EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.3.2018
COM(2018) 85 final
2018/0040(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Unionin tullikoodeksin 1 (jäljempänä ”koodeksi”) säännöksiä on sovellettu 1. toukokuuta 2016 alkaen. Yksi koodeksin tärkeistä tavoitteista on siirtyminen pelkästään sähköisten järjestelmien käyttöön talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välisessä sekä tulliviranomaisten keskinäisessä tiedonvaihdossa ja lopettaa paperiasiakirjoihin perustuvat tulliprosessit.
Koodeksissa säädetään, että sähköisiä järjestelmiä olisi käytettävä eri tulliprosesseissa ja että tällaisten järjestelmien yksityiskohdat ja suunnittelu olisi vahvistettava erillisessä työohjelmassa. Unionin tullikoodeksin työohjelma 2 sisältää suunnitelman yhteensä 17 sähköiselle järjestelmälle. Suunnitelma pohjautuu kaikkia sähköisiä tullihankkeita koskevaan monivuotiseen strategiseen suunnitelmaan (MASP), jota valmistellaan ja päivitetään vuonna 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 3 mukaisesti. Järjestelmät voidaan jakaa seuraaviin kahteen luokkaan:
(a)14 Euroopan laajuista järjestelmää, mukaan lukien eräät järjestelmät, joissa on jäsenvaltioissa kehitettäviksi tarkoitettuja kansallisia osia, ja
(b)kolme kansallista järjestelmää, jotka jäsenvaltioiden on kehitettävä tai päivitettävä yksin.
Koodeksin 278 artiklassa säädetään, että nykyisten sähköisten ja asiakirjoihin perustuvien järjestelmien käyttöä voidaan jatkaa tulliprosesseissa siihen saakka, kun kaikki koodeksissa säädetyt uudet sähköiset järjestelmät ovat toiminnassa. Kyseisessä artiklassa säädetään, että siirtymäjärjestelyjen käyttö on lopetettava vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän määräajan mukaisesti työohjelmassa vahvistetaan vaiheittaiset suunnitelmat sähköisiä järjestelmiä koskevan työn loppuun saattamiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
Sähköisiä järjestelmiä koskeva työ on suurimmaksi osaksi edennyt suunnitellun mukaisesti komissiossa ja jäsenvaltioissa. Edellä mainituista 17 järjestelmästä pantiin vuonna 2017 täytäntöön kolme, ja lisäksi erään toisen järjestelmän ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Nämä kaikki tehtiin sovitussa aikataulussa. Itse asiassa lähes 80 prosenttia työohjelmassa vahvistettuja Euroopan laajuisia järjestelmiä koskevasta komission työstä saadaan päätökseen kyseiseen ajankohtaan mennessä. Tietoteknisten järjestelmien kehittämisen viimeiset vaiheet kestävät kuitenkin usein kaikkein kauimmin, joten vaikka useimmat järjestelmät saadaan valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä, jotkin niistä ovat valmiita vain osittain. Komissio ja jäsenvaltiot joutuvat kohtaamaan monia haasteita ennen kuin kaikki 17 sähköistä järjestelmää on saatu käyttöön. Näitä haasteita, joita oli mahdotonta ennakoida määräaikaa vahvistettaessa, ovat mm. seuraavat:
·Väistämätön viivästyminen sähköisten järjestelmien suunnittelun päätökseen saattamisessa. Vuoden 2020 määräaikaa asetettaessa oletettiin, että koodeksia täydentävät ja koodeksin täytäntöön panevat säännöt (koodeksin delegoitu asetus 4 , koodeksin täytäntöönpanoasetus 5 ja koodeksin siirtymäkauden delegoitu asetus 6 ) hyväksyttäisiin hyvin pian vuonna 2013 tapahtuneen koodeksiin antamisen jälkeen, jotta niiden säännökset voitaisiin ottaa huomioon tietoteknisten järjestelmien kehittämisessä. Keskustelut kestivät kuitenkin paljon odotettua pidempään, joten kyseiset säädökset hyväksyttiin niiden lopullisessa muodossaan vasta vuoden 2015 lopulla tai vuoden 2016 alussa. Tämä viivästyminen tarkoitti, että useiden sähköisten järjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät valmistuivat myöhässä.
·Seitsemäntoista sähköisen järjestelmän yhteenliittämisestä aiheutuva valtava työ koko EU:ssa ja joidenkin sähköisten järjestelmien erityinen monimutkaisuus. Nämä seikat ilmenivät vasta sen jälkeen, kun järjestelmien toiminnallisia ja teknisiä eritelmiä koskeva työ alkoi. Nyt kun komissio ja jäsenvaltiot ovat saaneet asiasta kokonaiskuvan eritelmien osalta tehdyn työn perusteella, ne voivat päätellä, että järjestelmien päätökseen saattamista koskevaa määräaikaa on joissakin tapauksissa tarpeen tarkistaa. Tämä koskee erityisesti niitä sähköisiä järjestelmiä, joiden eritelmät saadaan valmiiksi vasta vuonna 2018.
·Tietojen yhdenmukaistamista koskevat vaikeudet. Delegoidun asetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen antamisen jälkeen myös talouden toimijoiden antamien tietojen yhdenmukaistamista koskeva työ on edennyt tiivistä tahtia. Tämä seikka on ratkaisevan tärkeä koodeksissa säädettyjen eri sähköisten järjestelmien yhteentoimivuuden, oikeudellisten sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen ja rajalla työskentelevien muiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kannalta. Tietojen yhdenmukaistaminen esim. Maailman tullijärjestön käyttämien kansainvälisten tietomallien pohjalta varmistaa myös paremmat yhteydet kolmansien maiden tietoteknisiin järjestelmiin, mikä helpottaa huomattavasti kauppaa. Tämä työ vaatii kuitenkin paljon odotettua suurempia ajallisia ja taloudellisia investointeja, jotta eräät nykyiset sähköiset järjestelmät saataisiin ohjelmoitua uudelleen.
·Aikataulutus. Realistisia määräaikoja ja kustannuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia vaikutuksia ehdotetuilla sähköisillä muutoksilla on tullin ja kaupan ekosysteemiin. Koska sähköiset järjestelmät ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa, on tärkeää ottaa ne käyttöön oikeassa järjestyksessä (aikataulutus) sen varmistamiseksi, että keskinäiset riippuvuussuhteet otetaan huomioon ja että tulliviranomaisiin ja kauppaan kohdistuvat muutokset tehdään järjestelmällisellä ja johdonmukaisella tavalla.
Kaikista näistä syistä johtuen katsotaan tarpeelliseksi lykätä eräiden järjestelmien päätöksen saattamisen määräpäivää myöhäisempään ajankohtaan (viimeistään vuoteen 2025). Tämä tavoiteajankohta varmistaa sen, että valtaosa järjestelmistä pannaan täytäntöön vuoden 2020 loppuun mennessä ja että loput niistä otetaan käyttöön asianmukaisesti aikataulutettuina vuosien 2021 ja 2025 välisenä aikana. Puolet niistä järjestelmistä, joiden täytäntöönpanon määräpäivää lykätään, ovat jo olemassa ja ne on pelkästään päivitettävä koodeksin mukaisesti. Loput ovat uusia järjestelmiä.
Seuraavien järjestelmien määräaikaa lykätään:
·päivitykset, joissa merkittävin tekninen ongelma on tietojen yhdenmukaistaminen, eli tuontivalvontajärjestelmän (ICS), uuden tietokoneavusteisen passitusjärjestelmän (NCTS), automaattisen vientijärjestelmän (AES) ja kansallisen vientijärjestelmän (mukaan lukien kansallisia erityismenettelyjä koskevan järjestelmän vientiosa) päivitykset; ja
·kolme uutta järjestelmää, joilla on tarkoitus soveltaa koodeksin innovatiivisia piirteitä, eli tuonnin keskitetty tulliselvitys (CCI), unioniaseman selvitys (PoUS) ja vakuuksien hallinta (GUM).
Näiden sähköisten järjestelmien määräajan lykkääminen viimeistään vuoteen 2025 on ristiriidassa koodeksin 278 artiklan kanssa, jonka mukaan muita tietojen vaihtamis- ja tallennusmenetelmiä kuin suunniteltuja sähköisiä järjestelmiä voidaan käyttää vain vuoden 2020 loppuun asti. Sen vuoksi 278 artiklassa säädettyä määräaikaa on pidennettävä viivästyneiden järjestelmien osalta. Lisäksi toimia on toteutettava nopeasti oikeusvarmuuden takaamiseksi. Yrityksille ja tulliviranomaisille aiheutuisi vakavia ongelmia, jos joitakin sähköisiä järjestelmiä ei ole pantu täytäntöön vuoden 2020 loppuun mennessä ja lainsäädännössä kielletään vaihtoehtoisten järjestelyjen määräaikaisen käytön jatkaminen.
Koska jäsenvaltiot ja yritykset tarvitsevat keskimäärin kaksi vuotta kutakin sähköistä järjestelmää koskevia järjestelyjä varten, komission on annettava vuoden 2018 loppuun mennessä varmuus eräiden järjestelmien uudelleensuunnittelusta ja siirtymäjärjestelyjen soveltamisen jatkamisesta vuoden 2020 jälkeen vuoden 2025 loppuun saakka.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Koodeksin 278 artiklaa koskeva muutos on yhdenmukainen monivuotisessa strategisessa suunnitelmassa (MASP) olevan tietoteknistä suunnittelua koskevan aikataulun kanssa. Koodeksin työohjelma päivitetään pian tämän perusteella uudella komission täytäntöönpanopäätöksellä.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Oikeusperusta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 33 ja 207 artikla (tulliyhteistyö ja yhteinen kauppapolitiikka).
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti. •Suhteellisuusperiaate
Ehdotus ei aiheuta mitään politiikan muutoksia muutettavaan säädökseen nähden. Sillä muutetaan vain yksi mainitun säädöksen säännös muutamia tulliprosesseja koskevien siirtymätoimenpiteiden käytön määräajan pidentämiseksi, jotta nykyinen poliittinen valinta (asteittainen siirtyminen sähköiseen ympäristöön) voidaan varmistaa paremmin. Koska koodeksi on EU:n säädös, sitä voidaan muuttaa ainoastaan vastaavalla säädöksellä. Jäsenvaltiot eivät voi toimia yksin tällä alalla.
•Toimintatavan valinta
Komissio ehdottaa edellä mainitun ongelman ratkaisemiseksi koodeksin 278 artiklan muuttamista siten, että tullitietojen vaihtamista ja tallentamista (eli nykyiset sähköiset ja paperiasiakirjoihin pohjautuvat järjestelmät) koskevia siirtymäjärjestelyjä voidaan käyttää myös vuoden 2020 jälkeen sellaisissa tulliprosesseissa, joita koskevia sähköisiä järjestelmiä ei ole pantu täytäntöön vuoteen 2020 mennessä.
Ehdotetun muutoksen myötä koodeksin 278 artiklassa säilyy vuodelle 2020 asetettu määräaika, mutta samalla siinä säädetään määräajan pidentämisestä vuoteen 2025 asti sellaisten tulliprosessien osalta, joita koskevat sähköiset järjestelmät eivät ole toiminnassa vuoden 2020 loppuun mennessä.
3.SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTI
Sidosryhmien kuuleminen
Komissio on kuullut jäsenvaltioita laajalti ja kuunnellut niiden toiveita saada realistisempi aikataulu koodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämiselle ja jatkaa tullitietojen vaihtamista ja tallentamista koskevien siirtymäjärjestelyjen soveltamista vuoden 2020 jälkeen. Eräiden kirjallisten ja kahdenvälisten konsultaatioiden lisäksi näistä kysymyksistä keskusteltiin jäsenvaltioiden ja komission välisissä kokouksissa 31. maaliskuuta 2017 sekä 29. ja 30. kesäkuuta 2017. Komissio lähetti jäsenvaltiolle myös yksityiskohtaisen kyselyn saadakseen tietoja siitä, minkä järjestelmän määräaikaa ne mieluiten lykkäisivät, jos jotakin niistä on lykättävä. Sähköisiä järjestelmiä koskevassa uudessa määräajassa ja niiden uudessa suunnitteluaikataulussa on otettu huomioon jäsenvaltioilta saadut vastaukset kyselyyn.
