EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.5.2018
COM(2018) 322 final
2018/0132(APP)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 312 artiklassa määrätään, että monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan yksimielisesti hyväksytyssä neuvoston asetuksessa. Siinä ”vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuotuinen enimmäismäärä maksumäärärahoille”. Lisäksi siinä ”määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle”.
Ensimmäinen monivuotinen rahoituskehys (nimeltään ’rahoitusnäkymät’) hyväksyttiin 30 vuotta sitten samaan aikaan kuin säännökset toimielinten välisestä yhteistyöstä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta. Kyseinen monivuotinen rahoituskehys ja sitä seuranneet rahoituskehykset tarjosivat mahdollisuuden parantaa ja helpottaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten välistä yhteistyötä ja samalla tehostaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta ja rahoituksen ennakoitavuutta monivuotisten ohjelmien ja investointien osalta.
Perussopimuksessa monivuotinen rahoituskehys otettiin osaksi EU:n primaarioikeutta. Näin tunnustettiin sen merkitys Euroopan unionin talousarvion perustana.
Voimassa oleva asetus monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta vuosiksi 2014–2020, jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, hyväksyttiin 2. joulukuuta 2013. Samana päivänä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät myös toimielinten välisen sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta. Rahoituskehysasetuksen 19 artiklan mukaisesti asetusta tarkistettiin vuonna 2015, jotta voitiin ottaa huomioon yhteistyössä hallinnoitujen varojen viivästynyt ohjelmasuunnittelu. Seuraava tarkistus tehtiin väliarvioinnin jälkeen 20. kesäkuuta 2017.
Tässä perusteluosassa käsitellään sellaisia seikkoja, jotka ovat uusia tai joita komissio esittää muutettaviksi nykyiseen rahoituskehysasetukseen verrattuna joko ehdotuksessa asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta tai luonnoksessa toimielinten sopimukseksi talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta, jäljempänä ’toimielinten sopimuksen luonnos’.
Näissä ehdotuksissa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2012. Ne koskevat 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.
2.Uusi ja nykyaikainen talousarvio
2.1.Keskeiset poliittiset suuntaviivat
Rahoituskehysasetusta koskevassa ehdotuksessa ja toimielinten sopimuksen luonnoksessa noudatetaan 2. toukokuuta 2018 hyväksytyssä komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, jäljempänä ’monivuotista rahoituskehystä koskeva tiedonanto’, esitettyjä periaatteita ja keskeisiä poliittisia tavoitteita. Erityisesti nämä koskevat rahoituskehyksen kestoa, sen rakennetta, joka noudattelee poliittisia painopisteitä, lisäjouston tarvetta sekä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettavia määriä.
2.2.Monivuotisen rahoituskehyksen rakenne ja enimmäismäärät
Monivuotisen rahoituskehyksen meno-otsakkeiden rakenne kuvastaa ehdotusta, jonka mukaan talousarviota olisi yksinkertaistettava, siitä olisi tehtävä läpinäkyvämpi ja siinä olisi keskityttävä selkeisiin poliittisiin painopisteisiin. Kunkin otsakkeen rakennetta ja otsakkeiden kattamia toimintapolitiikkoja kuvataan tarkemmin monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa.
Monivuotinen rahoituskehys sisältää seitsemän otsaketta, joista kolmeen sisältyy myös alaenimmäismäärä: ”Alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen koheesio” otsakkeessa II, ”Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet” otsakkeessa III ja ”Toimielinten hallintomenot” otsakkeessa VII (ks. tämän asetuksen liitteenä oleva taulukko).
Komissio pyrkii tukemaan 27 jäsenvaltion EU:ta koskevia unionin ensisijaisia tavoitteita sekä ottamaan huomioon Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisen unionin talousarvioon. Tämän pohjalta se ehdottaa, että vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääräksi 1 134,6 miljardia euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina, mikä on 1,11 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon (BKTL), ja vastaavaksi maksumäärärahojen enimmäismääräksi 1 104,8 miljardia euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina, mikä on 1,08 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon.
Komissio esittää samanaikaisesti tämän ehdotuksen kanssa lainsäädäntöpaketin, joka koskee unionin omien varojen järjestelmän uudistamista ja johon sisältyy ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä. Päätösehdotuksessa esitetään muun muassa, että jäsenvaltioilta vuosittain kerättävien omien varojen enimmäismäärää korotetaan 1,29 prosenttiin suhteessa BKTL:oon maksumäärärahojen osalta ja 1,35 prosenttiin suhteessa BKTL:oon maksusitoumusmäärärahojen osalta. Lisäys vastaa maksumäärärahatarpeiden kasvua, joka johtuu Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon ja uusien painopisteiden rahoittamisesta. Samalla se tarjoaa riittävästi liikkumavaraa, jotta voidaan varmistaa, että unioni kykenee kaikissa tilanteissa noudattamaan taloudellisia velvoitteitaan.
2.3.Joustavuus
Rahoituskehyksellä pyritään varmistamaan budjettikurin lisäksi riittävä joustavuus, jotta resursseja voidaan kohdentaa tehokkaasti ja unioni voi reagoida nopeasti ennakoimattomissa ja hätätilanteissa.
Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alkuvuosina unionin oli ratkaistava täysin uudenlaisia ja ennennäkemättömän mittavia haasteita, jotka johtuivat naapurialueiden epävakaudesta ja sen aiheuttamista turvallisuusuhkista ja muuttovirroista. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvittiin lisärahoitusta, ja sitä varten rahoituskehyksen tarjoamaa joustavuutta hyödynnettiin laajalti, erityisesti ottamalla käyttöön rahoituskehysasetuksella luodut erityisrahoitusvälineet. Näin unioni kykeni toteuttamaan määrätietoisia toimia, samalla kun unionin talousarvion joustavuutta venytettiin äärimmilleen.
Joustavuuden mahdollistavien keinojen toimivuutta tarkasteltiin perusteellisesti vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa/tarkistuksessa vuonna 2016. Rahoituskehykseen tehtiin lisää parannuksia vuonna 2017, kun rahoituskehysasetusta tarkistettiin.
Rahoituskehyksen joustavuuteen tai joustamattomuuteen vaikuttaa moni seikka, kuten rahoituskehyksen kattaman ajanjakson pituus, meno-otsakkeiden lukumäärä ja rakenne, jäsenvaltioille ja alueille ennalta kohdennettujen varojen osuus tai yhteispäätösmenettelyssä annettuun lainsäädäntöön sisältyvien viitemäärien mukainen, ennalta määrätty osuus EU:n menoista, rahoituskehyksen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat sekä omien varojen enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara. Komissio on ottanut nämä seikat huomioon laatiessaan ehdotuksia seuraavaa rahoituskehystä varten.
Monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa esitetyistä syistä talousarvion tarjoama joustavuus on seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen olennainen ja entistä tärkeämpi perusperiaate. Tarkoitus on hyödyntää vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen jo sisältyviä innovatiivisia säännöksiä, keskittyä joustomekanismien lujittamiseen, tehostamiseen ja yksinkertaistamiseen, luoda sovellettavissa oleva kehys ja samalla varmistaa monivuotisen kehyksen tarjoaman vakauden säilyminen.
Sen vuoksi komissio ehdottaa, että rahoituskehysasetukseen ja toimielinten sopimuksen luonnokseen sisällytetään seuraavat joustavuutta koskevat säännökset:
1.Maksimoidaan menojen enimmäismäärien käyttö soveltamalla kohdennettua ja mahdollisimman suurta joustavuutta otsakkeiden ja vuosien välillä: sen lisäksi, että pidetään kohdentamattomat liikkumavarat riittävän suurina, komissio ehdottaa, että hyödynnetään nykyisessä rahoituskehyksessä käyttöön otetun maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran tarjoamia mekanismeja mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi komissio ehdottaa, että laajennetaan nykyisen sitoumusten kokonaisliikkumavaran suuruutta ja soveltamisalaa, jotta voidaan luoda unionin varaus, jota rahoitetaan edellisen varainhoitovuoden maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärien puitteissa käytettävissä olevista liikkumavaroista sekä EU:n talousarvioon sidotuista varoista, joita ei kuitenkaan ole käytetty EU:n ohjelmien toteuttamiseen, vaan jotka on vapautettu. Myös ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on tarkoitus säilyttää viimeisenä keinona.
2.Lisäksi ehdotetaan, että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen ohjelmien ohjeellisista määristä voitaisiin poiketa aiemman 10 prosentin sijasta 15 prosenttia. Toimenpiteellä on tarkoitus lisätä joustavuutta otsakkeiden sisällä.
3.Erityisrahoitusvälineiden avulla talousarvioon voidaan ottaa määrärahoja ylittämällä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät, ja niiden osalta olisi selvennettävä, että tämä koskee sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja. Muita uudistuksia:
a)Erityisrahoitusvälineiden, kuten Euroopan globalisaatiorahaston ja hätäapuvarauksen, soveltamisalaa tarkistetaan ja tarvittaessa laajennetaan (esim. jotta hätäapuvarauksesta voidaan ottaa käyttöön varoja unionin alueella tapahtuvia hätätilanteita varten) ja menettelyjä varojen käyttöön ottamiseksi yksinkertaistetaan.
b)Enimmäismääriä, jotka voidaan vuosittain ottaa käyttöön Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, hätäapuvarauksesta ja joustovälineestä, ehdotetaan myös lisättävän. Joustovälineessä olisi voitava käyttää myös hätäapuvarauksesta vuosittain käyttämättä jääviä määriä, kuten nykyään on mahdollista Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston kohdalla.
2.4.Monivuotisen rahoituskehyksen mukautukset, uudelleenarviointi ja tarkistaminen
Vuoden 2021–2027 rahoituskehys esitetään vuoden 2018 hintoina. Teknisiä mukautuksia koskeva menettely säilyy ennallaan, samoin 2 prosentin deflaattori. Vuotuisiin teknisiin mukautuksiin sisältyy myös niiden määrien laskeminen, jotka koskevat maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa (unionin varausta), joustovälinettä ja ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa. Laskelmissa noudatetaan asetuksen säännöksiä, jotka koskevat vuotuisia enimmäismääriä sekä aiemmilta varainhoitovuosilta käyttämättä jääneiden määrien siirtoja. Mukautusten tulokset olisi toimitettava budjettivallan käyttäjälle ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä.
Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä saattaa olla tarpeen mukauttaa myös muissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi maksusitoumusmäärärahojen ottaminen uudelleen talousarvioon silloin kun uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksyminen on viivästynyt tai kun koheesiopolitiikan määrärahoja on mukautettava ottaen jakomenetelmän osalta huomioon tuoreimmat tilastotiedot. Niihin kuuluu myös mahdollisuus ottaa talousarvioon uudelleen määrärahoja silloin, kun lopetetaan talousarviositoumusten keskeyttäminen, josta on mahdollisesti päätetty noudattaen sellaisia perussäädöksiä, joissa rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita.
On asianmukaista säilyttää niitä tapauksia koskevat säännökset, joissa monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava (perussopimusten tarkistaminen, jolla on talousarviovaikutuksia, unionin laajentuminen, Kyproksen jälleenyhdistyminen).
Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi on tarkoitus tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän arvioinnin yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä ehdotuksia asetuksen tarkistamiseksi.
3.
Ehdotuksen oikeudellinen sisältö
3.1.Rahoituskehysasetus
Voimassa olevan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 mukaisesti rahoituskehysasetusta koskevan luonnoksen säännökset on jaettu lukuihin. Joidenkin säännösten järjestystä on muutettu esityksen selkeyttämiseksi.
Ehdotuksen 1 artiklassa vahvistetaan monivuotisen rahoituskehyksen kesto, joka on seitsemän vuotta (2021–2027). Ratkaisua perustellaan monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa.
Ehdotuksen 2 artiklan 1 kohdassa viitataan liitteeseen, jossa esitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät taulukkomuodossa, ja velvoitetaan toimielimet noudattamaan rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä vuotuisessa talousarviomenettelyssä perussopimuksen määräysten mukaisesti.
Lisäksi siinä säädetään markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien alaenimmäismäärän mukauttamisesta noudattaen yhteisestä maatalouspolitiikasta, jäljempänä ’YMP’, annetussa lainsäädännössä vahvistettua YMP:n kahden pilarin välistä joustoa.
Artiklan 2 kohdassa mainitaan erityisrahoitusvälineet, jotka määritellään tarkemmin asetusluonnoksen 3 luvussa (9–14 artikla), ja esitetään niiden perusperiaate: näitä rahoitusvälineitä ei ole otettu rahoituskehykseen, ja niiden avulla rahoituskehyksessä maksusitoumus- ja maksumäärärahoille vahvistetut enimmäismäärät voidaan tarvittaessa ylittää erityisolosuhteissa tarvittavan rahoituksen käyttöön ottamiseksi. Jotta näiden rahoitusvälineiden käyttöön liittyvä nykyinen joustavuus ja toimielinten päätösvalta voitaisiin säilyttää ennallaan, niiden käyttöönottoon sovellettavat menettelyt otetaan toimielinten sopimuksen luonnokseen.
Artiklan 3 kohtaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 3 kohdan teksti, jota on mukautettu vastaamaan varainhoitoasetuksen X osastossa esitettyä määritelmää jäsenvaltioille annettavasta rahoitusavusta. Tähän sisältyvät kaikki sellaiset lainat, joita jäsenvaltioille voidaan myöntää maksutasejärjestelystä tai Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM), sekä uusi Euroopan investointivakautusjärjestely. Uudesta järjestelystä myönnetään lainoja jäsenvaltioille, joissa on vakavia epäsymmetrisiä häiriöitä. Tarkoitus on edelleen noudattaa periaatetta, jonka mukaan menot, joita mahdollisesti aiheutuu jäsenvaltioille annettavan rahoitusavun puitteissa myönnetyn taatun lainan takaisinmaksun kattamisesta unionin talousarviosta, olisi jätettävä rahoituskehyksen ulkopuolelle (eli kyseiset määrät otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät).
Unionin valmiutta taata lainoja unionin talousarviosta rajoittaa omien varojen enimmäismäärä eikä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärä.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 4 artiklan teksti. Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen on varmistettava kunkin rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta. Jos maksumäärärahojen enimmäismäärät johtavat siihen, että omien varojen tarve ylittää omille varoille vahvistetun enimmäismäärän, rahoituskehyksen enimmäismääriä on muutettava.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 5 artiklan teksti, jota on mukautettu vastamaan vuosia 2022–2027. Kohdennetun ja mahdollisimman suuren joustavuuden varmistamiseksi artiklassa ei kuitenkaan rajoiteta enimmäismääriin tehtävien mukautusten määrää.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 6 artiklan teksti. Rahoituskehys esitetään vuoden 2018 hintoina. Vuotuisia teknisiä mukautuksia koskeva menettely säilyy ennallaan, samoin 2 prosentin deflaattori. Artiklan 1 kohdassa on muutettu d–f alakohdan järjestystä, jotta se vastaisi 3 luvun artiklojen järjestystä.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 7 artiklan teksti, joka koskee koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttamista uusimpien tilastojen pohjalta, lukuun ottamatta koheesiorahaston tuensaajien tukikelpoisuutta koskevaa väliarviointia. Artiklaan ehdotetut muutokset vastaavat vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamiskautta.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 8 artiklan teksti, joka koskee makrotaloudellista ehdollisuutta. Tämän mekanismin käyttöä ehdotetaan laajennettavaksi, jotta monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä voidaan mukauttaa siinä tapauksessa, että lopetetaan toimenpiteet, jotka koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita. Kummassakin tapauksessa ehdotetaan, että keskeytettyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin.
Artiklassa ehdotetaan, että mikäli enimmäismääriä on muutettava uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien viivästyneen hyväksymisen takia, tämä olisi tehtävä teknisenä mukautuksena eikä tarkistuksena, kuten nykyisen rahoituskehysasetuksen 19 artiklassa säädetään. Kyseessä on pääosin automaattinen ja mekaaninen muutos, joka on pantava täytäntöön nopeasti, jotta ohjelmasuunnittelu saadaan sujuvasti päätökseen. Vuonna 2021 käyttämättä jääneet määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi samansuuruisina erinä neljälle seuraavalle varainhoitovuodelle (2022–2025).
Erityisrahoitusvälineiden esitysjärjestystä on muutettu, jotta on voitu ottaa mukaan kaksi erityisiin perussäädöksiin liittyvää välinettä (Euroopan globalisaatiorahasto ja Euroopan unionin solidaarisuusrahasto). Erityisrahoitusvälineiden käyttöönottoa koskevia säännöksiä on yksinkertaistettu sekä asetusehdotuksessa että toimielinten sopimuksen luonnoksessa ottaen huomioon säännökset, jotka sisältyvät jo alakohtaisiin perussäädöksiin ja varainhoitoasetukseen.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 12 artiklan teksti. Euroopan globalisaatiorahaston tavoitteet ja soveltamisala määritellään kyseisessä perussäädöksessä (asetus (EU) XXXX/XX). Rahaston vuotuista enimmäismäärää kasvatetaan 200 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 10 artiklan teksti. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tavoitteet ja soveltamisala määritellään kyseisessä perussäädöksessä (asetus (EY) N:o 2012/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014), johon ei esitetä muutoksia. Rahaston vuotuista enimmäismäärää kasvatetaan 600 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).
Tämä artikla vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 9 artiklaa. Koska on varmistettava unionin talousarvion reagointivalmius ja otettava huomioon unioniin kohdistuvat nykyiset ja uudet haasteet, hätäapuvarauksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi kattamaan EU:n sisällä toteutettavat operaatiot. Näin saadaan käyttöön yhteinen mekanismi rahoitukseen, jolla vahvistetaan EU:n toimintaa kaikentyyppisissä kriisitilanteissa (luonnonkatastrofit, muuttoliikkeen hallintaan liittyvät hätätilanteet, humanitaariset hätätilanteet, epidemiat jne.) ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. EU:n talousarvion reagointikyvyn maksimoimiseksi määrärahoja ei ole tarkoitus erikseen kohdentaa tiettyjä ohjelmia varten eikä niille määrätä ensisijaista käyttötarkoitusta. Hätäapuvarauksen käyttöä on kuitenkin tarkoitus rajoittaa tilapäisesti vuoden aikana, jotta voidaan varmistaa kyky toimia kaikkina aikoina sisäisissä ja ulkoisissa kriiseissä sekä huolehtia siitä, että varoja voidaan ottaa käyttöön kattamaan tarpeet, joita voi ilmetä myös vuoden loppupuolella. Vuotuista enimmäismäärää kasvatetaan 600 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).
Tämä artikla vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 14 artiklaa. Sen lisäksi että monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2022, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa (unionin varausta) ehdotetaan kasvatettavan vuodesta 2023 lähtien vuoden n – 2 vapautettuja määrärahoja vastaavilla määrillä, lukuun ottamatta sellaisia vapautettuja määrärahoja, jotka otetaan uudelleen käyttöön varainhoitoasetuksen 15] artiklassa vahvistettujen erityisten sääntöjen mukaisesti. Käyttöönottoa koskevat säännökset vastaavat maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa koskevia nykyisiä säännöksiä.
Tämä artikla vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 11 artiklaa. Välineen vuotuista enimmäismäärää kasvatetaan 1 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina). Lisäksi ehdotetaan, että joustovälineeseen lisätään hätäapuvarauksesta käyttämättä jääneet määrät, jotka ovat peruuntuneet edellisenä vuonna. Nykyisen rahoituskehysasetuksen mukaisesti näin toimitaan jo Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston osalta. Joustovälineestä käyttöön asetettavia määriä koskevat laskelmat on tarkoitus jatkossakin toimittaa 5 artiklassa vahvistetun vuotuisen teknisen mukautuksen mukana.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 13 artiklan teksti.
Tämän artiklan sanamuoto vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 17 artiklaa. Artiklan 3 kohdan tekstiä on yksinkertaistettu siltä osin kuin on kyse mahdollisuuksista kohdentaa määrärahoja uudelleen asianomaisten rahoituskehyksen otsakkeiden sisällä.
Tämä artikla vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 2 artiklaa. Siinä ehdotetaan, että komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä arvioinnin monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta sekä tarvittaessa asiaankuuluvia ehdotuksia jäljellä olevaa rahoituskautta varten, mukaan lukien ehdotuksen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi (15 artiklan 1 kohta).
Tämän artiklan sanamuoto vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 18 artiklaa. Siitä on poistettu yleinen sääntö, joka koskee tarkistamisen hyväksymiselle asetettua aikataulua, jotta ei rajoitettaisi ajallisesti mahdollisuutta tarkistaa tarvittaessa monivuotista rahoituskehystä toteuttamisen pohjalta.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 20 artiklan teksti.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 21 artiklan teksti.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 22 artiklan teksti.
Tämä artikla vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 16 artiklaa. Siinä ehdotetaan, että säännökset, joissa vahvistetaan laajamittaisille hankkeille unionin talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, säilytetään vuosien 2021–2027 ajan. Näiden hankkeiden rahoitus sisältyy monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin, mutta hankkeiden kesto ylittää selvästi rahoituskehyksen voimassaoloajan.
Tämä koskee sekä ehdotettuun eurooppalaiseen avaruusohjelmaan sisältyviä laajamittaisia hankkeita että kansainvälistä lämpöydinkoereaktorihanketta (ITER).
Näin ollen ehdotetussa säännöksessä esitetään vuosien 2021–2027 rahoituskehyksessä käytettävissä olevan määrän pitämistä erillään talousarvion muista määrärahoista. Edellä mainittuja ohjelmia koskevien säädösten on vastattava tässä asetuksessa esitettyjä varainhoitosäännöksiä.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 23 artiklan teksti.
Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 24 artiklan teksti.
Tämän artiklan sanamuoto vastaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 25 artiklaa. Siinä velvoitetaan komissio esittämään uusi rahoituskehys ennen 1. heinäkuuta 2025.
Säännöt, joita sovelletaan siinä tapauksessa, että uutta rahoituskehystä ei ole vahvistettu ennen tämän asetuksen kattaman rahoituskehyksen päättymistä, määritellään primaarioikeudessa (perussopimuksen 312 artiklan 4 kohta), eikä niitä toisteta tässä asetuksessa. Ne mainitaan johdanto-osan 15 kappaleessa.
Rahoituskehysasetuksen luonnoksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan päivämäärä, jona asetus tulee voimaan, ja päivämäärä, jona sitä aletaan soveltaa. Toimielinten sopimuksen olisi tultava voimaan samana päivänä, sillä ne täydentävät toisiaan.
3.2.Toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta
Johdanto-osa – Toimielinten sopimuksen luonnoksen 1–6 kohta
Toimielinten sopimuksen luonnoksen johdanto-osassa viitataan perussopimukseen (295 artiklaan) ja kuvataan sopimuksen sitovaa luonnetta, sen johdonmukaisuutta suhteessa muihin monivuotiseen rahoituskehykseen ja talousarviomenettelyyn liittyviin säädöksiin sekä sopimuksen rakennetta. Lisäksi johdanto-osassa määrätään sopimuksen voimaantulopäivä (joka on sama kuin rahoituskehysasetuksen voimaantulopäivä).
Johdanto-osa vastaa sanamuodoltaan nykyisen toimielinten sopimuksen 1–6 kohtaa.
Toimielinten sopimuksen 7 kohta koskee enimmäismääriin sisältyvää liikkumavaraa. Rahoituskehysasetuksessa vahvistetaan kaikille otsakkeille enimmäismäärät, joita on noudatettava perussopimuksen mukaisesti kaikissa vuotuisissa talousarviomenettelyissä. Samalla on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa. Tämä on osa toimielinten talousarviomenettelyn yhteydessä vilpittömässä mielessä tekemää yhteistyötä. Tämä määräys on otettu sellaisenaan nykyisen toimielinten sopimuksen 8 kohdasta lukuun ottamatta viittausta alaotsakkeeseen ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio”, sillä tällaista alaotsaketta ei sisälly uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen.
Sopimusluonnoksen 8 kohdassa määrätään vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden tarkistamisesta monivuotisen rahoituskehyksen neljäntenä voimassaolovuonna. Tämä vastaa sekä nykyistä käytäntöä että nykyisen toimielinten sopimuksen 9 kohtaa.
Sopimusluonnoksen 9–13 kohta vastaavat nykyisen toimielinten sopimuksen 10–14 kohtaa. Niissä määrätään menettelyistä, joiden mukaisesti voidaan ottaa käyttöön seuraavat erityisrahoitusvälineet, joista säädetään rahoituskehysasetuksessa: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Määräysten järjestystä on muutettu vastaamaan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetusluonnoksen säännösten järjestystä.
Määräysten tekstiä muutetaan, jotta voidaan
·yhdenmukaistaa Euroopan globalisaatiorahaston, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja joustovälineen käyttöönottoa varten tarvittavat äänestyssäännöt vastaamaan unionin yleisen talousarvion hyväksynnästä perussopimuksen 314 artiklassa määrättyjä äänestyssääntöjä;
·yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa tekstiä silloin, kun varainhoitoasetukseen tai asiaankuuluvaan alakohtaiseen perussäädökseen sisältyy jo erityisiä säännöksiä: säännöt, joita sovelletaan siirtoihin (Euroopan globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus) ja käyttöönottopäätökseen (Euroopan globalisaatiorahasto ja Euroopan unionin solidaarisuusrahasto).
Sopimusluonnoksen 14 kohdassa viitataan talousarviomenettelyn aikana tehtävää toimielinten yhteistyötä koskeviin tarkempiin määräyksiin, jotka sisältyvät sopimuksen liitteeseen.
Sopimusluonnoksen 15 kohdassa, joka koskee talousarvion läpinäkyvyyttä, on säilytetty nykyisen toimielinten sopimuksen 16 kohdan sanamuoto. Siihen on kuitenkin tehty kertomusten huomioon ottamiseksi muutoksia, sillä niitä koskevat yksityiskohtaiset säännökset sisältyvät nyt varainhoitoasetukseen (esim. erityisrahastoista säädetään 41 artiklan 6 kohdassa ja 252 artiklassa, ja tulevia sisään- ja ulosvirtauksia seuraavien viiden vuoden ajalta koskevasta pitkän aikavälin ennusteesta säädetään 247 artiklan 1 kohdan c alakohdassa). Lisäksi tekstiä on muutettu vastaamaan ehdotusta, jonka mukaan Euroopan kehitysrahasto olisi sisällytettävä unionin talousarvioon vuodesta 2021. Toimielinten sopimuksen 15 kohdassa tarkoitettua, Euroopan kehitysrahastoa koskevaa raportointia olisi siten sovellettava ainoastaan aiempia Euroopan kehitysrahastoja koskeviin, vielä keskeneräisiin asioihin.
Nykyisen toimielinten sopimuksen määräykset on pidetty ennallaan. Mahdollisuutta poiketa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin sisältyvistä määristä nostetaan 10 prosentista 15 prosenttiin. Toimenpiteellä on tarkoitus lisätä joustavuutta otsakkeiden sisällä (16 kohta). Tätä määräystä ei sovelleta jäsenvaltioille koko rahoituskehyksen voimassaolon ajaksi ennalta osoitettuihin määriin eikä rahoituskehysasetuksen 21 artiklassa tarkoitettuihin laajamittaisiin hankkeisiin.
Sopimusluonnoksen 17 kohtaa on tarkistettu terminologian yhdenmukaistamiseksi perussopimuksen kanssa. Viittaus 4. maaliskuuta 1975 annettuun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseen julistukseen on poistettu vanhentuneena.
Nykyisen toimielinten sopimuksen teksti on säilytetty ennallaan siltä osin kuin on kyse yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta kalastussopimuksiin liittyvissä talousarviokysymyksissä. Koska talousarvion ulkopuolinen kysymys osallistumisesta kokouksiin, joissa neuvotellaan kansainvälisistä sopimuksista, esitetään jo Euroopan parlamentin ja Euroopan komission suhteista 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen 25 ja 26 kohdassa, ei toimielinten sopimukseen kuitenkaan kannata sisällyttää rinnakkaisia määräyksiä.
Sopimusluonnoksen 20 kohtaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 23 kohdan teksti.
Sopimusluonnoksen 21 kohdan sanamuoto vastaa pitkälti nykyisen sopimuksen 24 kohtaa, mutta kappalejärjestystä on muutettu ja terminologiaa on selkeytetty (’välineet’ on korvattu ’toimilla’). Viittaus hätäapuvaraukseen on poistettu, koska rahoituskehysasetuksen luonnoksen 11 kohdassa ehdotettu laajennettu soveltamisala mahdollistaa edelleen hätäapuvarauksen käyttöönoton silloin kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoitusta on lisättävä kiireesti.
Sopimusluonnoksen 22 kohdassa ehdotetaan, että vahvistetaan tietty päivämäärä (kunkin vuoden 30. marraskuuta), johon mennessä seuraavana vuonna järjestettävien yhteisten neuvottelukokousten vuotuisesta aikataulusta on sovittava. Kokoukset ovat osa Euroopan parlamentin ja korkean edustajan välistä säännöllistä vuoropuhelua.
Sopimusluonnoksen 23 kohtaa on muutettu, jotta on voitu ottaa huomioon Euroopan kehitysrahaston ehdotettu sisällyttäminen unionin talousarvioon.
Nykyisen toimielinten sopimuksen 28 kohta, joka koskee yhteistä hallinnointia, ja 29 kohta, joka koskee perussopimuksen 318 artiklassa tarkoitettua vuotuista arviointikertomusta, poistetaan, sillä kertomukset kuuluvat nyt varainhoitoasetuksen erityisten säännösten alaan (edellinen 41 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja jälkimmäinen 247 artiklan 1 kohdan e alakohdan alaan).
Sopimusluonnoksen 24 kohtaan, joka koskee rahoitussuunnitelmaa, on otettu nykyisen sopimuksen 30 kohdan teksti, mutta tekstiä on mukautettu siten, että päivämäärät vastaavat varainhoitoasetuksen 41 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja päivämääriä.
Virastoja ja Eurooppa-kouluja koskeva B jakso (25–28 kohta) vastaa nykyistä toimielinten sopimusta.
Liitteen määräykset vastaavat nykyistä toimielinten sopimusta, sillä ne ovat muodostaneet vankan perustan toimielinten väliselle yhteistyölle. Poikkeuksena ovat seuraavat kaksi muutosta:
–Sopimusluonnoksen 9 kohdan tekstiä on mukautettu talousarvioesitykseen tehtävien oikaisukirjelmien osalta vastaamaan varainhoitoasetuksen 42 artiklan sanamuotoa.
–Nykykäytännön mukaisesti ja jotta sanamuoto vastaisi liitteen 20 kohtaa, sopimusluonnoksen englanninkielisessä toisinnossa on korvattu sana ’implementability’ sanalla ’executability’. Muutos ei vaikuta suomenkieliseen toisintoon.
2018/0132 (APP)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.
(2)Rahoituskehyksessä vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti.
(3)Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.
(4)Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.
(5)Monivuotinen rahoituskehys olisi esitettävä vuoden 2018 hintoina. Lisäksi olisi vahvistettava monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisia teknisiä mukautuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan enimmäismäärien ja käytettävissä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseen.
(6)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava kohdennettua ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa.
(7)Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, ja jotta talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.
(8)Koheesiopolitiikan jäsenvaltiokohtaiset määrärahat vahvistetaan käyttäen niitä tilastotietoja ja ennusteita, joita on käytetty komission tästä asetuksesta heinäkuussa 2018 antamassa ehdotuksessa. Kun otetaan huomioon ennusteisiin liittyvä epävarmuus ja niihin jäsenvaltioihin kohdistuvat vaikutukset, joihin sovelletaan tukikattoa, monivuotisen rahoituskehyksen soveltamiskaudella on tarpeen tehdä uudelleenarviointi, jossa verrataan ennusteiden mukaisia tietoja todellisiin tilastotietoihin, ja jos nämä tiedot poikkeavat toisistaan merkittävästi, mukauttaa asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisia määrärahoja ja monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia enimmäismääriä.
(9)Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai asianomaisten perussäädösten mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita.
(10)Monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta on tarpeen tehdä väliarviointi sen soveltamiskauden puolivälissä. Tämän arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon kaikissa tämän asetuksen mahdollisissa tarkistuksissa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana.
(11)On tarpeen säätää siitä, että rahoituskehystä tarkistetaan, jos perussopimuksia muutetaan, jos Kypros yhdistyy jälleen tai jos unioni laajentuu, ja että sitä tarkistetaan myös talousarvion toteuttamisen perusteella.
(12)Tätä asetusta voidaan joutua tarkistamaan ennakoimattomissa tilanteissa, joiden aiheuttamaa rahoitustarvetta ei voida kattaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta tällaisissa tapauksissa.
(13)Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.
(14)On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä.
(15)Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 Luku
Yleiset säännökset
1 artikla
Monivuotinen rahoituskehys
Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys.
2 artikla
Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen
1.Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio noudattavat liitteessä vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä, jäljempänä ’monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät’, jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.
Liitteessä oleva III otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen perusteella mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotiseen rahoituskehykseen tehdään tätä vastaava mukautus tämän asetuksen 5 artiklassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.
2.Silloin kun on tarpeen käyttää 9–14 artiklassa säädettyjen erityisrahoitusvälineiden varoja, asianomaiset maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.
3.Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettu takaus jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.
3 artikla
Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen
1.Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun voimassa olevan neuvoston päätöksen, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.
2.Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.
2 Luku
Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävät mukautukset
4 artikla
Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara
1.Komissio mukauttaa osana 5 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta vuosittain vuodesta 2022 alkaen vuosien 2022–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärää ylöspäin määrällä, joka vastaa suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärän välistä eroa.
2.Mahdolliset mukautukset ylöspäin on kompensoitava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.
5 artikla
Tekniset mukautukset
1.Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä monivuotiseen rahoituskehykseen seuraavat tekniset mukautukset:
a)se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;
b)se laskee voimassa olevan omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;
c)se laskee 4 artiklassa tarkoitetun maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran;
d)se laskee 12 artiklassa tarkoitetun maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (unionin varaus);
e)se laskee joustovälinettä varten 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla käyttöön asetettavat määrät;
f)se laskee 14 artiklassa tarkoitetun ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttisen määrän.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset tehdään käyttämällä 2 prosentin vuosittaista kiinteää deflaattoria.
3.Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
4.Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä oikaisuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6, 7 ja 8 artiklan soveltamista.
6 artikla
Koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen
1.Komissio arvioi vuonna 2024 vuotta 2025 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden osalta niitä kokonaismäärärahoja, jotka on osoitettu koheesiopolitiikkaan kuuluvaan ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteeseen vuosiksi 2025–2027, käyttämällä asiaankuuluvassa perussäädöksessä määriteltyä jakomenetelmää siten, että perustaksi otetaan kyseisenä ajankohtana saatavilla olevat uusimmat tilastot sekä tukikaton alaisten jäsenvaltioiden osalta tulokset, jotka on saatu vertaamalla todennettua kumulatiivista kansallista BKT:ta vuosilta 2021–2023 ja vuonna 2018 arvioitua kumulatiivista kansallista BKT:ta. Komissio mukauttaa kyseisiä kokonaismäärärahoja, jos kumulatiivinen ero on yli +/– 5 prosenttia.
2.Tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2025–2027 kesken ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Myös maksumäärärahojen enimmäismääriin tehdään vastaavat mukautukset sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.
3.Tällaisten 2 kohdassa tarkoitettujen mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus ei saa ylittää 4:ää miljardia euroa.
7 artikla
Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita
Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita, keskeytettyihin sitoumuksiin liittyvät määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.
Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin.
8 artikla
Mukautus, joka on seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista
Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta tai yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvasta rajaturvallisuutta ja viisumeita koskevasta välineestä annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, vuonna 2021 käyttämättä jääneet määrärahat siirretään tasasuhtaisesti vuosille 2022–2025 ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.
3 Luku
Erityisrahoitusvälineet
9 artikla
Euroopan globalisaatiorahasto
1.Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) XXXX/XX], ei saa ylittää 200 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).
2.Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.
10 artikla
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
1.Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, ei saa ylittää 600 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.
2.Poikkeustapauksissa ja jos katastrofin tapahtumisvuonna Euroopan unionin solidaarisuusrahastossa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan tarpeelliseksi katsottua avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavaa vuotta varten käytettävissä olevasta vuotuisesta määrästä.
11 artikla
Hätäapuvaraus
1.Hätäapuvarausta voidaan käyttää, kun on tarpeen vastata nopeasti sellaisiin unionissa tai kolmansissa maissa syntyviin yksittäisiin hätäavun tarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, ja se on tarkoitettu etenkin sellaisiin hätä- ja tukitoimiin, joita toteutetaan vastauksena luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin, humanitaarisiin kriiseihin tai kansanterveydellisiin, eläinlääkinnällisiin tai kasvinterveyteen liittyviin laaja-alaisiin uhkiin sekä olosuhteiden edellyttäessä myös tilanteissa, joissa muuttovirrat unionin ulkorajoilla aiheuttavat erityisen suuria paineita.
2.Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.
Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa.
Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten.
Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti.
12 artikla
Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus)
1.Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä:
a)monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat;
b)edellä a alakohdassa tarkoitettujen liikkumavarojen lisäksi vuodesta 2023 lähtien määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 15] artiklan soveltamista.
2.Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.
13 artikla
Joustoväline
Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).
Joustovälinettä varten käytettävissä olevaa vuotuista määrää korotetaan joka vuosi
a)määrällä, joka vastaa sitä osaa Euroopan globalisaatiorahastoa varten varatusta vuotuisesta määrästä, joka on peruuntunut edellisenä vuonna;
b)määrällä, joka vastaa sitä osaa Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa varten varatusta vuotuisesta määrästä, joka on peruuntunut edellisenä vuonna 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
c)määrällä, joka vastaa sitä osaa hätäapuvarausta varten varatusta vuotuisesta määrästä, joka on peruuntunut edellisenä vuonna 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Joustovälineen käyttöön toisen alakohdan mukaisesti osoitetut määrät käytetään tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
1.Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 3 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät aikajärjestyksessä. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 3 kuluessa, peruuntuu.
14 artikla
Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara
1.Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä.
2.Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää.
3.Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton seurauksena saadut määrät on kokonaisuudessaan kompensoitava yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen liikkumavaroista kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina.
4.Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti kompensoituja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät.
4 Luku
Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen
15 artikla
Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen
1.Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa voimassa olevan omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista.
2.Edellä olevan 1 kohdan mukainen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskeva ehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.
3.Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.
4.Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.
5.Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä.
16 artikla
Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi
Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset.
17 artikla
Toteuttamiseen liittyvä tarkistaminen
Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio esittää samalla mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.
18 artikla
Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen perussopimusten tarkistamisen seurauksena
Jos perussopimuksiin tehdään tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.
19 artikla
Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen unionin mahdollisen laajentumisen seurauksena
Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.
20 artikla
Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen Kyproksen mahdollisen jälleenyhdistymisen seurauksena
Jos Kypros yhdistyy jälleen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.
5 Luku
Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen
21 artikla
Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen
1.Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin vuosiksi 2021–2027 enintään 14 196 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).
2.Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) vuosina 2021–2027 enintään 5 406 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).
6 Luku
Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä
22 artikla
Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, pyrkivät helpottamaan vuotuista talousarviomenettelyä kaikin tavoin.
Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.
Toimielimet huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja kantojen lähentymiseen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.
Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.
23 artikla
Talousarvion yhtenäisyys
Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7] artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.
7 Luku
Loppusäännökset
24 artikla
Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen
Komissio esittää ennen vuoden 2025 heinäkuun 1 päivää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.
25 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja