1. Eurooppalainen aloite investointien vauhdittamiseksi

Junckerin komission yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut korjata rahoitus- ja talouskriisin jälkeistä investointivajetta Euroopan unionissa ja antaa unionin taloudelle siten merkittävä piristysruiske (kuvio 1). Investoinnit – sekä julkiset että yksityiset – ovat keskeinen työpaikkoja ja kasvua edistävä tekijä. Niiden avulla kanavoidaan säästöjä tulevaisuuden kannalta keskeisiin hankkeisiin ja keskeisille aloille, kuten infrastruktuuriin ja asuntoihin, tutkimukseen ja kehitykseen, uusiin teknologioihin ja tuotantomenetelmiin sekä koulutukseen ja osaamiseen. Tällaisilla investoinneilla tuetaan myös EU:n teollisuuden ja yhteiskuntien modernisointia siirryttäessä yhä digitalisoidumpaan ja vähähiilisempään talouteen.

Kuvio 1. Investointiasteen hiipuminen ja elpyminen

Koko talous, % suhteessa BKT:hen

Euroopan komissio esitti marraskuussa 2014 (myös Junckerin ohjelmana tunnetun) Euroopan investointiohjelman, joka perustui uuteen ja innovatiiviseen tapaan edistää investointeja. Vaikka julkisia varoja on käytetty vain niukasti (EU:n antamana talousarviotakauksena Euroopan investointipankkiryhmälle 1 ), EU:n talouden strategisille aloille tehtäviin investointeihin on myönnetty huomattavia yksityisiä ja julkisia varoja, ja niitä myönnetään edelleen. Euroopan strategisten investointien rahasto, joka on investointiohjelman keskeinen rahoitusväline, oli marraskuuhun 2018 mennessä tuottanut 360 miljardia euroa lisäinvestointeja eli ylittänyt merkittävästi alkuperäisen 315 miljardin euron tavoitteen. Rahaston voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun, 2 johon mennessä on tarkoitus saavuttaa sen avulla yhteensä 500 miljardin euron kokonaisinvestoinnit.

Tästä erittäin onnistuneesta ohjelmasta on nyt tulossa uusi normi EU:n investointijärjestelyille Euroopassa ja muualla. Euroopan investointiohjelma on näyttänyt tietä investointien vauhdittamiselle Afrikassa ja EU:n naapurialueilla syyskuussa 2016 ehdotetun EU:n ulkoisen investointiohjelman 3 välityksellä. Lisäksi se on ollut esikuvana seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä käyttöön otettavalle ulkoisen toiminnan uudelle rahoitusvälineelle 4 .

Junckerin ohjelman menestys perustuu investointien lisäksi sen kolmen pilarin rakenteeseen, joka mahdollistaa kattavan ja koordinoidun investointituen. Investointien käyttöönoton lisäksi investointiohjelmassa on luotu hankejatkumo ja painotettu toimenpiteitä, joiden avulla liiketoimintaympäristöä kehitetään investointeja paremmin tukevaksi. Tätä varten komissio ja Euroopan investointipankkiryhmä ovat yhdessä perustaneet Euroopan investointineuvontakeskuksen ja Euroopan investointihankeportaalin. Keskus antaa neuvoja ja teknistä tukea hankkeiden toteuttajille, kun taas portaalissa esitetään investointikelpoisten hankkeiden avoin jatkumo. Investointiohjelmassa keskitytään puolestaan investointien rakenteellisten esteiden poistamiseen. Tähän sisältyy muun muassa sääntelyn pullonkaulojen poistaminen, hallinnollisen taakan vähentäminen, oikeudenmukaisen kilpailun mahdollistaminen ja sellaisten rakenteellisten uudistusten toteuttaminen, jotka luovat suotuisan ilmapiirin investoinneille. Tämä edellyttää toimia sekä unionin tasolla että kansallisella ja alueellisella tasolla. Komissio on jo esittänyt ehdotuksia, joilla syvennetään sisämarkkinoita, jotka ovat yksi EU:n vahvuuksista. Komissio on selvästi lisännyt investointien painottamista talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä ja luonut rakenneuudistusten tukipalvelun auttaakseen jäsenvaltioita panemaan uudistukset täytäntöön. Myös jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimia poistaakseen investoinnin esteitä. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää kaikilla tasoilla.

Investointiohjelma on osa EU:n avointa investointi- ja kauppaohjelmaa. EU on yksi maailman avoimimmista investointipaikoista. Vakaat sääntelykehykset ja reilu kilpailu EU:n sisämarkkinoilla houkuttelevat ulkomaisia suoria sijoituksia, joista on EU:lle merkittävää hyötyä, koska ne edistävät työpaikkojen luomista ja kasvua. Toisaalta komissio on tietoinen siitä, että jotkut tällaiset investoinnit saattavat aiheuttaa turvallisuuteen tai yleisen järjestykseen liittyviä riskejä. Siksi se hyväksyi syyskuussa 2017 asetusehdotuksen Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta ja jäsenvaltioiden ja komission välisestä yhteistyöstä tältä osin 5 . Komissio kehottaa unionin lainsäätäjiä hyväksymään asetuksen ensi tilassa.

EU tukee myös investointien vapauttamista maailmanlaajuisesti. Se käy kumppanimaiden kanssa investointineuvotteluja, joiden tavoitteena on toisaalta mahdollistaa kummankin osapuolen investoijien ennakoitava ja pitkäaikainen pääsy markkinoille ja toisaalta suojella investoijia ja niiden investointeja. EU on käynyt investointineuvotteluja muun muassa Kanadan, Singaporen, Vietnamin, Japanin ja Kiinan kanssa.

2. Euroopan investointiohjelma tuottaa konkreettisia tuloksia

Yksityisten investointien käynnistäminen yleisen edun hyväksi

Euroopan strategisten investointien rahasto on hyvää vauhtia saavuttamassa tavoitteensa saada käyttöön ainakin 500 miljardin euron lisäinvestoinnit viiden vuoden aikana (2015–2020). Marraskuuhun 2018 mennessä Euroopan investointipankkiryhmä oli jo hyväksynyt rahaston tuen 993 toimelle, joihin tehtyjen investointien yhteenlaskettu arvo oli 360 miljardia euroa. Investointitukea oli myönnetty kaikkiin jäsenvaltioihin. Noin 850 000 pienen, keskisuuren tai mid-cap-yrityksen odotetaan hyötyvän näistä investoinneista. Kaksi kolmasosaa kerätyistä 360 miljardista eurosta on yksityisiä varoja, mikä tarkoittaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto on saavuttanut myös yksityisten investointien vauhdittamista koskevan tavoitteensa. 6

Strategisten investointien rahasto on myös saavuttamassa täydentävyyttä koskevan tavoitteensa. Rahastosta tuettavien hankkeiden on oltava täydentäviä siinä mielessä, että ne korjaavat markkinoiden toimintapuutteita tai epätyydyttäviä investointitilanteita ja että niitä ei olisi rahoitettu samalla ajanjaksolla ainakaan samassa määrin. Euroopan investointipankkiryhmän hyväksymien hankkeiden määrän kehittyminen vuosina 2014–2017 osoittaa, että vaikka vuotuisen lainanannon kokonaismäärä oli jokseenkin vakaa, erityistoimien 7 osuus kasvoi merkittävästi rahaston tuen toteuttamisen myötä (4,6 miljardista eurosta vuonna 2014 17,9 miljardiin euroon vuonna 2017). Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloa jatkettiin vuoden 2020 loppuun ns. EFSI 2.0 ‑asetuksella. 8 Asetuksessa täsmennettiin täydentävyyden käsitteen määritelmää ja tiukennettiin investointipäätösten avoimuutta koskevia vaatimuksia 9 .

Kuvio 2. Euroopan strategisten investointien rahaston myöntämä tuki, tilanne marraskuussa 2018.

Euroopan strategisten investointien rahasto on myöntänyt tukea kaikkiin jäsenvaltioihin. Tähän mennessä suurimmat investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen on tehty Kreikassa, Virossa, Liettuassa, Portugalissa ja Bulgariassa. 10 Investointien maantieteellinen jakauma osoittaa, että suuri osa Euroopan strategisten investointien rahaston kautta kanavoiduista investoinneista on ohjattu niihin maihin, jotka kärsivät pahimmin finanssikriisistä eli joissa investointien määrä supistui eniten kriisin aikana.

Esimerkkejä Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetuista hankkeista

Espanja: 35 miljoonaa euroa yhteisötalouden yritykselle Ilunion toimintarajoitteisten tukemista varten

Euroopan investointipankki on allekirjoittanut sopimuksen 35 miljoonan euron lainasta Ilunionille. Ilunion on espanjalainen yhteisötalouden yritys ja maan suurin yksityinen toimintarajoitteisten henkilöiden työnantaja. Se toimii useilla eri aloilla, joihin kuuluvat muun muassa toimitilapalvelut, terveydenhuoltopalvelut, matkailu ja vapaa-ajan palvelut. Euroopan strategisten investointien rahaston tukemalla lainalla rahoitetaan yhtiön kaavailtuja investointeja vuoteen 2021 asti. Ne kattavat muun muassa toimintarajoitteisten elämänlaatua parantavien laitteiden kehittämisen, yrityksen omistaman laitospesulaketjun energiatehokkuuden parantamisen ja uusien työpaikkojen luomisen toimintarajoitteisille henkilöille.

Italia: 29 miljoonaa euroa Trevison uuden sairaalan rahoitukseen

Euroopan investointipankki auttaa rahoittamaan uuden sairaalan suunnittelua, rakentamista ja toimintaa Trevisossa, Koillis-Italiassa sijaitsevassa pienessä teollisuuskaupungissa. Se on provinssin tärkein erityispalveluja tarjoava sairaala, ja sen palvelujen piiriin kuuluu noin miljoona ihmistä. Treviso-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten Euroopan strategisten investointien rahasto edistää sosiaalisia investointeja tutkimus-, terveys-, työllisyys- ja sosiaalipalveluihin liittyviin innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät paikallista yhteisöä.

Bulgaria: 100 miljoonaa euroa eläinten hyvinvointia edistävälle yritykselle

Biovet on maailmanlaajuinen eläinten hyvinvointia edistävä yritys, jonka päätoimipaikka on Sofiassa, Bulgariassa. Euroopan investointipankki myöntää 100 miljoonan euron lainan, jolla rahoitetaan yrityksen tuotannon sekä tutkimus- ja kehittämiskapasiteetin kasvua. Hankkeeseen kuuluu kahden uuden laitoksen perustaminen: käymislaitos Pešteraan, Etelä-Bulgariaan, ja uusi eläinrokotteita valmistava tehdas Razgradiin, Koillis-Bulgariaan. Hankkeen ansiosta yritys voi myös tehdä tutkimus- ja kehitystyötä mikrobiologian alalla ja kehittää uusia tuotteita, kuten rokotteita ja entsyymejä.

Kreikka: 150 miljoonaa euroa laajakaistaverkkoa varten

Cosmote-nimiselle operaattorille myönnettiin 150 miljoonan euron laina mobiililaajakaistaverkon tehostamista ja laajentamista koskevia suunnitelmia varten. Tarkoituksena on parantaa huomattavasti verkon suorituskykyä eli sen nopeutta, kapasiteettia ja kattavuutta. Näin parannetaan verkon suorituskykyä Kreikan maaseudulla ja syrjäisillä seuduilla.

Ranska: 15 miljoonaa euroa älypintojen valmistamiseen tarvittavaa aurinkoenergiaa varten

Euroopan investointipankki lainaa 15 miljoonaa euroa innovatiiviselle ranskalaiselle Sunpartner Technologies -yritykselle, joka käyttää aurinkopaneeleja aurinkoenergiaa hyödyntävien pintojen ja rakennusmateriaalien valmistamisessa. Yksi yrityksen keskeisistä tuotteista on lähes läpinäkyvä aurinkosähkölasi, jota voidaan käyttää himmennettävien ikkunoiden energianlähteenä. Tummuutta voi säädellä etänä älypuhelimella, mikä vähentää tarvetta ilmastointiin. Lainalle on myönnetty Euroopan strategisten investointien rahaston takaus. Lainarahat investoidaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä yrityksen tuotannon kasvattamiseen.

Investointiohjelmalla on edistetty merkittävästi työpaikkojen luomista ja kasvua. Euroopan investointipankin talousosasto ja komission yhteinen tutkimuskeskus arvioivat, että Euroopan strategisten investointien rahasto on jo tukenut yli 750 000 uuden työpaikan 11 syntymistä. Tämä luvun odotetaan kasvavan 1,4 miljoonaan työpaikkaan vuoteen 2020 mennessä. Laskelmat osoittavat myös, että investointiohjelma on jo lisännyt EU:n bruttokansantuotetta 0,6 prosenttia, ja sen odotetaan kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta 1,3 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämän odotetun myönteisen vaikutuksen lisäksi komission yhteisen tutkimuskeskuksen suorittamassa analyysissa osoitettiin, että jos digitaalisiin sisämarkkinoihin, sisämarkkinastrategiaan, pääomamarkkinaunioniin ja energiaunioniin liittyvät sääntelyuudistukset pystytään panemaan täytäntöön kaikilta osin oikea-aikaisesti, uudistusten makrotaloudellinen yhteisvaikutus voi johtaa 1 miljoonan uuden työpaikan syntymiseen vuoteen 2030 mennessä ja kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta vielä 1,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 12 . Analyysi perustuu oletukseen, että komission näillä neljällä alalla hyväksymät säädösehdotukset poistavat investoinnin nykyisiä esteitä tai ainakin madaltavat niitä.

Hankkeiden laadun parantaminen ja vakaan hankejatkumon luominen

Euroopan investointineuvontakeskus ja Euroopan investointihankeportaali tukevat hankkeiden toteuttamista. Investointineuvontakeskus, joka on komission ja Euroopan investointipankkiryhmän yhteinen hanke, on neuvontaa ja teknistä tukea tarjoava keskitetty asiointipiste. Se on käsitellyt jo yli 860 pyyntöä, joita on tullut kaikista jäsenvaltioista. Se on myös allekirjoittanut yli 20 sopimusta kansallisten kehityspankkien ja -laitosten sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa kehittääkseen näiden laitosten valmiuksia tukea pitkäjänteisiä investointeja ja tehostaa tuen paikallista antamista. Tätä varten käynnistettiin ehdotuspyyntö joulukuussa 2017. Kahdeksan kansallista kehityspankkia ja -laitosta ovat jo jättäneet ehdotuksensa, ja monet muut ovat ilmaisseet kiinnostuksensa neuvontavalmiuksiensa kehittämiseen. Lisäksi investointineuvontakeskuksen sisällä toimii marraskuussa 2017 käynnistetty kaupunkialueiden investointeja käsittelevä neuvontafoorumi URBIS. 13 URBIS perustettiin antamaan neuvontatukea kaupunkiviranomaisille kaupunki-investointeihin liittyvien hankkeiden, ohjelmien ja foorumien helpottamiseksi, nopeuttamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Tähän mennessä URBISille on osoitettu 36 pyyntöä 17 jäsenvaltiosta.

Euroopan investointihankeportaali on EU:n verkkoportaali, jossa hankkeiden toteuttajat ja investoijat voivat hakea yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa. Portaalissa on jo julkaistu lähes 450 investointihanketta kaikista EU:n jäsenvaltioista lukuisilta eri aloilta. Investointihankeportaaliin osallistuvien hankkeiden toteuttajien keskuudessa tehtiin keväällä 2018 kysely. Vastanneista 80 prosenttia ilmoitti, että investoijat olivat osoittaneet kiinnostusta heidän hankkeisiinsa. Portaali on myös tehnyt monia yhteistyösopimuksia samankaltaisten portaalien kanssa.

Esimerkkejä Euroopan investointineuvontakeskuksen toiminnasta

Euroopan investointineuvontakeskus käynnissä oleviin hankkeisiin 14 kuuluu muun muassa Rijekan keskussairaalan (Kroatia) nykyaikaisen, integroidun sairaalakompleksin rakentaminen. Investointineuvontakeskus antaa myös neuvoja Rotterdamin ja Haagin suurkaupunkialueen (Hollanti) elävöittämiseksi. Se laatii yhteistyössä Roadmap Next Economy Executiven kanssa investointistrategian, jolla varmistetaan rahoitus suunnitelman toteuttamiselle ja arvioidaan mahdollisuutta perustaa investointifoorumi. Leixõesin satama (Portugali) haki rahoitusta satamaväylän parantamiseksi osana laajempaa investointikokonaisuutta, jolla osallistutaan Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin kuuluvan Atlantin ydinverkkokäytävän kehittämiseen. Neuvontakeskus auttoi satamaviranomaisia arvioimaan hankkeen valmiusastetta ja sitä koskevan kustannus-hyötyanalyysin menetelmiä, jotta hanke täyttäisi Verkkojen Eurooppa ‑välineen yhdistetyn ehdotuspyynnön 15 vaatimukset.

InvestEU: nostetaan investointituki uudelle tasolle

Euroopan investointiohjelman menestyksen perusteella komissio on ehdottanut InvestEU-ohjelmaa osana EU:n monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2021–2027. Uuteen ohjelmaan sisältyy InvestEU-rahasto, joka on Euroopan strategisten investointien rahaston seuraaja, InvestEU-neuvontakeskus ja InvestEU-portaali. InvestEU yhdistää 13 nykyistä rahoitusvälinettä, joita komissio hallinnoi keskitetysti. Tämä helpottaa EU:n tuen saatavuutta ja tuottaa mittakaavaetuja. InvestEU-rahasto mobilisoi investointeja unionin talousarviosta myönnettävällä takuulla, jonka ansiosta komission kumppaneina toimivat rahoituslaitokset voivat ottaa enemmän riskejä. InvestEU-rahaston odotetaan saavan liikkeelle vähintään 650 miljardin euron lisäinvestoinnit aloilla, jotka on yhdenmukaistettu unionin sisäpoliittisten painopisteiden kanssa ja joilla keskitytään yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ympäristöä koskevien tulosten tuottamiseen, kuten esimerkiksi ilmastomuutoksen hillitsemiseen. InvestEU-portaali auttaa edelleen investoijia löytämään investointimahdollisuuksia niitä kiinnostavilta aloilta tai alueilta. Se luo paremman yhteyden hankkeiden ja InvestEU:n täytäntöönpanokumppaneiden tarjoaman mahdollisen rahoituksen välille. InvestEU-neuvontakeskuksessa yhdistetään 13 erilaista EU:n neuvontapalvelua hankekehitystuen keskitetyksi asiointipisteeksi. Neuvontakeskus tarjoaa teknistä tukea ja apua hankkeiden valmisteluun, kehittämiseen, jäsentelyyn ja toteuttamiseen sekä valmiuksien kehittämiseen.

3. Investointien esteiden poistaminen

Euroopan investointiohjelman kolmannen pilarin tavoitteena on parantaa investointiympäristöä tunnistamalla ja poistamalla investointien esteitä kaikilla toimielin- ja hallintotasoilla, myös byrokratiaa ja sääntelyn pullonkauloja. Komissio on käsitellyt ja käsittelee jatkossakin kansallisella ja EU:n tasolla esiintyviä esteitä, jotka liittyvät sääntelyyn ja hallintoon. EU:n tason aloitteet ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset täydentävät toisiaan, ja siksi myös jäsenvaltiot ovat käsitelleet kansallisella tasolla havaittuja investointien esteitä.

3.1 EU:n tason aloitteet

Sisämarkkinoiden syventäminen kaikilla tasoilla

Komissio on tänään antanut ensimmäisen vastauksensa Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2018 esittämään pyyntöön esittämällä tilannekatsauksen ja arvion täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden tiellä vielä olevista esteistä. 16

Komissio on vuosien mittaan pyrkinyt poistamaan sääntelystä johtuvia esteitä, jotka haittaavat rajatylittävää kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla. Sisämarkkinat, jotka ovat Euroopan suurimpia saavutuksia ja vahvuuksia, ovat auttaneet luomaan uusia mahdollisuuksia ja mittakaavaetuja eurooppalaisille yrityksille ja tarjonneet ihmisille mahdollisuuden asua, opiskella ja työskennellä siellä, missä he haluavat. Komissio hyväksyi lokakuussa 2015 sisämarkkinastrategian, jossa painotetaan erityisesti investointien edistämistä poistamalla jäljellä olevat esteet ja parantamalla sääntelyn ennustettavuutta. Sisämarkkinastrategian jatkotoimena julkisia hankintoja koskeva vuoden 2017 paketti sisältää eri toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevaa kehystä ja edistämään sen sääntöjen entistä strategisempaa noudattamista. Reiluus, ennakoitavuus ja avoimuus julkisissa hankinnoissa ovat ratkaisevia tekijöitä investointien vauhdittamisessa. 17

Vuonna 2015 käynnistetyn digitaalisten sisämarkkinoiden strategian 18 tavoitteena on poistaa esteet, jotka kahlitsevat digitaalitalouden optimaalista toimintaa, ja avata uusia mahdollisuuksia innovointiin, kasvuun ja työllisyyteen. Strategian käynnistämisen jälkeen on tapahtunut huomattavaa edistystä. 19 Moniin uusiin aloitteisiin, kuten sähköistä kaupankäyntiä koskevaan EU:n yhtenäiseen sääntelykehykseen ja yksinkertaistettuun rajat ylittävään alv-järjestelmään, sisältyy merkittäviä keinoja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä kannustetaan investoimaan edelleen laajakaistaverkkoihin (5G mukaan luettuna) vähentämällä esteitä, jotka vaikeuttavat toimijoiden yhteisiä investointeja ja kustannusten tasaamista. Lisäksi EU on asettanut tiukat vaatimukset kansalaistensa käytössä oleville digitaaliajan yhteyksille ja tietosuojalle. Se on muun muassa poistanut verkkovierailumaksut ja hyväksynyt yleisen tietosuojadirektiivin.

Pääomamarkkinat

Pääomamarkkinaunionilla 20 on valtavat mahdollisuudet lisätä investointeja EU:ssa poistamalla esteet pääoman vapaalle liikkuvuudelle Euroopan rajojen yli, tukemalla taloudellista yhdentymistä ja laajentamalla elintärkeän markkinaehtoisen rahoituksen saatavuutta. Tämä helpottaa innovaatioiden rahoittamista ja nopeuttaa työpaikkojen luomista. Syvät ja likvidit pääomamarkkinat tukevat myös euron kansainvälistä roolia, vahvistavat talous- ja rahaliittoa ja parantavat EU:n talouden kestävyyttä suojelemalla EU:n kansalaisia ja yrityksiä talouden häiriöiltä euroalueella ja sen ulkopuolella. Komissio on jo esittänyt useita pääomamarkkinaunionin keskeisiä rakennusosia koskevat lainsäädäntöehdotukset, joita kaavailtiin vuosina 2015 ja 2017 annetuissa valmisteluasiakirjoissa. Lainsäätäjät ovat tähän mennessä hyväksyneet näistä ehdotuksista ainoastaan kolme. Vireillä olevien ehdotusten hyväksymisellä alkaa olla kiire.

Pääomamarkkinaunionin konkreettisena prioriteettitoimena on paikallisten pääomamarkkinoiden kehittäminen. Euroopan tasolla pääomamarkkinaunionin tarjoamien kohdennettujen toimenpiteiden lisäksi tuki syvempien ja likvidimpien pääomamarkkinoiden kehittämiselle varmistetaan rakenneuudistusten tukiohjelmalla ja näiden markkinoiden seuranta hoidetaan EU-ohjausjakson yhteydessä. Paikalliset pääomamarkkinat kehittyvät myös EU:n kannustuksella toteutettavien kansallisten ja alueellisten aloitteiden ansiosta. Alueellisella tasolla jotkin maat tekevät rajatylittävää yhteistyötä, jolla helpotetaan yritysten listautumista ulkomaille ja ulkomaisia investointeja, luodaan yhteyksiä markkinainfrastruktuurien välille ja yhdenmukaistetaan alueellisia sääntöjä. Kansallisella tasolla useat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansallisia pääomamarkkinastrategioita, tukeneet pääsyä pääomamarkkinoille julkisilla varoilla ja parantaneet yleisesti liiketoimintaympäristöään 21 .

Liikenne- ja energiainfrastruktuurit

Poistaakseen tehokkaasti liikenneinfrastruktuuriin tehtävien investointien esteitä ja tukeakseen Euroopan laajuisen liikenneverkon keskeisten osien oikea-aikaista toteuttamista vuoteen 2030 mennessä komissio antoi toukokuussa 2018 asetusehdotuksen. Ehdotuksen avulla pyritään yksinkertaistamaan lupien myöntämiseen ja julkisiin hankintoihin liittyviä menettelyjä ja siten keventämään investoijiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta 22 . Tämä on osa laajempaa pyrkimystä parantaa liikenteen infrastruktuuri-investointien sääntelykehystä. 23

Energiaunionin toteuttaminen ja energiakäänteen nopeuttaminen tuottavat mittavia investointimahdollisuuksia. Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa on edistytty huomattavasti: vuoden 2018 loppuun mennessä saadaan päätökseen 30 yhteistä etua koskevaa hanketta. Määrän odotetaan kasvavan 47:ään vuoden 2020 loppuun mennessä. Monia näistä hankkeista tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä. Komissio hyväksyi marraskuussa 2017 unionin kolmannen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. 24 Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketissa, joka hyväksyttiin 30. marraskuuta 2016, säädetään Euroopan energiajärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistuksesta tuottajasta loppukäyttäjään asti. Se kattaa sähkömarkkinoiden rakenteen, uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, sähkön toimitusvarmuuden ja EU:n energiaunionin hallintoa koskevat säännöt 25 . Paketilla edistetään teollisuusvetoisia aloitteita kilpailukyvyn parantamiseksi ja lievennetään puhtaaseen energiaan siirtymisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sillä aktivoidaan erilaisia toimijoita, kuten kuntaviranomaisia, yrityksiä, työmarkkinaosapuolia ja sijoittajia. Pakettiin sisältyy myös toimia puhtaan energian alan innovoinnin nopeuttamiseksi sekä rakennusten kunnostamiseksi Euroopassa. Samoin se sisältää kannustimia julkisiin ja yksityisiin investointeihin. Ensimmäinen säädös tuli voimaan heinäkuussa 2018, ja poliittinen yhteisymmärrys on jo saavutettu kolmesta ehdotuksesta. Neljä muuta ehdotusta on lainsäätäjien käsiteltävänä, ja tarkoituksena on, että niistä päästäisiin pian yhteisymmärrykseen ja että ne voidaan hyväksyä pian. Tämän kunnianhimoisen, vakaan ja ennustettavan sääntelykehyksen ansiosta EU:lla on erinomaiset lähtökohdat hyödyntää energiakäännettä. EU:n johtoasema kestävän rahoituksen alalla vahvistaa entisestään näitä toimia. Kestävän rahoituksen tavoitteena on suunnata yksityisiä pääomavirtoja kestävämpiin investointeihin ja auttaa investoijia käsittelemään ympäristöriskejä, myös ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.

Ihmiset, koulutus ja osaaminen

Investoiminen ihmisiin, heidän taitoihinsa ja tietoihinsa on tarpeen Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi. Sosiaalisia investointeja koskeva lähestymistapa on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, jota koskevan julistuksen 26 Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto antoivat marraskuussa 2017. Komissio hyväksyi vuonna 2016 kattavan Euroopan osaamisohjelman. 27 Siihen sisältyy 10 keskeistä tointa, joilla edistetään osaamisen päivittämistä ja elinikäistä oppimista ja varmistetaan, että eurooppalaisilla on työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. 28 Valtion- ja hallitusten päämiesten esittämien kehotusten 29 johdosta komissio on myös perustamassa eurooppalaista koulutusaluetta. 30 Lisäksi investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntien ikääntymisen ja työvoiman supistumisen vuoksi.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkuuden lisäämiseksi täytäntöönpanokaudella 2014–2020 otettiin käyttöön ennakkoehtoja, jotka ovat johtaneet investointien esteiden poistamiseen jäsenvaltioissa ja alueilla monilla eri aloilla (horisontaalisten ehtojen, esimerkiksi julkisten hankintojen alalla, valtiontukisääntöjen ja Small Business Act -aloitteen avulla) sekä näiden rahastojen tukemilla aloilla (esimerkiksi liikenne-, digitaali-, energia-, jäte- ja vesialalla sekä sinisen talouden alalla). Tämä käynnisti poliittisia uudistuksia jäsenvaltioissa ja vauhditti julkista tukea ja yksityisen sektorin investointeja koskevien uusien strategisten ja poliittisten kehysten antamista sekä viranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantamista. Seuraavalla ohjelmakaudella ennakkoehdot korvataan ”mahdollistavilla edellytyksillä”, joiden avulla voidaan varmistaa, että EU:n rahastoja käytetään tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla.

Seuraavaa monivuotisesta rahoituskehystä varten komissio on ehdottanut, että rakennerahastoista tukea hakevien hallinnollista rasitusta vähennetään merkittävästi. Komissio on ehdottanut, että byrokratiaa vähennetään ja että EU:n tukea saaviin yrityksiin ja yrittäjiin sovellettavia valvontamenettelyjä kevennetään. Komissio on myös ehdottanut yhteisiä sääntöjä seitsemälle EU:n rahastolle, joita se hallinnoi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Näihin seitsemään rahastoon kuuluvat muun muassa koheesiopolitiikan rahastot 31 . Yhteisen maatalouspolitiikan painopisteen siirtyminen säännösten noudattamisesta tulosperusteiseen lähestymistapaan pitäisi myös vähentää byrokratiaa. InvestEU-ohjelmaa koskevalla ehdotuksella, jolla yksinkertaistetaan ja yhdistetään useita nykyisiä rahastoja, vähennetään myös merkittävästi hallinnosta rasitusta seuraavalla talousarviokaudella.

Valtiontuki

Komissio on yksinkertaistanut valtiontukisääntöjä sen jälkeen, kun investointiohjelma hyväksyttiin. Komissio on antanut yksityiskohtaiset ohjeet, joiden avulla investoijat voivat tunnistaa, milloin julkiset tukitoimenpiteet ja infrastruktuuri-investoinnit eivät kuulu EU:n valtiontukisääntöjen soveltamisalaan 32 . Yleistä ryhmäpoikkeusasetusta on laajennettu siten, että julkiset tukitoimenpiteet satamille, lentoasemille ja kulttuuri-infrastruktuurille ovat sallittuja 33 . Nykyisin jopa 97 prosenttia kaikista valtiontukitoimenpiteistä myönnetään selkein ehdoin ilman EU:n antamaa valtiontuen ennakkohyväksyntää. Komissio antoi äskettäin kesäkuussa 2018 ehdotuksen valtuusasetuksen kohdennetusta muutoksesta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Nämä toimenpiteet ovat yhdessä parantaneet merkittävästi oikeudellista varmuutta ja keventäneet menettelyjä, mikä on mahdollistanut erityisesti infrastruktuuri-investointien edistämisen.

3.2 Esteiden poistaminen kansallisella ja alueellisella tasolla

Kansallisissa rakenneuudistuksissa korjataan usein liiketoimintaympäristön puutteita ja pullonkauloja, jotka vaikuttavat yritysten tehokkuuteen ja estävät investointeja. EU-ohjausjakso auttaa jäsenvaltioita koordinoimaan tehokkaammin talousarvio-, makrotalous- ja rakennepolitiikkaansa yhdenmukaistamalla ne EU:n tasolla hyväksyttyihin sääntöihin ja tavoitteisiin. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia monenväliseen vuoropuheluun vero-, talous- ja sosiaalipolitiikasta ja kansallisista uudistusohjelmista sekä investointiin liittyvistä haasteista. Komission julkaisemissa maaraporteissa tarkastellaan näihin liittyviä ehdotettuja ja toteutettuja keskeisiä uudistuksia. Viimeisimmissä, maaliskuussa 2018 julkaistuissa maaraporteissa todetaan, että investointihaasteisiin vastaamisessa on edistytty monilla aloilla (ks. liite 2). Komission yhdennetty lähestymistapa talouspolitiikkaan, joka perustuu investointien edistämiseen sekä rakenneuudistusten vauhdittamiseen ja vastuullisen finanssipolitiikan varmistamiseen, esitettiin ensi kertaa vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä. 34 Tämä on edelleen EU-ohjausjakson keskeinen periaate.

Joissakin jäsenvaltioissa on vauhditettava jäljellä olevien rakenneuudistusten toteuttamista. Noin kahdessa kolmasosassa kaikista suosituksista on edistytty ainakin ”jonkin verran”. Samalla on kuitenkin oltava valppaana sen varmistamiseksi, että uudistuksia ei aleta purkaa. Sitä paitsi uudistusten toteuttaminen ei ole edennyt samaa tahtia kaikissa jäsenvaltioissa.

Komissio on esittänyt jäsenvaltioille yleiskatsauksen keskeisistä investointeihin liittyvistä kansallisen tason haasteista ja tarvittavista uudistuksista 35 . Mahdolliset investointiin liittyvät haasteet jaetaan siinä karkeasti viiteen luokkaan: i) julkishallinto/liiketoimintaympäristö, ii) työmarkkinat/koulutus, iii) rahoitusala/verotus, iv) tutkimus, kehitys ja innovointi sekä v) alakohtainen sääntely. Komissio on virittänyt neuvostossa keskusteluja investointien haasteista tietyillä politiikan aloilla. Keskusteluissa painotettiin muun muassa liiketoiminnan harjoittamisen helppoutta, investointeja aineettomiin hyödykkeisiin, maksukyvyttömyysmenettelyjä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta sekä investointeja verkkotoimialoille (ks. liite 1).

Hanke-esimerkki: Suomen toteuttamat uudistukset vähittäiskaupan alalla

Suomen vähittäiskauppa-alaa leimasi vuosien ajan liian tiukka vähittäismyymälöiden perustamista ja toimintaa koskeva sääntely. Tämä haittasi kilpailua ja loi merkittäviä esteitä markkinoillepääsylle. Suomalaiset kuluttajat maksoivat korkeampia hintoja ja heillä oli vähemmän valinnanvaraa kuin muiden jäsenvaltioiden kuluttajilla. EU-ohjausjakson yhteydessä on toistuvasti annettu suosituksia, joiden mukaan sääntelyä olisi helpotettava ja vähittäiskauppa-ala vapautettava kilpailulle. Suomi onkin vapauttanut aukioloajat ja uudistanut kunnallista ja alueellista kaavoitusta koskevia sääntöjään. Vähittäismarkkinoille pääsyn helpottamisen odotetaan edistävän tieto- ja viestintätekniikkaan tehtäviä investointeja, lisäävän työllisyyttä ja vähentävän suurten kauppojen kustannuksia. Tämän puolestaan odotetaan hyödyttävän kansalaisia. 36

Viime vuosina jäsenvaltiot ovat edistyneet merkittävästi suotuisten investointiolosuhteiden luomisessa. Lähes kaikki hallintoympäristöä mittaavat indikaattorit näyttävät, että on tapahtunut merkittäviä parannuksia. Useimmat jäsenvaltiot ovat keskittyneet yrityksen perustamista ja rajatylittävään liiketoiminnan harjoittamista koskevien edellytysten parantamiseen. Hyviä esimerkkejä ovat uusien yritysten sähköinen rekisteröinti, keskitetty asiointipiste yritysten rekisteröitymistä tai yleisten ongelmien ratkaisemista varten sekä veroluonteisten ja muiden liiketoimintaan liittyvien maksujen poistaminen tai alentaminen. Jäsenvaltioissa on ryhdytty uudistamaan oikeuslaitosta, ja ne ovatkin onnistuneet tehostamaan oikeusjärjestelmiensä toimintaa. On myös toteutettu toimia työ- ja tuotemarkkinoiden uudistamiseksi, yksityisen tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tukemiseksi sekä rahoituksen saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi vähentämällä järjestämättömien lainojen määrää.

Tuottavuuden ja työvoiman mukautuvuuden lisäämiseksi on olennaista parantaa osaamistasoa ja osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamista. Tällä on myönteinen vaikutus investointeihin. Hyvin toimivat ja osallistavat koulutusjärjestelmät voivat auttaa estämään tai vähentämään osaamisvajeen ja osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamattomuuden riskejä. Näistä riskeistä aiheutuu suuria taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia yhteiskunnalle, kun kasvupotentiaali jää toteutumatta ja tietyt väestöryhmät menettävät mahdollisuutensa työllistyä. Jäsenvaltiot ovat tunnustaneet tämän, ja vuodesta 2015 ne ovat painottaneet toimintapolitiikkaa, jolla pyritään edistämään osaamista.

Hanke-esimerkki: Rahoituksen saatavuus Sloveniassa

Rahoituksen saatavuutta Sloveniassa on helpotettu toteuttamalla toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen, sekä pääoma- että velkarahoituksen, saatavuutta pienille ja keskisuurille yrityksille. Näitä toimenpiteitä ovat uusi rajatylittävää pääomaa koskeva aloite, Slovenian ensimmäinen pääoman kasvattamisen investointiohjelma ja rahoitusvälineet, joille saatiin 253 miljoonaa euroa yhteisrahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Rahoituksen saatavuutta on parantanut myös järjestämättömien lainojen osuuden merkittävä supistuminen, 22,8 prosentista vuoden 2014 lopussa 11,4 prosenttiin vuoden 2017 toisella neljänneksellä.

Vaikka investointiympäristön parantamisessa on edistytty merkittävästi, suuria haasteita on edelleen ratkaisematta. Käynnissä olevien uudistusten loppuun saattaminen on ensisijaisen tärkeää. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi, jotta investointien esteet voidaan poistaa. Tehokkaat oikeusjärjestelmät, myös oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen kaikilta osin, ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä yhteydessä. Nämä uudistukset ovat välttämätön edellytys investointien tason ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi jäsenvaltioissa. Samalla on kuitenkin otettava huomioon kansalliset erityispiirteet. Tätä taustaa vasten ja seuraavan EU-ohjausjakson valmistelua varten komissio arvioi myös jäsenvaltioiden investointiympäristön haasteita vuoden 2019 vuotuisessa kasvuselvityksessä 37 .

4. Päätelmät ja keskeiset painopistealat

Investointiaste on elpynyt merkittävästi Euroopan investointiohjelman käynnistymisen jälkeen, mutta se jää edelleen alle kriisiä edeltäneen tason. Euroopan strategisten investointien rahasto on tehokkaasti edistänyt EU:n talouden investointivajeiden korjaamista mobilisoimalla rahoitusta keskeisille sektoreille, jotka kärsivät markkinoiden toimintapuutteista ja epätyydyttävistä investointitilanteista. Rahastosta myönnettävä talousarviotakaus on auttanut kasvattamaan merkittävästi Euroopan investointipankkiryhmän rahoittamien riskialttiimpien toimien määrää. Ehdottamallaan InvestEU-ohjelmalla komissio pyrkii tuomaan EU:n investointituen uudelle tasolle. Lainsäätäjiä kehotetaan antamaan kiireellisesti ehdotus, jotta voidaan varmistaa investointituen saumaton jatkuminen seuraavalla talousarviokaudella. Samanaikaisesti on jatkettava neuvotteluja komission uudesta ehdotuksesta, joka koskee naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen yksinkertaistamista.

Kotimaisten investointien edistämisen lisäksi tarvitaan investointiystävällisempää toimintaympäristöä, jotta EU:n houkuttelevuus investointikohteena globaalissa taloudessa vahvistuisi. Sisämarkkinoiden, pääomamarkkinaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin toteuttaminen ja kilpailusääntöjen täytäntöönpano kaikilla aloilla poistaisi suurimman osan jäljellä olevista investoinnin esteistä Euroopan tasolla. Pääomamarkkinaunioni on erityisen tärkeä tässä yhteydessä, koska Euroopan suurin finanssikeskus on jättämässä sisämarkkinat. Uuteen todellisuuteen sopeutumista varten EU-27:n pääomamarkkinoita on kehitettävä edelleen ja niiden yhdentymistä on syvennettävä. Paikallisia pääomamarkkinoita on myös vahvistettava ja kehitettävä. Komissio kehottaa siksi lainsäätäjiä nopeuttamaan jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä, jotta sisämarkkinoiden, pääomamarkkinaunionin ja energiaunionin toteuttaminen voitaisiin saattaa päätökseen ja jotta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset etenisivät.

Komissio määrittää jatkossakin talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä politiikan prioriteetteja ja seuraa uudistusten etenemistä, jossa on edelleen jäsenvaltio- ja politiikkakohtaisia eroja. EU:n rahoituksen ja EU-ohjausjakson välisiä yhteyksiä vahvistetaan, mikä tuo synergiaetuja ja täydentävyyttä jäsenvaltioiden talouspolitiikan analyysin ja koordinoinnin sekä EU:n tason varainkäytön menojen välillä. Tämän vuoksi vuoden 2019 EU-ohjausjaksossa painotetaan investointitarpeiden määrittämistä ja priorisointia kansallisella tasolla. Näin tuetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa ja koheesiorahastoa koskevien ohjelmasuunnittelupäätösten tekemistä. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan ja toimittamaan laadukkaita kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia vuosiksi 2021–2030, jotta saadaan aikaan energia- ja ilmastoinvestointeja mahdollistava vakaa sääntelykehys.

Komission uutta monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset vahvistavat myös investointipainotusta ja asianomaisten EU-rahastojen keskinäistä täydentävyyttä. Komissio on ehdottanut rakenneuudistusten toteuttamisen tueksi uudistusten tukiohjelman 38 perustamista. Ohjelma tarjoaa jäsenvaltioille taloudellisia kannustimia uudistusten toteuttamiseen. Lisäksi pyritään säilyttämään investointien taso laajojen epäsymmetristen häiriöiden varalta Euroopan investointien vakautusjärjestelyn 39 avulla. Näillä välineillä täydennetään muita EU:n rahastoja, erityisesti koheesiopolitiikkaa tukevia rahastoja, Verkkojen Eurooppa -välinettä, Euroopan horisontti -ohjelmaa ja uutta InvestEU-rahastoa. Komissio on myös ehdottanut, että innovaatiorahoituksen eri lähteet koottaisiin yhdeksi rahoitusvälineeksi, Euroopan innovointineuvostoksi, jonka tehtävänä olisi kuroa umpeen suuririskisten innovaatioiden rahoitusvajetta EU:n startup-yritystoiminnassa. EU:n ohjelmien tehokas hyödyntäminen on keskeistä, jotta voidaan vastata sekä suunnittelu- että toteutusvaiheen merkittäviin investointitarpeisiin. Samalla on huolehdittava hankkeiden näkyvyydestä ja tukikelpoisuuskriteerien johdonmukaisuudesta. Nykyisiä käytäntöjä pyritään vahvistamaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Näin varmistetaan, että EU:n ohjelmia käytetään johdonmukaisesti siten, että EU:n rahoituksen tuottama lisäarvo on mahdollisimman suuri. Samalla EU-ohjausjakson yhteydessä tuetaan kansallisen tason uudistuksia. Perimmäisenä tavoitteena on toteuttaa EU:n politiikan painopisteet tehokkaasti.

(1)

Euroopan investointipankkiryhmä koostuu Euroopan investointipankista ja Euroopan investointirahastosta.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi. EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34–52.

(3)

COM(2016) 581.

(4)

COM(2018) 460.

(5)

COM(2017) 487.

(6)

Tämän lisäksi odotetaan, että vuonna 2018 perustettu EU:n suuri riskipääomarahasto VentureEU saa aikaan 6,5 miljardin euron lisäinvestoinnit innovatiivisiin uusyrityksiin ja nopeasti kasvaviin yrityksiin eri puolilla Eurooppaa ja tuo näin merkittävän lisän EU:ssa tarjolla olevaan riskipääomarahoitukseen.

(7)

”Erityistoimet” on yhteisnimitys toimille, joihin liittyy Euroopan investointipankin yleensä hyväksymää riskiä suurempi riski ja jotka määritetään seuraavasti: lainananto-/takaustoimenpiteet, joiden koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat tappiot ovat vähintään 2 prosenttia; infrastruktuurirahastot ja muut rahasto-osakkuudet, riskipääomasijoitukset, pääomasijoitukset ja muut toimet, joilla on vastaava riskiprofiili. Euroopan investointipankin perussäännön 16 artiklan mukaisesti pankilla on oltava erityisvaraus (Special Activities Reserve) sen suojaamiseksi erityistoimista johtuvilta odottamattomilta tappioilta.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017 (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34–52)”. Täydentävyyskriteereistä säädetään yksityiskohtaisesti asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa.

(9)

Kaikki Euroopan strategisten investointien rahaston investointikomitean päätökset EU:n takauksen käytön hyväksymisestä ja näiden päätösten perustelut ovat saatavilla verkkosivustolta http://www.eib.org/en/efsi/governance/efsi-investment-committee/decisions.htm

(10)

Investointiohjelman tuorein tilanne esitetään verkkosivustolla https://ec.europa.eu/commission/priorities/jobs-growth-and-investment/investment-plan-europe-juncker-plan/investment-plan-results_en

(11)

Euroopan investointipankin tiedote ”Euroopan investointiohjelma ylittää alkuperäisen 315 miljardin euron investointitavoitteen” (http://www.eib.org/en/infocentre/press/releases/all/2018/2018-192-juncker-plan-exceeds-original-eur-315-billion-investment-target.htm).

(12)

M. Christensen, A. Conte, F. Di Pietro, P. Lecca, G. Mandras ja S. Salotti (2018). The third pillar of the Investment Plan for Europe: an impact assessment using the RHOMOLO model. JRC Working Papers on Territorial Modelling and Analysis No. 02/2018, European Commission, Seville, 2018, JRC113746.

(13)

http://eiah.eib.org/about/initiative-urbis.htm

(14)

Lisäesimerkkejä on raportissa The Advisory Hub Yielding Results 2017.

(15)

Yhdistetty ehdotuspyyntö on saatavilla innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston verkkosivuilla https://ec.europa.eu/inea/en/connecting-europe-facility/cef-transport/apply-funding/2017-cef-transport-blending-map-call

(16)

COM(2018) 772.

(17)

COM(2017) 572.

(18)

COM(2015) 192.

(19)

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet 12 niistä 29 lainsäädäntöehdotuksesta, jotka komissio on esittänyt toukokuun 2015 jälkeen. Kansalaiset ovat jo hyötyneet näistä aloitteista. Esimerkiksi muissa jäsenvaltioissa matkailevien datan käyttö on verkkovierailumaksujen poistuttua nelinkertaistunut.

(20)

Pääomamarkkinaunioni kattaa noin 70 tointa, jotka esitettiin vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa (33 tointa) ja vuoden 2017 väliarvioinnissa (38 tointa) ja jotka olisi pantava täytäntöön vuoden 2019 puoleenväliin mennessä. Lisätietoja eri toimien edistymisestä on saatavilla komission tiedonannossa ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa – ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista”, COM(2018) 772.

(21)

ECOFIN-neuvosto hyväksyi 19. toukokuuta 2017 komission ja jäsenvaltioiden yhteisen suunnitelman pääomavirtojen kansallisten esteiden poistamiseksi, https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/170519-roadmap-national-capital-barriers_en.pdf

Tämä yhteinen suunnitelma laadittiin komission kertomuksen jälkeen, jossa yksilöitiin pääomavirtojen kansallisia esteitä aloilla, jotka eivät kuulu EU:n oikeuden soveltamisalaan tai jotka kuuluvat kansalliseen toimivaltaan. https://ec.europa.eu/info/files/170227-report-capital-barriers_en

(22)

COM(2018) 277.

(23)

Action Plan “Making the best use of new financial schemes for European transport infrastructure projects”, progress report K.Bodewig and C.Secchi, Jan. 2018. https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/cbs2_report_final.pdf.

(24)

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/540, annettu 23 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (EUVL L 90, 6.4.2018, s. 38).

(25)

COM(2016) 860.

(26)

https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi

(27)

COM(2016) 381.

(28)

Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille

(EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1–6.)

(29)

Maaliskuussa 2017 annetussa Rooman julistuksessa EU:n poliittiset johtajat asettivat tavoitteekseen unionin, jossa ”nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta”. Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2017 jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota edistämään eräitä keskeisiä aloitteita ja tarkastelemaan mahdollisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin puuttua osaamishaasteisiin.

(30)

COM(2018) 268.

(31)

COM(2018) 375.

(32)

Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä, EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1.

(33)

Komission asetus (EU) N:o 2017/1084, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, EUVL L 156, 20.6.2017, s. 1.

(34)

COM(2014) 902.

(35)

SWD(2015) 400.

(36)

Suomi on nyt saanut EU:n keskiarvoa paremmat pisteet komission uudella vähittäiskaupan sääntelyindikaattorilla mitattuna (ks. asiakirjan COM(2018) 219 liite).

(37)

COM(2018) 770.

(38)

COM(2018) 391.

(39)

COM(2018) 387.

Aihekohtainen arviointi	Päivämäärä	Sisältö
Maksukyvyttömyysmenettelyt euroalueella: tehokkuusperiaatteet ja vertailuanalyysi	Huhtikuu 2016	Maksukyvyttömyysmenettelyillä on taloudellisia vaikutuksia, koska ne vaikuttavat yksityisten toimijoiden kannustimiin. Maksukyvyttömyysmenettelyjen taloudellinen merkitys on erityisen merkittävä tilanteissa, joissa jäljellä olevaa velkaa on paljon. Tässä huomautuksessa esitellään maksukyvyttömyysmenettelyjen yleisiä periaatteita.
Investointeja koskeva aihekohtainen keskustelu	Kesäkuu 2016	Keskustelussa keskityttiin sääntelyn jäykkyyksiin ja investointien pullonkauloihin euroalueen maissa ja siihen, miten vastata näihin haasteisiin uudistusten yhteydessä sekä kansallisella että unionin tasolla.
Liiketoiminnan vaivattomuus	Tammikuu 2017	Parannetaan ”liiketoiminnan vaivattomuutta” tai vähennetään ”byrokratiaa” pääosin toimilla, joista aiheutuu vain vähän tai ei lainkaan budjettikustannuksia mutta joista voi olla merkittävää hyötyä.
Työ- ja tuotemarkkinoiden uudistukset	Toukokuu 2017	Keskustelussa keskitytään työ- ja tuotemarkkinoiden uudistusten vaikutuksiin investointien kannalta ja niiden vuorovaikutukseen.

Aihekohtainen arviointi	Päivämäärä	Sisältö
Julkiset investoinnit infrastruktuuriin	Syyskuu 2015	Keskustelussa tarkasteltiin investointien viimeaikaista kehitystä infrastruktuurin alalla ja sitä, miten arvioida julkisten menojen tehokkuuteen liittyviä mahdollisia haasteita. Siinä tarkasteltiin reunaehtoja, joilla edistetään investointeja ja joissa painotetaan EU:n varojen käyttöä.
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet	Tammikuu 2016	Keskustelussa tarkasteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia keinona saada yksityiset toimijat mukaan infrastruktuurien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä julkisten palvelujen tuottamiseen.
Investoinnit verkkotoimialoilla	Toukokuu 2016	Tämän asiakirjan tavoitteena on arvioida liikenteeseen, energiaan ja sähköiseen viestintään tehtyjen investointien kehitystä ja tarkastella investointien pullonkauloja.
Asuntoinvestoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan	Kesäkuu 2016	Keskustelussa arvioitiin asuntosektorin investointeja energiatehokkuuteen, pullonkauloja, jotka estävät kotitalouksia investoimasta enemmän, ja mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta talouden tällä alalla.
Investoinnit digitaalitalouteen	Marraskuu 2016	Keskustelussa painotettiin erityisesti investointeja, joilla mahdollistetaan digitaalitalouden kehittyminen.

Aihekohtainen arviointi	Päivämäärä	Sisältö
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	Lokakuu 2016	Keskustelussa käsiteltiin taustatietoa aineettomista hyödykkeistä Euroopassa ja tarkastetiin aineettomien hyödykkeiden käsitettä, aineettomien investointien viimeaikaista kehitystä ja niiden vaikutuksia tuottavuuteen ja BKT:n kasvuun.
Vapautetaan investointeja aineettomiin hyödykkeisiin	Tammikuu 2017	Toisessa keskustelussa tarkasteltiin aineettomiin hyödykkeisiin tehtävien investointien kannustimia ja esteitä ja sitä, tarvitaanko erityisiä poliittisia toimenpiteitä aineettomiin hyödykkeisiin tehtävien investointien esteiden poistamiseksi.