Bryssel 28.11.2018

COM(2018) 773 final

KOMISSION TIEDONANTO

Puhdas maapallo kaikille







Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta













































1.Johdanto – Maapallon suojeleminen on kiireellinen tehtävä

Eurooppalaiset tuntevat vakavaa huolta ilmastonmuutoksesta 1 . Maapallon ilmastossa juuri nyt tapahtuvat muutokset piirtävät maailmankarttoja uusiksi ja kasvattavat epävakauden riskiä kaikissa muodoissaan. Kahteen viime vuosikymmeneen on sattunut historian 18 lämpimintä vuotta. Suuntaus on selvä. Tarvitaan välittömiä ja päättäväisiä ilmastotoimia .

Maapallon lämpenemisen vaikutukset muuttavat ympäristöämme ja tekevät äärimmäisistä sääilmiöistä entistä voimakkaampia ja yleisempiä. Euroopassa on koettu äärimmäisiä helteitä neljänä viidestä viime vuodesta. Kuluneena kesänä lämpötilat pohjoisnavan yläpuolella olivat 5 °C tavanomaista korkeampia ja suuressa osassa Eurooppaa kärsittiin ankarasta kuivuudesta. Etenkin Keski- ja Itä-Euroopan vitsauksena taas ovat viime vuosina olleet tulvat. Samalla ilmastosta johtuvat ääri-ilmiöt, kuten metsäpalot, hyökytulvat, taifuunit ja hurrikaanit, aiheuttavat valtavaa tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä. Tämän ovat osoittaneet muun muassa vuoden 2017 Irma- ja Maria-hurrikaanit, jotka runtelivat Karibiaa ja samalla monia Euroopan merentakaisia alueita. Ilmiö on rantautunut myös Euroopan mantereelle: vuonna 2017 Opheliasta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen Irlantiin asti ulottunut voimakas Itä-Atlantilla raivonnut hurrikaani, ja vuonna 2018 Leslie-myrsky kylvi tuhoa Portugalissa ja Espanjassa.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisemassa erityisraportissa käsitellään vaikutuksia, joita syntyy maapallon 1,5 celsiusasteen lämpenemisestä esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä siihen liittyvistä kasvihuonekaasupäästöjen globaaleista kehityspoluista. Raportissa osoitetaan tieteelliseen näyttöön perustuen, että ihmisen toiminnan vuoksi maapallon ilmasto on lämmennyt jo yhden celsiusasteen esiteolliseen aikaan verrattuna, ja lämpeneminen kiihtyy noin 0,2 °C vuosikymmentä kohti. Ellei kansainvälisiä ilmastotoimia tehosteta, maapallon keskilämpötila saattaa nousta kahteen celsiusasteeseen jo pian vuoden 2060 jälkeen ja jatkaa sen jälkeen edelleen nousuaan.

Hallitsematon ilmastonmuutos saattaa tehdä maapallosta kasvihuoneen, jolloin peruuttamattomat laajan mittakaavan ilmastovaikutukset ovat entistä todennäköisempiä. IPCC:n raportissa vahvistetaan, että jos maapallo lämpenee yhden asteen, ekosysteemien ennustetaan muuttuvan noin neljällä prosentilla maailman maa-alueista. Kahden asteen muutos nostaa lukeman jo 13 prosenttiin. Jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, esimerkiksi koralliriutoista ennustetaan katoavan 99 prosenttia. Grönlannin jääpeitteen peruuttamaton häviäminen saattaa käynnistyä 1,5–2,0 asteen lämmönnoususta. Tämän seurauksena merenpinnan taso nousisi lopulta jopa seitsemän metriä, millä olisi välittömiä seurauksia koko maailman rannikkoalueille, myös Euroopan saarille ja alaville seuduille. Arktinen merijää hupenee kesäisin nopeasti jo nyt, tuhoten biologista monimuotoisuutta Pohjoismaissa ja paikallisväestön elinehtoja.

Vaikutukset myös Euroopan talouden tuottavuuteen, infrastruktuureihin, ruoantuotantomahdollisuuksiin, kansanterveyteen, biologiseen monimuotoisuuteen sekä poliittiseen vakauteen saattavat olla vakavia. Säätilasta johtuvat luonnonkatastrofit aiheuttivat viime vuonna ennätykselliset 283 miljardin euron taloudelliset vahingot, ja vuonna 2100 niille saattaa altistua jo kaksi kolmasosaa Euroopan väestöstä, kun tällä hetkellä luku on 5 prosenttia. Esimerkiksi jokien tulvimisesta johtuvat vahingot saattavat nousta nykyisestä viidestä jopa 112 miljardiin euroon vuodessa. Nykyisestä Välimeren ilmastovyöhykkeestä 16 prosenttia saattaa muuttua aavikoksi vuosisadan loppuun mennessä, ja useissa Etelä-Euroopan maissa ulkotyön tuottavuus saattaa laskea nykyisestä 10–15 prosenttia. On myös arvioitu, että ravinnon saatavuus kärsii enemmän kahden kuin 1,5 °C:n lämpenemisestä, mikä vaikuttaa myös EU:n turvallisuuden kannalta keskeisiin alueisiin, kuten Pohjois-Afrikkaan ja muuhun Välimeren alueeseen. Tämä saattaa heikentää laajalti turvallisuutta ja hyvinvointia, kun talous-, elintarvike-, vesi- ja energiajärjestelmät kärsivät, mikä puolestaan sysää liikkeelle uusia konflikteja ja lisää muuttopaineita. Yleisesti ottaen ilmastotoimien laiminlyönti tekee mahdottomaksi varmistaa Euroopan kestävän kehityksen tai saavuttaa koko maailman yhdessä sopimat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.