Strasbourg 29.5.2018

COM(2018) 372 final

2018/0197(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

{SEC(2018) 268 final}
{SWD(2018) 282 final}
{SWD(2018) 283 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio teki 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen 1 seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Ehdotus sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, että koheesiorahaston.

Hallinnon yksinkertaistaminen määriteltiin keskeiseksi tavoitteeksi EU:n rahoituksen tulevaisuudesta annetussa pohdinta-asiakirjassa sekä jälkiarvioinnissa ja julkisessa kuulemisessa. Kokemus on osoittanut, että säännöt ovat liian monimutkaisia ja hajanaisia, mikä aiheuttaa ohjelmien hallinnoijille ja lopullisille tuensaajille tarpeetonta rasitetta.

Jotta mahdollistetaan yhdenmukaisuus 2 muiden yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien EU:n politiikkojen kanssa, EAKR:n ja koheesiorahaston toteutusta ja täytäntöönpanoa koskeviin sääntöihin sovelletaan mahdollisimman pitkälle yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta. Siinä vahvistetaan yhteiset säännökset, jotka koskevat seitsemää yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EU:n tason rahastoa:

·Koheesiorahasto

·Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) 3

·Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

·Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) 4

·Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMIF) 5

·Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) 6  

·Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline (BMVI) 7

Jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan horisontti -ohjelman kanssa, kyseisessä ohjelmassa on tarkoitus keskittyä eurooppalaiseen huippuosaamiseen (uuden tietämyksen luominen ja hyödyntäminen), kun taas EAKR:ssä keskitytään alueelliseen merkitykseen (olemassa olevan tietämyksen ja teknologian levittäminen sinne, missä sitä tarvitaan, ja niiden juurruttaminen paikallistasolla älykkään erikoistumisen strategioiden kautta).

Jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukaisuus Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, synergiaa ja täydentävyyttä on lisätty keskittämällä kyseisen välineen tuki erityisesti ydinverkkoon ja tarjoamalla lisäksi EAKR:stä ja koheesiorahastosta tukea kattavaa verkkoa varten, mukaan lukien alueellisen ja paikallisen pääsyn varmistaminen kyseiseen verkkoon sekä liikenneyhteydet kaupunkialueiden sisällä.

Lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi tässä asetuksessa määritellään säännökset, joita sovelletaan sekä EAKR:ään että koheesiorahastoon silloin kun niistä osoitetaan tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja, EAKR:n osalta, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti.

Johtuen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisten ohjelmien erityisluonteesta eli siitä, että kyseisiin ohjelmiin osallistuu useita jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia maita, annetaan kuitenkin erillinen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskeva asetus, jossa vahvistetaan erityiset säännöt yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja tämän asetuksen lisäksi.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Unionin toiminnan oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 174 artikla: ”(U)nioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.”

EAKR:n tavoitteet määritellään SEUT-sopimuksen 176 artiklassa: ”Euroopan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen.”

Koheesiorahaston tavoitteet määritellään SEUT-sopimuksen 177 artiklassa: ”Samaa menettelyä noudattaen perustettu koheesiorahasto osallistuu ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla.”

Lisäksi SEUT-sopimuksen 174 artiklassa kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määrätään, että on hyväksyttävä erityistoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttavat erityispiirteet, jotka haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Vaikutustenarvioinnissa 8 määritettiin useita syitä, joiden vuoksi EU:n tason toiminta tuo lisäarvoa kansallisiin toimiin. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

·EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitus kattaa monissa maissa vähintään 50 prosentin osuuden julkisista investoinneista – näillä jäsenvaltioilla ei muuten olisi taloudellisia edellytyksiä toteuttaa tällaisia investointeja.

·Tällä rahoituksella voi olla merkittäviä kansalliset ja alueelliset rajat ylittäviä heijastusvaikutuksia, esimerkiksi innovointiin ja pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin. EU:n tason toimilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että kyseiset heijastusvaikutukset toteutuvat ja että vältetään ali-investointeja. Lisäksi investoinnit on suunniteltava siten, että heijastusvaikutukset voidaan maksimoida.

·Useimmilla alueilla, myös kehittyneemmillä alueilla, älykkään erikoistumisen strategiat (RIS3) muodostavat investoinneille yhtenäisen strategisen kehyksen ja tuottavat runsaasti lisäarvoa. Ne ovat saaneet alkunsa EAKR:n tuen strategista ohjelmasuunnittelua koskevasta vaatimuksesta ja sitä vastavasta ennakkoedellytyksestä. Itse asiassa tällaisten strategioiden hyödyt ovat usein suurimmat kehittyneimmillä alueilla (erityisesti Pohjoismaissa, Itävallassa, Saksassa, Benelux-maissa ja Ranskassa).

·EU:n prioriteettien edistäminen. Tähän sisältyy rakenneuudistuksia, jotka koskevat työmarkkinoita, liikennettä, ympäristöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää, energia-alaa, koulutusta ja sosiaalipolitiikkoja ja -ohjelmia, sekä hallinnon nykyaikaistaminen.

·EAKR:n ja koheesiorahaston avulla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia aloilla, joilla on merkitystä EU:n kansalaisille – ”EU:n talousarvio auttaa saavuttamaan tuloksia kansalaisille tärkeissä asioissa” 9 . Alueiden auttaminen globalisaatioon sopeutumisessa, 420 000 työpaikan luominen ja 1,1 miljoonan pk-yrityksen tukeminen 10 sekä kaupunkiköyhyyden torjunta – kaikki nämä ovat ensisijaisen tärkeitä asioita EU:n kansalaisille. On syytä huomata, että monet tuloksista ovat erityisen ilmeisiä koheesiomaiden ulkopuolella.

Lisäksi asetukseen sisältyvät toimintavaihtoehdot ovat oikeasuhteisia muun muassa seuraavista syistä:

·Yhteistyöhön perustuva hallinnointi: Euroopan komissio ei hallinnoi ohjelmia suoraan, vaan niitä pannaan täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

·Yhdistetyt säännöt (asiaan liittyvä yhteisiä säännöksiä koskeva asetus ja tämä asetus) ovat huomattavasti yksinkertaisemmat ja yhtenäisemmät kuin edellisellä ohjelmakaudella.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarviointi

Strategian, prioriteettien ja politiikan vaikutusten osalta jälkiarvioinnissa todettiin seuraavaa.

·Pk-yrityksille osoitettavalla tuella on merkittäviä potentiaalisia vaikutuksia. Tuessa olisi kuitenkin keskityttävä enemmän dynaamisten pk-yritysten kasvun edistämiseen, älykkään erikoistumisen strategioihin ja alueiden tukemiseen niin, että ne pääsevät etenemään talouden ketjussa, sen sijaan, että yritetään pitää talous ennallaan.

·Eräillä toimilla on usein vähäiset vaikutukset; tämä koskee esimerkiksi suuryritysten tukemista (tehokkain keino houkutella suuryrityksiä eivät ole taloudelliset kannustimet vaan paikallisten olosuhteiden, kuten paikallisen liiketoimintaympäristön, parantaminen jne.). Vastaavasti lentoasemiin tehtävillä investoinneilla on yleensä saatu aikaan vain vähän tuloksia, ja ne ovat perusteltuja ainoastaan syrjäisimmillä alueilla.

·Muun muassa vähähiiliseen talouteen, kestävään kaupunkikehitykseen ja alueelliseen yhteistyöhön osoitetulla rahoituksella on saatu aikaan paljon lisäarvoa.

Nämä asiat on otettu huomioon tässä EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa, jossa

·säilytetään temaattinen keskittäminen siten, että tärkeimpiä prioriteetteja ovat seuraavat: tuki innovoinnille, digitaalitaloudelle ja pk-yrityksille älykkään erikoistumisen strategian kautta; vähähiilinen ja kiertotalous sekä sitoutuminen yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosenttia kaikista määrärahoista osoitetaan ilmastotavoitteeseen;

·laaditaan luettelo toimista, joille ei myönnetä tukea, mukaan lukien suora tuki suuryrityksille, lentoasemainfrastruktuurille (syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta) ja eräille jätehuoltoon liittyville toimille (esim. kaatopaikat);

·edistetään edelleen alueellista yhteistyötä ja kestävää kaupunkikehitystä.

Lisäksi jälkiarvioinnista saatiin paljon hyödyllistä tietoa tuen täytäntöönpanojärjestelmän osalta (mm. yksinkertaistaminen, joustavuus ja rahoitusvälineet). Nämä otetaan huomioon yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Sidosryhmien kuuleminen

Julkinen verkkokuuleminen toteutettiin 10. tammikuuta – 9. maaliskuuta 2018. Kuuleminen kattoi koheesiopolitiikan, toisin sanoen EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n.

·Tärkeimpien haasteiden osalta suurin osa (94 %) vastaajista piti alueellisten erojen kaventamista erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Seuraavaksi tärkeimpiä haasteita katsottiin olevan ”työttömyyden vähentäminen, laadukkaiden työpaikkojen lisääminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen” ja ”sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen” (91 %).

·Tulosten mukaan parhaiten oli onnistuttu vastaamaan haasteeseen ”tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen” (noin 61 %) ja toiseksi parhaiten haasteeseen ”alueellisen yhteistyön edistäminen” (59 %).

·Vastaajista 76 prosenttia katsoi, että rahastot tuottivat lisäarvoa suuressa tai melko suuressa määrin. Alle 2 prosentin mielestä ne eivät olleet tuottaneet lainkaan lisäarvoa.

·Tavoitteiden saavuttamisen esteistä ylivoimaisesti pahimpina pidettiin monimutkaisia menettelyjä (86 %). Seuraavaksi suurimpina esteinä pidettiin tilintarkastus- ja valvontavaatimuksia (68 %) ja ennakoimattomiin olosuhteisiin reagoimista haittaavaa joustamattomuutta (60 %).

·Yksinkertaistamisen edistämiseksi useimmiten valittu toimenpide oli ”sääntöjen karsiminen, selkeyttäminen ja lyhentäminen” (90 %). Seuraavaksi eniten kannatusta saivat ”EU:n rahoitusvälineiden sääntöjen yhdenmukaistaminen” (79 %) ja ”enemmän joustoa resurssien kohdentamiseen sekä ohjelma-alueelle että sen sisällä” (76–77 %).

Avoimiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa vastaajat kannattivat kaiken kaikkiaan voimakkaasti seuraavia näkökohtia:

·Koheesiopolitiikka kaikkien alueiden hyväksi (vaikka painopisteenä pysyisivät edelleen vähemmän kehittyneet alueet).

·Toimintapoliittinen innovointi, mukaan lukien älykkään erikoistumisen strategiat ja älykkäät investoinnit yleisemminkin.

·Temaattisen keskittäminen jatkaminen ja kehittäminen.

·Keskittyminen paikallisiin haasteisiin (erityisesti kestävään kaupunkikehitykseen).

·Alueiden välinen yhteistyö, sekä yli rajojen että kaikkialla Euroopassa. EU:n tason yhteistyö on olennaisen tärkeää älykkään erikoistumisen kannalta – huipputeknologian aloilla innovointi riippuu usein Euroopan laajuisten klustereiden tai osaamiskeskittymien välisen yhteistyön piirissä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja kerrannaisvaikutuksista.

Nämä asiat on otettu huomioon tässä EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa, jossa

·jatketaan toimia alueellisten erojen ja kaikkialla Euroopassa sijaitsevien alueiden haasteiden käsittelemiseksi

·jatketaan ja tehostetaan temaattista keskittymistä älykkääseen kasvuun älykkään erikoistumisen strategioiden välityksellä sekä vähähiiliseen ja kiertotalouteen

·jatketaan alueiden välisen yhteistyön tukemista ja laajennetaan sitä älykkään erikoistumisen alalle

·edistetään paikallista kehitystä integroitujen alueellisten ja paikallisten strategioiden pohjalta ja kannustetaan kestävään kaupunkikehitykseen sekä valmiuksien kehittämiseen tällä alalla.

Lisäksi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus tarjoaa puitteet EAKR:n ja koheesiorahaston toimille, joilla pyritään

·yksinkertaistamaan EAKR:ään ja koheesiorahastoon liittyviä monimutkaisia menettelyjä

·lisäämään joustavuutta uusiin haasteisiin reagoimiseksi

·yhdenmukaistamaan asetuksen piiriin kuuluvia EU:n rahastoja koskevia sääntöjä.

Vaikutustenarviointi

Tämän ehdotuksen tueksi on laadittu vaikutustenarviointi. Keskeiset toimintavaihtoehdot ja parhaaksi valittu vaihtoehto voidaan vahvistaa lopullisesti ja niiden taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun on tehty päätös rahoituspuitteista ja varojen jakamismenetelmästä.

Määrärahoihin tehty 7 %:n vähennys voidaan ottaa huomioon jollakin seuraavista tavoista:

·Vaihtoehto 1: Määrärahoja leikataan tasaisesti kaikilla osa-alueilla.

·Vaihtoehto 2: Supistetaan kehittyneemmille alueille osoitettavaa rahoitusosuutta.

·Vaihtoehto 3: Keskeisille aloille osoitettava tuki pidetään ennallaan (temaattinen keskittäminen), mutta sitä supistetaan muiden aiheiden osalta.

Vaihtoehtoa 3 pidetään parempana muun muassa seuraavista syistä:

·Painopiste voidaan säilyttää edelleen aiheissa, jotka tuovat eniten EU:n tason lisäarvoa, kun arviointi viittaa siihen, että tietyllä toimintapolitiikalla on ollut suurin vaikutus.

·Monet suurimmista haasteista (globalisaatio ja talouden rakennemuutos, siirtyminen vähähiiliseen ja kiertotalouteen, ympäristöhaasteet, muuttoliike ja kaupunkiköyhyyden saarekkeet) vaikuttavat yhä enemmän moniin alueisiin kautta koko EU:n, myös kehittyneempiin alueisiin. EU:n investoinnit ovat sekä tarpeellisia että osoitus solidaarisuudesta.

·Kriittisen massan ylläpitäminen – investoinnit kehittyneemmille alueille ovat asukasta kohti laskettuna vähäisiä jo nyt.

·Julkisessa kuulemisessa suurin osa sidosryhmistä tuki EAKR:n toimintaa kaikilla alueilla. Tämä lähestymistapa myös takaa koheesiopolitiikan rahastojen paremman näkyvyyden kaikissa jäsenvaltioissa.

Kertomus toimitettiin kahdesti sääntelyntarkastelulautakunnalle, joka esitti seuraavat huomautukset:

Lautakunnan lausunto

Jatkotoimet

Kierros 1: Kielteinen lausunto

(1)    Kertomuksessa ei oteta huomioon niitä vaikutuksia, joita EAKR:n ja koheesiorahaston rahoituskapasiteetin supistamisella olisi.

(2)    Kertomuksessa ei selitetä, miten muuttuneet tavoitteet ja jakamisperusteet muuttaisivat ohjelman painotuksia.

(3)    Siinä ei esitetä mahdollisia (ala)vaihtoehtoja, jotka koskevat EAKR:n/koheesiorahaston maantieteellistä kattavuutta, alueellista tukikelpoisuutta ja määrärahojen kohdentamiskeinoja.

(4)    Kertomuksessa ei käsitellä riittävästi toteutusmekanismien muutosten vaikutuksia.

(1) 3.2 luvussa esitetään kolmeen toimintavaihtoehtoon perustuva malli, jossa rahoitusta on leikattu 10 prosenttia.

(2) 3.2 luvun teksti ja kuviot kuvaavat sitä, miten ohjelman painotus muuttuisi eri toimintavaihtoehdoissa.

(3) 3.2 luvussa esitetään kolme vaihtoehtoa, jotka koskevat määrärahojen maantieteellistä ja temaattista kohdentamista, ja tiedot ohjelman keskeisestä uudesta painotuksesta.

(4) Toteutusmekanismeja koskevaa lukua on muutettu lautakunnan ehdotusten mukaisesti (ks. huomautusta 8 koskeva osio jäljempänä).

Kierros 2: Myönteinen lausunto, joka sisältää seuraavat varaumat:

(1) Parhaana pidetyn vaihtoehdon (temaattinen keskittäminen) sisältöä ja vaikutuksia ole esitetty riittävän selkeästi. Tarkistetussa kertomuksessa ei esitetä riittävästi todisteita siitä, että temaattisella keskittämisellä kyetään vähentämään alueiden ja jäsenvaltioiden välisiä eroja.

(2) Kertomuksessa ei esitetä selvästi, miten Berliinin menetelmää on tarkoitus jatkossa soveltaa rahoituksen jakamiseen, eikä syitä siihen, miksi muita vaihtoehtoja ei ole harkittu.

(3) Kertomuksessa ei kuvata eurooppalaisen rajanylisen mekanismin soveltamisalaa tai mahdollisia vaikutuksia.

(4) Kertomuksessa ei selvennetä EARK:n/koheesiorahaston ja uuden uudistusten tukiohjelman välistä johdonmukaisuutta/täydentävyyttä.

(1) Kaikki vaihtoehdot esitetään nyt tyhjentävästi sivuilla 28–29, ja niitä vertaillaan taulukossa 7. Kuviossa 5 esitetään jäsenvaltion parhaaksi arvioiman vaihtoehdon temaattisia vaikutuksia. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia alueellisiin ja kansallisiin kasvuasteisiin tarkastellaan ja vertaillaan QUEST-makrotalousmallin avulla tekstin sivuilla 30–31, numeromuodossa taulukossa 9 sekä kuvioissa 6 ja 7.

(2) Berliinin menetelmää kuvataan nyt laatikossa sivulla 29, ja siinä esitetään myös syyt menetelmän valintaan ja siihen, miksi ei ole harkittu muita vaihtoehtoja.

(3) Rajanylistä mekanismia kuvataan sivuilla 41–42. Mahdollisia vaikutuksia koskevaa raporttia selostetaan, ja raportti on lisätty alaviitteeksi.

(4) Rahastojen suhdetta uudistusten tukiohjelmaan kuvataan nyt tarkemmin sivulla 60.

Yksinkertaistaminen

EAKR:ään ja koheesiorahastoon liittyvistä huomattavista hallinnollisista kustannuksista on todisteita. Hiljattain laaditussa tutkimuksessa 11 niiden arvioitiin olevan EAKR:n osalta 3 prosenttia ja koheesiorahaston osalta 2,2 prosenttia ohjelman keskimääräisistä kustannuksista. Tuensaajiin (myös pk-yrityksiin) kohdistuva hallinnollinen rasite on suurempi.

Suurin osa EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevista yksinkertaistamistoimenpiteistä sisältyy yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen. Monia niistä on vaikea arvioida etukäteen niiden taloudellisten vaikutusten kannalta, mutta tutkimuksessa tehtiin seuraavat arviot:

·Lisäämällä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä (tai maksujen suorittamista ehtojen täyttymisen perusteella) voitaisiin vähentää huomattavasti EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnollisia kokonaiskustannuksia, jopa 20–25 prosentilla, jos näitä vaihtoehtoja sovelletaan kautta linjan.

·Soveltamalla valvontaan ja tarkastuksiin oikeasuhteisempaa lähestymistapaa voitaisiin vähentää merkittävästi ”matalariskisten” ohjelmien tarkastusten määrää ja tarkastustaakkaa. Näin voitaisiin supistaa EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnollisia kokonaiskustannuksia 2–3 prosenttia ja vaikutusten kohteena olevien ohjelmien kustannuksia vielä huomattavasti enemmän.

Sähköinen koheesio ja tietojen vaihto

Ohjelmakauden 2014–2020 ohjelmat edellyttivät sähköistä tietojenvaihtojärjestelmää tuensaajien ja hallintoviranomaisten välillä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri viranomaisten välillä. Tämä asetus perustuu tähän, ja sillä kehitetään edelleen tiedonkeruun eräitä näkökohtia. Kaikki toteuttamisen edistymisen seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot ohjelmien tuloksista ja tuloksellisuudesta, toimitetaan nyt sähköisesti kahden kuukauden välein, joten avoimen datan alustaa päivitetään lähes reaaliajassa.

Myös tuensaajia ja toimia koskevat tiedot julkaistaan sähköisessä muodossa hallintoviranomaisen ylläpitämällä verkkosivulla.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi esitetään EAKR:ää ja koheesiorahastoa varten 273:a miljardia euroa kaudella 2021–2027.

EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahat vuosiksi 2021–2027 (milj. euroa)

EAKR ja koheesiorahasto yhteensä

241 978

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

200 629

·Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun

190 752

·Euroopan alueellinen yhteistyö

8 430

·Syrjäisimmät alueet ja harvaan asutut alueet

1 447

Koheesiorahasto

41 349

·josta rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa –välineen liikenneosioon

10 000

5.TIIVISTELMÄ ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus kattaa suuren osan EAKR:n ja koheesiorahaston toteutuksesta ja täytäntöönpanosta. Tätä asetusta olisi sen takia tarkasteltava kyseistä taustaa vasten, ja siinä olisi keskityttävä ennen kaikkea seuraaviin keskeisiin strategisiin kysymyksiin:

·kohteena olevat keskeiset toimintalinjat ja aihealueet

·niiden seurannassa hyödynnettävät indikaattorit

·lähestymistapa tiettyihin erityisalueisiin, mukaan lukien kestävä kaupunkikehitys, sekä syrjäisimmät alueet.

I luku – Yhteiset säännökset

Toimiin perustuva lähestymistapa

EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa kehitetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa asetettujen toimintapoliittisten tavoitteiden pohjalta erityistavoitteet, jotka ovat merkityksellisiä EAKR:n ja koheesiorahaston kannalta ja joita voidaan seurata asianmukaisten indikaattoreiden avulla.

Lisäksi asetuksessa vahvistetaan luettelo toimista, joille ei voida myöntää tukea ja jotka jäävät rahastojen soveltamisalan ulkopuolelle. Rahastojen soveltamisalan ja tukeen oikeuttamattomien toimien luettelon tarkoituksena on varmistaa, että investointituki on yhdenmukaista sekä arvioinnin tulosten että Euroopan unionin poliittisten ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden kanssa: tukea ei myönnetä kaatopaikkoja, lentoasemainfrastruktuuria, tupakkateollisuutta eikä ydinvoimaloiden käytöstä poistamista varten.

Temaattinen keskittäminen

Sen varmistamiseksi, että määrärahojen supistuessakin pystytään kokoamaan kriittinen massa investointeja, EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa säilytetään temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset. Valtaosa resursseista (65–85 %) keskitetään tukemaan niiden toimintapoliittisten tavoitteiden (TT) saavuttamista, jotka arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin mukaan tuovat eniten lisäarvoa ja jotka lisäksi edistävät eniten EU:n prioriteettien saavuttamista:

·TT 1: ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia”;

·TT 2: ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”.

Temaattista keskittämistä koskevia kriteerejä sovelletaan kansallisella tasolla joustavuuden mahdollistamiseksi.

Maat, joissa

TT 1 vähintään, %

TT 2 vähintään, %

BKTL on alle 75 %

35 %

30 %

BKTL on 75–100 %

45 %

30 %

BKTL on yli 100 %

60 %

Ei sovelleta

TT 1 ja TT 2 vähintään 85 %

Indikaattorit

Jotta voitaisiin varmistaa tuloksellisuuden johdonmukainen seuranta, asetuksessa säilytetään yhteiset tuotosindikaattorit ja hiotaan niitä edelleen sekä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön yhteiset tulosindikaattorit. Tulosindikaattorien avulla avoimen datan alustalla voidaan raportoida tuloksista reaaliajassa ja verrata niitä ohjelmien ja jäsenvaltioiden välillä. Niitä voidaan käyttää myös tuloksellisuutta koskevien keskustelujen ja arviointien perustana, ja niillä helpotetaan EU:n lainsäädännöstä aiheutuvien velvoitteiden seurantaa.

Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 12 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinnit tehdään ohjelman indikaattorien/tavoitteiden perusteella, ja ne koskevat ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelma on asianmukainen, tehokas ja tuloksellinen, missä määrin se tuo EU:n lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinnit kattavat kokemusperäisen tiedon, ongelmat ja mahdollisuudet parantaa toimia ja niiden vaikutuksia.

II luku – Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista koskevat erityissäännökset

Asetuksessa esitetään myös, että jatkossa keskitytään enemmän kestävään kaupunkikehitykseen osoittamalla 6 prosenttia EAKR:n varoista tälle alalle ja että rahoitus toteutetaan alueellisten välineiden kautta. Yhdennetyillä alueellisilla ja paikallisilla kehitysstrategioilla on tarkoitus varmistaa toimien yhdenmukaisuus. Jotta voidaan edistää ja tukea toimijoiden valmiuksien parantamista, innovatiivisia toimia, tietämystä, politiikan kehittämistä ja viestintää kestävän kaupunkikehityksen alalla, asetuksessa esitetään myös, että perustetaan eurooppalainen kaupunkialoite, jota hallinnoi komissio.

Kaikki kaupunkialueita koskevat välineet yhdistetään yhteen ohjelmaan (eurooppalainen kaupunkialoite), jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden, jotta voidaan tarjota kaupungeille yhdenmukainen keinovalikoima. Siihen sisältyvät muun muassa vaihdot, valmiuksien kehittäminen, pilottitoimet ja viestintä.

Asetuksessa esitetään myös erityisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Näihin sisältyvät muun muassa liikennekustannusten korvaamista koskevat järjestelmät sekä investoinnit. Lisäksi temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset ovat näiden alueiden osalta vähemmän tiukat kuin kansallisesti sovellettavien osuuksien perusteella voisi päätellä.

2018/0197 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan toisen kohdan, 178 artiklan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

(2)Koheesiorahasto perustettiin edistämään yleistä tavoitetta eli lujittamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta osallistumalla ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla (TEN-T) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 15 mukaisesti.

(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 16 vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.

(4)EAKR:ään ja koheesiorahastoon ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavien sääntöjen yksinkertaistamiseksi olisi annettava yksi asetus, jossa vahvistetaan kumpaakin rahastoa koskevat yhteiset säännöt.

(5)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

(6)On tarpeen antaa säännökset, jotka koskevat EAKR:n tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) toteuttamiseen.

(7)EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan lajien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään vähintään yhtä asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä toimintapoliittisista tavoitteista.

(8)Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.

(9)Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus.

(10)Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.

(11)SEUT-sopimuksessa esitetyn, koheesiorahaston yleisen tavoitteen mukaisesti on tarpeen vahvistaa ja rajata ne erityistavoitteet, joita koheesiorahastosta olisi tuettava.

(12)Jotta voidaan parantaa instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa niissä jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisia ohjelmia, on tarpeen sallia tukitoimenpiteet kaikkien erityistavoitteiden osalta.

(13)Jotta yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa on tehostettava yhteistyötä kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaista yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan komission tiedonannossa Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat 17 . Kumppanit voivat olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös raja-alueita sekä alueita, joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmiä.

(14)Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia.

(15)Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+] 18 perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.

(16)Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY 19 tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla.

(17)EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

(18)Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

(19)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

(20)Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa.

(21)Samanaikaisesti on tärkeä selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, mukaan lukien investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 20 liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvuhuonekaasupäästöjä, jotta voidaan välttää päällekkäisyys kyseisen direktiivin perusteella jo käytettävissä olevan rahoituksen kanssa. Lisäksi olisi erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta.

(22)Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä indikaattoreita.

(23)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.

(24)Alueelliseen kehitykseen osoitetun tuen maksimoimiseksi tämän alan toimien olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin strategioihin myös kaupunkialueilla. Sen takia EAKR:stä osoitettu tuki olisi toteutettava käyttäen asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklassa esitettyjä tukimuotoja, joiden avulla varmistetaan paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten asianmukainen osallistuminen.

(25)Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.

(26)Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla korvattava eurooppalaisella kaupunkialoitteella, jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Aloitteen olisi katettava kaikki kaupunkialueet, ja sillä olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa 21 .

(27)Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.

(28)Komissiolle olisi tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla mukautetaan, silloin kun se on perusteltua, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitettavien, ohjelmien tuloksia koskevien tietojen perustana käytettävien indikaattoreiden luetteloa liitteessä II. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 22 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(29)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
Yhteiset säännökset

1 artikla
Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan erityistavoitteet ja Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavan tuen soveltamisala.

2.Tässä asetuksessa vahvistetaan myös erityistavoitteet ja koheesiorahastosta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavan tuen soveltamisala.

2 artikla
EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteet

1.Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita:

a)älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään

i)parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

ii)hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;

iii)parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

iv)kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;

b)vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

i)edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä:

ii)edistämällä uusiutuvaa energiaa;

iii)kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;

iv)edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta;

v)edistämällä kestävää vesienhoitoa;

vi)edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;

vii)edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista;

c)yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään

i)parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

ii)kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

iii)kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

iv)edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;

d)sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään

i)tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;

ii)helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;

iii)parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;

iv)varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

e)lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään

i)edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

ii)edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.

2.Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 sekä 1 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa esitettyjä toimintapoliittisen tavoitteen 3 erityistavoitteita.

3.Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä

a)parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai

b)tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.

3 artikla
EAKR:n tuen temaattinen keskittäminen

1.Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisresurssit on kussakin jäsenvaltiossa keskitettävä kansallisella tasolla 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä syrjäisimpiä alueita käsittävissä jäsenvaltioissa, on erotettava toisistaan ne EAKR:n resurssit, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut resurssit.

3.Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:

a)jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 1’;

b)jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 2’;

c)jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 3’.

Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3.

4.Jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia:

a)ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;

b)ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

c)ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

5.Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

6.Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 4 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.

4 artikla
EAKR:n tuen soveltamisala

1.EAKR:stä tuetaan seuraavia:

a)infrastruktuuri-investoinnit;

b)investoinnit palvelujen saantiin;

c)tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;

d)laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

e)tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;

f)tekninen apu.

Lisäksi tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea, jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä.

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.

2.Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) puitteissa EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia:

a)välineiden ja henkilöresurssien jakaminen;

b)pehmeät investoinnit ja muu toiminta, joka liittyy Euroopan sosiaalirahasto plussasta, sellaisena kuin se esitetään asetuksessa (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+], tuettavaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4.

5 artikla
Koheesiorahaston tuen soveltamisala

1.Koheesiorahastosta tuetaan seuraavia:

a)ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joista koituu ympäristöhyötyjä;

b)investoinnit TEN-T-verkkoon;

c)tekninen apu.

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.

2.Määrä, joka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen 23 , on käytettävä TEN-T-hankkeisiin.

6 artikla
Sulkeminen EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisalan ulkopuolelle

1.EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei tueta seuraavia:

a)ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

b)investoinnit, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 24 liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

c)tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

d)komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 25 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset;

e)investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

f)investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille;

g)investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin;

h)investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY 26 4 artiklassa;

i)investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,

j)rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

i) asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

ii) rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas.

2.Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.

3.Merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta, mutta ne voivat osallistua Interreg-ohjelmiin asetuksessa (EU) 2018/xxxx [Euroopan alueellista yhteistyötä (Interreg) koskeva asetus] esitettyjen ehtojen mukaisesti.

7 artikla
Indikaattorit

1.Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä I EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan a alakohdan, [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan ii alakohdan ja [37 artiklan 2 kohdan] b alakohdan mukaisesti.

2.Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia.

3.Varainhoitoasetuksen [38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta] johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen II mukaisesti.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä tarvittavat mukautukset jäsenvaltioiden käytettäväksi tarkoitettuun indikaattoreiden luetteloon, ja liitteen II muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä tarvittavat mukautukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettaviin toiminnan tuloksia koskeviin tietoihin.

II LUKU
Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista koskevat erityissäännökset

8 artikla
Yhdennetty alueellinen kehitys

1.EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja.

9 artikla
Kestävä kaupunkikehitys

1.EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.

2.Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.

Kyseisessä yhdessä tai useammassa ohjelmassa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan vii alakohdan mukaisesti.

3.Kestävää kaupunkikehitystä varten 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

4.Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.

10 artikla
Eurooppalainen kaupunkialoite

1.EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.

Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendaa.

2.Eurooppalainen kaupunkialoite käsittää seuraavat kolme toimintalohkoa, jotka kaikki koskevat kestävää kaupunkikehitystä:

a)tuki valmiuksien kehittämiseen;

b)tuki innovatiivisille toimille;

c)tuki tietämyksen ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.

Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä.

11 artikla
Syrjäisimmät alueet

1.Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla tuetaan

a)edellä 4 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

b)poiketen 4 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää myös menoihin, joilla katetaan syrjäisimmillä alueilla julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä ja palveluhankintasopimuksia varten myönnetyt korvaukset.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla ei tueta

a)toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

b)henkilöiden kuljettamiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

c)vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

d)julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

III LUKU
Loppusäännökset

12 artikla
Siirtymäsäännökset

Asetuksia (EU) N:o 1300/2013 ja 1301/2013 tai niiden nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen EAKR:stä tai koheesiorahastosta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettuihin ohjelmiin ja toimiin.

13 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 27 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 7 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

14 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

(1)    COM(2018) 322 final, 2.5.2018.
(2)    Synergiaa ja johdon- ja yhdenmukaisuutta muiden EU:n politiikkojen kanssa käsitellään tarkemmin vaikutustenarvioinnissa.
(3)    [Viite].
(4)    [Viite]; paitsi työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma ja EU:n terveysalan ohjelma.
(5)    [Viite]; vain yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat osa-alueet.
(6)    [Viite].
(7)    [Viite], paitsi tullivalvontalaitteita koskeva ohjelma.
(8)    Lisätietoja oheisen vaikutustenarvioinnin (SWD(2018) 282) 3.1 luvussa, joka käsittelee toissijaisuusperiaatteen toteutumista ja EAKR:n ja koheesiorahaston tuottamaa lisäarvoa.
(9)    Ks. komission pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta:    
https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi .
(10)    Vuosia 2014–2020 koskevat tavoitteet.
(11)    Spatial Foresight & t33, New assessment of administrative costs and burden in ESI Funds, preliminary results.
(12)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(13)    EUVL C […], […], s. […].
(14)    EUVL C […], […], s. […].
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
(16)    [Full reference - new CPR].
(17)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2017) 376 final, 8.7.2017.
(18)    [Full reference - new ESF+].
(19)    Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(21)    Neuvoston päätelmät EU:n kaupunkiagendasta, 24. kesäkuuta 2016.
(22)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(23)    Viite
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta.
(25)    Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).
(27)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13.

Strasbourg 29.5.2018

COM(2018) 372 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

{SEC(2018) 268 final}
{SWD(2018) 282 final}
{SWD(2018) 283 final}


LIITE I

EAKR:n ja koheesiorahaston yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit – 7 artiklan 1 kohta 1

Taulukko 1: EAKR:n ja koheesiorahaston** yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)

Toimintapoliittinen tavoite

Tuotokset

Tulokset

(1)

(2)

(3)

1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

RCO 2 01 – Tuetut yritykset (joista mikro-, pk- ja suuryrityksiä)*
RCO 02 – Avustuksilla tuetut yritykset*
RCO 03 – Rahoitusvälineistä tuetut yritykset*
RCO 04 – Muuta kuin rahoitustukea saaneet yritykset*
RCO 05 – Tuetut startup-yritykset*
RCO 06 – Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat
RCO 07 – Yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat tutkimuslaitokset
RCO 08 – Tutkimuslaitteiden ja innovointityökalujen nimellisarvo
RCO 10 – Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa

RCO 96 – Alueiden väliset investoinnit EU-hankkeisiin*

RCR 3 01 – Tuettuihin yksiköihin luodut työpaikat* 
RCR 02 – Yksityiset investoinnit, jotka ovat saaneet julkista tukea (josta avustuksia, rahoitusvälineitä)*
RCR 03 – Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset*
RCR 04 – Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioita toteuttavat pk-yritykset*
RCR 05 – Itse innovoivat pk-yritykset*
RCR 06 – Euroopan patenttivirastoon tehdyt patenttihakemukset*
RCR 07 – Tavaramerkki- ja mallihakemukset* 
RCR 08 – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisjulkaisut

RCO 12 – Tuotteiden ja palvelujen digitointiin tukea saanet yritykset
RCO 13 – Yrityksille kehitetyt digipalvelut ja -tuotteet
RCO 14 – Digipalvelujen ja -sovellusten kehittämiseen tukea saaneet julkiset laitokset

RCR 11 – Uusien julkisten digipalvelujen ja -sovellusten käyttäjät*
RCR 12 – Yritysten kehittämien uusien digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten käyttäjät*
RCR 13 – Digitalisoinnissa pitkälle edenneet yritykset*
RCR 14 – Julkisia digipalveluja käyttävät yritykset*

RCO 15 – Perustettujen yrityshautomojen kapasiteetti* 

RCR 16 – Tuetut kasvuyritykset*
RCR 17 – Elinkelpoiset 3 vuotta toimineet yritykset*
RCR 18 – Pk-yritykset, jotka käyttävät yrityshautomopalveluja vuoden kuluttua yrityshautomon perustamisesta
RCR 19 – Yritykset, joilla on suurempi liikevaihto

RCR 25 – Lisäarvo työntekijää kohti tuetuissa pk-yrityksissä*

RCO 16 – Yrittäjyyttä edistävään prosessiin osallistuvat osakkaat
RCO 17 – Investoinnit alueellisiin tai paikallisiin ekosysteemeihin taitojen kehittämiseksi

RCO 101 – Taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

RCO 102 – Hallintajärjestelmäkoulutukseen investoivat pk-yritykset* 

RCR 24 – Pk-yritykset, jotka hyötyvät paikallisten tai alueellisten ekosysteemien tarjoamista taitoja kehittävistä toimista
RCR 97 – Tuen piiriin kuuluvat oppisopimuskoulutukset pk-yrityksissä

RCR 98 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut ammatillista jatkokoulutusta (CVET) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)

RCR 99 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut vaihtoehtoista koulutusta tietointensiivisiä palvelutoimia varten (KISA) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)

RCR 100 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut virallista koulutusta taitojen kehittämiseksi (KISA) (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)*

2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

RCO 18 – Asunnon energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet kotitaloudet
RCO 19 – Energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet julkiset rakennukset
RCO 20 – Vasta rakennetut tai parannetut kaukolämpöputkistot

RCR 26 – Vuotuinen energian loppukulutus (josta asuinrakennusten, yksityisten ja julkisten muiden kuin asuinrakennusten kulutus)
RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta
RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia)
RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*
RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut

RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)

RCO 97 – Tuettujen energiayhteisöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen lukumäärä*

RCR 31 Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)
RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)* 

RCO 23 – Älykkäiden verkkojen digitaaliset hallintajärjestelmät

RCO 98 – Älykkäiden energiaverkkojen käyttöön tukea saaneet kotitaloudet

RCR 33 – Älykkäisiin verkkoihin liitetyt käyttäjät
RCR 34 – Älykkäitä verkkoja koskevien hankkeiden käyttöönotto

RCO 24 – Uudet tai parannetut katastrofien seurantaa ja katastrofivalmiutta koskevat sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät* 
RCO 25 – Uudet tai parannetut rakennelmat rannikkokaistaleiden, jokien ja järvien rantojen suojaksi sekä maanvyöryjen varalta ihmisten, omaisuuden ja luonnonympäristön suojelemiseksi
RCO 26 – Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi rakennettu vihreä infrastruktuuri
RCO 27 – Kansalliset/alueelliset/paikalliset ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiat
RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen torjuntatoimia

RCR 35 – Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä asukasmäärä
RCR 36 – Metsäpalojen torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä
RCR 37 – Ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (muiden kuin tulvien ja metsäpalojen) torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 96 – Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä*
RCR 38 – Katastrofiin reagoimisen arvioitu keskimääräinen aika*

RCO 30 – Kotitalouksien vesiliittymiin liitettyjen uusien tai parannettujen putkien pituus
RCO 31 – Jäteveden keruuta varten vasta rakennettujen tai parannettujen verkostojen pituus
RCO 32 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti

RCR 41 – Parannettuun vedenjakeluun liitetty asukasmäärä
RCR 42 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetty asukasmäärä
RCR 43 – Vesihävikki
RCR 44 – Asianmukaisesti käsitelty jätevesi

RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten

RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä
RCR 47 – Kierrätetty jäte
RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte
RCR 49 – Talteenotettu jäte

RCO 36 – Tuen piiriin kuuluvan vihreän infrastruktuurin pinta-ala kaupunkialueilla
RCO 37 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka kuuluvat suojelu- ja ennallistamistoimenpiteiden piiriin hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti

RCO 99 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka eivät kuulu suojelu- ja ennallistamistoimenpiteiden piiriin

RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala
RCO 39 – Ilmanlaadun seurantajärjestelmät asennettu

RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 95 – Kaupunkialueilla tuetusta vihreästä infrastruktuurista hyötyvä asukasmäärä
RCR 51 – Melua vähentävistä toimista hyötyvä asukasmäärä
RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai yhteisöjen toimintaa varten



3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä

RCO 41 – Sellaisten kotitalouksien lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys
RCO 42 – Sellaisten yritysten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys

RCR 53 – Kotitaloudet, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon
RCR 54 – Yritykset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki 4
RCO 44 – Uusien teiden pituus – muu tuki
RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko
RCO 46 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – muu

RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen tai parannettujen teiden käyttäjät

RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki
RCO 48 – Uusien rautateiden pituus – muu tuki
RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko
RCO 50 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – muu
RCO 51 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko
RCO 52 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – muu
RCO 53 – Rautatieasemat ja tilat – uudet tai parannetut
RCO 54 – Intermodaaliyhteydet – uudet tai parannetut

RCO 100 – Tuen piiriin kuuluvien satamien lukumäärä

RCR 57 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus
RCR 58 – Tuen piiriin kuuluvia rautateitä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä
RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne
RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne

RCO 55 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – uudet
RCO 56 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – korjatut/parannetut
RCO 57 – Ympäristöystävällinen liikkuva kalusto julkisessa liikenteessä
RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet
RCO 59 – Tuen piiriin kuuluva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)
RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai parannettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä

RCR 62 – Julkisen liikenteen vuotuinen matkustajamäärä
RCR 63 – Uusien/parannettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä
RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä



4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

RCO 61 – Niiden työttömien vuotuinen lukumäärä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja (kapasiteetti)

RCR 65 – Työnhakijat, jotka käyttävät vuosittain tuen piiriin kuuluvia työnvälityspalveluja

RCO 63 – Väliaikaisten vastaanottorakenteiden kapasiteetti
RCO 64 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat

RCO 65 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti – muut henkilöt

RCR 66 – Rakennettujen tai kunnostettujen väliaikaisten vastaanottorakenteiden käyttö
RCR 67 – Kunnostettujen asuntojen käyttö –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat

RCR 68 – Kunnostettujen asuntojen käyttö – muut henkilöt

RCO 66 – Tuen piiriin kuuluvien lastenhoitoinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti
RCO 67 – Tuen piiriin kuuluvien koulutusinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti

RCR 70 – Tuen piiriin kuuluvia lastenhoitoinfrastruktuureja käyttävien lasten vuotuinen määrä
RCR 71 – Tuen piiriin kuuluvia koulutusinfrastruktuureja käyttävien oppilaiden vuotuinen määrä

RCO 69 – Tuen piiriin kuuluvan terveydenhuoltoinfrastruktuurin kapasiteetti
RCO 70 – Tuen piiriin kuuluvan sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti (muu kuin asunnot)

RCR 72 – Ihmiset, joilla on pääsy parannettuihin terveydenhuoltopalveluihin
RCR 73 – Tuen piiriin kuuluvia terveydenhoitolaitoksia käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä
RCR 74 – Tuen piiriin kuuluvia sosiaalihuoltopalveluja käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä
RCR 75 – Keskimääräinen reagointiaika kiireellisiin sairaustapauksiin tuen piiriin kuuluvalla alueella

5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita

RCO 74 – Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä
RCO 75 – Yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat
RCO 76 – Yhteistyöhankkeet
RCO 77 – Tuen piiriin kuuluvan kulttuuri- ja matkailuinfrastruktuurin kapasiteetti

RCR 76 – Kaupunkikehitysstrategioiden laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat sidosryhmät
RCR 77 – Matkailijat/matkat tuen piiriin kuuluviin kohteisiin* 
RCR 78 – Tuen piiriin kuuluvasta kulttuuri-infrastruktuurista hyötyvät käyttäjät

RCO 80 – Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat paikallista kehitystä varten

 



Horisontaaliset indikaattorit – täytäntöönpano

RCO 95 – EAKR:n ja koheesiorahaston rahoittama henkilöstö

RCR 91 – Ehdotuspyyntöjen käynnistämiseen, hankkeiden valintaan ja sopimusten allekirjoittamiseen keskimäärin käytetty aika*
RCR 92 – Tarjouskilpailuun (hankintamenettelyn käynnistämisestä sopimuksen allekirjoittamiseen) keskimäärin käytetty aika *
RCR 93 – Hankkeen täytäntöönpanoon (sopimuksen allekirjoittamisesta viimeiseen maksuun) keskimäärin käytetty aika *
RCR 94 – Yksi EAKR:n ja koheesiorahaston toimia koskeva tarjous*

** Indikaattorit on ryhmitelty havainnollisuussyistä yhden toimintapoliittisen tavoitteen alle, mutta ne voivat liittyy myös muihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Varsinkin toimintapoliittisessa tavoitteessa 5 voidaan käyttää toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteita asiaankuuluvien indikaattoreiden kanssa. Jotta saataisiin kattava kokonaiskuva ohjelmien odotetuista ja todellisista tuloksista, tähdellä (*) merkittyjä indikaattoreita voidaan käyttää useampaan kuin yhteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1–4 sisältyvien erityistavoitteiden yhteydessä.

Taulukko 2: EAKR:n ja Interreg-ohjelman yhteiset tuotoksia ja tuloksia koskevat lisäindikaattorit

Erityiset Interreg-indikaattorit

RCO 81 – Rajat ylittäviin liikkuvuusaloitteisiin osallistujat
RCO 82 – Sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta edistäviin yhteisiin toimiin osallistujat
RCO 83 – Laaditut tai täytäntöönpannut yhteiset strategiat/toimintasuunnitelmat
RCO 84 – Hankkeissa toteutetut yhteiset pilottitoimet
RCO 85 – Yhteiseen koulutukseen osallistujat

RCO 96 – Havaitut oikeudelliset tai hallinnolliset esteet
RCO 86 – Allekirjoitetut yhteiset hallinnolliset tai oikeudelliset sopimukset
RCO 87 – Rajojen yli yhteistyötä tekevät organisaatiot
RCO 88 – Kansalliset rajat ylittävät vertaisoppimishankkeet yhteistyön lisäämiseksi
RCO 89 – Rajat ylittävät hankkeet monitasoisen hallinnon parantamiseksi
RCO 90 – Kansalliset rajat ylittävät hankkeet, joiden tuloksena syntyy verkostoja/klustereita

RCR 79 – Yhteiset strategiat/toimintasuunnitelmat, jotka organisaatiot hyväksyivät hankkeen lopuksi tai myöhemmin
RCR 80 – Yhteiset pilottitoimet, jotka organisaatiot hyväksyivät tai laativat hankkeen lopuksi tai myöhemmin
RCR 81 – Yhteisen koulutuksen loppuun asti suorittaneet osallistujat
RCR 82 – Oikeudelliset tai hallinnolliset esteet, jotka on poistettu tai joita on lievennetty
RCR 83 – Allekirjoitettujen yhteisten sopimusten kattamat henkilöt
RCR 84 – Organisaatiot, jotka tekevät yhteistyöt rajojen yli 6–12 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen
’RCR 85 – Yhteisiin toimiin osallistujat 6–12 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen
RCR 86 – Sidosryhmät/Instituutiot, joilla on paremmat valmiudet tehdä kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä

(1)

     Käytetään Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun tavoitteessa ja Interreg-ohjelmassa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan a alakohdan ja [36 artiklan 2 kohdan] [tiedonsiirto] b alakohdan mukaisesti sekä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun tavoitteessa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ja Interreg-ohjelmassa asetuksen (EU) [uusi Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus] 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

(2)

   RCO: aluepolitiikan yhteinen tuotosindikaattori.

(3)

   RCR: aluepolitiikan yhteinen tulosindikaattori.

(4)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).


Strasbourg 29.5.2018

COM(2018) 372 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

{SEC(2018) 268 final}
{SWD(2018) 282 final}
{SWD(2018) 283 final}


LIITE II

EAKR:n ja koheesiorahaston 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteiset suoritusindikaattorit 1  

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite

Tuotokset

Tulokset

(1)

(2)

(3)

(4)

1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

i) Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen

CCO 01 – Innovaatiotuen piiriin kuuluvat yritykset
CCO 02 – Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

CCR 01 – Tuote-, prosessi-, markkinointi- tai organisaatioinnovaatioita toteuttavat pk-yritykset

ii) Digitalisoinnin etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi

CCO 03 – Digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten kehittämiseen tukea saaneet yritykset ja julkiset laitokset

CCR 02 – Yritysten ja julkisten laitosten kehittämien uusien digituotteiden, -palvelujen ja -sovellusten uudet käyttäjät

ii) Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen

CCO 04 – Pk-yritykset, jotka saavat tukea työpaikkojen ja kasvun luomiseksi

CCR03 – Tuettuihin pk-yrityksiin luodut työpaikat

iv) Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

CCO 05 – Taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

CCR 04 – Pk-yritysten henkilöstö, joka hyötyy taitojen kehittämiskoulutuksesta



2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

i) Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen

CCO 06 – Investoinnit energiatehokkuutta parantaviin toimiin

CCR 05 – Tuensaajat, joiden energialuokitus on parantunut

ii) Uusiutuvan energian edistäminen

CCO 07 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti

CCR 06 – Uusiutuvan energian lisätuotannon määrä

iii) Älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen kehittäminen ja älykäs energian varastointi paikallistasolla

CCO 08 – Älykkäitä verkkoja varten kehitetyt digitaaliset hallintajärjestelmät

CCR 07 – Älykkäisiin verkkoihin liitetyt uudet käyttäjät

iv) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen sekä katastrofivalmiuden ja palautuvuuden edistäminen

CCO 09 – Uudet tai parannetut katastrofien seuranta- sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät

CCR 08 – Tulvien, metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien katastrofien torjuntatoimista hyötyvän väestön määrän lisäys

v) Kestävän vesienhoidon edistäminen

CCO 10 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti

CCR 09 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetyn väestön määrän lisäys

vi) Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

CCO 11 – Uusi tai korotettu jätteen kierrätyskapasiteetti

CCR 10 – Kierrätetyn jätteen määrän lisäys

vii) Biologisen monimuotoisuuden, vihreän infrastruktuurin edistäminen kaupunkiympäristössä ja saastumisen vähentäminen

CCO 12 – Vihreän infrastruktuurin pinta-ala kaupunkialueilla

CCR 11 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä



3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä

i) Digitaalisten yhteyksien parantaminen

CCO 13 – Niiden uusien kotitalouksien ja yritysten määrä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko

CCR 12 – Niiden kotitalouksien ja yritysten lisämäärä, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

ii) Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään, turvallisen ja intermodaalisen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittäminen

CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet ja parannetut tiet

CCR 13 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

iii) kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään ja intermodaalisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistäminen, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-liikenneverkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta

CCO 15 – TEN-T-kiskot: Uudet ja parannetut rautatiet

CCR 14 – Parannettua rautatieliikennettä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä

iv) Kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen edistäminen

CCO 16 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen laajennus ja uudistus

CCR 15 – Uusien ja uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä

4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

i) Työmarkkinoiden tehostaminen ja laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla

CCO 17 – Niiden työttömien vuotuinen määrä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja

CCR 16 – Parannettuja työnvälityspalveluja käyttävien työnhakijoiden vuotuinen määrä

ii) Osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin pääsyn helpottaminen kehittämällä infrastruktuuria

CCO 18 – Uusi tai parannettu lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuuri

CCR 17 – Uusien ja parannettujen lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuurien vuotuinen käyttäjämäärä

iii) Syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisen integroinnin parantaminen yhdennettyjen toimenpiteiden, esimerkiksi asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta

CCO 19 – Rakennettujen ja parannettujen vastaanottorakenteiden lisäkapasiteetti

CCR 18 – Uusien ja parannettujen vastaanotto- ja majoitustilojen vuotuinen käyttäjämäärä

iv) Tasavertaisen pääsyn varmistaminen terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

CCO 20 – Terveydenhuoltoinfrastruktuurin uusi tai korotettu kapasiteetti

CCR 19 – Asukasmäärä, jolla on pääsy parannettuihin terveydenhuoltopalveluihin

5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita

i) Integroidun sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen, kulttuuriperinnön ja turvallisuuden edistäminen kaupunkialueilla

CCO 21 – Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä

 

(1)

Komissio käyttää näitä indikaattoreita [sovellettavan] varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi