EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.12.2018

COM(2018) 785 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY

Kertomus vuoteen 2020 ulottuvia, romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen arvioinnista

{SWD(2018) 480 final}

1. Johdanto

 EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille 1  on ensimmäinen romaneja koskeva EU:n aloite, joka sisältää seurantamekanismin. Sen päätavoitteena on torjua romanien sosioekonomista syrjäytymistä ja syrjintää edistämällä koulutuksen, työpaikkojen, terveydenhuollon ja asuntojen yhdenvertaista saatavuutta. Siinä jäsenvaltioita kehotettiin suunnittelemaan romanien kansallisia integrointistrategioita 2 ja nimittämään romanien kansalliset yhteysviranomaiset, jotka koordinoivat näiden strategioiden suunnittelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa, romanien integrointia koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisen romanien integrointia koskevan tavoitteen osalta EU:n puitekehyksessä lueteltiin toimenpiteitä, jotka jäsenvaltioiden olisi toteutettava. Laajentumismaissa 3 lisättiin viides tavoite, joka on kansalaisuusasiakirjojen saatavuus, ja EU pyrkii parantamaan liittymistä valmistelevan tuen antamista, vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja lisäämään seurantaa.

Laatikko 1: Romanien integrointia koskevat EU:n tavoitteet

Arviointi, joka koski vuosia 2011–2017, toteutettiin vastauksena neuvoston päätelmiin ”romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta” 4 . Tässä kertomuksessa esitetään lyhyesti avoimen julkisen kuulemisen tulokset, arvioinnin tulokset ja tärkeimmät arvioinnista opitut asiat. Tähän kertomukseen liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja sisältää täydellisen arvioinnin.

2. Julkinen kuuleminen

Kuulemisessa tarkasteltiin syrjäytymisen syitä, miten ja kuka niitä voi torjua ja toiminnan painopisteitä. Kuulemisessa kerättiin näkemyksiä saavutuksista, haasteista ja edistymisestä politiikan laadinnassa ja romanien tilanteessa koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon, asumisen ja syrjinnän/romanivastaisuuden alalla 5 . Päätelmät kattavat sidosryhmien kuten romanien kansallisten yhteyspisteiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä jäsenvaltioiden ja laajentumismaiden kansalaisten näkökannat.

Ylivoimaisesti suurin osa 240 vastaajasta katsoo, että romanien tilanne on heikompi kuin muun väestön näillä viidellä alalla, erityisesti syrjinnän, työllisyyden ja asumisen alalla. Useimmat ovat myös sitä mieltä, että tarvitaan sekä EU:n toimielinten että kansallisten viranomaisten julkisia toimia kaikilla näillä aloilla tilanteen parantamiseksi.

Kun otetaan huomioon vuodesta 2011 tapahtuneet muutokset, suurin osa ihmisistä katsoo, että koulutuksen alalla tilanne on parantunut. Vaikka monet katsovat, että tilanne on parantunut terveydenhuollon alalla, työllisyyden osalta mielipiteet vaihtelevat. Asumisen ja syrjinnän osalta henkilöitä, joiden mielestä tilanne heikkenee, on enemmän kuin henkilöitä, joiden mielestä se paranee.

Kaavio 1. Havaitut muutokset romanien tilanteessa vuodesta 2011

Avoin julkinen kuuleminen

EU:n tason politiikan kehityksen osalta eniten edistystä on tapahtunut koulutuksen ja syrjinnän torjunnan alalla. Myös terveydenhuollon ja työllisyyden alalla useammat ihmiset katsovat, että tilanne on pikemminkin parantunut kuin heikentynyt. Asumisen osalta negatiivisia näkemyksiä on enemmän kuin positiivisia. Kansallisen tason politiikan kehityksen osalta koulutuksen ja terveydenhuollon alalla tilanteen katsotaan parantuneen ja työllisyyden, syrjinnän ja erityisesti asumisen alalla heikentyneen.

Vastauksissa ehdotetaan, että Euroopan ja kansallisen tason onnistuneiden romanien integrointistrategioiden on oltava kattavia, ja niihin on sisällytettävä vähintään EU:n puitekehyksen keskeiset alat sekä romanivastaisuuden torjunta. Luettelosta, joka sisälsi 20 mahdollista painopistealaa 6 , selkeäksi painopisteeksi valittiin koulutus (67 prosenttia vastaajista Euroopan tasolla ja 76 prosenttia vastaajista kansallisella tasolla), jonka jälkeen tuli työllisyys (49 prosenttia vastaajista Euroopan tasolla ja 57 prosenttia vastaajista kansallisella tasolla), kun taas yli kolmannes vastaajista sekä Euroopan että kansallisella tasolla valitsi syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunnan sekä asuntojen ja terveydenhuollon saatavuuden painopisteiksi.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarvetta tukee myös se, että syrjäytymisen syyt ovat moninaisia ja niitä on tarkasteltava samanaikaisesti integrointistrategioissa. Näitä ovat lähinnä syrjintä ja romanivastaisuus, vähäinen poliittinen sitoutuminen, romanien heikko osallistuminen, toimielinten rajalliset valmiudet ja riittämätön rahoitus.

Vastaajista 60 prosenttia katsoi, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset tarvitsevat EU:n tukea romanien tilanteen parantamiseksi. Sidosryhmien mielestä EU:lla pitäisi olla kansallisia viranomaisia vahvempi rooli EU:n syrjimättömyyslainsäädännön ja rasismin vastaisen lainsäädännön seurannassa ja täytäntöönpanossa sekä siinä, että romanien osallistamista edistävien kunnianhimoisten politiikkojen laatiminen ja täytäntöönpano asetetaan rahoituksen saannin edellytykseksi. Kansallisilla viranomaisilla odotetaan olevan yhä suurempi rooli romanivastaisuuden torjuntatoimenpiteissä (kuten romanien ja muun väestön välisten yhteyksien luominen, syrjimättömyys ja virkamiehille tarkoitettu romanien osallistamisen edistämistä koskeva koulutus, tai romanien historian ja kulttuurin sisällyttäminen koulujen opetusohjelmiin) ja romanien osallistumisen lisäämisessä (osallistuminen politiikkaan, kansalliset yhteistyöfoorumit, valmiuksien kehittäminen, osallistuminen politiikan kehittämiseen ja seurantaan).

Saavutukset (asetetaan romanien osallistaminen poliittisen asialistan kärkeen, EU:n rahoitus, tunnustetaan romanivastaisuus suvaitsemattomuuden erityiseksi muodoksi) liittyvät pikemminkin EU:hun kuin kansalliseen tasoon. Puitekehykseen ja romanien kansallisiin integrointistrategioihin liittyvien haasteiden osalta useimpien julkisiin kuulemisiin osallistuvien sidosryhmien mielestä keskeinen haaste on tehokkaan valtavirtaistamisen puute (eli yleisessä politiikassa ei oteta huomioon romanien tarpeita).

3. Tulokset arviointiperusteen mukaan

Arvioinnissa tarkasteltiin viittä peruskriteeriä (merkityksellisyys, yhtenäisyys, vaikuttavuus, tehokkuus ja EU:n lisäarvo) ja kolmea lisäkriteeriä (yhdenvertaisuus, koordinointi ja kestävyys). Jäljempänä tarkastellaan lisäkriteerejä, jotka liittyvät niihin arvioinnin peruskriteereihin, joihin ne ovat läheisimmin sidoksissa (yhdenvertaisuus merkityksellisyyteen, koordinointi vaikuttavuuteen ja kestävyys EU:n lisäarvoon).

3.1. Merkityksellisyys

Merkityksellisyyden analyysissa tarkastellaan, olivatko asetetut tavoitteet asianmukaisia silloisten tarpeiden kannalta ja ovatko ne tänä päivänä edelleen merkityksellisiä. Merkityksellisyyttä arvioidaan kaiken kaikkiaan myönteisesti tietyin rajoituksin. Arvioinnissa vahvistettiin painopistealojen olevan tärkeitä romanien osallistamisen kannalta, ja ne ovat edelleen perusteltuja.

Arvioinnissa yksilöitiin myös puutteita puitekehyksen alustavassa suunnittelussa:

·Koulutuksen alan tavoite (kaikki romanilapset suorittavat ainakin alemman perusasteen koulutuksen) ei ollut kunnianhimoinen, vaikka se oli merkityksellinen.

·Syrjinnän torjunta oli yleinen tavoite ja monialainen kysymys ilman syrjimättömyyttä koskevaa erityistavoitetta. Romanivastaisuuden torjuntatoimien todettiin olevan riittämättömät, vaikka puitekehyksessä yksilöitiin syrjinnän vastaisia toimenpiteitä kullakin politiikan alalla ja myöhemmissä EU:n poliittisissa asiakirjoissa tunnustettiin, että romanivastaisuus on suvaitsemattomuuden erityinen muoto, 7 ja yksilöitiin EU:n ja kansallisen tason toimia syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi EU:n lainsäädännön mukaisesti 8 .

·Vaikka puitekehyksessä korostettiin romaneja koskevan yläkäsitteen moninaisuutta 9 , ilmeni, että sillä on rajalliset valmiudet käsitellä romaniväestön moninaisuutta. Siinä ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota romanien erityisryhmiin, käsitelty sukupuolten tasa-arvoa tai moninkertaista syrjintää (yhdenvertaisuus).

Jäsenvaltioiden toimivaltuuksien huomioon ottamiseksi EU:n puitekehyksessä lisätään joustavuutta, jotta sen tavoitteita voidaan mukauttaa ja kohderyhmät valita kansallisten olosuhteiden mukaan. Joustavuus tarkoittaa, että puitekehyksen merkityksellisyys perustuu romanien kansallisissa integrointistrategioissa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden asianmukaisuuteen ja kunnianhimoisuuteen. Vaikka tällainen lähestymistapa voi vahvistaa toimien merkityksellisyyttä, arvioinnissa todettiin, että se lisäsi kaiken kaikkiaan täytäntöönpanon hajanaisuutta, mikä heikensi vaikuttavuutta.

3.2. Vaikuttavuus

Vaikuttavuuden analyysissa tarkastellaan, missä määrin puitekehys on tähän mennessä edistänyt sen tavoitteiden saavuttamista sekä romanien integrointia koskevien tavoitteiden saavuttamista että romanien integrointivälineiden ja -rakenteiden perustamista EU:n ja kansallisella tasolla (koordinointi).

Vaikuttavuus romanien integrointia koskevien tavoitteiden saavuttamisen edistymisessä on arvioitu kaiken kaikkiaan vähäiseksi ja alueiden ja maiden välillä on suuria eroja 10 . Koulutuksen alalla edistymistä on havaittu eniten (parannuksia koulunkäynnin keskeyttämisessä, varhaiskasvatuksessa ja oppivelvollisuudessa mutta heikennys koulujen erottelussa). Romanien oma arvio terveydentilastaan on parantunut, mutta terveydenhuollon saatavuus on edelleen heikkoa. Parannusta ei ole havaittu työllistymisessä, ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien romaninuorten määrä on jopa kasvanut. Asumistilanne on edelleen vaikea. Joitakin parannuksia on havaittu köyhyyden torjuntaa koskevassa yleistavoitteessa. Romanivastaisuus ja viharikokset aiheuttavat edelleen suurta huolta, vaikka onkin näyttöä siitä, että romanien palvelujen saatavuudessa kokema syrjintä on jonkin verran vähentynyt joillakin aloilla.

Kaavio 2. Vuosien 2011–2016 muutokset romanien tilanteessa politiikan aloilla, köyhyys, syrjintä alueittain ja romanivastaisuus

   FRA 2011, 2016, 2017

Koordinoinnin kannalta vaikuttavuus arvioitiin myönteiseksi EU:n tasolla ja vähäiseksi kansallisella tasolla. Arvioinnin tulosten perusteella puitekehyksessä onnistuttiin perustamaan tai vahvistamaan välineitä ja hallintorakenteita ja lisäämään romanien osallisuutta edistävien toimijoiden yhteistyötä ja valmiuksia. Puitekehyksellä parannettiin edelleen sidosryhmien yhteistyötä EU:n ja kansallisella tasolla, mutta osallistumisella ei ole vielä riittävää vaikutusta päätöksentekoon ja palvelujen suunnitteluun. Puitekehyksen antamisen jälkeen jäsenvaltioissa kehitettiin välineitä – joita ovat romanien kansalliset integrointistrategiat, romanien kansalliset yhteysviranomaiset ja foorumit – mutta romanien kansallisten integrointistrategioiden yhteensovittaminen romanien integrointia koskeviin tavoitteisiin on puutteellinen. Vaikka romanien kansallisten yhteysviranomaisten perustaminen on arvioinnin tulosten perusteella parantanut julkishallinnon viranomaisten välistä yhteistyötä sekä julkishallinnon ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä, monilla romanien kansallisilla yhteysviranomaisilla ei ole institutionaalista painoarvoa, resursseja tai valmiuksia.

3.3. Yhtenäisyys

Yhtenäisyyden analyysissa tarkastellaan, miten hyvin EU:n puitekehys toimii yhdessä muiden EU:n ja kansallisten välineiden kanssa. Yhtenäisyys on arvioitu myönteiseksi EU:n tasolla ja vähäiseksi kansallisella tasolla.

Arviointi osoittaa, että EU:n tasolla on edistytty romanien osallisuutta edistävien poliittisten, oikeudellisten ja rahoitusvälineiden käyttöönotossa. Tämä pätee erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaan (Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja romanien integrointia koskevien tavoitteiden väliset synergiaedut ja romaneja koskevat maakohtaiset suositukset) ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot 2014–2020: romaneja koskeva investointiprioriteetti 11 ja ennakkoedellytykset). Eurooppa 2020 -strategian ja ERI-rahastojen välillä luotiin myös yhteys: jäsenvaltioiden, jotka saivat romaneja koskevat maakohtaiset suositukset, olisi otettava käyttöön romaneja koskeva investointiprioriteetti ja käytettävä ERI-rahastoja politiikan osallistavaa uudistamista varten. Tämä puolestaan käynnisti sen, että alettiin soveltaa puitekehyksen tavoitteisiin läheisesti liittyviä romaneita koskevia temaattisia ennakkoehtoja ja niiden täyttymiskriteerejä.

Arvioinnissa todetaan, että puitekehyksellä onnistuttiin myös sisällyttämään romanien osallistamista koskevat tavoitteet laajentumisen 12 , kaupunkiagendan 13 ja EU:n ihmiskaupan torjuntapolitiikan 14 kaltaisiin aloihin tai ehdotuksiin, kuten uudelleenlaadittuun juomavesidirektiiviin 15 . Arvioinnissa todetaan kuitenkin, että romaneja ei nimenomaisesti mainita nuorisotakuussa tai Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa. EU:n puitekehys ja EU:n oikeudelliset välineet täydentävät toisiaan kovasti tavoitteiden ja soveltamisalan osalta. Komission toteuttama EU:n lainsäädännön täytäntöönpano vahvistaa puitekehyksen poliittisia tavoitteita, kun taas romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanon seuranta kertoo komissiolle EU:n lainsäädännön tilasta.

Arvioinnissa todettiin, että puitekehys on jossain määrin edistänyt romanien integroinnin sisällyttämistä kansallisen tason oikeudellisiin, poliittisiin ja rahoitusvälineisiin. Useimmilla romanien kansallisilla integrointistrategioilla ei ole yhteyttä julkisiin politiikkoihin. Merkittävä este on se, että romanien kansallisilla yhteysviranomaisilla on vain vähäinen vaikutus yleisten politiikkojen suunnittelu-, täytäntöönpano- ja päätöksentekoprosessiin.

3.4. Tehokkuus

Tehokkuuden analyysissa arvioidaan toimessa käytettyjen resurssien ja aikaansaatujen muutosten välistä suhdetta. Arvioinnissa keskityttiin seurannan ja raportoinnin tehokkuuteen ja pyrittiin arvioimaan kustannuksia ja hyötyjä EU:n puitekehyksen ja romanien kansallisten integrointistrategioiden yhteydessä.

Seuranta- ja raportointijärjestelmien osalta tehokkuus on arvioitu vähäiseksi. Seurantavälineitä kehitettiin vähitellen. Neuvoston vuonna 2013 antamassa suosituksessa jäsenvaltioille asetettiin kattava raportointivelvoite, mutta tämä koski vain vuotta 2016 16 . Tässä raportoinnissa keskitytään jäsenvaltioiden sitoumusten mukaisesti pikemminkin integrointia edistäviin toimenpiteisiin kuin tulokseen ja tulosindikaattoreihin, joiden avulla toimien kokonaistehokkuutta voitaisiin mitata. Arvioinnissa todetaan, että komission kehittämä verkkoraportointiväline, jonka avulla voidaan raportoida kansalliselta tasolta EU:n tasolle, on myönteinen askel kohti politiikkaoppimista ja avoimuutta, mutta siinä yhä puutteita, jotka on ratkaistava (ks. kohta 4.5.). Riippumaton seuranta on varmistettu Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) rahoittamilla tutkimuksilla, joiden avulla voidaan seurata edistymistä ajan mittaan. Komissio käynnisti vuonna 2017 pilottihankkeen, jossa koordinoidut kansalaisjärjestöjen yhteenliittymät seuraavat romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanoa 17 .

Arvioinnissa todetaan, että kustannuksia ja hyötyjä ei voitu selvästi ilmaista määrinä, arvioida ja yhdistää puitekehykseen. Vaikka kustannukset ovat lyhytaikaisia, suurin osa mahdollisista hyödyistä on pitkäaikaisia eikä niitä voida saavuttaa ennen vuotta 2020. Pitkällä aikavälillä koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon alalla tapahtunut edistys ei ainoastaan vähennä romanien köyhyyttä vaan tuo myös veroetuja, kuten varoja valtion budjettiin, tai vaikuttaa julkisten hyödykkeiden ja palvelujen käyttöön (sosiaalietuuksien käyttö vähenee). Romanien integrointi voisi vaikuttaa myönteisesti työmarkkinoihin (tehokkuus paranee työvoima- ja osaamisvajeen vähenemisen myötä) ja talouteen, myös bruttokansantuotteeseen.

3.5. EU:n lisäarvo

EU:n lisäarvon analyysissa tarkastellaan puitekehyksen mukanaan tuomia muutoksia, jotka menevät pidemmälle kuin ne, joita olisi perustellusti voitu odottaa pelkästään sidosryhmiltä tai ilman mitään toimia. EU:n lisäarvo on arvioitu myönteiseksi. Arvioinnissa todetaan, että EU:n toimet ovat tuoneet lisäarvoa kansallisille romanipolitiikoille ja niiden täytäntöönpanolle poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen ulottuvuuden kautta.

Laatikko 2: EU:n lisäarvo

Arvioinnissa todetaan, että ilman EU:n puitekehystä EU:n poliittisessa ohjelmassa kiinnitettäisiin vähemmän huomiota romaneja koskeviin kysymyksiin. Joissakin maissa romanien kansalliset integrointistrategiat voidaan lakkauttaa ja jossakin maissa niiden asema voi heikentyä edelleen, mikä vähentäisi poliittista sitoutumista romanien osallistamiseen. Puitekehyksen lopettaminen johtaisi seurannan ja raportoinnin vähenemiseen ja heikkenemiseen. Jotkin nykyiset kansalliset politiikat ja kohdennetut rakenteet lopetettaisiin tai niistä tulisi vähemmän toiminnallisia ja enemmän symbolisia. Arvioinnin mukaan tarvitaan enemmän aikaa työrakenteiden yhtenäistämiseen sekä kestävyyden ja politiikkojen pitkän aikavälin vaikutusten varmistamiseen. On olennaista, että romanien kansallisia integrointistrategioita, joita ohjataan yhteisellä puitekehyksellä, jatketaan ja parannetaan. Vaikka alkuvaiheessa on saatu aikaan joitakin konkreettisia vaikkakin riittämättömiä tuloksia, arvioinnin mukaan kokonaisprosessia on nyt vahvistettava ja kohdennettava paremmin sekä painotettava poliittisen sitoutumisen parantamista, mitattavien erityistavoitteiden käyttöönottoa ja seurannan tehostamista sekä tehostettava täytäntöönpanoa, jota tuetaan riittävällä rahoituksella ja osallistavilla hallintojärjestelmillä.

4. Arviointi: päätelmät ja arvioinnista opitut asiat

Arvioinnista ilmeni, että puitekehys on ollut keskeisen tärkeä sellaisten EU:n ja kansallisten välineiden ja rakenteiden kehittämisessä, joilla pyritään edistämään romanien osallisuutta, mutta romanien syrjimisen lopettamista koskevaa tavoitetta ei ole saavutettu. Sekä arviointitulokset että komission aiemmat vuosittaiset romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanoa koskevat arviot I osoittavat keskeiset tarkasteltavat painopisteet. Niitä ovat tarve parantaa valtavirtaistamista, selkeä keskittyminen romanivastaisuuden torjuntaan, kumppanuuksien ja romanien osallistumisen parantaminen, romanien moninaisuuden tarkastelu (painopiste romaninaisissa, -nuorissa ja -lapsissa) sekä tavoitteiden asettamisen, tiedonkeruun ja raportoinnin parantaminen politiikkaoppimisen edistämiseksi. 18  

4. 1. Tehokkaan valtavirtaistamisen ja romaneihin kohdennettujen toimien yhdistäminen kestävyyden varmistamiseksi

Arvioinnin tulosten mukaan EU:n puitekehys ja romanien kansalliset integrointistrategiat pitäisi ottaa tehokkaammin käyttöön sen varmistamiseksi, että romanien tarpeet otetaan huomioon yleisissä politiikoissa. Romanien osallistaminen toteutuu, kun yleisissä politiikoissa otetaan huomioon heidän erityistarpeensa. Useimmilta nykyisiltä politiikoilta, joilla pyritään edistämään romanien osallistamista, puuttuu systeeminen näkökulma. Arvioinnissa todetaan, että kansallisten viranomaisten pitäisi noudattaa kaksoisstrategiaa, jossa yleisistä politiikoista tehdään osallistavia ja ohjelmia kohdennetaan haavoittuvassa asemassa oleviin. Romanien kansallisissa integrointistrategioissa olisi esitettävä, miten romanit otetaan huomioon koulutus-, työllisyys-, terveydenhuolto- ja asuntopolitiikassa ja mitä nimenomaisia toimenpiteitä kehitetään tiettyjen haittojen torjumiseksi ja tosiasiallisen yhdenvertaisen pääsyn varmistamiseksi eri aloilla. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikilta osin romanien kaltaisten syrjäytyneiden yhteisöjen integrointia koskevaa investointiprioriteettia ja muita asiaankuuluvia investointiprioriteetteja. 

Tämän kohdan suhteen vuoden 2020 jälkeisten ERI-rahastoasetusten osalta komissio ehdotti, että vahvistetaan romanien kansallisten integrointistrategioiden ja EU:n rahoituksen välistä yhteyttä, säilytetään romanien kaltaisten syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomista integrointia koskeva erityistavoite ja mahdollistetaan varojen käyttö ainoastaan, jos ne liittyvät vahvistettuihin aihekohtaisiin mahdollistaviin edellytyksiin, joihin kuuluvat romanien kansallisia integrointistrategioita koskevat edellytykset 19 :

·toimenpiteet, joilla nopeutetaan romanien integrointia ja torjutaan ja poistetaan eriytymistä;

·ottaen huomioon sukupuoliulottuvuus ja nuorten romanien tilanne;

·asetetaan perustavoitteet sekä mitattavissa olevat välitavoitteet ja tavoitteet;

·seurantaa, arviointia ja tarkastelua koskevat järjestelyt;

·järjestelyt romanien osallisuuden valtavirtaistamiseksi alueellisella ja paikallisella tasolla;

·järjestelyt, joilla varmistetaan, että romanien kansallisten integrointistrategioiden suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä romanijärjestöjen ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa, myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

Romanien osallisuus kuuluu myös laajentumismaille annettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) mukaisen tuen aihekohtaisiin painopisteisiin.

Arvioinnissa todetaan, että puitekehyksen ja muiden politiikkojen välistä johdonmukaisuutta olisi vahvistettava myös EU:n tasolla. Poliittisten painopisteiden (joilla edistetään ohjausjakson mukaisia osallistavia rakenteellisia uudistuksia ja laajentumispolitiikkaa sekä romanien kansallisten integrointistrategioiden mukaisia kohdennettuja politiikkoja) yhdistämistä EU:n rahoitukseen olisi nopeutettava. Komissio voisi esimerkiksi tutkia tarkemmin mahdollisuuksia asettaa rahoituksen ehdoksi syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunta, ja romanien integrointia koskevien tavoitteiden ja keskeisten EU:n ja kansainvälisten poliittisten toimien, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, välisiä synergiaetuja olisi hyödynnettävä täysimääräisesti. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on myös mekanismi, jonka hyödyntämistä täysimääräisesti olisi harkittava.

4.2. Entistä suurempi huomio syrjinnän ja romanivastaisuuden torjuntaan

Arvioinnissa todettiin, että syrjimättömyyttä koskevien erityistavoitteiden ja kohdennettujen strategioiden sekä romanivastaisuuden torjuntatoimien puute olivat keskeisiä puutteita. Vaikka syrjintä ja sosiaalinen syrjäytyminen vahvistavat toisiaan, kuka tahansa romani voi altistua syrjinnälle, mutta kaikki eivät ole sosiaalisesti syrjäytyneitä.

Toimiin on jo ryhdytty näiden puutteiden korjaamiseksi. Romanivastaisuutta seurataan rotusyrjintädirektiivin 20  ja rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetun neuvoston puitepäätöksen 21 mukaisesti. Verkossa esiintyvän vihapuheen seuranta kattaa romanivastaisuuden ja romanien kansalaisjärjestöt on saatu tähän mukaan 22 ; Syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunta asetettiin painopisteeksi perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ehdotuspyynnöissä, Roma Civil Monitor -hankkeessa, sidosryhmien keskusteluissa, kuten romanien osallistamista käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa tai rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa käsittelevässä korkean tason työryhmässä 23 , sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimustyössä. 24

Arvioinnissa todetaan, että jäsenvaltioita olisi kannustettava toteuttamaan enemmän toimia syrjinnän ja romanivastaisuuden torjumiseksi. Arvioinnin mukaan esimerkiksi romanien kansallisiin integrointistrategioihin olisi sisällytettävä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla pyritään estämään ja torjumaan ennakkoluuloihin perustuvat viharikokset, vihapuhe ja romanivastaisuuden aiheuttama leimaaminen (esimerkiksi koulutusohjelmien päivittäminen, etnisten ryhmien välisten yhteyksien luominen, koulutus, jolla lisätään työnantajien, koulu-, terveys- ja asuntoviranomaisten sekä poliisien, syyttäjien ja tuomareiden tietoisuutta). Tarvitaan järjestelmällisiä toimia, joilla estetään EU:n varojen käyttö syrjivien käytäntöjen tukemiseen. Viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, tiedostusvälineiden ja tasa-arvoelinten keskinäisessä oppimisessa ja yhteistyössä pitäisi olla mukana romanivastaisuuden seuranta ja torjunta. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten pitäisi ottaa tasa-arvoelimet mukaan romanien kansallisten integrointistrategioiden mukaisten romanivastaisuuden, rasismin ja syrjinnän torjuntaa koskevien toimintasuunnitelmien laadintaan.

Arvioinnissa esitetään, että syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunnan olisi oltava puitekehyksen erillinen painopisteala, ja puitekehyksellä pitäisi neljän romanien integrointia koskevan tavoitteen lisäksi olla syrjimättömyyttä koskeva erityistavoite. Sen olisi samalla oltava monialainen painopiste, ja kullakin neljällä politiikan alalla olisi asetettava erityistavoitteita. Romanivastaisuuden ja syrjinnän torjuntaa koskevan selkeän painopisteen pitäisi täydentää osallistavaa lähestymistapaa, ei korvata sitä. Tämä voisi vahvistaa syrjinnänvastaisen ja viharikoslainsäädännön täytäntöönpanoa ja lisätä sosiaalisen osallisuuden politiikkojen vaikuttavuutta.

4.3. Kumppanuus

Arvioinnissa todettiin, että EU:ssa ja jäsenvaltioissa on käytössä hallintomekanismeja, mutta niiden käyttö on yhä vähäistä. Yleisesti romanien kansallisia integrointistrategioita ei ole yhdistetty tehokkaasti yleisiin politiikkoihin, koska ne eivät koske keskeisiä aloja ja sidosryhmiä johdonmukaisella tavalla. Kansalaisyhteiskunnan osallistumista Euroopan monitasoisen hallinnon kaikkiin vaiheisiin on edistetty. Romaneilla on kuitenkin yhä vain vähän mahdollisuuksia osallistua tehokkaasti poliittiseen elämään ja poliittisen prosessin kaikkiin vaiheisiin. Puitekehyksen ja romanien kansallisten integrointistrategioiden vahvistaminen edellyttää romanien, kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten viranomaisten, erityisesti romanien kansallisten yhteysviranomaisten ja paikallishallintojen, vaikutusvallan ja valmiuksien lisäämistä.

Romanien vaikutusvallan ja osallistumisen varmistamiseksi on kannustettava erityisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan romanien asemaa poliittisessa prosessissa. Näitä ovat seuraavat:

·poliittinen osallistuminen yhteisön toimien kautta;

·romanien osallistumisen edistäminen ammateissa, joissa he ovat aliedustettuina;

·romanien ja muun väestön välisen yhteistyön hyvien käytäntöjen edistäminen;

·romanien yhteyksien vahvistaminen paikallisviranomaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan.

Sukupuolten tasa-arvo on otettava huomioon, kun edistetään romanien tehokkaampaa osallistumista kaikilla tasoilla.

Arviointi osoittaa, että sosiaalisten palvelujen tarjoajina, politiikan kehittäjinä ja riippumattomina valvojina toimivien romanijärjestöjen ja romaniasioita edistävien kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan ja valmiuksien lisääminen on erittäin tärkeää. Olisi varmistettava kansalaisjärjestöjen jatkuva ja koordinoitu osallistuminen täytäntöönpanon seurantaan. Niiden osallistumista yleisten politiikkojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan olisi myös tuettava kansallisella tasolla sen varmistamiseksi, että politiikoilla saadaan aikaan parannuksia romanien tilanteeseen. Tätä varten on tuettava romanien kansalaisjärjestöjen ja yleisten kansalaisjärjestöjen välistä synergiaa ja yhteistyötä.

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten valtuuksia, institutionaalisia valmiuksia, henkilöresursseja ja budjettia olisi vahvistettava. Niiden on edistettävä tehokkaasti romanien osallistamisen sisällyttämistä kaikkiin asiaankuuluviin politiikan aloihin ja saatava keskeiset viranomaiset mukaan kansallisella tasolla. Tässä tarkoituksessa niiden on

·varmistettava jatkuva vuoropuhelu kaikkien romanien osallistamisen kannalta merkityksellisten viranomaisten kanssa;

·tehtävä läheistä yhteistyötä hallintoviranomaisten kanssa;

·työskenneltävä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa;

·saatava kaikki asianomaiset toimijat mukaan romanien kansallisten integrointistrategioiden ja asianomaisten romanien osallistamista edistävien politiikkojen ja syrjinnänvastaisuuden valvontaan;

·vahvistettava kuulemista ja vuoropuhelua romanijärjestöjen kanssa ja niiden osallistumista täytäntöönpanon seurantaan, arviointiin ja raportointiin.

Paikallishallinnoilla on harvoin riittäviä resursseja ja riittävää asiantuntemusta syrjinnän torjuntaan ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. EU:n varoja pitäisi käyttää aiempaa enemmän paikallisten valmiuksien vahvistamiseen sekä paikallisten strategioiden suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan edistämiseen. Edistämällä romaniyhteisöjen osallistumista niitä koskeviin aloitteisiin ja kehittämällä niiden valmiuksia ottaa johtava rooli tällaisissa hankkeissa parannetaan romanien osallistamisen edistämiseen osoitettujen EU:n varojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja edistetään sellaisten ihmisten vaikutusvallan lisäämistä, joita yleensä kutsutaan ”kohderyhmäksi”. 25

4.4. Romanien moninaisuuden käsittely

Arvioinnissa todettiin, että EU:n puitekehyksellä oli vain vähäisiä valmiuksia käsitellä romanien moninaisuutta. Sukupuoliulottuvuuden todettiin olevan heikko, ja ainoastaan joissakin romanien kansallisissa integrointistrategioissa otetaan huomioon naisten erityinen haavoittuvuus. Lapset huomioon ottava lähestymistapa olisi edellyttänyt kattavampia strategioita, joissa lasten tarpeita käsitellään samanaikaisesti koulutus-, terveys- ja asuntopolitiikan aloilla sekä lastensuojelussa. Ihmiskaupan torjunnassa on edelleen otettava huomioon lasten tarpeet ja sukupuoliulottuvuus. Moninkertaista ja moniperusteista syrjintää käsitellään harvoin.

Vaikka EU:n puitekehyksen keskeinen käynnistäjä on ollut EU:n sisäinen liikkuvuus laajentumisen jälkeen, puitekehyksessä ja useimmissa romanien kansallisissa integrointistrategioissa ei ole otettu huomioon EU:ssa liikkuvia romaneja, kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia romaneja. Näiden tarpeiden käsittely edellyttäisi nimenomaisia toimenpiteitä ja ihmisoikeuksiin pohjautuvia käytäntöjä.

Arviointi osoittaa, että romanien kansallisissa integrointistrategioissa pitäisi paremmin ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet ja romaniväestön vaihtelevat olosuhteet. Romanien kansallisissa integrointistrategioissa olisi esitettävä nimenomaiset tavoitteet ja indikaattorit haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeiden huomioon ottamiseksi kullakin keskeisellä alalla. Romanien kansallisissa integrointistrategioissa olisi määriteltävä keskeisten osallistamistoimenpiteiden romanikohderyhmät ja otettava samalla huomioon kansalaisten oikeuksia koskeva direktiivi 26 .

4.5. Tavoitteiden asettaminen, tietojen keruu, seuranta ja raportointi politiikkaoppimisen mahdollistamiseksi

Arvioinnin mukaan neljän painopistealan täydentäminen syrjinnän ja romanivastaisuuden torjuntaa koskevalla painopisteellä, jota voidaan tarkastella monialaisena edellytyksenä tai erillisenä alana, ja erikseen mukautettavien romanien integrointia koskevien tavoitteiden portfolion ja siihen liittyvien tavoitteiden ja indikaattoreiden määrittäminen parantaisi puitekehyksen vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä. Maakohtaiset tavoitteet voitaisiin valita vaihtoehtoisten tavoitteiden ja aluekohtaisten indikaattoreiden yksityiskohtaisesta luettelosta (eriytetyt tavoitteet yhteisessä kehyksessä). Valtioiden olisi tietojen pohjalta päivitettävä tavoitteensa ja asetettava prioriteetit kansallisten olosuhteidensa mukaisesti. Joustavien mutta samalla standardoitujen tavoitteiden avulla voidaan ottaa paremmin huomioon romaniväestön moninaisuus. Joustavan indikaattorikehyksen avulla romanien kansallisissa integrointistrategioissa voitaisiin mukauttaa yhteisiä tavoitteita kansallisiin painopisteisiin ja parantaa romanien kansallisten integrointistrategioiden laatua usealla eri tavalla:

·Romanien kansallisten integrointistrategioiden tavoitteet on määriteltävä ja eriteltävä, myös alasektoreiden kansallisesti mukautetut tavoitteet.

·Tavoitteissa olisi yksilöitävä erityiset, määrälliset ja määräaikaiset tavoitteet kullakin alalla ja kunkin maan tilanteen mukaan.

·Tavoitteet pitäisi ilmaista absoluuttisesti, jotta voidaan todeta romanien tilanteessa tapahtuneet parannukset, sekä suhteellisesti suhteessa yleiseen väestöön erojen kaventamiseksi.

·Tavoitteissa olisi otettava huomioon sukupuolten epätasa-arvo ja ryhmien erityistarpeet.

·Romanien kansallisissa integrointistrategioissa olisi määriteltävä tavoitteiden raportointi ja kiinnitettävä huomiota tavoitteiden välisiin yhteyksiin keskeisillä aloilla.

Arviointi osoittaa, että tietojen keruuta ja seuranta- ja raportointijärjestelmiä olisi vahvistettava. Etnisen alkuperään mukaan eriteltyjen luotettavien tietojen puute sekä avoimuuden ja vastuumekanismien puute ovat keskeisiä haasteita, jotka tekevät seurantaprosessista vaikean ja epäluotettavan. Tämän vuoksi edistystä on vaikea mitata. Romanien kansallisten integrointistrategioiden seuranta- ja raportointijärjestelmän olisi tuotettava tietoa poliittisella tasolla ja ohjelmatasolla, tietoa täsmällisistä kohdennetusta toimista ja toimista, jolla edistetään osallistavampaa yleistä politiikkaa. Tietojen saatavuutta ja erittelyä olisi parannettava sen varmistamiseksi, että asianmukaisia tietoja on saatavilla täytäntöönpanon, saavutusten ja tehokkuuden seuraamiseksi. Edistyksen seuraamista varten olisi kehitettävä tietojen keruuta, raportointia ja analyysia käyttämällä Euroopan unionin perusoikeusviraston kansallisille viranomaisille antamaa tukea ja teknistä apua 27  helpottamaan näyttöön perustuvaa politiikkaoppimista. Olisi käytettävä laadullisia tietoja, jotta määrälliset indikaattorit voidaan asettaa oikeaan asiayhteyteen ja jotta voidaan ymmärtää paremmin erityisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksittäisten toimien onnistumiseen tai epäonnistumiseen.

Parantunut kansallinen raportointi, jota romanien kansalliset yhteysviranomaiset koordinoivat, ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen seurantaan voivat edistää tiedon systematisointia ja kokemusten dokumentointia, mikä voi vahvistaa keskinäistä oppimista ja politiikan siirtoa.

4.6. Asetetaan enemmän kunnianhimoisia tavoitteita liittymistä edeltävässä vaiheessa

Arviointiin sisältyi myös liittymistä edeltävässä vaiheessa olevia maita ja päätelmät osoittavat, että liittymistä edeltävässä vaiheessa on tärkeää asettaa romanien integrointia koskevia kunnianhimoisia tavoitteita. Sen vuoksi laajentumisprosessiin on otettu mukaan koulutuksen, työpaikkojen, terveydenhuollon ja asuntojen yhdenvertainen saatavuus. Kaikki laajentumisprosessissa mukana olevat maat hyväksyivät romanien kansalliset integrointistrategiat, nimittivät romanien kansalliset yhteysviranomaiset ja ottivat käyttöön samanlaisen vuosittaisen raportointijärjestelmän kuin jäsenvaltioissa. Vaikka edistystä on tapahtunut, paljon on vielä tehtävää edellä yksilöityihin haasteisiin vastaamiseksi.

5. Päätelmät

Romanien syrjäytyminen ja syrjintä ovat kestäneet vuosisatoja. Niiden torjunta edellyttää pitkäaikaista sitoutumista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Rakenteelliset muutokset tarvitsevat aikaa, ja todellisten vaikutusten ilmeneminen voi kestää vähintään yhden sukupolven.

Vuoteen 2020 ulottuvia, romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen arviointi on osoittanut, että EU:n puitekehys on alku prosessille, jossa on – sen monista rajoituksista huolimatta ja ottaen huomioon tähän liittyvä valtava tehtävä – havaittu myönteisiä tuloksia ja alustavia muutoksia suuntauksissa. Arvioinnissa esitetään kuitenkin myös, että lisätoimia voitaisiin toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. .

Liite 1

Taulukko 1 Yhteenveto arviointikriteerien arvioinnista

(1)

COM(2011) 173 lopullinen.

(2)

Romanien kansallisilla integrointistrategioilla tarkoitetaan myös yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia.

(3)

 Laajentumismaita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo*, Montenegro, Serbia ja Turkki.

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)

EPSCO, 8.12.2016.

(5)

  https://ec.europa.eu/info/consultations/public-consultation-evaluation-eu-framework-national-roma-integration-strategies-2020_fi .

(6)

 Koulutuksen, työpaikkojen, terveydenhuollon, asuntojen ja olennaisten palvelujen sekä asiakirjojen saatavuus; romanikulttuurin ja -taiteiden edistäminen, romanikielen opetus, romanien historian opetus; syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunta, romanien voimaannuttaminen, erityistoimet romanilasten, -naisten ja -nuorten hyväksi; köyhyyden vähentäminen; kansallisten viranomaisten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittäminen; sidosryhmien koordinointi ja yhteistyö; rahoitus; seuranta ja arviointi.

(7)

Euroopan neuvoston (ECRI) mukaan romanivastaisuus on ”erityinen rasismin muoto, rodulliseen ylemmyyteen perustuva ideologia ja epäinhimillistämisen ja institutionaalisen rasismin muoto, jota historiallinen syrjintä ruokkii ja joka ilmenee muun muassa väkivaltana, vihapuheena, hyväksikäyttönä, leimaamisena ja mitä räikeimpänä syrjintänä”. COM(2017) 458 final, 2008/913/YOS.

(8)

 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, ja neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin.

(9)

Euroopan unionin toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen käyttämän terminologian mukaisesti ’romaneilla’ tarkoitetaan useita eri ryhmiä (kuten romat, sintit, kaaleet, gypsy-romanit, romanichel-ryhmä, boyash-romanit, ashkalit, ’egyptiläiset’, jenishit, dom-, lom-, rom ja abdal-ryhmät). Mukaan luetaan myös ns. travellerit. Tällä ei kielletä näiden ryhmien erityispiirteitä.

(10)

 Roma integration indicators scoreboard, SWD (2017) 286 final/2, asiakirjan COM (2017) 458 final liitteenä.

(11)

 Kaudella 2014–2020 myönnettiin 1,5 miljardia euroa 12 jäsenvaltiolle ESR:n investointiprioriteetista 9(ii), joka on tarkoitettu syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, integrointiin.

(12)

Romanien integrointi sisällytettiin kaikilta osin laajentumisneuvotteluihin. Se sisällytettiin laajentumisen tärkeimpiin painopisteisiin, viisumipakon poistamista koskevaan etenemissuunnitelmaan, neuvotteluihin luvusta 23 ”Oikeuslaitos ja perusoikeudet” ja IPA-tukeen. Edistymistä on arvioitu komission vuotuisissa raporteissa.

(13)

Eurocities2017:Roma in Cities in Europe. Brussels. http://nws.eurocities.eu/MediaShell/media/Mapping_of_the_situation_of_Roma_in_cities_FINAL_REPORT.pdf .

(14)

 Ks. vuosien 2012–2016 ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian tuotokset, joissa viitataan romanien tilanteeseen ja heihin kohdistuviin erityisiin haavoittuvuuksiin ja ihmiskaupan riskeihin. Tämä on linjassa kattavan EU:n ihmiskaupan torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen (direktiivi 2011/36/EU) ja siihen liittyvän EU:n poliittisen kehyksen kanssa, mukaan lukien komission tiedonanto ”Selonteko ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian jatkotoimista ja uusien konkreettisten toimien määrittelystä” (COM(2017)728 final). 

(15)

COM(2017) 753 final.

(16)

 Vuonna 2017 laajentumisalueella.

(17)

  https://cps.ceu.edu/roma-civil-monitor . Liittymistä valmisteleva tukiväline on myös rahoittanut vastaavaa prosessia.

(18)

Ks. liitteessä oleva taulukko Yhteenveto arviointikriteerien arvioinnista.

(19)

  https://ec.europa.eu/commission/publications/investing-people_en , komission ESR+-asetusehdotus, 30.5.2018; https://ec.europa.eu/commission/publications/regional-development-and-cohesion_en , komission yhteisiä säännöksiä koskeva asetusehdotus, 29.5.2018.

(20)

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22–26.

(21)

Neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2008, rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55–58.

(22)

  http://ec.europa.eu/newsroom/just/item-detail.cfm?item_id=54300  

(23)

  http://ec.europa.eu/newsroom/just/item-detail.cfm?&item_id=51025  

(24)

FRA 2018, A persisting concern: anti-Gypsyism as a barrier to Roma inclusion.

(25)

ROMACT-ohjelma ja Euroopan unionin perusoikeusviraston Local engagement in Roma inclusion -hanke (LERI) ovat esimerkkejä siitä, miten osallistavia toimia koskevat menetelmät voivat helpottaa paikallisia kumppanuuksia ja lisätä yhtenäisyyttä paikallisella tasolla. http://coe-romact.org/ ; http://fra.europa.eu/en/project/2015/local-engagement-roma-inclusion-leri-multi-annual-roma-programme

(26)

2004/38/EY

(27)

   sovelletaan myös ehdokasmaihin, joilla on tarkkailijan asema

(I)

 COM/2017/0458 final, COM/2016/0424 final, COM/2015/0299 final, COM/2014/0209 final, COM/2013/0454 final