SISÄLLYSLUETTELO

1.TALOUSARVIOMENETTELY

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2017 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

4.MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN

Liitteet (ks. erillinen asiakirja):

Liite 1

Liite 2

Liite 3-I

Liite 3-II

Liite 4

Vuoden 2017 talousarviomenettely – maataloustukirahaston määrärahat

Analyysi maataloustukirahaston talousarvion toteutumisesta – Varainhoitovuosi 2017

Analyysi maataloustukirahaston talousarvion toteutumisesta – Varainhoitovuosi 2017. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. C4

Analyysi maataloustukirahaston talousarvion toteutumisesta – Varainhoitovuosi 2017. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. C5

Maataloustukirahaston talousarvion toteutuminen momenteittain ja jäsenvaltioittain – Varainhoitovuosi 2017

Huom. Tämän kertomuksen oheisasiakirjana on yksityiskohtainen komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Täydellinen versio valmisteluasiakirjasta liitteineen on saatavilla englanninkielisenä maatalouden pääosaston Europa-sivustolla http://ec.europa.eu/agriculture/cap-funding/financial-reports/eagf/index_en.htm ).

1.TALOUSARVIOMENETTELY 1

1.1.Alkuperäinen vuoden 2017 talousarvioesitys ja oikaisukirjelmä nro 1/2017

Komissio hyväksyi vuoden 2017 talousarvioesityksen ja teki sitä koskevan ehdotuksen budjettivallan käyttäjälle 18. heinäkuuta 2016. Maataloustukirahaston ehdotetut maksusitoumusmäärärahat olivat 42 937,6 miljoonaa euroa.

Neuvosto vahvisti vuoden 2017 talousarvioesitystä koskevan kantansa 12. syyskuuta 2016 ja vähensi maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoja 177,1 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti vahvisti kantansa 26. lokakuuta 2016 ja korotti maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoja 600,0 miljoonaa euroa talousarvioesitykseen verrattuna.

Komissio hyväksyi 17. lokakuuta 2016 vuoden 2017 talousarvioesityksen oikaisukirjelmän nro 1, jossa maksusitoumusmäärärahatarvetta korotettiin talousarvioesitykseen verrattuna 527,0 miljoonalla eurolla. Nämä lisätarpeet saatiin kuitenkin katettua suuremmilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, joiden odotettiin olevan käytettävissä vuonna 2017. Niinpä oikaisukirjelmässä maataloustukirahastoa varten pyydetyt maksusitoumusmäärärahat eivät muuttuneet talousarvioesityksessä esitetystä.

1.2.Vuoden 2017 talousarvion hyväksyminen

Euroopan parlamentin ja neuvoston jäsenistä koostuva sovittelukomitea pääsi yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä 28. marraskuuta 2016. Euroopan parlamentti ilmoitti lopulta 1. joulukuuta 2016 vuoden 2017 talousarvion hyväksytyksi. Maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahat olivat talousarviossa yhteensä 42 612,6 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 42 563,0 miljoonaa euroa.

Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen ero johtuu siitä, että eräisiin toimenpiteisiin, joita komissio toteuttaa suoraan, käytetään jaksotettuja määrärahoja. Nämä toimenpiteet liittyvät lähinnä maataloustuotteiden menekinedistämiseen, toimintastrategiaan ja maatalouden koordinointitoimenpiteisiin.

Toimintalohkoa 05 varten hyväksytyistä 42 612,6 miljoonan euron maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista 2 806,8 miljoonaa euroa kohdennettiin luvun 05 02 maatalousmarkkinoiden interventioihin ja 39 661,7 miljoonaa euroa luvun 05 03 suoriin tukiin, 85,3 miljoonaa euroa luvun 05 07 maatalousmenojen tarkastamiseen ja 48,6 miljoonaa euroa luvun 05 08 mukaiseen toimintastrategiaan ja koordinointiin.

Lisää tietoja asiasta on liitteessä 1.

Varainhoitovuoden 2017 aikana maataloustukirahaston määrärahoja vähennettiin lisätalousarviossa nro 6 momentilta 05 01 04 (tukimenot) 0,9 miljoonaa euroa ja momentilta 05 08 09 (operatiivinen tekninen apu) 1,0 miljoonaa euroa.

1.3.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot 2

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 3 43 artiklan säännösten mukaan tulot, jotka saadaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksista ja maidon lisämaksusta, ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää maataloustukirahaston minkä tahansa menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle.

Vuoden 2017 talousarviota laadittaessa näiden tulojen määrä arvioitiin sekä sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan kerätyksi varainhoitovuoden 2017 aikana, että sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan siirretyksi varainhoitovuodelta 2016 varainhoitovuodelle 2017. Määräksi arvioitiin 2 732 miljoonaa euroa, ja se otettiin huomioon, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2017 talousarvion. Erityisesti:

– Sääntöjenmukaisuuden tarkastusten perusteella tehdyistä oikaisuista saataviksi tuloiksi arvioitiin 1 278 miljoonaa euroa ja sääntöjenvastaisuuksien perusteella saataviksi tuloiksi 152 miljoonaa euroa. Maidon lisämaksusta saatavia tuloja ei enää arvioitu olevan. Näin ollen arvioitiin, että varainhoitovuoden 2017 aikana kerättävien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärä olisi 1 430 miljoonaa euroa.

– Varainhoitovuodelta 2016 varainhoitovuodelle 2017 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitiin 1 302 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa nämä alun perin arvioidut 2 732 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot jaettiin kahteen järjestelmään:

–400 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

–2 332 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

Talousarvioviranomaisen edellä mainittujen järjestelmien osalta hyväksymien määrärahojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa käytettävissä olevia määrärahoja, jotka ovat kokonaisuudessaan arviolta seuraavat:

–855 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

–17 628 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

2.1.Määrärahojen hoito

2.1.1.Varainhoitovuonna 2017 käytettävissä olleet määrärahat

euroa
Talousarvion menot (1)	Maksusitoumusmäärärahat	Maksumäärärahat	Talousarvion tulot (KST) (2)	Ennusteet
1. Maataloustukirahaston alustavat määrärahat, joista	42 612 572 079,00	42 562 967 974,00	1. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat päätökset	1 278 000 000,00
1a. Määrärahat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin	42 490 000 000,00	42 490 000 000,00	2. Sääntöjenvastaisuudet	152 000 000,00
1b. Määrärahat suoraan hallinnointiin	122 572 079,00	72 967 974,00	3. Lisämaksut maidontuottajilta	-
2. Lisätalousarvio	-1 900 000,00	-1 900 000,00	Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaisennuste	1 430 000 000,00
3. Siirrot maataloustukirahastoon / maataloustukirahastosta vuoden aikana		-2 640 390,66
4. Maataloustukirahaston lopulliset määrärahat, joista	42 610 672 079,00	42 558 427 583,34
4 a. Määrärahat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin	42 489 315 000,00	42 489 315 000,00
4b. Määrärahat suoraan hallinnointiin	121 357 079,00	69 112 583,34
(1) Vuoden 2017 talousarvioon otetut määrärahat, kun niistä on vähennetty ennakoidut vuonna 2017 kerättävät käyttötarkoitukseensa sidotut tulot sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 14 artiklan mukaisesti vuodelta 2016 vuodelle 2017 siirretyt tulot. Koskee ainoastaan uusia määrärahoja (C1 + C4) eli ilman siirrettäviä määriä (C2: maatalouden kriisivarauksen vuonna 2016 käyttämättä jääneiden määrien takaisinmaksu viljelijöille ja C5: käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maataloustukirahaston ylijäämästä). (2) KST: Kerättävät käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Tulopuolelle ei ole merkitty lainkaan tuloja (p.m.), mutta arvioitu määrä ilmoitetaan talousarvion selvitysosassa.

2.1.2.Varainhoitovuonna 2017 käytettävissä olleiden määrärahojen toteuttaminen

			euroa
	Maksusitoumusmäärärahojen toteuttaminen	Maksumäärärahojen toteuttaminen
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (1)	44 639 387 611,79	44 639 387 611,79
Suoraan hallinnoitavat menot	119 428 161,33	58 396 372,68
Yhteensä	44 758 815 773,12	44 697 783 984,47

(1) Sidotut määrät. Maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joista on vähennetty jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettava hallinnointia varten saadut käyttötarkoitukseensa sidotut 1 482 465 754,02 euron tulot (ks. 4 kohta ja liite 3-I): 43 156 921 857,77 euroa.

Varainhoitovuonna 2017 tosiasiallisesti käytetyt maksusitoumusmäärärahat olivat 44 758 815 773,12 euroa ja tosiasialliset maksumäärärahat olivat 44 697 783 984,47 euroa.

Jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta maksettu määrä (43 153 914 666,63 euroa) oli Puolan osalta keskeytettyjen määrien vuoksi alle 43 156 921 857,77 euroa.

2.1.3.Hyväksyttyjen määrärahojen toteuttaminen – Komission suoraan hallinnoimat menot

euroa
Suoraan hallinnoitavat menot	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat		Siirrot vuodelle 2018 (2)
Määrärahat (C1) (1)	121 357 079,00	69 112 583,34		-
Toteutus (C1)	119 428 161,33	47 177 737,98		17 671 686,06
Peruuntuneet määrärahat	1 928 917,67	4 263 159,30		-
(1) C1 tarkoittaa hyväksyttyjä talousarviomäärärahoja. Tämä määrä sisältää siirrot jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin: 685 000,00 euroa maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen osalta, siirrot maataloustukirahastosta: –2 986 000,00 euroa maksumäärärahojen osalta, siirrot maataloustukirahastoon: 345 609,34 euroa maksumäärärahojen osalta, sekä lisätalousarvion: –1 900 000,00 euroa maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen osalta. (2) Siirrot vuodelle 2018 koskevat ainoastaan jaksottamattomia määrärahoja.

Komission suoraan hallinnoimia menoja varten käytettävissä olevia määrärahoja oli vuoden 2017 talousarviossa 121,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 sidottiin 119,4 miljoonan euron määrä. Loput näistä määrärahoista, 1,9 miljoonaa euroa, peruutettiin.

Suurin osa komission suoraan hallinnoimia menoja varten kohdennetuista maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista on jaksotettuja määrärahoja.

Viran puolesta varainhoitovuodelle 2018 siirretyt määrärahat (17,7 miljoonaa euroa) koskivat ainoastaan jaksottamattomia määrärahoja.

2.2.Kuukausimaksut

2.2.1.Jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin liittyvät kuukausimaksut jäsenvaltioille

2.2.1.1.Menojen kattamiseksi myönnettävät kuukausittaiset maksut

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaan "komissio maksaa kuukausimaksut hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta". Kuukausimaksut maksetaan jäsenvaltioille viimeistään menojen toteuttamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä.

Kuukausimaksut ovat korvaus nettomenoista (sen jälkeen kun tulot on vähennetty), jotka on jo maksettu ja jotka on asetettu käyttöön jäsenvaltioiden toimittamien kuukausi-ilmoitusten perusteella 4 . Menojen ja tulojen kuukausittaiseen kirjanpitoon tehdään tarkastuksia ja oikaisuja näiden ilmoitusten perusteella. Lisäksi nämä maksut vahvistetaan lopullisesti tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä tehtävien komission tarkistusten perusteella.

Kuukausimaksujärjestelmään kuuluvat tuet, jotka jäsenvaltiot maksoivat 16.10.2016–15.10.2017.

Suoritettujen kuukausimaksujen nettomäärä oli varainhoitovuonna 2017 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tehtyjen sekä muiden oikaisujen jälkeen yhteensä 43 156 921 857,77 euroa. Kun huomioon otetaan keskeytetyt määrät, maksettiin vain 43 153 914 666,63 euroa.

2.2.1.2.Kuukausimaksuja koskevat päätökset vuonna 2017

Varainhoitovuonna 2017 komissio teki 12 kuukausimaksupäätöstä. Lisäksi joulukuussa 2017 tehtiin päätös lisäkuukausimaksusta, jonka tarkoituksena oli mukauttaa varainhoitovuoden tukikelpoisten menojen kokonaismäärää.

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2017 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

3.1.Maataloustukirahaston talousarviomäärärahojen käyttö

Talousarviosta toteutettiin 44 758,8 miljoonaa euroa 5 . Nämä menot rahoitettiin talousarvion alkuperäisistä määrärahoista ja käyttämällä maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan toimintalohkon 05 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka koostuivat vuodelta 2016 siirretystä määrästä (1 304,0 miljoonaa euroa) kokonaisuudessaan ja osittain vuonna 2017 kerätystä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä (879,2 miljoonaa euroa yhteensä 1 482,5 miljoonasta eurosta).

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevassa toimintalohkossa 05 markkinatoimenpidemenot olivat 3 001,1 miljoonaa euroa ja suorien tukien menot 41 551,2 miljoonaa euroa.

Ks. lisätietoja talousarvion toteuttamisesta toimintalohkoittain liitteessä 2.

Liitteessä 4 esitetään markkinatoimenpiteitä, suoria tukia ja maatalousmenojen tarkastamista koskeva menojakauma momenteittain ja jäsenvaltioittain.

3.2.Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2017 talousarvion toteutumisesta

Seuraavassa esitetään lyhyt selvitys tärkeimpien alojen osalta maataloustukirahaston vuoden 2017 budjettimäärärahojen toteuttamisesta sekä vuonna 2017 käytettävissä olleiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käytöstä liitteissä 2, 3-I ja 3-II esitettyjen yksityiskohtaisten tietojen perusteella.

3.2.1.Luku 05 02: Maatalousmarkkinoiden interventiot

3.2.1.1.Johdanto

Tämän luvun kokonaismaksut vuonna 2017 olivat 3 001,1 miljoonaa euroa, ja ne rahoitettiin hyväksytyillä 2 805,0 miljoonan euron määrärahoilla ja 196,2 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäistä käytettiin hedelmä- ja vihannesalalla aiheutuneiden menojen kattamiseen (katso yksityiskohtaisemmat tiedot kohdassa 3.2.1.2). Niiden alamomenttien, joissa tarpeet ylittivät talousarviomäärärahat, lisämenot katettiin maataloustukirahaston talousarvion muista osista tehdyillä siirroilla. Niiden markkinatoimenpiteiden, joissa talousarviomäärärahoja ei käytetty loppuun, käytettävissä olevat määrärahat siirrettiin talousarvion toisiin alamomentteihin lisämenojen kattamiseksi tarvittaessa.

3.2.1.2.Momentti 05 02 08: Hedelmät ja vihannekset

Vuoden 2017 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 1 061,5 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Budjettivallan käyttäjä myönsi määrärahoja 661,5 miljoonaa euroa, sillä se otti huomioon tälle alalle sidotut arvioidut tulot, jotka olivat 400 miljoonaa euroa. Lisäksi saman luvun muilta momenteilta siirrettiin 137,8 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutui vuonna 2017 menoja 995,4 miljoonaa euroa. Sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 203,8 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2018 talousarvioon kyseisen vuoden tarpeiden kattamista varten.

3.2.1.3.Momentti 05 02 09: Viinialan tuotteet

Vuoden 2017 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 1 076 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Alikäyttöä suhteessa vuoden 2017 ennakoituihin määrärahoihin oli 64,2 miljoonaa euroa. Syynä oli se, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui kansallisten viinialan ohjelmien menekinedistämistä, rakenneuudistusta ja investointeja koskevissa osioissa vähemmän menoja.

3.2.1.4.Momentti 05 02 10: Menekinedistämistoimet

Jäsenvaltiot alittivat menekinedistämistoimenpiteiden osalta suorittamissaan maksuissa vuoden 2017 ennakoidut määrärahatarpeet 13,2 miljoonalla eurolla. Tämä johtui siitä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui komission hyväksymistä menekinedistämisohjelmista vähemmän menoja kuin näille ohjelmille oli vuoden 2017 talousarviossa ennakoitu.

Euroopan unionin suoraan suorittamien maksujen osalta komissio sitoi määrärahoja koko sille määrälle, joka oli ennakoitu näitä maksuja varten vuoden 2017 (52,5 miljoonaa euroa).

3.2.1.5.Momentti 05 02 11: Muut kasvituotteet/toimenpiteet

Tämän momentin osalta vuodelle 2017 ennakoiduista 239,4 miljoonan euron tarpeista toteutettiin menoina 99 %.

3.2.1.6.Momentti 05 02 12: Maito ja maitotuotteet

Vuoden 2017 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 607,7 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Jäsenvaltioille aiheutui vuonna 2017 menoja 468,0 miljoonaa euroa. Kaikissa tämän momentin nojalla rahoitetuissa järjestelmissä esiintyi alikäyttöä verrattuna vuoden 2017 talousarviossa varattuihin tarpeisiin.

1.1.1.1.Momentti 05 02 13: Naudan- ja vasikanliha

Vuoden 2017 ei ollut varattu määrärahoja, mutta jäsenvaltioille aiheutui vuonna 2017 menoja 23,6 miljoonaa euroa. Tämän momentin ylikäyttö on peilikuva maito- ja maitotuotteiden osalta todetusta alikäytöstä, joka johtuu kotieläintuotannon alojen kohdennetun tuen soveltamisesta. Tämän alan osalta ilmoitetut menot katetaan siirtämällä momentissa 05 02 12 tälle toimenpiteelle käytettävissä olevia määrärahoja.

3.2.1.8.Momentti 05 02 15: Sianliha, munat, siipikarja, mehiläishoito ja muut eläintuotteet

Vuoden 2017 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 34,0 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Jäsenvaltioille vuonna 2017 aiheutuneet menot olivat kuitenkin 90,7 miljoonaa euroa. Ne rahoitettiin hyväksytyillä määrärahoilla sekä siirtämällä 56,7 miljoonaa euroa saman luvun muilta momenteilta.

3.2.2.Luku 05 03: Suorat tuet

Varainhoitovuosi 2017 oli toinen täytäntöönpanovuosi kaikille niille järjestelmille, jotka kuuluvat vuoden 2013 YMP-uudistuksella muutettuun suorien tukien rakenteeseen. Vuoden 2017 talousarviossa tämän luvun kokonaismaksut olivat 41 551,2 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä sisältää 425,6 miljoonaa euroa, joilla viljelijöille korvattiin suoria tukia rahoituskuriin liittyen. Se rahoitettiin vuodelta 2016 siirretyillä 433,1 miljoonalla eurolla (katso yksityiskohtaisemmat tiedot kohdassa 3.2.2.3). Loput suoritetuista maksuista eli 41 125,6 miljoonaa euroa rahoitettiin hyväksytyillä 39 138,5 miljoonan euron määrärahoilla ja 1 987,0 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäistä käytettiin perustukijärjestelmästä aiheutuneiden menojen kattamiseen. Hyväksyttyjä määrärahoja jäi käyttämättä 523,2 miljoonaa euroa: takaisinmaksuihin jäsenvaltioille käytettiin hyväksyttyjä määrärahoja 39 138,5 miljoonaa euroa, kun vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät alkuperäiset hyväksytyt määrärahat olivat 39 661,7 miljoonaa euroa. Käyttämättä jääneet hyväksytyt määrärahat pienenivät, kun 66,8 miljoonaa euroa siirrettiin maataloustukirahaston talousarvion muihin osiin. Lisäksi vuonna 2017 ehdotetusta rahoituskurista peräisin olevan kriisivarauksen käyttämättä jäänyt määrä (450,5 miljoonaa euroa) siirrettiin talousarviomomenttiin 05 03 09. Näin ollen tosiasiallisesti sovelletusta rahoituskurista johtuva määrä (450,5 miljoonaa euroa) voitiin siirtää vuodelle 2018 jäsenvaltiolle tehtäviä takaisinmaksuja varten (katso kohta 3.2.2.4). Vuonna 2017 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 399,4 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2018 talousarvioon. Niiden alamomenttien, joissa tarpeet ylittivät talousarvion hyväksytyt määrärahat, lisämenot katettiin talousarvion muista alamomenteista tehdyillä hyväksyttyjen määrärahojen siirroilla tai käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirroilla. Vastaavasti niiden suorien tukien osalta, joissa talousarviomäärärahoja ei käytetty loppuun, käytettävissä olevat määrärahat siirrettiin maataloustukirahaston toisiin momentteihin lisämenojen kattamiseksi tarvittaessa.

3.2.2.1.Momentti 05 03 01: Tuotannosta irrotetut suorat tuet

Tästä momentista rahoitettiin pääasiassa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää, perustukijärjestelmää, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävää tukia, uudelleenjakotukea ja nuorten viljelijöiden tukea. Tämän momentin tukijärjestelmissä tuki ei ole tuotannosta riippuvaista vaan se riippuu tiettyjen vaatimusten, kuten täydentävien ehtojen, noudattamista. Vuoden 2017 talousarviotarpeet tuotannosta irrotettujen suorien tukien osalta olivat 35 523,8 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myönsi määrärahoja yhteensä 33 191,8 miljoonaa euroa, koska se otti huomioon arvioidut 2 332,0 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Jäsenvaltioille kaikista tämän momentin järjestelmistä aiheutuneet menot olivat 35 366,2 miljoonaa euroa eli hyväksytyt määrärahat ylittyivät 2 174,4 miljoonalla eurolla. Jälkimmäinen ilmoitettujen menojen määrä katettiin käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jäsenvaltioille tuotannosta irrotettujen suorien tukien osalta aiheutuneet menot vastasivat 99,6:ta prosenttia näille järjestelmille vuoden 2017 talousarviossa määritellyistä tarpeista.

3.2.2.2.Momentti 05 03 02: Muut suorat tuet

Tämän momentin määrärahoilla katettiin muiden suorien tukien menoja. Niihin kuuluvat järjestelmät, joissa voi edelleen olla yhteys tukien ja tuotannon välillä tarkasti määritellyissä olosuhteissa ja tarkkojen raja-arvojen puitteissa. Vuoden 2013 uudistuksessa tähän momenttiin lisättiin vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki ja pieniviljelijäjärjestelmä, ja tietyistä alamomenteista rahoitettiin vain varsin vähäisiä jäljellä olevia määriä sellaisissa järjestelmissä, joiden voimassaolo oli päättynyt.

Komissio oli arvioinut, että vuonna 2017 tähän momenttiin tarvittaisiin määrärahoja 6 019,3 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutui menoja 5 759,4 miljoonaa euroa eli budjetoitua vähemmän.

3.2.2.3.Momentti 05 03 09: Rahoituskuriin liittyvä suorien tukien takaisinmaksu

Budjettivallan käyttäjä ei osoittanut määrärahoja tälle momentille. Momenttiin kerätään sitomatta olevia hyväksyttyjä määrärahoja, erityisesti käyttämättömän kriisivarauksen määrärahoja, jotka siirretään varainhoitovuodelle N+1 kalenterivuonna N suoriin tukiin sovellettuun rahoituskuriin liittyvien takaisinmaksujen rahoittamiseksi 6 .

Varainhoitovuonna 2016 sovellettua rahoituskuria vastaavista 433,1 miljoonasta eurosta, jotka siirrettiin takaisinmaksua varten vuoden 2017 talousarvioon, jäsenvaltiot käyttivät takaisinmaksuun 425,6 miljoonaa euroa. Erotus eli 7,5 miljoonaa euroa palautui vuoden 2017 talousarvioon, josta se palautetaan jäsenvaltioille seuraavan varainhoitovuoden lisätalousarvion kautta.

3.2.2.4.Momentti 05 03 10: Maatalousalan kriisivaraus

Tämän momentin määrärahojen tarkoituksena on kattaa menot, jotka aiheutuvat toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä maataloustuotannon tai sen jakelun merkittävistä kriiseistä selviytymistä varten. Kriisivaraus luodaan soveltamalla kunkin vuoden alussa suoria tukia koskevaa vähennystä rahoituskurimekanismin avulla asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 ja 26 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan mukaisesti 7 . Kriisivarauksen vuotuinen enimmäismäärä on 400 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Varainhoitovuonna 2017 kriisivarauksen arvoa vastaava summa oli nykyisinä hintoina 450,5 miljoonaa euroa. Kriisivarausta ei käytetty varainhoitovuonna 2017.

Hakuvuonna 2016 rahoituskuri laskettiin yksinomaan 450,5 miljoonan euron kriisivarauksen perustamiseksi. Varainhoitovuoden lopulla kyseisen varainhoitovuoden sitomatta olevat hyväksytyt määrärahat, jotka vastasivat hakuvuoteen 2016 tosiasiallisesti sovelletun rahoituskurin määrää (kriisivarauksen käyttämättömät määrät mukaan lukien), siirrettiin talousarviomomenttiin 05 03 09, jotta ne voitaisiin siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ja näin rahoittaa viljelijöille kalenterivuonna 2017 määrättyyn rahoituskuriin liittyvät takaisinmaksut.

3.2.3.Luku 05 07: Maatalousmenojen tarkastaminen

3.2.3.1.Momentti 05 07 01: Maatalousmenojen valvonta

Tämä momentti sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan paikalla tehtävien tarkastusten menetelmiä ja parantamaan varmennusjärjestelmiä tavoitteena vähentää unionin talousarvion kannalta vahingollisten väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä. Momentista rahoitetaan myös mahdolliset jäsenvaltioiden hyväksi tehtävät oikaisut, jotka johtuvat tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamisesta.

Euroopan unioni rahoitti yhdennetyn hallinta- ja valvontajärjestelmän puitteissa käytettävien satelliittikuvien hankintaa suoraan 11,3 miljoonalla eurolla eli käytti kaikki vuoden 2017 talousarviossa ennakoidut määrärahat.

Tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamisesta johtuneet jäsenvaltioiden hyväksi tehdyt oikaisut olivat odotettua suuremmat (125,3 miljoonaa euroa budjetoitujen 25,0 miljoonan euron sijasta). Tämä ylikäyttö kompensoitui osittain sillä, että tilien hyväksymisestä ja tarkastamisesta johtuneet jäsenvaltioiden hyväksi tehdyt oikaisut olivat odotettua pienemmät (14,8 miljoonaa euroa budjetoitujen 20,0 miljoonan euron sijasta).

3.2.3.2.Momentti 05 07 02: Riitojenratkaisu

Tämän momentin määrärahat on tarkoitettu kattamaan menot, jotka komissio voi joutua maksamaan tuomioistuimen päätöksen perusteella, mukaan lukien vahingonkorvausvaateiden ja korkojen maksamisesta aiheutuvat kustannukset. Vuoden 2017 talousarviossa varattiin määrärahoja 29,0 miljoonaa euroa. Menoja ei kuitenkaan ilmoitettu. Sen vuoksi nämä määrärahat siirrettiin vuoden 2017 talousarvion muihin alamomentteihin.

4.MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN

Varainhoitovuodelta 2016 siirrettiin varainhoitovuodelle 2017 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja 1 304,0 miljoonaa euroa. Ne on käytetty kokonaan varainhoitovuoden 2017 menojen rahoittamiseen varainhoitoasetuksen 14 artiklan mukaisesti. Kuten liitteessä 3-II on kuvattu, kyseinen määrä sisältää hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin liittyvät 118,7 miljoonan euron menot ja perustukijärjestelmään liittyvät 1 185,3 miljoonan euron menot.

Vuonna 2017 kerätyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat 1 482,5 miljoonaa euroa, ja liitteen 3-I mukaan ne olivat peräisin seuraavista lähteistä:

–sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä tehdyt oikaisut: 1 348,0 miljoonaa euroa

–sääntöjenvastaisuuksien perusteella saadut määrät: 130,7 miljoonaa euroa,

–maidon lisämaksusta kerätyt määrät: 3,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 kerätyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytettiin seuraavista toimenpiteistä aiheutuneisiin menoihin:

–77,5 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

–801,7 miljoonaa euroa perustukijärjestelmään (suorat tuet).

Vuonna 2017 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen määrärahojen käyttämättä jäänyt määrä eli 603,3 miljoonaa euroa siirrettiin automaattisesti vuoden 2018 talousarvioon mainitun vuoden määrärahatarpeiden rahoittamiseksi.

Lisätietoja on liitteissä 3-I ja 3-II.