PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden (SBBS-arvopaperit) markkinakysyntään perustuva kehitys sekä tukea Euroopan rahoitusalan yhdentymistä ja monipuolistumista vahvemman ja kestävämmän talous- ja rahaliiton luomiseksi. Tämä aloite täydentää muita pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osatekijöitä tehostamalla rahoitusjärjestelmän yhdentymistä, riskien hajauttamista ja riskien vähentämistä.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroalueen julkisen talouden velkakriisin jälkeen on edistytty huomattavasti EU:n ja euroalueen rahoitusalan vakauttamisessa ja yhdentymisen edellytysten luomisessa panemalla täytäntöön sovellettavat yhteiset ja luotettavat rahoituslaitosten vakavaraisuus- ja kriisinratkaisusäännöt. Tämä on muun muassa sellaisten uudistusten ansiota kuin pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi 1 , yhteisen valvontamekanismin 2 ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin luominen sekä vakavaraisuusasetus 3 . Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ja monipuolistaminen yli kansallisten rajojen tarjoaa kuitenkin merkittäviä mahdollisuuksia tehdä EU:sta ja sen talous- ja rahaliitosta kestävämpi siten, että riskejä voidaan hajauttaa paremmin ja häiriönsietokykyä tehostaa pääomamarkkinoiden kautta. Tämä on komission tavoitteena, kun se syventää ja yhdentää Euroopan pääomamarkkinoita pääomamarkkinaunionin puitteissa. Erityisesti euroalueen pankkisektori on edelleen altis valtion ja pankkien välisen yhteyden vaikutuksille, toisin sanoen sille, että valtion luottokelpoisuuden ja sen lainkäyttöalueen pankkien luottokelpoisuuden välillä on vahva kaksisuuntainen yhteys, joka johtuu osittain pankkien taipumuksesta keskittyä valtionvelkakirjasalkuissa omaan valtioonsa (niin sanottu ”kotimarkkinakeskeisyys”). Tästä seuraavan levottomuutta lisäävän kriisin leviämisen ja rahoitusmarkkinoiden epävakauden mahdollisuus ilmeni euroalueen julkisen talouden velkakriisin aikana. Valtion luottokelpoisuuden heikentyminen johtaa joukkolainojen alhaisempien arvojen vuoksi valtion lainkäyttöalueella toimivien pankkien taseiden rasittumiseen. Pankkien ongelmat puolestaan lisäävät valtion talousarvioon kohdistuvia paineita joko suoraan (pankkituki) tai esimerkiksi luotonannon ja taloudellisen toimeliaisuuden heikentymisestä johtuvien pienempien verotulojen kautta. Näiden omiin valtioihinsa liittyvien yhteyksien lisäksi pankit ovat edelleen voimakkaasti alttiina kotimaansa taloudelliselle kehitykselle (koska maiden rajat ylittävä hajautus on riittämätöntä).

Huolimatta siitä, että julkinen kokonaisvelka on kasvanut viime aikoihin saakka maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen, korkean luokituksen saaneiden euromääräisten valtionvelkakirjojen, jotka toimivat nykyaikaisessa rahoitusjärjestelmässä ”turvallisina sijoitusvälineinä”, tarjonta on lisäksi vähentynyt. Samalla pankkien ja muiden rahoituslaitosten edellä mainittuihin omaisuuseriin kohdistuva kysyntä on kasvanut, mikä johtuu muun muassa uusista sääntelyvaatimuksista, joiden mukaan niillä on oltava erittäin likvideistä varoista koostuvat riittävät puskurit (esim. maksuvalmiusvaatimuksen osalta).

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tarjota mahdollistava kehys valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden markkinalähtöiselle kehittämiselle, ja se on osa komission pyrkimyksiä edistää pankkiunionia ja syventää talous- ja rahaliittoa toukokuussa 2017 julkaistun talous- ja rahaliiton syventämistä koskevan pohdinta-asiakirjan, syyskuussa 2017 puheenjohtaja Junckerin unionin tilaa koskevan puheen yhteydessä esitetyn aiekirjeen ja joulukuussa 2017 julkaistun talous- ja rahaliiton syventämistä koskevan paketin mukaisesti.

Yksityinen sektori huolehtisi SBBS-arvopapereiden luomisesta. Yksityisen sektorin yhteisö kokoaisi markkinoilta perustana olevan valtionvelkakirjasalkun ja siirtäisi ne sitten oikeudellisesti erilliseksi itsenäiseksi yksiköksi, joka on nimenomaisesti perustettu tätä ainoata tarkoitusta varten. Se laskisi liikkeeseen sijoittajille arvopaperisarjan, joissa on kyse tämän perustana olevan salkun tuottoihin kohdistuvista saatavista. Liikkeeseen lasketut arvopaperit kantaisivat tietyssä järjestyksessä tappiot perustana olevasta salkusta (eli tappiot kertyisivät ensin alemmissa etuoikeusluokissa olevien arvopapereille haltijoille ja vasta sitten, kun ne on kokonaan käytetty, ylimmän etuoikeusluokan saamisten haltijoille).

SBBS-arvopapereiden ei olisi perustuttava jäsenvaltioiden väliseen riskinjakoon tai julkisen talouden vastavuoroisuuteen. Vain yksityiset sijoittajat jakaisivat riskit ja mahdolliset tappiot. SBBS-arvopaperit ovat siten hyvin erilaisia kuin eurobondit.

Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) perusti vuoden 2016 keskivaiheilla korkean tason työryhmän (EJRK:n työryhmä), joka arvioi SBBS-arvopapereiden etuja ja toteutettavuutta. EJRK:n työryhmään kuuluu edustajia useiden jäsenvaltioiden keskuspankeista ja finanssivalvonnasta vastaavista viranomaisista sekä EU:n toimielimistä (Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio) ja virastoista (Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), valtion velkatoimiston toimihenkilöitä ja tutkijoita.

EJRK:n työryhmä totesi 4 , että SBBS-arvopapereiden markkinat voivat kehittyä tietyissä olosuhteissa. SBBS-arvopapereiden elinkelpoisuus voidaan kuitenkin viime kädessä todeta vain asettamalla ne markkinatestiin. Tällä ehdotuksella pohjustetaan tällaista markkinatestiä.

Markkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien vuorovaikutuksen avulla vahvistettu EJRK:n työryhmän keskeinen havainto on se, että nykyinen sääntelykehys haittaa merkittävästi SBBS-arvopapereiden kehittymistä. Nykyisessä sääntelyjärjestelmässä SBBS-arvopaperit määriteltäisiin arvopaperistamistuotteiksi, ja sen vuoksi niitä käsiteltäisiin huomattavasti vähemmän suopeasti kuin niiden perustana olevia euroalueen valtionvelkakirjoja (esim. korkeammat pääomavaatimukset, maksuvalmiusvaatimuksia ja vakuuksia koskeva rajallinen tai olematon hyväksyttävyys, tiukemmat sijoitusrajat eri sijoittajaluokille jne.). SBBS-arvopapereihin liittyy niiden perustana olevien omaisuuserien ja yhtenäistetyn ja yksinkertaisen luonteen vuoksi riskejä, jotka ovat verrattavissa ennemminkin perustana oleviin valtionvelkakirjoihin kuin säännöllisiin arvopaperistamisiin. Esimerkiksi SBBS-arvopaperistamisen liikkeeseenlaskijan ja lopullisten sijoittajien tietämys eivät ole epäsymmetrisiä, koska perustana olevat omaisuuserät ovat yleisesti tunnettuja ja niillä käydään kauppaa markkinoilla.

Sen vuoksi on tarpeen, että sääntelykehystä mukautetaan vastaamaan SBBS-arvopapereiden ainutlaatuisia ominaisuuksia. Mikä tärkeintä, SBBS-arvopapereiden käytön mahdollistaminen ei edellytä valtiovastuiden sääntelyllisen kohtelun muuttamista. Kuten toukokuussa 2017 julkaistussa talous- ja rahaliiton syventämistä koskevassa pohdinta-asiakirjassa todetaan, jälkimmäisellä vaihtoehdolla olisi mittavat vaikutukset, muun muassa rahoitusvakauden ja EU:n pankkien tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Koska SBBS-arvopaperit ovat uusi käsite eikä niitä ole vielä käytännössä olemassa, tällaista instrumenttia varten ei ole vielä vahvistettu asianmukaista asetusta, jossa otettaisiin huomioon niiden ainutlaatuiset ominaisuudet

Kuten edellä todettiin, nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä SBBS-arvopaperit määriteltäisiin arvopaperistamistuotteiksi. Arvopaperistamisen sääntelykehyksestä – joka on sellaisenaan asianmukainen nykyisille arvopaperistamiselle – seuraa, että SBBS-arvopapereihin sijoittamiseen olisi näin ollen sovellettava korkeampia sääntelymaksuja kuin silloin, kun sijoitetaan suoraan euroalueen valtionvelkakirjoihin, jotka muodostavat SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun. Esimerkiksi pankkien pääomavaatimusten osalta euroalueen valtionvelkakirjojen riskipainotus on nolla (eli pankeilla ei tarvitse olla pääomaa näihin joukkolainoihin tehdyn sijoituksen kattamiseksi), mutta sijoitukset arvopaperistamisen etuoikeusluokkiin ovat sidoksissa positiivisiin – ja etuoikeusluokasta riippuen – usein varsin suuriin pääomavaatimuksiin.

Perustelu näille arvopaperistamistuotteisiin yleensä sovellettaville korkeammille maksuille (niin sanottu arvopaperistamiskehyksen ei-neutraalius) on arvopaperistamiselle erityisissä riskeissä, jotka johtuvat ensisijaisesti arvopaperistamistuotteiden alullepanijan ja sijoittajien tietämyksen epäsymmetrisyydestä. Tilannetta tyypillisesti pahentaa se, että arvopaperistetut omaisuuserät ovat luonteeltaan vaikeaselkoisia ja niiden rakenne on monimutkainen, mistä aiheutuu toimeksisaajaan liittyviä riskejä ja oikeudellisia riskejä. Tyypillisissä arvopaperistamistoimissa toimeksisaajaan liittyvät riskit johtuvat siitä, että tällaisten tuotteiden alullepanijat tietävät arvopaperistamispoolin muodostavista omaisuuseristä merkittävästi enemmän kuin sijoittajat. Tämä pätee tietenkin esimerkiksi silloin, kun pankki myöntää kiinnitysluottoja ja sitten arvopaperistaa ne. Sijoittajalla ei ole käytettävissään samoja tietoja kiinnitysluoton ottajista kuin pankilla. Näin ollen sijoittajat voivat myös olettaa, että pankki voi arvopaperistaa ensisijaisia, vain vähiten voittoa tuottavia tai enemmän riskialttiita kiinnitysluottoja. Tästä toimeksisaajaan liittyvästä ongelmasta johtuu, että monet institutionaaliset sijoittajat ja pankit eivät voi sijoittaa arvopaperistamisiin, ellei liikkeeseenlaskijalle jää osa arvopaperistettuihin omaisuuseriin kohdistuvista vastuista.

SBBS-arvopaperit ovat kuitenkin erityinen rahoitustuote, joilla on kaksi keskeistä ominaisuutta. Monia tietojen epäsymmetrioita ja tyypillisen arvopaperistamisrakenteen monimutkaisuuksia ei esiinny, koska SBBS-arvopaperin perustana oleva pooli koostuu keskeisistä euroalueen valtioiden keskushallintojen joukkovelkakirjalainoista. Markkinatoimijat tuntevat nämä omaisuuserät hyvin ja ymmärtävät ne. Lisäksi SBBS-arvopapereiden perustana olevan omaisuuserien poolin rakenne on ennalta määrätty (esim. yksittäisten jäsenvaltioiden keskushallintojen joukkovelkakirjalainojen painotukset olisivat linjassa niiden Euroopan keskuspankin pääoman osuuden kanssa, pienellä poikkeamalla). Euroalueen valtionvelkakirjoilla käydään säännöllisesti kauppaa markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi saada itselleen niistä johtuvan taloudellisen riskin käyttämättä arvopaperistamista.

Näin ollen SBBS-arvopapereiden osalta ei ole perusteltua määrätä arvopaperistamiskohtaisia sääntelymaksuja, kuten määritellään tässä sääntelyehdotuksessa.

Tällä ehdotuksella puututaan samanlaiseen ongelmaan, johon hiljattain puututtiin yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua (YLS) arvopaperistamista koskevalla asetuksella. Hiljattain annettu YLS-asetus (asetus (EU) 2017/2402) perustuu erityisesti siihen, että kun kyseessä ovat arvopaperistamiset, jotka on luotu yksinkertaisella, läpinäkyvällä ja standardoidulla tavalla ja EU:n normien mukaisesti, niiden sääntelemättä jättäminen erityisellä (ja käytännössä suotuisammalla) tavalla olisi kohtuuttomasti estänyt niiden kehittämisen.

Kun otetaan huomioon SBBS-arvopapereiden perustana olevien omaisuuserien eli euroalueen keskushallintojen joukkovelkakirjalainojen erityinen luonne, (perinteisten) arvopaperistamisten sääntelykohtelun ja instrumentin todellisen riskin tai epävarmuuden välinen ero on vieläkin selvempi SBBS-arvopapereiden osalta kuin se oli YLS-arvopaperistamisten tapauksessa. Tämä johtuu kahdesta syystä: 1) perustana olevat omaisuuserät (eli euroalueen valtionvelkakirjat) ovat vieläkin yksinkertaisempia, läpinäkyvämpiä ja standardoidumpia; ja 2) euroalueen valtionvelkakirjoihin sovelletaan suotuisinta sääntelykohtelua, kun otetaan huomioon niiden ominaisuudet ja toiminnot rahoitusalalla.

Valtion joukkovelkakirjalainoja koskevat sijoituspäätökset ovat lisäksi erityisen herkkiä kustannusten ja maksujen kannalta, mikä johtuu kyseessä olevista volyymeista, voimakkaasta kilpailusta ja markkinoiden korkeasta likviditeetistä. Sellaisen rahoituslaitoksen, joka aikoo sijoittaa tällaisiin omaisuuseriin, näkökulmasta merkityksellisiin kustannuksiin sisältyvät ostokseen liittyvät pääomakustannukset. Tähän sääntelyesteeseen puuttumatta jättäminen johtaa näin ollen todennäköisesti vastaavasti suurempaan haittavaikutukseen, joka kohdistuu SBBS-arvopapereiden markkinoiden kehittymiseen, kuin mitä olisi tapahtunut esimerkiksi YLS-arvopaperistamisten tapauksessa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Pankkiunionin valmiiksi saamisen kannalta on erittäin tärkeää vähentää rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä helpottamalla pankkien valtionlainasalkkujen hajauttamista ja heikentämällä edelleen pankkien ja valtion välistä yhteyttä.

Tämä lainsäädäntöehdotus on osa komission pyrkimyksiä tehostaa pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia. Sen tavoitteena on mahdollistaa SBBS-arvopapereiden tehokkaiden markkinoiden syntyminen ajan mittaan. Lisäksi SBBS-arvopapereilla voitaisiin tukea sijoitussalkun hajauttamista rahoitusalalla ja luoda samalla sellaisten korkealaatuisten vakuuksien uusi lähde, jotka soveltuvat erityisen hyvin rajatylittävien rahoitustaloustoimien käyttöön. Sen avulla voitaisiin myös saada muutoin pienillä ja vähemmän likvideillä markkinoilla liikkeelle lasketuista valtionvelkakirjoista houkuttelevampia kansainvälisten sijoittajien kannalta. Näin edistettäisiin yksityisen sektorin riskinjakoa ja riskien vähentämistä sekä tehokkaampaa riskien jakautumista sijoittajien keskuudessa. Lisäksi SBBS-arvopapereiden käytön mahdollistaminen lisäisi saatavilla olevien instrumenttien valikoimaa rahoitusmarkkinoilla, mikä olisi osa komission pyrkimyksiä syventää ja yhdentää Euroopan pääomamarkkinoita pääomamarkkinaunionin puitteissa. SBBS-arvopaperit auttaisivat pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin viimeistelemistä, ja siten ne vaikuttaisivat tehokkaasti rahoitusunionin kehitykseen ja talous- ja rahaliiton syventämiseen.

Kuten edellä todettiin, SBBS-arvopaperit tulevat olemaan markkinapohjainen instrumentti, joka kehittyy todennäköisesti vähitellen ajan myötä vaihtoehtoisena ja täydentävänä investointimahdollisuutena valtionvelkakirjojen ohella. SBBS-arvopapereilla ei odoteta olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia nykyisiin kansallisiin joukkolainamarkkinoihin, eikä SBBS-arvopapereiden odoteta korvaavan niitä.

SBBS-arvopaperit ovat käsitteellisesti erillisiä ja erilaisia kuin euroalueen turvallinen sijoitusväline, kuten todetaan toukokuussa 2017 julkaistussa talous- ja rahaliiton syventämistä koskevassa pohdinta-asiakirjassa. Euroalueen turvallinen sijoitusväline olisi SBBS-arvopapereista poikkeava uusi rahoitusväline, jonka avulla laskettaisiin liikkeeseen yhteisiä lainoja. Euroalueen turvallisen sijoitusvälineen kehittämiseen liittyy monia mutkikkaita oikeudellisia, poliittisia ja institutionaalisia kysymyksiä, jotka edellyttävät yksityiskohtaista tarkastelua. Sen suunnittelussa olisi otettava huomioon perussopimuksen rajoitukset, jotka koskevat julkisen sektorin riskien jakamista, ja erityisesti avustamiskieltoa koskeva lauseke (”no bail-out clause”, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 125 artikla). Edellä mainitussa pohdinta-asiakirjassa esitetyn etenemissuunnitelman mukaisesti tällaisen euroalueen turvallisen sijoitusvälineen käyttöönottoa suunnitellaan mahdollisena lisätoimenpiteenä vuoteen 2025 asti. Sen vuoksi se on keskipitkän aikavälin innovaatio.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

SBBS-arvopaperit ovat väline, jolla edistetään rahoitusvakautta ja riskien jakamista euroalueella. Ne voivat näin syventää sisämarkkinoita entisestään. Tämän esityksen oikeudellisen perusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 114 artikla, jolla annetaan unionin toimielimille toimivalta antaa asiaankuuluvat säännökset, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden perustaminen ja toiminta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

SBBS-arvopapereiden markkinoiden kehityksen tunnistettuja sääntelyesteitä on useissa unionin säädöksissä 5 . Tämän vuoksi yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla ei pystyttäisi saavuttamaan tämän lainsäädäntöaloitteen tavoitteita eli poistamaan tällaisia sääntelyesteitä, sillä EU:n lainsäädäntöä voidaan muuttaa ainoastaan EU:n toimin.

Tämän oikeudellisen näkökulman lisäksi jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat toimet eivät olisi optimaalisia. Se voi johtaa eri instrumenttien ”käyttöönottoon” eri jäsenvaltioissa. Tämä tekisi markkinoista vaikeaselkoiset ja johtaisi markkinakysynnän segmentoitumiseen usean eri instrumentin osalta. Tämä vaikeuttaisi tarvittavan likviditeetin hankkimista tai tekisi siitä jopa mahdotonta. Lisäksi kansalliset lainsäätäjät voisivat ryhtyä kilpailemaan sellaisen sääntelyllisen kohtelun tarjoamisesta instrumentille, joka on mahdollisimman suotuisa, vaikka ne kaikki kohdentuisivat samaan instrumenttiin. Kansallinen toiminta loisi esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle molemmissa tapauksissa, eli jos määriteltyjä tuotteita käsitellään eri tavoin tai käytetään erilaista sääntelykohtelua. Näillä esteillä olisi huomattavia vaikutuksia, kun otetaan huomioon taustalla olevien valtion joukkovelkakirjalainamarkkinoiden hyvin korkea yhdentyminen ja niiden yhdenmukainen sääntelykohtelu eri puolilla EU:ta. Kaikista näistä syistä EU:n tason toimet ovat tarpeen ja aiheellisia.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa uusi väline poistamalla sääntelyyn liittyviä esteitä, jotka haittaavat SBBS-arvopapereiden markkinoiden asteittaista syntymistä. Tämä ehdotettu toimi on oikeasuhteinen koska se tasoittaa uuden instrumentin ja sen perustana olevien omaisuuserien toimintaedellytyksiä. Ehdotuksella ei odoteta olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia nykyisiin kansallisiin valtionvelkakirjamarkkinoihin.

•Toimintatavan valinta

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa SBBS-arvopapereiden markkinakysyntään perustuva kehitys. Tätä varten ehdotuksessa esitetään kriteerit, jotka instrumentin on täytettävä, jotta se voidaan nimetä SBBS-arvopaperiksi, ja säädetään tarvittavasta valvontakehyksestä.

Tavoiteltujen hyötyjen saavuttamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön standardoitu tuote. Standardoinnin olisi oltava yhdenmukaista kaikkialla EU:ssa, mikä edellyttää, että SBBS-arvopapereilla on täysin yhdenmukaistettu määritelmä ja sääntelykohtelu EU:n tasolla. SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta tarjoaa oikeusperustan asetukselle, jolla otetaan käyttöön yhdenmukaiset säännökset sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Direktiivillä ei saataisi samoja tuloksia, koska osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettaessa voidaan käyttää harkintavaltaa, mikä vuoksi johtaa eroihin, jotka saattavat johtaa SBBS-arvopapereiden markkinoiden osalta kilpailun vääristymiseen ja toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöön.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

SBBS-arvopapereita koskevan toteutettavuusarvioinnin yhteydessä EJRK:n työryhmä järjesti julkisen kuulemisen vuoden 2016 lopulla. Se sai palautetta toimialalta eli eri rahoituslaitoksilta ja valtion velkatoimiston toimihenkilöiltä järjestämällä useita kahdenvälisiä kokouksia sekä kaksi työpajaa vuosina 2016 ja 2017. Komissio ei järjestänyt omaa avointa julkista kuulemistaan päällekkäisyyksien välttämiseksi. On syytä huomata, että ehdotettu aloite ei ole suunnattu kuluttajille tai yksityissijoittajille.

Edellä mainitussa kuulemisessa pyrittiin saamaan toimialan edustajilta palautetta useista keskeisistä kysymyksistä, jotka koskevat mahdollisen SBBS-arvopapereita koskevan sääntelyn täytäntöönpanoa erityisesti SBBS-arvopapereiden sääntelykohtelun ja taloudellisten näkökohtien osalta. Palautteen antajat olivat erityisesti yksimielisiä siitä, että markkinoilla oli yhä vähemmän ”turvallisia” (vähäriskisiä) omaisuuseriä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ainakin ylimmän etuoikeusluokan SBBS-arvopapereihin olisi sovellettava samaa sääntelykohtelua kuin niiden perustana oleviin valtionvelkakirjoihin.

Vaikka markkinatoimijat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että finanssimarkkinoiden yhdentymisen syventäminen ja pankkien valtionlainasalkun hajauttaminen olisi tarpeen Euroopassa, SBBS-arvopapereiden elinkelpoisuuden osalta esitettiin erilaisia näkemyksiä. Erityisesti asetettiin kyseenalaiseksi tuotteen alimman etuoikeusluokan myyntikelpoisuus. Vastaajat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että SBBS-arvopapereiden markkinoiden kehittymiseksi edellytettäisiin seuraavaa: 1) valtion velkatoimiston toimihenkilöiden suorittama liikkeeseenlaskujen koordinointi; 2) sääntelyjärjestelmä, joka luo tasapuoliset toimintaedellytykset valtionvelkakirjojen ja SBBS-arvopapereiden välillä; 3) yksinkertaiset ja standardoidut SBBS-arvopapereiden ominaisuudet, mukaan lukien kiinteät salkun painotukset vastaavaa-puolella ja enintään kolme etuoikeusluokkaa vastattavaa-puolella; 4) riittävä likviditeetti SBBS-arvopapereiden markkinoilla; ja 5) menettelyllinen selkeys (osittaisessa) valtion maksukyvyttömyystapauksessa. Keskeisiin kysymyksiin annettujen vastausten yksityiskohtainen erittely ja kyselyistä tehdyt yleiset päätelmät esitetään edellä mainitun EJRK:n työryhmän raportin II osassa.

Julkisen sektorin velkaa hallinnoivat toimihenkilöt olivat erityisessä seminaarissa huolissaan SBBS-arvopapereita koskevan sääntelyn suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, ja he katsoivat, että SBBS-arvopaperit eivät rikkoisi pankkien ja valtioiden välistä yhteyttä eivätkä loisi euroalueelle vähäriskistä omaisuuserää. Tarkemmin sanottuna julkisen sektorin velkaa hallinnoivien toimihenkilöiden huolenaiheet liittyivät siihen, miten SBBS-arvopaperit vaikuttavat valtionvelkakirjamarkkinoihin (erityisesti niiden likviditeettiin), SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden suorittamien valtionvelkakirjaostojen vaikutuksiin ensi- ja/tai jälkimarkkinoilla ja SBBS-arvopapereiden mahdolliseen sääntelykohteluun. He ilmaisivat myös huolensa uuden instrumentin teknisestä toteutettavuudesta ja taloudellisesta elinkelpoisuudesta.

Sen lisäksi, että komissio järjesti edellä mainitut sidosryhmien kuulemiset osana EJRK:n toteuttavuusarviointia, se otti yhteyttä jäsenvaltioihin ja järjesti pankki-, maksu- ja vakuutusasioita käsittelevän komission asiantuntijaryhmän (EGBPI) kokouksen 11. huhtikuuta 2018 saadakseen teknistä palautetta tietyistä kysymyksistä. Osallistujat huomauttivat, että ennen teknisen lausunnon antamista on keskusteltava SBBS-arvopapereiden tarpeellisuudesta, koska niiden mielestä SBBS-arvopapereiden tarve ei ollut selvä. He esittivät hyödyllisiä näkemyksiä erilaisista teknisistä kysymyksistä erityisesti peräänkuuluttamalla markkinatoimijoille suurempaa joustavuutta, kun on kyse sen määrittelemisestä, mitkä ovat SBBS-arvopapereiden ominaispiirteitä (eli perustana olevassa salkussa olevien eri jäsenvaltioiden joukkovelkakirjojen painotusten tai etuoikeusluokan tasojen suhteen).

• Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio osallistui aktiivisesti edellä mainitun EJRK:n työryhmän työhön. Tämä ehdotus perustuu suurelta osin työryhmän työlle. Lisäksi komissio on tavannut viranomaisia ja yksityisen sektorin edustajia käyttääkseen heidän asiantuntemustaan ja vahvistaakseen työryhmän päätelmiä.

•Vaikutustenarviointi

Tämän ehdotuksen valmistelua varten laadittiin vaikutustenarviointi, josta keskusteltiin yksiköiden välisessä ohjausryhmässä useita kertoja. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin seuraavia toimintavaihtoehtoja: i) ehdotettujen puitteiden soveltamisala (eli sovelletaanko niitä kaikkiin euroalueen valtionvelkakirjojen arvopaperistamisiin vai ainoastaan niihin, jotka noudattavat tiettyjä standardointivaatimuksia); ii) olisiko palautettava ”sääntelyn neutraliteetti” eli olisiko myönnettävä sama kohtelu, joka myönnetään perustana oleville valtionvelkakirjoille, ainoastaan SBBS-arvopaperiemission ylimmälle etuoikeusluokalle vai SBBS-arvopaperiemission kaikille etuoikeusluokille; ja iii) miten ehdotetun kehyksen noudattaminen valvotaan ja varmistetaan (eli käytetäänkö itse annettavaan ilmoitukseen perustuvaa lähestymistapaa vai ennakkovarmennusta).

Vaikutustenarvioinnissa tuotiin esiin useita merkittäviä kompromisseja. Esimerkiksi sääntelyesteiden poistaminen kaikilta arvopaperistamisilta mahdollistaisi sen, että markkinatoimijat voisivat mahdollisimman joustavasti suunnitella uuden instrumentin siten, että tuotot saadaan maksimoitua ja riskit minimoidaan. Toisaalta tietynasteinen standardointi saattaa parantaa sen varmistamista, että uuden instrumentin likviditeettiä ei heitetä hukkaan monilla eri muunnelmilla. Vastaavasti jos valtionvelkakirjojen saman käsittelyn myöntäminen ainoastaan ylimmälle etuoikeusluokalle voi muodostaa suurempia kannustimia pankeille keskittyä ylimpiin etuoikeusluokkiin, tällainen lähestymistapa olisi ristiriidassa valtiovastuiden nykyisen sääntelykohtelun kanssa (ja se olisi yleisesti ottaen vähemmän SBBS-arvopapereita ”mahdollistava”, koska se olisi vähentänyt mahdollista sijoittajapohjaa).

Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia siihen, missä määrin sääntelylliset rajoitukset poistuisivat, missä määrin uudet instrumentit auttaisivat pienentämään pankkien taseissa olevaa riskiä ja laajentaisivat euromääräisten vähäriskisten omaisuuserien tarjontaa sekä erilaisten vaatimustenmukaisuutta ja valvontaa koskevien lähestymistapojen hyötyjä sen osalta, että markkinoiden luottamus suhteessa niihin liittyviin (sekä julkisiin että yksityisiin) kustannuksiin on lisääntynyt.

Koska ehdotettu sääntelyjärjestelmä vain mahdollistaa sen, että yksityinen sektori kehittää SBBS-arvopapereiden markkinoita, mutta se ei takaa sitä, vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kahta eri skenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa SBBS-arvopaperit saavuttivat vain rajoitetun volyymin (100 miljardia euroa). Toinen skenaario oli jatkuva tila, jossa ne saavuttavat 1,5 biljoonan euron määrän, joka on makrotaloudellisesti merkittävä volyymi (vaikkakin edelleen suhteessa euroalueen valtioiden yleisiin velkamarkkinoihin, joiden arvo ylsi 9 biljoonaan euroon vuoden 2017 toisella neljänneksellä).

Määrällinen arvio tämän ehdotuksen myötä poistettavien esteiden merkityksestä voidaan saada vertaamalla esimerkiksi pääomavaatimuksia, joita pankeille aiheutuisi, jos ne ostaisivat nykyhetkellä SBBS-arvopapereita, verrattuna niihin, joita niille aiheutuisi samoista hankinnoista ehdotetun räätälöidyn sääntelykehyksen nojalla. Tällaiset (virtuaaliset) säästöt riippuisivat luonnollisesti tehdyistä oletuksista (mukaan lukien niistä, jotka on tehty alempien etuoikeusluokkien mukaisista riskipainotuksista). Jos rajoitettua volyymiä koskevassa skenaariossa oletetaan, että pankit ostavat kaikki etuoikeusluokat ja että standardoitua lähestymistapaa soveltavien pankkien osuus tällaisesta hankinnasta on yhtä suuri kuin niiden nykyinen osuus valtion joukkovelkakirjojen ostoista, riskipainotettujen omaisuuserien yhteismäärä kasvaisi noin 87 miljardilla eurolla. Jatkuvan tilan skenaariossa vastaavat laskelmat kasvattavat yhteenlaskettuja riskipainotettuja omaisuuseriä 1,3 biljoonan euron arvosta.

Kun lasketaan vaikutusta euromääräisten AAA-luokituksen saaneiden omaisuuserien volyymiin, laskelma perustuu Eurostatin tietoihin euroalueen valtionvelasta joulukuussa 2016 6 sekä euroalueen valtioita koskevaan Standard & Poor's -laitoksen luokitukseen samana päivänä 7 . Tämä laskelma osoittaa, että rajoitettua volyymiä koskevassa skenaariossa AAA-luokituksen saaneiden omaisuuserien määrä kasvaisi kaksi prosenttia ja jatkuvan tilan skenaariossa 30 prosenttia.

Lopuksi todettakoon, että vaikutustenarvioinnissa esitetty analyysi SBBS-arvopapereiden vaikutuksesta pankkien valtiosijoitussalkkujen hajauttamiseen osoittaa, että vaikutus olisi vähäinen rajoitettua volyymiä koskevassa skenaariossa, mutta merkittävä jatkuvan tilan skenaariossa. Näiden oletusten mukaan Euroopan pankkiviranomaisen avoimuuskampanjan piiriin kuuluvien euroalueen pankkien otoksessa kotimarkkinakeskeisyys vähenisi 42 prosentilla.

Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 19. tammikuuta 2018. Lautakunnan kokous pidettiin 14. helmikuuta 2018. Lautakunta antoi myönteisen lausunnon ja kehotti tekemään muutoksia ja hankkimaan lisätietoa seuraavilla alueilla: 1) selventämään, pyritäänkö tämän aloitteen avulla tarjoamaan SBBS-arvopaperit mahdollistava kehys ja markkinatesti tai kannustinrakenne, 2) selvittämään edelleen aloitteen mahdollista yleistä nettohyötyä sekä riskejä tai tahattomia seurauksia ja 3) esittämään paremmin kompromissit vaihtoehtoisten poliittisten ehdotusten välillä. Nämä kysymykset on käsitelty ja sisällytetty lopulliseen versioon, joka on tämän ehdotuksen mukana.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämän aloitteen tavoitteena ei ole voimassa olevasta lainsäädännöstä johtuvan hallinnollisen taakan yksinkertaistaminen tai keventäminen, vaan siinä säädetään uusia sääntöjä, joilla mahdollistetaan SBBS-instrumenttien kehittäminen markkinoilla.

Sääntelyehdotuksen ei odoteta vaikuttavan suoraan yksityissijoittajiin, kotitalouksiin, pk-yrityksiin tai mikroyrityksiin, koska on epätodennäköistä, että ne toimisivat SBBS-arvopaperimarkkinoilla. Samaan aikaan nämä alat hyötyisivät tästä lainsäädäntöehdotuksesta välillisesti rahoitusalan parantuneen kestävyyden ansiosta – siltä osin kuin odotetut makroekonomiset ja rahoitusvakaushyödyt toteutuvat.

•Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti omistusoikeutta ja elinkeinovapautta, ja sitä on sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Asetuksella varmistetaan erityisesti SBBS-sijoittajien oikeuksien suojaaminen varmistamalla SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskun ja perustana olevan valtion joukkovelkakirjasalkun luotettavuus.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tällä sääntelyehdotuksella on vain vähän uusia rahoitusvaikutuksia julkisiin talousarvioihin, koska sääntöjen noudattamista koskeva järjestelmä perustuisi SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden itse antamaan ilmoitukseen, ja valvojat tarkistaisivat sääntöjen noudattamisen jälkikäteen rutiiniluonteisen valvontatoimintansa yhteydessä. Kun otetaan huomioon suunnitellut uudet tehtävät ja mahdolliset synergiat nykyisten tehtävien kanssa, EAMV tarvitsee joitakin lisäresursseja (ks. säädökseen liittyvä rahoitusselvitys). SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskijoille aiheutuisi kustannuksia itse annettavasta ilmoituksesta, mutta niiden määrä olisi kuitenkin melko vähäinen, kun otetaan huomioon rahoitustuotteen yksinkertaisuus (markkinoiden kilpailukyvystä riippuisi, missä määrin ne siirretään sijoittajille).

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Tämän aloitteen erityiset tavoitteet, joita ovat sääntelyesteiden poistaminen ja uusien SBBS-arvopaperituotteiden likviditeetin edistäminen muun muassa myöntämällä niille ”vertailuarvoon” perustuva sääntelykohtelu, saavutettaisiin, kun ehdotettu lainsäädäntö tulee voimaan. Näin on siksi, että ainoastaan standardinmukainen tuote olisi oikeutettu suunniteltuun erityiseen sääntelykohteluun, ja SBBS-arvopapereiden sääntelykohtelu olisi sama kuin niiden perustana olevien valtionvelkakirjojen 8 .

Yleisen tavoitteen eli markkinoiden avaamista SBBS-arvopapereille koskevan tavoitteen osalta lainsäädännön vaikutusta arvioidaan seuraamalla, missä määrin näitä uusia tuotteita itse asiassa kootaan ja miten laajasti niillä käydään kauppaa, sekä sitä, missä määrin SBBS-arvopapereiden kehittyminen lisää vähäriskisten omaisuuserien kasvua ja pankkien ”kotimarkkinakeskeisyyden” vähentämistä. Lisäksi arvioidaan, millaisia vaikutuksia SBBS-arvopapereilla on valtionvelkakirjamarkkinoiden likviditeettiin.

Näiden analyysien tuloksia tulkittaessa on muistettava, että SBBS-arvopapereiden ja edellä mainittujen vertailuarvojen kehittyminen riippuu useista muista tekijöistä, jotka ovat sääntelykehyksestä riippumattomia tai niillä voi olla siihen vain vähäinen yhteys. On todennäköistä, että tämän vuoksi on vaikeaa erottaa ehdotetun lainsäädännön vaikutuksia näistä muista tekijöistä. Erityisesti uusien tuotteiden tarjonta riippuu todennäköisesti myös liikkeeseenlaskussa käytettävän välineen luomisen oikeudellisista kustannuksista, riittävän yhdenmukaisten joukkovelkakirjojen hankinnan helppoudesta, järjestelmän hoitamisen kustannuksista jne. Vastaavasti niiden kysyntä riippuu yleisestä korkoympäristöstä, riskinottohalusta ja eri etuoikeusluokkiin kohdistuvasta sijoittajatyyppien kysynnästä. Markkinakehitys ei ehkä ole lineaarista, koska suunniteltu tuote hyötyy koon ja verkostoulkoisvaikutusten mittakaavaeduista. Näin ollen esimerkiksi jos tuote näyttää houkuttelevan riittävästi sijoittajia, velkaa hallinnoivat toimihenkilöt voivat päättää järjestää SBBS-arvopapereiden tuottamiseksi erityisiä huutokauppoja, joissa käytetään eri maturiteetteja edustavia standardoituja joukkovelkakirjoja. Tämä puolestaan alentaisi tuotantokustannuksia ja voisi vauhdittaa markkinoiden kasvua.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksessa on neljä osaa. Ensimmäinen osa sisältää säännöt, joissa määritellään SBBS-arvopapereiden perustekijät. Nämä säännöt ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että markkinat tuottavat mahdollisimman standardoidun tuotteen. Tämä puolestaan suosii sen likviditeettiä ja houkuttelee sijoittajia. Toisessa osassa laaditaan säännöt, joilla määritellään liikkeeseen laskevaan yhteisöön sovellettavat ilmoitus- ja avoimuusvaatimukset sen varmistamiseksi, että itse annettava ilmoitus annetaan yhdenmukaisella ja uskottavalla tavalla. Kolmas osa sisältää säännöt, jotka koskevat SBBS-arvopapereiden valvontaa, ja mahdollisia seuraamuksia tapauksissa, joissa liikkeeseen laskeva yhteisö on jättänyt noudattamatta säännöksiä ja/tai käyttäytynyt vilpillisesti. Neljäs osa sisältää voimassa olevan lainsäädäntökehyksen muutoksia, jotka ovat tarpeen SBBS-arvopapereiden ainutkertaista rakennetta ja ominaisuuksia vastaavan sääntelykohtelun soveltamiseksi.

Johdantosäännökset (1–3 artikla)

Säännöksissä selitetään kohde, soveltamisala ja määritelmät, joita käytetään standardoituja SBBS-arvopapereita ja tällaisten instrumenttien liikkeeseenlaskua ja hallussapitoa koskevan yleisen kehyksen luomiseksi. Käytetyt määritelmät ovat yhdenmukaisia unionin muissa säädöksissä käytettyjen määritelmien kanssa.

Perustana olevan salkun hyväksyttävyys ja koostumus ja SBBS-arvopaperiemissioiden jakaminen etuoikeusluokkiin (4–6 artikla)

SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun olisi koostuttava kaikkien niiden EU:n jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoista, joiden rahayksikkö on euro. Tämän rajoituksen tarkoituksena on varmistaa, ettei minkään SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun joukkovelkakirjoihin kohdistu valuuttakurssiriskiä. Kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjojen suhteellisen painotuksen olisi oltava hyvin lähellä kyseisen jäsenvaltion Euroopan keskuspankkia (EKP) koskevan rahoitusosuuden suhteellista painotusta. EKP:n pääoman jakoperuste kuvaa kunkin jäsenvaltion taloudellista kokoa ja sen osuutta Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Muita perusteita harkittiin, mutta niiden todettiin olevan huonompia. Esimerkiksi kunkin jäsenvaltion liikkeessä olevaan valtionlainaan perustuva jakoperuste voisi johtaa moraalikatoon, jolloin jäsenvaltio voi hyötyä enemmän tuotteesta lisäämällä jäljellä olevaa kokonaisvelkaansa.

Perustana olevien valtionvelkakirjojen maturiteetit olisi sovitettava tarkoin yhteen SBBS-arvopaperiemission maturiteetin kanssa.

SBBS-arvopaperiemission pitäisi koostua ylimmästä etuoikeusluokasta, joka vastaa 70 prosenttia SBBS-arvopaperiemission nimellisarvosta, ja yhdestä tai useammasta etuoikeudeltaan alemmasta etuoikeusluokasta 9 . Alempien etuoikeusluokkien tarkoituksena on suojata ylimpää etuoikeusluokkaa, joka on sen vuoksi vähäriskinen instrumentti. SBBS-arvopaperiemission eri etuoikeusluokkien tarkasta jakamisesta alemman etuoikeusluokan osuuksiin päättää liikkeeseenlaskija, joka maksimoi kokonaishinnan muun muassa huomioimalla erilaisten sijoittajatyyppien erityiset riskit/tuotto-odotukset. Ylin etuoikeusluokka on 70 prosenttia kokonaisrakenteesta, jolla varmistetaan tämän etuoikeusluokan standardointi eri liikkeeseenlaskuissa. Alimman etuoikeusluokan (etuoikeusluokka, joka kantaa tappiot ennen kaikkia muita etuoikeusluokkia) riskien rajoittamiseksi alimman etuoikeusluokan nimellisarvon olisi oltava vähintään kaksi prosenttia SBBS-arvopaperin koko emission liikkeessä olevasta nimellisarvosta. EJRK:n työryhmä on osoittanut kattavalla analyysilla, että 30 prosentin osuus on riittävä alemmalle etuoikeusluokalle, jotta voidaan varmistaa alhainen maksukyvyttömyysriski vastaavasti ylimmälle etuoikeusluokalle (jonka osuus on siis 70 prosenttia), myös markkinoiden stressiä koskevissa skenaarioissa.

Asetuksen 4 ja 6 artiklassa säädetään erityisistä olosuhteista, joissa SBBS-arvopaperiemission rakennetta (perustana olevan salkun koostumus ja ylimmän etuoikeusluokan suuruus) voidaan muuttaa tulevia emissioita varten ja kuvata asiaankuuluvat menettelyt. Tietyn jäsenvaltion valtionvelkakirjat voidaan sulkea pois perustana olevasta salkusta, jos ja niin kauan kuin jäsenvaltion valtionvelkakirjojen emissio on huomattavan vähäistä julkisen velan vähentyneen tarpeen tai heikentyneen markkinoille pääsyn vuoksi. Etuoikeusluokkien rakennetta voidaan myös muuttaa poikkeuksellisissa tapauksissa, jos valtionvelkamarkkinoiden toimintaa jossakin jäsenvaltiossa tai unionissa vakavasti haittaavan epäsuotuisan markkinakehityksen vuoksi edellytetään pienempää ylintä etuoikeusluokkaa, jotta voidaan varmistaa jatkuva korkealaatuisuus ja riskin pienuus. EAMV:n tehtävänä on valvoa, onko olemassa edellytykset muuttaa perustana olevan salkun koostumusta tai ylimmän etuoikeusluokan kokoa, ja ilmoittaa asiasta komissiolle. Komissio voi päättää täytäntöönpanosäädöksen antamalla, että tällaiset edellytykset ovat olemassa tai että ne ovat lakanneet olemasta. Tällainen täytäntöönpanosäädös voisi tulla voimaan vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden edustajat Euroopan arvopaperikomiteassa ovat hyväksyneet sen tarkastelumenettelyä noudattaen. Tällaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen liikkeeseen lasketuissa SBBS-arvopapereissa on otettava huomioon muutokset, jotka koskevat perustana olevan salkun koostumusta tai ylimmän etuoikeusluokan kokoa ja joiden osalta täytäntöönpanosäädös on annettu.

SBBS-arvopaperiemissio ja SBBS-arvopapereiden hallinnointi (7 ja 8 artikla)

Jotta voidaan varmistaa, että sijoittajat suojataan sellaisen laitoksen maksukyvyttömyysriskiltä, joka hankkii valtionvelkakirjoja (alkuperäinen ostaja, yleensä pankki), SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskijana olisi oltava erillisyhtiö, joka on erikoistunut yksinomaan SBBS-arvopaperiemissioon ja SBBS-arvopapereiden hallinnointiin ja joka ei harjoita mitään muuta riskialtista toimintaa, kuten luotonantoa.

Erillisyhtiöön olisi sovellettava tiukkoja omaisuuserien erottelua koskevia vaatimuksia, jotta voitaisiin varmistaa SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskun ja SBBS-sijoittajien hallussa olevien positioiden luotettavuus. Erillisyhtiöiden olisi varmistettava, että perustana olevan valtionvelkakirjapoolin koostumus vahvistetaan SBBS-arvopaperin koko elinkaaren ajaksi. Jotta rajoitettuja maturiteettieroja voidaan hallita, olisi sallittava, että erillisyhtiöt sijoittavat perustana olevan salkun tuoton ainoastaan käteisvaroihin ja erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joiden markkina- ja luottoriskit ovat alhaiset.

Koska SBBS-arvopaperiemissioiden etuoikeusluokkien sijoittajilla olisi saatavia, jotka kohdistuvat vain perustana olevaan valtionvelkakirjasalkkuun mutta ei liikkeeseenlaskijan tai alkuperäisen ostajan taseeseen, erillisyhtiötä ja sen perustana olevaa salkkua ei olisi tarpeen konsolidoida alkuperäisen ostajan salkkuun.

Nimityksen ”valtionvelkakirjavakuudellinen arvopaperi” käyttö (9 artikla)

SBBS-arvopapereiden standardoinnin varmistamiseksi ainoastaan sellaisiin tuotteisiin, jotka täyttävät perustana olevien valtionvelkakirjojen koostumusta ja maturiteettia sekä etuoikeusluokkiin jakamista koskevat vaatimukset, olisi sovellettava samaa sääntelykohtelua kuin perustana oleviin valtionvelkakirjoihin. EAMV:lle luodaan ilmoitusjärjestelmä, jotta voidaan varmistaa, ettei väärinkäytöksiä tapahdu. Tuotetta voidaan näin ollen pitää SBBS-arvopaperina vain, jos aineelliset ja ilmoitusvaatimukset on täytetty.

SBBS-arvopapereita koskevat ilmoitus- ja avoimuusvaatimukset (10–12 artikla)

Erillisyhtiöt ovat vastuussa tuote- ja ilmoitusvaatimusten noudattamisesta. EAMV:lle annetaan tehtäväksi julkaista ilmoitukset verkkosivustollaan. Tämä varmistaa, että erillisyhtiöt ottavat vastuun väitteestään, että tuotetta voidaan pitää SBBS-arvopaperina, ja että markkinat ovat läpinäkyvät. Erillisyhtiöt ovat vastuussa vahingoista tai tappioista, jotka ovat seurausta virheellisistä tai harhaanjohtavista ilmoituksista, kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Sijoittajien on noudatettava rahoitustuotteisiin tehtäviin sijoituksiin vaadittavaa asianmukaista huolellisuutta, mutta ne voivat luottaa SBBS-arvopapereita koskeviin ilmoituksiin ja erillisyhtiöiden julkistamiin tietoihin, jotka koskevat SBBS-arvopaperituotteiden erityisten vaatimusten noudattamista. SBBS-arvopapereille ja perustana oleville valtionvelkakirjoille asetettujen läpinäkyvyysvaatimusten avulla sijoittajien olisi voitava ymmärtää, arvioida ja vertailla SBBS-arvopaperitransaktioita turvautumatta yksinomaan kolmansiin osapuoliin, kuten luottoluokituslaitoksiin. Kyseisten vaatimusten turvin sijoittajat voivat toimia varovaisina sijoittajina ja noudattaa asianmukaista huolellisuutta. Tällä ehdotuksella varmistetaan, että sijoittajilla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot SBBS-arvopapereista. Jotta helpotettaisiin menettelyä sijoittajille ja erillisyhtiöille, EAMV:lle toimitettavat tiedot yhdenmukaistetaan ja EAMV laatii lomakkeen, jolla arvioidaan SBBS-arvopapereita. Erillisyhtiöiden olisi asetettava tiedot vapaasti sijoittajien saataville vakiolomakkeiden muodossa verkkosivustolla, joka täyttää tietyt kriteerit, kuten tietojen laadunvalvonnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden. Lisäksi ennen SBBS-arvopapereiden siirtämistä sijoittajien olisi saatava tiedot tuottojen kohdentamisesta ja noudatettavasta menettelystä perustana olevaan omaisuuserään kohdistuneen maksulaiminlyönnin jälkeen tai kun sellainen on odotettavissa. Jotta valvontaviranomaiset voisivat saada tietoa ja suorittaa tehtävänsä, jotka liittyvät SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskuun, EAMV:n olisi ilmoitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kaikista vastaanottamistaan SBBS-arvopapereita koskevista ilmoituksista.

Valvonta ja yhteistyö viranomaisten välillä (13 ja 14 artikla)

On tärkeää, että SBBS-arvopaperimarkkinoita valvotaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, jotta voidaan taata rahoitusvakaus, varmistaa sijoittajien luottamus ja edistää maksuvalmiutta. Tätä varten ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaiset viranomaiset voimassa olevien EU:n säädösten mukaisesti rahoituspalvelujen alalla. Tässä asetuksessa asetettujen vaatimusten noudattamisen valvonta olisi toteutettava ensisijaisesti sijoittajansuojan varmistamiseksi, ja sen olisi kohdistuttava tarvittaessa vakavaraisuusnäkökohtiin, jotka voivat liittyä säänneltyjen yhteisöjen SBBS-arvopaperiemissioon tai SBBS-arvopapereiden hallussapitoon. Nimetyillä valvovilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet, jotka on myönnetty niille asianmukaisen rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön nojalla.

Kun otetaan huomioon SBBS-aropaperimarkkinoiden rajat ylittävä luonne, olisi varmistettava toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n välinen yhteistyö tiedonvaihdon, valvontatoimi- ja tutkimusyhteistyön sekä päätöksenteon koordinoinnin avulla.

Jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset tulkitsevat SBBS-arvopapereihin liittyviä vaatimuksia johdonmukaisesti ja ymmärtävät ne samalla tavalla, EAMV:n olisi helpotettava toimivaltaisten viranomaisten työn koordinointia ja arvioitava SBBS-arvopapereiden yhteydessä esiin nousevia käytännön kysymyksiä.

Seuraamukset ja korjaavat toimenpiteet (15–18 artikla)

Jotta voitaisiin ehkäistä väärinkäytöksiä ja säilyttää luottamus tuotteeseen, olisi säädettävä asianmukaisista hallinnollisista seuraamuksista ja korjaavista toimenpiteistä sellaisia tilanteita varten, joissa tuote, jonka erillisyhtiö ilmoittaa olevan SBBS-arvopaperi, ei täytä kyseiselle tuotteelle SBBS-arvopaperina pitämisen edellytyksenä olevia tai muita ilmoitus- tai läpinäkyvyysvaatimuksia. Se, että SBBS-arvopaperiksi ilmoitettu tuote on sellainen myös tosiasiallisesti, on erityisen tärkeää sijoittajien suojan varmistamiseksi. Tästä syystä 15 artiklassa säädetään erityisestä menettelystä, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, onko asetuksen vaatimusten vastaiseksi epäilty tuote SBBS-arvopaperi vai ei. Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään tiettyjen rikkomisten vuoksi määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet toimittaa EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tiedot rikkomista koskevista rikosoikeudellisista tutkimuksista ja menettelyistä. Erillisyhtiölle määrätyt seuraamukset olisi julkaistava. Lisäksi SBBS-arvopaperi, joka ei täytä ehdotetussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, olisi ilman aiheetonta viivytystä poistettava EAMV:n laatimasta SBBS-arvopaperiluettelosta.

Makrotason vakauden valvonta (19 artikla)

Ennen tämän ehdotuksen antamista toteutetun analyysin mukaan vaikuttaa siltä, että SBBS-arvopapereilla ei ole vaikutusta muiden rahoitustuotteiden likviditeettiin tai rahoitusvakauteen. Koska SBBS-arvopaperit ovat kuitenkin uusi tuote, EJRK:n tehtävänä on valvoa markkinoiden kehitystä toimeksiantonsa mukaisesti.

Ilmoitukset (20 artikla)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asetuksessa tarkoitetut valvontaa ja seuraamusten määräämistä koskevien velvoitteiden täytäntöönpanoon liittyvät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset komissiolle ja EAMV:lle

Muiden säädösten muutokset (21–24 artikla)

Asetuksen 21–24 artiklassa muutetaan eräitä muita säädöksiä, erityisesti yhteissijoitusyrityksiä koskevaa direktiiviä, vakavaraisuusasetusta, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevaa direktiiviä ja vakuutusalaa koskevaa direktiiviä (Solvenssi II). Nämä muutokset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että SBBS-arvopapereihin tehtäviin sijoituksiin sovelletaan kaikilla Euroopan tasolla säänneltävillä rahoitusalan sektoreilla kohtelua, joka vastaa niiden perustana oleviin omaisuuseriin eli euroalueen valtionvelkakirjoihin sovellettavaa kohtelua.

Yhteissijoitusyritysten on erityisesti noudatettava hajauttamissääntöjä, mikä voi estää niitä pitämästä hallussa tiettyjä SBBS-arvopaperivolyymeja. Yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin muuttamisen tavoitteena on varmistaa, että kun jäsenvaltiot antavat yhteissijoitusyrityksille luvan sijoittaa enintään 100 prosenttia julkisen elimen liikkeeseen laskemiin tai takaamiin siirtokelpoisiin arvopapereihin, tätä poikkeusta voidaan soveltaa myös SBBS-arvopapereihin. Tätä varten direktiiviin lisätään uusi 54 a artikla.

Vakuutusyhtiöiden osalta SBBS-arvopapereita käsiteltäisiin arvopaperistamisina. Solvenssi II -direktiivin mukaisen standardikaavan mukaan kaikkiin arvopaperistamisiin sovelletaan pääomavaatimuksia, jotka liittyvät korkomarginaaliriskiin perusvakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa. SBBS-arvopapereihin sovellettaisiin sen vuoksi korkomarginaaliriskin pääomavaatimuksia, jolloin ne joutuisivat epäsuotuisaan asemaan verrattuna suoraan hallussapidettyihin oman valuutan määräisiin ja sillä rahoitettuihin jäsenvaltioiden keskushallintojen joukkovelkakirjalainoihin. Näin ollen Solvenssi II -direktiivin 104 artiklaa muutetaan lisäämällä uusi kohta sen varmistamiseksi, että pääomavaatimuksia laskettaessa SBBS-arvopapereita käsitellään jäsenvaltioiden keskushallintoihin tai keskuspankkeihin liittyvinä vastuina, jotka ovat niiden kotimaan valuutan määräisiä ja sillä rahoitettuja.

Vastaavasti vakavaraisuusasetusta muutetaan sen varmistamiseksi, että SBBS-arvopapereita hallussaan pitäviin laitoksiin sovellettavat pääomavaatimukset ja vastuulimiitit ovat samat kuin pidettäessä suoraan hallussa jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoja. Tämä tavoite saavutaan lisäämällä 268 artiklaan (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/2401) kohta, jossa laajennetaan arvopaperistamispositioita pääomavaatimusten laskennassa koskevan läpikatsomisperiaatteen soveltaminen kaikkiin SBBS-arvopaperiemissioiden etuoikeusluokkiin. Näin varmistetaan, että vastuisiin, jotka liittyvät SBBS-arvopaperiemissioiden kaikkiin etuoikeusluokkiin, sovelletaan samaa vakavaraisuuskohtelua kuin perustana oleviin omaisuuseriin. Lisäksi muuttamalla 304 artiklaa SBBS-arvopapereille myönnetään sama kohtelu kuin valtionvelkakirjoille markkinariskiin liittyvien pääomavaatimusten yhteydessä. Lopuksi myös 390 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että vastuulimiittien osalta arvopaperistamisessa käytettyä läpikatsomisperiaatetta sovelletaan myös vastuisiin, jotka liittyvät SBBS-arvopapereihin.

Lisäeläkelaitosten osalta ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevassa direktiivissä vahvistetaan korkoriskimarginaalirajat, joita jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta valtion joukkovelkakirjalainoihin tehtäviin sijoituksiin. Lisäksi jäsenvaltiot voivat asettaa arvopaperistamisille määrällisiä rajoituksia. Jotta voidaan varmistaa sama kohtelu SBBS-arvopapereille, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevaan direktiiviin lisätään uusi 18 a artikla.

Komissio tekee tarvittaessa edellä mainittuihin säädöksiin liittyviin delegoituihin säädöksiin tarvittavat muutokset.

Näin on erityisesti maksuvalmiusasetuksen (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2015/61 10 ) tapauksessa. Sen muutoksella olisi varmistettava, että SBBS-arvopapereiden katsotaan olevan tason 1 varoja, jotka edustavat saamisia tai takauksia jäsenvaltion keskushallinnolta. Sama koskee vakuutusalan vakavaraisuusvaatimuksista annettua asetusta (komission delegoitu asetus (EU) 2015/35 11 ) sen varmistamiseksi, että sääntöjä, joita sovelletaan euroalueen valtion joukkovelkakirjalainoja koskeviin vakuutusyhtiöiden vastuisiin, voidaan soveltaa myös vastuisiin, jotka liittyvät SBBS-arvopapereihin.

Siihen saakka, kun näiden direktiivien ja asetusten perusteella annettujen säädösten säännökset muutetaan, niitä sovelletaan edelleen sellaisinaan.

Komissio hyväksyy myös tarvittavat muutokset esiteluetteloihin ja rakenneosiin (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2017/1129 12 ) sen varmistamiseksi, että tästä uudentyyppisestä rahoitusvälineestä annetaan asianmukaiset tiedot, jotka on räätälöity tuotteen ominaisuuksien mukaan. Tämä olisi tehtävä oikeasuhteisesti ottaen huomioon tuotteen verrattain yksinkertainen luonne ja pitäen tavoitteena välttää tarpeetonta hallinnollista rasitusta.

2018/0171 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 13 ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Valtionvelkakirjavakuudellisilla arvopapereilla, jäljempänä ’SBBS-arvopaperit’, voidaan puuttua joihinkin haavoittuvuuksiin, joita vuosien 2007–2008 finanssikriisi toi esiin tai jotka ovat seurausta siitä. Tarkemmin sanottuna SBBS-arvopapereiden avulla pankit ja muut rahoituslaitokset voivat hajauttaa paremmin valtiovastuitaan, ja niillä voidaan myös heikentää entisestään pankkien ja valtioiden välistä yhteyttä sekä parantaa vähäriskisten euromääräisten omaisuuserien tarjontaa. Lisäksi SBBS-arvopaperit voivat tehdä joukkovelkakirjoista, jotka lasketaan liikkeeseen pienillä ja vähemmän likvideillä kansallisilla markkinoilla, kiinnostavampia kansainvälisten sijoittajien kannalta, mikä voi edistää yksityisen sektorin riskinjakoa ja riskien vähentämistä sekä riskien tehokkaampaa jakamista rahoitusalan toimijoiden kesken.

(2)Nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä SBBS-arvopapereita käsiteltäisiin arvopaperistamisina, minkä vuoksi niihin sovellettaisiin myös muita maksuja ja alennuksia kuin niitä, joita sovelletaan niiden perustana olevassa salkussa euroalueen valtionvelkakirjoihin. Nämä lisämaksut ja -alennukset haittaisivat SBBS-arvopapereiden tuotantoa ja käyttöä yksityisellä sektorilla, vaikka SBBS-arvopapereista ei aiheudukaan sellaisia arvopaperistamisiin liittyviä riskejä, joiden vuoksi lisämaksut ja -alennukset ovat aiheellisia. SBBS-arvopapereihin olisi sen vuoksi sovellettava sääntelykehystä, joka ottaa paremmin huomioon SBBS-arvopapereiden ainutlaatuiset piirteet ja ominaisuudet ja mahdollistaa tällaisen tuotteen tulemisen markkinoille. Tätä varten on tarpeen poistaa sääntelyesteitä.

(3)SBBS-arvopapereiden markkinalähtöisen kehittämisen mahdollistaminen on osa komission pyrkimyksiä vähentää rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ja edetä kohti pankkiunionin toteuttamista. SBBS-arvopapereilla voitaisiin tukea sijoitussalkkujen hajauttamista pankkialalla ja luoda samalla sellaisten korkealaatuisten vakuuksien uusi lähde, jotka soveltuvat erityisen hyvin rajat ylittävien rahoitustaloustoimien käyttöön. Lisäksi SBBS-arvopapereiden käytön mahdollistaminen voisi myös lisätä sellaisten instrumenttien määrää, joita voidaan käyttää rajat ylittäviin sijoituksiin ja riskinjakoon, mikä tukisi komission pyrkimyksiä syventää ja yhdentää Euroopan pääomamarkkinoita pääomamarkkinaunionin puitteissa.

(4)SBBS-arvopapereihin ei liity riskien ja tappioiden jakamista jäsenvaltioiden kesken, koska jäsenvaltiot eivät vastavuoroisesti takaa SBBS-arvopapereiden perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta johtuvia velkojaan. SBBS-arvopapereiden käytön mahdollistaminen ei myöskään muuta valtiovastuiden nykyistä sääntelykohtelua.

(5)Jotta saavutettaisiin riskien maantieteellisen hajauttamisen tavoitteet pankkiunionissa ja sisämarkkinoilla, SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun olisi koostuttava niiden jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista, joiden rahayksikkö on euro. Valuuttariskien välttämiseksi SBBS-arvopapereiden perustana olevaan salkkuun voitaisiin sisällyttää ainoastaan sellaisten jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemia euromääräisiä valtionvelkakirjoja, joiden rahayksikkö on euro. Jotta voidaan varmistaa, että euroalueen kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjat myötävaikuttavat SBBS-arvopapereiden tuotantoon sen osuuden mukaisesti, jolla kyseinen jäsenvaltio osallistuu euroalueen vakauteen, SBBS-arvopapereiden perustana olevassa salkussa olevien kansallisten valtionvelkakirjojen suhteellisen painotuksen olisi oltava hyvin lähellä kyseisen jäsenvaltion suhteellista painotusta siinä jakoperusteessa, jota käytetään jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien merkitessä Euroopan keskuspankin pääomaa.

(6)Jotta voidaan luoda korkealaatuinen vähäriskinen omaisuuserä ja ottaa samalla huomioon sijoittajien erilaiset riskinottohalut, SBBS-arvopaperiemission olisi koostuttava sekä ylimmästä etuoikeusluokasta että yhdestä tai useammasta alemmasta etuoikeusluokasta. Ylimmässä etuoikeusluokassa, joka vastaa 70:tä prosenttia SBBS-arvopaperiemission nimellisarvosta, SBBS-arvopaperiemission odotettavissa oleva tappio-osuus olisi pidettävä samalla tasolla kuin turvallisimpien euroalueen valtionvelkakirjojen tappio-osuus ottaen huomioon SBBS-arvopapereiden perustana olevassa valtionvelkakirjasalkussa olevien valtionvelkakirjojen riski ja korrelaatio. Alempien etuoikeusluokkien tarkoituksena on suojata ylimpää etuoikeusluokkaa. Etuoikeusluokkien järjestyksen olisi määrättävä, missä järjestyksessä sijoittajat kantavat perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta aiheutuvat tappiot. Alimman etuoikeusluokan nimellisarvon olisi kuitenkin oltava vähintään kaksi prosenttia koko SBBS-arvopaperiemission liikkeessä olevasta nimellisarvosta, jotta voidaan rajoittaa kyseisen etuoikeusluokan (joka kantaa tappiot ennen muita etuoikeusluokkia) riskiä.

(7)Jotta voidaan varmistaa SBBS-arvopaperiemission eheys ja rajoittaa mahdollisimman paljon riskejä, jotka liittyvät perustana olevan valtionvelkakirjasalkun hallussapitoon ja hoitoon, perustana olevien valtionvelkakirjojen maturiteetit olisi sovitettava tarkoin yhteen SBBS-arvopapereiden maturiteetin kanssa, ja perustana olevan valtionvelkakirjasalkun koostumus olisi vahvistettava SBBS-arvopapereiden koko elinkaaren ajaksi.

(8)SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun standardoitu koostumus saattaa vaikeuttaa SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskua tai estää sen, jos yhden tai useamman jäsenvaltion valtionvelkakirjoja ei ole saatavissa markkinoilta. Tämän vuoksi tietyn jäsenvaltion valtionvelkakirjat olisi voitava sulkea pois tulevista SBBS-arvopaperiemissioista, jos ja niin kauan kuin kyseisen jäsenvaltion valtionvelkakirjojen emissio on huomattavan vähäistä julkisen velan vähentyneen tarpeen tai heikentyneen markkinoille pääsyn vuoksi.

(9)Jotta voidaan varmistaa, että SBBS-arvopaperit ovat riittävän homogeenisia, tietyn jäsenvaltion valtionvelkakirjojen poissulkeminen perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta ja siihen uudelleen sisällyttäminen olisi sallittava ainoastaan komission päätöksellä, jolla varmistetaan, että kaikilla samaan aikaan liikkeeseen lasketuilla SBBS-arvopapereilla on sama perustana oleva valtionvelkakirjasalkku.

(10)Kunkin SBBS-arvopaperiemission ylimmän etuoikeusluokan kiinteää osuutta voidaan pienentää tulevia SBBS-arvopaperiemissioita varten, jos valtionvelkamarkkinoiden toimintaa jossakin jäsenvaltiossa tai unionissa vakavasti haittaavan epäsuotuisan markkinakehityksen vuoksi edellytetään pienempää kokoa, jotta voidaan varmistaa jatkuva korkea luottokelpoisuus ja ylimpään etuoikeusluokkaan kohdistuvan riskin pienuus. Kun tällainen markkinoiden epäsuotuisa kehitys päättyy, SBBS-arvopapereiden tulevien emissioiden ylimmän etuoikeusluokan koko olisi palautettava sen alkuarvoon, joka on 70 prosenttia. SBBS-arvopapereiden standardoinnin varmistamiseksi ylimmän etuoikeusluokan vaihtelu olisi sallittava vain, kun komissio on tehnyt päätöksen, jolla varmistetaan, että kaikkien samaan aikaan liikkeeseen laskettujen SBBS-arvopaperiemissioiden ylimmät etuoikeusluokat ovat samansuuruisia.

(11)Sijoittajia olisi suojattava sellaisen laitoksen maksukyvyttömyyden riskiltä, joka hankkii valtionvelkakirjoja, jäljempänä ’alkuperäinen ostaja’, voidakseen koostaa SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun. Sen vuoksi ainoastaan sellaisten erillisyhtiöiden, jotka ovat erikoistuneet yksinomaan SBBS-arvopaperiemissioon ja SBBS-arvopapereiden hallinnointiin ja jotka eivät harjoita mitään muita toimintaa kuten luotonantoa, olisi voitava laskea liikkeeseen SBBS-arvopapereita. Samasta syystä erillisyhtiöihin olisi sovellettava tiukkoja omaisuuserien erottelua koskevia vaatimuksia.

(12)Jotta rajoitettuja maturiteettieroja voidaan hallita aikavälillä, joka alkaa siitä, kun perustana olevan salkun velanhoidosta saatu tuotto vastaanotetaan, ja päättyy siihen, kun SBBS-arvopapereiden sijoittajille suoritetaan maksut, olisi sallittava, että erillisyhtiöt sijoittavat SBBS-arvopapereiden perustana olevan valtionvelkakirjasalkun velanhoitotuoton ainoastaan käteisvaroihin ja erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joiden markkina- ja luottoriskit ovat alhaiset.

(13)Ainoastaan sellaisiin tuotteisiin, jotka täyttävät perustana olevan salkun koostumusta ja maturiteettia sekä ylimmän ja alempien etuoikeusluokkien kokoa koskevat vaatimukset tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti, olisi sovellettava samaa sääntelykohtelua kuin valtiovastuisiin pääomavaatimusten, keskittymärajojen ja likviditeetin osalta.

(14)Järjestelmällä, jossa erillisyhtiöt antavat itse ilmoituksen, olisi varmistettava, että SBBS-arvopaperiemissio on tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Sen vuoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’EAMV’, olisi ylläpidettävä luetteloa liikkeeseen lasketuista SBBS-arvopapereista, jotta sijoittajat voivat tarkistaa, onko SBBS-arvopaperina myytäväksi tarjottu tuote todellakin SBBS-arvopaperi. Samasta syystä EAMV:n olisi ilmoitettava kyseisessä luettelossa, onko asetettu SBBS-arvopaperiin liittyviä seuraamuksia, ja poistettava luettelosta tuotteet, joiden todetaan rikkovan tätä asetusta.

(15)Sijoittajien olisi voitava luottaa erillisyhtiöiden EAMV:lle antamiin ilmoituksiin ja erillisyhtiöiden antamiin tietoihin. SBBS-arvopapereita ja SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun valtionvelkakirjoja koskevien tietojen avulla sijoittajien olisi voitava ymmärtää, arvioida ja vertailla SBBS-arvopaperitransaktioita turvautumatta yksinomaan kolmansiin osapuoliin, kuten luottoluokituslaitoksiin. Tämän olisi annettava sijoittajille mahdollisuus toimia järkevästi ja suorittaa asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteensa tehokkaasti. SBBS-arvopapereita koskevien tietojen olisi oltava vapaasti sijoittajien saatavilla vakiolomakkeiden muodossa verkkosivustolla, johon varmistetaan jatkuva pääsy.

(16)Väärinkäytösten estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että SBBS-arvopapereihin kohdistuva luottamus säilyy, jäsenvaltioiden olisi säädettävä asianmukaisista hallinnollisista seuraamuksista ja korjaavista toimenpiteistä tapauksissa, joissa on kyse SBBS-arvopapereita koskevien ilmoitus- tai tuotevaatimusten tuottamuksellisista tai tahallisista rikkomisista.

(17)Rahoitusalan eri sektoreilla toimivien sijoittajien olisi voitava sijoittaa SBBS-arvopapereihin samoin ehdoin, joilla ne sijoittavat kyseisten arvopapereiden perustana oleviin euroalueen valtionvelkakirjoihin. Sen vuoksi olisi muutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY 15 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013 16 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/138/EY 17 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/2341 18 , jotta varmistettaisiin, että SBBS-arvopapereihin sovelletaan samaa sääntelykohtelua kuin niiden perustana oleviin omaisuuseriin rahoitusalan eri säännellyillä sektoreilla.

(18)On tärkeää, että SBBS-arvopaperimarkkinoita valvotaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, jotta voidaan taata rahoitusvakaus, varmistaa sijoittajien luottamus ja edistää maksuvalmiutta. Tätä varten SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskusta olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja erillisyhtiöiden olisi annettava niille kaikki niiden valvontatehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot. Tämän asetuksen noudattamisen valvonta olisi toteutettava ensisijaisesti sijoittajansuojan varmistamiseksi, ja sen olisi kohdistuttava tarvittaessa näkökohtiin, jotka voivat liittyä säänneltyjen finanssialan yhteisöjen SBBS-arvopaperiemissioon ja SBBS-arvopapereiden hallussapitoon.

(19)Toimivaltaisten viranomaisten olisi koordinoitava tiiviisti harjoittamaansa valvontaa ja varmistettava päätöstensä johdonmukaisuus. Jos tämän asetuksen rikkominen koskee tuotteen SBBS-arvopaperina pitämisen edellytyksenä olevien velvoitteiden noudattamista, toimivaltaisen viranomaisen, joka havaitsee kyseisen rikkomisen, olisi ilmoitettava asiasta EAMV:lle ja muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat erimielisiä, EAMV:n olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 19 artiklan mukaista sitovaa sovitteluvaltaa.

(20)Koska SBBS-arvopaperit ovat uusia tuotteita, on asianmukaista, että Euroopan järjestelmäriskikomitea sekä makrotason vakauden välineiden valvonnasta vastaavat kansalliset toimivaltaiset ja nimetyt viranomaiset valvovat SBBS-arvopaperimarkkinoita.

(21)Koska EAMV on elin, jolla on pitkälle menevää arvopaperimarkkinoita koskevaa erityisasiantuntemusta, on aiheellista antaa EAMV:n tehtäväksi laatia teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotka koskevat niitä sijoitusmuotoja, joita erillisyhtiö voi käyttää SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun pääoman tai koron maksamisesta saadun tuoton sijoittamiseksi; tietoja, jotka erillisyhtiön on annettava EAMV:lle ilmoittaakseen sille SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskusta; tietoja, jotka on toimitettava ennen SBBS-arvopaperin siirtoa, sekä toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevia velvoitteita. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä kyseiset standardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(22)Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksin tekniset täytäntöönpanostandardit, jotka koskevat erillisyhtiöillä ennen SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskua olevia ilmoitusvaatimuksia.

(23)Jotta tämän asetuksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta siitä päättämiseksi, onko jäsenvaltion valtionvelkakirjat poistettava SBBS-arvopaperin perustana olevasta salkusta tai onko ne sisällytettävä siihen ja olisiko muutettava tulevien liikkeeseen laskettavien SBBS-arvopaperiemissioiden ylimmän etuoikeusluokan kokoa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 20 mukaisesti.

(24)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on SBBS-arvopapereita koskevan kehyksen perustaminen, koska SBBS-arvopaperimarkkinoiden syntyminen riippuu unionin lainsäädännön soveltamisesta johtuvien esteiden poistamisesta ja koska kaikkien SBBS-arvopaperitoimintaan osallistuvien yhteisösijoittajien ja yhteisöjen tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Luku 1

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan valtionvelkakirjavakuudellisia arvopapereita, jäljempänä ’SBBS-arvopaperit’ (sovereign bond-backed securities), koskeva yleinen kehys.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan alkuperäisiin ostajiin, erillisyhtiöihin, sijoittajiin ja mihin tahansa muihin yhteisöihin, jotka osallistuvat SBBS-arvopapereiden emissioon tai hallussapitämiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’toimivaltaisella viranomaisella’ viranomaista tai elintä, joka virallisesti tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä ja jolle annetaan kansallisessa tai unionin lainsäädännössä toimivalta suorittaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät;

(2)’valtionvelkakirjalla’ jäsenvaltion keskushallinnon liikkeeseen laskemaa vieraan pääoman ehtoista rahoitusvälinettä, joka on kyseisen jäsenvaltion valuutan määräinen ja kyseisessä valuutassa rahoitettu ja jonka alkuperäinen maturiteetti on vähintään yksi vuosi;

(3)’valtionvelkakirjavakuudellisella arvopaperilla’ tai ’SBBS-arvopaperilla’ euromääräistä rahoitusvälinettä, jonka luottoriski liittyy valtionvelkakirjasalkun vastuisiin ja joka on tämän asetuksen mukainen;

(4)’erillisyhtiöllä’ oikeushenkilöä, joka ei ole alkuperäinen ostaja ja joka laskee liikkeeseen SBBS-arvopapereita ja harjoittaa tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti toimintaa, joka liittyy perustana olevaan valtionvelkakirjasalkkuun;

(5)’alkuperäisellä ostajalla’ oikeushenkilöä, joka ostaa valtionvelkakirjoja omaan lukuunsa ja siirtää sen jälkeen nämä valtionvelkakirjat erillisyhtiölle SBBS-arvopapereiden liikkeeseen laskemista varten;

(6)’sijoittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan SBBS-arvopaperi;

(7)’etuoikeusluokalla’ sopimusperusteisesti muodostettua, SBBS-arvopapereiden perustana olevaan valtionvelkakirjasalkkuun liittyvää luottoriskisegmenttiä, johon liittyy suurempi tai pienempi luottotappioriski kuin samansuuruiseen positioon kyseisen luottoriskin muussa segmentissä;

(8)’ylimmällä etuoikeusluokalla’ SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkaa, joka kantaa tappiot kyseisen SBBS-arvopaperiemission kaikkien alempien etuoikeusluokkien jälkeen;

(9)’alemmalla etuoikeusluokalla’ mitä tahansa SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkaa, joka kantaa tappiot ennen ylintä etuoikeusluokkaa;

(10)’alimmalla etuoikeusluokalla’ SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkaa, joka kantaa tappiot ennen kaikkia muita etuoikeusluokkia.

Luku 2

SBBS-arvopapereiden koostumus, maturiteetti ja rakenne

4 artikla

Perustana olevan salkun koostumus

1.SBBS-arvopaperiemission perustana oleva salkku voi koostua ainoastaan

(a)sellaisten jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista, joiden rahayksikkö on euro;

(b)kyseisten valtionvelkakirjojen lunastuksesta saaduista tuotoista.

2.Kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjojen painotus SBBS-arvopapereiden perustana olevassa salkussa, jäljempänä ’peruspainotus’, on yhtä suuri kuin kyseisen jäsenvaltion Euroopan keskuspankille, jäljempänä ’EKP’, maksaman osuuden suhteellinen painotus sen mukaisesti, mitä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 29 artiklassa määrätään EKP:n maksetun pääoman merkitsemisen jakoperusteesta jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kesken.

Erillisyhtiöt voivat kuitenkin poiketa enintään viidellä prosentilla kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjan nimellisarvosta, joka saadaan soveltamalla peruspainotusta.

3.Jäsenvaltion valtionvelkakirjoja ei saa sisällyttää SBBS-arvopapereiden perustana olevaan salkkuun, jos komissio on antanut täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan, että kyseessä on jokin seuraavista tilanteista:

(a)edeltävien 12 kuukauden aikana, jäljempänä ’viitejakso’, jäsenvaltio on laskenut liikkeeseen valtionvelkakirjoja määrän, joka on alle puolet 1 kohdan mukaisesti määritettyyn suhteelliseen painotukseen perustuvasta määrästä kerrottuna viitejaksoa edeltäneiden 12 kuukauden aikana liikkeeseen laskettujen SBBS-arvopapereiden kokonaismäärällä;

(b)edeltävien 12 kuukauden aikana jäsenvaltio on rahoittanut vähintään puolet vuotuisista rahoitustarpeistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 21 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman täytäntöönpanoa tukevan virallisen rahoitustuen kautta.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa erillisyhtiöiden on määritettävä muiden jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen peruspainotukset jättämällä pois ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion valtionvelkakirjat ja soveltamalla 1 kohdassa tarkoitettua laskentamenetelmää.

4.EAMV valvoo ja arvioi, vallitseeko 3 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu tilanne tai onko se päättynyt, ja ilmoittaa siitä komissiolle.

5.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan, että 3 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu tilanne vallitsee tai että se on päättynyt. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla

Perustana olevien omaisuuserien maturiteetti

1.Samaan emissioon kuuluvilla SBBS-arvopapereiden etuoikeusluokilla on oltava yksi yhteinen alkuperäinen erääntymispäivä. Kyseisen erääntymispäivän on oltava sama tai enintään yhtä päivää myöhempi kuin sellaisen valtionvelkakirjan jäljellä oleva maturiteetti, jolla on pisin jäljellä oleva maturiteetti perustana olevassa salkussa.

2.Kaikkien SBBS-arvopapereiden perustana olevassa salkussa olevien valtionvelkakirjojen jäljellä olevan maturiteetin on oltava vähintään kuusi kuukautta lyhyempi kuin sellaisen valtionvelkakirjan jäljellä oleva maturiteetti, jolla on pisin jäljellä oleva maturiteetti kyseisessä salkussa.

6 artikla

Etuoikeusluokkien rakenne, maksu ja tappiot

1.SBBS-arvopaperiemissio koostuu yhdestä ylimmästä etuoikeusluokasta ja yhdestä tai useammasta alemmasta etuoikeusluokasta. Ylimmän etuoikeusluokan liikkeessä oleva nimellisarvo on 70 prosenttia koko SBBS-arvopaperiemission liikkeessä olevasta nimellisarvosta. Erillisyhtiön on määritettävä alempien etuoikeusluokkien lukumäärä ja niiden liikkeessä olevat nimellisarvot kuitenkin niin, että alimman etuoikeusluokan nimellisarvon on oltava vähintään kaksi prosenttia koko SBBS-arvopaperiemission liikkeessä olevasta nimellisarvosta.

2.Jos epäsuotuisa kehitys haittaa vakavasti valtionvelkamarkkinoiden toimintaa jossakin jäsenvaltiossa tai unionissa ja jos komissio on vahvistanut tämän häiriön 4 kohdan mukaisesti, erillisyhtiöiden on alennettava ylimmän etuoikeusluokan liikkeessä olevaa nimellisarvoa 60 prosenttiin kaikkien kyseisen vahvistuksen jälkeen liikkeeseen laskettujen SBBS-arvopaperiemissioiden osalta.

Jos komissio on 4 kohdan mukaisesti vahvistanut, että kyseinen häiriö on päättynyt, 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kyseisen vahvistuksen jälkeen liikkeeseen laskettuihin SBBS-arvopaperiemissioihin.

3.EAMV valvoo ja arvioi, vallitseeko 2 kohdassa tarkoitettu tilanne tai onko se päättynyt, ja ilmoittaa siitä komissiolle.

4.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan, että 2 kohdassa tarkoitettu häiriö vallitsee tai että se on päättynyt. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.SBBS-arvopaperin yhteydessä suoritettavat maksut riippuvat perustana olevan valtionvelkakirjasalkun maksuista.

6.Tappioiden jakaminen ja maksujärjestys määritetään SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokan perusteella, ja ne vahvistetaan niin, että ne koskevat SBBS-arvopaperiemission koko elinkaarta.

Tappiot on kirjattava ja kohdistettava niiden toteutumishetkellä.

7 artikla

SBBS-arvopaperiemissio ja erillisyhtiöiden velvoitteet

1.Erillisyhtiöiden on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

(a)ne ovat sijoittautuneet unioniin;

(b)niiden toiminta rajoitetaan SBBS-arvopaperiemissioiden liikkeeseenlaskuun ja lainanhoitoon sekä näiden SBBS-arvopaperiemissioiden perustana olevan salkun hallinnointiin 4, 5, 6 ja 8 artiklan mukaisesti;

(c)erillisyhtiöt ovat yksin vastuussa b alakohdassa tarkoitettujen palvelujen ja toiminnan tarjoamisesta.

2.Erillisyhtiöillä on oltava täysi omistusoikeus SBBS-arvopaperiemission perustana olevaan salkkuun.

22 SBBS-arvopaperiemission perustana oleva salkku on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY 2 artiklan c alakohdassa määritelty panttioikeuteen perustuva rahoitusvakuusjärjestely, jolla varmistetaan erillisyhtiön taloudelliset velvoitteet sijoittajia kohtaan kyseisessä SBBS-arvopaperiemissiossa.

Tiettyyn SBBS-arvopaperiemissioon kuuluvan SBBS-arvopaperin hallussapito ei luo mitään SBBS-arvopaperiemission liikkeeseen laskevan erillisyhtiön omaisuuseriin kohdistuvia oikeuksia tai vaateita, jotka koskevat muuta kuin emission perustana olevaa salkkua ja kyseisen SBBS-arvopaperin hallussapidosta saatavia tuloja.

Perustana olevan valtionvelkakirjasalkun arvon tai siitä saatavan tuoton alenemista ei voida käyttää sijoittajien esittämän korvausvaatimuksen perusteena.

3.Erillisyhtiön on säilytettävä tietoja ja ylläpidettävä tilejä, joiden perusteella se

(a)pitää omat omaisuuseränsä ja taloudelliset resurssinsa erillään SBBS-arvopaperiemission perustana olevan salkun omaisuuseristä ja taloudellisista resursseista sekä niihin liittyvistä tuotoista;

(a)pitää eri SBBS-arvopaperiemissioiden perustana olevat salkut ja tuotot erillään;

(b)pitää eri sijoittajien tai välittäjien hallussa olevat positiot erillään;

(c)varmistaa, että yhden emission SBBS-arvopapereiden lukumäärä on aina yhtä suuri kuin kaikkien sijoittajien tai välittäjien hallussa olevien SBBS-arvopapereiden yhteismäärä kyseisessä emissiossa;

(d)varmistaa, että SBBS-arvopapereiden yhden emission liikkeessä oleva nimellisarvo on yhtä suuri kuin kyseisen emission perustana olevan valtionvelkakirjasalkun liikkeessä oleva nimellisarvo.

4.Erillisyhtiöt saavat pitää 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja valtionvelkakirjoja säilytyksessä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU 23 liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 24 liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa sallitaan, ainoastaan keskuspankeissa, arvopaperikeskuksissa, toimiluvan saaneissa luottolaitoksissa tai toimiluvan saaneissa sijoituspalveluyrityksissä.

8 artikla

Sijoituspolitiikka

1.Erillisyhtiö saa sijoittaa 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen valtionvelkakirjojen pääoman tai korkojen maksut, jotka erääntyvät ennen SBBS-arvopaperiin liittyvän pääoman tai korkojen maksua, ainoastaan käteiseen tai erittäin likvideihin euromääräisiin rahoitusvälineisiin, joiden markkina- ja luottoriskit ovat alhaiset. Kyseisten sijoitusten on oltava sellaisia, että ne voidaan realisoida yhden päivän aikana siten, että kielteiset hintavaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Erillisyhtiöt saavat pitää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja maksuja säilytyksessä, kuten direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 909/2014 liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa sallitaan, ainoastaan keskuspankeissa, arvopaperikeskuksissa, toimiluvan saaneissa luottolaitoksissa tai toimiluvan saaneissa sijoituspalveluyrityksissä.

2.Erillisyhtiö ei saa muuttaa SBBS-arvopaperin perustana olevaa salkkua ennen kyseisen SBBS-arvopaperin erääntymistä.

3.EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa yksilöidään 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet, joita voidaan pitää erittäin likvideinä ja joiden markkina- ja luottoriskit ovat alhaiset. EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Luku 3

”SBBS-arvopaperi”-nimityksen käyttö ja ilmoitus-, avoimuus- ja tiedonantovaatimukset

9 artikla

Nimityksen ”valtionvelkakirjavakuudellinen arvopaperi” käyttö

Nimitystä ”valtionvelkakirjavakuudellinen arvopaperi” tai ”SBBS-arvopaperi” voidaan käyttää vain sellaisista rahoitustuotteista, jotka täyttävät molemmat seuraavat edellytykset:

(a)rahoitustuote on jatkuvasti 4, 5 ja 6 artiklan mukainen;

(b)rahoitustuotteesta on ilmoitettu EAMV:lle 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja rahoitustuote on sisällytetty 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

10 artikla

SBBS-arvopapereita koskevat ilmoitusvaatimukset

1.Erillisyhtiön on ilmoitettava EAMV:lle vähintään yksi viikko ennen SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskua tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua lomaketta käyttäen, että SBBS-arvopaperiemissio täyttää 4, 5 ja 6 artiklan vaatimukset. EAMV ilmoittaa asiasta erillisyhtiön toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

2.EAMV pitää yllä virallisella verkkosivustollaan luetteloa kaikista SBBS-arvopaperiemissioista, joista erillisyhtiöt ovat ilmoittaneet. EAMV päivittää kyseisen luettelon välittömästi ja poistaa siitä SBBS-arvopaperiemission, jota ei enää pidetä SBBS-arvopaperiemissiona toimivaltaisten viranomaisten 15 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen jälkeen.

3.Toimivaltaisen viranomaisen, joka on määrännyt 15 artiklassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä tai hallinnollisia seuraamuksia, on ilmoitettava asiasta välittömästi EAMV:lle. EAMV merkitsee välittömästi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, että toimivaltainen viranomainen on määrännyt asianomaisen SBBS-arvopaperin osalta hallinnollisia seuraamuksia, joihin ei enää voida hakea muutosta.

4.EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetussa tietojen ilmoittamisessa käytettävät lomakkeet.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Avoimuusvaatimukset

1.Erillisyhtiön on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava sijoittajille ja toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

(a)perustana olevaa salkkua koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sen arvioimiseksi, onko rahoitustuote 4, 5 ja 6 artiklan mukainen;

(b)yksityiskohtainen kuvaus SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkien maksujen etuoikeusjärjestyksestä;

(c)jos esitettä ei ole laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 25 1 artiklan 4 tai 5 kohdassa tai 3 artiklan 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa, yleiskatsaus SBBS-arvopaperin pääpiirteistä, mukaan lukien tapauksen mukaan tiedot vastuiden ominaisuuksista, kassavirroista ja tappioiden järjestyksestä;

(d)10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.

Tämän kohdan a alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava saataville viimeistään yksi kuukausi SBBS-arvopaperin koronmaksun erääntymispäivän jälkeen.

2.Erillisyhtiön on asetettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saataville verkkosivustolla,

(a)jolla on hyvin toimiva tietojen laadunvalvontajärjestelmä;

(b)jolla noudatetaan asianmukaisia hallintonormeja ja pidetään yllä ja käytetään organisaatiorakennetta, joka takaa verkkosivuston jatkuvuuden ja moitteettoman toiminnan;

(c)jota koskevat järjestelmät, tarkastukset ja menettelyt, joilla yksilöidään kaikki merkitykselliset toiminnallisen riskin lähteet;

(d)johon kuuluu järjestelmiä, joilla varmistetaan vastaanotettujen tietojen suojaaminen ja eheys sekä kyseisten tietojen nopea tallennus;

(e)joka mahdollistaa sen, että tietoja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan kunkin SBBS-arvopaperiemission erääntymispäivän jälkeen.

Erillisyhtiön on ilmoitettava sijoittajille 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja paikka, jossa tiedot ovat saatavilla, sijoittajille osoitetuissa SBBS-arvopapereita koskevissa asiakirjoissa.

12 artikla

Tiedonantovaatimukset

1.Ennen kuin siirtäjä siirtää SBBS-arvopaperin, sen on annettava siirronsaajalle tiedot seuraavista:

(a)menettely, jonka mukaan perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta saatu tuotto kohdennetaan SBBS-arvopaperiemission eri etuoikeusluokkiin, myös perustana oleviin omaisuuseriin kohdistuneen maksulaiminlyönnin jälkeen tai kun sellainen on odotettavissa;

(b)tiedot siitä, kuinka sellaiseen vaihtotarjoukseen liittyvät äänioikeudet, joka annetaan perustana olevassa salkussa oleviin valtionvelkakirjoihin kohdistuneen maksulaiminlyönnin jälkeen tai kun sellainen on odotettavissa, on kohdennettava sijoittajille ja miten velan maksamatta jättämisestä aiheutuvat tappiot jaetaan SBBS-arvopaperiemission eri etuoikeusluokkien kesken.

2.EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Luku 4

Tuotehallinta

13 artikla

Valvonta

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen valvomaan, että erillisyhtiöt noudattavat tätä asetusta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle kyseisistä toimivaltaisista viranomaisista ja tarvittaessa siitä, miten niiden tehtävät ja velvollisuudet jakautuvat.

Erillisyhtiön sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on valvottava tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamista.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet valvoa, tutkia ja määrätä seuraamuksia, jotta ne voivat täyttää tämän asetuksen mukaiset velvollisuutensa.

Niille on annettava ainakin seuraavat valtuudet:

(a)oikeus pyytää tutustumista kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta, siltä osin kuin ne liittyvät SBBS-arvopapereihin, ja saada tai ottaa niistä jäljennös;

(b)oikeus pyytää erillisyhtiötä antamaan tietoja viivytyksettä;

(c)oikeus pyytää erillisyhtiön toimintaan liittyviä tietoja keneltä tahansa henkilöltä;

(d)oikeus tehdä tarkastuksia paikan päällä siitä etukäteen ilmoittaen tai ilmoittamatta;

(e)oikeus varmistaa asianmukaisilla toimenpiteillä, että erillisyhtiö noudattaa edelleen tämän asetuksen vaatimuksia;

(f)oikeus antaa määräys, jolla varmistetaan, että erillisyhtiö noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia ja pidättäytyy tekemästä uudelleen mitään sellaista, joka rikkoo tätä asetusta.

3.EAMV julkaisee verkkosivustollaan luettelon toimivaltaisista viranomaisista ja pitää sen ajan tasalla.

14 artikla

Yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten välillä ja EAMV:n kanssa

1.Toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja suorittaessaan tehtäviään. Niiden on erityisesti koordinoitava tiiviisti valvontatoimiaan havaitakseen ja korjatakseen tämän asetuksen rikkomiset, kehittääkseen ja edistääkseen parhaita käytäntöjä, helpottaakseen yhteistyötä, parantaakseen tulkinnan johdonmukaisuutta ja antaakseen toisia oikeudenkäyttöalueita koskevia arviointeja erimielisyystilanteissa.

Toimivaltaisten viranomaisten toimivallan käytön helpottamiseksi ja tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden johdonmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi EAMV toimii asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädettyjen valtuuksien rajoissa.

2.Toimivaltaisen viranomaisen, jolla on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että erillisyhtiö rikkoo tätä asetusta, on ilmoitettava asiasta viipymättä yksityiskohtaisesti erillisyhtiön sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Erillisyhtiön sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 15 artiklassa tarkoitettu päätös mukaan luettuna.

3.Jos erillisyhtiö jatkaa toimintaansa tavalla, joka on selvästi ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai koska kyseinen toimivaltainen viranomainen ei ole toteuttanut toimenpiteitä kohtuullisessa ajassa, tämän asetuksen rikkomisen havainnut toimivaltainen viranomainen voi, kun se on ilmoittanut asiasta erillisyhtiön sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle, toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sijoittajien suojaamiseksi, muun muassa kieltää erillisyhtiötä kokonaan markkinoimasta jatkossa SBBS-arvopapereita sen alueella ja tehdä 15 artiklassa tarkoitetun päätöksen.

15 artikla

”SBBS-arvopaperi”-nimityksen väärinkäyttö

1.Jos on syytä uskoa, että erillisyhtiö on rikkonut 9 artiklaa käyttämällä nimitystä ”SBBS-arvopaperi” markkinoidakseen sellaista tuotetta, joka ei täytä kyseisessä artiklassa asetettuja vaatimuksia, erillisyhtiön sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava 2 kohdassa säädettyä menettelyä.

2.Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon 1 kohdassa tarkoitetusta mahdollisesta rikkomisesta epäilty erillisyhtiö on sijoittautunut, on 15 päivän kuluessa mahdollista rikkomista koskevan tiedon saatuaan päätettävä, onko 9 artiklaa rikottu, ja ilmoitettava asiasta EAMV:lle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, myös sijoittajien toimivaltaisille viranomaisille, jos ne ovat tiedossa. Toimivaltaisen viranomaisen, joka on eri mieltä tehdystä päätöksestä, on viipymättä ilmoitettava kaikille muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille erimielisyydestään. Jos tätä erimielisyyttä ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu asiasta, asia siirretään EAMV:n ratkaistavaksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan ja tapauksen mukaan 20 artiklan mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sovitteluaika on yksi kuukausi.

Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, EAMV tekee asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen yhden kuukauden kuluessa. EAMV:n tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti ylläpitämässä luettelossa oleva SBBS-arvopaperi on edelleen katsottava SBBS-arvopaperiksi ja pidettävä kyseisessä luettelossa tässä kohdassa säädetyn menettelyn aikana.

Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että erillisyhtiön rikkominen liittyy 9 artiklan noudattamatta jättämiseen, joka on tapahtunut hyvässä uskossa, ne voivat päättää myöntää erillisyhtiölle enintään kolme kuukautta aikaa korjata havaittu rikkominen alkaen päivästä, jona toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut rikkomisesta erillisyhtiölle. Tämän ajanjakson aikana EAMV:n tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti ylläpitämässä luettelossa oleva SBBS-arvopaperi on edelleen katsottava SBBS-arvopaperiksi ja pidettävä kyseisessä luettelossa.

3.EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään yhteistyövelvoitteet ja 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaihdettavat tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

16 artikla

Korjaavat toimenpiteet ja hallinnolliset seuraamukset

1.Rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta säätää rikosoikeudellisia seuraamuksia 17 artiklan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä erillisyhtiölle tai erillisyhtiötä hallinnoivalle luonnolliselle henkilölle asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, mukaan lukien 15 artiklassa tarkoitettu päätös ja 3 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset hallinnolliset seuraamukset, kun erillisyhtiöt

(a)eivät ole noudattaneet 7 ja 8 artiklassa säädettyjä velvoitteita;

(b)eivät ole täyttäneet 9 artiklan vaatimuksia, myös silloin kun ne eivät ole tehneet ilmoituksia EAMV:lle 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai ovat tehneet harhaanjohtavan ilmoituksen;

(c)eivät ole täyttäneet 11 artiklan avoimuusvaatimuksia.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset seuraamukset ovat ainakin seuraavat:

(a)julkinen lausuma, josta käy ilmi tiedot rikkomisesta vastuussa olevasta luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä sekä rikkomisen luonne;

(b)määräys, jossa kyseistä rikkomiseen syyllistynyttä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

(c)väliaikainen kielto, jossa rikkomisesta vastuussa olevana pidettyä erillisyhtiön hallintoelimen jäsentä tai muuta luonnollista henkilöä kielletään hoitamasta johtotehtäviä kyseisissä erillisyhtiöissä;

(d)jos kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta rikkomisesta, erillisyhtiötä koskeva väliaikainen kielto tehdä 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;

(e)hallinnollinen taloudellinen enimmäisseuraamus, joka on määrältään 5 000 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana [tämän asetuksen voimaantulopäivä], tai enintään 10 prosenttia erillisyhtiön hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta erillisyhtiön vuotuisesta nettomääräisestä kokonaisliikevaihdosta;

(f)hallinnollinen taloudellinen enimmäisseuraamus, joka on enintään kaksi kertaa suurempi kuin rikkomisesta saatu hyöty, jos se voidaan määrittää, vaikka se ylittäisi e alakohdan mukaiset enimmäismäärät.

3.Kun toimivaltaiset viranomaiset määrittävät hallinnollisten seuraamusten tyyppiä ja tasoa, niiden on otettava huomioon, missä määrin rikkominen oli tahallinen tai tuottamuksellinen, ja kaikki muut asiaan vaikuttavat olosuhteet, mukaan lukien tapauksen mukaan seuraavat:

(a)rikkomisen olennaisuus, vakavuus ja kesto;

(b)rikkomisesta vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;

(c)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen vahvuus;

(d)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos kyseiset voitot tai tappiot ovat määritettävissä;

(e)rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneet tappiot;

(f)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

(g)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki päätökset, joilla määrätään korjaavia toimenpiteitä tai hallinnollisia seuraamuksia, ovat asianmukaisesti perusteltuja ja että niihin voidaan hakea muutosta.

17 artikla

Vuorovaikutus rikosoikeudellisten seuraamusten kanssa

Jäsenvaltioiden, jotka ovat säätäneet rikosoikeudellisista seuraamuksista 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rikkomisesta, on annettava toimivaltaisille viranomaisilleen kaikki tarvittavat valtuudet olla yhteydessä oikeus- ja syyttäjäviranomaisiin tai rikosoikeusviranomaisiin niiden lainkäyttöalueella vastaanottaakseen tietoja toisilta toimivaltaisilta viranomaisilta ja EAMV:lta ja antaakseen niille tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista tai menettelyistä, jotka on käynnistetty 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten vuoksi.

18 artikla

Hallinnollisten seuraamusten julkistaminen

1.Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava verkkosivustoillaan kaikki 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen johdosta tehdyt päätökset, joissa määrätään hallinnollinen seuraamus ja joihin ei enää voi hakea muutosta, ilman aiheetonta viivästystä ja sen jälkeen, kun kyseiselle henkilölle on ilmoitettu asiasta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun julkistamisen on sisällettävä tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta ja sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi, jolle hallinnollinen seuraamus on määrätty.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava hallinnolliset seuraamukset ilman nimiä kansallisen lainsäädännön mukaisesti seuraavissa olosuhteissa:

(a)jos luonnolliselle henkilölle määrätyn hallinnollisen seuraamuksen ollessa kyseessä henkilötietojen julkistaminen osoittautuu tällaisen julkistamisen oikeasuhteisuudesta tehdyn ennakkoarvioinnin perusteella kohtuuttomaksi;

(b)jos julkistaminen vaarantaisi rahoitusmarkkinoiden vakauden tai käynnissä olevan rikostutkinnan;

(c)jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa asianomaiselle erillisyhtiölle tai asianomaisille luonnollisille henkilöille.

Vaihtoehtoisesti, jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut olosuhteet lakkaavat todennäköisesti olemasta voimassa kohtuullisen ajan kuluessa, 1 kohdan mukaisten tietojen julkistamista voidaan lykätä tällaisella ajanjaksolla.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 1 tai 2 kohdan mukaisesti julkistetut tiedot pysyvät niiden virallisella verkkosivustolla viisi vuotta. Henkilötiedot säilytetään toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen.

19 artikla

SBBS-arvopapereiden markkinoiden makrotason vakauden valvonta

Euroopan järjestelmäriskikomitea vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 26 asetetun toimeksiantonsa rajoissa unionin SBBS-arvopapereiden markkinoiden makrotason vakauden valvonnasta ja toimii kyseisessä asetuksessa vahvistettujen valtuuksien mukaisesti.

20 artikla

Jäsenvaltioiden ilmoitukset

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 13 ja 16 artiklassa tarkoitetut lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset komissiolle ja EAMV:lle viimeistään [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle näiden säännösten myöhemmistä muutoksista ilman aiheetonta viivytystä.

Luku 4
Täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset

21 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Lisätään direktiiviin 2009/65/EY 54 a artikla seuraavasti:

”54 a artikla

1.Jos jäsenvaltiot soveltavat 54 artiklassa tarkoitettua poikkeusta tai myöntävät 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vapautuksen, yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on

(a)sovellettava yhteissijoitusyritykseen samaa poikkeusta tai myönnettävä sama vapautus, jonka mukaan ne sijoittavat enintään 100 prosenttia varoistaan SBBS-arvopapereihin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, riskin hajauttamisen periaatetta noudattaen, jos kyseiset toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijat saavat vastaavan suojan kuin sellaisen yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijat, joka noudattaa 52 artiklassa säädettyjä rajoja;

(b)oltava soveltamatta 56 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

2.Viimeistään [kuusi kuukautta SBBS-arvopapereita koskevan asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava 1 kohdan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle ja EAMV:lle.”

22 artikla

Direktiivin 2009/138/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 2009/138/EY 104 artiklaan 8 kohta seuraavasti:

”8.Perusvakavaraisuuspääomavaatimusta laskettaessa valtionvelkakirjavakuudellisiin arvopapereihin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, liittyviä vastuita kohdellaan kuten oman valuutan määräisiä ja sillä rahoitettuja vastuita, jotka liittyvät jäsenvaltioiden keskushallintoihin tai keskuspankkeihin.

Viimeistään [kuusi kuukautta SBBS-arvopapereita koskevan asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava ensimmäisen kohdan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle ja EAMV:lle.”

23 artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:

(1)Lisätään 268 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

”5.Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, valtionvelkakirjavakuudellisia arvopapereita, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, voidaan aina käsitellä tämän artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti.”

(2)Lisätään 325 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4.Tämän osaston soveltamiseksi laitosten on käsiteltävä valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, muodossa olevia vastuita kuten jäsenvaltion keskushallintoon liittyviä vastuita.”

(3)Lisätään 390 artiklan 7 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan valtionvelkakirjavakuudellisiin arvopapereihin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, liittyviin vastuisiin.”

24 artikla

Direktiivin (EU) 2016/2341 muuttaminen

Lisätään direktiiviin (EU) 2016/2341 18 a artikla seuraavasti:

”18 a artikla

Valtionvelkakirjavakuudelliset arvopaperit

1. Lisäeläkelaitosten varojen arvostamista, lisäeläkelaitosten omien varojen laskentaa ja lisäeläkelaitosten solvenssimarginaalin laskemista koskevissa kansallisissa säännöissä jäsenvaltioiden on käsiteltävä valtionvelkakirjavakuudellisia arvopapereita, sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, samalla tavalla kuin euroalueen valtionlainainstrumentteja.

2. Viimeistään [kuusi kuukautta SBBS-arvopapereita koskevan asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava 1 kohdan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle ja EAMV:lle.”

25 artikla

Arviointia koskeva lauseke

Aikaisintaan viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja kun saataville on tullut riittävästi tietoja, komissio tekee tätä asetusta koskevan arvioinnin siitä, onko asetukselle asetettu SBBS-arvopapereiden käyttöönottoa haittaavien tarpeettomien sääntelyesteiden poistamista koskeva tavoite saavutettu.

26 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY 27 perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoitteet

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista

1.2.Toimintalohko(t)

Rahoitusmarkkina-asetus, pankkiunioni

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 28 .

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoitteet

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotus on osa komission tavoitteita toteuttaa pankkiunioni edistämällä riskien vähentämistä ja yksityissektorin riskinjakoa. Se koostuu mahdollistavasta kehyksestä, jonka avulla poistetaan valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden (SBBS-arvopaperit) nykyisten sääntelyesteet, jotka johtuvat SBBS-arvopapereiden ja niiden kohde-etuutena olevan salkun muodostavien valtion joukkovelkakirjalainojen käsittelyn eroista. SBBS-arvopaperit voisivat auttaa pankkeja (ja muita laitoksia) hajauttamaan valtionvelkakirjasalkkujaan ja heikentäisivät pankkien ja valtion välistä yhteyttä, joka on joissakin tapauksissa yhä liian vahva viimeaikaisesta edistymisestä huolimatta.

1.4.2.Erityistavoitteet

Erityistavoite nro

Jotta SBBS-arvopapereiden kaltainen omaisuuserä voisi olla ”mahdollistettu”, jolloin sen elinkelpoisuus voidaan testata markkinoilla, olisi saavutettava seuraavat kaksi erityistavoitetta:

1. Poistetaan tarpeettomat sääntelyesteet (eli palautetaan SBBS-arvopapereiden sääntelyn ”neutraalius”).

2. Edistetään likviditeettiä ja ”viitetuotteen” laatua (eli uutta välinettä olisi käsiteltävä sääntelyssä kuten muita viitetuotteita, varsinkin likviditeetin osalta, ja sen olisi voitava saavuttaa riittävä kriittinen massa tai standardointi, jotta se olisi likvidi myös käytännössä).

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Keskeisiä sidosryhmiä, joihin ehdotettu lainsäädäntö vaikuttaisi, ovat pankit (ja muut rahoituslaitokset, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetusta/vakavaraisuusdirektiiviä), muut omaisuudenhoitajat, tuotteen järjestäjät/liikkeeseenlaskijat, valvojat ja valtioiden velkatoimistojen toimihenkilöt (lainsäädännön ja SBBS-arvopapereilla kansallisilla valtionvelkakirjamarkkinoilla olevan vaikutuksen vuoksi).

Kun tarkastellaan mahdollisia etuja ja mahdollisia kustannuksia, vaikutus riippuisi uuden rahoitustuotteen markkinoiden koosta. Ehdotetulla toimenpiteellä pyritään ainoastaan ”mahdollistamaan” tämä uusi tuote, jota ei tällä hetkellä ole vielä olemassa. Tämän uuden tuotteen elinkelpoisuus ja sitä kautta myös se, missä määrin tämän uuden rahoitustuotteen markkinat voivat kehittyä, riippuu myös muista tekijöistä kuin niiden sääntelykohtelusta, ja elinkelpoisuus voidaan näin ollen varmistaa ainoastaan markkinatestimenettelyllä, jonka ehdotettu toimenpide mahdollistaa.

Yleisesti ottaen, jos SBBS-arvopaperit – sitten jos ne mahdollistetaan sääntelynäkökulmasta esimerkiksi poistamalla lisämaksut pääomavaatimusten ja maksuvalmiusvaatimusten osalta – osoittautuvat elinkelpoisiksi, odotettavissa on seuraavat edut:

- Uuden sellaisen tuotteen saatavuus, jonka avulla pankit, vakuutusyhtiöt, eläkerahastot ja muut sijoittajat voivat hajauttaa valtionvelkakirjasalkkujaan.

- Rahoitusvakauden parantaminen, sillä SBBS-arvopaperit vähentäisivät osaltaan pankkien ja valtioiden välistä yhteyttä. Lisäksi SBBS-arvopaperit voisivat osoittautua vakauttajiksi rahoitusmarkkinoiden stressitilanteessa, sillä osuus liikkeessä olevista valtionvelkakirjoista SBBS-arvopapereiden puitteissa ei ole omiaan joutumaan pakkomyyntiin.

- Laajentunut eurooppalaisen valtionvelan sijoittajapohja. Tämän vaikutuksen odotetaan olevan suurempi pienempien jäsenvaltioiden osalta, joiden valtionvelkakirjat eivät välttämättä ole kansainvälisten sijoittajien näkökentässä.

- Yksityissijoittajien, kotitalouksien ja pk-yritysten välilliset hyödyt siinä määrin kuin edellä mainitut rahoitusjärjestelmän vakautta koskevat hyödyt toteutuvat.

Kustannusten odotetaan olevan vähäisiä.

- Kansalaisille tai kuluttajille voi aiheutua rajoitetusti välillisiä kustannuksia, jotka johtuvat SBBS-arvopapereiden vaikutuksesta joidenkin valtionvelkakirjamarkkinoiden likviditeettiin, mikä voi johtaa rahoituskustannusten nousuun, mikä puolestaan siirtyisi veronmaksajalle. Jos SBBS-arvopaperit osoittautuvat elinkelpoisiksi, näitä vaikutuksia todennäköisesti tasoittaa kokonaisriskin (ja siten myös lainakustannusten) väheneminen, kun rahoitusjärjestelmän vakaus paranee.

- SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden olisi vastattava tällaisen tuotteen luomisesta aiheutuvista rajallisista kustannuksista, kuten esimerkiksi liikkeeseenlaskussa käytettävän välineen luomisen oikeudellisista kustannuksista.

- Viranomaisten (komissio, EAMV, kansalliset valvontaviranomaiset jne.) olisi vastattava varsin rajallisista kustannuksista, jotka aiheutuvat lainsäädännön laatimisesta ja sen mukauttamiseksi muuttuviin olosuhteisiin tulevaisuudessa tarvittavista lainsäädäntötoimista. Uusi väline aiheuttaisi myös valvontakustannuksia, mutta ne ovat todennäköisesti vähäisiä (koska valvontaviranomaisten olisi valvottava SBBS-sijoittajia joka tapauksessa).

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Lainsäädännön vaikutusta voitaisiin arvioida seuraamalla, missä määrin näitä uusia tuotteita itse asiassa kootaan ja miten laajasti niillä käydään kauppaa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että lainsäädännöllä mahdollistetaan tuotteen elinkelpoisuuden testaus markkinoilla ja että näiden uusien markkinoiden kehittäminen riippuu useista muista tekijöistä, jotka ovat sääntelykehyksestä riippumattomia tai niillä voi olla siihen vain vähäinen yhteys. On todennäköistä, että tämän vuoksi on vaikeaa erottaa ehdotetun lainsäädännön vaikutuksia sinänsä (toisin sanoen lainsäädäntö voi toimia nimenomaan aiotulla tavalla, mutta SBBS-arvopaperit saattavat silti jäädä kehittymättä muista, riippumattomista syistä). Vastaavasti SBBS-arvopapereiden kysyntä riippuu yleisestä korkoympäristöstä, riskinottohalusta, eri etuoikeusluokkiin kohdistuvasta sijoittajatyyppien kysynnästä jne. Toisin sanoen, vaikka SBBS-arvopaperit eivät ehkä kehittyisi nykyisessä taloustilanteessa, se ei tarkoita sitä, etteivät ne kehittyisi tulevaisuudessa, kun sääntelyesteet on onnistuneesti poistettu.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä EAMV:n tehtävänä on kehittää valmiuksiaan vastaanottaa SBBS-arvopaperiemissioita koskevia ilmoituksia, varmistaa, että ne ovat asetuksen mukaisia, tiedottaa kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, vastaanottaa tietoja niiltä ja julkaista verkkosivustollaan ilmoitetut SBBS-arvopaperiemissiot ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset.

EAMV:n on lisäksi laadittava teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnokset XXX kuukauden kuluessa ehdotetun asetuksen voimaantulopäivästä.

1.5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo (se voi olla tuloksena esimerkiksi koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta, tehokkuuden paranemisesta tai täydentävyyksistä). Tätä kohtaa sovellettaessa ”unionin osallistumisesta saatavalla lisäarvolla” tarkoitetaan arvoa, joka saadaan unionin toiminnan ansiosta sen arvon lisäksi, jonka jäsenvaltiot olisivat muutoin tuottaneet yksinään.

Syyt Euroopan tason toimiin (etukäteen)

SBBS-arvopaperit ovat väline, jolla edistetään rahoitusvakautta ja riskien jakamista euroalueella. Ne voivat näin edistää osaltaan sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. SEUT-sopimuksen 114 artikla, jolla annetaan unionin toimielimille toimivalta antaa asiaankuuluvat säännökset, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden perustaminen ja toiminta, on näin ollen tämän esityksen oikeudellisen perusta. SBBS-arvopaperimarkkinoiden kehityksen tunnistettuja sääntelyesteitä on useissa EU:n säädöksissä. Tämän vuoksi yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla ei pystyttäisi saavuttamaan tämän lainsäädäntöaloitteen tavoitteita eli poistamaan tällaisia sääntelyesteitä, sillä EU:n lainsäädäntöä voidaan muuttaa ainoastaan EU:n toimin.

Odotettu unionin luoma lisäarvo (jälkikäteen):

Säädösehdotuksen tavoitteena on saavuttaa edistystä pankkiunionin alueella. SBBS-arvopaperit voisivat auttaa pankkeja (ja muita laitoksia) hajauttamaan valtionvelkakirjasalkkujaan ja heikentäisivät pankkien ja valtion välistä yhteyttä, mikä parantaa rahoitusjärjestelmän vakautta.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

EAMV:lle on annettu tehtäväksi pitää rekisteriä yhteissijoitusyrityksistä, vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EuVECA) ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EuSEF). Kokemukset ovat olleet kaiken kaikkiaan myönteisiä.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Aloite on linjassa komission antaman ehdotuksen kanssa, jossa tarkistetaan Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehystä ja vahvistetaan EAMV:n asemaa. Aloite ei kuitenkaan vaikuta suoraan kyseiseen ehdotukseen, koska aloitteessa käsitellään teknistä erityiskysymystä, jota ei käsitellä sääntelykehyksen tarkistuksen yhteydessä.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 29

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

☑ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

Ei sovelleta.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Jo olemassa olevien järjestelyjen mukaisesti EAMV raportoi säännöllisesti toiminnastaan (muun muassa sisäinen raportointi ylimmälle johdolle, raportointi hallitukselle, raportointi hallintoelimille ja vuosikertomuksen laatiminen), ja tilintarkastustuomioistuin ja komission sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastavat sen resurssien käytön. Nyt ehdotettuja toimia koskeva seuranta ja raportointi täyttävät voimassa olevat vaatimukset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Tähän ehdotukseen liittyvien määrärahojen sääntöjenmukaisen, taloudellisen ja tehokkaan käytön osalta ei odoteta, että ehdotuksesta aiheutuisi uusia riskejä, joita EAMV:n nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi.

2.2.2.Valvontamenetelmä(t)

EAMV-asetuksessa säädetyt hallinnointi- ja valvontajärjestelmät on jo pantu täytäntöön. EAMV tekee tiivistä yhteistyötä komission sisäisen tarkastuksen yksikön kanssa sen varmistamiseksi, että kaikilla sisäisen valvonnan aloilla täytetään asianmukaiset vaatimukset. Näitä järjestelyjä sovelletaan myös EAMV:n tämän ehdotuksen mukaisiin tehtäviin. Vuotuiset sisäisen tarkastuksen raportit lähetetään komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi EAMV:hen sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11 päivänä syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2013 säännöksiä.

EAMV:llä on petostentorjuntastrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma, jotka on otettu käyttöön vuonna 2014. EAMV:n petostentorjuntaa koskevissa tehostetuissa toimissa noudatetaan varainhoitoasetuksen sääntöjä ja ohjeita (petostentorjuntatoimet osana moitteetonta varainhoitoa), OLAFin petostenehkäisypolitiikkaa, komission petostentorjuntastrategiassa (KOM(2011) 376) vahvistettuja sääntöjä sekä EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa (heinäkuu 2012) ja siihen liittyvässä etenemissuunnitelmassa vahvistettuja sääntöjä.

EAMV:n perustamisasetuksessa annetaan säännökset EAMV:n talousarvion ja sovellettavien varainhoitosääntöjen täytäntöönpanosta ja valvonnasta.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Määrärahalaji	Rahoitusosuudet
	1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	JM/EI-JM 30	EFTA-mailta 31	ehdokasmailta 32	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
1.a	12 02 06 EAMV	JM	EI	EI	EI	EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrärahalaji

Rahoitusosuudet

Numero[Nimi………………………………………]

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

EAMV			Vuosi n 33	Vuosi n + 1 34	Vuosi n + 2	Vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
Osasto 1:	Sitoumukset	(1)	0,419	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225
	Maksut	(2)	0,419	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225
Osasto 2:	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2a)
Osasto 3:	Sitoumukset	(3a)
	Maksut	(3b)
EAMV:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3a	0,419	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225
	Maksut	=2+2a +3b	0,419	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

’Hallintomenot’

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi n	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	Vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
<….> PO
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
<….> PO YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi n 35	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	Vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	0,419	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225
	Maksut	0,419	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225	0,225

3.2.2.Arvioidut vaikutukset EAMV:n määrärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi n

Vuosi n + 1 36

Vuosi n + 2

Vuosi n + 3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 37

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 38 …

- SBBS-arvopaperi-ilmoitusrekisterin, SBBS-seuraamustietokannan, SBBS-arvopapereiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten luettelon sekä SBBS-ilmoituksiin käytettävien mallien kehittäminen

0,281

0,097

- Tuotos

Välisumma erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2

- Tuotos

Välisumma erityistavoite 2

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

0,281

0,097

3.2.3.Arvioidut vaikutukset EAMV:n henkilöresursseihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n 39

Vuosi n + 1 40

Vuosi n + 2

Vuosi n + 3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ 41

Virkamiehet (AD-palkkaluokat)	0,087	0,082	0,082	0,082	0,082	0,082	0,082
Virkamiehet (AST-palkkaluokat)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0,051	0,046	0, 046	0, 046	0, 046	0, 046	0, 046
Väliaikaiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

0,119

0,128

Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (kokoaikaisten työntekijöiden lisäys) – henkilöstötaulukko

Tehtäväryhmä ja palkkaluokka	Vuosi n	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
AD16
AD15
AD14
AD13
AD12
AD11
AD10
AD9
AD8
AD7	1	1	1	1
AD6
AD5

AD yhteensä	1	1	1	1
AST11
AST10
AST9
AST8
AST7
AST6
AST5
AST4
AST3
AST2
AST1
AST yhteensä
AST/SC 6
AST/SC 5
AST/SC 4
AST/SC 3
AST/SC 2
AST/SC 1
AST/SC yhteensä
YHTEENSÄ

Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (lisäys) – ulkopuolinen henkilöstö

Sopimussuhteiset toimihenkilöt	Vuosi n	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Tehtäväryhmä IV	0,5	1	1	1
Tehtäväryhmä III
Tehtäväryhmä II
Tehtäväryhmä I
Yhteensä	0,5	1	1	1

Kansalliset asiantuntijat	Vuosi n	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Yhteensä

Ilmoitetaan suunniteltu palvelukseenottopäivämäärä ja tehdään sen perusteella tarvittavat mukautukset määrään (jos henkilö on tarkoitus ottaa palvelukseen heinäkuussa, keskimääräisistä kustannuksista otetaan huomioon vain 50 prosenttia). Tarkemmat tiedot olisi annettava liitteessä,

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

–☑ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi n	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	Vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
·Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

•Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 42
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat AC, END ja INT)
XX 01 02 02 (AC, AL, END, INT ja JED, EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 43	- päätoimipaikassa 44
	- EU:n ulkop. edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: AC, END, INT)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: AC, END ja INT)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 45 .

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

[…]

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi n	Vuosi n + 1 46	Vuosi n + 2	Vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			Yhteensä
Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset 47	0,600	0,338	0,338	0,338	0,338	0,338	0,338
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,600	0,338	0,338	0,338	0,338	0,338	0,338

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 48
		Vuosi n	Vuosi n + 1	Vuosi n + 2	Vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ………….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(4) Ks. EJRK:n työryhmän raportin ”Sovereign bond-backed securities: feasibility study” I osa (”main findings”) ja II osa (”technical analysis”), joka on saatavilla osoitteessa https://www.esrb.europa.eu/pub/task_force_safe_assets/html/index.en.html

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1); komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EU täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(6) Ladattu Eurostatin verkkosivuilta 21. joulukuuta 2017 klo 10.42.

(7) Ladattu Standard & Poor's -laitoksen verkkosivuilta 21. joulukuuta 2017.

(8) Joitain erityisiä rajoituksia, esimerkiksi SBBS-arvopapereiden ja euroalueen valtionvelkakirjojen eroavaisuuksiin perustuva maksuvalmiusvaatimusten hyväksyttävyys, käsiteltäisiin erillisissä säädöksissä, koska ne juontavat juurensa delegoiduista säädöksistä.

(9) EJRK:n työryhmän analysoimassa versiossa oli kaksi alempaa etuoikeusluokkaa, eli keskitason etuoikeusluokka, jonka osuus on 20 prosenttia, ja alimman tason etuoikeusluokka, jonka osuus on 10 prosenttia SBBS-arvopaperiemission nimellisarvosta.

(10) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1).

(11) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EU täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).

(13) EUVL C , , s. .

(14) EUVL C , , s. .

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 37).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/47/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2002, rahoitusvakuusjärjestelyistä (EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).

(27) Komission päätös 2001/528/EY, tehty 6 päivänä kesäkuuta 2001, Euroopan arvopaperikomitean perustamisesta (EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45).

(28) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(29) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx .

(30) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(31) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(32) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(33) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(34) Kauden 2020 jälkeen aiheutuneet menot esitetään ainoastaan esimerkinomaisesti. EU:n talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuoden 2020 jälkeen sisällytetään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen.

(35) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(36) Kauden 2020 jälkeen aiheutuneet menot esitetään ainoastaan esimerkinomaisesti. EU:n talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuoden 2020 jälkeen sisällytetään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen.

(37) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(38) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(39) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(40) Kauden 2020 jälkeen aiheutuneet menot esitetään ainoastaan esimerkinomaisesti. EU:n talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuoden 2020 jälkeen sisällytetään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen.

(41) Rekrytointikustannukset mukaan luettuina.

(42) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(43) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(44) Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

(45) Ks. vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 ja 17 artikla.

(46) Kauden 2020 jälkeen aiheutuneet menot esitetään ainoastaan esimerkinomaisesti. EU:n talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuoden 2020 jälkeen sisällytetään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen.

(47) Euroopan valvontaviranomaisten osarahoituksen taso lasketaan voimassa olevien hallinto- ja rahoitusmenettelyjen mukaisesti, eikä siinä oteta huomioon Euroopan valvontaviranomaisia koskevien säädösten tarkistamista koskevaa komission ehdotusta, jota ei ole vielä hyväksytty.

(48) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.