Komissio kuuli myös kaupan alan edustajia kaupan alan yhteydenpitoryhmän (Trade Contact Group) täysistunnoissa 27. huhtikuuta 2017 ja 12. heinäkuuta 2017. Kyseinen ryhmä on asiantuntijoista koostuva foorumi, johon osallistuu edustajia eri toimialajärjestöistä. Yritysten on saatava realistiset aikataulut. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että tullitietojen vaihtamista ja tallentamista koskevien siirtymäjärjestelyjen käytön määräaikaa olisi pidennettävä sellaisten sähköisten järjestelmien osalta, jotka valmistuivat vuoden 2020 jälkeen.
Vaikutustenarviointi
Tämä aloite ei edellytä vaikutustenarviointia, sillä siinä ei ole kyseessä poliittinen valinta. Siinä vain ehdotetaan koodeksissa säädettyjen siirtymäjärjestelyjen käytön jatkamista. Tällaisella määräajan pidennyksellä varmistetaan, että koodeksissa säädetyn poliittisen valinnan täytäntöönpano sujuu jouhevammin ja aiheuttaa vähemmän häiriöitä. Kyseisen poliittisen valinnan mukaan talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välisessä sekä tulliviranomaisten keskinäisessä tiedonvaihdossa siirrytään asteittain pelkästään sähköisten järjestelmien käyttöön ja lopetetaan paperiasiakirjoihin pohjautuvat menettelyt.
Komissio on antanut kertomuksen 7 , jossa tarkastellaan koodeksin ja siinä säädettyjen sähköisten järjestelmien tähänastista täytäntöönpanoa ja vaikutusta ja jossa annetaan tarkempia tietoja joidenkin sähköisten järjestelmien täytäntöönpanon viivästymisen taustoista.
Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Koodeksilla pyritään varmistamaan siirtyminen täysin sähköiseen ympäristöön kaikissa tulliprosesseissa. Sen tarkoituksena on taata EU:n tullialalle puitteet, jotka soveltuvat kaupan nykyisiin realiteetteihin ja parantavat näin eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä suojaten samalla paremmin myös unionin ja jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia etuja sekä EU:n kuluttajien turvallisuutta. Yhteensä 17 sähköisen järjestelmän täytäntöönpanolle vuodeksi 2020 asetettu määräaika aiheuttaa kuitenkin huomattavia paineita kaikille osapuolille (jäsenvaltiot, komissio ja yritysmaailma). Se, että muutamien järjestelmien täytäntöönpanon määräaikaa lykätään ehdotuksen mukaisesti, auttaa keskittämään huomion muiden järjestelmien tehokkaan käyttöönoton varmistamiseen vuoden 2020 loppuun mennessä. Lisäksi viivästyminen voidaan hoitaa muuttamalla oikeudellista kehystä siten, että nykyisten järjestelyjen käyttöä voidaan jatkaa vuoden 2020 jälkeen, jos tulliasioiden käsittelyssä käytettävien sähköisten järjestelmien käyttöönotto viivästyy. Itse asiassa näihin olemassa oleviin järjestelyihin sisältyy jo joissakin tapauksissa sähköisiä järjestelmiä, ja koodeksin säännöksillä vain päivitetään niitä. Sen vuoksi joidenkin tietoteknisten järjestelmien käyttöönottoa koskevan määräajan lykkääminen ei vaaranna koodeksin tavoitteiden saavuttamista.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia tullitietojen vaihtamis- ja tallentamismenetelmiä tiettyjen koodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien osalta ei aiheuta talousarviovaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Tämä aloite antaa oikeudellisen varmuuden muutamille vuoden 2020 jälkeen käyttöön otettaville sähköisille järjestelmille, minkä ansiosta se mahdollistaa huomion keskittämisen seuraavien kahden vuoden ajan siihen, että valtaosa järjestelmistä saadaan valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Näin ollen se edistää koodeksin tavoitteiden saavuttamista, koska sillä mm. varmistetaan paremmin EU:n rahoitusvarojen suojaaminen.
Rahoitusta on saatava vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevien seuraavan sukupolven EU:n tullirahoitusohjelmien mukaisesti sen varmistamiseksi, että koodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien käyttöönottoa koskeva työ voi jatkua vuoden 2025 loppuun saakka.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Komissio tekee vuoden 2021 loppuun mennessä väliarvioinnin koodeksin oikeudellisesta kehyksestä ja kyseiseen ajankohtaan mennessä käyttöön otetuista sähköisistä järjestelmistä. Se käynnistää laajemman toimivuustarkastuksen vuoden 2025 jälkeen, kun kaikki sähköiset järjestelmät ovat käytössä. Tarkoituksena on määrittää, onko koodeksissa sellaisia puutteita tai virheitä, joihin on puututtava kattavammalla muutosehdotuksella.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Koodeksin 278 artiklan sanamuodossa ja koko koodeksissa käytetyn lainsäädännöllisen lähestymistavan mukaisesti komissio ehdottaa, että muutettavassa 278 artiklassa ei nimetä viivästyneitä sähköisiä järjestelmiä. Sen sijaan muutettavassa artiklassa viitataan säännöksiin, joita on tarkoitus soveltaa kyseisiin sähköisiin järjestelmiin, seuraavasti:
·vakuuksien hallintaan (GUM) viitataan sähköisenä järjestelmänä, johon on tarkoitus soveltaa koodeksin 89–98 artiklaa (vakuus mahdollisesta tai olemassa olevasta tullivelasta);
·tuontivalvontajärjestelmään (ICS) viitataan sähköisenä järjestelmänä, johon on tarkoitus soveltaa koodeksin 127–130 artiklaa (saapumisen yleisilmoitus);
·unioniaseman selvitykseen (PoUS) viitataan sähköisenä järjestelmänä, johon on tarkoitus soveltaa koodeksin 153–155 artiklaa (tavaroiden tullioikeudellinen asema);
·tuonnin keskitettyyn tulliselvitykseen (CCI) viitataan sähköisenä järjestelmänä, johon on tarkoitus soveltaa koodeksin 179 artiklaa;
·uuteen tietokoneavusteiseen passitusjärjestelmään (NCTS) viitataan sähköisenä järjestelmänä, johon on tarkoitus soveltaa koodeksin 210 artiklan a alakohtaa, 215 artiklan 2 kohtaa, 226–230 artiklaa sekä 233 ja 234 artiklaa (passitus); ja
·automaattiseen vientijärjestelmään (AES) ja kansallisen vientijärjestelmän päivitykseen (joka kattaa myös kansallisia erityismenettelyjä koskevan järjestelmän vientiosan) viitataan sähköisenä järjestelmänä, johon on tarkoitus soveltaa koodeksin 210 artiklan d alakohtaa, 215 artiklan 1 kohtaa sekä 263, 264, 267, 269–272, 274 ja 275 artiklaa (sellaisina kuin niitä sovelletaan unionin tullialueelta vietäviin tavaroihin).
Automaattista vientijärjestelmää (AES) on tarkoitus soveltaa myös vientiä koskevassa tulliselvityksessä (koodeksin 179 artikla), mutta koska sekä tuonnin keskitetty tulliselvitys (CCI) että AES-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 jälkeen, ehdotetussa uudessa 278 artiklassa ei ole tarpeen nimenomaisesti mainita 179 artiklan ja AES-järjestelmän välistä yhteyttä.
Jos muutos hyväksytään, se mahdollistaa kitkattoman siirtymisen nykyisestä pääasiassa paperiasiakirjoihin pohjautuvasta järjestelmästä koodeksissa säädettyyn uuteen sähköiseen ympäristöön. Kutakin kehitteillä olevaa sähköistä järjestelmää koskevat siirtymäjärjestelyt, joiden soveltamista jatkettaisiin viivästyneiden järjestelmien osalta, vahvistetaan yksityiskohtaisesti koodeksin siirtymäkauden delegoidussa asetuksessa. Koodeksin 278 artiklaa koskevan edellä kuvatun muutoksen oikeudellisena seurauksena olisi se, että joitakin näistä siirtymätoimenpiteistä sovelletaan pidemmän ajan. Tärkeimmät tällaiset toimenpiteet ovat seuraavat:
·ICS:n, NCTS:n ja vientivalvontajärjestelmän nykyisiä versioita käytettäisiin edelleen saapumisen yleisilmoituksen, passitusmenettelyn ja vientivalvonnan sähköisenä järjestelmänä;
·tulliviranomaiset vahvistaisivat edelleen paperiset T2L-asiakirjat unioniasemaa koskevaksi selvitykseksi;
·sovellettavat ilmoituksia koskevat tietovaatimukset vahvistettaisiin edellä mainittujen vuoden 2020 jälkeen käyttöön otettavien tietoteknisten järjestelmien osalta siirtymäkauden delegoidun asetuksen liitteessä 9 eikä delegoidun asetuksen liitteessä B;
·nykyisiä rautatie-, ilma- ja meriliikennettä koskevia unionin paperiasiakirjoihin pohjautuvia passitusmenettelyjä sovellettaisiin edelleen;
·paperisia asiakirjoja voitaisiin edelleen käyttää ilmoituksen antamiseksi tavaroiden poistumisesta tullialueelta;
·vaikka keskitettyä tulliselvitystä koskevan luvan piiriin kuuluvien jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä, niillä olisi myös oikeus kieltäytyä luvan myöntämisestä, jos se aiheuttaisi suhteettoman hallinnollisen taakan; ja
·useissa jäsenvaltioissa muuta kuin passitusta varten käytettäviä vakuuksia koskevat tiedot vaihdettaisiin jäsenvaltioiden välillä sähköpostitse, ja ne olisi tallennettava jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin.
2018/0040 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 ja 207 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 8 , jäljempänä ’koodeksi’, nojalla kaikki tiedonvaihto tulliviranomaisten välillä sekä talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välillä sekä näiden tietojen tallentaminen on tehtävä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen.
(2)Koodeksissa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta käyttää siirtymäkaudella muuta tiedon vaihtamis- ja tallennusmenetelmää kuin sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä, jos koodeksin säännösten soveltamisessa tarvittavat sähköiset järjestelmät eivät vielä ole toiminnassa, mutta ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2020.
(3)Koodeksissa säädetään, että jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä komission kanssa kehittääkseen, ylläpitääkseen ja käyttääkseen tullitietojen vaihtamisessa ja tallentamisessa käytettäviä sähköisiä järjestelmiä ja että komissio laatii työohjelman kyseisten sähköisten järjestelmien kehittämisestä ja käyttöönotosta.
(4)Työohjelma on laadittu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/578 9 . Siinä on luettelo koodeksin soveltamiseksi edellytettävistä 17 sähköisestä järjestelmästä, joiden kehittämisestä vastaavat joko jäsenvaltiot yksin (kansallisella tasolla hallinnoitavat järjestelmät eli ”kansalliset järjestelmät”) tai jäsenvaltiot tiiviissä yhteistyössä komission kanssa (unionin laajuiset järjestelmät, joista osa sisältää sekä unionin osia että kansallisia osia eli ”Euroopan laajuiset järjestelmät”).
(5)Työohjelmassa vahvistetaan aikataulu kyseisten kansallisten ja Euroopan laajuisten järjestelmien täytäntöönpanolle.
(6)Tarvittavien sähköisten järjestelmien käyttöönotto vuoden 2020 loppuun mennessä vaatii monien ongelmien ratkomista sekä komissiossa että jäsenvaltioissa. Ensinnäkin koodeksissa vaadittava kansainvälisesti hyväksyttyjen tietomallien pohjalta tapahtuva tietoelementtien yhdenmukaistaminen vaatii eräissä tapauksissa nykyisten sähköisten järjestelmien täydellistä uudelleenohjelmointia sekä rahallisia ja ajallisia investointeja, jotka ovat suuremmat kuin mitä koodeksin antamisen aikana ennakoitiin. Toiseksi sähköiset järjestelmät on otettava käyttöön oikeassa järjestyksessä, koska ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Viivästykset yhden järjestelmän käyttöönotossa viivästyttävät sen vuoksi väistämättä muiden järjestelmien kehittämistä. Kolmanneksi koodeksi (mukaan lukien 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvät siirtymätoimenpiteet) annettiin vuonna 2013, kun taas komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2446 10 , komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 11 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/341 12 säädetyt koodeksia täydentävät ja sen täytäntöönpanevat säännöt annettiin vasta vuosina 2015 ja 2016. Kyseisiä sääntöjä koskevat neuvottelut kestivät odotettua pitempään, minkä vuoksi sähköisten järjestelmien kehittämiseksi tarvittavien toiminnallisten ja teknisten eritelmien käyttöönotto viivästyi.
(7)On käynyt ilmi, että vaikka useimmat järjestelmät otetaan käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä, jotkut järjestelmät saadaan vain osittain valmiiksi kyseiseen päivämäärään mennessä.
(8)Komissio on kuullut jäsenvaltioita ja talouden toimijoita ja ehdottaa tämän perusteella, että työtä olisi jatkettava 31 päivänä joulukuuta 2020 jälkeen kahden järjestelmäryhmän osalta. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tiettyjen koodeksissa säädettyjen vaatimusten huomioon ottamiseksi päivitettävät sähköiset järjestelmät, kuten sen huomioimiseksi, että järjestelmiin syötettäviä tietoja koskevat vaatimukset on yhdenmukaistettava. Tässä ryhmässä on kolme Euroopan laajuista järjestelmää (saapumisen yleisilmoituksia koskeva järjestelmä, ulkoista ja sisäistä passitusta koskeva järjestelmä ja unionin tullialueelta vietäviä tavaroita koskeva järjestelmä) ja kansallinen vientijärjestelmä (mukaan lukien kansallisia erityismenettelyjä koskevan järjestelmän vientiosa). Toisessa ryhmässä on kolme uutta Euroopan laajuista sähköistä järjestelmää (mahdollisesta tai olemassa olevasta tullivelasta annettavaa vakuutta koskeva järjestelmä, tavaroiden tullioikeudellista asemaa koskeva järjestelmä ja keskitettyä tulliselvitystä koskeva järjestelmä). Komissio on laatinut yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yksityiskohtaisen aikataulun näiden järjestelmien käyttöön ottamiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
(9)Sähköisten järjestelmien kehittämistä koskevien uusien suunnitelmien mukaisesti koodeksissa säädettyä siirtymäkautta, jonka aikana muita tiedon vaihtamis- ja tallennusjärjestelmiä kuin koodeksin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä saadaan käyttää, olisi myös jatkettava vuoden 2025 loppuun asti kyseisten kahden sähköisten järjestelmien ryhmän osalta.
(10)Koodeksin täytäntöön panemiseksi käyttöön otettaviin muihin järjestelmiin olisi sovellettava edelleen muille tiedon vaihtamis- ja tallennusjärjestelmille kuin koodeksin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille sähköisille tietojenkäsittelymenetelmille 31 päiväksi joulukuuta 2020 vahvistettua yleistä päättymispäivää.
(11)Sen vuoksi koodeksia olisi muutettava,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 952/2013 seuraavasti:
1)Korvataan 278 artikla seuraavasti:
”278 artikla
Siirtymätoimenpiteet
1.Muita tietojen vaihtamis- ja tallennusmenetelmiä kuin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä voidaan käyttää 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvän siirtymäkauden ajan, jos muut koodeksin säännösten soveltamiseksi tarvittavat sähköiset järjestelmät kuin 2 kohdassa tarkoitetut järjestelmät eivät ole vielä toiminnassa.
2.Muita menetelmiä kuin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä voidaan käyttää 31 päivänä joulukuuta 2025 päättyvän siirtymäkauden ajan, jos seuraavien koodeksin säännösten soveltamiseksi tarvittavat sähköiset järjestelmät eivät ole vielä toiminnassa:
a)mahdollisen tai olemassa olevan tullivelan maksamisesta annettavaa vakuutta koskevat 89–98 artiklan säännökset;
b)saapumisen yleisilmoituksia koskevat 127–130 artiklan säännökset;
c)tavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevat 153–155 artiklan säännökset;
d)keskitettyä tulliselvitystä koskevat 179 artiklan säännökset;
e)passitusta koskevat 210 artiklan a alakohdan, 215 artiklan 2 kohdan, 226–230 artiklan sekä 233 ja 234 artiklan säännökset; ja
f)tavaroiden vientiä unionin tullialueelta koskevat 210 artiklan d alakohdan, 215 artiklan 1 kohdan, 263, 264 ja 267 artiklan, 269–272 artiklan sekä 274 ja 275 artiklan säännökset.”
2)Korvataan 279 artiklassa ilmaisu ”tarkoitetussa tilanteessa” ilmaisulla ”tarkoitetuissa tilanteissa”.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja