EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.10.2018
COM(2018) 686 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2019
{SWD(2018) 434 final}
1.Johdanto
Standardit ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Niillä tuetaan taloudellista kasvua poistamalla esteitä, jotka rajoittavat innovatiivisten ja kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen saattamista markkinoille, ja laajentamalla kauppaa uusille markkinoille. Standardeilla parannetaan tuotteiden ja palvelujen yhteensopivuutta, laatua ja suorituskykyä ja tarjotaan valmistajille vakaa perusta investoida uusiin teknologioihin ja prosessien digitalisaatioon. Standardien avulla valmistajat voivat myös hallita siirtymistä vähähiilisiin energialähteisiin, osallistua maailmanlaajuisiin arvoketjuihin ja lisätä palveluja tuotteisiin.
Standardoinnin myönteisten vaikutusten maksimoimiseksi on tärkeää edistää eurooppalaisen standardointijärjestelmän synergioita ja ottaa tässä huomioon myös se, että standardointi on kansainvälistä toimintaa. Synergioihin on sisällytettävä pk-yritykset ja startup-yritykset, mikä vahvistaa innovointia ja teknologiaa sisämarkkinoilla.
Komissio pyrkii saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan yleisen tavoitteensa sen vuotuisissa työohjelmissa yksilöityjen toimien avulla. Eurooppalaisilla standardeilla tuetaan monia näistä toimista, koska ne helpottavat asiaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa luomalla olettaman olennaisten vaatimusten täyttymisestä. Lisäksi standardeilla varmistetaan yhteentoimivuus monien alojen välillä, kuten tieto- ja viestintätekniikan alalla, mahdollistamalla uusien teknologioiden, sovellusten ja palvelujen kehittämisen ja tukemalla eurooppalaista kasvua ja kilpailukykyä.
Komission säädöksen tueksi virallisesti pyytämien yhdenmukaistettujen standardien lisäksi on olemassa eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimia eurooppalaisia standardeja ja eurooppalaisia standardointituotteita 1 . Näitä standardeja ei ehkä pyydetä virallisesti, mutta niitä tarvitaan tukemaan komission politiikkojen toteuttamista. Vuoden 2019 eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa yksilöidään joitakin keskeisiä politiikan aloja, jotka ovat tältä osin merkityksellisiä. Niitä ovat energia, kiertotalous, puolustus, turvallisuus, sisämarkkinat ja digitaaliset sisämarkkinat. Siinä esitetään sekä unionin lainsäädäntöä että politiikkaa tukevan eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet. Työohjelmassa nämä strategiset painopisteet asetetaan standardoinnin kansainvälistä yhteistyötä koskevaan laajempaan yhteyteen.
Eurooppalainen standardointijärjestelmä perustuu komission ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden väliseen julkisen ja yksityisen sektorin erityiskumppanuutta koskevaan ainutlaatuiseen järjestelmään asetuksen (EU) No 1025/2012 säännösten mukaisesti 2 . Vuoden 2019 työohjelmassa määritetään tämän kumppanuuden tulevan kehityksen tärkeimmät suuntaviivat, myös osallisuutta koskeva tärkeä periaate.
Tiedonannon Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle 3 antamisen jälkeen komissio on tehnyt tiivistä yhteistyötä teollisuuden, julkisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja tiedeyhteisön kanssa tiedonannossa ehdotettujen aloitteiden toteuttamiseksi. Näitä ovat hallintosykli, jolla vahvistetaan vuoropuhelua EU:n lainsäätäjien kanssa, ja yhteisen standardointialoitteen kehittäminen 4 . Yhteiseen standardointialoitteeseen liittyvä toiminta päättyy vuonna 2019, ja työohjelmassa ehdotetaan painopisteitä viimeiselle täytäntöönpanovuodelle.
Tämän työohjelman laadinnassa on hyödynnetty toimielinten välistä vuoropuhelua, joka järjestettiin kesäkuussa 2018 ja joka toi yhteen korkean tason edustajia standardointiyhteisöstä, teollisuudesta, komissiosta, Euroopan parlamentista, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta, alueiden komiteasta ja muista eurooppalaisen standardoinnin sidosryhmistä.
Tilaisuudessa oli mahdollista vaihtaa ajatuksia strategisista kysymyksistä, antaa palautetta komission standardointialoitteista ja keskustella avoimesti tulevista poliittisista painopisteistä ja tavoista vahvistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää. Keskustelussa käsiteltiin monia eri aiheita, muun muassa standardointijärjestelmän yleistä toimintaa, hallinnointiprosessia koskevia kysymyksiä ja EU:n standardoinnin painopisteiden määrittelyä, myös laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä. Tässä yhteydessä pidettiin erittäin tärkeänä korostaa eurooppalaisen koulutusjärjestelmän vaikutusta uusien teknologioiden tukemisessa ja uuden asiantuntijasukupolven kouluttamisessa. Lisäksi kiitettiin tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia 5 sekä tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävää standardointisuunnitelmaa malleina yhteistyössä tehtävästä suunnittelusta ja sidosryhmien sitouttamisesta.
Komissio aikoo jatkaa tätä formaattia tulevaisuudessa ja samalla hyödyntää tämän vuoropuhelun tuloksia. Sen tuloksia käytetään meneillä olevassa standardointityön priorisoinnissa ja ne otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen liittyvissä sisäisissä keskusteluissa ja valmistelutoimissa. Tämä komission laatima kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6 .
2.Unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevan eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet 7
2.1.Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tukeva toimi
Tieto- ja viestintätekniikan standardien ja teknisten eritelmien saatavuus, erityisesti tuotteiden, palvelujen ja laitteiden yhteentoimivuuden varmistamiseksi, on erittäin tärkeää, jotta digitaalisen sisämarkkinoiden kaikkia etuja voidaan hyödyntää. Komissio on yhteistyössä eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointiorganisaatioiden, muiden foorumien ja yhteenliittymien sekä teollisuuden ja yhteiskunnan eri sidosryhmien kanssa edistynyt niillä priorisoiduilla aloilla, jotka tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetussa tiedonannossa 8 mainitaan, kuten EU:n standardointipolitiikan täytäntöönpanosta ja eurooppalaisten standardien panoksesta EU:n politiikkoihin annetussa tiedonannossa 9 todetaan.
Yksittäisten teollisuusalojen tarve lisätä suorituskykyään sekä asiakkaiden ja toimijoiden odotukset ohjaavat digitalisointia. Siksi on tärkeää, että palvelujentarjoajat ja edunsaajat, myös yhteiskunnan heikossa asemassa olevat ryhmät ja vähemmistöryhmät, kuten toimintarajoitteiset henkilöt, osallistuvat tieto- ja viestintätekniikan standardien kehittämiseen. Standardointia koskevia kysymyksiä on myös käsiteltävä EU:n tasolla sen varmistamiseksi, että asiaa koskeva lainsäädäntö, kuten EU:n tietosuojasäännöt, otetaan asianmukaisesti huomioon.
EU:n politiikkaa tukevat standardointitarpeet esitetään komission julkaisemassa tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevassa vuosittain päivitettävässä suunnitelmassa. Vuoden 2018 versiossa tieto- ja viestintätekniikan jatkuvasti päivitettävästä suunnitelmasta 10 määritetään 170 tointa, jotka on jäsennelty neljään aihealueeseen. Ne ovat keskeiset edellytykset, yhteiskunnalliset haasteet, innovointi sisämarkkinoilla ja kestävä kehitys.
Suotuisten edellytysten luominen digitaalisille verkoille ja palveluille on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian kolmesta pilarista. Vuonna 2019 sitä tuetaan standardoinnilla, jossa keskitytään esineiden internetiin, massadataan, lohkoketjuun, yhteistyökykyisiin älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja automatisoituun ajamiseen, sähköiseen terveydenhuoltoon, älykkäisiin kaupunkeihin, esteettömyyteen, sähköiseen hallintoon ja tekoälyyn. Investointeja 5G-verkkoihin ja -sovelluksiin edistetään yhdenmukaistamalla 5G taajuuksia ja varmistamalla maailmanlaajuisten 5G-standardien saatavuus vuoden 2019 loppuun mennessä, kuten 5G-toimintasuunnitelmassa esitetään.
Kyberturvallisuusvaatimusten olisi annettava ohjelmistojen ja laitteistojen valvontaprosesseille, järjestelmille ja laitteille vastaava suoja kyberhyökkäyksiltä. Komissio on ehdottanut vuoden 2017 ehdotuksessa EU:n kyberturvallisuusasetukseksi 11 EU:n tieto- ja viestintätekniikan turvallisuussertifiointia koskevan yleisen kehyksen luomista tuotteille ja palveluille. Sertifiointijärjestelmissä käytetään standardeja ja teknisiä eritelmiä, joilla ilmaistaan ja arvioidaan tiettyjen kyberturvallisuusvaatimusten noudattamista.
Lohkoketjuteknologialla tuetaan turvallista ja tarkistettavissa olevaa tietojen taltiointia ja vähennetään toimintakustannuksia, jolloin verkkoliiketoimien jäljitettävyys ja turvallisuus paranevat huomattavasti. Koska järjestelmässä on sekä julkiset että yksityiset verkot, tarvitaan standardointia yhteentoimivuuden varmistamiseksi lohkoketjuteknologian eri kokoonpanojen välillä. Komissio perusti 1. helmikuuta 2018 EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin, jonka lohkoketjupolitiikkaa ja toimintapuitteita käsittelevä työryhmä (Working Group on Blockchain Policy and Framework Conditions) tarkastelee muun muassa teknologian ja ekosysteemin kehitykseen liittyvä kysymyksiä, kuten yhteentoimivuutta, jossa standardointi voi antaa ratkaisuja. Se myös määrittää lohkoketjujen standardointitarpeet EU:n tasolla 12 .
Tekoälyllä on suuri vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan, ja se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme monin eri tavoin. On välttämätöntä saada tekoälytuotteet ja -palvelut valmiiksi markkinoille ja varmistaa, että ne vastaavat turvallisuusnormeja 13 . Eurooppalainen tekoälyallianssi on eurooppalainen viitefoorumi, jossa pohditaan tekoälyä koskevia kysymyksiä. Komissio perustaa korkean tason asiantuntijaryhmän, joka toimii eurooppalaisen tekoälyallianssin työn ohjausryhmänä ja auttaa standardointitarpeiden määrittämisessä.
2.2.Energiaunionia ja ilmastoa tukevat toimet
Kaikentyyppisten ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteilla pyritään vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla varmistetaan alan kilpailukyky ja saadaan aikaan polttoainesäästöjä kuluttajille. Tällaisilla tavoitteilla voidaan myös parantaa ilman laatua kaupungeissa ja hyödyttää ympäristöä. Samalla ne haastavat autoteollisuuden etsimään keinoja polttoainekulutuksen vähentämiseksi. Komissio on asettanut tavoitteensa 14 , ja standardoinnin tavoitteena on laatia standardit, joilla autetaan teollisuutta vähentämään hiilidioksidipäästöjä edistämällä innovointia ja parantamalla ajoneuvojen tehokkuutta (esim. aerodynamiikkaa).
Osana kolmatta liikkuvuuspakettia 15 renkaiden merkitsemisestä annetun EU:n asetusehdotuksen 16 tarkoituksena on parantaa polttoainetehokkuutta ja turvallisuutta sekä vähentää melua, ja tämä tapahtuu antamalla kuluttajille enemmän tietoja heidän ostaessaan renkaita. Standardeilla voitaisiin esimerkiksi tukea yhdenmukaistettujen suorituskykytestien, kuten jääpitoa koskevien testien, kehittämistä, ja niitä koskevat tiedot voitaisiin sisällyttää merkintöihin, jolloin kuluttajat saavat kattavamman kuvan renkaiden suorituskyvystä talviolosuhteissa. Asetusehdotuksessa valmistellaan myös renkaiden kulumista koskevien tietojen mahdollista sisällyttämistä merkintöihin. Renkaiden kuluminen on tärkein yksittäinen mikromuovisaasteiden lähde, mutta tällaista politiikkatoimea tukevat testimenetelmät puuttuvat.
Standardeilla voidaan myös tukea ympäristöseikkojen huomioon ottamista merenkulkualalla käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita (esim. fossiilisista lähteistä valmistettu nesteytetty maakaasu, biomassa, sähkön muuntaminen kaasuksi, sähkö, vety) vesiliikenteessä.
Komissio laajentaa ekologista suunnittelua koskevat vaatimukset seuraaviin uusiin tuoteluokkiin: pumput, paikalliset tilalämmittimet, kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet, ilmalämmitystuotteet, jäähdytystuotteet, korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet ja puhallinkonvektoreiden ilmastointi ja akut. Tulevina vuosina on odotettavissa, että standardoinnissa laaditaan tarvittavat tekniset eritelmät näiden uusien vaatimusten panemiseksi täytäntöön.
2.3.Kiertotalouden toimintasuunnitelmaa tukevat toimet
Turvallisempi liikenne, vähemmän saastuttavat ajoneuvot ja kehittyneemmät tekniset ratkaisut tukevat EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja samalla tuovat selkeitä etuja EU:n kansalaisille. Komissio laati akkujen kehittämistä ja valmistusta Euroopassa koskevan strategisen toimintasuunnitelman 17 EU:n akkualan yhteenliittymän työn pohjalta 18 . Suunnitelmassa esitetään erityisesti standardointitoimia, jotta voidaan kartoittaa mahdollisuudet kehittää EU-tason standardoitu akkujen elinkaaren arviointijärjestelmä. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon ekosuunnittelun rooli, jotta voidaan esittää akkujen kestävyyden suunnittelua ja käyttöä koskevat vaatimukset. Tässä yhteydessä tutkitaan eurooppalaisten standardien mahdollista roolia akkujen turvallisen ja kestävän tuotannon, (uusio)käytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi.
Yksi syy sille, miksi kierrätettyjä muoveja käytetään niin vähän, on monien tuotemerkkien ja valmistajien epäluuloinen suhtautuminen, sillä niiden pelkona on, ettei kierrätetyllä muovilla pystytä täyttämään tarpeita toimittaa laatunsa säilyttäviä materiaaleja luotettavasti ja runsain määrin. Tätä taustaa vasten laatustandardien laatiminen lajiteltua muovijätettä ja kierrätettyjä muoveja varten voisi helpottaa kierrätystoimien parempaa yhdentämistä muovien arvoketjuun. Standardointitarpeiden määrittämisen jälkeen 19 komissio ehdottaa sellaisten standardien laatimista, joissa käsitellään kierrätyksen menettelyllisiä ja infrastruktuurikysymyksiä. Lisäksi tiedonannossa ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” todetaan, että pitää kehittää menetelmiä, joilla arvioidaan mikromuovien pääsyä ympäristöön muun muassa tekstiileistä. Vuonna 2019 standardointielinten tehtävänä on arvioida ja mahdollisesti laatia testimenetelmiä, joihin on sitouduttu eri alojen välisellä sopimuksella 20 ja joilla arvioidaan mikromuovin pääsyä vesiympäristöön synteettisten tekstiilikuitujen pesun aikana.
Komissio on sisällyttänyt tiettyjen muovituotteiden vaikutuksesta ympäristöön antamaansa tuoreeseen direktiiviehdotukseen 21 ehdotuksen, jonka mukaan juomapakkaukset voidaan saattaa markkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden korkit ja kannet on kiinnitetty pakkauksiin, koska juuri korkit ja kannet ovat niitä, joita ympäristöstä eniten löytyy. Komissio on lisäksi sisällyttänyt ehdotukseen yhdenmukaistetun standardin kehittämisen, mitä sekä neuvosto että Euroopan parlamentti pitävät ratkaisevan tärkeänä, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta direktiivin voimaantulon jälkeen.
2.4.Syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita ja vankempaa teollista perustaa tukevat toimet
Standardointi on syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden tärkeä edellytys. Keskeisten teknisten standardien laatiminen on erittäin tärkeää eri järjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Niillä voidaan myös suuresti helpottaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa. Äskettäin annetussa liikkuvuuspaketissa, jossa liikennealaa autetaan siirtymään kilpailukykyisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla puhtaaseen energiaan ja digitalisointiin, esitetään monia aloitteita. Esimerkiksi ajoneuvojen saattueajo mahdollistaa itsenäisesti ajavien ajoneuvojen ryhmän turvallisen liikkumisen keskenään viestivien automaattisten ja älykkäiden ohjausjärjestelmien avulla. Tässä tapauksessa johtoajoneuvo valvoo kaikkien muiden ajoneuvojen nopeutta ja suuntaa, ja tämä on lupaava teknologia, jolla parannetaan teiden turvallisuutta ja liikenteen tehokkuutta. Standardoinnilla olisi tuettava EU:n asetusehdotuksen täytäntöönpanoa 22 antamalla tekninen eritelmä, jossa ratkaistaan järjestelmän yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat tarpeet. Komissio tekee samanaikaisesti työtä ratkaistakseen 23 taajuutta koskevat kysymykset 5,9 GHz:n kaistalla toimivan verkkoon liitetyn ja automatisoidun liikkuvuuden radioliitäntäteknologian tukemiseksi.
Jotta voidaan varmistaa turvalliset ajo-olosuhteet EU:n alueella, tieinfrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa ja hallinnoinnissa on tapahduttava lähentymistä. Standardeilla voidaan edistää asiaa koskevien menettelyjen ja vaatimusten yhdenmukaistamista ja tietämyksen jakamista jäsenvaltioiden kesken.
Lisäksi turvallisuuden parantamisen, teknisten esteiden poistamisen ja innovaatioiden nopean käyttöönoton varmistamiseksi keskitytään edelleen rautatiejärjestelmän infrastruktuuria ja liikkuvan kaluston osajärjestelmiä koskevien yhteentoimivuuteen liittyvien uusien teknisten eritelmien laatimiseen.
Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ja käytävien valmistuminen lisää kuljetuskapasiteettia sisämarkkinoilla ilman, että hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Standardoinnilla voidaan tukea ratkaisuja yhteentoimivuuden ja viestinnän varmistamiseksi verkon sähköisten järjestelmien välillä.
Sähköiset kuljetustiedot ja sähköinen laskutus yhdessä parantavat logistiikka-alan tehokkuutta. Sähköisten kuljetustietojen osalta standardeilla voitaisiin helpottaa yhdenmukaisen lähestymistavan omaksumista sähköisten asiakirjojen hyväksyntään.
Komissio kehottaa myös päivittämään standardit, joita tarvitaan jäsenvaltioiden välillä kuljetettavien vaarallisten aineiden tarkastusta ja testausta varten.
2.5.Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa tukevat hankkeet
Euroopan puolustusmateriaalimarkkinat kärsivät hajanaisuudesta ja riittämättömästä teollisesta yhteistyöstä. Näin ollen yksi puolustusalan toimintasuunnitelmassa 24 mainituista kolmesta toimenpiteestä on varmistaa avoimet ja kilpailukykyiset EU:n puolustusalan sisämarkkinat. Eurooppalaisella standardoinnilla on todistetusti tuettu avoimuutta ja kilpailua sisämarkkinoilla. Komissio on ehdottanut Euroopan puolustusvirastolle puolustusalan standardointia koskevan toimintasuunnitelman laatimista yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.
2.6.EU:n avaruusstrategiaa tukevat toimet
Galileo-järjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto saatetaan päätökseen vuoteen 2020 mennessä samanaikaisesti käyttövaiheen kanssa (aloitettiin vuonna 2017). Tämä tarkoittaa, että siihen mennessä avaruussegmentti on otettu täysimittaisesti käyttöön ja kaikki palvelut ovat täysin toiminnassa. Komissio on ehdottanut Euroopan GNSS-virastolle alan standardointia koskevan toimintasuunnitelman laatimista yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.
2.7.Euroopan turvallisuusagendaa tukevat toimet
Vastatakseen uusiin turvallisuushaasteisiin EU rahoittaa tutkimusta, jolla edistetään turvallisuusteknologioita EU:n tasolla. EU:n turvallisuusalan teollinen perusta on vahva, ja se voi auttaa saamaan tarvittavat ratkaisut. Alan on kuitenkin ratkaistava nykyinen hajanaisuus, jotta EU:n rahoittamien tutkimusten tuloksia voidaan käyttää laajalti. Standardeilla voidaan kaventaa tätä kuilua. Ne voivat tuoda mittakaavaetuja ja vähentää tiedon epätasaista jakautumista tarjonta- ja kysyntäpuolella rajatylittävien liiketoimien yhteydessä.
3.Kansainvälinen yhteistyö
Uusien työpaikkojen ja kasvun luominen Euroopassa edellyttää EU:n teollisuuden kilpailukyvyn tukemista globaalissa arvoketjussa ja sen vaikutusvallan lisäämistä kansainvälisillä markkinoilla erityisesti, kun otetaan huomioon kansainvälisen kauppapolitiikan muuttuva dynamiikka 25 .
Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ennen kaikkea pyrkimällä mahdollisimman suureen johdonmukaisuuteen kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien välillä ja edistämällä eurooppalaisten ja/tai kansainvälisten standardien yleistä käyttöä EU:n ulkopuolella.
Vuonna 2019 komissio jatkaa poliittisen vuoropuhelunsa tehostamista kansainvälisten standardointielinten kanssa ja osallistumistaan asiaankuuluviin kansainvälisiin foorumeihin 26 . Komissio tekee lisäksi yhteistyötä kansainvälisten standardointiorganisaatioiden, kuten ISO/IEC/JTC1/ITU-T, kanssa ja tarvittaessa seuraa niiden teknisiä komiteoita.
Komissio aikoo edistää myös eurooppalaista standardointia ja osallistua kaupan teknisiä esteitä koskevien lukujen laadintaan vapaakauppasopimusten 27 , EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen 28 , itäisen kumppanuuden 29 , EU:n ja Afrikan uudistetun kumppanuuden 30 ja Euroopan ja Aasian välisten yhteyksien 31 kaltaisiin kansainvälisiin poliittisiin toimiin liittyvien neuvottelujen sekä niiden kehittämisen ja toteuttamisen yhteydessä.
Komissio käynnistää standardeja koskevan vuoropuhelun Yhdysvaltojen kanssa kaupan helpottamiseksi, byrokraattisten esteiden vähentämiseksi ja kustannusten leikkaamiseksi 32 .
Komissio varmistaa myös näkyvyyshankkeiden jatkuvuuden, kuten eurooppalaisen standardoinnin kansallisten asiantuntijoiden nykyiset järjestelmät Kiinassa ja Intiassa, verkkopohjaiset standardointialustat Kiinan kanssa 33 sekä tieto- ja viestintätekniikan kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät hankkeet 34 . Näiden toimien yleisenä tavoitteena on esittää eurooppalainen standardointijärjestelmä houkuttelevana vaihtoehtona muille alueellisille tai kansallisille standardointijärjestelyille, tuottaa standardoinnin kannalta merkittävää tietoa ja helpottaa kahdenvälistä yhteistyötä standardointiasioissa.
Toimilla tuetaan myös eurooppalaisia yrityksiä, joilla on vaikeuksia päästä EU:n ulkopuolisille markkinoille standardointiin liittyvien ongelmien takia. Komissio aikoo uusia nykyisen hankkeen Intiassa vuoden 2019 puolivälistä vuoden 2022 loppuun välisenä ajanjaksona. Komissio tukee kolmannen sukupolven kumppanuushankkeen kokousten järjestämistä Euroopassa helpottaakseen alan keskeisten toimijoiden, myös pk-yritysten, tiedeyhteisön ja tutkimuslaitosten, eurooppalaisten edustajien aktiivista osallistumista.
4.Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus
4.1.Hallinnointi
Korkealaatuisten standardien oikea-aikainen antaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista eurooppalaisen standardoinnin julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden molemmin puolin. Molemmin puolin on erityisesti otettava huomioon niiden yhdenmukaistettujen standardien laatu, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusolettama luodaan. Tämäntyyppisen standardin on tältä osin oltava viimeaikaisen oikeuskäytännön ja eurooppalaisesta standardoinnista annetun asetuksen mukainen sekä täytettävä sen kattavan alakohtaisen lainsäädännön oikeudelliset vaatimukset. Kyseisen viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella komissio jatkaa menettelyjensä uudelleenarviointia ja tekee niitä tunnetuksi sidosryhmilleen vuonna 2016 käynnistetyn yhteisen standardointialoitteen yhteydessä ja komission ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden vuonna 2017 hyväksymän yhdenmukaistettuihin standardeihin viittaamista koskevan toimintasuunnitelman avulla 35 . Eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehotetaan priorisoimaan eniten sellaisten yhdenmukaistettujen standardien käsittelyä, joihin ei ole viitattu, jotta niiden laatu vastaisi markkinoiden ja lainsäätäjän edellyttämää korkeaa tasoa ja varmistettaisiin, että niitä koskevien viittausten julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä tapahtuu oikea-aikaisesti.
Kyseisen toimintasuunnitelman toteuttamiseksi komissio keskittyy vuonna 2019 lujittamaan entisestään yhdenmukaistettujen standardien neuvonantajia koskevaa uutta järjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna 2018. Järjestelmä perustettiin, jotta voitiin tarkistaa ja arvioida yhdenmukaistettujen standardiehdotusten laatu ja niiden yhteensopivuus vastaavien unionin säädösten ja politiikkojen kanssa.
Komissio tukee edelleen hallinnointimenettelyä käymällä säännöllisiä jäsenneltyjä vuoropuheluja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa. Tästä on saatu hyödylliset puitteet esteiden ratkaisemiselle varhaisessa vaiheessa ja sovittujen toimien tehokkaalle täytäntöönpanolle.
4.2.Osallisuus
Komissio toistaa eurooppalaisille standardointiorganisaatioille, kansallisille standardointielimille 36 ja liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille (SBS, ANEC, ETUC ja ECOS) 37 esittämänsä kehotuksen jatkaa ponnisteluja sidosryhmien osallistumisen varmistamiseksi ja niiden yhteistyön tehostamiseksi, tarvittaessa mukauttamalla niiden sisäisiä sääntöjä ja menettelyitä.
Komissio aikoo osoittaa osallisuuden myönteisen vaikutuksen eurooppalaisen standardoinnin laatuun ja sen kykyyn kehittää huipputuotteita, joilla voidaan lisätä yritysten kilpailukykyä ja samalla ottaa huomioon pienten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan tarpeet. Komissio pyytää näin ollen SBS:ää, joka edustaa eurooppalaisessa standardoinnissa pieniä yrityksiä, esittämään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten pk-yritysten osallistuminen standardointiin luo lisäarvoa lisäämällä kilpailukykyä. Vastaavasti ympäristöön liittyviä etuja ja kuluttajien ja työntekijöiden etuja standardoinnissa edustavien organisaatioiden (ANEC, ETUC ja ECOS) olisi annettava esimerkkejä siitä, miten niiden osallistuminen standardointiin hyödyttää laajemmin yhteiskuntaa. Tällaiset esimerkit voivat toimia vertailukohteena ja parhaina käytäntöinä, joita muut organisaatiot voivat noudattaa.
Olisi myös hyödyllistä, jos liitteessä III tarkoitetut organisaatiot edistäisivät ja korostaisivat yhteyttä jäseniinsä eri jäsenvaltioissa. Niiden kansallisten jäsenten on tärkeää nähdä liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden osallistumisesta koituvat hyödyt ja edistää näiden organisaatioiden legitimiteettiä.
Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot raportoivat myös tapauksista, joissa aliedustettujen sidosryhmien, erityisesti liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden, osallistuminen on hyödyttänyt eurooppalaista standardointijärjestelmää ja sen toimintatapaa.
Komissio käsittelee jatkossakin osallisuutta ja siihen liittyviä haasteita kahdenvälisessä vuoropuhelussa Kansainvälisen standardoimisjärjestön (ISO) ja sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IES) kanssa.
4.3.Asetuksen arviointi
Eurooppalaisesta standardoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 1025/2012 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ja sen jälkeen viiden vuoden välein.
Tässä yhteydessä komissio käynnistää riippumattoman arvioinnin Euroopan standardointijärjestelmästä vuonna 2019 sen suorituskyvyn arvioimiseksi. Riippumaton arviointi perustuu yhteisen standardointialoitteen tulokseen ja mahdollisesti standardoinnin vaikutuksia koskevan tutkimuksen tuloksiin.
4.4.Eurooppalaisen standardoinnin rahoitus
Nykyiset CENin, CENELECin ja ETSIn kanssa tehdyt kumppanuutta koskevat puitesopimukset, jotka muodostavat oikeusperustan eurooppalaiselle standardoinnille myönnettävälle unionin rahoitukselle, päättyvät joulukuussa 2020. Jotta eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden hallintoa voidaan vähentää ja jotta kaikki kansalliset standardointielimet voivat osallistua standardien laadintaan, komissio arvioi mahdollisia uusia toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan eurooppalaisen standardoinnin rahoitusta laajentamalla kertakorvausten käyttöä kaikenlaisiin avustuksiin. Yksikkökustannusten ja kertakorvausten laskemiseksi komissio pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita toimittamaan menetelmänsä, tilastonsa ja tarkastustodistuksensa.
Kun otetaan huomioon seuraavat kumppanuutta koskevat puitesopimukset seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (MRK 2021–2027) antamisen jälkeen, komissio tutkii tapoja yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden kanssa, miten parhaiten määrittää päivitetyt keskeiset suorituskykyindikaattorit ja niiden täytäntöönpano asiaankuuluvien toimien osalta. Seuraavien kumppanuutta koskevien puitesopimusten neuvottelut alkavat vuonna 2019.
5.Yhteisen standardointialoitteen täytäntöönpano
Yhteisen standardointialoitteen perustana on yhteinen visio standardoinnista, joka perustuu yhdessä sovittuihin perusperiaatteisiin. Sidosryhmien hallinnoima ja komission tukema aloite, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2016, päättyy vuonna 2019. Komissio analysoi siksi esitetyt tulokset. Nämä on jaoteltu kolmeen luokkaan:
1. Eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva tiedotus, koulutus ja tuntemus.
2. Koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus.
3. Kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus.
5.1.Tutkimus standardoinnin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta
Standardeilla on olennaisen tärkeä ja joskus näkymätön osa talouskasvun tukemisessa, sillä ne edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä, innovointia ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Standardien vaikutukset yrityksissä ja niiden toimitusketjuissa tunnetaan heikommin. Sama koskee julkista sektoria, joka ei aina ole tietoinen ja jolle ei aina ole annettu tietoja standardien käytön yhteiskuntapoliittisista vaikutuksista.
Neuvoston antaman kehotuksen perusteella ja yhteisen standardointialoitteen mukaisesti komissio on näin ollen laatimassa tutkimusta standardoinnin taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista EU:ssa. Tutkimuksen käynnistämistä edeltävä tarjouskilpailu järjestetään vuonna 2018, ja sitä tuetaan vuonna 2017 käynnistetyllä toteutettavuustutkimuksella.
Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea CENELEC ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista.
COM(2018) 358.
C(2016) 3211.
https://ec.europa.eu/digital-single-market/european-multi-stakeholder-platform-ict- standardisation
Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 24 artiklan 3 kohdassa säädetyn velvollisuuden mukaisesti.
Ks. tämän tiedonannon liitteenä olevassa SWD-asiakirjassa esitetyt toimet.
COM(2016) 176
COM(2018) 26 ja SWD(2018) 15
http://ec.europa.eu/growth/industry/policy/ict-standardisation_en#rolling_plan_ict_standardisation
COM(2017) 477.
Komissio osallistuu suoraan standardointiin yhdessä lohkoketjuja ja hajautettuja teknologioita käsittelevän ISOn teknisen komitean 307 (ISO Technical Committee 307 on blockchain and distributed technologies) kanssa. Se toimii myös yhdessä CENin lohkoketjuteknologian ja hajautetun tilikirjan teknologian fokusryhmän (CEN’s Focus Group on Blockchain and Distributed Ledger Technologies) kanssa, jonka alkuperäinen tehtävä oli laatia EU:n valkoinen kirja lohkoketjujen standardoinnista. Se myös määrittää lohkoketjujen standardointitarpeet EU:n tasolla.
Ks. COM(2018) 237.
COM(2018) 284.
https://ec.europa.eu/transport/modes/road/news/2018-05-17-europe-on-the-move-3_en
COM(2018) 296.
Komission tiedonannon COM(2018) 293 liite 2.
Varapuheenjohtaja Šefčovič käynnisti EU:n akkuyhteenliittymän lokakuussa 2017:
https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/european-battery-alliance_en
Parhaillaan toteutettavien avustussopimuksen CEN/000/2017-05 Sustainable Chemicals mukaisten
”kestäviä kemikaaleja koskevien täydennys- ja valmistelutoimien” tulokset.
Sopimus on seuraavien viiden teollisuusjärjestön allekirjoittama: AISE, CIRFS, EOG, EURATEX ja FESI.
COM(2018) 340
COM(2018) 286.
Ks. tarkemmin COM(2018) 283.
COM(2016) 950.
Kesäkuussa 2018 toimielinten välisessä standardointia koskevassa vuoropuhelussa käsiteltiin muun muassa muuttuvan kansainvälisen dynamiikan vaikutuksia komission politiikkaan (esim. teollisuuspolitiikkaan).
Näitä ovat esimerkiksi Maailman kauppajärjestön ja Yhdistyneiden kansakuntien komiteat.
http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/negotiations-and-agreements/
EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3–2137.
Itäinen kumppanuus on yhteinen aloite, johon osallistuvat EU, sen jäsenvaltiot ja kuusi Itä-Euroopan kumppania: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.
COM(2017) 763 final.
JOIN(2018) 31
http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-4687_fi.htm
www.indico-ictstandards.eu ; www.standict.eu
Ks. toimintasuunnitelma asiakirjassa SWD(2018) 15.
Asetuksen (EU) No 1025/2012 2 artiklassa tarkoitetut kansalliset standardointielimet.
Pk-yrityksiä edustava Small Business Standards , eurooppalainen standardointiasioiden kuluttajajärjestö , Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ja ympäristöalalla toimiva European Environmental Citizens’ Organisation for Standardisation