lainsäädännön noudattaminen ja ehdotettujen menojen tukikelpoisuus.

(1)Operatiiviset yksiköt tarkastavat kaikki menoilmoitukset komission rahoituspäätöksen ja asianomaisen ohjelman perusteella menojen tukikelpoisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(2)Ennen maksusitoumusten tai maksujen hyväksymistä toimille tehdään ennakkotarkistus toimitettujen tietojen ja maksutositteiden tarkastusten perusteella korvauspyyntöjen tukikelpoisuuden varmistamiseksi.

(3)Väärinkäytösten ehkäisemiseksi komissio suorittaa seurantakäyntejä paikalla tehtävien tarkastusten muodossa varmistaakseen ohjelmien tosiasiallisen toteuttamisen ja tarkistaakseen kustannusten tukikelpoisuuden ennen maksamista.

(4)Rahoitustoimien ennakkotarkastusten lisäksi tehdään hankintoihin ja avustuksiin liittyvät asiakirjat ja menettelyt tarkastetaan ennalta sataprosenttisesti.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

Talousarvion toteuttamiseen liittyvät merkittävimmät riskit yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa ovat seuraavat:

1) Menoehdotuksista neuvottelu ja niiden arviointi/hyväksyminen:

Riski: Rahoitettavissa toimintaohjelmissa ei oteta riittävässä määrin huomioon politiikan tavoitteita tai painopisteitä

Riskin lieventäminen: sisäinen kuuleminen, kunkin toimenpideohjelman hierarkkinen hyväksyttäminen, sisäinen lausuntokierros (mukaan lukien kaikki asiaan liittyvät pääosastot) ja hyväksyminen komission päätöksellä, jos tästä säädetään unionin lainsäädännössä.

2) Toimien täytäntöönpano (jäsenvaltiot):

Riski: Säännöllisesti toimitettuihin menoilmoituksiin sisältyy menoja, jotka ovat sääntöjenvastaisia tai joiden yhteydessä ei ole noudatettu unionin ja/tai kansallisia tukikelpoisuussääntöjä ja lainsäädäntöä.

Riskin lieventäminen: hallinnoinnin tarkastukset: ohjelmasta vastaavien viranomaisten tai elinten tekemät ensimmäisen tason tarkastukset, kirjanpitotoiminnon vuositilitykset, tarkastuslausunto ja tarkastusviranomaisten vuotuinen kertomus.

3) Toteutuksen seuranta ja valvonta, jälkitarkastukset mukaan luettuina

Riski: jäsenvaltioiden hallinnollisissa tarkastuksissa ja myöhemmissä tarkastuksissa/valvonnassa ei ole pystytty havaitsemaan ja korjaamaan kustannuksia, jotka eivät ole tukikelpoisia, tai virheellisiä laskelmia; tarkastusviranomaisten tarkastustyö ei ole riittävä, jotta saataisiin riittävä varmuus toimitetuista ilmoituksista; komission yksiköt eivät ole pystyneet toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä unionin varojen suojaamiseksi saamiensa tietojen perusteella.

Riskin lieventäminen: Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden menoilmoitukset. Komission arvio jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmistä, erityisesti tehdystä ja/tai jäsenvaltioiden ilmoittamasta työstä, maksujen määräajan kulumisen keskeyttämistä ja lykkäämistä ja rahoitusoikaisuista (komission toteuttamista).

Suora hallinnointi

Suoraan hallinnoitava osuus EMKR:stä toteutetaan pääasiassa hankintoina ja avustuksina. Suurimmat riskit ovat seuraavat:

 1) Tarjouseritelmät/ehdotuspyynnöt on määritelty huonosti:

Riskin lieventäminen: asianmukaiset valvontatoimenpiteet ja ylimääräinen ennakkotarkastus.

2) Kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta/parhaita ehdotuksia ei valittu:

Riskin lieventäminen: asianmukaiset valvontatoimenpiteet ja ylimääräinen ennakkotarkastus.

3) Toimet eivät edistä EMKR:n tavoitteiden saavuttamista:

Riskin lieventäminen: asianmukaiset valvontatoimenpiteet ja ylimääräinen ennakkotarkastus.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

Valvonta sekä komission että jäsenvaltioiden tasolla. Valvontatoimet määritellään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

MARE-pääosasto määrittelee valvonnan suorittamiseen tarvittavien resurssien ja panosten kustannukset ja arvioi, siltä osin kuin se on mahdollista, niiden edut sen suhteen, kuinka paljon virheitä ja sääntöjenvastaisuuksia ehkäistään, havaitaan ja korjataan tällä valvonnalla.

Kustannukset liittyvät komission vuotuisiin kokonaiskustannuksiin. Näihin kuuluvat muun muassa komission tekemä arvioi jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmistä (komission tekemät jälkitarkastukset mukaan luettuina) sekä kustannukset, jotka liittyvät komission henkilöstöön, joka suorittaa valvontaa suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan eri vaiheissa sekä komission suorittamat säännöllisten menoilmoitusten ennakkotarkastukset (rahoitusketjut). Kauden 2014–2020 osalta tähän sisältyy komission suorittamat nimeämisprosessin tarkastukset (otos kansallisista nimeämisistä).

Hyödyt liittyvät osittain oikaisuihin, joita jäsenvaltiot ovat tehneet komission pyynnöstä sen tarkastustyön jälkeen. Tässä yhteydessä on korostettava, että rahoitusoikaisut eivät ole tavoite sinänsä. Oikaisujen määrä väheneminen vuosien mittaan ei johtuisi pelkästään valvonnan laadusta ja/tai määrästä, vaan se voisi johtua myös moitteettoman varainhoidon parantamista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Lisäksi on olemassa useita muita kuin määrällisiä hyötyjä, joita saataisiin valvontatoimenpiteiden eri vaiheissa tehtävistä tarkastuksista (etenkin ohjelmia koskevat neuvottelumenettelyt, joiden tavoitteena on varmistaa, että rahoitetut ohjelmat edistävät politiikan tavoitteiden saavuttamista, ohjelman hallinnointi pääosaston operatiivisissa yksiköissä ja jälkitarkastusten pelotevaikutus). Varmistamalla sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan valinta-, toteutus- ja seurantavaiheissa se, että perustana olevat toimet ovat laillisia ja säännönmukaisia.

Suora hallinnointi

Suoraan hallinnointiin liittyy samanlaisia näkökohtia kuin yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin, kun arvioidaan tämän hallinnointitavan mukaisen valvonnan kustannuksia ja hyötyjä.

Suoraan hallinnoitavien menojen osalta hyödyt eivät useinkaan ole ilmaistavissa määrällisesti. Koska estettyjen ja havaittujen virheiden arvoa ei voida arvioida määrällisesti, ei ole mahdollista arvioida niihin liittyvää hyötyä muuten kuin tehtyjen tarkastusten johdosta takaisin perittyinä määrinä.

Päätelmät

Valvonnan tavoitteena on pitää odotettu virhetaso alle 2 prosentissa.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

MARE-pääosasto on laatinut ja pannut täytäntöön yhteisen petostentorjuntastrategian REGIO- ja EMPL-pääosastojen kanssa. Se laadittiin OLAFin käyttämän menetelmän perusteella ja hyväksyttiin vuonna 2015 kaudeksi 2015–2020. Yhteisen petostentorjuntastrategian täytäntöönpanoa seurataan kaksi kertaa vuodessa, ja siitä raportoidaan johdolle.

Yhteinen petostentorjuntastrategia kattaa koko petostentorjuntasyklin ehkäisemisestä havaitsemiseen, tutkimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Sillä pyritään tehostamaan jo olemassa olevia toimenpiteitä, joilla pyritään suojaamaan unionin taloudellisia etuja, antamalla jäsenvaltioille tukea niiden petostenvastaisiin toimiin ja parantamalla pääosastojen valmiuksia käsitellä petoksia sekä tiivistämällä yhteistyötä OLAFin kanssa. Tarkastukset, joiden tavoitteena on ehkäistä ja havaita petoksia, eivät eroa suuresti niistä, joiden tarkoituksena on varmistaa toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

Komission ehdotukseen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi vuodesta 2020 alkaen sisältyy samoin kuin nykyiselläkin ohjelmakaudella vaatimus siitä, että jäsenvaltioilla on oltava käytössään tehokkaat ja oikeasuhteiset petostenvastaiset toimenpiteet ja menettelyt, joissa otetaan huomioon todetut riskit.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Meno-
laji

Rahoitusosuudet

Numero
3 Luonnonvarat ja ympäristö

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3

08 04 YY Kestävän ja kilpailukykyisen kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen, kalastusalueiden tasapainoisen ja osallistavan alueellisen kehittämisen kannustaminen sekä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen /EMKR/

JM

EI

EI

EI

EI

Suora hallinnointi

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Meno-
laji

Rahoitusosuudet

Numero
3 Luonnonvarat ja ympäristö

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3

08 01 YY Hallinnollinen tekninen apu

EI-JM

EI

EI

EI

EI

3

08 04 YY Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

JM

EI

EI

EI

EI

3

08 04 YY Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

JM

EI

EI

EI

EI

3

08 04 YY Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

JM

EI

EI

EI

EI

3

08 04 YY Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten mahdollistaminen

JM

EI

EI

EI

EI

3

08 04 YY Viestintätoimet

JM

EI

EI

EI

EI

3

08 04 YY Operatiivinen tekninen apu

JM

EI

EI

EI

EI

Edellä olevassa taulukossa esitettyjen budjettikohtien luettelo on alustava eikä estä sen talousarvionimikkeistön soveltamista, jota komissio ehdottaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville DECIDEen komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Numero

3 Luonnonvarat ja ympäristö

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan) 41

Sitoumukset

(1)

819,622

836,053

852,815

869,814

887,157

904,950

918,286

6.088,700

Maksut

(2)

2,956

58,546

87,366

296,509

472,539

552,388

960,586

3.657,807

6.088,700

Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 42  

Sitoumukset = maksut

(3)

6,929

7,029

7,129

7,329

7,529

7,629

7,729

51,300

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+3

826,551

843,082

859,944

877,143

894,686

912,579

926,015

6 140,000

Maksut

=2+3

9,885

65,575

94,495

303,838

480,068

560,017

968,315

3.657,807

6.140,000





Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

10,696

10,696

10,696

10,696

10,696

10,696

10,696

74,872

Muut hallintomenot

2,706

2,760

2,815

2,872

2,929

2,988

3,047

20,118

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

13,402

13,456

13,511

13,568

13,625

13,684

13,743

94,990

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

839,953

856,538

873,455

890,711

908,311

926,263

939,758

6.234,990

Maksut

23,287

79,031

108,006

317,406

493,693

573,701

982,058

3.657,807

6.234,990

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

10,696

10,696

10,696

10,696

10,696

10,696

10,696

74,872

Muut hallintomenot

2,706

2,760

2,815

2,872

2,929

2,988

3,047

20,118

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

13,402

13,456

13,511

13,568

13,625

13,684

13,743

94,990

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 43  

Henkilöresurssit

2,250

2,285

2,321

2,358

2,395

2,434

2,474

16,516

Muut
hallintomenot 44

4,679

4,744

4,808

4,971

5,133

5,195

5,255

34,784

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7
sisältymättömät, välisumma

6,929

7,029

7,129

7,329

7,529

7,629

7,729

51,300

YHTEENSÄ

20,331

20,485

20,640

20,896

21,154

21,312

21,472

146,290

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

66

66

66

66

66

66

66

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

·Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 45

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

17

17

17

17

17

17

17

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

XX 01 04 yy  46 *

– päätoimipaikassa

14

14

14

14

14

14

14

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

9

9

9

9

9

9

9

XX01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

Muu budjettikohta (mikä?)

YHTEENSÄ

106

106

106

106

106

106

106

XX XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ



3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 47

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[…]

(1)    EUVL C […], […], s. […].
(2)    EUVL C […], […], s. […].
(3)    EUVL C […], […], s. […].
(4)    EUVL C […], […], s. […].
(5)    EUVL C […], […], s. […].
(6)    EUVL C […], […], s. […].
(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(8)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).
(10)    COM(2017) 623.
(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(12)    Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7) .
(14)    COM(2018) 28.
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).
(16)    Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).
(17)    JOIN(2016) 49.
(18)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(20)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(21)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(22)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).
(26)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).
(27)    EUVL C […], […], s. […].
(28)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(31)    Neuvoston päätös (EU) 2015/1565, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, kalastusmahdollisuuksien myöntämisestä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guyanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan julkilausuman hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 244, 14.9.2015, s. 55).
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).
(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135).
(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1625, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 77).
(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1626, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 80).
(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(39)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(40)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(41)    Komission suoraan hallinnoima ohjelman osa siirretään mahdollisesti toimeenpanovirastolle riippuen kustannus-hyötyanalyysistä ja siihen liittyvistä päätöksistä. Asiaan liittyviä hallinnollisia määrärahoja ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissiossa ja toimeenpanovirastossa mukautetaan vastaavasti.
(42)    Hallinnollinen apu sekä unionin ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(43)    Hallinnollinen apu sekä unionin ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(44)    Nämä sisältävät määrät, jotka liittyvät EMKR:n jäljellä olevien osien täytäntöönpanoon kaudella 2014–2020 (täytäntöönpanija nykyisin EASME).
(45)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(46)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(47)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Strasbourg12.6.2018

COM(2018) 390 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

{SEC(2018) 276 final}

{SWD(2018) 295 final}


LIITE I

YHTEISET INDIKAATTORIT

TOIMINTALINJA

INDIKAATTORI

Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

Kestävän enimmäistuoton tasolla arvioituihin kantoihin perustuvien purettujen saaliiden määrän kehitys

Unionin kalastuslaivaston kannattavuuden kehitys

Natura 2000 -alueiden ja muiden meristrategiadirektiivin mukaisesti suojeltujen merialueiden pinta-ala (ha), jolla toteutetaan suojelu-, ylläpito- ja ennallistamistoimenpiteitä

Sähköisellä sijainti- ja saalisilmoituslaitteella varustettujen kalastusalusten prosenttiosuus

Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

Unionin vesiviljelytuotannon arvon ja määrän kehitys

Purettujen saaliiden arvon ja määrän kehitys

Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

BKT:n kehitys NUTS 3 -merialueilla

Kestävän sinisen talouden työpaikkojen määrän kehitys (kokoaikaiseksi muutettuina)

Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

Eurooppalaista yhteistyötä merivartiostojen tehtävien alalla edistävien yhteisten operaatioiden lukumäärä

LIITE II

TUEN KOHTEET YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVASSA HALLINNOINNISSA

TOIMINTALINJA

TUEN KOHDE

TUEN KOHTEEN TYYPPI (rahoitussuunnitelmassa käytettävä nimikkeistö)

YHTEISRAHOITUKSEN ENIMMÄISOSUUS

(% tukikelpoisista julkisista menoista)

1

14 artiklan 1 kohta

Ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevien YKP:n tavoitteiden saavuttaminen

1.1

75 %

1

16 artikla

Investoinnit pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin

1.1

75 %

1

17 artiklan 1 kohta

Kalastuksenhoito ja kalastuslaivastojen hallinnointi

1.1

75 %

1

17 artiklan 2 kohta

Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen

1.2

50 %

1

18 artikla

Kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen

1.2

50 %

1

19 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.3

85 %

1

20 artikla

Tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten

1.3

85 %

1

21 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen

1.4

100 %

1

22 artikla

Merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

1.5

85 %

2

23 artikla

Vesiviljely

2.1

75 %

2

24 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitäminen

2.1

75 %

2

25 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

2.1

75 %

3

26 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

3.1

75 %

3

27 artikla

Meriosaaminen

3.1

75 %

4

28 artikla

Merivalvonta

4.1

75 %

4

29 artikla

Merivartiostojen yhteistyö

4.1

75 %

Tekninen apu

5.1

75 %

LIITE III

ERITYISET ENIMMÄISTUKI-INTENSITEETIT YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVASSA HALLINNOINNISSA

RIVIN NUMERO

TUEN KOHDE TAI TOIMEN TYYPPI

ENIMMÄISTUKI-INTENSITEETTI

1

16 artikla

Investoinnit pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin

30 %

2

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistävät toimet:

- pyydysten koko- tai lajivalikoivuutta parantavat toimet;

- kalasatamien, huutokauppahallien, purkupaikkojen ja kalastussuojien infrastruktuuria parantavat toimet tahattomien saaliiden purkamisen ja varastoinnin helpottamiseksi;

- kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden kaupan pitämistä asetuksen (EU) N:o 1379/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti helpottavat toimet.

75 %

3

Terveyttä, turvallisuutta ja työoloja kalastusaluksilla parantavat toimet

75 %

4

Toimet syrjäisimmillä alueilla

85 %

5

Toimet syrjäisillä Kreikan saarilla ja Kroatian saarilla Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo

85 %

6

19 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

85 %

7

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvät toimet (myös valvonta ja täytäntöönpanon valvonta)

100 %

8

Jos tuensaaja on julkisoikeudellinen elin tai perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottava yritys, kun tuki myönnetään tällaisten palvelujen tuottamiseen

100 %

9

17 artiklan 2 kohta

Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen

100 %

10

18 artikla

Kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen

100 %

11

20 artikla

Tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten

100 %

12

21 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen

100 %

13

27 artikla

Meriosaaminen

100 %

14

28 artikla

Merivalvonta

100 %

15

29 artikla

Merivartiostojen yhteistyö

100 %

16

Toimet, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaiseen jäsenvaltioiden väliseen kalastusmahdollisuuksien vaihtoon käytettävien läpinäkyvien järjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, seurantaan, arviointiin tai hallinnointiin

100 %

LIITE IV

YMPÄRISTÖÖN JA ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVIÄ TAVOITTEITA KOSKEVAN TUEN LASKEMISESSA KÄYTETTÄVÄT KERTOIMET

TUEN KOHDE

OHJELMASSA KÄYTETTÄVÄ NIMIKKEISTÖ

Ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Ympäristöön liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Toimintalinjan 1 menot: Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

14 artiklan 1 kohta

Ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevien YKP:n tavoitteiden saavuttaminen

1.1

40 %

100 % ympäristötavoitteisiin liittyvien menojen osalta

0 % muiden tavoitteiden osalta

16 artikla

Investoinnit pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin

1.1

0 %*

0 % menoista, jotka liittyvät nuoren kalastajan ensimmäisen kalastusaluksen hankintaan

40 % menoista, jotka liittyvät pääkoneen tai apukoneen korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen

17 artiklan 1 kohta

Kalastuksenhoito ja kalastuslaivastojen hallinnointi

1.1

0 %

0 %

17 artiklan 2 kohta

Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen

1.2

100 %, jos tuki saadaan romuttamalla kalastusalus

0 %*, jos tuki saadaan kalastusalukseen muuta toimintaa kuin kaupallisen kalastuksen harjoittamista varten tehtävillä jälkiasennuksilla

0 %*

18 artikla

Kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen

1.2

40 %

40 %

19 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.3

0 %

40 %

20 artikla

Tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten

1.3

0 %

40 %

21 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen

1.4

0 %

0 %

22 artikla

Merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

1.5

40 %

100 %

Toimintalinjan 2 menot: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

23 artikla

Vesiviljely

2.1

0 %*

40 %

24 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitäminen

2.1

0 %

0 %

25 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

2.1

0 %*

0 %

Toimintalinjan 3 menot: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

26 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

3.1

0 %*

40 %

27 artikla

Meriosaaminen

3.1

40 %

100 %

Toimintalinjan 4 menot: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

28 artikla

Merivalvonta

4.1

0 %

0 %

29 artikla

Merivartiostojen yhteistyö

4.1

0 %

0 %

Teknisen avun menot

Tekninen apu

5.1

0 %*

0 %*

* Jäsenvaltio voi ehdottaa ohjelmassaan, että taulukossa asteriskilla (*) merkittyyn tuen kohteeseen sovelletaan kerrointa 40 %, mikäli se voi osoittaa, että kyseinen tuen kohde on tapauksen mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai siihen sopeutumiseen taikka ympäristöön liittyvien tavoitteiden kannalta merkityksellinen.

LIITE V

EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON KOKONAISMÄÄRÄRAHAT KAUDELLE 2021–2027 JÄSENVALTIOITTAIN

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

BE

5 420 528

5 528 939

5 639 520

5 752 311

5 867 358

5 984 701

6 072 814

40 266 171

BG

11 435 037

11 663 737

11 897 017

12 134 959

12 377 660

12 625 203

12 811 085

84 944 698

CZ

4 039 229

4 120 014

4 202 416

4 286 465

4 372 195

4 459 635

4 525 295

30 005 249

DK

27 053 971

27 595 050

28 146 963

28 709 906

29 284 109

29 869 767

30 309 543

200 969 309

DE

28 513 544

29 083 814

29 665 502

30 258 817

30 863 998

31 481 253

31 944 754

211 811 682

EE

13 110 534

13 372 744

13 640 205

13 913 011

14 191 273

14 475 087

14 688 206

97 391 060

IE

19 165 423

19 548 731

19 939 714

20 338 511

20 745 284

21 160 173

21 471 716

142 369 552

EL

50 480 983

51 490 602

52 520 436

53 570 852

54 642 278

55 735 079

56 555 673

374 995 903

ES

150 831 009

153 847 625

156 924 643

160 063 158

163 264 447

166 529 604

168 981 438

1 120 441 924

FR

76 346 460

77 873 387

79 430 888

81 019 517

82 639 920

84 292 652

85 533 702

567 136 526

HR

32 804 523

33 460 613

34 129 839

34 812 441

35 508 695

36 218 841

36 752 095

243 687 047

IT

69 761 016

71 156 235

72 579 390

74 030 988

75 511 619

77 021 791

78 155 791

518 216 830

CY

5 156 833

5 259 970

5 365 171

5 472 475

5 581 926

5 693 560

5 777 387

38 307 322

LV

18 156 754

18 519 888

18 890 294

19 268 103

19 653 468

20 046 521

20 341 668

134 876 696

LT

8 236 376

8 401 103

8 569 129

8 740 512

8 915 324

9 093 623

9 227 510

61 183 577

LU

-

-

-

-

-

-

-

-

HU

5 076 470

5 177 999

5 281 561

5 387 193

5 494 938

5 604 832

5 687 353

37 710 346

MT

2 938 064

2 996 826

3 056 763

3 117 899

3 180 258

3 243 860

3 291 620

21 825 290

NL

13 182 316

13 445 962

13 714 887

13 989 186

14 268 972

14 554 340

14 768 625

97 924 288

AT

904 373

922 460

940 910

959 728

978 923

998 500

1 013 200

6 718 094

PL

68 976 348

70 355 873

71 763 020

73 198 291

74 662 268

76 155 454

77 276 699

512 387 953

PT

50 962 391

51 981 638

53 021 293

54 081 726

55 163 369

56 266 592

57 095 013

378 572 022

RO

21 868 723

22 306 097

22 752 228

23 207 276

23 671 425

24 144 835

24 500 321

162 450 905

SI

3 221 347

3 285 774

3 351 490

3 418 521

3 486 892

3 556 627

3 608 990

23 929 641

SK

2 049 608

2 090 600

2 132 413

2 175 061

2 218 563

2 262 933

2 296 250

15 225 428

FI

9 659 603

9 852 795

10 049 855

10 250 853

10 455 872

10 664 981

10 822 003

71 755 962

SE

15 601 692

15 913 725

16 232 007

16 556 649

16 887 785

17 225 527

17 479 140

115 896 525

YHTEENSÄ

714 953 155

729 252 201

743 837 554

758 714 409

773 888 819

789 365 971

800 987 891

5 311 000 000